Jo aamutuimaan käy kova tohina metsän keskellä sijaitsevan retkeilykatoksen alla. Siellä ei paistu nyt makkara vaan katos on täynnä tekniikkaa: tietokoneita, mikrofoneja ja piuhoja.

On alkamassa presidentti Sauli Niinistön kuntavierailu pienessä eteläkarjalaiskunnassa, Taipalsaarella.

Tasavallan presidentin kuntavierailut hoidetaan nyt etäyhteydellä. Maakuntamatkojen vaihtuminen etäyhteyksiin johtuu presidentin mukaan poikkeuksellisesta koronakeväästä.

Tekniikan ympäröimänä retkeilykatoksen alla istuvat kunnan johtohahmot puupökkelöiden päällä. Taipalsaaren kunnanjohtaja Kari Kuuramaa tunnustaa, että edellisyönä tuli nukuttua huonosti. Tasavallan päämiehen vierailu pikkukunnassa jännitti jo etukäteen.

– Vähän huononlaisesti tuli kyllä nukuttua, naurahtaa Kuuramaa.

Kunnanjohtaja Kuuramaan ideasta vierailu järjestetään luonnon helmassa, Sarviniemen retkeilyalueella.

– Presidentin kansliassa otettiin tapaamispaikka mielenkiinnolla vastaan, toteaa Kuuramaa.

Saimaan rannalla sijaitsevalla Taipalsaarella rantaviivaa on yli1000 kilometriäja asukkaita on reilu 4700.

Kunnanjohtaja on etukäteen miettinyt aiheita, joista haluaisi keskustella presidentin kanssa. Yksi aiheista on koronatilanne. Vaikka Taipalsaarella ei ole yhtään tartuntaa, silti koronatilanteen vaikutukset ovat nähtävillä.

– Näkyyhän se meilläkin. Työttömyys on korona-aikana tuplaantunut ja tukea yksinyrittäjille jaetaan, Kuuramaa kuvailee.

Lisäksi Kuuramaa tahtoo keskustella presidentin kanssa Saimaasta, ympäristöstä ja pikku kunnan elinvoimaa lisäävistä asioista, kuten valokaapelista ja Saimaan saaristoreitistä.

Taipalsaari ei ole presidentti Niinistön ainoa vierailukohde. Tietokoneruudun välityksellä tapahtuvia kuntavierailuja mahtuu yhteen päivään useampi. Presidentti Sauli Niinistö vierailee ensin Taipalsaarella, minkä jälkeen virtuaalitiet vievät valtiomiehen kuntavierailulle Tampereelle.

Niinistö: "Etävierailujen yksi merkitys on, ettei ketään ole unohdettu"

Kello yhden jälkeen iltapäivällä päivän kuntavierailut on tehty ja median edessä istuu tyytyväinen presidentti. Vierailuista on jäänyt käteen paljon, vaikka ne etänä tapahtuivatkin.

– Etävierailujen yksi merkitys on se, ettei ketään ole unohdettu, toteaa presidentti Sauli Niinistö.

Virtuaalivierailu Sarviniemen retkeilykohteessa sai presidentin entistä vakuuttuneemmaksi Saimaan matkailunedistämisen tärkeydestä. Presidentti pitää Saimaan aluetta Lapin veroisena matkailukohteena Suomessa.

– Lappi on nyt murtautunut kansainvälisen turismin kohteeksi. Saimaan alue on kesäisin vähintään samanveroista matkailualuetta, presidentti Niinistö toteaa.

"Lähes samanlaista kuin istuisi samassa pöydässä tai kasvokkain"

Tampereen pormestari Lauri Lyly on erittäin tyytyväinen presidentin virtuaalivierailun jälkeen.

– Erittäin hyvä kokemus. Vierailu palveli tarkoitustaan. Presidentti sai ajankohtaiskatsauksen, mitä meillä kaupungissa nyt tapahtuu, Lyly kommentoi vierailua.

– Kyllä tällainen kanssakäyminen on lähes samanlaista kuin istuisi samassa pöydässä tai kasvokkain, jatkaa Lyly virtuaalivierailun antia.

Tampereen-vierailulla käytiin läpi kaupungin koronatilannetta, taloustilannetta ja kaupungin kehittämishankkeita.

– Hän kannusti ja oli kiinnostunut Tampereen asioista. Kyllä presidentti loi positiivista henkeä sanomalla, että kyllä me suomalaiset tästä selviämme, Lyly kuvailee.

Tampereella käydyssä keskustelussa mukana olivat pormestari Lylyn lisäksi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen ja korkeakouluyhteisön johtoa sekä opiskelijoiden edustaja.

Keskustelu kävi Tampereella muun muassa ratikasta ja areenasta.

– Areena tuntui kiinnostavan presidenttiä. Me kutsuimme hänet jo sinne. Mielihyvin me näemme presidentin kyllä areenalla.

Vierailut samankaltaisia, mittakaava eri

Presidentti kuvailee, että etävierailut olivat jokseenkin samankaltaisia, olipa visiittikohteena pikkuinen Taipalsaari tai iso Tampere. Molemmissa keskustelu kävi koronatilanteesta. Erojakin kuitenkin löytyi.

– Mittakaavoissa oli eroja. Kun Tampereella tehtiin raitiovaunuliikennettä ja kuulemma maailman moderneinta monitoimihallia, niin samaan aikaan Taipalsaarella mietittiin Kutilan kanavan avaamista, Sarviniemen alueen kehittämistä ja erityisesti esillä oli alueen kuntien yhteistyö matkailussa, Sauli Niinistö kertoo.

Taipalsaarella presidentin kanssa keskusteluihin pääsivät kunnanjohtajan lisäksi kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat sekä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön väkeä.

– Tilaisuus oli ainutlaatuinen ja mielenkiintoinen. Tietysti hermostutti jonkin verran, kun tämmöistä ei ole koskaan aikaisemmin kokenut, kuvailee valtuuston puheenjohtaja Heikki Niiva Taipalsaarelta.

Niiva kertoo, että keskustelu kulki leppoisasti eteenpäin.

– Se soljui hyvin vapaamuotoisesti ja presidenttikin esitti kysymyksiä. Hän kyseli lähinnä kunnan lukuja ja matkailuun sekä kesäasutukseen ja etätyöhön liittyviä asioita, Niiva sanoo.

Presidentti Sauli Niinistö kertoo, että tapaamiset antavat paljon, vaikka kuntalaisia ei pystykään tapaamaan etävierailun yhteydessä. Eikä töppösiä tule lahjaksi Aarolle tai Lennulle.

– Kyllä meille sukkia on tullut aika moneksi vuodeksi eteenpäin. Etätapaamisessa paras lahja on se, että näkee päättäväisyyttä ja tulevaisuuteen katsovaa asennetta.

Kesätyöntekijä Joonatan Berg seuraa kirkas kasvosuojus silmiensä edessä, kuinka keinukarusellin istuimet pyörivät ilmassa. Laitteen kyydissä on viisi lasta. Kouvolan Tykkimäen huvipuisto on ollut auki kahden tunnin ajan.

– Karusellissa on käytössä vain osa penkeistä. Näin on varmistettu, että turvavälit säilyvät. Laitteeseen jonottaville ihmisille olen käynyt vähän sanomassa turvavälistä, Berg kertoo.

Berg on ensimmäistä kertaa kesätöissä huvipuistossa. Nuoren miehen kasvoja peittää maski.

– Kesä olisi varmasti erikoinen ilman tätä maskiakin, Berg naurahtaa.

Tykkimäellä kausi alkaa nyt noin kuukautta normaalia ajankohtaa myöhemmin. Huvipuiston toimitusjohtajan Sakari Pasasen mukaan kevät on ollut jännittävä.

– 20 kaudenavausta on takana. Koronaviruksen vuoksi tämä avauspäivä oli kaikista jännittävin.

Viranomaiset eivät ole ilmoittaneet tarkkaa ohjetta sille, kuinka paljon ihmisiä saa huvipuistoalueelle ottaa. Aluehallintovirasto on linjannut, että huvipuistot eivät ole yleisötapahtumia vaan pysyväisluontoisia tiloja, joihin ei ole suoria rajoituksia.

Asiakasturvallisuudesta huolehtiminen on huvipuiston vastuulla.

Lue lisää: Jipii! Huvipuistokesää ei ole sittenkään peruttu – “Onko porttien takana avauspäivänä yksi vai parisataa ihmistä”, pohtii yrittäjä

Kesän aikana Tykkimäkeen otetaan maksimissaan päivän aikana noin 5 000 ihmistä. Pasanen sanoo, että ensimmäisten päivien aikana vieraita otetaan vastaan vielä selvästi vähemmän turvallisuussyistä.

– Otamme sisään noin 2000–3000 ihmistä. Näin voidaan helpommin seurata, miten turvavälien noudattaminen sujuu, Pasanen sanoo.

Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi huvipuistossa seurataan tehostetusti turvavälien noudattamista puistoalueella ja huvipuistolaitteissa.

