Tamperelainen Miisa Nuorgam on nimetty Vuoden naiseksi 2020. Valinnan on tehnyt Suomen liike- ja virkanaisten liitto eli Business and Professional Women Finland ry (BPW Finland). Valinta julkistettiin 3.6. järjestetyssä yhdistyksen etätapahtumassa.

Tunnustus on jaettu vuodesta 1955 lähtien. Nuorgam on nuorin tunnustuksen koskaan saanut henkilö. Hän on saamelaisena myös ensimmäinen etniseen vähemmistöön kuuluva nainen, jolle tunnustus osoitetaan.

– Se tuntuu todella isolta nimitykseltä. On ihan mahtavaa, että se kaikki työ, mitä on yhdenvertaisuuden eteen tehnyt, saa jonkinlaista tunnustusta, iloitsee Nuorgam.

Nuorgamin kertoo innostuneensa vaikuttamisesta huomatessaan, kuinka eri tavoin naisia ja miehiä saatetaan kohdella.

– Veikkaan, että se liittyy kasvatukseen. Olen itse naisvaltaisesta suvusta, niin on tuntunut jotenkin aina epäreilulta se, että minkä takia itseä ja siskoja kohdeltaisiin eri tavalla kuin vaikka miespuolista serkkua. Tykkään omasta perheestä ja siitä tunteesta, että yhteiskunnassa on jonkinlaisia virheitä, jotka tulis korjata.

"Havaitessaan epäkohtia hän ei ole ohittanut niitä"

Suomen liike- ja virkanaisten liitto perustelee valintaansa Vuoden naiseksi sillä, että Miisa Nuorgam on onnistunut lunastamaan paikkansa suomalaisen yhteiskunnan vaikuttamisen kentällä.

Nuorgam on liiton mukaan käyttänyt asemaansa edistääkseen tasa-arvoa e-urheilussa sekä nostamalla esiin tyttöjen ja naisten asemaan yhteiskunnassa liittyviä epäkohtia, kuten sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa seksuaalista häirintää sekä viimeksi tammikuussa poliisin vähättelevän suhtautumisen rikosilmoitukseen, koskien netissä tapahtunutta laitonta uhkausta.

Nuorgam on BPW Finlandin mukaan myös itse joutunut kokemaan sosiaalisessa mediassa häirintää siitä lähtien, kun on kertonut kohtelusta, jota naiset pelimaailmassa kokevat.

– Nuorgamin toiminta on esimerkillistä, sillä havaitessaan epäkohtia hän ei ole ohittanut niitä, vaan pyrkinyt toiminnallaan vaikuttamaan käytäntöjen parantamiseksi, perusteluissa todetaan.

Ura elektronisen urheilun saralla

Sosiaalisessa mediassa aktiivinen Miisa Nuorgam työskentelee Yle Kioskin toimittajana Yle Kioski Gaming -kanavalla.

Hän toimii aktiivisesti e-urheilun parissa ja on kiertänyt ympäri Suomea kertomassa e-urheilusta. Nuorgam on tuomaroinut peliturnauksia, järjestänyt tamperelaista LanTrek-pelitapahtumaa ja istunut Suomen elektronisen urheilun liiton, SEUL:in hallituksessa.

– Hänen poikkeuksellinen urapolkunsa osoittaa olevan mahdollista luoda ammattilaisuutta ja työllistyä alalla, johon ei ole selkeää koulutuspolkua. Toiminnallaan Nuorgam on innostava esikuva tytöille ja naisille siitä, että perinteisten koulutuspolkujen ei pidä antaa kahlita omaa ajattelua, valinnan perusteluissa kerrotaan.

BPW Finland on osa kansainvälistä järjestöä ja sen tavoitteena on kehittää naisten ammatillista ja johtamispotentiaalia.

Vuoden nainen -valinnallaan liitto haluaa tuoda esiin naisten osaamista, ammattitaitoa, pätevyyttä ja näkemystä yhteiskunnan kehittämisessä. Valinnalla halutaan myös rohkaista naisia ja tyttöjä käyttämään kykyjään elämän eri osa-alueilla.

Vuonna 2019 tunnustuksen sai kuukupeistaan tunnettu yrittäjä Heli Kurjanen. Kaikki Vuoden naiset vuodesta 1955 lähtien on listattu BPW Finlandin verkkosivuilla.

Vuoden ajoneuvomuseo löytyy Kangasalta Pirkanmaalta. Vehoniemen automuseo sai palkinnon tänä vuonna.

Museo perustettiin vuonna 1983. Nykyään museota pyörittää jo kolmas sukupolvi samasta suvusta.

Olavi ja Lilja Sallinen perustivat museon. Heidän tyttärensä Leila Suutarinen otti matkan varrella enemmän vastuuta museon toiminnasta ja nykyisin Leilan tytär Pauliina Suutarinen on samassa roolissa.

Pitkäjänteisen työn lisäksi palkinnon perusteissa kehuttiin luovaa hulluutta ja liiketaloudellista osaamista.

Leila Suutarisen mukaan palkinto tuntuu tärkeältä.

– Myönnän että vähän liikutuin, kun kuulin tästä. Kai siinä oli se, että ihan oikeasti teemme tätä työtä sydämellä ja täysipainoisesti. En oikeastaan ajattelekaan mitään muuta, Suutarinen sanoo.

Autot herättävät museossa tunteita.

– Ihmiset herkistyvät, kun näkevät näyttelyssä oman ensimmäisen autonsa tai lapsuutensa auton. Tai auton, jossa on tehty Lapin reissua, kosittu tai annettu ensisuudelma.

Leila Suutarinen aikookin kerätä kesän aikana automuistoja museon vierailta.

Palkinnon myöntää vuosittain Automuseoiden neuvottelukunta ry lisätäkseen museoiden tunnettuutta.

Suomessa on parisenkymmentä automuseota.

Lue lisää:

Leila Suutarinen sai perinnöksi automuseon ja rakkauden vanhoihin menopeleihin: "Studebakerin takapenkillä nollautuu kaikki"

Oululainen moottoripyöräkauppias ei ollut uskoa näkemäänsä tänä keväänä. Euro Motor Centerin toimitusjohtaja Heikki Viitala kertoo yrityksensä tehneen historiansa kovimman myyntikuukauden.

– Jossain kohtaa toukokuussa mietin, että pitääkö minun nipistää itseäni. Jos kaksi kuukautta aiemmin joku olisi sanonut, että tällainen kevät eletään, olisin sanonut, ettei taida tuo ennuste toteutua.

Autokauppiaiden vuodesta on tulossa 2000-luvun ankein, mutta kaksipyöräisten kaupassa tilanne on toinen.

Moottoripyöräkauppa on nosteessa kolmatta vuotta. Teknisen Kaupan Liiton ja kauppiaiden mukaan myyntiä on jouduttanut muun muassa ajokorttiuudistukset.

Lisäksi tänä keväänä myyntiä ovat vauhdittaneet sekä sää että korona.

Helmikuun taitteessa Helsingissä Messukeskuksessa pidetyillä moottoripyörämessuilla oli alan toimijoiden mukaan jo selkeitä merkkejä sille, että noste kaupankäynnissä jatkuisi.

Eteläisessä Suomessa varhainen kevät nosti mopo- ja moottoripyöräkuumetta entisestään ja koronakaranteenissa oli aikaa pohtia vapaa-ajan suunnitelmia.

Pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa kauppaa käyvän Bike Worldin toimitusjohtaja Erkan Fere kertoo, että ihmiset ovat selvästi vältelleet koronan vuoksi joukkoliikenteen käyttöä ja se on näkynyt mopojen, mopovespojen ja mopoautojen myynnissä.

– Vanhemmat ovat ostaneet lapsilleen kulkuneuvon, jolla pääsee eristäytyneenä kulkemaan rauhassa. Ja myöskin aikuiset ovat ostaneet itselleen isompia vespoja työmatkaliikenteeseen. Se on ihan selkeästi ollut poikkeuksellista tänä keväänä.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi-huhtikuussa mopojen myynnin kumulatiivinen kasvu oli 20 prosenttia. Toukokuussa myynti hieman tasoittui, mopojen myynti oli kuitenkin 11,4 prosenttia edellä viime vuotta.

Tietyistä malleista on myyty "ei oota" tehtaiden tuotantokatkosten vuoksi

Keväällä alkanut kotinurkissa oloilu näyttää jatkuvan vielä pitkään. Teknisen Kaupan Liiton mukaan se on näkynyt kulutuskäyttäytymisessä: kotimaan matkailu, puutarhatyöt sekä pienrakentaminen ja kodin sisustaminen ovat lisääntyneet.

Samoin moottoripyöräily, sanoo Teknisen Kaupan Liiton johtava asiantuntija Hannu Kyyhkynen.

– Vallitsevissa olosuhteissa moottoripyöräily ja mopoilu on turvallinen tapa liikkua. Se antaa jonkinnäköisiä henkilökohtaisia vapauksia ihmisille myös korvienvälinkin putsaamiseen, kun on joutunut olemaan paljon neljän seinän sisällä.

Ulkomaan lomamatkojen peruuntuminen on kääntänyt myös motoristien katseet kotimaahan.

– Kotimaassa tapahtuva matkapyöräily tulee lisääntymään. Matkaenduroja ja matkapyöriä on myöskin myyty enemmän kuin mitä viime vuonna, kertoo Bike Worldin toimitusjohtaja Erkan Fere.

Niin uusien kuin käytettyjen vaihtopyörienkin menekki on vaatinut ostajilta nopeaa päätöksentekoa, jos mielii tiettyä menopeliä.

Italialaisia moottoripyöriä myyvä tamperelainen kauppias Raine Heino kertoo olleensa uuden tilanteen edessä, sillä ongelmana on ollut tavaran saatavuus.

– Italiasta tulevat Ducatit. Siellä oli tuotantokatkos keväällä ja se vaikutti saatavuuteen luonnollisestikin, kun tehdas oli hetken aikaa kiinni. Espoon liikkeessämme puolestaan Harley Davidsonin tietyt mallit ovat loppuneet, R.M. Heino -liikkeen toimitusjohtaja sanoo.

Perjantaina katukuvassa saattaa näkyä normaalia enemmän moottoripyöriä, sillä 5.6. vietetään valtakunnallista Prätkällä töihin -päivää.

Tänä vuonna teemana on terveydenhuollon ammattilaisten tukeminen. Jokaisesta kesällä ajetusta maahantuojien ja moottoripyöräliikkeiden järjestämästä koeajosta lahjoitetaan yksi euro terveydenhuollon suojavarusteiden hankintaan.

Keräystuotto luovutetaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille syyskuun aikana.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tekee etäyhteydellä neljä kuntavierailua ensi viikolla. Vierailukohteina ovat Taipalsaari ja Tampere keskiviikkona 10. kesäkuuta sekä Suonenjoki ja Seinäjoki perjantaina 12. kesäkuuta.

Maakuntamatkojen vaihtuminen etäyhteyksiin johtuu presidentin mukaan poikkeuksellisesta koronakeväästä.

Presidentti Niinistö tapaa vierailuiden aikana etänä kunnan ja kaupunkien johtoa sekä elinkeinoelämän ja korkeakoulujen edustajia. Keskusteluissa esillä ovat esimerkiksi kokemukset koronapandemiaan sopeutumisesta.

Taipalsaarella presidentti Niinistö tutustuu lisäksi Sarviniemen retkeilyalueeseen. Tampereella hän tapaa Tampereen yliopiston ja ammattikorkeakoulun muodostaman Tampereen korkeakouluyhteisön johtoa ja opiskelijoita. Suonenjoella ja Seinäjoella presidentti Niinistö keskustelee paikallisten yritysten edustajien kanssa.

Vierailuista julkaistaan videokoosteet jälkikäteen.

Tampereella on viikonloppuna kaksi eri Black Lives Matter -tukimielenosoitusta. Mielenilmaukset ovat lauantaina ja sunnuntaina iltapäivällä Keskustorilla

Tiedonantajan mukaan mielenosoituksilla on eri taustavoimat, mutta aihe on sama.

Lauantaina on George Floyd Solidarity Action And Memorial -mielenilmaus. Sunnuntaina puolestaan on Black Lives Matter -tukimielenosoitus.

Järjestäjät muistuttavat, että paikalla saa olla enintään 500 ihmistä koronariskin takia.

Ylen aluehallintovirastolta saman tulkinnan mukaan yli 50 hengen tapahtumia eli korkeintaan 500 hengen tapahtumia saa järjestää vain rajatuissa ulkotiloissa tai sisätiloissa. Esimerkiksi pelkkä tori ei ole viraston tulkinnan mukaan rajattu tila ja täten väkirajoitus olisi 50 henkeä. Asia selvisi Senaatintorin mielenilmauksen yhteydessä.

Yhdysvalloissa mielenosoittajat ovat vastustaneet poliisiväkivaltaa, rasismia ja mustaihoisten yhteiskunnassa kokemaa syrjintää. Tapahtumat käynnistyivät, kun mustaihoinen George Floyd kuoli valkoisen poliisin tukehduttamana pidätystilanteessa.

Tällä viikolla Helsingin Senaatintorilla järjestettiin mielenosoitus, johon osallistui poliisin arvion mukaan yli 3 000 henkilöä.

Poliisi kehotti järjestäjiä päättämään tapahtuman kohonneen koronavirustartuntariskin vuoksi. Poliisin mukaan järjestäjä kuulutti tämän jälkeen yleisölle mielenosoituksen päättyneen.

Lue lisää:

Yli 3000 ihmistä Senaatintorille kerännyt rasismin vastainen mielenosoitus päättyi poliisin kehotuksesta – osa marssi vielä keskustassa

"Snapchatit ja vastaavat ovat täynnä mielipiteitä tästä asiasta" – Näin nuoret kommentoivat Yhdysvalloista alkanutta rasismin vastaista kamppailua

Tästä Minneapolisin mielenosoituksissa on kyse: ”Meistä tuntuu kuin polvi olisi meidän kaikkien niskalla”, kuvaa tilannetta paikallispoliitikko

Aktivisti Fatima Verwijnen toivoo, että George Floydin kuoleman aiheuttama keskustelu ei jää lyhyeksi ilmiöksi: “Me toivotaan, että tästä tulisi rasismin #metoo”

Instagram täyttyy mustista kuvista, kun ihmiset ottavat kantaa George Floydin kuolemaan – Helsingissä rasismin vastainen mielenosoitus keskiviikkona

Moniin suomalaiskaupunkeihin varsin julkista taidetta eli muraaleja tehnyt Teemu Mäenpää on saanut tällä värittää kotikaupunkiaan. Tampereen tammelalaisten palaute on ollut myönteistä.

– Tietenkin jos tekisi ihan paskaa, niin ihmiset tulisivat varmaan sanomaan senkin. Mulla on ollut, sanotaanko sitä nyt vaikka tuuriksi, että niistä on tullut ihan hienoja.

Tammelan kaupunginosassa on paljon suuria elementtikerrostaloja menneiltä vuosikymmeniltä. Yleisilme on monen mielestä harmaanruskea ja tylsä.

Myös asunto-osayhtiö Osmonmäen julkisivuun on kaivattu piristystä. Seitsemänkerroksisen talon päätyseinä näkyy Pinninkadun päästä pitkälle Osmonpuistoon.

– Puhuimme hallituksessa, että se oli niin kalsea ja valju, että olisi ihanaa saada siihen muraali. Muutama vuosi myöhemmin meille tarjottiin sellaista, niin mehän tartuttiin kiinni, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuula Rata kertoo.

Muraalia tarjosi festivaalituottaja Simo Ollila osana Annikin runofestivaalia. Osmonpuiston päädyssä sijaitseva Annikin puukortteli saa näin maisemaansa kauas näkyvää taidetta.

Päätyseinän 260 neliötä värittävän Runopuu-muraalin pohjana on Mirkka Rekolan runo.

Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille. Mirkka Rekola

1970-luvun alussa ilmestynyt runo liittyy vahvasti homoseksuaalisten elämän vapautumiseen. Vuoteen 1971 saakka rakkaussuhteet samaa sukupuolta olevan kanssa olivat rikos Suomessa.

– Runo on ajaton. Se ei vanhene ikinä, sanoo kuvataiteilija Teemu Mäenpää.

Mäenpää maalasi Runopuun vajaassa kahdessa viikossa. Katsojia ja kommentoijia on riittänyt, mikä on Mäenpäästä hienoa. Muraalin syntymisen seuraaminen on selvästi ollut monille korvaushoitoa, kun kaikki muut kulttuuripalvelut ovat olleet kiinni koronapandemian takia.

– Olen saanut osani siitä ilosta ihmisiltä.

Mäenpäälle Runopuu on suvaitsevaisuuden symboli Tampereen keskustassa.

