Tamperelainen panimo Pyynikin Brewing Company on päässyt arvovaltaiseen listaukseen. Yritys kertoo olevansa Euroopan nopeimmin kasvava panimoyritys ja tuhannen nopeiten kasvavan yrityksen joukossa.
Euroopassa on 10 000 panimoa eli sijoitus on merkittävä.
Talouslehti Financial Times noteeraa yhdessä tutkimusyhtiön kanssa vuosittain FT-1000-listalle tuhat Euroopan nopeimmin kasvanutta yritystä. Panimo kertoi aiemmin päivällä saaneensa tiedon, että se on paras suomalaisyrityksistä.
Panimon varsinainen listasijoitus on 621:s. Mukana oli vajaat 20 suomalaisyritystä.
Listaus helpottaa vientiä
Panimo kertoi listasijoituksesta itse maanantaina. Yle näki sähköpostin, jossa Financial Times vahvisti yrityksen sijoituksen. Lopullisessa listassa sijoitus oli muuttunut ja suomalaisia yrityksiä oli enemmän mukana kuin panimolla oli tietoa.
Pyynikin Brewing Companyn perustajan Tuomas Pere uskoo, että keskusliikkeiden ostajat arvostavat listausta ja se helpottaa vientiä. Yrityksellä on käynnissä osakeanti, jotta yritys saa kasvua ulkomailta. Pere uskoo listauksen herättävän kiinnostusta myös antia kohtaan.
– Tampere maailmankartalle, Pere naurahtaa.
Huomionosoitus tuli perustajalle yllätyksenä.
– Financial Timesista otettiin meihin viime vuoden lopulla yhteyttä. Lähetimme heille yhtiön avain- ja kasvuluvut neljän viime vuoden ajalta. Meille oli valtava yllätys, että tuhannen kasvuyrityksen joukossa ei ole muita panimoita Euroopasta. Olemme todella ylpeitä huomionosoituksesta.
Pyynikin Brewing Companyn liikevaihto oli vuonna 2015 vajaat 700 000 euroa ja vuonna 2018 jo 2,6 miljoonaa euroa. Viime vuonna liikevaihto oli 3,6 miljoonaa euroa.
Korjaus 2.3. klo 16.21korjattu sija 621:ksi 622:n sijaan ja päivitetty tiedot muista suomalaisista firmoista. Lopullisesta julkaistusta listasta varmistui, että panimo ei ollutkaan paras suomalaisyritys listalla.
Voisi kuvitella, että koronavirus on saanut suomalaiset pesemään käsiään entistä ahkerammin. Ainakin käsidesin menekki on kasvanut.
Päiväkodeissa ja kouluissa käsienpesu on rutiinia, josta aikuiset voisivat ottaa oppia. Hengitystieinfektioita vältetään parhaiten huolehtimalla käsi- ja yskimishygieniasta.
Päiväkodeissa käsien peseminen on peruskauraa. Tamperelaisen Tahmelan päiväkodin johtaja Liisa Maaninka sanoo, että se on tärkein toimenpide ehkäisemään pöpöjä ja viruksia.
– Kädet pestään heti kun lapsi tulee päiväkotiin. Vanhemmat huolehtivat oman lapsensa käsienpesusta. Kädet pestään myös WC-käyntien jälkeen ja ennen ruokailua, Maaninka luettelee.
Tarvittaessa käytetään käsidesiä varsinkin, jos on vatsatautiepideamia.
1–2-vuotiaat lapset tarvitsevat aikuisen apua käsien pesemisessä. Saippua otetaan pumppupullosta ja saippuaa laitetaan sormenpäihin ja sormiväleihin asti. Isompiakin lapsia pitää vahtia, että pesu tehdään huolellisesti.
– Se on aika pitkä aika, joka vettä pitää valuttaa. Kuivaus on tosi tärkeää myös ja pitää ottaa yksi käsipaperi kuivaukseen.
Pienet lapset tykkäävät lotrata veden kanssa, joten käsienpesu on Maaningan mukaan ihan mieluisa rutiini.
– Lapsetkin ymmärtävät pesun merkityksen, kun heidän kanssaan juttelee. Peseminen suojaa heitä taudeilta.
Muut virukset huolettavat enemmän kuin koronavirus
Päiväkodissa ei ole huolestuttu vielä koronaviruksesta. Vanhemmilta ei ole johtajan mukaan tullut kyselyitä. Päiväkoti seuraa THL:n ohjeistuksia.
Päiväkodissa ollaan talviloman jälkeen enemmän huolissaan muista viruksista. Influenssaa ja vatsatautia on ollut liikkeellä.
– Jos aikuiset pesisivät kätensä yhtä hyvin kuin lapset, olisi tosi hyvä, Maaninka sanoo.
Työpaikat eri puolilla Suomea ovat muuttaneet käytäntöjään koronavirustartuntojen varalta.
Monet työnantajat ovat esimerkiksi rajoittaneet matkustamista ulkomaille varsinkin epidemia-alueille.
Metsäyhtiö Stora Enso kielsi helmikuussa koko henkilökunnaltaan lentämistä vaativat työmatkat koronaviruksen takia. Nyt kielto on loiventunut sen verran, että työmatkoja ei tehdä riskialueille eli Aasiaan ja Italiaan.
Viestintäjohtaja Satu Härkösen mukaan Stora Enso on kehottanut työntekijöitä välttämään mahdollisuuksien mukaan isoja kokoontumisia myös vapaa-aikana. Jos joku työntekijän perheessä sairastuu, tähän reagoidaan tapauskohtaisesti.
Stora Ensolla on Suomessa noin 6 500 työntekijää.
Pakkausjätti Huhtamäki on keskeyttänyt kaikki liikematkat ulkomaille. Arkistokuva.Kati Turtola / Yle
Pakkausjätti Huhtamäki keskeytti viime viikolla kaikki liikematkat ulkomaille koronaviruksen takia.
Teräsyhtiö Outokumpu on ohjeistanut työntekijöitään välttämään liikematkustamista ja massatapahtumia sekä hyödyntämään verkkokokouksia. Matkustaminen epidemia-alueille Kiinaan, Etelä-Koreaan ja Italiaan on toistaiseksi kielletty.
Yritykset kertovat seuraavansa tautitilannetta aktiivisesti ja hyödyntävänsä viranomaisten ohjeita.