– Turvavälejä seuraavat järjestyksenvalvojat ja muu henkilökunta. Seurueet ja perheet saavat luonnollisesti liikkua puistoalueella yhdessä, Pasanen sanoo.

Turvavälien lisäksi käsien puhdistuspisteitä on lisätty.

Tykkimäki on Suomen kolmanneksi suurin huvipuisto. Isommat puistot eli Helsingin Linnanmäki ja Tampereen Särkänniemi avataan tulevana viikonloppuna.

Turkulaiset Eveliina Rounas ja Sari Rosenqvist ovat kesälomareissulla. Rounas kertoo, että huvipuistoreissu on yksi kesän kohokohdista. Hän kertoo olevansa varovainen.

– Pitää vähän varoa, ettei kauheasti koske mihinkään. Silti on kivaa huvitella, Rounas sanoo.

– Ei ole kauheasti ollut korona mielessä. Tietysti käytän käsidesiä, mutta muuten olen viihteellä ja hyvällä mielellä liikkeellä, Rosenqvist jatkaa.

Kesätyöntekijä Sara Hanski kertoo, että Tykkimäen peliluolassa ei ole vielä käynyt vieraita testaamassa heittotarkkuutta.

Heittopelipaikan hygieniaa pidetään yllä käsidesillä. Kädet tulee puhdistaa ennen heittoja.

Hanski on Tykkimäellä kesätöissä toista kertaa.

– Odotan samanlaista kesää kuin viime vuonna. Tänä kesänä olemme vähän tarkempia asiakkaiden turvallisuuden vuoksi. Toivottavasti on yhtä kivaa kuin viime vuonna ja huvittelijoita tulisi paljon, Hanski sanoo.

Lahtelaiset Petri ja Topias Orava nousevat pois polkulaitteesta.

– Tällä kertaa taisi käydä niin, että isä joutui polkemaan enemmän kuin poika, Petri Orava naurahtaa.

Orava kertoo, että koronatoimet näkyvät huvipuistossa asiakkaille.

– Käsidesiä on tarjolla joka paikassa. Turvaväleistä on myös muistuteltu.

Poikkeusolosuhteet ovat vaikuttaneet Petri Oravan kesälomasuunnitelmiin.

– Oli tarkoitus käydä porukalla kylpylässä, mutta koronatilanteen vuoksi emme menneet. Nyt on kesälomani viimeinen viikko. On mukavaa, että päästiin tänne.

Kouvolassa Tykkimäen huvipuisto avattiin eilen keskiviikkona, ja Tampereella Särkänniemen huvipuisto aukeaa ylihuomenna lauantaina.

Helsingin Linnanmäki avataan huomenna perjantaina, seitsemän viikkoa tavallista myöhemmin koronatilanteen vuoksi.

Tänä kesänä huvipuistoihin otetaan tavallista vähemmän ihmisiä kerrallaan. Esimerkiksi Linnanmäelle pääsee viisituhatta ihmistä samanaikaisesti. Se on vain neljännes tavallisesta määrästä, joten jonoja ja odotusta voi olla tiedossa.

Jotta kaukaa tulleet ihmiset eivät joutuisi tekemään hukkareissua ja pettymään, Särkänniemeen, Tykkimäkeen ja Linnanmäelle voi tänä kesänä ostaa rannekkeen etukäteen tietylle päivälle.

Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoi tänään Ylen aamussa, että ennakkovarausmahdollisuuteen päädyttiin asiakkaiden pyynnöstä.

– Asiakkaat halusivat varmentua, että nyt kun meillä on rajatut kapasiteetit, että myös pitkämatkalaiset pääsevät huvipuistoon sisälle. Siksi on luotu järjestelmä, missä voi varata päivän huvilipun. Noin puolet kapasiteetista on niille, jotka tulevat spontaanisti puistoon, ja puolet paikoista voi varata ennakkoon.

Linnanmäellä laitteiden jonoissa noudatetaan metrin turvavälejä, ja etäisyys säilyy myös tietyissä laitteissa.

– Emme rajaa laitteiden kapasiteettia, mutta kun laitejonotuksissa pidetään ne metrin turvavälit ja yleensä joka toinen rivi vuoristoratajunissa pidetään tyhjänä seurueiden kesken, niin silloin se kapasiteetti on totta kai normaalia pienempi.

Toimitusjohtajan mukaan lähes kaikki alkuvuonna rekrytoidut kausityöntekijät ovat saaneet pitää heille luvatun työpaikkansa.

- Ihan muutamia paikkoja on sellaisia, joissa lähdeään vähän varovaisemmin liikkeelle, mutta jos vilkastuu, niin kutsutaan myös nämä hupimestarit töihin.

Lue myös:

Miten laitteita putsataan, pysyvätkö hinnat samoina ja miten ollaan Vuoristoradan kyydissä? 7 kysymystä ja vastausta Linnanmäen koronakesästä

"On tätä odotettu!" – katso miltä näytti, kun huvipuistokesä avautui Powerparkissa käsidesin, turvavälien ja asiakasrajoitusten voimalla

Tampereen Särkänniemi avataan 13. kesäkuuta rajatulle väkimäärälle – sisään pääsee viidennes normaalista, paikat varattava etukäteenMiten laitteita putsataan, pysyvätkö hinnat samoina ja miten ollaan Vuoristoradan kyydissä? 7 kysymystä ja vastausta Linnanmäen koronakesästä

Suomessa on alettu puhua yhä enemmän resilienssistä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen mukautumiskykyä. Jos resilienssiä on paljon, ihminen sopeutuu helposti. Jos sitä on taas vähän, ihmisen voi olla vaikea päästä eteenpäin vaikeuksista.

Laura Vallin tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin, millainen ilmiö resilienssi voi olla yksilölle ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Tutkimuksen aineisto on kerätty Libanonissa kriisinhallinnassa työskenteleviltä suomalaisilta vuosina 2012−2013. Laura Valli selvitti, miten kriisinhallintajoukot toimivat erityisesti paineessa.

Meissä kaikissa on resilienssiä. Kysymys tutkijan mukaan on, miten se saadaan esiin.

Väitöskirjatyön tulokset osoittavat Vallin mukaan, että resilienssin johtamisella saavutetaan parempi työhyvinvointi kuin muuten.

– Väitöstutkimuksen keskeisenä tavoitteena on ollut pyrkiä ymmärtämään, mitä resilienssi ja jaksaminen tietynlaisessa kriisinhallintaympäristössä ovat. Tämän ymmärryksen kautta kuvaan tutkimuksessani, miten toimintakykyä voidaan johtaa, Valli kertoo.

Hallintotieteen maisteri Laura Vallin hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Kuolema kuittaa univelan – Tutkimus resilienssistä ja resilienssin johtamisesta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopistossa perjantaina.

Fyysinen kunto ei kerro kaikkea

Usein kiinnitetään huomiota pelkästään siihen, miten ihminen selviytyy fyysisesti tilanteista. Kriisinhallintajoukoissa ja monessa muussa työssä fyysinen kunto onkin tärkeää.

Väitöstutkimuksen mukaan vaarana kuitenkin on, että fyysisen kunnon painottaminen alkaa korostua liikaa muiden merkityksellisten ominaisuuksien kustannuksella. Huippukunnosta ei ole hyötyä tehtävässä, jos pää ei kestä paineita tai ei pysty omaksumaan uutta. Siksi tarvitaan henkistä kanttia ja kykyä sopeutua.

Resilienssin muodostumiseen vaikuttavat Vallin mukaan myös, millaista vuorovaikutusta työpaikalla on ja miten henkilön perustarpeet tulevat tyydytettyä. Jos työkavereiden tai johdon kanssa pystyy puhumaan asioista, muutos on helpompaa. Ihminen kestää muutosta paremmin levänneenä ja tyytyväisenä kuin väsyneenä.

Myös se vaikuttaa, miten optimistisesti henkilö suhtautuu tulevaisuuteen ja millainen turvaverkosto hänellä on. On helpompi sopeutua, jos tuntee, ettei jää yksin tai ettei tulevaisuus ole synkkä.

Väitöstutkimuksen mukaan resilienssiä voidaan johtaa tehokkaammin kiinnittämällä huomiota näihin tekijöihin sekä lisäämällä niin johtajien kuin työntekijöiden tietotaitoa asiasta.

Hyviä esimerkkejä

Vallin mukaan hyviä esimerkkejä resilienssin johtamisesta on it-yrityksissä ja Yhdysvaltain armeijassa.

Turkulainen Valli työskentelee tällä hetkellä viestinnän analyytikkona Puolustusvoimien palveluksessa. Hän on perehtynyt Yhdysvaltain armeijan kokonaisvaltaisen toimintakyvyn malliin. CSF-malli (comprehensive soldier fitness) ottaa huomioon esimerkiksi yksilön oman resilienssiin liittyvän tietotaidon kehittämisen lisäksi sosiaalisen turvaverkon. Mallissa yksilön jaksamista tarkastellaan monesta eri näkökulmasta: miten jaksaa fyysisesti ja henkisesti, millaisia tunteita yksilöllä on ja millainen perhetilanne hänellä on.