– Se kertoo ikuisen ajatuksen siitä, että kaikilla pitää olla oikeus sanoa mitä sanovat. Tässä tilanteessa, kun luonto heräsi kukkaan ja linnut tulivat, niin teokselle oli suuri tilaus tulla juuri tähän koronakevään jälkeiseen hetkeen.

Entä mitä talon asukkaat pitävät uudesta taiteesta?

– Tämä on mielestäni aivan täydellinen. Se on värikäs, iloinen ja monipuolinen, toisaalta tyyni – tähän aikaan ehdottoman sopiva. Ihmiset tulevat hyvälle mielelle ohi kulkiessaan. Sitä on kuvattu ihan valtavasti. Kaikki pysähtyvät sitä katsomaan, Tuula Rata kertoo, ja jatkaa, että naapureilta tullut palaute on kaikki ollut positiivista.

Rata toivoo, että Tampereen keskustaan ja erityisesti Tammelaan tulisi lisää muraaleja.

– Kyllähän nämä elävöittävät hurjasti!

Runopuu-muraalin julkistusta ja Annikin runofestivaalia voi seurata suorana Youtubessa lauantaina 6.6.2020 kello 13–17.

Lue myös:

Katso, miltä näyttää konttilukin esi-isä – Muraalit kertovat Tampereen teollisuushistoriasta

Tältä näyttää jättimäinen Fingerpori lähiön kerrostalon seinällä – suosittu sarjakuva tekee uuden aluevaltauksen

Upeat kuvat: Pahamaineisista graffiteista on tullut arvostettua taidetta, joka saa tukirahaa – "Ainoa hankaluus naapurikateus"

Poikkeuksellisen kovat kesätuulet riepottelevat Suomea lauantai-illan ja sunnuntain aikana. Tuuli voi yltyä myrskyisäksi.

Lauantai-iltana radalle kaatunut puu keskeytti junaliikenteen Hämeenlinnan ja Toijalan välillä, ja junia korvataan busseilla. VR:n mukaan Helsingin ja Tampereen välisessä junaliikenteessä on odotettavissa isoja häiriöitä, jotka säteilevät myös muille rataosuuksille.

Ilmatieteen laitoksen mukaan yllättäen muodostunut voimakas "kuuronauha" toi myrskytuulet Etelä-Suomeen ennusteisiin verrattuna etuajassa. Voimakkaita myrskypuuskia aiheuttavat kuurot etenevät Uudeltamaalta yhä pohjoisemmaksi ja idemmäksi.

Sähköt poikki tuhansilta

Kuuronauha on aiheuttanut etelässä myrskytuhojen lisäksi laajalti sähkökatkoja. Enimmillään sähköttä oli lauantain aikana yli 17 000 asiakasta, joista suurin osa Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Puoli yhdeksän aikaan illalla sähköt puuttuivat oli noin 9 000 asiakkaalta.

Ylimmät puuskat on mitattu Tampere-Pirkkalan lentoasemalla, missä tuulenpuuskan nopeudeksi mitattiin 23,9 metriä sekunnissa.

Pirkanmaan pelastuslaitokselta kerrotaan, että kaatuneista puista aiheutuneita vahingontorjuntatehtäviä on ollut alkuiltaan mennessä jo satakunta.

Ilmatieteen laitos twiittasi myrskyn etenemisestä lauantaina.

Tuulivaroituksia koko maahan

Ilmatieteen laitoksen varoituskartat ovat ovat täynnä tuulivaroituksia käytännössä koko maan laajuisesti, merialueita varoitetaan kovasta merenkäynnistä.

– Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa, Etelä-Lapissa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Pelkosenniemi ja Savukoski vaarallisen voimakkaan etelätuulen todennäköisyys on 50 prosenttia sunnuntaina. Tuulen nopeus voi olla puuskissa 20 m/s, Ilmatieteen laitos kertoo sään ennakkovaroituksia sisältävässä tiedotteessaan.

Ylen meteorologin Matti Huutosen mukaan kyse on siitä, että erittäin voimakas matalapaine liikkuu Suomen länsipuolelta etelästä pohjoiseen aina Etelä-Lappiin asti.

– Tuulet puhaltavat eteläisillä merialueilla ja Länsi-Suomessa tänä iltana. Puuskaisuus hieman hellittää, kun aurinko laskee, mutta yltyy taas, kun se nousee – ja aurinkohan nousee nyt aika varhain, Huutonen sanoo.

Tuulet iskevät tänä iltana Varsinais-Suomeen ja voivat olla puuskissa jopa 20 metriä sekunnissa. Se on jo voimakkuus, jolloin varoitetaan tuulivahingoista, suurista raivaustarpeista ja sähkö- ja teleliikennekatkojen mahdollisuuksista.

Sunnuntain voimakkain puhuri osuu Etelä-Pohjanmaalle

Sunnuntaiaamuna voimakkain puhurialue on Etelä-Pohjanmaalla, ja se siirtyy sunnuntain aikana kohti Etelä-Lappia ja Kainuuta.

Merialueilla vaarallisen kova tuuli nostattaa aaltoja, joiden merkitsevä aallonkorkeus ylittää neljä metriä. Lomakauden jo alettua purjehtijoiden ja huviveneilijöiden on syytä varautua kovaan merenkäyntiin.

Lue lisää säästä.

Kun tamperelainen Sahin Cengiz kuuli ensimmäistä kertaa opiskelutoverinsa Marjaana Aurasen suunnitelman videopelistä, hän oli ratketa innosta. Cengizille oli selvää, että peliä ryhdytään toteuttamaan ja siitä tulisi heidän yrityksensä ensimmäinen videopeli.

Sen tarinat pohjautuvat saamelaiseen mytologiaan. Pelin maailmassa seikkailee Áilu-niminen saamelaispoika, joka lähtee pitkälle matkalle etsimään hahmoa, jolla on voimia palauttaa valon ja pimeyden tasapaino.

Nyt noista ajoista on jo tultu paljon eteenpäin. Peli on kehittynyt jo pitkälle ja Red Stage Entertainmentin tiloissa Tampereella häärii useampi työntekijä sitä toteuttamassa.

Kyseessä on maailman ensimmäinen konsoli- ja tietokonepeli, joka julkaistaan saameksi. Peli kantaa nimeä Skábma, joka on pohjoissaamen kieltä ja tarkoittaa suomeksi kaamosta.

Saamelaiskulttuuri taipuu myös videopeleihin

Marjaana Auranen toivoo, että kun videopelissä pääsee kokemaan saamelaiskulttuuria ja mahdollisesti kuulemaan omaa kieltään, voi se nostattaa tietynlaista kansallista ylpeyttä ja luottamusta kulttuuria kohtaan.

– Voi olla ylpeästi saamelainen ja tajuta, että meidän kulttuuri taipuu myös videopeleihin, pohtii Auranen.

Cengiz ja Auranen olivat ehdottomasti sitä mieltä, että peli on julkaistava pohjoissaameksi. Jos se ilmestyisi ensin esimerkiksi englanniksi, siitä Cengizin mukaan ikään kuin puuttuisi jotain.

Peli on tekijöidensä mukaan jo suunnitteluvaiheessa kerännyt ulkomaita myöten kiinnostusta.

Saamelaispresentaatiota kaivataan videopeleihin

Marjaana Auranen kertoo, että hänen henkilökohtaisena taivoitteenaan on pelin kautta nostaa saamelaisuutta esille maailmanlaajuisesti.

– Tämän kautta ihmiset voivat ymmärtää, keistä ylipäätään on kyse, kun puhutaan saamelaisista tai saamelaisten oikeuksista. Videopelit ovat nuorille tärkeitä ja on merkittävää saada saamelaista presentaatiota videopeleihin, toteaa Auranen.

Sahin Cengiz ihastui ensimmäisenä mielikuvaan siitä, miltä voisivatkaan näyttää nuotion ääressä kerrotut tarinat videopelin muodossa ja miten tarinoita voisi videopelin keinoin kertoa.

– Haluamme luonnollisesti tehdä myös viihdyttävän pelin. Haluamme kertoa tarinan ja tehdä ihmiset onnellisiksi tarinankerronnan kautta. Toivon myös, että se on uniikki kokemus jollekin, joka ei ole saamelainen, Cengiz pohtii.

Innoissaan omankielisestä pelistä

Oriveteläinen Ture Laiti kertoo pelaavansa monenlaisia videopelejä. Hän vaikuttuu pelien taiteellisista maailmoista ja erilaisista tarinoista. Kun Laiti kuuli, että pääsee tulevaisuudessa pelaamaan videopeliä äidinkielellään, innostui hän valtavasti.

– Muistan, kun Wikipedia tuli saameksi, niin olin, että jes! Mutta tämä on vielä sitäkin suurempi euforia, Laiti kertoo ja tuulettaa käsillään.

Laiti kokee erityisen merkityksellisenä sen, että peli toteutetaan saamelaisesta perspektiivistä. Hän nimeää useammankin asian, miksi saamenkielisen videopelin julkaiseminen on hänen mukaansa tärkeää.

– Se on helppo metodi oppia saamelaisesta mytologiasta. Lisäksi sen kautta voi oppia saamen kieltä. Se auttaa saamen oppimisessa, luettelee Laiti.

Tavoitteena julkaisu kuluvan vuoden lopulla

Tällä hetkellä yritys hakee projektilleen ääninäyttelijöitä ja onkin järjestänyt hakijoille koe-esiintymisiä toimipaikassaan Tampereella. Myös äänitykset tehdään Tampereella.

Red Stage Entertainment tekee yhteistyötä Norjan Kaarasjoella toimivan Miksapix-peliyrityksen kanssa muun muassa pelin saamelaispresentaation toteuttamisessa. Miksapix on myös Red Stagen osaomistaja.

Peli on tarkoitus julkaista kuluvan vuoden lopussa tai heti ensi vuoden alussa.

Lauantaina alkanut sähköratavaurio Hämeenlinnan ja Tampereen välillä saatiin korjattua varhain sunnuntaiaamuna. Rataliikennekeskus Finrail kertoi sunnuntaiaamuna junaliikenteen kulkevan normaalisti.

Keskuksen mukaan myrsky kaatoi puun radalle, jolloin sähköradan rakenteita rikkoutui.

Lauantai-iltana VR korvasi välin junavuoroja linja-autoilla. Tuolloin VR arvioi vaikutusten heijastuvan myös muiden rataosuuksien liikenteeseen.

Lue lisää:

Myrsky katkoi sähköjä tuhansilta lauantaina – radalle kaatunut puu keskeytti junaliikenteen Hämeenlinnan ja Toijalan välillä

Sata vuotta sitten Elli Meriläinen oli 17-vuotias, täyttäisi kesäkuun lopussa 18.

Kuutena aamuna viikossa hän lähti kotoaan kulkeakseen runsaan kilometrin mittaisen matkan suoraa katua pitkin. Puuvillatehtaankadun toisessa päässä oli työ, toisessa koti.

Työmatka kulki Kortelahdenkadun ja Finlaysonin tehtaan oman sairaalan ohi. Siellä oli ollut aiemmin talvella tunkua.

Koko maailmaa runnellut espanjantauti näkyi Tampereella kolmena peräkkäisenä vuotena puhjenneena epidemiana. Viimeinen niistä oli tammi-helmikuussa 1920.

Parannuskeinoa ei ollut. Lääkärit suosittelivat pesemään käsiä ahkerasti sekä nauttimaan aspiriinia ja konjakkia.

Yli 12 prosenttia tamperelaisista sairasti espanjantaudin. Useita satoja kuoli joko siihen tai jälkitauteihin. Maailmanlaajuisesti kuolleet laskettiin kymmenissä miljoonissa.

Kulkutaudit olivat sata vuotta sitten tavallisia. Espanjantaudin lisäksi Tampereella kärsittiin samaan aikaan isorokko-, kurkkumätä-, ja tulirokkoepidemioista. Sairastuneiden lukumääriä seurattiin sanomalehdissä.

Puhtaudestaan tunnettu Finlaysonin sairaala oli Elli Meriläisellekin tuttu paikka. Häntä oli hoidettu siellä talvella 1916. Syynä oli poikkeuksellisen raju lavantautiepidemia, jota Meriläinen muisteli myöhemmin.

Maaliskuun alussa makasi potilaita jo toista tuhatta eikä loppua näyttänyt tulevan. Sairaaloiksi tehtiin ensin Näsilinnan kivirakennuksen sairaalan alakerta. Ja pian oli otettava Anttilan entinen kenkätehtaan rakennus, Johanneksen kansakoulu ja kauppakoulu. (...)

Näkyi se tauti muutenkin kalpeissa laihtuneissa ihmisissä, toipuminen vei aikansa. Samoin suruhuntuja kantavissa naisissa, jotka surivat omaisiaan, sillä kuolleisuus oli suuri. Toivuin siittä minäkin, en muista kuinka paljon siihen aikaa kului, mutta tehtaaseen sitten menin.

Pitkän kadun varrella oli selvä luokkajako

Työvuoro Finlaysonin tehtaalla alkoi kello seitsemältä aamulla. Pillin soidessa oli parempi olla paikalla, koska portinvartija sakotti myöhästyjiä.

Puuvillatehtaankadun varrella näkyi hyvin tehtaan ja siellä työskentelevien ihmisten hierarkia.

Lähimpänä tehdasta nupukiveys oli kunnossa. Katua reunustavissa komeissa taloissa asuivat eri osastojen mestarit. Täällä näkyi varmasti hienoja autojakin.

1910-luvun puolivälissä kuvattu kaitafilmi näyttää, miten Finlaysonin työntekijät lähtivät tehtaalta kohti kotejaan.

Amuria kohti mentäessä nupukivi vaihtui hiekkatieksi ja talot muuttuivat vaatimattomiksi työläisten puutalokortteleiksi, joissa oli jaetut sisäpihat ja ulkokäymälät.

Meriläisen perheen koti oli mäen päällä aivan Puuvillatehtaankadun toisessa päässä, Buurienmaana tunnetulla alueella. Pitkä alamäki johti Amurin läpi kohti tehdasta.

Amurista oli hankala päästä töihin kenkiään likaamatta, sillä asuinalue oli rakennettu osin suoperäiselle maalle. Yhtä taloista kutsuttiin Kuralaksi. Sen asukkaiden piti kulkea koteihinsa lankkuja pitkin.

Kulunut kevät oli tosin ollut poikkeuksellisen lämmin, ja kesäkuussa liejua oli Kuralassakin jo vähemmän.

Tehdas vaikeni, mutta alue sai uuden elämän

Kesäkuisena iltapäivänä 2020 Puuvillatehtaankatu on Finlaysonin päässä hiljainen. Asfalttia on paikattu säästeliäästi vain ajouran kohdalta.

Kortelahdenkadulla ei ole enää sairaalaa, mutta keskeltä tehdasaluetta sellainen löytyy. Yksityisen sairaalan ovikyltit opastavat erilliselle hengitystieinfektioklinikalle.

Mahdolliset koronapotilaat ohjataan sisään eri ovesta, tunnetun kirjailijan mukaan nimetyn aukion kautta.

Sairaalan työntekijä selaa aukion laidalla puhelinta kahvitauollaan, kaksi poikaa pyrähtää paikalle skeittilautoineen. Aurinko paistaa kuumasti, mutta tehtaan varjossa on viileää.

Sata vuotta sitten tämä aukio oli jo olemassa, mutta Väinö Linna oli vasta sikiö Urjalassa.

Nykyään Finlaysonin alueella on lähes yhtä paljon työntekijöitä kuin 1900-luvun alkupuolella: noin kolmisen tuhatta. Työt ovat vaihtuneet lankojen ja kankaiden tekemisestä erilaisiin istumatöihin ja palveluammatteihin.

Kotimainen tekstiiliteollisuus alkoi hiipua 1900-luvun loppua kohden, kun ulkomailta alettiin tuoda halvempia kankaita ja tekstiilejä.

Omistajia useaan otteeseen vaihtanut Finlayson on yrityksenä edelleen olemassa. Vanhalla tehdasalueella on pieni tehtaanmyymälä. Valtaosa lakanoista ja muista tuotteista valmistetaan Turkissa.

Korttelin toisella puolen, Keskustorille johtavan portin vieressä panimoravintola on saanut vihdoin avata terassinsa.

Entisen kutomon lempinimeä vaalitaan vielä ravintolan ja viereisen elokuvateatterin nimessä. Sekin liittyy Turkkiin.

Vaaralliseen työhön kelpasivat myös lapset

Plevnaksi kutsuttu kutomo oli valmistuessaan 1877 Pohjoismaiden suurin teollisuushalli.