Näin on tehnyt myös kaivosteollisuuden laitevalmistaja Sandvik. Yhtiö on lopettanut matkustamisen Kiinaan, Etelä-Koreaan ja Pohjois-Italiaan, joista ei myöskään matkusteta Suomeen.
Tehtaan wc-tiloissa Tampereella on vaihdettu pyyherullat paperipyyhkeisiin ja käsidesin määrää on lisätty. Lisäksi ruokalassa lopetetaan salaattien itsekeräily, jos tilanne eskaloituu Pirkanmaalla.
Sandvik työllistää Suomessa noin 2 400 henkeä, joista suurin osa työskentelee Tampereella.
Etätöitä ja riskikyselyitä
Myös lääkeyhtiö Bayer on rajoittanut matkustamista ja suhtautuu esimerkiksi konferenssimatkoihin nyt varauksellisesti. Riskialueille matkustaminen on kokonaan kielletty.
Yhtiöstä kerrotaan, että riskialueella matkustaneille työntekijöille suositellaan etätöitä 14 vuorokauden ajan. Näin toimitaan myös siinä tapauksessa, jos työntekijän perheenjäsenellä on ilmennyt oireita.
– Jos esimerkiksi palaa juuri laskettelumatkalta Italian Alpeilta, pyydetään neuvottelemaan oman esimiehen ja työterveyshuollon kanssa, kuinka toimitaan, Bayer Turun tuotantolaitoksen johtaja ja turvallisuuspäällikkö Peter Essen sanoo.
Bayerilla on Suomessa noin 850 työntekijää.
Meyerin Turun telakalla tehdään riskikyselyt kaikille alueella liikkuville työntekijöille. Arkistokuva.Yrjö Hjelt / Yle
Meyerin Turun telakalla tehdään riskikyselyt kaikille alueelle tuleville työntekijöille. Jos esimerkiksi jonkin verkostoyrityksen työntekijä on vieraillut kahden viikon sisällä riskialueella, hänellä ei ole pääsyä telakka-alueelle.
– Olemme pyytäneet myös siviilimatkustamisessa tarkkaavaisuutta ja ilmoittamaan, jos palaa matkalta riskialueilta, viestintäpäällikkö Tapani Mylly kertoo.
Pohjanmaalla Ylihärmässä esimerkiksi traktoreiden ohjaamoita valmistava MSK Group päätti maanantaina uusista matkustus- ja vierailurajoituksista. Niiden mukaan kaikki matkat ja vierailijaryhmät perutaan, jos ne eivät ole pakollisia.
Kauppaketju Halpa-Halli on kieltänyt henkilöstöään matkustamasta Manner-Kiinaan. Kielto on voimassa ainakin kesäkuuhun asti. Muita kohteita ei ole rajattu, ja yhtiöllä on nytkin työntekijöitä Saksassa.
Lähes 40 000 työntekijän S-ryhmä on rajoittanut matkustamista epidemia-alueille. Yhtiö on myös tehostanut siivoamista toimipisteissään ja korostanut käsihygienian tärkeyttä työntekijöille.
– Käsienpesusaippuaa ja käsidesejä kuluu tänä aikana selvästi enemmän. Olemme huolehtineet, että niitä on varmasti riittävästi, riskienhallintapäällikkö Mikko Koskinen kertoo.
Vaihto-opiskelua etänä
Monet kaupungit kertovat noudattavansa työntekijöitä koskevissa ohjeistuksissaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietoja ja ohjeita.
Esimerkiksi Rovaniemen kaupunki on kieltänyt henkilökuntaa matkustamasta epidemia-alueille. Kaupunki on ohjeistanut, että taudille altistuneet mutta oireettomat työntekijät voivat tehdä etätöitä, jos työtehtävä sen mahdollistaa.
Lappeenrannan kaupunki on kehottanut työntekijöitään harkitsemaan tarkasti, onko ulkomaille matkustaminen välttämätöntä. Esimiehiä on muistutettu tarjoamaan työntekijöille etätyömahdollisuuksia.
S-ryhmä on kiinnittänyt tavallista enemmän huomiota hygieniaan koronaviruksen takia.Antro Valo / Yle
Kuopiossa kaupungin kansainvälisyystyöryhmä on lykännyt matkasuunnitelmiaan Shanghaihin koronaviruksen takia. Myös kaupungin yhteistyökumppaneiden toiminta Shanghaissa on jäissä.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on tähän mennessä perunut kolme työmatkaa Italiaan. Jo aiemmin ammattikorkeakoulu on keskeyttänyt opiskelijavaihdon ja työmatkat Kiinaan. Seuraavaksi johtoryhmä harkitsee henkilökunnan työmatkojen rajoittamisesta Etelä-Koreaan, Iraniin ja Italiaan.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on ottanut yhteyttä vaihto-opiskelijoihin Etelä-Koreaan ja Milanoon. Vaihto-opiskelijoiden kanssa on keskusteltu mahdollisuudesta keskeyttää vaihto-opiskelu, mutta kukaan ei ole kokenut siihen vielä tarvetta. Lähiopinnot Etelä-Koreassa ja Milanossa on keskeytetty, ja opinnot suoritetaan etänä.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla on kampukset Mikkelissä, Savonlinnassa, Kotkassa ja Kouvolassa.
LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu Lappeenrannassa ja Lahdessa ovat ohjeistaneet työntekijöitään siltä varalta, jos he ovat oleskelleet esimerkiksi konferenssimatkalla sellaisessa hotellissa, jossa on todettu koronavirus.
Työntekijöitä kehotetaan siinä tapauksessa pysymään kotonaan ainakin viisi päivää seuraamassa mahdollisia oireita.
Voit keskustella aiheesta 4. maaliskuuta kello 23 asti.
Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen on tehty toinen kunnallisvalitus Mänttä-Vilppulan kohutusta lentokaupungista. Nyt valittajina on kolme Mänttä-Vilppulan valtuutettua Pentti Paananen (vas.), Arto Lampinen (kesk.) ja Esa Mikkola (sd).
Julkisuudessa olleessa hankkeessa 250 miljoonan euroa maksavan alueen rahoitusta on järjestelty italialais-brittiläisten liikemiesten kanssa. Hankkeen yksityiskohdat ovat herättäneet epäilyä.
Italialaisyhtiö on luvannut hankkia rahoituksen, jonka turvin aiotaan rakentaa lentokenttää ja luksusasuntoja yhdistävä alue Mänttä-Vilppulaan.
Aiemman valituksen teki mänttävilppulalainen Sakari Mäkinen. Hän teki valituksen tavallisena kaupunkilaisena.