Suomessa tutkija on taas vaikuttunut it-yritysten tavasta pitää kiinni työntekijöistään hyvin kilpailulla alalla. Jos työnjohto on kiinnostunut työntekijän kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, työntekijä alkaa itsekin miettiä, mitä hyvä arki on ja tehdä sen kaltaisia valintoja elämässä. Yksilöiden työhyvinvointi voi taas parantaa kilpailukykyä.

– Johtajat voivat tietoa hyödyntämällä johtaa yksilökohtaisemmin johdettaviaan vuotovaikutuksen ja yksilöllisen kohtaamisen avulla. Ja mikä tärkeintä, työntekijöitä itseään aktivoidaan ottamaan vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan. Näin positiivinen kehä toimii parhaimmillaan ja tukee resilienssipotentiaalin hyötykäyttöä.

Ilmiötä kutsutaan kokonaisvaltaiseksi johtamiseksi tai palvelevaksi johtamiseksi.

– Työntekijöiden henkilökohtaisen elämäntilanteen huomioon ottaminen työn tekemisen muotojen järjestämisessä ja muiden työntekijän hyvinvointiin liittyvien asioiden tunnistamisessa sekä tukemisessa ovat osoitus hyvästä resilienssipotentiaalin hyödyntämisen vainusta, Valli sanoo.

Hyvä ja huono sisu

Väitöstutkimuksen otsikko Kuolema kuittaa univelan kuvaa Vallin mukaan suomalaiseen luonteeseen liittyvää kaksijakoista sitkeyttä.

– Olemme sisukkuutemme ja resilienssikykymme ansiosta mukautuneet muuttuviin yhteiskunnallisiin tilanteisiin niin kansakuntana kuin yksilöinä. Olemme tottuneet puskemaan läpi kiven.

Toisaalta kannattaa pohtia, missä menevät terveen jaksamisen ja sietokyvyn rajat.

– Oman resilienssipotentiaalin tunnistaminen on taitoa osata huomata ne tilanteet, joissa kivi kannattaa kiertää.

VTT ja Helsingin yliopisto kertoivat alkuvuodesta tutkimuksesta, jossa tutkittiin sisun olemusta ja merkitystä työelämässä pärjäämisen ja työhyvinvoinnin kannalta. Sisua oli hyvää ja huonoa.

Parhaimmillaan se saa työntekijän ylittämään itsensä ja etenemään sinnikkäästi kohti tavoitteitaan. Pahimmillaan sisu voi saada ottamaan vastaan liian suuria haasteita, vaatimaan liikaa itseltä ja läheisiltä tai pyrkimään itsepäisesti väärään suuntaan.

Koronakevään resilienssi

Resilienssin tutkimus on Vallin mukaan Suomessa vasta alussa. Ulkomailla tietoa hyödynnetään jo paljon johtamisessa.

Väsymyksestä, uupumuksesta ja uniongelmista käyty keskustelu ennakoi tutkijan mukaan muutosta myös Suomessa.

– Ongelmien tunnistaminen on jo hyvä lähtökohta muutokselle, Valli sanoo.

Resilienssin tutkimus alkoi alun perin tarkastelemalla siitä, miten yksilöt reagoivat traumaattisiin tapahtumiin. Miksi toiset ihmiset selviytyvät kriiseistä toisia yksilöitä paremmin?

Koronakevät voi tutkijan mukaan opettaa meille paljon.

– Nykyaikainen arki on täynnä mikrokriisejä, jotka aktivoivat yksilöiden stressireaktioita. Samalla arjen kriisien ymmärtämisessä piilee ratkaisu yksilöiden arkisen mukautumiskyvyn parantamiseen, Valli uskoo.

Tutkijan mukaan esimerkki resilienssistä on esimerkiksi se, että ahdistavassa informaatiotulvassa moni vähensi koronakeväänä sosiaalisen median käyttöä.

Voit keskustella aiheesta 12.6. kello 20.00 asti.

Lue lisää:

Miksi toinen leipoo ja toinen lamaantuu karanteenissa? Temperamentti selittää, miten reagoimme – kriisin selviytyjä voi yllättää silti

Miksi toinen riemuitsee ja toinen ahdistuu koronarajoitusten purkamisesta? Kaksi luonteenpiirrettä auttaa nyt selviämään, molempia voi opetella

Tieteentekijät tutkivat, onko suomalaisesta sisusta hyötyä: Selvisi, että on olemassa hyvää ja huonoa sisua, jotka koostuvat pienistä ominaisuuksista

Henkistä selviytymiskykyä voi harjoittaa: "Mikään tapahtuma itsessään ei murskaa ihmistä"

Köyhyyden selättänyt Casper Väliaho, 22, sai lukiokirjat avustuksena ja opiskelee nyt juristiksi – “Huonoja juttuja ei kannata märehtiä”

Elämänkokemus ja surkeat olosuhteet synnyttävät selviytyjiä – "Tällöin suomalaiset ovat löytäneet sisun ja mahdollisuuden selviytymiseen"

Keskustelua kasvomaskien käyttösuosituksista on seurattu herkeämättä muun muassa Ahlstrom-Munksjö Oyj:n tehtaalla Tampereella. Yhtiössä on kehitetty pikavauhtia kuitukangas, josta valmistetaan jo suunenäsuojaimia siviilikäyttöön esimerkiksi julkisilla paikoilla käytettäväksi.

– Normaalisti tuotekehitysprojekti kestää vuodesta kahteen, nyt saatiin ensimmäisiä tuloksia jo kuukaudessa aikaiseksi, myyntipäällikkö Otto Kivi kertoo.

Nopeassa toiminnassa auttoi se, että tehtaalla tehdään normaalistikin tuotteita teollisuuden suodattimiin pääsääntöisesti polyesteristä.

– Niitä kuiturakenteita ja reseptejä muokkaamalla teimme suunenäsuojaan soveltuvan materiaalin. Meillä on useita eri versioita, joista yhdestä tehdään jo niin sanottuja kansanmaskeja, joiden suodatustehokkuus on hieman alle lääketieteelliseen käyttöön tarkoitettujen maskien vaatimuksista. Se estää kuitenkin pisaratartunnat.

Ensimmäiset suojaimet jo kaupoissa

Ahlstrom-Munksjön kuitukankaasta tehtyjä kasvomaskeja on jo myynnissä pieniä määriä.

– Linjat ovat käynnistyneet viime viikolla, mutta saatavuus ei vielä vastaa kysyntää, Kivi sanoo.

Kuitukankaasta valmistetaan maskeja mm. Hangossa ja Sievissä S- ja K-ryhmän kauppoihin.

Nyt Ahlstrom-Munksjöllä odotetaan viimeisiä testituloksia siitä, soveltuuko materiaali myös sairaalakäyttöön. Jos kuitukangas täyttää tiukat laatuvaatimukset, avautuu materiaalille uudet markkinat.

– Testausajat ovat valitettavan pitkiä. Jonot ovat viikkoja, ja sen jälkeen itse testit kestävät vielä joitakin viikkoja. Ei voida sanoa, että tuote on valmis, koska meiltä puuttuvat lopulliset testitulokset edelleen.

Kiven mukaan ensimmäiset testitulokset ovat kuitenkin lupaavia.

– Pääsemme sairaaloissa tarvittaviin suodatustehokkuuksiin, mutta muitten testien osalta odottelemme vielä tuloksia.

Tampereen Lahdesjärvellä sijaitseva tehdas pystyy valmistamaan materiaalia lyhyessä ajassa yli 10 miljoonaan maskiin. Tarvittaessa kuitukankaan tuotantoa voidaan lisätä 30 miljoonaan maskiin kuukaudessa.

Maskien kysyntä elää muuttuvan koronatilanteen mukaan

Suomessa valmistetut suunenäsuojaimet ovat jonkin verran esimerkiksi kiinalaisia tuotteita kalliimpia. Maskien saatavuus ulkomailta on parantunut, mutta Kivi uskoo, että jo huoltovarmuuden takia Suomessa olisi halua varmistaa myös kotimainen maskituotanto.

Markkinatilanne muuttuu jatkuvasti. Kiven tietojen mukaan terveydenhuollon tarpeisiin tarvitaan Suomessa noin miljoona kirurgista suunenäsuojainta päivässä.

– Jos Suomeen tulisi maskipakko julkisille paikoille, niin silloin saatettaisiin tarvita jopa 15 miljoonaa maskia päivässä tämän miljoonan lisäksi. Kun maskipakkoa ei tule, silloin puhutaan alle miljoonasta kansanmaskeista. Eli siinä on se haitari, millä mennään päivä kerrallaan.

Lue myös:

Onko kasvomaskia hyvä käyttää joukkoliikenteessä? HUSin johtajaylilääkärin mukaan näin voi olla – lue 4 kysymystä ja vastausta hengityssuojaimista

Tutkijaryhmä suosittelee maskien käyttöä koronapandemian tukahduttamiseen

Hallituksen tiedepaneeli suosittelee raportissaan kasvomaskien käyttöä

Tutkija on eri mieltä kasvosuojainten hyödyistä kuin STM:n selvitys – "Toivoisin jonkinlaista suositusta maskien käyttöön"

STM:n selvitys: kasvomaskien hyöty on arjessa vähäinen tai olematon

Huvipuistot avaavat porttejaan Suomessa tiukkojen turvatoimien vallitessa. Powerpark Etelä-Pohjanmaalla ehtii ensimmäisenä huvipuistona testaamaan koronarajoitukset käytännössä.

