Mansikkaa alkaa jo kypsyä Pirkanmaan korkeudella. Yrjölän marjatilalla Hämeenkyrön Mahnalassa satokausi on käynnissä. Kesän ensimmäinen marja poimittiin 20. toukokuuta ja avomaalle päästiin sunnuntaina.
Viime vuodesta ollaan kuitenkin myöhässä – silloin pelloille päästiin reilu viikko aikaisemmin. Tämän satokauden kasvua hidasti huhtikuun hyytävä jakso.
Tommi Yrjölä uskoo, että tulossa on hyvä mansikkakesä.Marjut Suomi / Yle
– Tästäkin mansikkapellosta menetettiin ensimmäisiä nuppuja, kun luotin, että ne säilyvät harson alla. Halla vei ne, ja sen takia siellä on nyt niin vähän marjoja, sanoo parikymmentä vuotta mansikkatilaa pitänyt Tommi Yrjölä.
Kokenut marjanviljelijä uskoo, että kesästä tulee hyvä, sillä kasvustot ovat kuitenkin pääosin hyvässä kunnossa. Asiakkaat pääsevät pelloille poimimaan marjoja viimeistään juhannuksena.
– Juhannusaatto on ollut meillä tosi usein ensimmäinen itsepoimintapäivä. Nyt en lähde veikkaamaan, aloitetaanko aattona vai jo aatonaattona, Yrjölä sanoo.
Yrjölän Marjatilalla työskentelaa noin 15 palkattua poimijaa. Pääosin asiakkaat poimivat kuitenkin marjansa itse.Marjut Suomi / Yle
– Meillä on paljon asiakkaita, jotka haluavat tulla poimimaan juuri juhannuksena. Ja mansikkahan on juhannuksen tärkein herkku.
Vaikka helle halasikin kesäherkun juhannuskuntoon, mansikka ei yleensä nauti kuumasta. Jos marjatilallinen saisi toivoa, lämpötila pysyisi koko kesän 18 asteessa. Ja joka kolmas yö saataisiin tunnin verran reipasta sadetta.
Mansikka tarvitsee sopivasti vettä ja lämpöä kasvaakseen ja kypsyäkseen. Marjut Suomi / Yle
Pirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut pariskunnan molemmat osapuolet 11 kuukauden ehdolliseen vankeuteen koirien salakuljettamisesta. Heidät todettiin syyllisiksi myös useisiin petoksiin, eläinsuojelurikokseen sekä eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkomiseen.
Rikokset ovat tapahtuneet vuosien 2014–2018 aikana.
Pariskunta toi oikeuden mukaan ainakin 91 koiraa Espanjasta Suomeen, vaikkei heitä ole rekisteröity eläinten maahantuojaksi. Myös koirien asiakirjoissa oli puutteita.
Pariskunta myi koirat eteenpäin pääosin 850–1600 euron hinnalla. Pariskunta tuomittiin myös maksamaan korvauksia niin koirien ostajille kuin valtiolle.
Koiria kohdeltiin huonosti
Osa koirista todettiin sairaiksi, vaikka myyjä on vakuuttanut koirat terveiksi. Koirilla on todettu mm. sikaripunkkia, sisäloisia, iho-oireita, epileptisiä kohtauksia ja rakenteellisia vikoja.
Koiria myös kohdeltiin huonosti kuljetuksissa ja Suomessa.
Tampereella tehdyssä tarkastuksessa huomattiin, että koiria pidettiin vakavasti puutteellisissa oloissa. Rivitaloasunnossa oli 24 koiraa, joista kahdeksan alle luovutusikäistä pentua. Kaikille koirille ei esimerkiksi ollut tarjolla vettä, ilmanlaatu oli huono, eikä koirien iho-ongelmia oltu hoidettu.
Anna Bragge, 32, ei ihan heti unohda alkuvuotta 2020, sen verran poikkeuksellinen se on ollut.
– Piti olla isot, yli sadan vieraan häät, mutta eihän näin korona-aikana voi sellaisia järjestää. Menimme sittenkin maistraatissa naimisiin, ja pidimme piknikminihäät, jotta kaikilla oli turvallista olla.
Työstään Ravintola Tampellan tarjoilijana Bragge lomautettiin maaliskuussa, ja hän ehti olla kaksi ja puoli kuukautta lomautettuna ennen paluuta töihin.
– Ilman tuoretta aviomiestäni en olisi pärjännyt tänä keväänä. Jouduimme käyttämään hääkassaa, kun normaalituloista hävisi 500 euroa kuussa. Oli tämä taloudellisesti rankkaa.
Bragge kertoo, että parhaimmillaan, kun työvuoroja on paljon, hänelle jää palkasta käteen 1 700 euroa kuukaudessa, mutta keskimäärin summa on noin 1 400 euroa. Lomautuksen aikana hänellä oli 900 euroa käytettävänään kuukaudessa.
Ei häpeää, mutta stressiä ja tylsistymistä
Hallituksen päätös sulkea ravintolat oli Braggelle tavallaan helpotus.
– Oli kauhea stressi ennen kuin tuli tämä lomautus. Joka päivä mennessäni töihin jännitin, tuleeko asiakkaita, riittääkö meidän myynti ja kannattaako ravintolaa pitää auki. Meillä kaikilla oli hyvin painostava olo. Siivosimme jatkuvasti kaikki lattiasta kattoon, koska muuten loppui tekeminen.
Kotona iski tylsistyminen taloudellisen huolen lisäksi. Häpeää Bragge ei lomautuksestaan tuntenut.
– Tiesin, että meillä kaikilla oli sama kohtalo. Se ei ollut häpeää, vaan ennemmin sitä, että olemme kaikki tässä samassa veneessä. Tästä selvitään.
Bragge ei ole tuntemuksineen yksin. Yksistään Pirkanmaalla on tänä keväänä ollut lähes 600 tarjoilijaa lomautettuna, kun vuosi sitten heitä ei ollut yhtään, kertoo Palvelualojen ammattiliiton (PAM) Pirkanmaan aluepäällikkö Elisa Penders.
Aluepäällikkö Elisa Penders on tehnyt koko koronakevään pitkää päivää, niin paljon PAMin jäseniltä on tullut yhteydenottoja. "Pakko toisaalta sanoa, että hallitus on tehnyt aivan loistavia helpotuksia, että ollaan pystytty auttamaan lomautettuja ja irtisanottuja vähän paremmin, kun työttömyysturvaa on katsottu uusin silmin."Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
– Tämä on ollut sellainen kevät, että toivottavasti toista samanlaista ei tule. Yhteydenotoissa on ollut epätoivoa.
Pirkanmaalla työttömien määrä on lähes tuplaantunut vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Pirkanmaan te-toimiston johtaja Riku Immonen näkee silti myös valoa tilanteessa.
– Kyllä se valo tulee siitä, että ravintolat toimivat taas ja palvelusektori alkaa elpymään. Toivottavasti hotellitkin alkavat toimia. Kun globaali talous taas vapautuu, niin se tietää hyvää tuotannolle ja viennille.
Pahin paniikki ohi työmarkkinoilla
Pahimmista lomautusmääristä ollaan Pirkanmaalla ja muualla Suomessa tultu jo hieman parempaan suuntaan, sanoo strategiajohtaja Jouko Nieminen ely-keskusten sekä te-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksesta (KEHA).
Syksyn työllisyystilanteessa Nieminen näkee paljon epävarmuustekijöitä. Uusia yt-ilmoituksia ei ole tullut enää samaan tahtiin kuin maalis–huhtikuussa.
– Meidän täytyy nyt seurata, miten käy määräaikaisille lomautuksille. Aika monet niistä olivat kolmeksi kuukaudeksi. Miten käy taitekohdassa? Palataanko töihin, jatkuvatko lomautukset vai kääntyykö tilanne irtisanomisten puolelle?
Lomautettujen määrä on vähenemässä kevään synkimmistä viikoista. Pirkanmaan te-toimiston epävirallisen seurannan mukaan maakunnassa oli pahimmillaan toukokuun alussa 15 344 lomautettua ja kesäkuun puolivälissä pari tuhatta vähemmän eli 13 213. Työttömien määrään vaikuttaa kausivaihtelu eli kesän alussa työmarkkinoille tulevien valmistuvien tulva. Jani Aarnio / Yle
Pirkanmaalla pelätään synkkää syksyä. Riku Immonen toivoo, että lomautusten purku jatkuisi, mutta hän ennakoi kaikille toimialoille matalapainetta.
– Nousu ei ala ihan sähikäisenä.
Immonen ja Nieminen eivät vielä osaa arvioida, minkä verran hallituksen elvytysbudjetti auttaa tähän hetkeen. Niemisen mukaan työllisyysnäkymät ovat hieman paranemassa.
– Sellaista paniikkia, kuin työmarkkinoilla oli huhtikuussa, ei enää ole nähtävissä.
Pahiten koronakriisi on koetellut nimenomaan palvelualoja, matkailua ja erikoiskauppaa. Teollisuudessa mennään vanhalla tilauskannalla kesän yli, mutta Nieminen ennakoi murheita syksyksi myös teollisuuteen ja rakentamiseen.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen talous alkaa toipua loppuvuonna. Työllisten määrä vähenee ja työllisyysaste laskee alle 71 prosenttiin.
Koronakriisin takia lomautetun Anna Braggen kevät on ollut tunteita täynnä. Häitä vietettiin toukokuun viimeisellä viikolla.
– En voinut uskoa, että vaikka mentiin vaan pienesti naimisiin, miten paljon jännitystä, onnea ja riemua siihen voi liittyä.
Kesäkuun alussa koitti koko kevään odotettu hetki, eli Bragge sai tiedon töiden jatkumisesta.
– Se riemu moninkertaistui, kun pääsin taas töihin. Ehdin olla viikon töissä. Oli mahtavaa. Asiakkaat, työporukka ja minä itsekin olimme innoissamme, että vihdoin pääsimme tekemään töitä. Ei tarvinnut kököttää kotona neljän seinän sisällä.
Epäonni iski tasan viikko töiden aloituksesta.
– Olin lounasvuorossa ja astuin perunan päälle. Pyöräytin nilkkani ja nyt olen sairauslomalla.
Jalkaa pitää lepuuttaa vielä ainakin ensi viikkoon.
– Tämä on hyvin turhauttavaa, koska minulla on sellainen olo, että petän työtoverit. Tiedän, että nyt pystyisi takomaan, kun rauta on kuuma. On oikeasti puuhaa ja asiakkaita.
Tarjoilija Anna Bragge testasi pitkän lomautuksen aikana työkuntoaan. "Kotona pistin välillä kahvakuulan kädelle, ja testasin, että voinko vielä kantaa lautaspinoa." Käsissä olisi voimaa, mutta töissä nyrjähtänyt nilkka ei ihan vielä kestä työntekoa. Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Paluu normaaliin on alkamassa myös ammattiyhdistysten konttoreissa.
– Kaksi kuukautta sitten kaikki yhteydenotot koskivat nimenomaan lomautuksia. Huoli oli toimeentulosta. Nyt se on kääntynyt niin, että kysellään jo työvuorojen perään. Ne ovat enemmän jo työsuhdekysymyksiä, mikä tarkoittaa, että lähdetään palaamaan takaisin normaaliin, kertoo Elisa Penders PAMista.
Anna Braggen arvio ravintola-alan syksyn näkymistä ja omasta taloudesta on varovainen.