Uusi valitus pyytää kumoamaan Mänttä-Vilppulan päätöksen, koska valittajien mukaan valtuusto on ylittänyt päätösvaltansa ja päätös on lainvastainen. Valittajat pelkäävät, että italialainen yrittäjä pääsee käsiksi sopimuksen takia kaupungin tallettamiin rahoihin välittömästi.
Mänttä-Vilppula on sitoutunut tallettamaan sulkutilille 10 miljoonaa euroa mahdollista sopimussakkoa varten. Kuntalain mukaan kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski.
Kuntaoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkonen piti aiemmin Helsingin Sanomien haastattelussa varmana, että jos hankkeesta valitetaan, Mänttä-Vilppulan nykysuunnitelmat kaatuvat hallinto-oikeudessa. Muukkosen mielestä kokonaisuudesta puuttuu valtiontukiarviointi.
Muukkonen suositteli Ylen haastattelussa kaupunkia kumoamaan valtuuston tammikuussa tekemän päätöksen.
Valituksen aiemmin tehnyt Sakari Mäkinen pelkäsi, että hankkeen taloudelliset riskit kaatuvat kaupunkilaisten maksettavaksi.
– Varmaan valtaosa kaupungissa on sitä mieltä, että tässä haisee jokin. Aika paljon on myös hyväuskoisia, jotka uskovat hankkeeseen edelleen. Vaikuttaa siltä, että kaupunginvaltuuston ihmisetkään eivät ole päässeet tutustumaan kuvioon ajan kanssa.
Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen kirjoitti aiemmin blogissaan, että taloudellinen riski on ulkopuolisilla rahoittajilla eli Osanna-yhtiöillä. Kaupungin vastuu rajoittuu hänen mukaansa lentokaupunkialueen lämpö- ja vesihuollon rakentamiseen sekä kuntakonsernin henkilöstön palkkoihin.
Mänttä-Vilppula myös kiisti, että sopimus olisi kaupungille epäedullinen tai johtaisi kiellettyyn julkiseen tukeen.
– Valmistelua on tehty huolella, eikä hankkeen uutisoinnissa toistaiseksi ole tullut esiin seikkoja, joita valmistelussa ei olisi vielä huomioitu tai havaittu, Auvinen kirjoittaa.
Arviolta 250 miljoonan euron alueen rakentamisen Sassin pienlentokentän ympärille on tarkoitus alkaa tulevana kesänä.
Muun muassa Yle on selvittänyt, että rakennushankkeen taustalla oleva salaperäinen Osanna Group -konserni on todellisuudessa joukko rutiköyhiä yhtiöitä.
Valtion, kuntien ja Finavia Oyj:n neuvottelijat pääsivät 13.2.2020 yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista, kertoo valtioneuvosto tiedotteessaan.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli valtion osalta Suomi-rata-hankeyhtiön sekä Turun tunnin juna -hankeyhtiön perustamista tiistaina.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi, että Suomen valtio, edustajanaan liikenne- ja viestintäministeri, voi hyväksyä Suomi-rata-hankeyhtiön sekä Turun tunnin juna -hankeyhtiön osakassopimukset sekä hankeyhtiöiden perustamisen yhdessä vähemmistöosakkaiden kanssa.
Valtion rahoitus enintään 51 prosenttia
Suomi-rata-hankeyhtiö tuottaisi esiselvitykset kahdesta vaihtoehtoisesta linjausratkaisusta, joita ovat uusi ratalinjaus Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tampereelle sekä nykyisen pääradan kehittäminen Riihimäen ja Tampereen välillä.
Suomen valtion kanta valittavaan suunnitteluratkaisuun käsiteltäisiin ja muodostettaisiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa esiselvityksen valmistumisen jälkeen.
Valtion, kuntien sekä Finavia Oyj:n rahoitussitoumukset yhdessä kattaisivat arvioidut rakentamisvalmiuden edellyttämän suunnittelun kustannukset sekä muut hankeyhtiön toiminnan edellyttämät kustannukset.
Suomen valtion rahoitusosuus olisi enintään 51 prosenttia rahoitussitoumusten kokonaismäärästä.
Kuntien ja Finavia Oyj:n osalta osakassopimukset käsitellään toimivaltaisissa päätöksentekoelimissä helmi-huhtikuussa 2020.
Yhtiöt on tarkoitus perustaa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tarvittavat päätökset on tehty ja osakassopimukset on allekirjoitettu.
Selvitystä jatketaan alueiden kanssa
Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt selvityksen ja vertailun itäisen nopean yhteyden linjauksesta sekä olemassa olevan rataverkon parantamisen vaikutuksista.
Selvitystä tehdään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Selvitys valmistuu tänä keväänä, jonka jälkeen keskustellaan alueellisten toimijoiden kanssa valmiudesta hankeyhtiöneuvottelujen aloittamiseksi.
Hallitusohjelman mukaisesti nopeiden raideyhteyksien hankeyhtiöitä kohdellaan tasavertaisesti.
Apulaisoikeusasiamiehen linjaus on johtanut siihen, etteivät monet koulut enää uskalla tehdä teatteriretkejä.
Monilla perusasteen kouluilla on ollut kymmenien vuosien perinteet vierailla jokaisen vuosiluokan kanssa teatterissa. Nyt teatterikäyntejä on peruttu ja suunnitelmista luovuttu.
Apulaisoikeusasiamies totesi viime lokakuussa, että perusopetuksen maksuttomuus on yksiselitteinen. Vanhemmilta ei saa pyytää rahaa esimerkiksi retkien järjestämiseen, vaan opetuksen järjestäjän tulee osoittaa riittävät resurssit opetuksen järjestämiseen myös koulun ulkopuolella. Asiaa on perusteltu tasa-arvolla.
Tamperelaiset opettajat ja teatterit ovat ryhtyneet vastaiskuun, koska heidän mielestään linjaus lisää epätasa-arvoa. Opettajat ja teatterit lähettivät yhteisen tiedotteen tiistaina asiasta.
Allekirjoittajina ovat teattereista Ahaa Teatteri, Tampereen Komediateatteri, Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Tanssiteatteri MD ja Teatteri Mukamas.
Kaikilla perheillä ei varaa käydä teatterissa
Tampereen Linnainmaan koulun äidinkielen ja ilmaisutaidon opettaja Eeva Humalamäki sanoo, että on paljon perheitä, joilla ei ole mahdollisuutta käydä teatterissa.