Tällä viikolla ovensa avaavat Linnanmäki, Särkänniemi ja Tykkimäki. Särkänniemen huvipuisto avaa virallisesti lauantaina, mutta torstaina sisään pääsivät jo kausikortilaiset. Yle seuraa avautumista suorana.

Särkänniemellä on käytössä verkkosivuillaan varausjärjestelmä, jolla asiakaspaikka huvipuistossa varataan etukäteen.

– Varaus on tehtävä ennakkoon, jotta kukaan ei jäisi rajoitusten voimassa ollessa portin ulkopuolelle, Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä kertoi käytännöistä.

Rajoitusten aikana kaikilta yli 3-vuotiailta asiakkailta vaaditaan lippu. Rannekkeen vaihtoehtona sisäänpääsyyn riittää huvipuiston noin yhdeksän euroa maksava sisäänpääsylippu, joka oikeuttaa myös yhteen laiteajeluun.

Liput myydään lähtökohtaisesti ennakkoon, mutta jos päiväkohtaista kapasiteettia on jäljellä, niitä saa myös portilta.

Yleisölle on tarkat ohjeet. Ohjeet perustuvat turvaväleihin jonoissa, laitteissa ja ravintoloissa, hygienia- ja puhtauskäytänteisiin sekä siihen, että Särkänniemeen tullaan vain täysin terveenä.

Vähemmän ihmisiä pääsee sisälle

Kouvolassa Tykkimäen huvipuisto avattiin eilen keskiviikkona. Helsingin Linnanmäki avataan huomenna perjantaina, seitsemän viikkoa tavallista myöhemmin koronatilanteen vuoksi.

Tänä kesänä huvipuistoihin otetaan tavallista vähemmän ihmisiä kerrallaan. Esimerkiksi Linnanmäelle pääsee viisituhatta ihmistä samanaikaisesti. Se on vain neljännes tavallisesta määrästä.

Särkänniemeen, Tykkimäkeen ja Linnanmäelle voi tänä kesänä ostaa rannekkeen etukäteen tietylle päivälle.

Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoi tänään Ylen aamussa, että ennakkovarausmahdollisuuteen päädyttiin asiakkaiden pyynnöstä.

– Asiakkaat halusivat varmentua, että nyt kun meillä on rajatut kapasiteetit, että myös pitkämatkalaiset pääsevät huvipuistoon sisälle. Siksi on luotu järjestelmä, missä voi varata päivän huvilipun. Noin puolet kapasiteetista on niille, jotka tulevat spontaanisti puistoon, ja puolet paikoista voi varata ennakkoon.

Linnanmäellä laitteiden jonoissa noudatetaan metrin turvavälejä, ja etäisyys säilyy myös tietyissä laitteissa. Esimerkiksi vuoristoratajunissa joka toinen rivi on tyhjänä eri seurueiden välillä.

Lue lisää:

Huvipuistot avaavat porttejaan – Linnanmäelle pääsee aluksi viisituhatta ihmistä kerrallaan

Miten laitteita putsataan, pysyvätkö hinnat samoina ja miten ollaan Vuoristoradan kyydissä? 7 kysymystä ja vastausta Linnanmäen koronakesästä

"On tätä odotettu!" – katso miltä näytti, kun huvipuistokesä avautui Powerparkissa käsidesin, turvavälien ja asiakasrajoitusten voimalla

Tampereen Särkänniemi avataan 13. kesäkuuta rajatulle väkimäärälle – sisään pääsee viidennes normaalista, paikat varattava etukäteen

Poliisilta on kysytty useasti, tuleeko häistä ilmoittaa paikalliselle poliisille koronarajoitusten takia. Kokoontumislain mukaan poliisille tulee ilmoittaa yleisölle avoimista tilaisuuksista.

Sisä-Suomen poliisilaitos vastaa kansalaisten hääkysymykseen. Poliisin mukaan häät, kuten muutkin perhejuhlat, ovat tyypillisiä yksityistilaisuuksia, joita kokoontumislaki ei koske.

Siksi perhejuhlista ei tarvitse ilmoittaa virkavallalle.

– Nykyisissä olosuhteissa juhlatilojen kokoontumisrajoitukset kannattaa kuitenkin varmistaa tilojen omistajilta ja kirkkohäissä seurakunnilta, poliisi muistuttaa.

Poikkeukset pääsäännöstä ovat harvinaisia Suomessa. Suomessa on järjestetty hautajaisia, jotka on saattoväen suuren määrän vuoksi tulkittu yleisötilaisuuksiksi. Näihin pariin poikkeuksellisen suuriin hautajaisiin on asetettu järjestysmiehiä. Mikäli yleisöllä on tilaisuuteen avoin pääsy tai järjestelyihin liittyy esimerkiksi teiden sulkemisia, tapahtumassa alkaa olla yleisötilaisuuden piirteitä.

Häitä ei ole tulkittu yleisötilaisuudeksi

Suomessa ei sitä vastoin poliisin mukaan tunneta ainoitakaan häitä, jotka olisi tulkittu yleisötilaisuudeksi. Lähin vertailukohta löytyy poliisin mukaan Tukholmasta kesältä 2010.

– Silloin sulhanen oli Rautalammilta Ruotsiin muuttaneiden Seppäisten suvun metsäsuomalaisten jälkeläinen, morsiamenaan Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa, Ruotsin kruununprinsessa Victoria, poliisi kertoo tiedotteesta.

– Tästä vertailukohdasta päätellen suomalaisten kannattaa ilmoittaa poliisille häistä vasta, mikäli niihin liittyviä matkamuistoja myydään turisteille, niiden vuoksi suljetaan pääkaupungin tieverkkoa tai ne televisioidaan useampaan valtioon. Kaikki muut häät ovat järjestettävissä ilman poliisin päätöksiä, poliisi sanoo.

Kun työikäinen ja -kykyinen Suomi siirtyi etäaikaan, monesta kaikkein heikoimmassa asemassa olevasta tuli asuntonsa vanki. Näin sanovat aikuistyötä tekevät tamperelaiset sosiaalityöntekijät. He keräsivät viime kuussa listan haasteista ja huolista, jotka ilmaantuivat tukien varassa elävien elämään koronarajoitusten tultua voimaan.

Päällimmäisenä on huoli ihmisten mielenterveydestä. Kasvokkaisen psykiatrisen hoidon väheneminen ja kiireettömän hoidon siirtyminen ovat näkyneet psyykkisenä oireiluna ja romahtamisena.

– Sosiaalityöntekijämme ovat joutuneet aiempaa enemmän kannattelemaan itsemurhavaarassa olevia. Asiakkailla on ollut jopa itsemurhayrityksiä kevään aikana, sanoo kehittäjäsosiaalityöntekijä Elina Perkiö Tampereen kaupungilta.

Myös kuntouttavan työtoiminnan sulku on heikentänyt monen asiakkaan psyykkistä vointia. Osalla myös päihdekäyttö on lisääntynyt rajusti.

– Kun normaali arki järkkyy, ihmiset reagoivat helposti riippuvuuskäyttäytymisellä. Kuntoutumassa olevien retkahtamisriski on lisääntynyt, kun ei ole ollut syytä olla juomatta, Perkiö sanoo.

Taloustilannetta heikentää suoraan se, jos työtoiminnasta saatava yhdeksän euron kulukorvaus jää pois.

Korona lisäsi eriarvoistumista

Aikuissosiaalityön asiakkaaksi päädytään monesta syystä. Moni voi joutua esimerkiksi työttömyyden takia tilanteeseen, jossa tarvitsee arkiasioiden hoitoon tukea, ohjausta ja neuvontaa.

Perustoimeentulotuki haetaan nykyään Kelalta, mutta kuntien sosiaalityö voi antaa lisäksi harkinnanvaraista toimeentulotukea. Tänä keväänä harkinnanvaraista tukea on haettu esimerkiksi vuokravelkoihin ja muihin rästiin jääneisiin laskuihin.

Koronaepidemia vaikutti vähävaraisten arkeen monesta suunnasta. Kirjastojen sulku vaikeutti monen mahdollisuuksia hoitaa asioita viranomaisten suuntaan, sillä kaikilla ei ole tietokonetta tai älylaitetta, joilla voisi hoitaa asiansa sähköisesti. Kun kirjastot olivat kiinni, esimerkiksi tositteiden tulostamisesta tuli ongelma.

– Kun Kela ja TE-toimisto siirtyivät etäpalveluihin, se vaikeutti ihmisten asioimista selkeästi. Viranomaiset ja järjestötoimijat ovat soittaneet monen asiakkaan puolesta, Perkiö sanoo.

Digiloikasta puhutaan paljon , mutta sosiaalityöntekijöiden mukaan kriisi on lisännyt eriarvoistumista.