– Jos pidetään edelleen siitä kiinni, että ravintoloissa voi olla vain puolet asiakkaista, niin se vaikuttaa yrityksiin ja meihin työntekijöihin. Henkilökohtaisella tasolla huolettaa, mitä syksy tuo. Pärjäänkö, jos ei ole niin paljon työvuoroja.
Tuore Braggen aviopari on esimerkiksi päättänyt siirtää suunnitelmiaan ostaa oma asunto.
– Emme me voi tehdä sellaisia päätöksiä ja isoja hankintoja, kun oma talous ei ole vakaa.
Syyttäjä vaatii 1970-luvulla syntyneelle naiselle elinkautista vankeusrangaistusta miesystävänsä murhasta.
Uhri on vuonna 1956 syntynyt mies. Rikoksen uhri löytyi pääsiäisenä 13. huhtikuuta Ylöjärven Kurusta yksityisasunnosta, missä hän asui. Uhrin löysi ulkopuolinen henkilö, sen jälkeen kun mieheen ei oltu saatu yhteyttä.
Tutkinnan perusteella poliisi epäili, että uhri on surmattu noin kuukautta aikaisemmin maaliskuussa teräaseella.
Poliisi otti 14. huhtikuuta kiinni rikoksesta epäiltynä uhrin asuinkumppanin, vuonna 1971 syntyneen naisen. Tekijän epäillään poistuneen asunnosta teon jälkeen. Hänet otettiin kiinni Nokialta.
Nainen kiistää syyllistyneensä sekä murhaan että tappoon. Hänen mukaansa mies oli hengissä hänen lähtiessään.
Naista syytetään myös saman uhrin törkeästä pahoinpitelystä vuotta aiemmin 5.3.2019 Nokialla. Mies sai syytteen mukaan viillon hedelmäveitsestä kasvoihinsa. Mies pahoinpiteli syyttäjän mukaan naista. Molemmat olivat päihtyneinä. Naiselle vaaditaan teosta tästä ehdotonta vankeusrangaistusta.
Tampereen ruotsalaisella koululla puetaan ylle punaisia liivejä ja siirrytään suurten laatikoiden ääreen. Joukko vapaaehtoisia on saapunut pakkaamaan SPR:n ruoka-apukasseja ja jakamaan niitä tarvitseville. Ruoka-avun tarve on koronakevään myötä kolminkertaistunut, joten työ on tuttua. Tällä kertaa mukana on kuitenkin jotakin uutta: huoneen nurkassa on pino gluteenittomia tuotteita.
– Näitä täytyy käsitellä erillään muista tuotteista, esittelee SPR:n Tampereen osaston vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Kaisa Kuuppo.
Taloudellinen ahdinko on laittanut monet erikoisruokavaliota noudattavat tiukille. Esimerkiksi gluteenittomat tuotteet ovat huomattavasti tavallisia kalliimpia, mutta leipäjonosta keliaakikko ei tarvitsemiaan elintarvikkeita löydä.
– Kyllä niitä joka kerta muutama ruoka-apua hakeva kysyy. Jaamme pääasiassa hävikkiruokaa, eikä gluteenittomia tuotteita yleensä näy hävikin joukossa. Kun saamme rahaa ruoka-avustuksia varten, yritämme ostaa suuria määriä edullista ruokaa, ja silloin hintavat erikoiselintarvikkeet jäävät valitettavasti usein pois, Kaisa Kuuppo sanoo.
Ruoka-avun lajittelupisteellä gluteenittomille elintarvikkeille on varattu oma nurkkaus.Marjut Suomi / Yle
Keliakialiitossa tämän on pelätty johtavan siihen, etteivät kaikki keliaakikot noudata ruokavaliotaan. Se voi olla kohtalokasta, koska ruokavalio on elinikäisen sairauden ainoa hoitomuoto. Hoitamaton keliakia voi tuoda mukanaan lisäongelmia, kuten anemiaa, lapsettomuutta, osteoporoosia ja pahimmillaan suolistosyövän.
– Jokaisella suomalaisella tulee olla mahdollisuus hoitaa sairauttaan sen edellyttämällä tavalla, painottaa Keliakialiiton toiminnanjohtaja Ilkka Repo.
Liitto aloittikin toukokuun alussa Gluteeniton ruoka-apu -keräyksen. Tulokset olivat hyvät: Ihmiset luovuttivat rahaa hädässä olevien auttamiseksi, ja myös yrityksiä lähti mukaan. Näiden varojen turvin gluteenittomien ruoka-apukassien jakelu päästään nyt aloittamaan.
Gluteenittomia ruoka-apukasseja on rajallinen määrä jokaista 11 jakelupistettä kohti. Marjut Suomi / Yle
Koko maassa jaetaan 750 gluteenitonta kassia. Jakelupaikkakuntia on 11, ja Tampereen lisäksi mukana ovat Espoo, Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Turku, Vaasa ja Vantaa. Tarkemmat jakelupaikat ja kellonajat löytyvät verkkosivuilta.
Keliakialiitto pyrkii saamaan syksyllä jakoon toiset 750 kassia ja laajentamaan jakelutoimintaa Rovaniemelle.
Pirkanmaalla Urjalassa palaa suuri maataloustuotantoon liittyvä halli, kertoo pelastuslaitos. Noin 1 500-neliöisen hallin sisällä on pahnoja ja typpipohjaista lannoitetta.
Rakennus oli ilmiliekeissä pelastuslaitoksen yksiköiden saapuessa paikalle, ja sen arvioidaan isolta osin tuhoutuvan palossa.
Pelastuslaitos on saanut estettyä paloa leviämästä viereisiin rakennuksiin. Kukaan ei ole loukkaantunut palossa.
Pelastuslaitos sai hälytyksen asiasta pian kello yhdentoista jälkeen keskiviikkoiltana. Paloa oli alkuvaiheessa sammuttamassa noin 30 pelastuslaitoksen yksikköä.
Pelastuslaitos kertoi aamuyöstä pian kello kahden jälkeen, että palopaikalla keskitytään enenevässä määrin raivaustöihin.
Palon leviäminen viereisiin rakennuksiin saatiin estettyä, ja kukaan ei ole loukkaantunut palossa. Hallissa olevat lannoitteet eivät pelastuslaitoksen mukaan aiheuttaneet räjähdysvaaraa ja savun leviämisen suhteen ei ollut erityistä vaaraa.
Itsetuhoiset ajatukset ja teot ovat yhä tavallisempia nuorilla psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilailla. Yle kysyi asiaa neljältä nuorisopsykiatrian ylilääkäriltä, joiden vastaukset olivat yhteneväiset: itsetuhoinen oireilu on yleistynyt 13–17-vuotiaiden potilaiden joukossa.
Tampereella itsetuhoisuuden lisääntyminen on todettu tutkimuksessa, jossa analysoitiin psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaiden oirekuvia. Tutkimuksessa (Lääkärilehti) tarkasteltiin 13–17-vuotiaita potilaita vuosina 2004, 2014 ja 2017.
Vuosina 2004 ja 2014 potilasryhmät olivat oireiltaan melko samanlaisia, mutta seuraavan kolmen vuoden aikana oireprofiilit muuttuivat hankalammiksi.
– Itsetuhoiset ajatukset ja pakottava tarve vahingoittaa itseään olivat lisääntyneet, kertoo professori Riittakerttu Kaltiala, joka on Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) nuorisopsykiatrian ylilääkäri.
Sama muutos on huomattu Helsingin ja Uudenmaan (HUS) sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin (KHSHP) alueilla. HUSin nuorisopsykiatrian ylilääkärin Klaus Rannan mukaan vaikeaoireisten potilaiden osuus ikäryhmässä kasvaa koko maassa.
Psykiatrinen erikoissairaanhoito on viimeinen psyykkisen avun vaihtoehto. Nuorten erikoissairaanhoidon potilaiden oirehtiminen on yhä vaikeampaa.Sami Takkinen / Yle
Turun yliopistollisen keskussairaalan nuorispsykiatrian vs. ylilääkäri Max Karukivi on huolissaan useiden ongelmien kasautumisesta yksille harteille. Vaikeat oireet, kuten itsetuhoisuus, ovat lisääntyneet jonkin verran, hän sanoo.
– Omasta vinkkelistäni näkyvämpää on päällekkäisten ongelmien lisääntyminen. Sen ohella, että on mielenterveyden häiriö, on yhä useammin neuropsykiatrista häiriötä, lastensuojelullista huolta tai päihdeongelmaa.
Mistä vaikeiden oireiden lisääntyminen johtuu?
Ylilääkäreillä ei ole kertoa yksiselitteistä syytä itsetuhoisuuden ja muiden vaikeiden oireiden lisääntymiselle, mutta heidän arvionsa ovat samansuuntaisia. He nostavat esiin nykyhetken trendit ja ihanteet koulumaailmassa sekä muussa yhteiskunnassa.
– Ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa siihen, millaisen muodon ihmisten oireet ottavat, Taysin nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo.
Tunne valinnanvapaudesta on voimakkaampi kuin koskaan, ja kaikki polut ovat kaikille avoinna. Aina voi ottaa elämälleen uuden suunnan ja luoda identiteettinahkansa.
Loputtomalta tuntuva mahdollisuuksien määrä saattaa uuvuttaa sellaisen mielen, joka on muutoinkin koetuksella.Sami Takkinen / Yle
Kuulostaa ihanteelliselta, mutta kaikki eivät voi hyvin mahdollisuuksien aallokossa. Kaltialan mukaan tunnesäätelyn ongelmat ja vaikeus hallita itsetuhoisia impulsseja korostuvat tässä ajassa.
– Ylenpalttinen mahdollisuuksien määrä voikin johtaa siihen, että koskaan ei voi rauhoittua. Se voi kääntyä ahdistavaksi. Tähän liittyy tunne-elämän epävakaus, jota itsetuhoisuus ilmentää, Kaltialaa ajattelee.
Sekä Kaltiala että Tyksin Karukivi näkevät psyykkisen hyvinvoinnin polarisoituneen. Suurin osa nuorista voi paremmin kuin koskaan, mutta nuorisopsykiatrian piirissä olevien kehitys on osin päinvastaista.
– Siinä joukossa näkyy entistä enemmän psykososiaalisten pulmien kasautuminen ja oireiden vaikeutuminenkin, Max Karukivi sanoo.
Myös koulumaailma nousee keskusteluun. Onko nykyinen koulutusjärjestelmämme paras mahdollinen alaikäisten nuorten psyykkisen jaksamisen kannalta? Karukiven mukaan koulu on osalle nuorista haastavampi kuin aiemmin.
– On enemmän valinnanvaraa, mutta vähemmän tukea, ohjausta ja valmiiksi pureskeltuja polkuja. He, joilla on resursseja hyödyntää vaihtoehtojen moninaisuutta, kukoistavat. Enemmän tukea ja ohjausta tarvitsevat häviävät.
Nuorisopsykiatrian ylilääkäri Tiina Tuominen KHSHP:stä uskoo, että 13–17-vuotiaiden ikäryhmässä olisi vähemmän psyykkisiä ongelmia, jos koulumaailma olisi strukturoidumpi.
– Osa varmasti hyötyy, että itseohjautuvuutta on enemmän, mutta osa tarvitsee yksilölllistä tukea.