Samaan aikaan käytiin Turkin sotaa, jota sanomalehdet seurasivat Suomessakin tiiviisti. Venäjän keisarikunnan armeija piiritti Plevenin kaupunkia alueella, jota nykyään kutsutaan Bulgariaksi. Venäläisten joukossa oli suomalaisia ja myös Finlaysonilta sotaan lähteneitä.

Punatiilinen kutomo, jossa ikkunat olivat seinien sijaan katossa, muistutti linnaketta. Pleven kääntyi kaupunkilaisten suussa sujuvasti Plevnaksi.

Elli Meriläinen meni kutomoon töihin 13-vuotiaana. Näin hän kuvaili muistoa ensimmäistä työpäivästään:

Siihen konttorihuoneeseen kuului melko jyminä, mutta kun ovi avattiin oli melu valtava. Niin jouduimme suoraan valtavan suureen saliin, jossa sadat koneet jyskyttivät. Valtavat remmit kiersivät koneen ja katon välillä ja sadat läpät läpsäyttelivät sukkuloita. Kaikki se tuntui pelottavalta ja yritin seurata toisten mukana.

Vaikea sellaista meteliä on kuvitella. Jos yhtä 1900-luvun alun kutomakonetta haluaisi käyttää tänä päivänä, tarvittaisiin kuulosuojaimia. Plevnassa vieri vieressä käyviä kutomakoneita oli 1200. Tärinä tuntui jaloissa asti.

Ahtaissa väleissä työskennelleet kutojat laittoivat pumpulia korviin ja yrittivät varoa, etteivät pitkät hameet tarttuneet kiinni koneiden liikkuviin osiin. Välillä työntekijöitä kuoli onnettomuuksissa, kun koneet vikaantuivat tai ihmiset tekivät virheitä.

Työ oli vaarallista ja epämukavaa. Tehtaan ilma oli lämmin ja kostea, sillä se teki puuvillakuidun muokkaamisesta helpompaa.

Kutomossa oli myös pölyistä, tosin ei niin pölyistä kuin karstaamossa. Puuvillapölyn aiheuttama keuhkosairaus tunnettiin pumpulikuumeena.

Isot edellä, pienet perässä

Finlaysonilla työskentelivät myös Elli Meriläisen isä, ajoittain äitikin. Sinne päätyi vuorollaan myös jokainen nuoremmista sisaruksista: Väinö, Leo, Pentti, Ingrid ja Hellä. Perhe lohkaisi elämästään tehtaalle yli 270 työvuotta.

Työturvallisuusasiat olivat sata vuotta sitten niin ja näin, mutta tehtaalla työskentelemisessä oli monia etuja.

Meriläiset asuivat Finlaysonin työntekijöilleen rakentamassa asunnossa, josta perittiin nimellistä vuokraa. Vuonna 1920 kotiin oli saatu jo sähkövalo. Lämmitykseen käytettävät puut sai tehtaalta puoli-ilmaiseksi.

Sairaalan lisäksi Finlaysonilla oli oma kirkko, kirjasto, kauppa ja palokunta. Tehdas muodosti erillisen yhteiskunnan kaupungin sisälle.

Elämä oli toki niukkaa. Leipää oli yleensä riittävästi, mutta voi oli kallista ja sen käyttöä säännösteltiin kotona.

Isä kalasti Näsijärvestä lohta, lahnoja ja siikaa. Pyhäjärven kalaa ei huolittu, koska sitä pidettiin ala-arvoisena. Äiti ompeli tehtaan ylijäämäkankaasta vaatteita.

Kotiin tilattu Kansan Lehti ensin luettiin, sitten laitettiin pöytäliinan suojaksi. Siinä aikansa palveltuaan sanomalehti käytettiin vielä vessapaperina pihakäymälässä.

Ensimmäisen maailmansodan, Venäjän vallankumouksen ja sisällissodan aikana elintarvikkeista oli ollut pulaa, eikä nälkä ollut Meriläisen perheellekään vieras tunne.

Elli Meriläinen kuuli isänsä, hyväluontoisen Kustaa Meriläisen kiroavan yhden ainoan kerran. Se oli vuonna 1918, kun leipäannokset olivat pieniä ja huonolaatuisia.

Isä makas siinä keittiön lattialla tai kamarin ja äiti sano, että ny hän hakee lääkärin. Ja isä sano kiroten sitten, että ei tässä lääkäriä tarvita vaan leipää. Siitä se lähti hoippuen ja mää kattelin koko matkan, kun se meni töihin.

Ja sitten kävi semmoinen onni, että tehras pantiin kahreks viikoks kiinni sen nälän takia. Ja ne meni sitte kalastaan ja maaseudulle leipää hakkeen. Sillai sitä saatiin sitte voimia.

Nousukausi oli alkamassa

Toukokuussa 1920 Finlaysonilla oli juhlittu satavuotista tehdasta. Silloin ei nälkää nähty.

Yhtiö palkitsi pitkän työuran tehneitä työntekijöitä kultakelloilla ja jakoi rahalahjoja kaikille työntekijöille, yhteensä kolmen miljoonan markan edestä. Työpäivä päättyi jo kello 11.

Kustaa Meriläinen teetti rahoilla puvun.

Liikemiehet, pankkiirit ja kauppiaat kävivät onnittelemassa tehtaan johtoa. Sähkösanomaonnitteluja saapui Englannista ja Saksasta asti.

Juhlavuotta olivat edeltäneet vaikeat ajat. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen vuonna 1914 katkaisi maailmankaupan. Ilman Yhdysvalloista tuotua puuvillaa Finlaysonilla ei ollut töitä.

Logistisia ongelmia yritettiin ratkaista luovillakin tavoilla. Talvella 1916 puuvillaa laivattiin Jäämeren kautta Norjan Kirkkoniemeen, josta se kuljetettiin porokyydillä Rovaniemelle ja siitä junalla etelän tekstiilitehtaisiin.

Vuoden 1917 vallankumous Venäjällä puolestaan lopetti viennin itään.

Seuraavana vuonna Tampereella sodittiin suomalaisten kesken. Sisällissodan suorat vaikutukset Finlaysonin tehtaan toimintaan olivat vähäiset, mutta inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti valtavat.

Sota oli osa Elli Meriläisen lapsuutta, ja tätä mieltä hän siitä myöhemmin oli:

Sota tuo aina kurjuutta, kuolemaa, aineellista hävitystä ja invaliideja. Se koskettaa aina kaikkia, syntymättömiä, lapsia, naisia samoin kuin miehiäkin. Se myrkyttää ihmisten ja kansojen ajattelun. Sen vankurien vetäjiksi kutsutaan isänmaallisuus ja voimaksi rohkeus. Ja kuitenkin sen alkuvoimana on aseteollisuus.

1920-luvun koittaessa vaikeudet olivat takana ja edessä oli kasvun vuosikymmen. Vaikka eihän sitä silloin tiedetty.

Naisten oma elämä

Teollisuuskaupungin kasvaessa myös naisten asema yhteiskunnassa alkoi parantua. Työ tekstiilitehtaassa mahdollisti taloudellisesti itsenäisen elämän. Naimisiin ei ollut enää pakko mennä.

Tampere oli vuonna 1920 naisten kaupunki: sataa miestä kohden oli peräti 140 naista. Kaupunki ja sen tehtaat tosin toimivat edelleen miesten ehdoilla ja johdolla.

Finlaysonilla matalimmat miehille maksettavat palkat alkoivat siitä, mihin naisten korkeimmat palkat päättyivät. Vakaat ja säännölliset työsuhteet eivät olleet naisille tavallisia, ja heitä irtisanottiin miehiä helpommin.

Elämä itsenäisenä naisena oli siis kaukana helposta, mutta silti mahdollinen.

Oli lähellä, ettei Elli Meriläisen elämästä tullut toisenlainen.

Keväällä 1913 kansakoulua neljättä vuotta käyneen Ellin opettaja pyysi äiti Elinaa käymään Lindellin koululla. Syy selvisi 10-vuotiaalle tytölle vasta myöhemmin.

Opettajilla oli tapana kustantaa oppikoulu yhdelle köyhästä perheestä tulevalle lahjakkaalle oppilaalle. Sinä vuonna valinta oli osunut Elliin. Äiti kuitenkin kieltäytyi, koska ei olisi pystynyt mahdollistamaan viiden seuraavan lapsen koulunkäyntiä.

Äidin oikeustajun mukaan se ei sopinut, ja sillä se asia ratkaistiin, miten isä siihen suhtautui en saanut koskaan tietää. Sen pituinen se, jotenkin siinä vaiheessa ratkaistiin erään tytön kohtalo.

Oppikoulun sijaan tyttö aloitti työt Finlaysonilla 13-vuotiaana. Myöhemmin hän meni naimisiin ja perusti perheen. Senkin jälkeen tehdas oli erottamaton osa Elli Reinikan elämää. Hän työskenteli siellä eri jaksoissa yhteensä 38 vuotta.

Näin hän myöhemmin muisteli lapsuutensa Puuvillatehtaankatua.

Portilta katua alas katsoessa näkyi kaukana tehdas, jossa kaikkien isät kävivät töissä, kolme kertaa päivässä se täyttyi, isistämme, sisaristamme ja veljistämme. 12–13-vuotiaasta se katu nieli meidät vuorollamme siihen virtaan, joka vyöryi porteistamme alas ja palasi takaisin syöttämään ja lepäämään. Mutta emme me lapset sellaista ajatelleet. Meille se katu oli hyvä kelkkamäki.

Pysyvää on vain muutos

Sepänkadulta ei näe enää Finlaysonille asti. Asuinalueen vanha nimi, Buurienmaa, on jo käytöstä poistunut. Sekin juonsi juurensa rakennusvaiheessa käytyyn kansainväliseen sotaan, sillä kertaa eteläisessä Afrikassa.

Elli Reinikan entinen kotitalo on purettu ja samalle tontille on pystytetty kerrostalo. Niitä, jotka ovat asuntoa etsivän mielestä joko liian vanhoja tai liian uusia, tuskin kenenkään mielestä kauniita tai kiinnostavia.

Elli kutsui niitä elementtimöykyiksi.

Jotain Meriläisten vanhasta kodista on kuitenkin jäljellä. Kerrostalon pihassa kasvaa yli satavuotias lehmus. Se istutettiin, kun Meriläisten talo ja pihapiiri saatiin valmiiksi.

Asfaltoitu pyörätie johtaa pitkään alamäkeen, jossa vehreät puut pehmentävät betonin harmaita kulmia. Matkan varrella on päiväkoti ja puisto, taas sen kirjailijan mukaan nimetty.

Sähköpotkulauta viuhahtaa ohi, erivärisiin huomioliiveihin puetut lapset nauravat ja meluavat.

Näkökentän ulkopuolella häämöttää Hämeenpuisto, sen takana Finlaysonin valkoiseksi rapattu portti.

Tähän on hyvä seisahtua hetkeksi. Sadan vuoden päästä kaikki tulee näyttämään aivan toisenlaiselta.

Elli Reinikan muistot ovat teoksesta Me finlaysonilaiset (Seija Miettinen, 1990). Muut lähteet: Työväenmuseo Werstas; Finlaysonin alue, Koskesta voimaa -verkkojulkaisu, Aamulehden arkisto, työväenmuseo Werstaan museolehtori Hanna Yli-Hinkkalan haastattelu, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto.

Lue lisää:

Tampereen Finlaysonin katolle pääsee pian kattokävelylle valjaiden kanssa tai ilman – katso, miltä kesäinen kansallismaisema näyttää yläilmoista

Elävä arkisto: Amurin työläisidylli joutui väistymään urbanisaation tieltä

Pirkanmaan käräjäoikeus alkaa tänään maanantaina käsitellä Suomen oloissa poikkeuksellista murhatapausta. Oikeuskäsittely alkaa aamulla yhdeksältä ja sen on ennakoitu kestävän kaksi päivää.

Yle seuraa oikeuskäsittelyä paikan päällä.

Miksi tapaus on harvinainen?

Tapaus on monella tapaa poikkeuksellinen ja osin ainutlaatuinen Suomen rikoshistoriassa. Erityisesti kaksi asiaa tekee tapauksesta hyvin harvinaisen:

1. Murhasta syytetty nuori mies halusi palkkamurhaajaksi.
2. Uhrin poikaa syytetäänmurhaan yllyttämisestä. Ylen tietojen mukaan pojan epäillään palkanneen murhasta syytetyn tekemään henkirikoksen.

Mitä tapahtui?

Poliisi löysi tammikuun lopussa keski-ikäisen miehen kuolleena Tampereelta Vasaratieltä. Uhri asui asunnossa, josta hänet löydettiin 28. tammikuuta 2020 aamulla aikaisin.

Henkirikosta alettiin tutkia heti murhana. Epäilty tekijä loukkaantui teossa ja vuoti verta, jota oli tapahtumapaikalla runsaasti. Hän pakeni paikalta, mutta poliisi otti kiinni hänet noin vuorokauden paon jälkeen.

19-vuotias mies vangittiin todennäköisin syin murhasta epäiltynä.

Pian otettiin kiinni myös murhasta epäillyn 21-vuotias avovaimo. Häntä vastaan ei nostettu syytteitä. Sen sijaan uhrin 20-vuotias poika vangittiin epäiltynä murhaan yllyttämisestä.

Mitä syytetyistä ja syytteistä tiedetään?

Kahdelle nuorelle miehelle vaaditaan elinkautista vankeusrangaistusta.

Tekohetkellä 19-vuotiasta nuorukaista syytetään murhasta. Hänen avovaimonsa syyttämättäjättämispäätöksestä ilmenee, että miehen unelmana oli ollut toimia palkkamurhaajana. Miehen mukaan tappamisajatuksia oli pyörinyt hänen päässään jo ennen kuin hän tapasi puolisonsa.

Kotietsinnässä pariskunnan asunnosta löytyi muun muassa uudenvuodenkortti, jossa nainen kirjoitti, että hän toivoo miehensä toteuttavan unelmaansa palkkamurhaajana. Avovaimoa ei syytetä rikoksesta, vaikka hän tiesi ajatuksista.

Avovaimo tiesi syyttäjän mukaan myös, että mies lähti 27. tammikuuta illalla Tampereelle tekemään henkirikosta.

Murhan yllytyksestä syytetty uhrin poika on 20-vuotias. Hän asui eri paikkakunnalla kuin isänsä.

Uhrin poika ei tuntenut murhasta syytettyä ennestään. Poliisi on pyytänyt ulkomailta virka-apua tapauksen viestiliikenteeseen liittyen.

Uhrin poikaa syytetään murhaan yllyttämisestä. Murhasta yllyttäminen vaatii sen, että myös murhasta tuomitaan rangaistus. Jos syytetty olisikin murhaan esimerkiksi syyntakeeton, myös syyte uhrin pojan osalta raukeaisi. Tästä syystä syyttäjällä on myös vaihtoehtoinen syyte murhasta välillisenä tekona.

Uhrin poika on kiistänyt tutkintavaiheessa syyllisyytensä.

Mitä ei vielä tiedetä?

Tarkkaa motiivia epäiltyyn murhaan ja yllyttämiseen ei tiedetä. Palkkamurhaepäilyssä on epäselvää, onko murhasta maksettu tai onko jonkinlaista maksua luvattu.

Tiedot murhasta syytetyn miehen ja yllytyksestä murhaan syytetyn miehen osuudesta tulevat julkisiksi, kun syytteet luetaan käräjäoikeudessa 8. kesäkuuta.

Yle seuraa oikeudenkäyntiä hetki hetkeltä.

Lue lisää:

Jo kolmas epäilty Tampereen Vasaratien murhassa: Uhrin poika vangittiin epäiltynä murhaan yllyttämisestä

Tampereen murhasta syytetty mies halusi olla palkkamurhaaja ja puhui kolmen ihmisen murhaamisesta – avovaimo kannusti, mutta se ei ole rikos

Syyttäjä nosti murhasyytteet Tampereen henkirikoksessa: Uhrin pojalle kaksi vaihtoehtoista syytettä

• Poliisi löysi tammikuun lopussa keski-ikäisen miehen kuolleena Tampereelta Vasaratieltä.
• Murhasta syytetty nuori mies halusi palkkamurhaajaksi. Uhrin poikaa syytetään
  murhaan yllyttämisestä. Syyttäjä vaatii molemmille elinkautista rangaistusta.
• Syyttäjän mukaan uhrin poika kärsi lapsuudessa isänsä alkoholismista. Syyttäjän mukaan uhrin poika oli tietoinen uhrin eläkevakuutuksesta. Uhrilla oli haastehakemuksen mukaan myös henkivakuutus.

Pirkanmaan käräjäoikeudessa on luettu syytteet 19-vuotiaalle jyväskyläläismiehelle murhasta ja 20-vuotiaalle raumalaismiehelle yllytyksestä murhaan.