– Vähävaraiset ovat monesti yksineläjiä, joilla ei ole usein opiskelu- tai työkavereita, perheitä tai edes toista perheenjäsentä. Heillä ei ole mahdollisuuksia olla Teamsin, Meetin tai Zoomin kautta läheisiin, vaikka sellaisia olisikin. Ei ole toimintaedellytyksiä osallistua sähköisten järjestelmien kautta esimerkiksi live-pilatekseen omassa olohuoneessa.

Kotonaolo saattaa lamaannuttaa

Tarja Lahtista ajatus verkkojumpasta naurattaa. Lahtinen on sosiaalityön kokemusasiantuntija; hän on pitkäaikaistyötön ja elää työmarkkinatuen varassa.

– On minulla puhelin ja radio, olen minä voinut radiota kuunnellessa lauleskella, Lahtinen sanoo.

Hän yhtyy sosiaalityöntekijöiden huoleen.

– Korona on pahentanut mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä ja eristäytymistä. En tiedä, millainen ruuhka palveluihin tulee, Lahtinen sanoo.

Samaa uskoo myös vertaistoiminnassa mukana oleva työkyvyttömyyseläkeläinen Maija Nurmi. Hänen omaan arkeensa vaikutti eniten, kun uimahalli, kirjasto ja kumppanuustalo Artteli menivät koronan takia kiinni.

– Huomasi, että mitä pidempään sulku kesti, sitä enemmän itsekin laiskistui. Kotonaoloaika saattaa lamata. Varsinkin ihmiset, joilla on esimerkiksi mielenterveysongelmia, saattavat tarvita vetoapua lähteäkseen uudelleen liikenteeseen, Nurmi arvelee.

Hipposkylän yhteisöllisyys kantoi

Sosiaalityöntekijät ovat nähneet kevään aikana selvästi sen, että heikossa asemassa olevien yksinäisyys on lisääntynyt. Moni asuu yksin pienissä kerrostaloasunnoissa, joista olisi tärkeää päästä järjestöjen ja pajojen tarjoamaan toimintaan, koska niissä tapaa toisia ihmisiä ja on jotakin mielekästä tekemistä. Nyt moni toiminta on ollut katkolla.

Tarja Lahtinen sanoo olevansa onnekas. Hän on asunut kymmenen vuotta Tampereen Kissanmaalla sijaitsevassa Hipposkylässä. Maija Nurmi on ollut hipposlainen viisi vuotta.

Hipposkylä on Tampereen Kissanmaalle 1940-luvulla rakennettu 14 puukerrostalon yhteisö. Taloissa on yli 200 yksiötä ja suurin osa asukkaista on vähävaraisia.

Naiset sanovat, että Hipposkylässä yhteisöllisyys kantoi myös pahimpaan korona-aikaan. Iso rooli on ollut A-killan pyörittämällä yhdyskuntatuvalla, Hippostuvalla, joka ei hylännyt avun tarvitsijoita vaan muutti toimintaansa.

– Ihanat työntekijät toivat Hippostuvan pihaan tuoleja, tarjoilivat koronakahvia ja jakoivat ruokakasseja. Täältä omalta kylältä ei tarvinnut lähteä laukkaamaan kaupungille, Lahtinen ja Nurmi kiittelevät.

Myös asukas Juha Laakso uskoo, että Hippostuvan toiminnalla on ollut iso rooli siinä, miten kylän asukkaat selvisivät tiukimman rajoitusajan.

– Hippostuvan ansiosta kenenkään ei tarvinnut jäädä yksin neljän seinän sisälle. Siitä iso kiitos työntekijöille, Laakso sanoo.

Satsausten aika on nyt

Hippostuvan ja muiden Tampereella toimivien yhdyskuntatupien merkitys on noteerattu myös sosiaalityön ammattilaisten piirissä. Matalan kynnyksen toiminnasta on paljon apua syrjäytymisen estämisessä.

Nyt apua pitäisi lisätä, sillä sosiaalityöntekijät uskovat, että avun tarve kasvaa viiveellä.

– Suurin pelko on se, että samalla kun avuntarvitsijoiden määrä lisääntyy, kuntatalous sukeltaa. Kun pitäisi satsata, ei ole rahaa tehdä sitä, Elina Perkiö sanoo.

Aikuissosiaalityötä tekevät pitävät tärkeänä sitä, että koronatilanteen hellittäessä myös palvelut palaavat nopeasti entiselleen. Asiakkailla on myös paljon fyysisiä ja psyykkisiä vaivoja, joita ei ole koronan aikana hoidettu, kun kiireettömiä hoitoja ei ole annettu.

– Koronaeristys näytti myös sen, että niin Kelan, TE-toimiston kuin sosiaalitoimenkin pitää tarjota peruspalvelua myös kasvokkain, Perkiö sanoo.

Kaikkein haavoittuvimpaan asemaan koronaepidemia sysäsi asunnottomat. Sosiaalityöntekijöiden vahva viesti on, että jo mahdollisen toisen aallon takia asunnottomuuteen on tartuttava.

– Etsivän sosiaalityön tarve korostuu tällaisessa ajassa. Kaikkein heikoimmassa olevat ovat kadulla, jos ei pääse edes julkisiin tiloihin. Asunnottomuutta pitää pyrkiä kaikin keinoin poistamaan, Perkiö sanoo.

Lue myös:

Leipäjonoissa käy nyt tavallisia työikäisiä – avustusyhdistyksen toiminnanjohtaja: "Avun tarve on räjähtänyt käsiin"

Hallitus ilmoitti tänään yli 500 hengen tilaisuuksien yleisörajoitusten lieventämisestä.

Heinäkuun alusta alkaen ulkotiloissa voidaan järjestää tapahtumia, joihin osallistuu yli 500 katsojaa. Tähän vaaditaan kuitenkin erityisjärjestelyitä, kuten mahdollisuus eristää katsomolohkoja toisistaan.

Finland Festivalsin toiminnanjohtajan Kai Amberlan mukaan uusi tilanne palvelee lähinnä urheilutapahtumia.

– Uskoisin, että urheilustadioneilla tällainen järjestely toimii hyvin. Kulttuuritapahtumien osalta tilanne on vaikeampi.

Amberla uskoo, että tapahtumajärjestajien päässä alkaa heti raksuttaa ja pian ilmaantuu tapahtumia, joissa voidaan nauttia konserteista tai muista tapahtumista rajoitusten mukaan. Suuriempien festivaalien kannalta rajoitusten purku tuli liian myöhään.

– Festivaalien kannalta tämä kesä meni jo ohi. Festivaaleja järjestetään jopa useiden vuosien aikajanalla. Tällä aikataululla tapahtumat eivät pysty reagoimaan, Amberla sanoo.

Festivaaleilla on paljon ulkomaisia esiintyjiä, joiden lähtömaissa voi olla toisenlainen koronatilanne kuin Suomessa. Lisäksi sopimustekniset asiat tekevät tapahtumajärjestämisestä hitaan puoleista.

Tamperelainen Blockfest sinnittelee

Tamperelainen Blockfest on sinnitellyt eikä ole ilmoittanut festivaalin mahdollisesta järjestämisestä tai peruuttamisesta vielä mitään. Tapahtuma on järjestetty yleensä elokuussa.

Vuonna 2008 perustettu Blockfest on Pohjoismaiden suurin hip-hop-festivaali. Tapahtuma on myyty jokaisena järjestysvuonnaan loppuun jo ennakkoon. Järjestäjät ovat edelleen valmiudessa, sanoo tapahtuman perustaja Kalle Kallonen.

– Tottakai tehdään, jos mahdollista. Se on ollut meidän kanta alusta asti.

– Pystymme jossan määrin joustamaan ja tekemään erikoisjärjestelyjä. Nyt kuitenkin tiedot rajoituksista ovat vielä niin niukat, etten osaa sanoa, toteutuuko festivaali vai ei, Kallonen toteaa.

Amberlan mukaan tapahtumajärjestäjät tulevat selviämään koronakevään ja -kesän aiheuttamista vaurioista.

Hallitus on lisäbudjetissaan luvannut 9,6 miljoonaa koronamenetysten paikkaamiseen. Tämän toimen avulla tapahtuma-alan elinvoima säilyy eikä turhia konkursseja tule.

Lievennetyt rajoitukset kertovat, että koronatilanne Suomessa ja osassa muuta maailmaa on hellittämässä. Se luo uskoa tulevaan. Ensi kesän järjestelyt ovat jo hyvässä vauhdissa.

Lisätty Blockfestin tapahtumakuukausi 14.27.