HUSin nuorispsykiatrian linjajohtaja, ylilääkäri Klaus Ranta pelkää, että viive hoitoonpääsyssä voi olla yksi syy vakavampien oireiden taustalla.Kristiina Lehto / Yle
HUSin Klaus Ranta tuo esiin, että koko järjestelmän pitäisi katsoa peiliin. Hän pelkää, että viive akuutin avun saamisen ja varsinaisen hoidon alkamisen välillä käy kalliiksi.
– Onko sekä perus- että erikoissairaanhoidossa sellainen viive, ettemme pääse nuoriin ajoissa kiinni, vaan aiheutamme heille jo haittaa? Johtaako viive vaikeampiin oireisiin? Ranta kysyy.
Turussa palkattiin psykiatrisia sairaanhoitajia kouluihin
Nuorten tarve psykiatriselle erikoissairaanhoidolle on kasvanut roimasti koko maassa 2010-luvulla. Vuonna 2010 tuhatta nuorta kohden oli alle 700 erikoissairaanhoidon käyntiä, 2017 käyntejä oli jo lähes 1200.
Taysissa ja KHSHP:n alueella 13–17-vuotiaiden lähetemäärät ovat jatkaneet kasvuaan. HUS:in alueella kasvu vaikuttaa hidastuneen. Tyksissä puolestaan lähetemäärät laskevat.
851 nuorta sai lähetteen Tyksiin vuoden 2018 tammi-huhtikuun aikana. Tänä vuonna vastaava luku oli 710. Pelko koronasta aiheutti keväällä notkahduksen, mutta se ei selitä koko kuvaa, sanoo psykiatrian toimialajohtaja Jesper Ekelund. Lähetemäärä laski jo 2019.
– Tämä johtuu siitä, että nyt on parempi tuki muualla. Löytyy vaihtoehtoja ennen kuin meille tullaan hoitoon.
TYKSin psykiatrian toimialajohtaja Jesper Ekelund uskoo kouluihin palkattujen psykiatristen sairaanhoitajien olevan vähentyneen lähetemäärän taustalla.Annika Holmbom / Yle
– Kun jo koulussa voi mennä juttelemaan ammattilaisen kanssa, ei välttämättä synny syytä saada lähetettä erikoissairaanhoitoon.
Turun pilottihanke saa suitsutusta muiltakin ylilääkäreiltä.
Tekeillä on myös valtakunnallinen VIVA-hanke, jolla halutaan helpottaa varhaista puuttumista nuorten mielenterveysongelmiin, esimerkiksi kouluissa. Hankkeen rahoitus on parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön päätettävänä. Hanke on osa uutta kansallista mielenterveysstrategiaa.
– Oleellista on tehdä kouluissa sellaista työtä, mikä on tarpeen, eli lyhytterapioita ja -interventioita. Masennus ja ahdistus ovat kaikkein tavallisimpia siinä ikäryhmässä, ja niiden varhaishoidolle on valtava tarve, sanoo VIVA-hanketta suunnitellut Klaus Ranta HUSista.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.een saakka.
– Päätoimittaja vastaa kaikesta lehden sisällöstä. Piste. Siinä ei ole mitään epäselvää.
Sanomalehtien liiton järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen tuntee suomalaiset paikallislehdet kuin omat taskunsa. Liitto edustaa lehtien julkaisijoita ja omistajia. Hannikainen tietää käymiensä keskustelujen perustella, että erilaiset vaikuttamisyritykset ovat yleisiä.
Paikallislehtien Päätoimittajayhdistyksen hallituksen jäsen Arto Henriksson on samoilla linjoilla. Henrikssonin mukaan vaikutusyritykset ovat tiettyyn pisteeseen saakka päätoimittajien arkea ja normaalia kanssakäymistä.
– Se on ymmärrettävää, sillä monelle on tärkeää mitä ja mistä paikallislehdessä kirjoitetaan.
Henriksson on Loviisan Sanomien ja Pyhtäänlehden päätoimittaja.
Päätoimittajaan voivat pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi kunta, poliitikot ja ilmoittajat mutta myös lukijat: “Peruutan tilaukseni, jos ette kirjoita enemmän / vähemmän jostain tietystä aiheesta.” Suurimmasta osasta tapauksia selviää Hannikaisen mukaan keskustelulla ja huumorilla.
Ei paikallislehden teko pelkkää painostusta ole, mutta se on osa arkea ja keskusteluttaa tekijöitä, sanoo Ilona Hannikainen. Mirkku Merimaa
Sisältä tapahtuva painostus on poikkeuksellista
Keskustelu painostuksesta ja vaikutusyrityksistä käynnistyi, kun Ilmajoki-lehden päätoimittaja Terhi Pirilä-Porvali irtisanoutui tehtävästään. Pirilä-Porvalin mukaan lehden hallitus pyrki vaikuttamaan lehdessä julkaistaviin sisältöihin.
– Koin vaikuttamisyrityksiä lehden hallituksen eli esimiesteni taholta muun muassa ennen kunnallispolitiikkaan liittyvän jutun julkaisemista. Jutun julkaisemisen jälkeen minut lomautettiin.
Paikallislehtien päätoimittajilla on aktiivinen Facebook-ryhmä, jossa vertaistukea pyydetään ja annetaan aktiivisesti. Lehdet eivät ole toistensa kilpailijoita, joten keskustelu on vilkasta.
– Ilmajoen tapaus on äärimmäisen harvinainen mutta ei ainutlaatuinen. Ryhmässämme pari päätoimittajaa kokee, että sisältöihin pyritään vaikuttamaan sisältä päin, Henriksson kertoo.
Tavallisempaa on, että esimerkiksi kunnan suunnalta esitetään toivetta olla heiluttamatta venettä tai pelätään maineen menetystä. Tällöin on jäänyt ymmärtämättä paikallislehden perustehtävä eli se, että tilattu lehti on lukijan asialla. Paikallislehti on oman alueen uutisväline, ei esimerkiksi kunnan tiedotuskanava.
– Vaikka paikallislehti on paikkakunnan puolestapuhuja, se ei tarkoita etteikö epäkohtia tuoda esille, Henriksson summaa.
Vaikutusyrityksiä myös isoissa medioissa
Kangasalan Sanomissa päätoimittajan ja toimitusjohtajan tehtävää hoitava Heli Keskinen ei ole paikallislehtiurallaan törmännyt vakaviin vaikutusyrityksiin. Kangasalla yhteistyö kaupungin kanssa sujuu mallikkaasti vaikka epäkohtia nostetaan esiin.
– Journalistinen koskemattomuus on järjettömän tärkeää.
Toisaalta paikallislehden on ymmärrettävä oma vastuunsa: uutisoinnilla on alueellisesti valtava voima.
– Kun paikallislehti nostaa asioita esille, alkaa tapahtua nopeasti.
Keskinen muistuttaa, että vaikutusyritykset eivät koske pelkästään paikallislehtiä, vaan keskustelua pitäisi laajentaa koko mediaa koskevaksi.
– Vaikutusyrityksiä tapahtuu kokemukseni mukaan ihan samaan tapaan isoissakin mediataloissa.
Painostus ei saa vaikuttaa sisältöön
Missä sitten kulkee palautteen ja painostuksen välinen ero? Esimerkiksi politiikka, kaavoitus ja maahanmuutto saattavat virittää rankkaakin palautetta ja keskustelua.
Vaikutusyritykset ovat Arto Henrikssonin mielestä tiettyyn pisteeseen saakka ymmärrettäviä mutta painostusta ja uhkailua ei voi hyväksyä. Auli Henriksson
– Olen ollut alalla 25 vuotta ja välillä hyvinkin tiukoissa vaikuttamistilanteissa esimerkiksi kunnan päättäjien kanssa. Niin kauan kuin keskusteluihin ei liity minkäänlaista uhkaamista, ne ovat mielestäni normaaleja toimitustyöhön liittyviä tilanteita, sanoo Arto Henriksson.
Vuonna 2017 tehdyssä kyselytutkimuksessa ilmeni, että journalistien painostuksella on monenlaisia muotoja. Osa niistä, kuten fyysinen painostus, on harvinaista. Sen sijaan sanallinen ja taloudellinen painostus on yleisempää. Melko tavallista on myös halu muuttaa jälkikäteen haastattelulausuntoja.
On päätoimittajan ammattitaitoa osata käsitellä asioita niin, että ne eivät vaikuta lehden sisältöön, Henriksson korostaa.
Paikallislehdet ovat muun suomalaismedian tavoin sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Ohjeiden mukaan journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Päätökset sisällöstä tehdään journalistisin perustein eikä päätösvaltaa missään oloissa saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle.
Paikallislehdet ovat kasvattaneet lukijamääriään
Suomessa ilmestyy reilusti toista sataa paikallislehteä. Sanomalehtien liittoon niistä kuuluu 133 ja näiden lisäksi on kourallinen pieniä liittoon kuulumattomia lehtiä.
Paikallislehdillä on verkon myötä lukijoita enemmän kuin koskaan. Korona on osaltaan tänä keväänä lisännyt lukijoita. Sen sijaan ilmoitusmyynti on laskenut selvästi, sillä Facebookin kaltaiset kansainväliset jätit rokottavat paikallisiakin ilmoituseuroja.
Arto Henriksson kertoo, että lehdet ovat olleet ehkä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta elinkelpoisia. Jotkut ovat hakeneet kannattavuutta ilmestymispäiviä vähentämällä. Paikallislehtien lakkauttamiset ovat olleet harvinaisia.
Itsenäisiä, yksityisessä omistuksessa olevia paikallislehdistä on reilu kolmannes. Loput ovat isojen mediakonsernien omistuksessa. Ylivoimaisesti suurin paikallislehtien omistaja on Mediatalo Keskisuomalainen, joka julkaisee 31 paikallislehteä. Sanoma omistaa 11 lehteä, muilla konserneilla luku jää alle kymmenen.
Omistuksen keskittyminen isoille konserneille tulee jatkumaan, uskoo järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen Sanomalehtien liitosta.
– Digitaalinen kehitys vaatii sellaista resurssia ja osaamista, mitä pienissä lehdissä ei välttämättä ole.
Omistuksen keskittämistä perustellaan myös synergiaeduilla ja leveämmillä hartioilla. Iso konserni voi tarjota uusia kollegoita, mahdollisuuden työkiertoon ja koulutusta.
Heli Keskinen on vetänyt itsenäisessä, yli 100-vuotiaassa Kangasalan Sanomissa juuri ison verkkouudistuksen. Konsernin tuen puuttuminen näkyy siinä, että prosessit ovat työläämpiä. Apuna ei ole esimerkiksi konsernin teknistä asiantuntijuutta. Toisaalta, uudistusta saa tehdä vapaasti.
– Tavoitteena on tehdä omalle yleisölle sopivia ratkaisuja. Jos niistä tulee palautetta, pystymme tarvittaessa reagoimaan nopeasti.
Pirkanmaalainen maanrakennusyrittäjä Jussi Haavisto kuuli, että hänen vanhasta lukiostaan on valmistumassa ylioppilaaksi Afganistanista viisi vuotta sitten Suomeen tullut Hasan Khademi.
Tamperelaisen Kalevan lukion entiset oppilaat päättivät ostaa yllätyslahjaksi ylioppilaalle juhlapuvun. Haavisto laittoi suomalaisen ystävänsä tilille 50 euroa. Maksun aiheena luki kohteen etunimi Hasan, ei sukunimeä.