– Valitettavasti emme saa enää kerätä rahaa teatterikäynteihin. Koulun järjestämä teatteriretki on ollut monelle lapselle ainoa mahdollisuus päästä teatteriin.
Pirkanmaan äidinkielenopettajat ry:n puheenjohtaja Anja Korkea-aho kertoo, että teatterikäynnit ovat olleet yhteisöllinen kokemus.
– Opettajien mukaan teatteriretket ovat toimineet paitsi kulttuurikasvatuksena, myös nuoren kasvun konkreettisena tukena. Teatteriesitykset lisäävät lasten empatiakykyä aiheidensa kautta ja vaikutus ulottuu monesti keskusteluissa kotiin asti.
Jopa puolet jää toteutumatta
Erityisen suuri merkitys kouluvierailuilla on lastenteattereille. Tamperelaisten teattereiden koululaisille suunnatuista lasten- ja nuorten teatteriesityksistä jopa puolet on nyt vaarassa jäädä toteutumatta rahankeräyskiellon vuoksi.
Tampereen Työväen Teatterin johtajan Otso Kauton mukaan epätasa-arvoisia käytäntöjä varottaessa ollaan menettämässä jotakin merkittävästi suurempaa
– Tässä heitetään lapsi pesuveden mukana. Lasten- ja nuortenkulttuurin monimuotoisuutta ei saisi uhrata.
Valkeakosken kaupunki aloittaa yt-neuvottelut. Tämä johtuu siitä, että kaupungin vuoden 2019 tilinpäätösennuste on noin 4,6 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Kaupunki on tehnyt taloussuunnitelman vuosille 2020–2022, mutta tämänkin jälkeen kaupungin talous on jäämässä 260 000 euroa alijäämäiseksi.
Yt-neuvottelut koskevat koko henkilöstöä eli arviolta noin 1 400 työntekijää. Vuodenvaihteessa kaupungilla oli 1 270 vakituista työntekijää ja kaikkiaan 1 620 työntekijää, joista osa on ollut sijaisena.
Arvioitu tasapainotustarve on noin 3–4 miljoonaa euroa.
Joitakin kaupungin toimintoja ja tehtäviä voidaan järjestellä uudelleen, toimintoja voidaan supistaa, osa työtehtävistä tai viroista voi lakata olemasta tai niitä voidaan yhdistellä toisiin, tehtäviin saattaa tulla erilaajuisia muutoksia tai tehtävien sijainnit voivat muuttua.
Lisäksi säästöihin pyritään esimerkiksi niin, että avoimia vakansseja ei välttämättä täytetä, eläköitymisillä ja työaikaa järjestellään.
Valkeakosken kaupunginhallitus päätti asiasta maanantaina.
Valkeakosken kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen toivoo, että sote-ratkaisu tulee pian Suomeen, koska terveysmenojen raju kasvu vaikeuttaa kuntien tilannetta. Järvisen mukaan kaupunki lähtee siitä, että irtisanomisia ja lomautuksia ei tule.
Järvisen mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun kaupungilla on näin isot yt-neuvottelut.
Tulevaisuus näyttää epävarmalta. Valkeakosken verotulojen kehitys on ollut vuosina 2018 ja 2019 selvästi alle valtionvarainministeriön ennusteiden, sosiaali- ja terveystoimen kustannukset nousevat eikä kunta-alan palkkaratkaisujen vaikutusta henkilöstökustannuksiin vielä tiedetä.
Tarkasteluun joutuvat myös ostopalvelut, toimitilat ja hankinnat.
Koodinimellä "Katiska" tunnetun jutun oikeuskäsittely on jatkunut Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina. Huumeliigan toinen väitetty päätekijä Janne "Nacci" Tranberg pääsi ensimmäistä kertaa ääneen vastaamaan syytteisiin.
Vielä poliisikuulusteluissa Tranberg ei vastannut yhteenkään kysymykseen mitään. Oikeudessa hän vastasi syyttäjän kysymyksiin pääosin lyhyesti ja kiisti liittyvänsä käsiteltyihin rikoksiin.
Turvallisuussyistä oikeusjuttua käydään oikeustalon turvasalissa. Siellä ei saa kuvata, mutta tiistaina median edustajat pääsivät ensimmäistä kertaa seuraamaan oikeudenkäyntiä turvasaliin.
Kuultavat on jaettu oikeussalissa kahteen ryhmään. Välissä on korkea harmaa sermi, eikä Tranberg pystynyt näkemään esimerkiksi toista väitettyä päätekijää, liikemies Niko Ranta-ahoa.
Oikeudessa käsiteltiin tiistaina dopingin salakuljetusta ja myyntiä koskevaa osaa. Katuhuumeisiin ja huumeiksi luokiteltaviin lääkkeisiin liittyviä rikossyytteitä käsitellään myöhemmin.
Syyttäjä tivasi syytä sähköpostitiedustelulle
Syyttäjä Erkki Huhtala hiillosti Tranbergiä erityisesti sähköpostiviestistä, jossa tämä oli tiedustellut Ranta-aholta doping-aineiden hintoja keväällä 2016.
– Miksi kysyit dopingista juuri Ranta-aholta? Onko hän joku asiantuntija? syyttäjä kysyi.
– Ei minun tietääkseni, Tranberg vastasi.
Syyttäjä ei tyytynyt vastaukseen, vaan jatkoi tivaamista. Ranta-aho on tamperelaistaustainen liikemies ja syyttäjää kiinnosti, miten hänestä oli tullut dopingkaupan tietäjä. Tranberg sanoi tiedustelleensa aineista muiltakin, eikä paljastanut, miksi oli päätynyt juuri Ranta-ahoon.
– En ala jankkaamaan tätä asiaa. [Sähköpostitiedustelu] ei koskaan johtanut [kauppoihin] ja tämä asia ei etene, vaikka jankkaisitte kuinka pitkään, Tranberg vastasi.
Ennen syytettyjen kuulemista syyttäjä esitteli muun muassa Ranta-ahon puhelimesta takavarikoituja kuvia, joissa näkyi eri dopingaineiden hintoja. Huhtalan mukaan hinnastot antavat osviittaa siitä, kuinka laajaa aineiden maahantuonti on ollut.
Ranta-ahon puolustuksen mukaan osa hintaluetteloissa olleista aineista on sellaisia, joita ei ole tuotu maahan ja osa sellaisia, joita Ranta-aho on ostanut omaan käyttöönsä. Todisteet eivät puolustuksen mielestä osoita maahantuontia.