Yllytyksellä syyttäjä tarkoittaa tässä tapauksessa palkkamurhan tilaamista.

Yllytyksestä murhaan syytetty kiistää rikoksen. Murhan tekijäksi väitetty mies myöntää aiheuttaneensa uhrin kuoleman.

Syytteeseen johtaneet tapahtumat ovat ainutkertaisia Suomen rikoshistoriassa.

Julkaisi murhailmoituksen

Henkirikoksen tekijä oli jo jonkin aikaa haaveillut ihmisen tappamisesta. Hän oli myös keskustellut avovaimonsa kanssa joidenkin ihmisten surmaamisesta.

Vuoden 2019 puolella mies julkaisi netissä ilmoituksen ”palkkamurhapalvelusta”. Syyttäjän mukaan raumalaismies näki ilmoituksen ja palkkasi jyväskyläläismiehen murhaamaan isänsä.

Asiassa on riidatonta, että jyväskyläläismies surmasi vuonna 1976 syntyneen miehen 28. tammikuuta 2020 Tampereella Uhri on yllytyksestä syytetyn miehen isä.

Ylen toimittajat Tuomas Rimpiläinen ja Anu Leena Koskinen seuraavat oikeudenkäyntiä Pirkanmaan käräjäoikeudessa.

13.45 Kihlatun mukaan uhrin poika ei ollut käynyt pitkään aikaan isänsä luona Tampereella, mutta hänen pikkusiskonsa kävi vastikään. Pariskunta suunnitteli kihlatun mukaan menevänsä myöhemmin naimisiin. Kihlatun mukaan uhri oli esittänyt humalassa, että vakuutus siirretään tyttöystävälle nimelle. Uhrin poika oli silloin käymässä.

13.38 Istunto jatkuu. Oikeudesta joudutaan soittamaan uudestaan, koska kova meteli häiritsee edelleen.

13.20 Oikeus keskeytyi, koska sitkeä poraamisen ääni häiritsee istuntoa, eikä todistajien ääni kuulu. Isännöitsijälle on ilmoitettu, mutta informaatio ei ole saavuttanut katolla töitä tekeviä.

13.11 Tauon jälkeen alkavat henkilötodistelut. Ensimmäisenä on vuorossa uhrin kihlattu. Tampereen oikeustalolla on käynnissä remontti, minkä takia todistelut pitää ottaa monta kertaa, että ne kuuluvat poraukselta.

Kihlatun mukaan uhrilla oli alkoholiongelmia, mutta hän raitistui viime kesänä. Tapahtumapäivänä kihlattu oli Pietarissa koulutuksessa.

12.01 Oikeus pitää tunnin tauon, jatkamme sen jälkeen seurantaa.

11.57 Uhrilla oli useita henkivakuutuksia, myös muuta omaisuutta oli syyttäjän mukaan enemmän kuin tavallisella palkansaajalla. Edunsaajina vakuutuksessa olivat lapset ja omaiset. Puolustuksen mukaan uhrin poika ei tiennyt tarkkaan isänsä varallisuudesta.

11.51 Syyttäjän mukaan raha ja huonot välit olivat motiivina. Uhrin poika kertoi Minnesota-hoidossa, että isä joi paljon, sammui usein ja rikkoi usein lupauksiaan. Hän kertoi soittaneensa kerran poliisit paikalle. Samassa viestissä sanotaan, että kun isä ei ollut kännissä, oli kivaa. Puolustuksen mukaan viesti kertoo pojan huolesta isän juomista kohtaan.

11.43 Uhrin poika on kertonut käyttäneensä doping-aineita käydessään kuntosalilla. Tämä kokeilu loppui puolustuksen mukaan loppuvuonna 2019. Syyttäjä ja puolustus ovat eri mieltä siitä, milloin todisteena olevat Snapchatin kuvat on otettu.

11.29 Syyttäjällä on todisteita, että uhrin pojalla ja murhasta syytetyllä oli datayhteys aina samaan aikaan kun nimimerkeiltä tuli viestejä. Puolustuksen mukaan asia ei todista mitään, koska älypuhelimessa on datayhteys päällä usein.

11.25 Murhasta syytetty oli kysynyt syyttäjän mukaan tyttöystävältään, kuinka paljon palkkamurhasta pitäisi pyytää, että se kannattaisi, koska se veisi pariskunnan yhteistä aikaa.

11.24 Syyttäjän mukaan murhasta syytetty oli suunnitellut aiemmin lappeenrantalaisen miehen surmaamista. Tästä löytyi merkintöjä vihossa. Puolustuksen mujkaan kyse oli vuosia vanhoista kirjallisista merkinnöistä, kun syytetyllä oli vaikea elämänvaihe.

11.12. Murhasta syytetty kertoi aamulla viestillä tyttöystävälleen, että "homma kusi" ja paikalle jäi todisteita. Tyttöystävälle ei tullut syytettä tapahtuneesta, vaikka hän tiesi syyttäjän mukaan aikeesta. Puolustuksen mukaan viesti tarkoitti sitä, että ryöstö meni pieleen. Syyttäjän mukaan murhasta syytetty oli kysynyt kyytiä Tampereelta Jyväskylään. Nimimerkki SIkaniska94 ei luvannut kyytiä, koska hänellä ei ollut autoa, mutta kysyi, miten homma meni. NImimerkeillä oli myös puhe rahasta. Tämän jälkeen nimimerkki muuttui Salikissaksi. Uhrin poika kiistää yhä olevansa nimimerkin takana.

11.04 Murhasta syytetty oli pyytänyt uhrin pojalta kuvia ja näitä kuvia löytyi murhasta syytetyn kännykästä. Puolustuksen mukaan kuvat on todennäköisesti imuroitu internetistä sosiaalisesta mediasta, Google Mapsista ja uhrin työpaikan nettisivuilta.

10.58 Syyttäjän mukaan tilatun henkirikoksen hinta oli 4 000 eurosta 10 000 euroon.

10.52 Todisteena on viestejä Mustakolmion ja Sikaniskan viestittelystä. Täältä hengenlähtöpalveluita -ilmoitus löytyy. Henkirikoksen lisäksi murhapalvelua tarjotaan itsemurhaan ja eutanasiaan. Laita viestiä, niin järkätään sulle sopiva diili, ilmoituksessa sanotaan. Maksu toivotaan bitcoineina. Uhrin poika kiistää olevansa nimimerkin takana.

Lue perusteellinen selvitys tapauksesta:

10.49 ”Anonyymi murhapalvelu, maksu bitcoineina” – Syyte: Kun kaksi suomalaista nuorukaista löysi toisensa netissä, seuraukset olivat kohtalokkaat

10.32 Syyttäjän mukaan murhasta syytetyn DNA:ta löytyi puukosta. Asunnosta löytyi hedelmäpussissa murhasta syytetyn kuula-ase. Uhrin antama raha ja surman tekovälineitä löytyi tapahtumapaikalta.

10.17 Uhrin pojan mukaan välit isään olivat lähentyneet isän alkoholiongelmaan saaman hoidon jälkeen. Puolustuksen mukaan motiivia tekoon ei ole. Puolustuksen mukaan uhrin pojalla oli normaali opiskelijatalous, eikä rahallista motiivia ollut. Uhrin poika kiistää pitäneensä yhteyttä murhasta syytettyyn.

10.16 Molemmille syytetyille vaaditaan elinkautista vankeusrangaistusta.

10.12 Uhri oli raitistunut puoli vuotta ennen kuolemaa, tulee esille oikeudessa.

10.04 Syyttäjän mukaan uhrin poika oli tietoinen uhrin eläkevakuutuksesta. Uhrilla oli haastehakemuksen mukaan myös henkivakuutus. Uhri oli eronnut uhrin pojan äidistä ja mahdollisesti menossa naimisiin tyttöystävänsä kanssa.

9.55 Syyttäjällä on vaihtoehtoinen syyte uhrin pojalle siltä varalta, että murhasta syytetty olisi syyntakeeton. Tämä syyte on murha välillisenä tekona.

9.52 Syyttäjän mukaan suurin näyttö koskee dataa. Murhasta syytetty käytti syyttäjän mukaan nimimerkkiä Mustakolmio ja uhrin poika nimimerkkiä Sikaniska. Nimimerkit olivat aina samaan aikaan netissä.

9.50 Syyttäjän mukaan uhrin poika kärsi lapsuudessa isänsä alkoholismista. Isän ja pojan välit olivat syyttäjän käsityksen mukaan tästä syystä huonot. Syyttäjän mukaan uhri oli raitistunut myöhemmin Minnesota-hoidolla.

9.47 Uhri oli antanut 250 euroa murhasta syytetylle, mutta syyttäjän mukaan syytetty oli alkanut puukottaa uhria. Uhri oli päässyt pakenemaan ulos, mutta syyttäjän mukaan väkivalta jatkui ulkona. Murhasta syytetty oli jättänyt tavaroitaan sisälle paniikissa.

9.41 Syyttäjän mukaan murhasta tehnyt oli haaveillut ja suunnitellut henkirikoksen tekemistä 15-vuotiaasta asti. Hän oli laittanut Tor-verkkoon viestejä, jossa tarjoutuu auttamaan murhassa ja itsemurhassa. Syyttäjän mukaan murhan tilannut nimimerkki Sikaniska on uhrin poika. Tilausviestejä ei ole tallella, koska viestit poistuvat WickrMe-sovelluksesta.

9.39 Tekoväline puukko löytyi syytetyn pakomatkan varrelta. Uhrin kuolema aiheutui syyttäjän mukaan 40 puukoniskun aiheuttamasta vammasta.

9.34 Uhrin poika kiistää syytteen ja teon kuvauksen kokonaisuudessaan. Puolustuksen mukaan uhrin poika ei ollut tekemisissä murhasta syytetyn kanssa. Hän kiistää olevansa nimimerkin takana. Toimeksiannossa on uhrin pojan mukaan kyse murhasta syytetyn fantasiasta.

9.30 Puolustuksen mukaan murhasta syytetty kiistää murhan, mutta myöntää aiheuttaneensa uhrin vammat. Syytetyn mukaan kyseessä oli törkeä ryöstö ja hätävarjelun liioittelu, hänen mukaansa tilanne oli eskaloitunut yllättäen. Syytetty kertoo luopuneensa ennen asunnon sisään menoa palkkamurhan ajatuksesta, mistä oli keskusteltu hänen mukaansa internetissä.

9.28 Syyttäjän mukaan murhasta syytetty houkutteli valeasun ja peitetarinan avulla uhrin avaamaan oven. Hän oli uhannut ensin kuula-aseella.

9.25 Syyttäjän mukaan nuoret miehet tapasivat netissä, jossa murhasta syytetty tarjosi palkkamurhapalvelua ja murhan yllytyksestä syytetty uhrin poika oli halunnut tilata palkkamurhan. Viestejä teosta oli vaihdettu WickrMe-viestisovelluksessa.

9.22. Yle seuraa oikeudessa oikeudenkäyntiä. Syyttäjän mukaan uhrin poika on tiennyt saavansa perinnön. Syyttäjän mukaan palkkamurhan palkkio oli tarkoitus maksaa perinnöllä. Syyttäjän mukaan henkirikos oli raaka ja harkittu.

Lue lisää:

”Anonyymi murhapalvelu, maksu bitcoineina” – Syyte: Kun kaksi suomalaista nuorukaista löysi toisensa netissä, seuraukset olivat kohtalokkaat

Tampereen murhasta syytetty mies halusi olla palkkamurhaaja ja puhui kolmen ihmisen murhaamisesta – avovaimo kannusti, mutta se ei ole rikos

Tänään alkaa Suomessa ainutlaatuinen oikeuskäsittely, tämä siitä tiedetään: Tampereen murhasta syytetty halusi palkkamurhaajaksi

Syyttäjä nosti murhasyytteet Tampereen henkirikoksessa: Uhrin pojalle kaksi vaihtoehtoista syytettä

"Laita viestiä niin järkätään sulle sopiva diili."

Ilmoitus on jätetty Tor-verkon Torilaudalle 20. marraskuuta 2019. Se on osiossa työpaikat.

Kirjoittaja käyttää nimimerkkiä Mustakolmio.

Bitcoin on verkkovaluutta ja Tor ohjelmisto, joka mahdollistaa internetin anonyymin käytön.

Tor-verkon käyttäminen on täysin laillista. Nimettömyys on kuitenkin luonut Toriin myös laajat laittomien palveluiden markkinat.

Viranomaiset eivät ole onnistuneet murtamaan Tor-verkon suojausta. Silti Suomen tulli pääsi vuonna 2019 tuhansien huumekauppaa käyneiden jäljille, kun Silkkitie-nimisen kauppapaikan verkkopalvelin takavarikoitiin Ranskassa. Palvelimelta paljastui huumeita ostaneiden tunnistetietoja, jotka he olivat itse paljastaneet viestittelyssään.

Kuten netti yleensä, Torilautakin on täynnä trolleja. He ovat ihmisiä, jotka haluavat ärsyttää, aiheuttaa hämminkiä tai huijata. Avauksesta ei ikinä voi tietää, onko keskustelija tosissaan.

Fobba on poliisi. Nimitys juontaa juurensa vuoteen 2008, jolloin Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän ylikonstaapeli Marko Forss liittyi IRC-galleriaan. Hän toimi netissä avoimesti poliisina ja käytti nimimerkkiä fobba. Hänestä tuli nopeasti julkkis.

Forss itse kertoo, että fobba alkoi tarkoittaa yleisemmin poliisia nettifoorumi Ylilaudan ansiosta. Sen ylläpito pani päälle filtterin, joka muutti kaikki poliisi-sanat fobbaksi.

Verkossa poliisin pelko ei ole tuulesta temmattu. Tor-verkon anonyymius suojaa myös poliisia ja mahdollistaa viranomaisen peiteoperaatiot. Suomessa poliisi on kertonut, että se on verkkotiedustelulla onnistunut estämään jopa koulusurmia.

Joulukuussa nettiin ilmestyy sivu: palkkamurha.wordpress.com. Sivu ei sijaitse Tor-verkossa vaan suositulla blogialustalla.

Se on Mustakolmion kotisivu. Hän mainostaa sitä aloittamassaan Torilaudan keskustelussa.

Tampere, tammikuu 2020

Vuoro Jyväskylästä saapuu Tampereen linja-autoasemalle tiistaiyönä juuri ennen yhtä. Kyydistä nousee nuori mies. Hänellä on yllään tumma, hupullinen takki ja olallaan iso musta kassi.

Hetken hän kulkee edestakaisin asemalla ja sormeilee matkapuhelintaan. Sitten hän lähtee kävelemään kohti rautatien alikulkua.

Mies aikoo kävellä Viialan kaupunginosaan. Se on hiljainen omakotitalovaltainen asuinalue, jossa on siellä täällä myös rivitaloja, luhtitaloja ja muutama kerrostalokin. Mies etsii Vasaratietä.

Matkaa on viitisen kilometriä. Sen taittaa kävellen runsaassa tunnissa.

Kello on 3.46. Mies seisoo kolmikerroksisen luhtitalon edessä Vasaratiellä.

Hänen puhelimeensa saapuu viesti Wickr-sovelluksessa. Wickr on pikaviestipalvelu, joka muistuttaa WhatsAppia, mutta jota pidetään tietoturvallisempana.

Yöllä taivaalta putoilee lumihiutaleita. Lämpötila käväisee asteen pakkasella mutta nousee aamuun mennessä nollaan.

Tarkkaa aikaa ei tiedetä, mutta kellon täytyy olla noin 6.30–6.45. Mies avaa mustan kassinsa.

Hän riisuu takkinsa ja panee sen laukkuun. Hän ottaa laukusta kylpytakin ja pukee sen vaatteidensa päälle. Jalat hän työntää crocseihin. Mies ottaa vielä laukusta pätkän köyttä ja nippusiteitä.

Hän kätkee kylpytakin sisään kääntöveitsen ja airsoft-pistoolin. Pistooli näyttää oikealta käsiaseelta, mutta oikeasti sillä ammutaan pieniä muovikuulia.

Mies on ottanut paperinkeräysastiasta sanomalehden. Hän kävelee katutasossa sijaitsevan asunnon ovelle.

Kerrosta ylempänä, luhtitalon toisessa asunnossa nainen herää puhelimen herätyskelloon miehensä vieressä. Hän torkuttaa pari kertaa mutta nousee sitten ylös.

Ulkoa kuuluu huutoa.

Nainen katsoo sälekaihtimen raosta. Ikkunan alla tapahtuu jotakin. Alaston mies makaa lumessa ja toinen hakkaa häntä. Se näyttää silmittömältä moukaroimiselta. Hakkaaja on pukeissa mutta ei ulkovaatteissa.