Yllätys oli suuri, kun maksu ei mennytkään suomalaiselta tililtä toiselle suomalaiselle tilille. Osuuspankilta tuli aiheesta sähköposti. Siinä sanotaan, että maksun välittyminen on keskeytetty pakotelistaosuman takia.
Haavistolta pyydettiin lisätietoina, mitä Hasan tarkoittaa ja mikä on maksun tarkoitus. Lisäksi pyydettiin henkilön synnyinaikaa ja -paikkaa. Haavisto huomasi sähköpostin vasta myöhemmin.
– Kyse oli kahden suomalaisen välisestä 50 euron pankkisiirrosta. Pidimme rouvan kanssa pankin pyyntöä ylimitoitettuna. Suomalaiset halusivat kerätä kolehdin ylioppilasjuhlia varten ja jouduimme yhtäkkiä kansainvälisen terrorismintorjunnan välikappaleiksi. Tuntuihan se rajulta, Jussi Haavisto kertoo.
Lisäksi Haavistoa nolotti, kun ylioppilasjuhlat ehtivät mennä, eikä hän lupauksesta huolimatta ollut osallistunut keräykseen.
Haavisto siirsi sähköpostin huomattuaan saman summan keräyksen puuhamiehen tilille, eikä nyt laittanut viestikenttään Hasan. Maksu meni perille.
Tällaisen sähköpostin pankki lähetti Jussi Haavistolle. Lukijan kuva / Jussi Haavisto
Summa ei mennyt siis Hasan Khademin tilille, ja hän liittyi tapaukseen vain kolehdin kohteena. Periaatteessa pankki ei edes tiennyt, että raha on menossa hänelle, vaan se koski jotain Hasania.
Jussi Haaviston mukaan pankkien valvonta on hyvä asia, mutta nyt se kohdentuu väärin.
– Tavallisten suomalaisten väliseen maksuliikenteeseen puuttuminen tällä tavalla ei taatusti edistä terrorismin torjuntaa millään tavalla. Menee resursseja hukkaan.
Haavisto työllistää paljon ulkomaalaistaustaisia, mutta tässä ei ole ollut yrittäjän mukaan ongelmia. Sen sijaan pankin kyselyt ovat lisääntyneet.
– Pankki ylipäätään kysyy hirveästi asioita. Nyt on pitänyt juuri vakuuttaa pankille, ettei yritystemme hallituksessa ole ulkomaalaisia jäseniä. Meillä on monta yritystä ja on työlästä täyttää näitä lomakkeita.
Hänen mielestään olisi helpompi ilmoittaa, jos hallituksessa on ulkomaalaisia kuin jos heitä ei ole.
OP Ryhmä: Kyse kansainvälisestä säätelystä
OP Ryhmä sanoo, että sääntely edellyttää pankkeja ottamaan huomioon kansainväliset pakotteet. Pakotelistoja voi olla sekä YK:lla että Euroopan unionilla. Kyse on rahanpesun estämisestä.
OP Ryhmän group compliance officer Rami Kinnala kertoo, että käytännössä pakoteseurantaa tehdään vertaamalla esimerkiksi maksuissa olevien osapuolten liityntää kansainvälisten tahojen pakotelistoilla olevien henkilöiden ja organisaatioiden nimiin. Mikäli pakoteseurannassa havaitaan yhdenmukaisuus, asiaa selvitetään tarkemmin.
Nimitieto voi olla eri muodoissa, mikä aiheuttaa Kinnalan mukaan ongelmia. Tästä syystä asiakkaalta kysytään suoraan tarkempia tietoja.
– Lisätietopyyntömme eivät missään tapauksessa johdu siitä, että OP kohtelisi asiakkaita eriarvoisesti. Kyse on puhtaasti kansainvälisen sääntelyn OP:lle asettamasta valvontavelvoitteesta.
OP Ryhmä ei vastaa suoraan kysymykseen, onko pankeilla nimilista etunimistä, jotka aiheuttaisivat suoraan osumia.
Ulosottovirasto vastaa täytäntöönpanosta
Finanssivalvonnan mukaan pakotelistoista vastaa Suomen ulkoministeriö ja niiden toimeenpanosta Helsingin ulosottovirasto.
Tämä voi tulla monelle yllätyksenä, että nimenomaan ulosottoviranomainen panee täytäntöön eräitä kansainvälisiä pakotteita. Näitä ovat varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi annetun lain sekä pakotelain mukaiseen varojen jäädyttämiseen liittyvät tehtävät.
Pakoteasioiden täytäntöönpano on keskitetty Helsingin ulosottovirastoon. Pakotelistojen tiedusteluista siellä tietää kihlakunnanulosottomies Jari Parviainen.
Hänen arvionsa mukaan Hasanissa voi olla kyse pakotelistan alias-nimestä, jota pakotelistalla olija käyttää itsestään. Siksi se on voinut pompahtaa pankin omassa valvonnassa.
Parviaisen mukaan osalta pankeista tuli vielä vuosi sitten paljon tiedustelupyyntöjä pelkän etu- tai sukunimen perusteella. Esimerkiksi jos oli kyse Muhammedista, Alista tai Ahmedista, pankki otti yhteyttä ja pyysi selvittämään asiaa.
– Etunimen tai sukunimen perusteella ei pysty tunnistamaan, Parviainen kertoo.
Hänen mukaansa asia on kerrottu Osuuspankille vuosi sitten erillisessä tilaisuudessa. Yle kysyi OP ryhmältä, miksi ohjeistuksen jälkeen on tartuttu pelkästään nimeen Hasan.
– Pankki ei voi kommentoida julkisesti yksittäisiä tapauksia. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että pankki noudattaa pakotteita, jotka ovat muun muassa YK:n ja EU:n asettamia. Pakoteseurantaa tehdään pakotelistoilla olevien nimien perusteella, OP Ryhmän Kinnala vastaa.
Pakotelistalla olevalle ei saa luovuttaa varoja
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi on nähnyt yrittäjän päivityksen aiheesta Facebookissa. Muuten hän ei tiedä tapauksesta tarkemmin.
– Tapauksessa ilmenneiden tietojen perusteella kyse on pakotelistaseurannan yhteydessä todetusta osumasta, Kauppi kertoo Ylelle.
Pakotelistat ovat Kaupin mukaan viranomaisten laatimia asiakirjoja, joita finanssialan toimijoiden on seurattava ja joihin liittyvät mahdolliset osumat on selvitettävä ennen kuin vaikkapa maksutoimeksianto voidaan välittää eteenpäin.
– Finanssialan toimijat eivät osallistu listojen laatimiseen, vaan niiden yksinomaisena velvollisuutena on varmistaa, että viranomaisten asettamat pakotteet toteutetaan asianmukaisesti. Jos pankki tai muu ilmoitusvelvollinen havaitsee asiakkaissaan tai liiketointa toteuttaessaan jäädytys- tai pakotelistalla olevan henkilön tai yhteisön, mahdollinen käynnissä oleva liiketoimi on keskeytettävä eikä tällaiselle henkilölle tai yhteisölle saa luovuttaa varoja.
Taustalla usein puutteelliset tiedot
Piia-Noora Kaupin mukaan yleinen ongelma on, että pakotteiden kohteena olevien henkilöiden listoilta ilmenevät tiedot ovat usein puutteellisia. Monissa tapauksissa kyseessä on pelkkä nimitieto.
Lisäksi erityisesti ulkomaisten nimien osalta ongelmia aiheuttavat vaihtoehtoiset kirjoitusasut tai asiakkaiden itse noudattamat käytännöt. Tästä syystä pankkien pitää huomioida myös vaihtoehtoiset kirjoitusasut.
– Käytännössä tämä valitettavasti johtaa myös väärin positiivisiin eli siihen, että pakotelistaseurannan yhteydessä joudutaan selvittelemään myös liiketapahtumia, joilla ei loppujen lopuksi ole mitään liittymää pakotelistattuihin henkilöihin.
Selvittely on Kaupin mukaan pitkälti manuaalista eli käsin tehtävää. Hänestä on hyvä, että tässäkin tapauksessa pankki kertoi syyn asiakkaalle suoraan.
Finanssiala haluaa, että pakotelistaseuranta määriteltäisiin nykyistä tarkemmin ja tarkkarajaisemmin.
– Keskeisin keino varmasti olisi se, että viranomaiset parantaisivat listoille merkittävien henkilöiden tietojen tarkkuutta, kattavuutta ja ajantasaisuutta. Pelkkä nimihaku on epäluotettava ja vääjäämättä johtaa turhiin ja asiakkaiden kannalta vääriin positiivisiin listaosumiin.
Onko valvonta liian tiukkaa, jos kaksi suomalaista ei saa lähettää toisilleen rahaa?
– Ei ole. Kansalaisuus ei ole valvonnan peruste. Jos lain vaatimukset maksun pysäyttämiselle täyttyvät, pankkien on reagoitava täysin osapuolten kansallisuudesta riippumatta, Piia-Noora Kauppi sanoo.
Juttua muokattu 18.6. klo 7.54: Korjattu Finanssialan keskusliitto Finanssiala ry:ksi.
Oriveden kultakaivoksen laitonta kaatopaikkaa on seurattu pitkään. Itse kultakaivoksen toiminta päättyi vuonna 2019, mutta kaivokseen vuosien aikana varastoiduista jätteistä ehdittiin poistaa vain osa.
Dragon Mining keräsi jätteitä kaivostunneliin vuosia. Sitä ennen tunneliin säilöi kaivosta aiemmin pyörittänyt Outokumpu.
Tämän vuoden huhtikuussa Dragon Mining esitti Pirkanmaan ely-keskukselle, että jätteet voisikin jättää kaivokseen. Yhtiö hakisi niille ympäristölupaa.
Ely-keskus oli eri mieltä. Se antoi kesäkuussa kehotuksen siivota jätteet pois, kuitenkin vaiheittain, jotta töiden turvallisuus voidaan taata.
Jätettä jäljellä vähintään 310 000 kiloa
Viime vuosien aikana ely-keskus ja kaivosyhtiö ovat käyneet keskustelua siitä, mitä jätteille pitäisi tehdä.
Dragon Mining on esimerkiksi teettänyt kairaustutkimuksia, jotta jätteen laatu selviäisi. Yhtiön mukaan jätteet ovat kuin yhdyskuntajätettä, josta on poistettu biojäte ja erilliskeräysjäte.
Myös kaivoksen rakenteita on käyty läpi. TUKES on sanonut lausunnossaan, ettei jätteiden poistaminen ole turvallista. Ely-keskuksen mukaan se kuitenkin olisi turvallista, jos poistaminen aloitetaan ylhäältä päin ja se tehtäisiin vaiheittain.
Vuoden 2019 helmikuuhun mennessä Dragon Mining poisti jätettä 28 460 kiloa. Yhtiön teettämän raportin mukaan jätettä on jäljellä noin 310 000 – 465 000 kiloa.
Jätteiden poistaminen pitäisi aloittaa viimeistään syksyllä
Ely-keskuksen kanta on, ettei jätteen laatua voi varmuudella määrittää kairauksien avulla. Jätteet on siis poistettava.
– Ratkaisu hakea jätetäytölle ympäristölupaa jälkikäteen ei voi olla ensisijainen ratkaisu, toteaa ely-keskus poistokehotuksessa.