Ranta-ahoa ei vielä tiistaina päästy kuulemaan, koska kirjallisten todisteiden käsittely venyi pitkäksi. Hänen vuoronsa tulee mahdollisesti jo seuraavana käsittelypäivänä torstaina.
Karu todellisuus iski
Syyttäjän mukaan päätekijät ovat järjestäneet maahan suuren määrän dopingia. Kotimaassa aineiden varastoinnista, myynnistä ja jakelusta ovat vastanneet eri tekijät.
Oikeudessa kuultiin kotimaan myyntiverkoston epäiltyä päätekijää. Hänen kertomuksensa ei piirtänyt toiminnasta erityisen hohdokasta kuvaa.
Mies kertoi lähteneensä dopingin myyntiin ystävänsä rohkaisemana. Ystävä tilasi aineet ja kaksikko maksoi niistä tuntuvan etumaksun.
Periaatteessa aineista piti saada myytäessä 50 prosentin tuotto, mutta todellisuudessa näin ei käynyt. Kun eräästä isosta myyntierästä menetettiin yli puolet, se otti koville.
– Myyntiä jatkettiin ja yritettiin maksaa velkaa pois. [Ystävä] otti sen todella raskaasti, alkoi psyyke pettää, mies kertoi.
Kun ystävä kuoli, mies joutui hoitamaan velkojaan suoraan tuntemattoman velkojan kanssa. Tämä käytti viestisovellus Wickrissä erilaisia nimimerkkejä, joihin kuului usein sana "cobra". Syyttäjien mukaan kyseessä oli Ranta-aho.
– Se jo sinällään luo uhkaa, kun on velkaa tuntemattomalle taholle. Sitten viestit muuttuivat: ei nyt suoraan "rahat tai henki", mutta sellainen ilmapiiri oli. Mutta se on ihan normaalia näissä piireissä, hän kertoi oikeudessa.
Mies kertoi tilittäneensä rahoja "Cobralle" tämän antamien ohjeiden pohjalta, esimerkiksi sujauttamalla kirjekuoressa rahaa sovitussa paikassa odottaneen tyhjän auton ikkunasta sisään.
Alempana myyntiverkostossa toiminut syytetty puolestaan kertoi oikeudessa, miten oli yrittänyt päästä eroon dopingin myynnistä. Ei käy, kuului välittäjän vastaus.
– Sanottiin, että minun ja perheeni henki on vaarassa. Otin sen tosissani. Kai täällä on kovia jätkiä, mutta minä en ole sellainen. Se pelottaa todella paljon, tänäkin päivänä, kehonrakennusta harrastanut mies sanoi.
Syyttäjä vaatii raskaita tuomioita
Jutun oikeuskäsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa tammikuussa. Sitä on luonnehdittu käräjäoikeuden historian suurimmaksi huumejutuksi. Käsittelypäiviä on varattu kesäkuulle asti.
Syyttäjä vaatii 12 epäillylle enimmäisrangaistusta, eli 13 vuoden vankeusrangaistusta. Syyttäjän mukaan rikolliset toivat maahan erittäin suuren määrän dopingaineita, huumeita ja huumeiksi luokiteltavia lääkkeitä vuosina 2016–2019. Jakeluketjun pyörittämiseen väitetään osallistuneen kymmeniä ihmisiä eri rooleissa.
Liigan johtokaksikkona syyttäjä pitää Cannonball-jengin entistä johtajaa Tranbergiä sekä liikemies Niko Ranta-ahoa. He ovat kiistäneet rikokset. Kymmentä muuta, lähinnä kotimaassa vaikuttanutta syytettyä, uhkaa niin ikään 13 vuoden vankeusrangaistus.
Lievempiä tuomioita vaaditaan muun muassa kansainvälisen tason kilpapurjehtijalle, liikemies Janne Järviselle sekä fitness-vaikuttaja Sofia Belórf-Nousiaiselle. Heidän syytetään auttaneen päätekijöitä muun muassa häivyttämään huumerahojen alkuperä.
Lentoyhtiö Finnair ilmoittaa peruvansa useita Helsinki-Vantaan lentoasemalta lähteviä lentojaan keskiviikkona sääolosuhteiden vuoksi. Yhtiön mukaan ennustetut lumi- ja räntäsade sekä kova tuuli rajoittavat liikennettä ja vaikeuttavat toimintoja lentoasemalla.
Lentojen peruminen on yhtiön mukaan varotoimi, jolla liikenne pyritään pitämään mahdollisimman sujuvana. Finnairin perumat lennot ovat kotimaan- ja Euroopan lentoja. Näiden joukossa on muun muassa Tukholman, Brysselin, Lontoon ja Kööpenhaminan yhteyksiä.
Myös peruuntuneiden lentojen paluulennot Helsinki-Vantaalle jätetään lentämättä. Finnairin mukaan viivästykset ovat keskiviikon lentoliikenteessä perumisista huolimatta mahdollisia.
Ilmatieteen laitoksen mukaan eteläisessä Suomessa tuulee koko keskiviikon ajan kovaa ja päivän aikana etelässä voidaan saada lunta tai räntää noin 4–8 senttimetriä.
Tämä on yrittäjä Sami Karjalaisen, 40, tavallinen työpäivä. Hän herää kodissaan Nokialla kahdeksalta. Aamu on leppoisa ja aamupalan mainostoimistoyrittäjä syö yhdeksältä.
Kymmeneltä Karjalainen menee kotitalonsa päädyssä olevaan toimistoon ja avaa tietokoneensa.
– Teen töitä tietokoneella neljä tai viisi tuntia päivässä, Karjalainen sanoo.
Päivällä hän kokkailee itselleen lounaan ja nukkuu päiväunet, jos väsyttää.
– Tämä ei ollut tietoinen ratkaisu, vaan ajauduin tähän, luova suunnittelija kertoo työajastaan.
Uusia kokeiluja Suomessa
Vastaavat kokeilut näyttävät yleistyvän. Markkinointiviestintää tekevä Vapa kertoi tällä viikolla, että se aloittaa ensimmäisenä suomalaisena asiantuntijayrityksenä huhtikuussa kuuden tunnin työpäivän. Kokeiluun osallistuu 45 työntekijää. Palkka säilyy samana ja tavoitteena on säilyttää sama tuottavuus kuin 7,5 tunnin työpäivän aikana.