Nainen kertoo miehelleen, ja he kurkistavat yhdessä ulos. Ketään ei enää ole ikkunan alla, mutta lumi on värjäytynyt punaiseksi.

Kello 7.13 mies soittaa hätäkeskukseen. Viisi minuuttia myöhemmin hätäkeskus antaa tehtävän poliisille koodilla 033. Se tarkoittaa hakkaamista ja potkimista. Koodi 032 tarkoittaisi puukotusta ja 034 tekotavaltaan epäselvää pahoinpitelyä.

Pariskunta vilkuilee ikkunasta ja miettii, uskaltaako asunnosta lähteä töihin. Hätäpuhelusta on kulunut jo parisenkymmentä minuuttia, kun pariskunta vilkaisee jälleen ulos. Nyt pihassa on mies.

Mies kolaa lunta samassa kohdassa, jossa pihatie on värjäytynyt punaiseksi.

Ensimmäinen poliisipartio saapuu kello 8.06. Hätäpuhelusta on kulunut 53 minuuttia. Toinen partio seuraa perässä.

Poliisit huomaavat heti, että lumessa on verta enemmän kuin tehtäväkoodista saattaisi päätellä. He pyytävät paikalle huoltomiehen, joka avaa asunnon oven.

Eteisessä makaa kuollut mies.

Poliisi ei tiedä, että henkirikoksen tekijä on vielä paikalla.

Mies tarkkailee tilannetta muutaman kymmenen metrin päästä saman talokompleksin pihalla. Hän näkee, kuinka poliisit tulevat asunnolle. Hän on jo sullonut kylpytakin takaisin mustaan kassiinsa ja vaihtanut takaisin ylleen talvitakin ja kengät.

Nyt hän jättää kassinsa naapuritalon hiekoituslaatikkoon ja juoksee. Hänen Wickeriinsä on tullut viesti.

Mies juoksee talojen välistä kohti metsää, päätyy rivitalon terassille, kääntyy takaisin, laskeutuu jyrkkää metsäistä rinnettä, nousee pyörätielle ja juoksee pienen joen yli. Sitten hän poikkeaa taas metsään. Hän kapuaa moottoritien meluvallille ja juoksee tien ylittävälle sillalle.

Hänen sormestaan vuotaa verta.

Jäljet johtavat metsään

Vasaratien rikospaikalla järjestyspoliisin partiot tajuavat heti, että paikalle tarvitaan teknisiä ja taktisia tutkijoita. Teknisten tutkijoiden tehtävä on tutkia huoneisto lattiasta kattoon ja taltioida todisteet. Taktisten tutkijoiden tehtävä on seurata johtolankoja.

Uhri on surmattu kymmenillä teräaseen iskuilla. Henkirikos on ensisilmäykseltä niin raaka, että se vaikuttaa murhalta. Rikospaikalle jääneet esineet ja silminnäkijöiden lausunnot viittaavat myös siihen, että teko saattaa olla suunniteltu.

Uhri on ollut sidottuna nippusiteillä, mutta ne ovat irronneet. Lattialta löytyy Soft Cleaner -puhdistusainepullo ja eteisestä valkoisia läiskiä. Tekijä on yrittänyt siivota.

Tutkinnan johdon ottaa vastuulleen kokenut rikosylikomisario Jari Kinnunen, joka tietää henkirikostutkinnan alkutoimenpiteiden tärkeyden. Tiistaiaamuna ei silti hetkessä tempaista suurta määrää tutkijoita rikospaikalle.

Useat naapurit ovat nähneet pihassa lunta luovan miehen. Poliisi uskoo, että mies on henkirikoksen tekijä.

Kun paikalle lopulta saadaan poliisikoira, tekijän pakoreittiä on helppo seurata tuoreessa lumessa. Reitin varrella näkyy myös verta. Poliisi pystyy seuraamaan mutkittelevaa jälkeä 700 metriä, mutta sitten se katoaa.

Rikospaikalla jäljet viittaavat siihen, että tekijä on lähdön jälkeen pyrkinyt takaisin sisään asuntoon. Asunnon sisäpihan puoleisen kuistin ovessa on verijälkiä. Niistä pystytään ottamaan dna-tunniste. Pihan pyykkiaitauksesta poliisi taltioi jalkineenjäljet ja löytää lumikolan, jossa on verijälkiä.

Asunnosta tutkijat saavat tekijän sormenjälkiä. Sormenjälki on erinomainen rikostekninen todiste. Siinä missä dna voi siirtyä toisen ihmisen tai esineen mukana rikospaikalle, sormenjälki ei siirry kuin ihmisen omasta sormesta.

Kuten dna, sormenjälki voi myös paljastaa rikollisen, jos hänet on rekisteröity. Poliisin rekistereistä ei kuitenkaan löydy osumaa dna:lle tai sormenjäljelle.

Tekijä on löydettävä muilla keinoilla.

Kuka tiesi, että uhri on yksin kotona?

Väestörekisterin mukaan asunnossa asuu 1970-luvulla syntynyt nainen, mutta hän ei ole kotona. Poliisi tavoittaa hänet puhelimitse vasta iltapäivällä, koska nainen on ulkomailla.

Nainen on uhrin avovaimo. Tutkija joutuu kertomaan hänelle järkyttävän uutisen puhelimitse.

Uhri on vuonna 1976 syntynyt mies. Miehen osoite on muualla, mutta käytännössä hän on asunut naisen kanssa Vasaratiellä. Pariskunta on seurustellut jo vuosia.

Järkyttynyt nainen pystyy kertomaan poliisille tietoja, jotka edistävät tutkintaa. Hän kertoo, että mies soitti hänelle WhatsApp-puhelun aamulla kello 6.12. Puhelussa mies kertoi ajaneensa kuntopyörää.

Keskustelu puolison kanssa oli ollut lyhyt, sillä nainen ei ollut halunnut herättää matkaseuralaisiaan. Puhelu jäi parin viimeiseksi keskusteluksi.

Naisen mukaan kaiken piti olla hyvin. Hän ei keksi mitään syytä, miksi kukaan haluaisi surmata hänen miehensä.

Poliisi haluaa heti tietää, ketkä tiesivät naisen ulkomaanmatkasta. Alkupuhuttelujen perusteella muodostuu kuva, että matkasta tiesi vain pieni piiri: avovaimon työkaveri, uhri itse ja uhrin lapset. Lapset ovat uhrin aiemmasta avioliitosta.

Uhrin 20-vuotias poika asuu Raumalla ja opiskelee ammattioppilaitoksessa. Tiistaina hän sattuu olemaan Tampereella.

Uhri itse on tamperelaisen autokaupan osakas. Hän on hiljattain ostanut pojalleen käytetyn auton, ja tänään poika on tullut Tampereelle hakemaan sitä. Autokaupalla pojalle kerrotaan, että hänen isänsä on kuollut.

Lähiomaisten yksityisyyden suojaamiseksi Yle kertoo uhrin läheisistä vain tietoja, jotka ovat olennaisia rikoksen taustoittamiseksi.

Miehellä on pojan lisäksi alaikäinen tytär. Isä on ollut lapsille ristiriitainen hahmo. Kun lapset olivat pieniä, isän alkoholinkäyttö oli rajua. Hän ei ollut lapsilleen sellainen isä, jota lapset olisivat kaivanneet.

Vanhemmat muuttivat erilleen vuonna 2012, kun poika oli 12 ja tyttö alakouluikäinen. Isän raju juominen jatkui eron jälkeen, mutta hän tapasi lapsiaan ainakin satunnaisesti.

Viimeisen vuoden aikana isä oli raitistunut Minnesota-hoidon avulla. Hän oli myös alkanut kohottaa kuntoaan. Isän ja pojan välit olivat muotoutuneet asiallisiksi mutta eivät läheisiksi. Aika ajoin vanhemmat antoivat pojalleen rahaa. Kerran aiemminkin isä oli ostanut pojalleen auton.

Tyttären välit isään olivat läheisemmät, ja tämä tapasi isäänsä säännöllisesti.

Tyttärelle ja hänen äidilleen tieto isän kuolemasta tulee valtavana sokkina. Kumpikaan ei keksi syytä, miksi joku olisi halunnut surmata tämän.

Johtolanka banaanipussissa

Lähipiiriltä saadaan hyödyllisiä tietoja jo tutkinnan ensimmäisenä päivänä, mutta mitään ratkaisevaa ei paljastu. Asunnosta sen sijaan löytyy lupaava johtolanka.

Makuuhuoneesta löytyy airsoft-pistooli, jollaista asunnossa ei omistajan mukaan pitäisi olla. Se on läpinäkyvässä muovipussissa, jollaisia käytetään hedelmien pakkaamiseen ruokakaupoissa.

Pussissa on kiinni punnitustarra. Sen mukaan joku on ostanut maanantaina 0,154 kilon banaanin hintaan 0,24 euroa. Ostos on tehty kaupassa nimeltä Mestarin Herkku.

Se sijaitsee Jyväskylässä.

Tutkijat menevät kauppaan ja selvittävät, että sieltä on ostettu maanantain aikana seitsemän saman hintaista banaania. Valvontakameroista selviää, että vain yksi ostajista on pakannut banaanin hedelmäpussiin. Ostaja on mies, ja hän on ollut kaupassa kello 22.46.

Tutkijat hankkivat käyttöönsä lisää alueen valvontakameratallenteita. Niistä näkyy, että banaanit ostanut mies kävelee kaupasta Jyväskylän matkakeskukselle.

Seuraavaksi poliisi hankkii niin sanotut tolppatiedot Tampereen Vasaratien ja Jyväskylän matkakeskuksen alueilta. Se tarkoittaa, että poliisi tallentaa kaikki tiettyyn matkapuhelintukiasemaan linkittyneet matkapuhelinnumerot. Tähän tarvitaan käräjäoikeuden lupa, mutta henkirikostutkinnassa sellainen heltiää poikkeuksetta ja hyvin nopeasti.

Poliisi vertaa numerolistoja toisiinsa. Sekä Tampereen että Jyväskylän tukiasemaan on kiinnittynyt yksi sama numero. Se tarkoittaa, että kyseinen matkapuhelinliittymä on kulkeutunut samaa matkaa hedelmäpussin kanssa jyväskyläläisestä kaupasta rikospaikalle.

Seuraavaksi poliisi hakee käräjäoikeudelta televalvontaluvan kyseiseen numeroon. Televalvonnalla poliisi saa tietää, missä ja mihin matkapuhelinta on käytetty. Teleoperaattorilta saaduista tiedoista ilmenee, että liittymää on käytetty kahdessa matkapuhelimessa. Puhelimet kuuluvat 19-vuotiaalle miehelle ja 20-vuotiaalle naiselle. He asuvat samassa osoitteessa Jyväskylässä.

Vuonna 2019 poliisi sai valtuudet käyttää passikuvarekisteriä törkeimpien rikosten tutkinnassa. Nyt tutkijat turvautuvat tähän keinoon ja etsivät rekisteristä kuvan 19-vuotiaasta epäillystä. Kuva muistuttaa miestä, joka on tallentunut kaupan valvontakameraan Jyväskylässä.

Poliisilla on riittävästi näyttöä siitä, että mies on todennäköinen henkirikoksen tekijä. Tutkinnanjohtaja määrää, että mies otetaan kiinni.

Poliisi saapuu pariskunnan asuntoon keskiviikkoiltana 29. tammikuuta. Henkirikoksesta on kulunut puolitoista vuorokautta.

Tutkijat näkevät nopeasti, että miehen sormessa on tikkaamista vaatinut haava.

Tavalliselta vaikuttava opiskelijapari

Epäilty ja tämän avovaimo asuvat pienessä asunnossa, tyypillisessä 1960- ja 1970-lukujen taitteen kerrostalolähiössä. Matkaa Jyväskylän keskustaan on kolmisen kilometriä.

Heidän asuntonsa vaikuttaa tavalliselta nuorenparin opiskelijakämpältä.

Yle pyysi naiselta haastattelua tätä juttua varten, mutta hän kieltäytyi. Tiedot parin suhteesta perustuvat heidän omiin sekä todistajien kertomuksiin esitutkinnassa sekä julkisista rekistereistä saatuihin tietoihin.

Yle kertoo yksityiskohtia avoparin elämästä, sillä niillä on mahdollisesti ollut merkitystä henkirikokseen johtaneessa tapahtumaketjussa.

Pari tapasi toisensa rippileirillä vuonna 2015. Mies kävi rippikoulua ja nainen oli leirillä isosena. Varsinainen seurustelu alkoi leirin jälkeen. Pari muutti yhteen vuonna 2019, kun mies oli armeijassa.

Miehellä ei ole viime vuosina ollut läheisiä ystäviä, naisella heitä on joitakin. Parin suhde oli avoin, eli heillä sai olla muitakin seksikumppaneita. Vain naisella oli muita kumppaneita.

Pariskunnan elämään kuului jonkin verran alkoholin ja kannabiksen käyttöä, mutta viitteitä vakavasta päihdeongelmasta ei ole.

Tuomioistuimista tai poliisilaitosten rekistereistä ei löydy kummallekaan edes ylinopeussakkoa. Nainen oli ollut kirjoilla yliopistossa, ja mies oli aikeissa hakea yliopistoon keväällä.

Poliisi on salannut merkittävän osan parin taustaa käsittelevistä osuuksista esitutkintapöytäkirjassa.

Kun mies oli 8-vuotias, hän koki trauman, joka vaikutti häneen syvästi. Esitutkintapöytäkirjan perusteella hän menetti jonkun jonkun läheisen henkilön, joka oli hänelle tärkeämpi kuin isä tai äiti. Yksityiskohdat henkilöstä on salattu esitutkintapöytäkirjasta.

Kuulustelujen perusteella pari piti suhdettaan hyvänä ja rakastavana, mutta ongelmaton se ei ollut. Suhteen aikana nainen kertoi miehelle jatkuvasti, että hän voi pahoin ja kärsi itsetunto-ongelmista. Mies yritti tukea naisystäväänsä.

Pari meni kihloihin muutamaa tuntia ennen poliisin saapumista heidän kotiovelleen.

Palkkamurhaajan käsikirja

Kiinnioton jälkeen tutkinta etenee vauhdilla. Epäilty saadaan yhdistettyä rikospaikkaan sormenjälkien ja dna:n perusteella.

Jo ensimmäisessä kuulustelussa 30. tammikuuta hän myöntää olevansa henkirikoksen tekijä.

19-vuotiasta jyväskyläläismiestä kutsutaan tässä jutussa ”tekijäksi”. Hän on myöntänyt henkirikoksen tekemisen, ja todisteet tukevat myöntämistä. Miestä syytetään murhasta, mutta oikeus ei ole vielä ratkaissut, onko hän syyntekeinen tai mihin rikokseen hän on syyllistynyt.

Kuulustelussa tekijä sanoo, että hänen tarkoituksensa oli ryöstää joku. Kohteen hän valitsi summamutikassa. Hän kertoo, että pääsi sisään pukeutumalla kylpytakkiin ja esiintymällä lukkojen taakse jääneenä naapurina.

Eteisessä hän uhkasi uhria airsoft-pistoolilla ja sitoi tämän nippusiteillä. Tekijä kertoo, että yritti saada miehen pankkitunnukset ostaakseen bitcoineja. Hänen mukaansa uhri pääsi kuitenkin irti ja hyökkäsi hänen kimppuunsa. Siksi hän joutui lyömään uhria veitsellä.

Uhrissa on kuitenkin valtava määrä vammoja. Teko on ollut erittäin raaka, eikä tekijän kertomus muutenkaan ole kovin uskottava.

Kysymyksiä herää lisää, kun tekijän kassi löytyy läheltä rikospaikkaa taloyhtiön hiekoituslaatikosta. Siellä on kylpytakin ja crocsien lisäksi erikoinen vaijerisaha.

Todistusaineisto miestä vastaan on vankka, mutta tutkijat aavistavat, että koko totuus ei ole selvinnyt. Seuraavien päivien aikana kotietsintä ja laite-etsinnät eli puhelinten ja tietokoneiden tutkiminen kartuttavat todistusaineistoa.

2. helmikuuta pidetyssä kuulustelussa kuulustelija koventaa otettaan. Miespuolinen vanhempi rikoskonstaapeli kertoo epäillylle tekijälle, että tämän reittiä on seurattu kameroiden avulla Jyväskylästä melkein tekopaikalle.

– Ooksä edelleen tosissas sen kannalla, että sä oot randomisti lähtenyt Tampereelta ryöstämään random asuinalueelta?

– Okei, no, siinä oli toinen henkilö, mutta se ei liity siihen niinku kauheesti muuten. Se idea oli ryöstää toi osote, siä oli iso hieno telkka.