Rakenteetkin sallivat jätteiden poistamisen, sillä elyn mukaan kairauksia varten tehdyt tuennat riittävät tukemaan kaivoksen lisäkaivauksia varten. Turvallisuuden takia tilannetta on kuitenkin arvioitava pitkin matkaa.
Dragon Miningilla on nyt heinäkuun loppuun asti aikaa esittää ely-keskukselle työsuunnitelma jätteiden poistamisesta. Lisäksi yhtiön pitää tehdä arvio mahdollisen lisätukemisen tarpeesta.
Jätteiden poistaminen puolestaan pitäisi aloittaa viimeistään 1. syyskuuta.
Samaan aikaan poliisilla jatkuu Oriveden kaivoksen jätteisiin liittyvä tutkinta törkeästä ympäristön turmelemisesta.
Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi tutkinnat kahdesta ultrakevyelle lentokoneelle sattuneesta onnettomuudesta. Tutkinta osoittaa, että esimerkiksi koulutuksessa pitäisi tehdä muutoksia.
Onnettomuustutkintakeskus Otkesin tutkinnanjohtajan Janne Kotirannan mukaan nykyinen ultrakevytlentokoulutus ei takaa riittäviä valmiuksia turvalliseen lentoharrastukseen. Suomessa koulutusvaatimukset ovat kevyemmät kuin esimerkiksi Euroopan lentoturvallisuusviraston vaatimuksia noudattavissa koulutuksissa.
Ultrakevyitä lentokoneita on pidetty kevyempinä, hitaampina ja helpommin lennettävinä, eikä niistä ole ajateltu aiheutuvan suurta vaaraa ulkopuolisille. Otkesin mukaan perustelut ovat vanhentuneet.
– Tämä käsitys on suoraan 1970–80-luvuilta ja todellisuudessa ultrakevyiden rakenne ja lentonopeus ovat kehittyneet 2000-luvulla huomattavasti, Otkes sanoo kannanotossaan.
Lentäjä kuoli Pirkkalassa viime kesänä. Marjut Suomi / Yle
Lentäjä kuoli viime heinäkuussa Pirkkalassa pienkoneen syöksyttyä alas. Euran lentopaikalla puolestaan viime syyskuussa lento-oppilas sai onnettomuudesta lieviä vammoja.
Harhaanjohtavat polkimet
Tampere-Pirkkalassa sattuneessa onnettomuudessa lento-oppilaan oli tarkoitus lähteä noin puoli tuntia kestävälle yksinlennolle. Nousussa kone sakkasi ja putosi maahan. Sivuperäsinpolkimien virheellinen käyttö luultavasti aiheutti hallinnan menetyksen.
Lento tallentui videolle.
Otkesin mukaan lento-oppilaan käyttämässä Evektor-Aerotechnik EV97 Eurostar- tyyppisessä ultrakevytlentokoneessa on turvallisuusuhka. Lentokonetyypissä on kahdet rinnakkaiset polkimet, koska koneessa voi olla kaksi ohjaajaa. Rinnakkaiset polkimet sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan ja näin ohjaajalla on suuri erehtymisen vaara. Jos polkee väärää poljinta, kone käyttäytyy kummallisesti.
Kuvat näyttävät, mistä on kyse.
Kaksi rinnakkaista poljinta on oikean jalan kohdalla vierekkäin. Onnettomuustutkintakeskus Jalka hakeutuu helposti väärälle polkimelle. Onnettomuustutkintakeskus
– Jos meidän julkaisemaamme kuvaa ohjaamosta katsoo, näkee selvästi, että kaksoisohjainten sivuperäsinpolkimet ovat huomattavan lähellä toisiaan ja erehtyminen mahdollista – varsinkin jos ollaan yksinlennolla, jolloin viereiset polkimet eivät ole käytössä, tutkinnanjohtaja Kotiranta kertoo.
Koneen valmistaja on julkaissut vapaehtoisen huoltotiedotteen ohjaamoergonomian parantamiseksi. Otkes suosittelee, että muutostyöstä tulisi pakollinen.
Liian pitkä päivä
Euran lentopaikalla sattuneessa onnettomuudessa lento-oppilas oli palaamassa pitkän koulutuspäivän jälkeen yksin tehdyltä matkalennolta Euraan. Laskeutuminen ei sujunut suunnitellusti. Lentokone sakkasi ylösvedon jälkeen kallistuen vasemmalle ja putosi läheiseen metsään. Lento-oppilas selvisi onnettomuudesta lievin vammoin.
Lento-oppilaalle oli onnettomuuspäivänä kertynyt paljon lentoaikaa. Otkesin mukaan kansallinen ilmailumääräys ei ota huomioon matkalentoa, jota lento-oppilaalle oli onnettomuuspäivänä kertynyt paljon.
Ultrakevytlentokoulutusta annetaan lentokerhoissa eri puolilla Suomea. Ultrakevyiden lentokoneiden lentäjät ovat yleensä harrastajia.
Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi sanoo, että koulutuksen käytännön toteutuksessa on paljon eroja.
– Käytännössä harrasteilmailun parissa toimivilta tahoilta edellytetään paljon omavalvontaa, Nurmi sanoo.
Onnettomuustutkintakeskus antaa Tampere-Pirkkalan ja Euran onnettomuuksien seurauksena Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille kaikkiaan viisi suositusta, jotka liittyvät lentokoulutukseen: sen jaksottamiseen, laadunvalvontaan, kotimaan koulutusvaatimusten harmonisointiin sekä turvallisuustyön työnjakoon ja resurssointiin. Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että sisäministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto yhdessä huolehtivat siitä, että ilma-alusten pelastustoiminnasta vastaaville ja poliisille on tarjolla ajantasaista tietoa ja koulutusta rakettikäyttöisistä pelastusvarjoista.
Santtu-Matias Rouvali aloittaa Lontoon Filharmonian ylikapellimestarina kesällä 2021. Heti syyskuussa hän tuo orkesterin Suomeen Tampere-taloon ja Musiikkitaloon.
Konsertin ohjelma julkaistaan myöhemmin. Solistina on venäläispianisti Denis Kozhukhin.
Musiikkitalon konsertti toteutuu lauantaina 11. syyskuuta ja Tampere-talon konsertti sunnuntaina 12. syyskuuta. Helsingin konsertti on osa Musiikkitalon 10-vuotisjuhlaviikkoa.
Lontoon filharmoninen orkesteri on vieraillut Tampere-talossa kerran aikaisemmin talon avajaisvuonna 1990. Edellinen Helsingin vierailu toteutui Helsingin juhlaviikoilla vuonna 2009.
Tällä hetkellä Rouvali on lontoolaisorkesterin päävierailija. Rouvali on toiminut Tampere Filharmonian ylikapellimestarina vuodesta 2013 ja aloitti Göteborgin sinfonikkojen ylikapellimestarina 2017.
Kuluneella kaudella debytoi New Yorkin filharmonikoiden, Berliinin filharmonikoiden ja The Royal Concertgebouw Orchestran vierailijana.
Moni on nähnyt, miten lähikaupasta ryntää ihminen varastamansa kaljalootan kanssa. Teolle on suomen kielessä jo oma termikin: juoksukalja.
Myös juoksutakseista ja juoksupitsoista kuulee välillä. Ihminen siis ottaa tuotteen tai palvelun ja pakenee paikalta maksamatta.
Tampereen Pispalassa tatuoija Mika Ilmaniemi todisti keskiviikkona elämänsä ensimmäistä suomalaista juoksutatuointia. Röyhkeä ja suunnitelmallinen teko oli Ilmaniemen yli 30-vuotisen uran toinen. Ensimmäinen sattui aikanaan Gibraltarilla.
– Minua vedätettiin aivan sata–nolla. Merkkejä oli ilmassa, mutta haluan aina luottaa asiakkaisiini, Ilmaniemi kertoo.
Noin kolmekymppinen mies soitti tatuointistudioon ja kysyi, voisiko saada tatuointiajan. Ilmaniemen asiakas oli tulossa vasta illalla, joten hän toivotti miehen tervetulleeksi.
– Miehen tyttöystävällä oli halu saada ex-tyttöystävän nimi rinnasta piiloon. Siinä meni kolmen tunnin työ hukkaan ja vielä eilen otti kyllä aika lujaa päähän, Ilmaniemi sanoo.
Tuntien työn lisäksi tatuoija menetti satoja euroja. Tatuoinnin lopussa mies halusi vielä laulaa Ilmaniemelle. Tatuointistudion kyljessä on myös treenikämppä ja soittimia, ja Ilmaniemi suostui.
– Hän lauloi niin hyvin, että menin vähän pökerryksiin siitä kaikesta. Siinä kohtaa mies livahti.
Tatuoinneista maksetaan usein vasta työn jälkeen, koska etukäteen on vaikea arvioida, montako tuntia tatuoinnin tekemiseen lopulta menee.
Viimeisen kerran Ilmaniemi näki miehen Pispalan valtatiellä nousemassa autoon ja huristamassa pois. Juoksutatuoinnin hankkiminen oli siis käsikirjoitettu valmiiksi.
Etenkin pienet, yhden myyjän kaupat ovat alttiita juoksukaljatapauksille. Kuvituskuva.Heikki Haapalainen / Yle
Juoksuruokia maailman sivu
Sitä, kuinka paljon juoksuvarkauksia kaikkiaan Suomessa tehdään, on vaikea arvioida. Harva jaksaa nähdä vaivaa ja ilmoittaa poliisille tai tehdä rikosilmoitusta.
– En tiedä, ilmoitanko poliisille. Etsin tyyppiä nyt somen kautta, mutta toisaalta tatuointia ei voi hakea takaisinkaan, jos maksuvaraa ei löydy, Ilmaniemi toteaa.
Tampereella tiedetään myös naisia ja kauneudenhoitoa koskevia tapauksia ainakin puskaradioiden kautta. Yhdessä tapauksessa vanhempi rouva otti kampaajalla leikkauksen ja raidat. Maksuhetkellä rouva lähti hakemaan autostaan lompakkoa, mutta ei koskaan palannut.
Toisella kertaa kaksi naista halusi täytettä huuliinsa kauneushoitolassa. Kassalla kortti ei toiminutkaan ja maksaja lähti jälleen nostamaan rahaa. Molemmat naiset katosivat juoksuhuuliensa kanssa.
Helsingin poliisilaitoksen viestintäjohtaja, ylikomisario Juha Hakola kertoo, että juoksupalveluista ei vielä ole ilmiöksi asti.
– Toki juoksuruokia on ollut jo maailman sivu, mutta palvelut lienevät harvinaisia. Rikosnimikkeeltään kyse on petoksesta, Hakola sanoo.
Jos huijattu ei tiedä asiakkaansa oikeaa nimeä tai yhteystietoja, petoksen selvittäminen voi olla mahdotonta.
– Mutta jos tekijä löytyy, tapahtuneen rikoksen kieltäminen on aika hankalaa, jos tatuointikin kerran löytyy, Hakola naurahtaa.
Keskusrikospoliisi oli päässyt vihille mahdollisesta suunnitteilla olevasta henkirikoksesta ennen kuin se tapahtui Tampereen Vasaratiellä tammikuussa. Ylen tietojen mukaan asiasta ehdittiin KRP:ssä kirjata sekalaisilmoitus.
Nimimerkki Mustakolmio julkaisi Tor-verkon Torilaudalla 20. marraskuuta 2019 ilmoituksen ”palkkamurhapalvelusta”.