Viime kesänä tuolloin liikenne- ja viestintäministerinä ollut Sanna Marin (sd.) mietti, voisiko Suomessa olla tulevaisuudessa tällainen lyhennetty työviikko. Moni tyrmäsi tämän utopiaksi.
Esimerkkejä on myös maailmalla
Ohjelmistoyhtiö Microsoft kokeili viime syksynä Japanissa nelipäiväistä työviikkoa. 2 300 työntekijää sai viisi peräkkäistä perjantaita vapaaksi ilman että palkka pieneni. Yrityksen mukaan tuottavuus nousi 40 prosenttia.
Vuonna 2018 uusiseelantilainen kiinteistösijoitusyritys kokeili nelipäiväistä viikkoa 240 työntekijällään. Kokeilusta tehdyn tutkimuksen mukaan työntekijöiden stressi väheni 7 prosenttia. Työn ja muun elämän tasapaino parani huomattavasti.
Tarvitsen vastapainoksi muutakin elämää, josta ammentaa ideoita, Sami Karjalainen sanoo.Jani Aarnio / Yle
Nokialainen Sami Karjalainen on kokeillut lyhennettyä työaikaa viisi vuotta. Silloin hän perusti Vehree-nimisen mainostoimiston.
Yrittäjä huomasi heti, että on tehokkaimmillaan, jos tekee töitä vähemmän kuin kahdeksan tuntia.
– Työtehoni on parempi, kun keskityn töihin oikeasti enkä vain roiku Facebookissa. Nukun hyvin, mikä on myös tärkeää.
Ennen omaa yritystä Sami Karjalainen oli kuusi vuotta töissä palkansaajana. Hän kävi töissä kyllä kahdeksan tunnin ajan, mutta myöntää, ettei tehnyt koko ajan täysillä töitä. Työt hoituivat työaikaa nopeammassa ajassa.
– Palkkatyössä piti välillä esittää, että on koko ajan ahkera. Nyt minun ei tarvitse esittää. Kun pääsin kokeilemaan yrittäjän vapautta, en ikinä vaihtaisi tätä pois.
Monessa työssä työvire katkeaa tutkimuksien mukaan kymmeniä, ellei satoja kertoja päivässä sähköposteihin tai puheluihin. Toisaalta jos saa keskittyneen flow-tilan päälle, työn tehokkuus paranee ilmiömäisesti.
Työn ja vapaa-ajan ero on kaventunut. Välillä on vaikea tietää, mikä on työaikaa ja mikä ei. Karjalaisen päässä syntyy ideoita, kun hän kantaa klapeja sisään tai käy uimassa.
– Luovalla alalla tarvitaan vapaata ja laiskottelua, että ideoita syntyy.
Sami Karjalainen ei ole tietokoneella monta tuntia päivässä, mutta ideat virtaavat vaikka rannalla. Sami Karjalaisen albumi
Karjalaisen mukaan työaika perustuu Suomessa liikaa maatalousyhteiskunnan käytäntöihin tai tehdastyöhön, vaikka työn luonne on muuttunut oleellisesti.
Hänkin tunsi ensin huonoa omaatuntoa, kun ei ollut tietokoneella heti aamusta. Sitten mies huomasi, että saa saman liikevaihdon, vaikka herää myöhemmin. Sami Karjalainen kertoo tienaavansa sen verran, että tulee toimeen.
– Pointti on tehdä hommat. Kellonajalla ei ole merkitystä.
"On yrittäjiä, joita ei saa pois töistä"
Suomessa noin kaksi kolmasosaa yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Vuonna 2018 yksinyrittäjiä oli 182 000.
Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen tietää, että yrittäjät tekevät keskimäärin pidempiä päiviä kuin palkansaajat.Jani Aarnio / Yle
Pirkanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen sanoo, että läheskään kaikilla aloilla Karjalaisen työaika ei onnistuisi.
Tämä johtuu siitä, että yrittäjät tekevät usein pienillä tuntiveloituksilla pitkiä päiviä. Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan jopa 16 prosenttia alle tuhat euroa kuukaudessa tienaavista yrittäjistä tekee yli 50 tunnin työviikkoa.
– On yrittäjiä, joita ei saa pois töistä. Sitten on yrittäjiä, jotka näkevät keskeiseksi asiaksi vapauden.
Suuri osa yrittäjistä haluaa kasvattaa yritystään. Tämäkin ajaa pitkiin päiviin. Mäkinen muistuttaa kuitenkin, että asiakas ostaa lopputuloksen, eikä aikaa.
Yrittäjät pitävät yleensä harvoin lomaa
Yksinyrittäjistä vain joka viides kertoi viettävänsä vähintään neljä viikkoa lomaa vuodessa. Joka viides on lomalla viikon tai vähemmän.
Sami Karjalainen tekee tässäkin eri tavalla. Hän pitää kesäisin viiden viikon kesäloman.
Lisäksi hän on ollut useana vuonna marras-joulukuussa kuukauden Espanjassa. Sitä Karjalainen kutsuu työlomaksi.
– Viihtyisin Espanjassa pidempäänkin, koska en pidä Suomen marraskuusta.
Sami Karjalainen ei tee iltaisin tai viikonloppuisinkaan töitä. Sen sijaan hän käy uimassa, taidenäyttelyissä ja elokuvissa, näkee kavereita, remontoi 120-vuotiasta taloaan tai osallistuu yhdistystoimintaan.
Jos asiakas soittaa hänelle, eikä hän pääse vastaamaan, hän soittaa myöhemmin takaisin. Hänestä asiakkaat ymmärtävät tilanteen.
Sami Karjalainen huomasi, että työt onnistuvat hyvin Espanjasta käsin, tarvitaan vain tietokone ja nettiyhteys. Sami Karjalaisen albumista
Osa kummeksuu valintaa
Karjalainen ei ole juuri puhunut asiakkaidensa kanssa työajastaan. Moni hänen asiakkaistaan on uusi yrittäjä, joka haluaa logon ja verkkosivut. Tapaamisessa puhutaan työasioista, ei henkilökohtaisia asioita.
Sen sijaan toiset yrittäjät ovat kummeksuneet valintaa.
– Toinen yrittäjä on sanonut suoraan minulle olevansa niin rahalle ahne, että haluaa tienata enemmän rahaa. Se on minusta jokaisen oma asia.
Suomessa yrittämisestä annetaan helposti raskas kuva. Sami Karjalainen toivoo, että hänen tarinansa rohkaisee nuoria ryhtymään yrittäjiksi.