Kuulustelija ei usko miestä.

Poliisi on löytänyt pariskunnan asunnolta hämmästyttävää aineistoa. Lipaston laatikossa on ollut englanninkielinen kirja myrkyillä ja kaasuilla tappamisesta sekä eräänlainen palkkamurhaajan käsikirja.

Kellarikomerosta poliisi on löytänyt toisen vaijerisahan sekä perinteisemmän sahan. Siellä on myös ruutupaperi, joka vaikuttaa jonkinlaiselta murhasuunnitelmalta. Kohde on muualla Suomessa asuva henkilö.

Lisäksi asunnosta löytyy uudenvuodenkortti, jonka nainen on kirjoittanut miehelleen. Kortissa lukee:

"Tulevalle vuodelle toivotan, että toteutat sun unelmaa palkkamurhaajana."

Laite-etsinnöissä poliisin tekniset tutkijat saavat pariskunnan puhelimista esiin viestiketjuja. Niiden joukossa ovat Wickr-keskustelut, jotka on esitetty tämän jutun alussa.

Kuulustelussa poliisi kertoo henkirikoksen tekijälle, että tämän avopuoliso on 1. helmikuuta otettu kiinni. Poliisi epäilee naista avunannosta murhaan.

Mies alkaa pikkuhiljaa kertoa lisää teostaan.

Naista kuulustelee naispuolinen vanhempi rikoskonstaapeli. Epäilty kiistää aluksi tietävänsä mitään mistään murhasuunnitelmista.

Kuulustelija kuitenkin kertoo naiselle, että tämän avomies on alkanut puhua. Esitutkinnassa tällaisen väitteen on oltava totta. Poliisi saa kuulusteluissa pantata tietoa mutta ei valehdella.

Kun nainen kuulee tämän, hänkin alkaa puhua. Nainen myöntää, että Wickr-keskustuissa hän on ollut “Varasukka”.

Seuraavien päivien aikana avoparin kuulusteluissa selviää, että joskus vuoden 2019 aikana mies oli uskoutunut avovaimolleen siitä, että hän halusi tappaa ihmisen.

Nainen sanoo, että hän vastusti ajatusta. Uudenvuodenkortti oli hänen mukaansa vitsi. Murhasuunnitelmaa hän ei ollut ottanut vakavasti.

Tekijä puolestaan kertoo, että ruutupaperille laadittu suunnitelma on jonkinlainen ajatuskoe tai harjoitus. Hän kertoo, että on haaveillut rikoskirjailijan urasta. Kuulustelija ei niele selitystä:

– Pystyyks joku todistaa, että sulla on tämmönen projekti ollu?

– Eipä oikeestaan, pidän asioita omana tietonani ja siis tää kuulostaa tyhmältä. Mutta nyt jos tästä tulee paha tuomio, niin mulla on aikaa kirjotella.

– On, fiksua, on. Oliks tää tän arvonen nyt tää sun projektis?

– Siis. Tää projekti ei nyt liity tähän oikeestaan mitenkään.

“Tässä oikeesti ihminen on kuollu”

Poliisin mielestä “projekti” nimenomaan liittyy tapahtumiin.

Tutkijat löytävät Mustakolmion keskustelut Tor-verkon Torilaudalta sekä nimimerkin luoman Wordpress-sivuston. Kun kuulustelija kertoo löydöistä, henkirikoksen tekijä myöntää olevansa Mustakolmio.

Tutkijat haluavat varmistua, että muita ihmisiä ei ole kuollut.

He tavoittavat miehen, joka on nimetty ruutupaperille laaditussa murhasuunnitelmassa. Mies ei tunne pariskuntaa eikä ymmärrä, miksi joku suunnittelisi hänen murhaamistaan.

Pariskunnan WhatsApp-keskusteluista paljastuu, että he ovat keskustelleet myös toisen miehen murhaamisesta. Naisen mukaan hän ei ole tässäkään keskustelussa ollut tosissaan.

Marraskuussa 2019 tekijä on viestitellyt avopuolisonsa kanssa “työkeikasta” Tampereelle. Mies oli tuolloin tulossa viikonloppuvapaalle armeijasta ja kyseli avovaimoltaan, kannattaisiko osa lomasta uhrata ”töihin”. Miehen mukaan häntä oli pyydetty avustamaan itsemurhassa.

Mies kysyi, mitä sellaisesta tulisi veloittaa. Nainen ehdotti 500 euron palkkiota. Hän myös pyysi, että pääsisi mukaan. Mies ei suostunut pyyntöön.

Tekijä kertoo poliisille, että keikka ei toteutunut, mutta poliisi haluaa varmistaa asian. Tutkijat käyvät läpi kaikki kuolemansyyntutkintaan liittyvät ilmoitukset Tampereelta vuoden 2019 loppupuolelta. Viitteitä avustetusta itsemurhasta ei löydy.

Lopulta molemmat epäillyt myöntävät omissa kuulusteluissaan, että tekijä on mennyt Vasaratielle varta vasten tekemään henkirikoksen.

Nainen myöntää, että hän on tiennyt asiasta, mutta avunantaja hän ei mielestään ole. Samaan päätyy lopulta syyttäjä, joka tekee asiassa syyttämättäjättämispäätöksen. Naisen toiminta ei täytä murhan avunannon tunnusmerkistöä.

Naisen teko voisi olla törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen, jos henkirikoksen tekijä ei olisi naisen avopuoliso. Lain mukaan kenenkään ei tarvitse ilmiantaa avopuolisoaan.

Epäiltyjen suhtautuminen henkirikokseen hämmentää kuulustelijoita. Molemmat kertovat tapahtumista pääosin tyynesti. Tekijä jopa välillä naurahtelee puhuessaan.

Kun kuulustelija kysyy tekijältä, mitä tämä jutteli uhrin kanssa, tekijä murtuu kyyneliin. Kuulustelija kysyy, milloin mies oli alkanut ajatella jonkin väkivaltaisen teon tekemistä.

Mies itkee niin vuolaasti, että kuulustelunauhoituksesta on vaikea saada selvää.

– Mä olin ehkä 15 -vuotias (osa virkkeestä salattu). Ei voi tietää mistä oli…

Jokainen lause katkeaa itkuun tai sopertamiseen. Sitten mies alkaa puhua rikoksen tapahtumishetkestä.

– Siinä paikan päällä… Hän oli ihminen… Ja kun me puhuttiin, se tuntu, että hän ois voinu olla kuka tahansa tuttu...

Nainen puolestaan pysyy omissa kuulusteluissaan koko ajan tyynenä. Erään kuulustelun lopuksi kuulustelija kysyy naiselta tämän suhtautumisesta:

– Ymmärräksä, että tässä oikeesti ihminen on kuollu?

– Juu.

Poliisi on kiinnittänyt tutkinnassa huomiota myös naisen tekemiin Google-hakuihin. Miehen kiinniottopäivänä nainen oli googlannut “persoonallisuushäiriöt”.

Henkirikoksen esitutkinnassa tällainen haku kiinnittää huomiota, sillä persoonallisuushäiriöillä on vahva yhteys väkivaltaan. Vankien keskuudessa antisosiaalinen persoonallisuushäiriö on huomattavan yleinen.

Antisosiaalinen henkilö ei kykene empatiaan normaalilla tavalla. Tämän takia hän saattaa suhtautua täysin välinpitämättömästi toisen kärsimyksiin.

Kuulustelussa nainen selittää kuulustelijalleen, että haku ei mitenkään liity henkirikokseen. Hän oli googlannut sen vain siksi, että on kiinnostunut psykologiasta.

Paljastuuko viesteistä murhan tilaaja?

Suomessa on yllättävän paljon ihmisiä, jotka suunnittelevat murhaa.

Ani harva toteuttaa suunnitelmansa. Rikosoikeudellisesti murhan suunnittelu tai valmistelu edellyttävät konkreettisia toimia.

Ajatukset eivät ole rikoksia.

Joissakin olosuhteissa ajatukset voivat kuitenkin johtaa rikokseen. Keskusrikospoliisi on kertonut, että sillä oli ennen Turun terrori-iskua vuonna 2017 tiedossa noin tuhat ihmistä, joiden se arvioi saattavan tehdä väkivaltarikoksen.

18. elokuuta 2017 yksi heistä aseistautui kahdella veitsellä ja hyökkäsi Turun keskustassa ohikulkijoiden kimppuun. Kaksi kuoli ja kahdeksan haavoittui.

Vuonna 2019 Suomessa tehtiin 95 henkirikosta. Suurin osa teoista oli pikaistuksissa tehtyjä tappoja. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että vähän yli kolmannes henkirikoksista todetaan oikeudessa murhiksi.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti on tilastoinut 2000-luvulla Suomessa viisi palkkamurhaa. Tilasto perustuu poliisin antamiin tietoihin.

Yle kävi läpi kyseiset tapaukset. Kahden tapauksen tuomioista ei löydy viitteitä palkkamurhasta.

Jäljelle jää 2000-luvulta kolme palkkamurhaa: Kampin autopommimurha 2002, Vuosaaren palkkamurha 2003 ja Oulun Rajakylän palkkamurha 2013. Lisäksi on tapauksia, joissa epäillään palkkamurhaa, mutta näyttöä ei ole saatu.

Vasaratien henkirikoksen tutkinnassa viitteitä palkkamurhaan on alkanut paljastua viimeistään tekijän kiinnioton jälkeen.

Vaikuttaa siltä, että kaksi toisiaan tuntematonta henkilöä ovat törmänneet toisiinsa netissä. Kysyntä ja tarjonta ovat kohdanneet kohtalokkain seurauksin.

4. helmikuuta pidetyssä kuulustelussa henkirikoksen tekijä myöntää, että hän tuli Tampereelle varta vasten tekemään henkirikosta.

“Keikka” oli tilaustyö.

Mies kertoo, että hän oli joitain viikkoja aiemmin saanut Wickr-sovelluksessa viestin henkilöltä, joka oli aluksi hyvin varovainen. Henkilö halusi “Mustakolmion” murhaavan Tampereen Vasaratiellä asuvan miehen.

Viestittelijää kutsutaan tässä jutussa tilaajaksi. Tilaajan henkilöllisyyttä ei ole todistettu oikeudessa.

Kuulustelussa tekijä kertoo, että viestittelyn jatkuessa tilaaja kertoi melko nopeasti, että hän on kohteen poika. Lisäksi tilaaja kertoi, että hän saisi rahaa perintönä ja voisi sen jälkeen maksaa palkkion tekijälle. Tilaaja tiesi tarkasti, milloin uhri olisi yksin kotona.

Tekijä ja tilaaja viestittelivät Wickr-sovelluksessa myös heti henkirikoksen jälkeen nimimerkeillä Sikaniska94 ja Mustakolmio. Osa viestinvaihdosta on esitetty aiemmin tässä jutussa.

Kuulustelussa tekijä kertoo myös, että ennen rikosta tilaaja lähetti kuvia itsestään, ajokortistaan ja sähkölaskusta, jossa näkyi uhrin pojan osoite Raumalla. Kuvien tarkoitus oli todistaa, että tilaaja oli tosissaan.

Tutkinnassa poliisi saa myöhemmin palautettua tilaajan lähettämien kuvien esikatselukuvat. Niistä on tunnistettavissa uhrin 19-vuotias poika, tämän ajokortti ja sähkölasku.

Tekijän ratkaisevan kuulustelun jälkeen poliisi ottaa kiinni uhrin pojan Raumalta. Poliisi epäilee poikaa yllytyksestä murhaan. Yllytys tarkoittaa tässä tapauksessa murhan tilaamista. Rikosoikeudellisesti yllyttäjää rangaistaan rikoksesta kuin hän olisi tekijä.

Kuulusteluissa poika kiistää rikoksen jyrkästi. Hänen mukaansa hänellä ei ole mitään tekemistä isänsä kuoleman kanssa.

Tutkinnassa pojan elämästä piirtyy osittain normaalin opiskelijan kuva. Pojan elämään on kuitenkin kuulunut tavallista opiskelijaelämää runsaampi alkoholinkäyttö. Rahaa hänellä ei aina ole ollut tarpeeksi, vaikka isä ja äiti ovat avustaneet häntä.

Todistajien mukaan hän saattoi käyttää yhden baari-illan aikana 500 euroa. Joskus kun poika palasi viihteeltä, hän huvitteli potkimalla isänsä ostamaa autoa ja hyppimällä sen katolla.

Murjottu auto seisoo kuulustelujen aikana Raumalla pojan kantabaarin edustalla.

Poika on käynyt ahkerasti salilla. Hän myöntää poliisille käyttävänsä hormoneja.

Tutkinnassa ilmenee, että pian isänsä kuoleman jälkeen poika on tyhjentänyt iCloud-tilinsä ja perustanut uuden. Uudesta tilistään hän ei kerro poliisille, mutta poliisin tietotekniset tutkijat löytävät tilin.

Tili on tyhjä. Jos siellä on joskus ollut jotakin, sitä ei pystytä palauttamaan.

Tutkinnassa käy ilmi, että henkirikoksen jälkeen poika on soittanut hätäkeskukseen. Puhelussa poika kertoo, että tuntematon mies on uhannut häntä veitsellä Raumalla. Poliisille poika kertoo, että hän löi miehen katuun ja pakeni.

Poika on kertonut tilanteesta myös äidilleen ja siskolleen. He ovat pelänneet, että tuntematon murhaaja on perheen kintereillä.

Kuulusteluissa poika ottaa itse puheeksi, että hänen asunnostaan on kadonnut sähkölasku. Asian kertominen kuulostaa tutkijoiden mielestä epäilyttävältä, koska tekijän kännykästä on löytynyt kuva sähkölaskusta.

Poika kertoo myös, että hän on kadottanut ajokorttinsa. Se on löytynyt henkirikoksen jälkeen kadulta Raumalla. Lisäksi poika kertoo, kuinka joku on ehkä murtautunut hänen Snapchat-tililleen.

Poikaa kuulustelee kokenut rikosylikonstaapeli Vesa Mäkinen. Mäkisen tyyli on ystävällinen, suorastaan leppoisa. Kuulustelujen kuluessa hän joutuu kiristämään ruuvia, sillä epäilty ei myönnä mitään.

– Tiäks sää, että näillä näytöillä sä otat elinkautisen tässä? Ymmärräks sää?

– Näköjään sitten, mä joudun varmaan semmosen ottamaan.

– Eiks se heilauta yhtään?

– No heilauttaa tietenkin jumalauta, en mä voi mitään tähän sanoo muuta. En mä voi.

Poika antaa ymmärtää, että joku on lavastanut hänet syylliseksi.

Poliisi uskoo kuitenkin, että kadotettu sähkölasku ja ajokortti, murto Snapchat-tilille ja kadulla väitetysti ilmestynyt uhkailija ovat pojan yrityksiä peittää jälkiään. Kertomuksella poika yrittää selittää, miksi hänen kuviaan on löytynyt henkirikoksen tekijän puhelimesta.

Toisin sanoen poliisi uskoo, että poika yrittää lavastaa tilanteen näyttämään sellaiselta, että hänet on lavastettu.

Poika kiistää kaiken loppuun saakka. Mäkinen kuulustelee häntä viimeisen kerran 5. toukokuuta Turun vankilassa.

Nyt poika vihjaa, että hän aikoo kertoa jotakin uutta, mutta hän tekee sen vasta käräjäoikeudessa.

– Oletko edelleen sitä mieltä, että sulla ei ole isäs surman kanssa mitään tekemistä?

– Ei o. Ei o.

Mäkinen yrittää vielä kerran saada pojan puhumaan. Jos hänet on lavastettu, poliisi voisi yrittää tutkia asiaa.

Poika vaikenee kuin muuri.

Lue lisää:

Henkirikoksen tehnyt mies myöntää teon, mutta kiistää murhan.

Murhan tilaamisesta syytetty mies kiistää kaiken osallisuuden henkirikokseen. Hänen mukaansa "tilaamisessa" on ollut kyse tekijän fantasioista.

Asian käsittely on käynnissä Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Tämä on päivittyvä juttu, johon lisätään oikeudessa esiin tulevaa tietoa.

Yle seuraa oikeudenkäyntiä hetki hetkeltä tässä jutussa.

Päälähteet:

Poliisin esitutkintapöytäkirja.

Syyttäjän tekemä syyttämättäjättämispäätös, haastehakemus ja asiaesittely.

Käräjäoikeuksien asiakirjat kuten pakkokeinopäätökset ja asianosaisten siviiliasioista syntyneet asiakirjat.

Pihamaita valtaava voikukka vihastuttaa monia. Kysyimme Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kääntöseltä ja Tampereen Marttojen kotitalousasiantuntija Marja Vehnämaalta, mitä kaikkea voikukasta on hyvä tietää ennen kuin sen hävittää.