Nimimerkin takana oli 19-vuotias jyväskyläläismies, joka haaveili ihmisen tappamisesta ja palkkamurhaajan urasta. Pirkanmaan käräjäoikeus on välituomiollaan todennut, että mies syyllistyi tekoon. Mies on parhaillaan mielentilatutkimuksessa.
KRP:n mukaan sekalaisilmoitus sisältää julkisuuslain perusteella salassa pidettäviä tietoja esimerkiksi poliisin taktiikasta eikä suostu luovuttamaan sitä. KRP kuitenkin vahvistaa, että kyseinen ilmoitus on kirjattu 23. tammikuuta 2020.
Henkirikos tapahtui Tampereen Vasaratiellä viisi päivää myöhemmin 28. tammikuuta 2020.
Rikoskomisario Jyri Hiltunen KRP:n internet-tiedustelusta vastaa Ylen kysymyksiin sähköpostitse. Hänen mukaansa poliisi oli itse huomannut Mustakolmion kirjoitukset netissä, mutta tämän lisäksi poliisille tuli myös vihjeitä niistä.
"Epäillyn henkilöllisyys ei selvinnyt käytettävissä olleen ajan puitteissa. Asiassa ei myöskään tullut ilmi potentiaalisia uhreja, palvelun käyttäjiä tai muuta asiaa selventävää seikkaa", Hiltunen kirjoittaa.
Hiltunen kertoo, että poliisin Nettivinkki-palveluun saapuu vuosittain jopa 20 000 vihjettä, jotka poliisi seuloo arvioidakseen niiden uhkatasoa.
Se, että asiassa kirjattiin vain sekalaisilmoitus, kertoo tutkinnan alkuvaiheesta. Mahdollisissa rikosasioissa sekalaisilmoitus kirjataan rajatapauksissa, ja esitutkintakynnys on matala. Hei jos ilmenee syytä epäillä rikosta, asiasta kirjataan rikosilmoitus eli R-ilmoitus.
Näyttöä tällaisen kirjoittelun tarkoitusperistä voi kuitenkin olla mahdoton saada.
Verkossa viestiä pidettiin vitsinä
Tor-verkkoa hyvin tunteva vapaa toimittaja Aarno Malin kertoo, että hän näki Mustakolmion kirjoitukset ehkä jo samana päivänä, kun ne ilmestyivät Torilaudalle. Avaus pisti silmään mutta ei erityisemmin soittanut hälytyskelloja.
– Siinä oli määrätietoisuutta, ja kokonaisuus oli harkittu. Sellaista näkee Torilaudalla hyvin harvoin, Malin sanoo.
Toisaalta ulkomailla on ollut tapauksia, joissa on tarjottu palkkamurhapalveluita Tor-verkossa. Ne ovat Malinin mukaan olleet lähes poikkeuksetta huijauksia, joissa on esimerkiksi yritetty huijata ihmisiltä rahaa.
Yle sai henkirikoksen tapahduttua vihjeitä ja kuvakaappauksia nimimerkistä Mustakolmio. Tuolloin alkuperäinen keskusteluketju oli jo poistunut Torilaudalta. Kirjoitusten perusteella oli mahdoton sanoa, liittyivätkö kirjoitukset Vasaratien henkirikokseen, mutta julkisuuteen annetut tiedot tutkinnasta sopivat siihen.
Todistetusti ainakin yksi henkilö otti kirjoitukset vakavasti. Hän oli henkirikoksen tilaaja. Käräjäoikeus on lähettänyt myös hänet mielentilatutkimukseen.
– Yleensä tällaiselle vain auotaan päätä. Tähän suhtauduttiin tavallista vakavammin, Malin sanoo.
Mustakolmio myös osallistui keskusteluihin Torilaudalla ja muualla Tor-verkossa. Esimerkiksi kun joku kyseli parhaista itsemurhatavoista, Mustakolmiolta itseltään vaikuttava kirjoittaja tarjosi palveluitaan.
Sama nimimerkki esiintyy myös muun muassa Ylilaudan ja Suomi24:n keskusteluissa. Silti suurin osa viestit nähneistä piti avausta vitsinä tai jonkinlaisena fantasiana.
Torilauta, kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle
– Suomi on sellainen maa, jossa on todella vaikea tappaa ihminen jäämättä kiinni. Mietin, että eihän tämä voi olla totta, Malin sanoo.
"Volyymi on todella iso"
Rikoskomisario Santeri Sivonen KRP:stä kertoo, että poliisi joutuu käyttämään paljon tapauskohtaista harkintaa nettikirjoittelun arvioinnissa. Sivonen työskentelee KRP:n Uhkat-toiminnon esimiehenä.
Hän ei ole ollut tekemisissä Mustakolmion tapauksen kanssa vaan kommentoi aihetta yleisesti.
– Todellisen motiivin selvittäminen (nettikirjoittelussa) on vaikeaa. Volyymi netissä on todella todella iso, Sivonen sanoo.
Yksittäinen viesti ei vielä kerro juuri mitään. Keskusteluketju kertoo enemmän, mutta kokonaisarvion tekeminen vaatii paljon työtä. Puuttuminen on välillä erittäin vaikeaa.
Paikallispoliisi yhdisti teon nettiin
Vasaratiellä 28. tammikuuta tapahtunut henkirikos yhdistettiin Mustakolmioon vasta, kun poliisi otti hänet kiinni. Tutkinnanjohtaja Jari Kinnunen kertoo, että Sisä-Suomen poliisilaitoksen tutkijat löysivät Mustakolmion nettikirjoitukset laite-etsintöjen perusteella.
Vähän myöhemmin KRP kertoi tutkijaryhmälle omista havainnoistaan.
Aurinkoista taivasta kohti kiemurtelee juhannuksena lukemattomia savukiehkuroita.
Jos kaikki 5,5 miljoonaa suomalaista haluaisivat löylyihin yhtä aikaa, se olisi mahdollista, sillä maassamme on saunoja liki 2,5 miljoonaa.
Suomalaiset ovat saunoneet vähintään satoja vuosia. Ilman saunaa olisimme jo kauan sitten kuolleet kylmään, nälkään ja syöpäläisiin.
Suomalainen sauna on sukupolvien ajan ollut nimenomaan savusauna, joka ei läheskään aina ollut rannalla. Nykyihmisen arvostaman rantasaunaidyllin historia on lyhyt, ne alkoivat lisääntyä vasta sotien jälkeen. Vielä lyhyempi on sähkösaunan historia.
Saunominen kuuluu oleellisesti suomalaisten keskikesän juhlintaan. Millaista saunominen on modernissa Suomessa, miksi saunominen kiinnostaa erityisesti naisia ja mitä sauna meille suomalaisille merkitsee?
Juhannuksen menoliikenne oli aattona puolenpäivän aikaan rauhoittumaan päin, tieliikennekeskuksesta kerrotaan.
Aamupäivän liikenne oli tavanomaista vilkkaampaa, mutta liikenne ei kuitenkaan ruuhkautunut eivätkä ajonopeudet laskeneet edes liikenteen pullonkaulakohdissa. Tällaisia ovat tavanomaisesti esimerkiksi Nelostiellä Heinolan seutu ja Viitostiellä Kuortin alue.
– Voi sanoa, että liikenne on ollut tavanomaista vilkkaampaa, mutta liikennemäärät ovat olleet melko pieniä ja nopeudet hyviä. Aamupäivän aikana ei sattunut isoja onnettomuuksia, liikennepäivystäjä Marja Sillanpää sanoi.
Sillanpään mukaan aattopäivän liikenne on sujunut varsin perinteisesti, sillä muinakin vuosina maantiet hiljentyvät pian puolenpäivän jälkeen.
Torstai oli juhannuksen menoliikenteen vilkkain päivä. Ruuhkia syntyi hetkellisesti etenkin Helsingin ja Tampereen ulosmenoväylillä. Eri puolilla maata sattui lukuisia onnettomuuksia, mutta ne olivat pääasiassa lieviä.
Perjantaina liikenne veti aamupäivällä hyvin myös Helsingistä Turun ja Tampereen suuntaan.
" Tässä soittelee vanhustyön johtaja Katja Uitus-Mäntylä Nokian kaupungilta. Tämä on automaattinen puhelu koronatilanteeseen liittyen. Kuuntelettehan tärkeän asian loppuun saakka."
Näin alkoi Nokian kaupungin robottipuhelu kaikille yli 70-vuotiaille nokialaisille. Aika moni puhelun saanut ikäihminen hämmentyi. Tämä kävi ilmi lyhyeen katukyselyyn saamistamme vastauksista.
– Mulle tuli puhelu, mutta en mää saanut siitä mitään selvää. Muutaman sanan kuulin ja sanoinkin sille, että mää en saa selvää. Ja löin puhelimen kiinni sitten, kuvailee kokemusta Nokian torilla ostoksilla ollut rouva.
– Ei tuntunut oikein kivalta, se oli jotenkin semmosta teennäistä. Ei se kovin paljoa puhunut, ja taisin keskeyttääkin sen sitten, kertoo toinen nainen.
– Kyllä se vähän hullulta tuntui. Jos se olisi ollut ihminen, se olisi ollut eri asia. Mää kyselin siltä, mutta eihän se puhu mittään, kun se nauhalta tulee, sanoo kauppa-asioilla ollut herra.
Esimerkiksi Tampereella ja Orivedellä Tampere-avun työntekijät soittivat kaikille yli 80-vuotiaille.
Tehokas yhteydenottaja
Robottisoitot olivat kokeilu, jolla Nokian kaupunki halusi testata uusia keinoja kysyä kuulumisia kuntalaisilta ja kertoa heille, mistä ja miten saada tarvittaessa apua.
Puhelinrobotti osoittautui tehokkaaksi yhteydenottajaksi. Se tavoitti yhden päivän aikana lähes 2 000 ikäihmistä. Puhelimeen ei vastattu noin 500 numerossa. Puhelinrobotin soiton kuunteli loppuun reilu puolet vastanneista.
Puhelun lopuksi oli mahdollisuus jättää yhteydenottopyyntö. Vastaajista 75 teki niin.
Robotille äänensä lainannut vanhustyön johtaja Katja Uitus-Mäntylä on tuloksiin melko tyytyväinen.
– Isoin plussa oli siinä, että saimme viestin isolle joukolle todella nopeasti. Saimme tehokkaasti haarukoitua ne ihmiset, jotka haluavat henkilökohtaisen yhteydenoton, Uitus-Mäntylä sanoo.
Vanhustyön johtaja sanoo ymmärtävänsä myös niitä, jotka vierastivat robotin soittoa. Hän kuitenkin uskoo, että aikaa myöden ihmiset tottuisivat automaattisoittoihin. Kokeilu maksoi vajaat 3 000 euroa, useamman tuhannen puhelun soittamiseen olisi mennyt satoja tunteja työaikaa.
Puheluissa kuului yksinäisyys
Robottipuheluissa ihmisiltä kysyttiin, oliko korona-aika vaikeuttanut heidän arkeaan. Likimain kolmannes vastasi kyllä.
Suurin yksittäinen esiin noussut asia oli ikäihmisten yksinäisyys.
– Yllätyin hiukan siitä, että vain kolmannes koki, että korona oli vaikeuttanut elämää. Yksinäisyys ei yllättänyt, siitähän on puhuttu julkisuudessakin paljon, Uitus-Mäntylä sanoo.