1980-luvulla tai sen jälkeen syntyneet millenniaalit haluavat työltä muuta kuin vanhempansa. Rahan merkitys vähenee: tärkeämpää on merkityksellinen työ kuin hyvä palkka.
Otsikoissa näkyvät nyt pandemiat, ilmastonmuutos ja ääriliikkeet. On helppo nimetä ahdistuksen aiheita, mutta mistä kaikesta kannattaa oikeasti olla huolissaan?
Aiheesta puhutaan tamperelaisille lukiolaisille järjestettävässä turvallisuuspoliittisessa seminaarissa. Sen teemana on Epävarmuuden aika.
Yle Tampere lähettää seminaaripäivän keskeltä paneelikeskustelun, jossa äänessä ovat sotilasprofessori, eversti Mika Hyytiäinen Maanpuolustuskorkeakoulusta ja kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala Tampereen yliopistosta.
He kertovat, osaako tavallinen kansalainen olla huolissaan oikeista uhista. Kuinka tarkasti aikuiselämäänsä aloittelevien nuorten tulisi olla perillä yhteiskunnan muutoksesta?
Ääneen pääsevät myös lukiolaiset itse. Kuinka epävarmana tämä aika heidän silmissään näyttäytyy? Ja millaiseen maailmaan he ajattelevat koulun penkiltä suuntaavansa?
Keskustelua vetävät Yle Tampereen toimittajat Anna Sirén ja Katri Tapola. Tallenne seminaarissa tehdystä suorasta lähetyksestä on katsottavissa Yle Areenassa.
Päivitetty klo 14:47 Suora lähetys muokattu tallenteeksi.
– Tässä on rakentumassa Suomen toisiksi suurin yliopisto ja muutostilanteessa viestintään kohdistuu monenlaisia paineita. Olemme sopineet Camilla Lindforsin työsuhteen päättämisestä yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, kertoo yliopiston rehtori Mari Walls.
Brändin ympärillä monta kohua
Ennen Lindforsin työsuhteen päättämistä Tampereen yliopiston brändin ympärillä on ollut useita kohuja.
Yle kertoi helmikuussa, että brändiosasto pyysi poistamaan Tampereen yliopiston logosta tehdyn vanhan pilapiirroksen. Kiellon jälkeen piirroksia alkoi virrata nettiin solkenaan.
Muutamaa viikkoa aikaisemmin kohun aiheena oli Tampereen yliopiston rekrytointi-ilmoitus, jossa yliopisto haki viestintäasiantuntijaa. Ilmoituksessa tehtävään haettiin "monikanavaisen tarinankerronnan huippuosaajaa", jolla on supervoimia ja joka luo sanoitusta ja visualisointia.
– Yliopisto on luovien, itseohjautuvien ja intohimoisesti alaansa suhtautuvien ihmisten yhteisö. Sen sisälle tarvitsemme kuitenkin Future Findersin kaltaisia, eri alojen rajapinnoilla itsensä likoon laittavia ihmisiä, jotka ikään kuin sytyttävät pieniä innostuksen tulipaloja, Taru Pilvi sanoi.
Henkilökunta ja opiskelijat vaativat muutosta
Pilapiirroskohun jälkeen yliopiston opiskelijat ja henkilökunta vaativat muutosta brändäykseen. Vetoomus keräsi alle viikossa yli viisisataa nimeä.
Vetoomuksessa todettiin, että Tampereen yliopiston brändin pakonomainen suojelu kriittiseltä käsittelyltä on lopetettava, yliopiston nettisivuja on muokattava paremmiksi ja pöhinäretoriikka pitää lopettaa.
Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin totesi vetoomuksen jälkeen, että viestinnän linjaan tulee muutoksia.
– Se viestinnän kulttuuri on tullut ihan muusta maailmasta Tampereen yliopistoon, jossa muutenkin ollaan sovittamassa eri yliopistojen kulttuureja yhteen. Se ei ole toiminut. Tämä on aivan ilmeistä, Herlin totesi Suomen Kuvalehden (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa.
Nykyinen Tampereen yliopisto syntyi vuoden 2019 alussa, kun vanha Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät. Uusi yliopisto on säätiöyliopisto, jonka hallituksessa on muun muassa liike-elämän edustajia.
Yliopiston viestintä-, brändi ja markkinointiyksikköä vetää väliaikaisesti viestinnän kehittämispäällikkö Katja Ayres.
Mari Wallsin mukaan viestintä- ja brändijohtajan paikan täyttämisellä ei ole nyt kiirettä.
– Meillä on hyvä väliaikainen järjestely. Otetaan tähän paikan täyttöön nyt ihan rauhallinen näkymä, hän sanoo.
Yle Tampere kysyi Pirkanmaan kansanedustajilta, uhkaako Sanoma-Alma -kauppa pirkanmaalaisen tiedonvälityksen monimuotoisuutta. Pirkanmaan 19 edustajasta 15 vastasi.
"Onneksi Pirkanmaalla on paikallislehtiä"
Vastanneista kansanedustajista yhdeksän uskoo, ettei lehtikauppa uhkaa pirkanmaalaisten monipuolista tiedonsaantia. Moni huomauttaa paikallislehtien arvosta.
– Tiedonvälityksen monimuotoisuus epäilemättä vähenee jonkin verran kaupan toteutumisen myötä. Onneksi Pirkanmaalla on vielä sen jälkeenkin laaja kirjo eri lehtiyhtiöiden kustantamia, monipuolisia paikallislehtiä, sanoo SamiSavio (ps.).
Demarien IlmariNurminen kannustaa "lehden tilaajia vaatimaan aktiivisesti paikallista uutisointia" ja uskoo digisisältöön.
– Pirkanmaalla on myös muita paikallislehtiä. Lisäksi Sanoman toimivat digialustat antavat mahdollisuuden paikallisuutisointiin.
Myös vihreitten IirisSuomela muistuttaa Pirkanmaan paikallismedian laajasta kirjosta.
– En ajattele, että Sanoma-kauppa tulee muuttamaan Aamulehden sisältöjä radikaalisti. Pikemminkin yhteistyö voi vahvistaa mahdollisuuksia keskittyä monipuolisesti erilaisiin sisältöihin.
Anna-KaisaIkonen (kok.) toivoo lehdeltä edelleen paikallisuutta ja omaleimaisuutta. PiaViitanen (sd.) muistuttaa yleensäkin laadukkaan, riippumattoman ja moniäänisen median tärkeydestä.