1. Voikukkalajeja on satoja erilaisia

Voikukkaan voi törmätä kaikkialla: kotipihoilla, pelloilla ja tienvarsilla. Keltaista kesäkukkaa pidetään yleisesti varsin tunnistettavana, mutta todellisuudessa sillä on satoja erilaisia alalajeja, joiden erotteleminen vaatii asiantuntemusta.

Suomessa kasvavat voikukkalajit voidaan jaotella kuuteen eri pääryhmään: rikkavoikukkiin, lännenvoikukkiin, mäkivoikukkiin, pohjanvoikukkiin, rantavoikukkiin ja sarvivoikukkiin. Näiden pääryhmien sisällä arvellaan kasvavan yli 500 erilaista voikukkalajia, kun taas koko maailmassa lajeja arvellaan olevan jopa yli 3000.

Voikukat ovat peräisin Himalajan alueelta, josta ne ovat ajan saatossa levinneet muualle maailmaan ihmisten mukana.

2. Suuria, mustanpuhuvia ja hammaslaitaisia lajeja

Voikukkalajien korkeus vaihtelee kymmenestä senttimetristä viiteenkymmeneen.

Kukan emin kärkiosan väri voi vaihdella mustanpuhuvasta kullankeltaiseen ja kukan muoto pyöreästä tasaiseen. Samoin kukan ulkosuomuissa on suunta-, koko-, muoto- ja värieroja: toiset taipuvat jyrkästi alaspäin, kun taas toiset ovat pitkiä, ohuita ja toisiinsa sekoittuneita.

Joidenkin voikukkalajien lehdet ovat kapeita ja hammaslaitaisia, kun taas joidenkin pyöristyneempiä ja keulamaisempia. Voikukkien lehtiruotien väri voi myös vaihdella kirkkaanpunaisesta vihreään.

Tunnistamista vaikeuttaa kuitenkin se, että lajien erot ovat usein pieniä ja kasvuympäristö muokkaa voikukkien ulkomuotoa yksilöllisesti.

3. Voikukka on puutarhurin risu ja mehiläisen ruusu

Voikukka on monen viherpeukalon vihollinen, sillä se pilaa istutussuunnitelmat, leviää helposti ja imee muiden kasvien ravinteita. Syy runsaaseen levinneisyyteen on siinä, että voikukka pystyy levittämään siemeniään tuulen mukana pitkiäkin matkoja.

Mehiläiset taas rakastavat voikukkia, sillä ne saavat niistä ravintoa ja siitepölyä, jota ne kuljettavat kasvilta toiselle. Voikukat ovat siis ekosysteemin kannalta tärkeitä pölyttäjäkasveja.

4. Vitamiineja ja virtsaneritystä voikukasta

Noin tuhat vuotta sitten voikukkaa alettiin käyttämään lääkekasvina.

Voikukassa on runsaasti A- ja C- vitamiineja sekä kalsiumia ja rautaa. Lisäksi kukassa ja lehdissä on virtsaneritystä lisääviä ominaisuuksia, joita on käytetty muun muassa nestettä poistattavina rohtoina.

Lisäksi voikukan juuret edistävät sapeneritystä ja ruuansulatusta sekä vahvistavat maksan toimintaa.

5. Voikukasta kotiviiniä ja kokkauksia

Voikukan voi muuttaa riesasta ruuaksi, sillä sen kaikki osat ovat syötäviä: keltaiset osat sopivat pääosin makeisiin, ja vihreät suolaisiin herkkuihin.

Voikukan lehdet sopivat esimerkiksi smoothieen, salaatteihin, munakkaisiin, pataruokiin, piiraisiin ja muhennoksiin. Sahalaitaiset voikukan lehdet ovat karvaampia, jolloin pyöreälehtisemmät voikukan lehdet soveltuvat paremmin ruuanlaittoon.

Kukka taas sopeutuu makean viinin, oluen tai siman valmistukseen, jotka taas voidaan jäädyttää vaikkapa mehujääksi.

Voikukan juurista voidaan myös tehdä kahvin korviketta, jota Suomessa valmistettiin paljon esimerkiksi sota- ja pula-aikoina.

Kuuntele tästä juttu voikukkaviinin valmistuksesta ja erilaisten lajien tunnistamisesta.

6. Voikukka kohentaa ulkonäköä

Voikukkaa voidaan käyttää myös kosmetiikkatuotteena.

Sillä on ihoa puhdistavia, rauhoittavia ja kirkastavia ominaisuuksia, jotka sopivat erityisesti rasvaiselle iholle. Voikukasta voidaankin tehdä erilaisia kasvonaamioita ja kylpyhoitoja.

Sillä voidaan kohentaa myös tekstiilien ulkonäköä, sillä voikukasta voidaan valmistaa muun muassa punaista, keltaista tai ruskeaa värjäysainetta.

• Pirkanmaan käräjäoikeudessa on luettu syytteet 19-vuotiaalle jyväskyläläismiehelle murhasta ja 20-vuotiaalle raumalaismiehelle yllytyksestä murhaan. Yllytyksellä syyttäjä tarkoittaa palkkamurhan tilaamista.
• Oikeudenkäynti jatkuu tiistaina syytettyjen kuulemisella.
• Poliisi löysi tammikuun lopussa keski-ikäisen miehen kuolleena Tampereelta Vasaratieltä.
• Murhasta syytetty nuori mies halusi palkkamurhaajaksi. Uhrin poikaa syytetään
  murhaan yllyttämisestä.

Asiassa on riidatonta, että jyväskyläläismies surmasi vuonna 1976 syntyneen miehen 28. tammikuuta 2020 Tampereella. Uhri on yllytyksestä syytetyn miehen isä.

Syyttäjän mukaan motiiviina oli raha ja uhrin pojan lapsuuskokemukset. Syyttäjän mukaan uhrin poika kärsi lapsuudessa isänsä alkoholismista. Syyttäjän mukaan palkkamurhan palkkio piti maksaa isältä saadulla perinnöllä.

Uhrin poika kiistää rikoksen. Murhan tekijäksi väitetty mies myöntää aiheuttaneensa uhrin kuoleman, mutta kiistää murhan.

Maanantain oikeudenkäynnin seurannan löydät tästä jutusta.

Voit tutustua perusteelliseen juttuun tapauksesta täällä:

”Anonyymi murhapalvelu, maksu bitcoineina” – Syyte: Kun kaksi suomalaista nuorukaista löysi toisensa netissä, seuraukset olivat kohtalokkaat

Suomen oloissa harvinaisen epäillyn palkkamurhan oikeusistunto jatkuu tiistaina aamulla. Ylen toimittaja Anu Leena Koskinen seuraa oikeudenkäyntiä hetki hetkeltä.

12.11 Oikeudessa on nyt lounastauko. Jatkamme tunnin kuluttua.

12.05 Poliisitodistajan mukaan todennäköisyys sille, että uhrin pojan Snapchatiin olisi murtauduttu, olisi yhden suhde viiteen Tmiljardiin. Samanlainen epävarmuus on todistajan mukaan DNA-näytteessä.

11.35 Seuraavaksi kuullaan todistajana Sisä-Suomen poliisilaitoksen ICT-ryhmän johtajaa, joka osallistui epäiltyjen puhelimien ja tietokoneiden tekniseen tutkintaan. Todistajan mukaan epäiltyjen datankäyttö osoittaa aukottomasti, että yllytyksestä syytetty uhrin poika on viestien lähettäjä. Todennäköisyys sille, että kyseessä olisi jonkun muun liittymä, olisi todistajan mukaan yhden suhde miljoonaan.

Uhrin poika kertoo, etteivät välit isään olleet huonot

11.30 Uhrin poika sanoo, että hänellä on ollut huoli isästä. "Kun isä raitistui, halusin viettää hänen kanssaan enemmän aikaa", hän sanoo. Uhrin poika oli tavannut viimeksi isänsä joulukuussa. Hänen mukaansa hän ei pelännyt aiemminkaan kotona, vaikka isä oli humalassa.

11.22 Uhrin poika sanoo, että hänellä ei ollut aggressio-ongelmia hormonien takia. "En ole ikinä edes lyönyt ketään ihmistä", hän sanoo.

11.18 Uhrin poika oli hakenut lainaa autoa varten, mutta jättäneensä lainat nostamatta, koska isä lupasi ostaa auton. Pojan piti hakea auto samana päivänä, kun isä surmattiin.

11.16 Uhrin pojan mukaan hänen asunnossaan oli käyty tammikuussa luvattomasti. Hänen mukaansa merimiespassi oli väärässä paikassa.

11.15 Syyttäjä ihmettelee, miten uhrin poika ei muista lusikkakuvaa tai miksi hän olisi ottanut sen. Snapchat-kuvissa ei ole mitään tolkkua, uhrin poika vastaa. Hänen mukaansa hän söi salilla käydessään usein ja saattoi ottaa kuvan lusikan kanssa.

11.15 "Minulla ei ole mitään tekemistä näin mielenvikaisen toiminnan kanssa. Ei muuta", uhrin poika sanoo. Hän puhuu kuuluvalla äänellä rauhallisesti.

11.11 Uhrin pojan mukaan todisteena olevan lusikkakuvan täytyy olla marraskuulta lihasmassan ja hiustyylin takia, Kuva löytyi murhasta syytetyn kännykästä ja uhrin poika kiistää lähettäneensä sen. "En voi tietää, kuka ottaa kuvakaappauksen", uhrin poika sanoo.

11.03 Uhrin poika kertoo pelänneensä, jos murhasta syytetty olisi ajatellut hänenkin murhaamistaan. Uhrin pojan mukaan häntä uhattiin puukolla isän kuoleman jälkeen. Hän teki rikosilmoituksen asiasta. Hän kertoo lainanneensa kotinsa avaimia tytöille ja ystävilleen. Hänen mukaansa hänen ajokorttinsa oli hukassa pitkän aikaa, samoin sähkölasku oli kadonnut. Esitutkinnassa todisteena on ollut kuvat murhasta syytetyltä löytyneestä ajokortista ja sähkölaskusta.

11.02 Uhrin poika kertoo saaneensa hormoneilla 20 kiloa lisää lihasmassaa ja nestettä. Hän kertoo lopettaneensa ne. "Ei ole mitään terveyskaupan tuotteita ne hormonit."

10.59 Uhrin poika kertoo laittavansa Snapchatissa satoja kuvia päivittäin. Hän käytti Tinderiä, Instagramia ja Facebookia ja laittoi myös niihin valokuvia. Hän kertoo, ettei muista kaikkia laittamiaan kuvia. Uhrin poika kertoo, että hän on laittanut Snapchatissa yhteensä 360 000 kuvaa. Hän kertoo ostaneensa hormoneja ja kannabista WickrMe-sovelluksen kautta.

10.56 Uhrin poika sanoo, että murhasta syytetty on hänelle täysin outo. Hän kiistää, että olisi pitänyt yhteyttä syytetyn nimimerkkiin tai että olisi nähnyt syytetyn .

10.55 Uhrin poika kuvaa rahatilannettaan samanlaiseksi kuin muilla opiskelijoilla. Hänellä on jonkin verran opintovelkaa.

10.54 Uhrin poika kertoo, ettei tiennyt, että hänen isänsä kihlattu oli matkalla surmapäivänä. Hän oli sopinut isänsä kanssa, että käy hakemassa tältä auton. Isä oli auttanut hankkimaan auton. Poika kertoo yrittäneensä soittaa isälleen ja laittanut tälle viestin aamulla. Hän ei saanut vastausta.

10.51 Uhrin poika kertoo, että välit ovat parantuneet isän raitistumisen jälkeen. Välit olivat lapsena ongelmalliset. Uhrin poika kertoo soittaneensa äidille joka päivä. Uhrin poika sanoo, ettei tiennyt isän raha-asioista paljon. Hän kertoo, että arveli isällään olevan paljon velkaa eri asunnoista ja avioerosta ja isä eli vaatimattomasti. Uhrin poika kiistää, että olisi tiennyt isän harkitsevan uudelleen naimiisin menoa.

Murhasta syytetty kertoo tapahtumista

10.14 Murhasta syytetty alkaa itkeä, kun häneltä kysytään, mitä mieltä hän on nyt siitä, että uhri on kuollut. Hän ei pystynyt vastaamaan kysymykseen.

10.13 PIdättekö oikeutettuna, että voisitte tappaa jonkun rahaa vastaan? oikeudessa kysytään. Syytetty kertoo, ettei pidä tappamista oikeutettuna.

10.10 Murhasta syytetyllä oli suunnitelma vuonna 2015 toisen ihmisen tappamisesta. Tällä oli erimielisyyksiä hänen kaverinsa kanssa. Tätä tapausta syytetty kuvaa tappamisen harjoitukseksi.

10.05 Murhasta syytetty kertoo ihmetelleensä, miten nimimerkki luotti häneen niin, että antoi pyynnöstä kuvansa ja nimensä. Uhrin pojan asianajaja ihmettelee, miten syytetty ei muistanut esitutkinnassa osoitetta tai etunimiä. Murhasta syytetty kertoo, että hänellä on vaikeuksia muutenkin muistaa osoitteita ja nimiä.

9.49 Syytetty kertoi, ettei uhrin poika kertonut, miksi halusi isänsä hengiltä. Syytetyn mukaan uhrin poika oli viitannut rahaongelmiinsa. Murhasta syytetyn mukaan uhrin poika oli sanonut, että isä olisi menossa uusiin naimisiin ja tämä mutkistaisi perintöasioita. Syytetyn mukaan isän ja pojan väleistä ei ollut muutoin puhetta.

9.45 Murhasta syytetty kertoo oikeussalissa väärän sukunimen uhrin pojalle ja uhrille. Syyttäjän kysyessä tästä syytetyn mukaan kyseessä oli vahinko.

9.41 Syytetty kertoo halunneensa uhrin pankkitunnukset hankkiakseen bitcoineja. Hän kertoo, ettei Sikaniska-nimimerkki tiennyt hänestä mitään anonyymien viestien takia, joten tämä ei olisi voinut suuttua siitä, että tilattu henkirikos jäi tekemättä.

9.33 Murhasta syytetyn mukaan nimimerkki Sikaniskan tilauksen tarkoitus oli surmata, mutta hän kertoo itse vaihtaneensa suunnitelmaa mielessään ryöstöksi. "Paniikissa halusin vain pois tilanteesta", hän kuvaa tilanteen eskaloitumista henkirikokseksi.

9.32 Murhasta syytetty kertoo keskustelleensa uhrin kanssa, mutta muistavansa tästä vain pätkiä. Uhri ehti syytetyn mukaan rauhoittua ja sitten suuttua. Kyllä siinä meni tovi, hän kuvaa keskustelua.

9.31 Murhasta syytetty kertoo olleensa uhrin asunnolla noin puoli tuntia. Ajantaju meni totaalisesti, hän kertoo. Syytetty vastaa kysymyksiin rauhallisesti, mutta hänen muistikuvansa ovat kertomansa mukaan osin hämäriä.

9.28 Murhasta syytetty tuli Jyväskylästä Tampereelle jo edellisenä iltana. Tähän vaikutti hänen mukaansa bussiaikataulut.

9.24 Murhasta syytetty kertoo pyytäneensä kuvaa uhrin pojalta tilaajan henkilöllisyyden varmistamiseksi. Kuvan saamisessa saattoi hänen mukaansa mennä päiviä. Murhasta syytetty ei muistanut esitutkinnassa uhrin pojan etunimeä.

9.21 Murhasta syytetty kertoo olevansa varma, että nimimerkki SIkaniska tilasi nimenomaan surman, eikä esimerkiksi muuta väkivaltaa. Viestejä tilauksesta ei ole saatu poliisin tutkinnassa. Syyttäjän mukaan nimimerkin takana oli uhrin poika. Uhrin poika on kiistänyt tämän.

9.18 Tampereen Vasaratien tapaus oli murhasta syytetyn mukaan ainoa toimeksianto, mihin hän tarttui. Hän kertoo, että muitakin yhteydenottoja tuli useita, mutta osa niistä ei ollut vakavia.

9.15 Murhasta syytetty kertoo halunneensa tienata asialla. "Aihe oli aluksi mielenkiintoinen, mutta sitten niin..." Jotenkin se jalostui, että alkoi mitätöimään sen merkitystä.", hän kuvaa.

9.13 Murhasta syytetty kertoo ajatelleensa ensimmäisen kerran palkkamurhaa 15-vuotiaana. Sen jälkeen ajatus on mennyt välillä pois ja on ollut taka-alalla. Sen jälkeen ajatus on ollut mielessä syksystä 2019. Ajatus on ollut Hän kertoo tehneensä ilmoituksen, jossa tarjotaan palkkamurhaa, syksyn jälkeen.