Nyt yhteydenottoa toivoneille on soittanut ammatti-ihminen. Suurin osa pyynnön jättäneistä halusi neuvoja tai kertoa mielipiteensä. Suoranaista palvelun tarvetta oli vain kolmella ihmisellä.
– Palvelutarpeen vähäinen määrä ei ollut täysin yllätys. Olimme jo aiemmin lähettäneet koronasta tiedotteen kaikille 70 vuotta täyttäneille, eikä yhteydenottoja ole merkittävästi tullut. Meillä on ollut toiminnassa myös neuvontanumero, johon on tullut soittoja koko epidemian aikana suhteellisen vähän. Keskimäärin puheluita on tullut enintään 2–4 päivässä, Uitus-Mäntylä sanoo.
Käyttäjiltä parannusehdotuksia
Osa Ylen haastateltaviksi osuneista yli seitsenkymppisistä ei ollut puhelua saanut. Se voi johtua markkinointikiellosta tai salaisesta puhelinnumerosta. Robotti ei myöskään soittanut niille, jotka ovat jo vanhustyön palveluiden piirissä.
Haastatelluista puhelun saaneista kukaan ei ollut jättänyt robotille viestiä tai toivonut yhteydenottoa.
– Enhän minä luottanut siihen, kun mää ite hoksasin, että se tulee joltain nauhalta, nokialaismies sanoo.
– Kyllähän se sano, että saa sanoa jotakin, mutta rupeeppa siinä nyt yhtäkkiä puhuun vaikeuksiasi – se tuli vähän yllättäen, nainen sanoo.
Katja Uitus-Mäntylä kiittelee nokialaisia palautteesta. Myös parannusehdotuksia on tullut.
Ihmiset ovat muun muassa toivoneet automaattia, johon vastaamista voisi harjoitella. Lisäksi puhelun alkuun ehdotettiin lisättävän tunnusmusiikkia.
– Olen jo vienyt näitä ehdotuksia eteenpäin yritykselle, joka teknisesti tuotti palvelun, Uitus-Mäntylä sanoo.
Uitus-Mäntylä toivoo, että ikääntyneet nokialaiset ottaisivat myös itse yhteyttä matalalla kynnyksellä.
– Nokialla toimii edelleen myös ikäihmisten neuvontanumero 044 4861729. Siihen voi soittaa, mikäli asukkaalla on mielessään kysymyksiä tai huolenaiheita.
Tampereella järjestetään mahdollisesti elokuussa salainen natsikeikka. Keikkaa mainostavan julisteen mukaan kyseessä olisi Blood & Honourin Tampereen järjestön kymmenvuotisbileet ja siellä esiintyisi uusnatsiyhteyksistä tunnettuja bändejä.
Yle on nähnyt kuvakaappauksen blogissa olleesta mainoksesta ja mainoksessa olevat bändit on mainittu esimerkiksi antifasistisen verkoston sivuilla.
Blood & Honour on uusnatsistinen musiikinjakeluverkosto, jonka perustivat valkoisen ylivallan skinheadit ja muut valkoiset nationalistit.
Jos tieto pitää paikkaansa, vuokranantaja Tampereen Kauppahuone aikoo tehdä poliisille tutkintapyynnön.
Silloin kansanedustaja Iiris Suomela (vihr) herätti huomiota Twitterissä kirjoittamalla, että ”uusnatsit suunnittelevat järjestävänsä toimintaa Tampereen kaupungin omistamassa kiinteistössä.” Myöhemmin selvisi, että kyseinen tila Tampereen Ruskossa ei ole Tampereen kaupungin omistuksessa.
Eri osapuolille on epäselvää, oliko paikalla vuonna 2018 keikkaa vai ei. Antifasistisen verkoston mukaan oli, mutta vuokranantaja ei ole tietoinen tästä.
Tampereen Kauppahuoneen toimitusjohtaja Jussi Järvenpää sanoo, että viimeksi kun Ruskossa piti olla jotain tapahtumia, niin he eivät havainneet mitään poikkeavaa. Järvenpään mukaan vuokralaisena ei ole Blood & Honour -järjestöä.
– Haastattelimme myös kiinteistössä toimivia vuokralaisia, ja he eivät olleet havainneet mitään tavanomaisuudesta poikkeavaa toimintaa, Järvenpää sanoo.
Kauppahuone vuokraa liike- ja teollisuustiloja pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla Oulun seudulla, Pirkanmaalla sekä Etelä-Savossa. Järvenpään mukaan yksittäisiä tiloja ei vuokrata esimerkiksi tapahtuman tai tilaisuuden järjestämiseen.
Yritys kertoo jättäneensä vuonna 2018 poliisille tutkintapyynnön asiasta.
– Mikäli tällaista kiinteistössä tai sen alueella järjestetään, niin ihan varmasti teemme poliisille uuden tutkintapyynnön. Etukäteen huhujen perusteella se on kuitenkin hankalaa, Järvenpää sanoo.
Suomi saa kulttuuripääkaupunki-isännyyden kolmatta kertaa vuonna 2026. Euroopan kulttuuripääkaupunki -tittelistä kisaavat Oulu, Tampere ja Savonlinna. Vuonna 2000 tittelin sai Helsinki ja vuonna 2011 Turku yhdessä Tallinnan kanssa.
Vuonna 2026 kulttuuripääkaupunkeja on kaksi, toinen Suomesta ja toinen Slovakiasta.
Suomalaiskaupungit esittelevät hakemuksiaan tänään tiistaina kansainväliselle raadille. Huomenna keskiviikkona raati päättää, mitkä kaupungit pääsevät toiselle kierrokselle. Yle lähettää suorana tiedotustilaisuuden, jossa jatkoon menijät kerrotaan.
Mikä hakemus on paras? Mitkä ovat hakijakaupunkien ja hakemusten heikkoudet?
Pyysimme arviota muun muassa Suomen edellisestä kulttuuripääkaupungista: tutkimuspäällikkö Juho Varho Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta ja Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan johtaja Minna Sartes olivat kumpikin tiiviisti mukana Turun tohinassa vuonna 2011.
Oulu – kulttuuri-ilmastonmuutos
Vanhaan tehtaaseen saneerattu Oulun taidemuseo edustaa korjausrakentamisessa 1980-luvulla Oulun arkkitehtiopiskelijoiden keskuudessa syntynyttä ns. Oulun koulua. Se pyrki rikkomaan siihen saakka vallalla ollutta laatikkomaista arkkitehtuuriperinnettä.Risto Degerman / Yle
Hakijana on Oulu ja 32 muuta kuntaa itärajalta länsirajalle. Katso tiivistelmä hakemuksesta ministeriön verkkosivuilta.
Pääteema on kulttuuri-ilmastonmuutos, joka jakautuu alateemoiksi: villisti kaupunki, rohkeasti reunalla ja vastakohtien voima.
Kolmen vuoden ajan on keskitytty rakentamaan yhteistyöverkostoja, sillä kaupungissa halutaan yhdistää teknologian toisistaan eristämiä ihmisiä uudelleen kulttuurin avulla.
Oulussa korostetaan luontoa ja Euroopan reuna-alueiden merkitystä osana yhteistä Eurooppaa.
Uudenlaisen ajattelun tarvetta perustellaan globaaleilla muutoksilla, jotka vaikuttavat kaikkialla eli pakolaiskriisi, ilmastonmuutos, koronakriisi, vihapuheen lisääntyminen ja väestön keskittyminen
Ideoita on koottu avoimella haulla ja työpajoissa, joiden pohjalta on saatu yhteensä 450 ohjelmaehdotusta.
Oulu on sitoutunut 20 miljoonan euron panostukseen hakuaikana.
Haasteet
Kasvukeskusajattelussaan Oulua on joskus pidetty muualla maakunnassa kilpailijana, joka ajaa ensisijaisesti vain omaa etuaan.
Vaikka hakuun on käytetty paljon energiaa, hakemuksesta paistaa kiire. Muotoilua olisi voinut vielä viilata.
Rohkean vision vaarana on, että kulttuuripääkaupunkivuodesta tulee liiankin poliittinen.
Teknologia- ja talouskeskeisessä ilmapiirissä kulttuuri, humanistiset tieteet ja muut pehmeät arvot ovat jääneet usein sivuosaan, kun lopullisia päätöksiä on tehty.
Oulussa on vuosia korostettu, että kaupungin ja alueen tulevaisuus rakentuu huippuluokan tekniikan osaajien varaan, jotta syntyy luova kriittinen massa innovaatioille. Vastaavasti ajatusta kriittisen massan tärkeydestä muilla aloilla ja varsinkin humanistisella puolella on pidetty voimien tuhlaamisena ja myös uhkana valitulle teknologiakeskeiselle linjalle.
Hankejohtaja Pia Rantala- Korhonen myöntää, että kansainvälisen raadin eteen meneminen jännittää.
– Olo on vähän niin kuin jalkapallon MM-kisojen rankkariskapassa. Pallo täytyy saada maaliin, mitään muuta vaihtoehtoa ei ole.
Töitä on tehty jo pitkään.
– Jännityksen ja ilon sekaisin tunnelmin mennään eteenpäin, että todella iso yli kolmen vuoden työ on takanapäin ja nyt päästään näyttämään kansainväliselle asiantuntijaraadille, että mistä Oulun kulttuuripääkaupunkihakemus on tehty.
Savonlinna – Saimaa-ilmiö
1400-luvulla rakennettu Olavinlinna on Savonlinnan maamerkki, jossa järjestetään vuosittain oopperajuhlat. Savonlinnan oopperajuhlat järjestetään seuraavan kerran kesällä 2021.Esa Huuhko / Yle
Hakijana on neljä Itä-Suomen maakuntaa. Keskiössä alueen pienin kaupunki Savonlinna, jonka ympärille haku rakennettu. Yleensä haku rakennetaan ison keskuskaupungin ympärille, kuten Tampereella tai Oulussa tehdään. Katso tiivistelmä hakemuksesta ministeriön verkkosivuilta.
Tavoitteena luoda Itä-Suomen asukkaille yhteistä kulttuuri-identiteettiä ja rakentaa Saimaan alueelle kulttuuriverkosto.
Saimaa-ilmiö pyrkii erottautumaan kilpailijoista muun muassa kauniin järviluonnon, itäsuomalaisen ruokakulttuurin ja karjalaisen kansanmusiikin puolesta. Hankkeen nimi juontaa Saimaan kaupunkeja kiertäneestä Tuuliajolla-keikkasarjasta, josta Kaurismäen veljekset tekivät Saimaa-ilmiö -nimisen elokuvan 1980-luvulla.
Vetonaulana on Savonlinnan Olavinlinna, joka tunnetaan ympäri maailman oopperajuhlistaan.
Järvi-Suomesta povataan Suomi-matkailun uutta Lappia.
Haasteet
Itä-Suomessa on vahvaa paikalliskulttuuria, mutta taiteelliset vetonaulat ovat toistaiseksi hajallaan.
Kulttuuripääkaupunkivuoden rahoituksen avulla on tarkoitus rakentaa Itä-Suomen alueen kulttuuriverkostoa, mutta mikä on verkoston eurooppalainen merkitys?
Hakemuksessa ei tunnu olevan selkeää teemaa: vesi ja Saimaa toki, mutta missä on erityinen kulttuuripääkaupunkivisio?