Lue myös:

Hallitus lieventää rajoituksia: yli 500 hengen ulkotilaisuudet sallitaan heinäkuussa, matkailu Baltiaan, Tanskaan, Norjaan ja Islantiin vapautuu maanantaina

Helpota kesäfestareiden peruutusten aiheuttamaa tuskaa testillä – tunnistatko bileet, joihin olit ehkä menossa?Hallitus lieventää rajoituksia: yli 500 hengen ulkotilaisuudet sallitaan heinäkuussa, matkailu Baltiaan, Tanskaan, Norjaan ja Islantiin vapautuu maanantaina

Helsingin juhlaviikot ja Taiteiden Yö on peruttu koronaviruksen takia

Kaupunkifestivaali Flow on peruttu tältä kesältä – liput käyvät ensi vuoden tapahtumaan

Turun musiikkijuhlat jää järjestämättä

Savonlinnassa luotetaan kotimaisten matkailijoiden löytävän kesällä paikalle, vaikka oopperajuhlia ei järjestetä tänä vuonna

Kilpailu- ja kuluttajavirastoon on tullut parisataa yhteydenottoa liikuntapalveluista ja etenkin kuntosaleista koronakevään aikana.

Moni suomalainen on kuukausimaksuun sitoutunut kuntosalin jäsen.

Koronan takia moni kuntosali oli kuitenkin kiinni. Esimerkiksi Suomen suurimpiin kuntosaliketjuihin kuuluva Elixia oli lähes puolitoista kuukautta sulussa. Vastaavasti teki moni muukin sali. Osa saleista oli puolestaan rajoitetusti auki, eli esimerkiksi jumppia saattoi olla tavallista vähemmän tarjolla tai niitä oli tarjolla internetissä.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtava asiantuntija Raija Marttala sanoo, että kuntosalien kuukausilaskutuksesta on kysytty usein.

– Lähtökohta se, että jos palvelua ei ole saatavilla, ei kuluttajalla ole maksuvelvollisuuttakaan. Tähän ei vaikuta se, että sulkemisen syynä on koronan kaltainen ylivoimainen este, Marttala sanoo.

Hyvitysten riittävyys arvioidaan tapauskohtaisesti. Kuntosalisopimukset tehdään usein pitkäksi aikaa, jolloin jäsenyyden jäädyttäminen tai kauden jatkaminen myöhemmin voi olla myös kuluttajan kannalta Marttalan mukaan kohtuullinen ratkaisu.

– Hyvitysten riittävyys on viime kädessä tapauskohtaisesti arvioitava.

Tiedottamisella merkitystä

Jotkut asiakkaat ovat moittineet viestintää. He eivät ole tienneet salin olevan taas auki.

Marttalan mukaan jos kuntosali on ollut koronan takia suljettuna, sen uudelleen avautumisesta pitää tiedottaa tehokkaasti.

– Tiedottamistavan tulee olla sellainen, että se myös tavoittaa asiakkaat, mieluiten henkilökohtainen viesti.

Silläkin on merkitystä tiedottamisessa, onko asiakkaita esimerkiksi kehotettu seuraamaan verkkosivuja.

– Mikäli katsottaisiin, ettei yritys ole asianmukaisesti huolehtinut tiedottamisesta, voisi maksuvelvollisuuden poistaminen tai ainakin kohtuullistaminen olla perusteltua, Marttala sanoo.

Matkoista ja peruuntumisista eniten valituksia

Korona ei ole ainut asia, joka on saanut valittamaan kuntosaleista. Viime vuoden aikana kuntosaleista ja muista liikuntapalveluista tuli yhteensä vajaat 500 yhteydenottoa Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.

Yleensä kysytään määräaikaisten sopimusten ennenaikaisesta päättämisestä. Joskus kysytään, mitä jos kuntosali muuttaa kauemmaksi. Myös kesäkauden muutokset keräävät valituksia.

Yhteensä korona-aiheisia valituksia on tullut Kilpailu- ja kuluttajavirastoon lähes 3 500.

Valtaosa yhteydenotoista koskee matkustamista eli matkapaketteja, lentoja ja majoituspalveluita sekä konserttien, festareiden, urheilu- ja liikuntatapahtumien peruuttamisia.

Suuressa osassa valituksia on ollut Marttalan mukaan kyse rahapalautusten viivästyksistä tai tarjottujen hyvitystapojen kohtuullisuudesta sekä yritysten asiakaspalvelujen ongelmista.

– Rahapalautusten yhteydessä on tullut yhteydenottoja myös liittyen hankaluuksiin saada hyvitys luottoyhtiöltä, vaikka kyse olisi selkeästi tilanteesta, jossa kuluttajalla oikeus saada rahat takaisin, hän kertoo.

Voit keskustella aiheesta 13.6. kello 22. asti.

Lue lisää:

Miten kuntoilu sujuu poikkeusaikana? Personal trainer Erna Husko muistuttaa kotitreenin tehokkuudesta, auki olevat salit tehneet erikoisjärjestelyitä

Elixia avaa ovensa lähes puolentoista kuukauden sulun jälkeen – rajoituksia jumppatunneille ja yhteisiin treenivälineisiin on edelleen

Enemmistö kuntosaleista auki, kunnes viranomainen toisin määrää – "Yritetään pelastaa edes jotain tässä katastrofissa"

Kuntosalilla keksittiin, miten pitää ovet auki ja välttää koronavirus – treenaamaan pääsee yksi henkilö kerrallaan

Henkiseen läheisyyteen, mutta fyysiseen etäisyyteen on kannustettu korkeinta valtiojohtoa myöten koronaepidemian aikana.

Rajoitustoimet suitsivat keväällä ihmisten liikkumista, sulkivat ravintolat ja yökerhot, ja ulkomaan matkailukin tyrehtyi käytännössä täysin.

Koronaviruksen etenemistä rajoitukset ovat hillinneet hyvin, mutta kuinka on asian laita seksitautien kanssa?

Vain Tampereella koronakevät on näkynyt selkeästi sukupuolitautien poliklinikalla. Tosin samassa paikassa on myös tamperelaisten matkailijoiden rokotusvastaanotto, joten heidän täydellinen poisjääntinsä on hiljentänyt polia ehkä enemmän.

Tarkkoja lukuja sukupuolitautien vastaanoton vastuulääkäri Arja Burgosilla ei ole kertoa, mutta kokemuksia kylläkin.

– Selvästi haastatteluissa huomaa, että kontakteja on vähemmän kuin ennen. Harvempi ihminen ilmoittaa nyt useista partnereista, ja osa hoidetuista klamydiatartunnoistakin on selvästi saatu jo alkukeväästä, kertoo Burgos.

Ulkomailta tuodut tartunnat ovat ymmärrettävistä syistä pudonneet käytännössä liki nollaan.

– Maalis–huhtikuun vaihteessa oli todella hiljaista. Nyt kesäkuussa ihmiset uskaltautuvat paremmin kyllä vastaanotolle, jos aihetta on, valottaa Arja Burgos Tampereen tilannetta.

Tippuriepidemia Oulussa, Helsingin seudulla tavallinen tahti

Oulussa on selvitelty paikallista tippuriepidemiaa rajoitustoimien aikana. Seksitautien hoitajavastaanotto on ollut kiireinen Oulun yliopistollisen sairaalan ihotautien klinikalla.

– Kaikki ajat ovat olleet varattuja. Toki normaalitilanteessakin kysyntää on enemmän kuin meillä on mahdollisuutta aikoja tarjota, toteaa seksitautien vastuulääkäri, dosentti Laura Huilaja.

Pääkaupunkiseudulla todettujen sukupuolitautitartuntojen määrässä ei ole suuria eroja aiempaan verrattuna. HUS:n sukupuolitautien poliklinikka on ollut kevään ajan normaalisti auki.

Potilaita on kuitenkin ollut hieman vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan, kertoo iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, dosentti Eija Hiltunen-Back.

– Kun tauti todetaan, niin sehän ei kerro siitä, milloin mahdollinen tartunta on saatu, koska monet seksitaudit ovat oireettomia. Tässä vaiheessa ei koronakevään merkityksestä voi vielä sanoa enempää, huomauttaa Hiltunen-Back.

Kuopiossa hieman hillitympää, Turussa ja Porissa ei suuria muutoksia

Kuopiossa vastaanottotoimintaa jouduttiin epidemian alkuvaiheessa supistamaan koronakontaktien jäljitystyön takia. Kysyntäkin oli tavallista vähäisempää maalis–toukokuussa.

Vaikka käyntien ja tehtyjen testien määrät olivat normaalia vähäisempiä, arvioi Kuopion kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Katri Makkonen myös todellisia tartuntoja olleen normikevättä niukemmin.

– Sukupuolitautien leviäminen on ollut todennäköisesti hillitympää, sillä koronarajoitusten vuoksi fyysisiä kontakteja on suositeltu välttämään.

Kesän tullen Kuopiossakin testitarve on jälleen vilkastunut ja nyt sukupuolitautien vastaanotto toimii jälleen normaalisti.

Kun aurinko alkaa paistaa, seksiä aletaan harrastaa oli korona tai ei. Erikoislääkäri Niina Hieta, Tyks.

Turussa potilasmäärät ovat vähentyneet huomattavasti Tyksin sukupuolitautien poliklinikalla.

Syynä ei kuitenkaan ole koronavirus, vaan toiminnan muuttuminen ajanvarauspoliklinikaksi maaliskuun alusta. Potilaat ovat yhteydessä Omaolo-sovelluksen kautta. Seksitautien määrä on jonkin verran vähentynyt, mutta niin on myös tehtyjen testien määrä.