9.06 Oikeudenkäynti jatkuu. Murhasta syytetty kertoo tapahtumista. Murhasta syytetty kertoo saaneensa tilaajalta uhrin nimen, sen että hän käy avannossa ja jääkiekkopeleissa, uhrin kuvat, naisystävän nimen. Lisäksi hän oli saanut aikajanan, milloin ovelle kannattaisi mennä. Surmapaikan ovessa lukee naisen nimi, ei miehen. Nimen ja osoitteen perusteella murhasta syytetty kertoi osanneensa mennä oikeaan paikkaan.

Lue lisää:

”Anonyymi murhapalvelu, maksu bitcoineina” – Syyte: Kun kaksi suomalaista nuorukaista löysi toisensa netissä, seuraukset olivat kohtalokkaat

Suomessa harvinaisen, epäillyn palkkamurhan hinta 10 000 euroa, syyttäjän mukaan teon syitä raha ja uhrin pojan lapsuus – syytetyt kiistävät

Tampereen murhasta syytetty mies halusi olla palkkamurhaaja ja puhui kolmen ihmisen murhaamisesta – avovaimo kannusti, mutta se ei ole rikos

Tänään alkaa Suomessa ainutlaatuinen oikeuskäsittely, tämä siitä tiedetään: Tampereen murhasta syytetty halusi palkkamurhaajaksi

Syyttäjä nosti murhasyytteet Tampereen henkirikoksessa: Uhrin pojalle kaksi vaihtoehtoista syytettä

Päivälleen 70 vuotta sitten, 9. kesäkuuta 1950, ensimmäiset virallisesti maahantuodut Kuplat luovutettiin omistajilleen.

Yle kertoi näistä autoista kesäkuun alussa. Jutussa sanottiin, että näitä ensimmäisessä tuontierässä tulleita autoja olisi jäljellä vielä kaksi, joista toinen on tieliikennemuseo Mobiliassa, toinen kangasalalaisen Janne Hilliahon verstaassa entisöitävänä.

Lue mobiilitarina täältä: Ensimmäiset VW Kuplat tuotiin Suomeen tasan 70 vuotta sitten – alkuperäisiä on vielä jäljellä, Janne Hilliahon auto pelastui vain täpärästi romutukselta

Jutun julkaisemisen jälkeen saimme yhteydenottoja, joiden mukaan säilyneitä yksilöitä saattaakin olla useampi. Yksi yhteyttä ottaneista on Mäntsälässä asuva volkkariharrastaja Jani Ruusunen, joka on omistanut yhden ensimmäisen sarjan autoista ja tuntee myös sen nykyomistajan.

– Auto on edelleen osittain keskeneräisenä pääkaupunkiseudulla. Valmistuu kyllä, hitaasti mutta varmasti, Ruusunen sanoo.

Auton nykyinen omistaja ei halua kertoa autostaan julkisesti.

1950–1970-lukujen Volkswagenien hinnat ovat 2000-luvulla nousseet, muun muassa aktiivisen harrastajajoukon ansiosta. Vanhoja autoja on viime vuosina myyty Suomesta myös ulkomaille.

Vaikka tällä hetkellä kiivain kysyntä tuntuu taittuneen, moni saattaa katua vanhan volkkarinsa myyntiä tai romuttamista. Kupla oli myös paljon jokamiesluokan radoilla nähty auto, sillä se sopi lajiin hyvin.

Tarinat ja historia arvokkaita omistajille

Kangasalla Kuplaansa entisöivä Janne Hilliaho on selvittänyt oman yksilönsä vaiheita vaivoja säästämättä. Hän on käynyt jututtamassa entisiä omistajia ja löytänyt esimerkiksi vanhan Tekniikan Maailma -lehden, jonka kansikuvassa auto komeilee. Historian selvitys jatkuu koko auton entisöinnin ajan.

Hilliaho auttoi jutun julkaisun jälkeen myös erästä toista vanhan Kuplan omistajaa selvittämään autonsa valmistusajankohtaa.

Hilliahon ansiosta Kuplan omistaja tietää nyt, ettei hänen autonsa todennäköisesti ole ihan ensimmäisten Suomeen tuotujen joukossa, kuten hän aiemmin epäili. Auton kojelaudassa on esimerkiksi tuhkakuppi, joita ei alkuvuoden 1950 malleissa vielä ollut.

Kuplan nimettömänä pysyttelevä omistaja vakuuttaa, ettei häntä harmita, vaikka oma auto ei olekaan aivan ensimmäistä erää.

– En ole pettynyt vaikka tarina muuttui. Historian kannalta arvokkaimpia ovat esineet, joiden tarina tunnetaan mahdollisimman hyvin, hän sanoo.

Jokaisella vanhalla autolla on oma historiansa, mikä merkitsee yleensä sen omistajalle eniten. Vanhan auton arvoa on haastava määritellä, koska omistajalla siihen liittyy usein myös tunnearvoa.

Hilliaho ei lähde arvuuttelemaan oman Kuplansa arvoa.

– Jokainen Kupla on omalla tavallaan arvokas. Tärkeintä on, että omistaja itse sitä arvostaa. Silloin siihen löytyy aikaa ja mielenkiintoa ja siitä pitää hyvää huolta, Hilliaho sanoo.

Oletko joskus omistanut Kuplan tai muuten viettänyt ikimuistoisia hetkiä Kuplan kyydissä? Jutun kommenttikentässä voit kertoa omat Kupla-muistosi. Keskustelu on auki keskiviikkoon 10.6. kello 23.00 saakka.

Metso Minerals aloittaa yt-neuvottelut Tampereella. Neuvottelujen piiriin kuuluu noin 200 henkilöä ja arvioitu vähennystarve on 25 työntekijää.

Metso kertoo tiedotteessaan, että koronaviruspandemian aiheuttama poikkeustilanne on vähentänyt murskaintuotteiden kysyntää. Heikon tilauskannan lisäksi yhtiön Aggregates-liiketoiminnassa on tarve löytää pysyviä kustannussäästöjä ja parantaa kannattavuutta.

Alkavat yt-neuvottelut koskevat Tampereen tehdas- ja teknologiaorganisaatiota sekä Business & Product Management -organisaatiota.

Metson edelliset yt-neuvottelut käytiin vuosi sitten.

Lue myös:

Yt-neuvottelut alkoivat: Metso aikoo lomauttaa jopa 90 päiväksi Tampereella

Metso Mineralsin taloushallinto siirtyy Tampereelta Vilnaan – 28 vakituista työsuhdetta päättyy

Väkivallasta voi tulla tapa. Osalla ihmisistä on taipumus ratkaista ongelmat aina väkivallalla, ja heillä nyrkit nousevat pystyyn selvästi muita herkemmin.

– Ehkä me kaikki tunnemme jonkun, joka joutuu aina pikkujouluissa tai nakkijonossa tappeluun, sanoo Aggredi-työntekijä Vesa-Matti Lehtinen Porin Sininauhasta.

Lehtinen työskentelee Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittamassa Aggredi-hankkeessa.

Aggredi on tarkoitettu niille ihmisille, jotka syyllistyvät väkivaltaan kodin ulkopuolella. Hankkeen avulla pyritään siihen, että väkivaltainen käytös tai sen suunnittelu saadaan loppumaan.

Kokonaisuudessaan kohderyhmä on paljon isompi kuin nakkikioskitappelijat. Aggredissa tavoitellaan myös joukkosurmien suunnittelijoita, radikalisoituneita ja niitä, jotka haluavat eroon jengeistä ja järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Positiivinen kuva omasta minästä auttaa rauhoittumaan

Aggredi voi saada asiakkaita monesta eri suunnasta. Toiminnan yhteisyökumppaneita ovat muun muassa poliisi, vankilat ja rikosseuraamuslaitos. Asiakkaalle Aggrediin osallistuminen on vapaaehtoista.

– Tämä voi alkaa esimerkiksi siitä, kun asiakas itse miettii, että miksi minä kerta toisensa jälkeen istun vankilassa pahoinpitelystä, sanoo toiminnanjohtaja Johanna Huhtala Porin Sininauhasta.

Käytännössä Aggredi perustuu keskusteluihin, jotka ovat luottamuksellisia. Esimerkiksi Porissa asiakkaan kanssa keskustelee pääasiassa kaksi Aggredi-työntekijää. Tavoitteena on löytää asiakkaasta sellaisia piirteitä, jotka ovat jääneet väkivaltaisen käytöksen varjoon.

– Jos ihminen on identifioitunut väkivaltarikolliseksi, on siitä vaikea yksin rakentaa uutta minäkuvaa, sanoo Aggredi-työntekijä Charlotte Pettersson Porin Sininauhasta.

– Meissä kaikissa on positiivisia asioita, joiden päälle voi rakentaa uutta identiteettiä, Pettersson sanoo.

Kolme neljästä lopettaa väkivaltaisen käytöksen

Aggredin toimintamalli on kehitetty HelsinkiMissiossa ja se on toiminut pääkaupunkiseudulla vuodesta 2006 alkaen. Kuopioon toiminta laajentui vuonna 2015, ja tänä vuonna se on levinnyt Poriin, Tampereelle ja Turkuun.

Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspoliitikan instituutin tutkimus kertoo, että Aggredin läpikäyneistä asiakkaista 75 prosenttia lopettaa väkivaltarikokset.

– Se on todella hyvä tulos, ja sen vuoksi laajentamiselle on hyvät perusteet, sanoo Porin Sininauha ry:n toiminnanjohtaja Johanna Huhtala.

Lue lisää:

Petri Salakka on kohdannut koulu-uhkaajia: "Kun jää yksin, ei ole tapaa tuoda ulos katkeruutta, ja silloin sitä rupeaa miettimään kostoa"

Ylioppilaslehden uutena päätoimittajana aloittaa syyskuussa Tuija Siltamäki.

Siltamäki, 28, on aiemmin työskennellyt muun muassa Aamulehdessä, Helsingin Sanomissa ja Ylellä. Vuosina 2017­­–2019 Siltamäki oli Tampereen ylioppilaslehden Aviisin päätoimittajana.

Koulutukseltaan Siltamäki on yhteiskuntatieteiden kandidaatti Tampereen yliopistosta.

– Vähän kuin olisi voittanut lätkän MM-kultaa, torille tekisi mieli lähteä. Aivan hirviömäisen hieno juttu, Siltamäki kommentoi tuoreeltaan Ylioppilaslehdelle.

Päätoimittajakausi on kaksivuotinen. Tehtävään haki seitsemän ihmistä.

Ylioppilaslehti on perustettu vuonna 1913.

Tampereen Laukontori kylpee auringossa. Pirkko ja Esko Nieminen analysoivat mustanmakkaran äärellä mennyttä ja tulevaa.

– Kevät on ollut pitkä. On ihanaa päästä taas ulos ihmisten ilmoille, Pirkko Nieminen sanoo.

– Minulle kotona oleminen ei ole ollut niin suuri ongelma kuin hänelle. Olen pärjännyt ihan hyvin kotioloissakin. Ei ole tarvinnut hyppiä seinille, Esko Nieminen kertoo.

Niemiset elivät kevään ajan tiukasti suositusten mukaisesti: lapset kävivät kaupassa ja heitä tavattiin vain ulkona. Nyt vapaus maistuu, mutta malttavatko ihmiset pitää turvavälejä myös omaehtoisesti?

– Saa nähdä. Ei nuoriso ainakaan malta olla. Aika paljon näkyy olevan ihmisiä liikkeellä nytkin, Pirkko Nieminen sanoo.

Lounasaikaan tunnelma kaupungilla on iloinen ja rauhallinen, mutta poliisin tilastoissa kesäkuun ensimmäinen viikko näyttää selvän muutoksen.

Poliisi: Häiriöt ovat siirtyneet kodeista kaduille

Poliisin työssä koronarajoitusten purkaminen ja lämpimän sään yhdistelmä on näkynyt odotetulla tavalla. Hengen ja terveyden suojaan kohdistuvat hälytystehtävät, kuten pahoinpitelyt ja uhkaukset, ovat ampaisseet nousuun.

Viime viikolla niitä oli koko maassa 2 852. Se on lähes kaksinkertainen määrä edellisviikkoon verrattuna.

Hurjalta kuulostava muutos liittyy siihen, että kokoontumisrajoitusten purkamisen myötä julkisilla paikoilla liikkuu yhä enemmän ihmisiä.

– Näyttää myös siltä, että jonkinlainen rajoitusten aiheuttama paine olisi nyt purskahtanut. Uskon, että piikki kyllä tasaantuu, kun kesää eletään pidemmälle, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolainen sanoo.

Savolaisen mukaan muutos on melko odotettu: koronarajoitusten aikana julkisilla paikoilla on ollut vähemmän häiriöitä ja henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia kuin yleensä. Sen sijaan kotihälytyksiä on ollut paljon.

– Nyt kun kelit ovat paremmat ja ulos taas pääsee, kotona juodaan ja juhlitaan vähemmän. Samalla hälytystehtävät siirtyvät kodeista julkisille paikoille.

"Ihmisiä ja paikkojen aukioloa on kaivannut"

Jaakko Huura on käynyt Tampereella aamu-uinnilla ja seuraavaksi tie vie lounaalle. Hän vietti viikonloppuna aikaa myös terassilla.

– Olihan se hassua mennä ravintolaan, jossa oli paljon ihmisiä. Mutta kyllä se tuntui hyvältäkin. Ihmisiä ja paikkojen aukioloa on kaivannut.

Huuran kokemuksen mukaan ihmiset osasivat nauttia ravintoloiden avautumisesta maltilla.

– En ainakaan itse huomannut mitään hölmöä käytöstä. Turvaväliä on toki hankala pitää, kun pienessä tilassa on paljon ihmisiä.

Avit: Ei isoja puutteita

Ravintoloita valvovien aluehallintovirastojen mukaan ensimmäinen aukioloviikko sujui rauhallisesti. Ravintoloiden puutteita koskevia ilmoituksia tuli koko maassa viikon aikana noin sata.

Räikeitä väärinkäytöksiä ei ole ilmennyt, vaan ilmoitukset ovat koskeneet esimerkiksi buffet-ruokailujen järjestämistä. Viranomaisella on oikeus tarvittaessa sulkea ravintoloita, mutta järeitä toimenpiteitä ei ole toistaiseksi tarvittu.

Avien tekemien valvontakäyntien perusteella hygienia-asiat ovat olleet ravintoloissa hyvällä mallilla, mutta etäisyyksien pitäminen vaatii huomiota.

– Esimerkiksi viikonloppuna tuli rankkasade, jolloin terassilla olijat ryntäsivät nopeasti sisään. Jos sisällä on asiakaspaikat jo täynnä, voi syntyä haastavia tilanteita. Ravintoloitsijoiden pitäisi miettiä toimintatavat vastaavia tilanteita silmällä pitäen, aluehallintovirastojen viestintäyksikön päällikkö Jaana Lehtovirta sanoo.

Suurin yksittäinen puute on ollut se, että valvontasuunnitelman lyhennelmä ei ole ollut asiakkaiden nähtävillä.

"Toivottavasti ihmiset muistavat, ettei tauti ole kadonnut"

Työkaverit Katarina Jåfs ja Eerika Ekberg lopettelevat lounastaukoaan Tampereen Ratinassa.

– Olen käynyt muutaman kerran töistä lounaalla ulkona. On ihan kivaa vaihtelua päästä välillä valmiiseen pöytään syömään, Jåfs sanoo.

Hänen mukaansa ravintoloiden aukeamista tärkeämpää on ollut se, että ihmisiä saa taas tavata vapaammin.

– Eniten olen kaivannut sosiaalista elämää ja työyhteisöä. Lapset ovat tietenkin kaivanneet omia harrastuksiaan kovasti.

Myös Ekberg palasi mielellään työpaikalle lähes kolme kuukautta kestäneen etätyön jälkeen.

– Sosiaaliseen elämään tuli iso muutos, kun yhtäkkiä ei päässytkään toimistolle tai treeneihin.

Jåfs ja Ekberg aikovat palata normaaliin elämään askel kerrallaan. Kotona treenaaminen tuntuu toistaiseksi paremmalta ajatukselta kuin kuntosalille meneminen.

– Kävin viime viikolla kerran joogassa, ja kyllähän se vähän oudolta tuntui. Toivottavasti ihmiset muistavat, ettei tauti ole kadonnut mihinkään. Ettei kuukauden, parin päästä ole taas se tilanne, että ollaan kotona ja mihinkään ei voi mennä, Ekberg sanoo.

Lue lisää:

Ravintoloiden viikonloppu sujui hyvin – ravintolat noudattivat koronarajoituksia ja asiakkaatkin osasivat melkein käyttäytyä