Alueellisesti kulttuuripääkaupunkivuodesta on puhuttu lähinnä matkailun ja alueellisen kehittämisen kautta, keskustelu kulttuuriarvoista on toistaiseksi ollut vähäistä.
Saimaa-ilmiö tuoksahtaa alueen kehittämisohjelmalta, ei niinkään kulttuuripääkaupunkivuodelta.
Koordinaattori Anu-Anette Varho on innoissaan.
– Esittelyyn mennään hyvillä ja innokkailla fiiliksillä. Saimaa-ilmiöstä on kasvanut Itä-Suomen yhteinen asia, jota on kunnia esitellä.
Tampere – yhdenvertaisuus
Tamperelaisille sauna on vertauskuva kaikille avoimesta kulttuuritilasta. Yleiset saunat, kuten Rauhaniemen kansankylpylä Näsijärven rannalla, ovat suosittuja niin kesällä kuin talvella. Marjut Suomi / Yle
Hakijana on Tampere ja 19 muuta pirkanmaalaista kuntaa. Katso tiivistelmä hakemuksesta ministeriön verkkosivuilta.
Pääteema on yhdenvertaisuus. Tampere ja Pirkanmaa haluavat nousta yhdenvertaisuuden edistäjäksi sen kaikissa muodoissa.
Kattoteeman alla on neljä teemaa: enemmän rosoa, enemmän kylähyppelyä, enemmän saunaa ja enemmän leikkiä. Maailman saunapääkaupunki nostaa saunan esiin yhdenvertaisen kohtaamisen paikkana. Roso viittaa Pirkanmaan historiaan, kulttuuriperintöön ja vastakulttuureihin. Kylähyppely -teema nostaa esiin lähimatkailua. Leikki viittaa Tampereen vahvuuksiin esimerkiksi teatterissa ja jääkiekossa.
Kymmenien miljoonien eurojen hankkeen tavoitteena on lisätä alueen elinvoimaa, elämänlaatua sekä luoda uusi, kansainvälisesti houkutteleva kertomus Tampereesta ja Pirkanmaasta.
Avoimessa ohjelmahaussa saatiin yli 700 kulttuuriohjelmaehdotusta, lisäksi järjestetty kymmeniä yleisötilaisuuksia.
Haasteet
Tampere haluaa tasa-arvon kansainväliseksi suunnannäyttäjäksi, mutta riittävätkö rahkeet.
Teemat ovat varsin laajat, vaikuttaa siltä, että on ollut vaikea valita riittävän selkeää kärkeä. Kaupungilla on enemmän vahvuuksia, kuin mitä hakemukseen on osattu kirjata.
Hakemuksesta puuttuu tiettyä rohkeutta ja riskinottoa, ei tunnu erottuvan muista kulttuuripääkaupungeista.
Tampere on suosittu kulttuuriretkien kohde suomalaisille, mutta tarjonta ei vetoa ulkomaalaisiin niin paljon kuin seudulla haluttaisiin. Edelleen yhdeksän kymmenestä matkailueurosta tulee kotimaasta, vaikka töitä kansainvälisten vieraiden saamiseksi on tehty hartiavoimin jo vuosia.
Sauna näyttäytyy teemana hieman kuluneelta Turusta käsin.
Tampere on Pirkanmaan jyrä ja kasvot. Jäävätkö 19 muuta hakijakuntaa taas Tampereen jalkoihin, kuten usein käy Pirkanmaasta puhuttaessa.
Luova johtaja Juha Hemanus sanoo, että vatsanpohjassa on hyvää kutinaa.
– Tätä on odotettu pitkään. Tämä on kuin ultrajuoksu. Maraton on jo ehkä takana, mutta sata kilometriä menee rikki toivottavasti ensi keväänä, jos päästään jatkoon.
Hän uskoo, että Tampere selviää seuraavalle hakukierrokselle.
– Tampere on rosoinen, hyvällä tavalla luonteikas kaupunki, josta kaikki tykkäävät. Me perustamme hakemuksemme kaupungin vahvuuksiin, mutta osoitamme myös puutteita, koska tämä on kehitysprojekti. Tätä titteliä ei voi voittaa, ellei osoita tahtoa ja kykyä kehittyä.
Vinkki Turusta: varaudu vastarintaan
Tutkimuspäällikkö Juho Varho Turusta antaa tässä vaiheessa pisteet Oululle, jonka hakemus erottuu muita rohkeampana. Siinä on myös Eurooppa-ulottuvuus selkein. Oulu esittelee vision, Savonlinna taas pitkäaikaisen tavoitteen. Tampere esittelee jo olemassa olevaa kulttuuria ja kulttuuriperintöä.
– Veikkaan Oulun valintaa, Varho sanoo.
Toimialajohtaja Minna Sartes puntaroi Oulun ja Tampereen välillä. Sarteksen mielestä Oulu on tehnyt vahvimmin pitkäjänteistä työtä.
– Mielestäni Oulu ansaitsisi sen, mutta Tampere on vahva monessakin suhteessa. Jos sydämellä veikkaan, niin Oulu. Vaikea sanoa.
Kansainvälisellä raadilla on siis monta asiaa puntaroitavana tänään, kun kaupungit esittelevät hakemuksiaan. Keskiviikkona kuullaan jatkoon päässeet kaupungit, jotka sitten täsmentävät hakemustaan syksyn aikana. Lopullisen valinnan raati tekee alkuvuodesta 2021.
Turun kaupungin viestintäjohtaja Saara Malilalla on antaa muutama vinkki hakijoille. Sopimukset kannattaa tehdä tarkkaan ja välttää sudenkuopat. Malila viittaa siihen, että Turku teki mielestään kaiken oikein, mutta joutui silti palauttamaan osan valtiolta saamistaan rahoistaan takaisin.
Valmistelun avoimuus ja osallistaminen on tärkeää. Tavoitteet on tärkeää sanoa ääneen.
– Turku teki todella paljon töitä, mutta toivottavasti seuraava kaupunki tekee vielä enemmän. Se on niin iso hanke ja siinä on niin paljon veronmaksajien rahaa liossa, että on hyvin vaikeaa saada perusteltua, miksi jotkut hankkeet pääsevät mukaan ja jotkut eivät.
Aurajoen rannoille saatiin lisää kulttuuria ja ravintolaelämää Turun kulttuuripääkaupunkivuoden aikana.Petteri Bülow / Yle
Kulttuuriin sijoittaminen kannattaa. Malila muistuttaa, että Turussa kulttuuripääkaupunkivuoteen käytetty euro tuli neljänä takaisin.
Vastustukseen on silti varauduttava.
– Ihan jokaisessa kulttuuripääkaupungissa hanketta on vastustettu, tehtiin se miten vain ja oli maailmantilanne mikä vain. Sitä ei kannata pelätä. Sieltä tulee kova reaktio, että miksi rahaa käytetään näin paljon kulttuuriin.
Hiljattain julkaistun selvityksen mukaan (Turun kaupungin verkkosivut) kulttuuripääkaupunkivuoden ansiosta Turun ilmapiiri on muuttunut avoimemmaksi. Kaupungissa on onnistuttu vahvistamaan erityisesti Aurajoen roolia elävänä kulttuuritilana.
Vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki -tiedotustilaisuutta voi seurata Yle Areenassa suorana keskiviikkona kello 13.45 alkaen.
Suoralla katsekontaktilla on monia vaikutuksia ihmiseen. Tätä on tutkittu monessa tuoreessa tutkimuksessa.
Tuoreimmassa tutkimuksessa Tampereen yliopiston tutkijat tarkastelivat fysiologisia reaktioita katsekontaktiin kahdessa erilaisessa tilanteessa. Tutkittavat olivat kasvotusten toisen henkilön kanssa ja toisessa tilanteessa tutkittavat olivat tämän henkilön ohjaaman virtuaalisen hahmon kanssa virtuaalitodellisuudessa.
Tutkimuksessa verrattiin, millaisia vaikutuksia suoraan kohti suunnatulla katseella eli katsekontaktilla ja sivuun käännetyllä katseella on ihon sähkönjohtavuuteen ja sydämen sykkeeseen. Nämä heijastavat muun muassa autonomisen hermoston aktiivisuutta ja tunnereaktion virittävyyttä.
Kuten aiemmissa tutkimuksissa, katsekontakti toiseen ihmiseen herätti voimakkaita reaktioita. Kohti katsovat kasvot lisäsivät ihon sähkönjohtavuutta ja aiheuttivat sydämen sykkeen hetkellistä hidastumista. Toisin oli virtuaalitodellisuudessa. Tutkittavat reagoivat samalla tavalla riippumatta siitä, katsoiko virtuaalinen hahmo heitä kohti vai ei.
– Tulokset osoittavat, että katsekontakti virtuaalisen hahmon kanssa ei vastaa todellista katsekontaktia. Virtuaaliset hahmot eivät siis herätä kehossamme samanlaisia reaktioita kuin aito ihminen, ja tämän takia kanssakäyminen virtuaalitodellisuudessa ei tunnu samalta kuin oikea vuorovaikutus, tutkijatohtori Aleksi Syrjämäki informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta kertoo tutkimustiedotteessa.
Tämä siitä huolimatta, että virtuaalitodellisuusteknologia on kehittynyt huimasti viime vuosina. Esimerkiksi pelien pelaajat voivat kokea olevansa todella läsnä verkkopeleissä. Virtuaalitodellisuudessa kommunikointi voi tukeutua luonnollisiin eleisiin, kuten käsien ja silmien liikkeisiin.
Tuoreen tutkimuksen mukaan virtuaalimaailman eleet eivät kuitenkaan herätä samanlaisia automaattisia reaktioita kuin eleet luonnollisessa tilanteessa.
Videopuhelussa samanlaisia tunnereaktioita
Mielenkiintoista on, että toisen tuoreen Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan suora katse videopuhelussa aiheuttaa samanlaisia tunnereaktioita kuin tapaisi ihmisen oikeasti. Jo suoran katseen näkeminen sai ihmiset hymyilemään.
Tässä tutkimuksessa tutkittavat katsoivat toista henkilöä kolmessa eri tilanteessa: kasvotusten, videopuheluyhteyden välittämänä tai pelkästään videolta.
Suoran katseen näkeminen aiheutti positiivisen tunnerektion. Tämä ilmeni niin, että tutkittavien suupielet kohosivat ja kulmien kurtistus väheni, kun he näkivät toisen henkilön katsovan heitä suoraan kohti videopuhelun aikana.
Kun toinen ihminen nähtiin sen sijaan pelkästään videolla ilman videopuheluyhteyttä, suora katse ei aktivoinut autonomista hermostoa.
Virtuaalihahmoissa kehittämisen varaa
Sama vaikutus oli virtuaalitodellisuudessa. Tutkijat pohtivat, voisivatko erot reaktioissa liittyä virtuaalisten hahmojen ulkonäköön. Jos hahmot eivät ole yhtä elävän näköisiä kuin oikeat ihmiset, ne saattavat herättää vaimeampia reaktioita.
– Vaikka virtuaalitodellisuusteknologia onkin nykyään hyvin vaikuttavaa, on siinä kuitenkin vielä kehittämisen varaa, Syrjämäki sanoo.
Jos virtuaalitodellisuus saisi aikaan aidonoloisia reaktioita, se tekisi viihteestä Syrjämäen mukaan innostavampaa ja auttaisi ihmisiä kokemaan yhteyttä muihin ihmisiin virtuaalitodellisuuden välityksellä.