– Oireelliset potilaat ohjautuvat meille ja oireettomat pyritään hoitamaan terveyskeskuksissa. Nykyisin oikeat potilaat hoidetaan oikeassa paikassa, toteaa erikoislääkäri Niina Hieta Tyksistä.

Satakunnassa näytteitä otettiin maalis–toukokuussa vain hieman vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Positiivisia tuloksia oli tänä keväänä 123, kun vuotta aiemmin luku oli 144.

Lähes kaikki löydökset olivat klamydiaa, kertoo Satakunnan sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä.

– Kovin selvää muutosta ei näy sen paremmin otetuissa näytteissä kuin tapauksissakaan, vaikka fyysisten kontaktien välttämisen ja ravintoloiden kiinni olemisen olisi ehkä ajatellut vähentävän tapauksia.

Tahti vaikuttaa siltä, että klamydialöydösten määrä Satakunnassa tulee olemaan vuositasolla samaa suuruusluokkaa kuin viime vuonna, arvioi Uusitalo-Seppälä.

Hoitovelkaa ei näyttäisi kertyvän sukupuolitaudeista

Ympäri Suomen on oltu huolissaan, etteivät ihmiset ole uskaltaneet hakea tarvitsemaansa hoitoa korona-aikana muihin sairauksiinsa. Sukupuolitautien osalta tämä ei näyttäisi olevan suurikaan ongelma.

– Tuntuu, että kaikki, jotka testejä tarvitsevat, ovat hakeutuneet hoidon piiriin, sanoo Niina Hieta Tyksistä.

Tampereella on pyydetty välttämään vastaanotolle tulemista hengitystieoireisena, mitä onkin noudatettu hyvin.

Ajat on annettu puhelimessa, ja poliklinikalla tehtävä oma näytteenotto on vähentynyt minimiin. Testejä on teetetty enemmän laboratoriossa.

– Luultavasti alussa osa ihmisistä vältti myös oireettomana testeihin menoa, ettei tarvitsisi mennä laboratorioon, arvelee vastuulääkäri Arja Burgos Tampeelta.

Syntyykö koronakeväästä hoitovelkaa myös sukupuolitautien osalta, selvinnee vasta pidemmällä aikavälillä.

– Vähentynyt testaaminen saattaa tietysti näyttäytyä myös lisääntyneenä hoidon tarpeena myöhemmin. Uskon kuitenkin, että oikeasti seksikontaktit uusiin kumppaneihin ovat myös vähentyneet nyt keväällä, sanoo Burgos.

Aurinko laittaa vibaa punttiin ilman festareitakin

On vaikea ennustaa, jääkö koronakeväästä joitain pitkäkestoisempia vaikutuksia sukupuolitautien leviämiseen. Kesän ja avautumisen myötä opit voivat pahimmassa tapauksessa unohtuakin nopeasti.

– Kun aurinko alkaa paistaa, seksiä aletaan harrastaa oli korona tai ei. Seksuaalivietti on niin voimakas, että siihen ei tunnu poikkeusolot vaikuttavan, toteaa erikoislääkäri Niina Hieta.

Katri Makkonen Kuopiosta on luottavaisempi ihmisten muistin pituuteen.

– Ehkä ihmiset ovat varovaisempia ja tietoisempia koronaepidemian jälkeen ja osaavat suojautua paremmin jatkossa myös sukupuolitauteja vastaan. Toivotaan ainakin näin, miettii Makkonen.

Suuret yleisötapahtumat on peruttu pitkälle loppukesään, mikä voi vaikuttaa tartuntamääriin. Festareiden jälkeen on saattanut näkyä paikallinen piikki sukupuolitautitartunnoissa, mutta yksistään niitä on turha syyttää.

– Kesäisin on aina tartuntamahdollisuuksia enemmän. Siihen ei tarvita festareita eikä muitakaan tapahtumia, sanoo Niina Hieta Turusta.

Taudit leviävät ilman kesäjuhliakin ja saattavat jäädä piiloon, muistuttaa myös Laura Huilaja Oulusta.

– Suurten tapahtumien jälkeen testeihin hakeudutaan enemmän. Sikäli, jos festarit eivät ”herättele” hakeutumaan testeihin, voi tartuntoja jäädä havaitsematta ja siten levitä edelleen, sanoo Huilaja.

Klamydia on edelleen Suomen yleisin seksitauti. Suojautumisen tärkeyttä ja tarpeen mukaan testeissä käymisen merkitystä ei voi liikaa korostaa.

– Oireettomuus ei ole tae sille, etteikö sukupuolitautia voisi olla ja oireettomatkin testataan, mikäli riskiä tartunnan saamiselle on ollut, muistuttaa Kuopion tartuntataudeista vastaava lääkäri Katri Makkonen.

Lue lisää:

Uutissuomalainen: Sukupuolitautien määrä nousi Suomessa ennätyslukemiin vuonna 2019

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Suomesta ja maailmalta

Hukkuneita on kesän alkaessa jo lähes kaksinkertainen määrä verrattuna viime vuoden kevätkuukausiin. Koronakevään rajoitukset saivat ihmiset ulkoilemaan jäillä ja vesillä maalis–huhtikuussa. Ulkoiluinnostus näkyy jo Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton keräämissä ennakkotilastoissa.

Toukokuun loppuun mennessä Suomessa hukkui yhteensä 40 ihmistä. Vastaava luku oli viime vuonna 24 ja toissa vuonna 19.

Alkuvuoden hukkumislukema on viimeksi ollut tätä kevättä suurempi vuonna 2014.

Korona-ajan ulkoiluissa korostuvat huhtikuiset jäihin putoamiset. Jäihin vajonneita ja menehtyneitä on nyt 19. Viime vuonna vastaava luku oli neljä ja toissa vuonna yhdeksän.

Ulkoilun lisääntymisen lisäksi toinen syy hukkumiskuolemien määrien kasvuun on menneen talven jäiden heikkous.

Lisäksi viranomaiset ja tavalliset kansalaiset ovat pelastaneet kymmeniä veden varaan joutuneita.

– Tänä keväänä pelastuslaitoksella on ollut vedestä pelastamistehtäviä huomattavasti tavallista enemmän, Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen kertoo.

Hyvä sää kasvattaa riskejä

Tänäkin vuonna hukkumistilastoissa korostuu miesten määrä. Hukkuneista 80 prosenttia oli miehiä, ja eniten tapauksia sattui Itä-Suomessa, 13 hukkumiskuolemaa.

Toiseksi eniten hukkuneita on tänä keväänä ollut Länsi- ja Sisä-Suomessa, 10 tapausta.

Tavallisesti hukkumistilastojen suurimmat piikit nähdään kesäkuukausien aikana. Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton mukaan kesäkuu on jo ollut tavallista lämpimämpi, mikä lisää hukkumisriskiä.

Juhannukseksi on jo luvattu punaisina hehkuvia sääkarttoja.

Kristiina Heinosen mukaan mediassa tartutaan usein turhaan juuri juhannuksen lukuihin.

– Ylipäätään pitkät vapaat ja loma yhdistettynä alkoholiin ja vesillä liikkumiseen on aina riski. Hyvät säät lisäävät ihmisten määriä vesillä ja siten myös hukkumisia, Heinonen toteaa.

Esimerkiksi juhannuksena vesille saatetaan lähteä humalassa ja varautumatta, ilman pelastusliivejä. Veneestä hukkuneista yli puolet on tilastojen mukaan päihtyneitä.

– Hukkunut on usein keski-iän taittanut mies, joka liikkuu tutuilla vesillä tutulla, pienellä veneellä. Pelastusliivitkin saattavat olla mukana, mutta eivät päällä, Heinonen sanoo.

Lue lisää: Koronakriisi on saanut ihmiset ulkoilemaan – murheellinen vaikutus hukkumistilastoihin

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa 14 uutta koronavirustartuntaa

Nokialla Pirkanmaalla poliisi epäilee useita tulipaloja tahallaan sytytetyiksi. Tulipaloja on sytytetty etenkin 3. kesäkuuta ja 13. kesäkuuta.

Ensin 3. kesäkuuta kello 23–24, Nokialla Kullaanvuoressa sytytettiin entinen autokorjaamo, joka alkujaan toimi Nokia Oy:n saunarakennuksena. Pelastuslaitos sammutti korjaamorakennuksen, mutta ulkorakennus tuhoutui täysin.

Pelastuslaitoksen ollessa tulipalopaikalla sammutustöissä tuli tietoon, että noin 700 metrin päässä Haavistontiellä palaa Lauttalan vanha puinen koulu. Rakenteisiin aiheutui suuret vahingot. Palon sammuttaminen oli vaikeaa ja jatkui tuntien ajan.

Tulipalot jatkuivat viime viikonloppuna.

13. kesäkuuta yöllä Nesteen huoltoasemaa vastapäätä tallin seinää oli sytytetty useammasta kohdasta. Pelastuslaitos sammutti palon.

Samanaikaisesti tämän palon kanssa paloi taas Haavistontiellä postilaatikkorivistö ja lähellä olevan asuntovaunun päällä oleva pressu oli sytytetty. Näiden palojen kanssa samaan aikaan oli myös kolmas palo Kullaanvuoressa. Kesäkuussa kertaalleen jo sammutettu entinen autokorjaamo paloi nyt kokonaan.

13. kesäkuuta illalla kahdeksan jälkeen paloi vuorostaan työväenopisto Lauttalanmutka 2-4:ssa. Todistaja oli nähnyt kahden nuoren miehen rikkoneen ikkunan ja menneen rakennukseen sisälle. Paikalle oli tullut todistaja, jolloin nuoret miehet olivat poistuneet paikalta skootterilla. Toisella oli päällään hihaton paita ja toisella punainen huppari. Vielä ei ole tiedossa, liittyykö työväenopistolle murtautujien tarkoitus sytyttämiseen vai johonkin muuhun.

Rikoksia tutkitaan törkeinä vahingontekoina tai niiden yrityksinä ja vahingontekoina. Poliisi pyytää vihjeitä havainnoista ja muista mahdollisesti paloon liittyvistä tiedoista Nokian poliisin numerooon 0295 445 888 (8-16), 0800 90022 (vihjepuhelin) tai sähköpostilla vihjeet.pirkanmaa@poliisi.fi.

Lue lisää:

Nokialla entinen Lauttalan koulu vaurioitui tulipalossa

Ravintola-alan konserni Noho Partners jatkaa lomautuksia.

Tamperelainen yhtiö jatkaa 550 ihmisen lomautuksia kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti. Yt-neuvottelujen piirissä oli koko Suomen henkilöstö eli 1 300 ihmistä.

Lomautukset jatkuvat enintään 90 päivää.

Syyksi firma ilmoittaa epävarman markkinatilanteen eli esimerkiksi koronarajoitukset, vaikka kesäkuun asiakasmäärä onkin ylittänyt odotukset.

Lue lisää:

Ensimmäisen viikon ravintolamyynti ylitti Aku Vikströmin mukaan "kaikki odotukset" – aikainen valomerkkikään ei aiheuttanut järjestyshäiriöitä

Pirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut avioparin vankeusrangaistuksiin törkeistä seksuaalirikoksista.

Vuonna 1992 syntynyt mies tuomittiin 7 vuoden ja 4 kuukauden vankeusrangaistukseen törkeästä lapsenraiskauksesta, törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä, salakatselusta, huumausainerikoksesta, seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta ja alkoholirikkomuksesta.

Vuonna 1993 syntynyt nainen tuomittiin 4 vuoden ja 2 kuukauden vankeuteen avunannosta törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä ja salakatselusta.

Tapahtuma-aikaan viime helmikuussa uhri oli 14-vuotias ja tekijä 27-vuotias. Uhri ja tekijä olivat viestitelleet Snapchatissä ja sopineet tapaavansa hotellissa Tampereella.

Taustalla roolileikit

Aviopari kertoi, että teon taustalla olivat seksuaaliset roolileikit. Nainen antoi miehelle luvan harjoittaa seksiä toisen kanssa, mutta oli asiasta mustasukkainen. Tästä syystä pariskunta käytti videokameraa todistamaan tapahtumista.

Vaimo oli käräjäoikeuden mukaan osallistunut miehensä hotellihuoneen hankkimiseen, viestinyt puolisolleen laittavansa päälle tallennuksen ja päättävänsä vasta myöhemmin, katsooko tai haluaako katsoa nauhoitteen.

Uhrille oli annettu alkoholia ja huumausaineita, ja hän oli siksi avuttomassa ja tiedottomassa tilassa.

Sukupuoliyhteyksiä oli käräjäoikeuden mukaan lukuisia, ja asianomistajalle oli luvattu niistä palkkio. Tekijä tiesi käräjäoikeuden mukaan uhrin nuoren iän.

Käräjäoikeuden mukaan teko on ollut hyvin nöyryyttävä, koska tapahtuma on kuvattu ja mahdollistettu vaimon katsottavaksi, joka on sitä myös seurannut ilman, että asiasta olisi kerrottu uhrille.

Aviopari määrättiin korvaamaan uhrille kärsimyksestä yhteisvastuullisesti 14 500 euroa.

Tuomiot eivät ole lainvoimaisia eli niistä voi valittaa oikeuteen.

Oikeudenkäyntiaineisto on määrätty salassa pidettäväksi 60 vuoden ajaksi.

Lue lisää:

Eduskunta siunasi yksimielisesti: Törkeä lapsenraiskaus lakiin, lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistukseen kovennus

Sähköauton toimivuutta pitkien välimatkojen Suomessa testataan Ylen uudessa sarjassa. Ylen tuottama kahdeksanosainen sarja julkaistaan ensi keväänä Yle Areenassa.

Kaikkia kahdeksaa jaksoa ei käytetä sähköautoiluun, vaan jokaisessa jaksossa esitellään erilaisia teknologioita ja keksintöjä, joilla ilmastonmuutosta voi hillitä.

– Meidän pitäisi tarttua ilmastonmuutoshaasteeseen. Siihen liittyy erilaisia teknologioita, innovaatioita, keksintöjä. Näitä me lähdemme tutkimaan. Mitä on tehty ja mitä vielä tarvitaan, sanoo sarjan isäntänä toimiva Janne Käpylehto.

Keksijä ja tietokirjailija Käpylehto on tunnettu muun muassa jättimäisistä jääkaruselleistä.

Energiasta tehdään hauskaa

Käpylehto käy sarjassa läpi muun muassa tuulivoimaa, geotermistä energiaa, aurinkosähköä sekä sähköautoja ja akkuteknologiaa. Käsiteltävät aiheet pyritään havainnollistamaan selkeästi.

Hyvänä esimerkkinä toimii jo mainittu sähköautojakso, jossa kokeillaan sähköautoilun rajoja. Käpylehdon tavoitteena on ajaa neljän päivän aikana noin 2700 kilometrin matka Suomen ympäri. Matkan edistymistä voi seurata Käpylehdon Facebook-sivujen kautta.

– Lähdetään kokeilemaan, voiko sähköautolla huristella Suomen ympäri 80 tunnissa. Akkuteknologia on yksi haaste ja toinen on tietenkin se, että Lapissa latausverkosto ei ole täysin kattava, Käpylehto kertoo.

Miksi sähköauton liepeillä tuoksuu bensiini?

Hämmentävästi sähköauto, jolla matkaa taitetaan, tuoksahtaa Tampereen Mediapoliksen pihalla selvästi bensiiniltä. Käpylehto paljastaa, että sähköauton takakontissa on piilossa aggregaatti.

Aggregaatti takakontissa saattaa kuulostaa vilunkipeliltä, mutta Käpylehdon mukaan aggregaatissa on pointtinsa. Jossain vaiheessa matkaa sillä voidaan tehdä latauskokeiluja.

– Jos sähköautoa lataa bensa-aggregaatilla, niin samalla bensamäärällä sähköauto kulkee pidemmälle, kun että bensan laittaisi tavalliseen autoon. Tämä johtuu siitä,että aggregaatin toimiessa optimaalisella hyötysuhdealueella, sen hyötysuhde on niin paljon parempi, vaikka otettaisiin huomioon myös sähköauton hyötysuhde.

Käpylehdon mukaan aggregaattikokeiluista huolimatta lähes koko matka taitetaan pikalatureista ja Type 2 -latureista otettavalla sähköllä.

Kello käy, kun Suomea kierretään myötäpäivään

Käpylehto lisää vielä, ettei aggregaatti ole edes pöljin asia tuossa harmaassa sähköautossa.

– Vielä pari viikkoa sitten auton vetokoukkuun oli kiinnitetty pieni tuulivoimala. Mitä minä sillä tein, sitä en nyt paljasta. Teidän täytyy katsoa sarja ensi vuoden puolella, Käpylehto nauraa.

Matka kulkee Tampereelta Kemin, Kittilän, Inarin, Sodankylän ja Kolin kautta Lappeenrantaan. Lappeenrannasta koukataan vielä Helsinkiin ennen paluuta Tampereelle.

Tampereella Käpylehdon pitäisi olla torstaina ennen kello viittä iltapäivällä, jotta 80 tunnin alitus toteutuisi.

Patria aloittaa yhteistoimintaneuvottelut Jämsän Hallin ja Tampereen toimipisteissä. Neuvottelut koskevat Aerostructures-liiketoiminnan komposiittiyksikköä.

Tampereella ja Jämsässä työskentelee yhteensä 108 ihmistä. Aerostructures-puolella suunnitellaan ja valmistetaan lentokonerakenteita.

Irtisanomisista ei neuvotella, mutta lomautuksista kyllä. Sekä osa-aikaiset, että kokoaikaiset lomautukset vaikuttaisivat loppuvuoden aikana noin 15 henkilötyövuoden verran.

Yhtiön mukaan syyt ovat tuotannolliset ja taloudelliset. Toimintoja halutaan myös järjestellä uudestaan.

Siviililentokoneisiin on Patrian mukaan tilattu koronapandemian takia vähemmän osia.