"HS-Tampere" tai "Mini-Hesari" ei ole toivottava kehityssuunta
Edustajista kolme näkee isossa kaupassa uhkia. Ostouutisten jälkeen moni lukija on pohtinut samaa kuin keskustan Jouni Ovaska.
– Tärkeintä on, että Aamulehdestä ei tule pääkaupunkiseudun pää-äänenkannattaja. Toisaalta kauppa voi myös edistää digitaalista tuotantoa ja laajentaja sisältöjä, uskoo Ovaska.
Uhkia näkivät perussuomalaisten Veikko Vallin ja kokoomuksen PauliKiuru.
Vallin uskoo, että suurella todennäköisyydellä journalismi kapenee. Samat toimittajat kirjoittavat useampaan lehteen, ja lehtitalot hakevat säästöjä. Kiurun mielestä taas "HS-Tampere" tai "Mini-Hesari" ei ole toivottava kehityssuunta.
"Nähdään sitten, kun yhdistyminen oikeasti tapahtuu"
Vastaajista kolme ei ota asiaan kantaa. Kokoomuksen Arto Satonen jää odottamaan kilpailuviranomaisen lupaa kaupalle.
– Se nähdään sitten, kun lehtien yhdistyminen oikeasti tapahtuu. Onko Aamulehti sen jälkeen vielä aidosti oma lehti vai onko se kevyt-Hesari, jossa on pääkaupunki-seudun uutisten paikalla pirkanmaalaisia uutisia, Satonen aprikoi.
– Aika näyttää. Riippuu siitä, säilyykö Aamulehden ja muiden Sanomien ostamien lehtien toimitus itsenäisenä ja kuinka suuri osa esimerkiksi Helsingin Sanomien ja Aamulehden sisällöstä on jatkossa yhteistä.
Anna Kontula (vas.) ei ole niinkään huolissaan paikallisuutisista, mutta pelkää suomalaisen median omistuksen keskittymisestä.
– Mediamonopolit ovat aina jonkinlainen riski sananvapaudelle, sanoo Kontula.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Pirkanmaan Jätehuolto ja Rauman seudun jätehuoltolaitos ovat solmineet Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) kanssa yhteistoimintasopimuksen poistotekstiilin käsittelyn pilottilaitoshankkeesta.
Lounais-Suomen Jätehuollon tiedotteen mukaan yhteistyöllä jätelaitokset valmistautuvat vaatimukseen järjestää keräys kotitalouksien poistotekstiilille EU-direktiivin mukaisesti vuoteen 2025 mennessä tai valmisteilla olevan jätelakiesityksen mukaan Suomessa jo vuonna 2023.
Tavoitteena on, että pilottilaitoshankkeeseen osallistuvat vaiheittain kaikki kuntaomisteiset jätelaitokset. Poistotekstiilin erilliskeräysverkosto laajennetaan valtakunnalliseksi vuosien 2020–2022 aikana.
Keräys ja esilajittelu jätelaitosten alueilla
Yhteistyössä mukana olevat jätelaitokset järjestävät kotitalouksien poistotekstiilille keräyksen ja esilajittelun omilla alueillaan. LSJH:n alueella poistotekstiiliä on kerätty vuodesta 2016 ja Rauman seudulla vuodesta 2017 lähtien.
HSY aloitti poistotekstiilin keräyskokeilun Sortti-asemillaan syksyllä 2019.
– Pääkaupunkiseudulla kokeilu otettiin vastaan erittäin hyvin, sillä sitä oli toivottu jo pitkään. Tekstiiliä tuotiin Sortti-asemille runsaasti, peräti yli 35 000 kiloa, kolmen kuukauden keräyskokeilun aikana, HSY:n käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen kertoo.
Pirkanmaan Jätehuolto ja Loimi-Hämeen Jätehuolto aloittavat keräyksen myöhemmin tänä vuonna.
– Poistotekstiilien keräystä ja lajittelua pilotoidaan Tampereella yhteistyössä kierrätystoimijoiden kanssa. Yhteistyö käynnistyy syksyyn mennessä. Pilotin avulla valmistelemme tekstiilinkeräyksen laajentamista lähivuosina, kertoo Pirkanmaan Jätehuollon toimintajärjestelmäasiantuntijaSaana Ojala.
– Haluamme olla mukana kehittämässä poistotekstiilin valtakunnallista keräystä ja jalostusta ja saada kokemuksia poistotekstiilin jätehuoltoketjun järjestämisestä paikallisesti. Alustavan suunnitelman mukaan kerääminen aloitetaan kesän 2020 aikana, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n ympäristöneuvoja Mirva Naatulasanoo.
Lajitellut tekstiilit kuiduksi Paimiossa
Jätelaitosten esilajittelemat poistotekstiilit toimitetaan LSJH:n lajitteluhallille Turkuun jatkolajiteltavaksi.
Jatkolajittelun yhteydessä poistotekstiilit jaetaan eri kuituluokkiin optista tunnistustekniikkaa apuna käyttäen. Näin varmistetaan käsittelylinjastolle tulevan raaka-aineen ja siitä valmistettavien kuitutuotteiden laatu.
Lajiteltu poistotekstiili jalostetaan kuiduksi LSJH:n pilottivaiheen käsittelylinjastossa. Teollisuudessa kuitua voidaan käyttää kierrätystuotteiden raaka-aineena.
Kotitalouksien poistotekstiilien käsittely ja jalostaminen kierrätyskuiduiksi on uutta Suomessa.
Pilottilinjastolle löydettiin soveltuvat vuokratilat Paimiosta.
– Pilottilaitoksessa kerätään kokemuksia ja kasvatetaan osaamista täyden mittakaavan laitoksen suunnittelua varten. Tärkeänä tavoitteena on myös muodostaa kumppanuuksia ja asiakkuuksia kierrätyskuidun hyödyntämiseksi, LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä kertoo.
Täyden mittakaavan jalostuslaitos Turkuun
LSJH suunnittelee samanaikaisesti suuren kapasiteetin jalostuslaitosta Turun Topinpuiston kiertotalouskeskukseen.
Valmistuessaan se käsittelee ympäri Suomen kerättyä kuluttajien käytöstä poistamaa poistotekstiiliä ja jalostaa siitä kierrätyskuitua teollisuuden tarpeisiin.
Poistotekstiilin jalostuslaitoksen käynnistämiseen tähtääviin hankkeisiin on saatu rahoitusta Työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM), Ympäristöministeriöstä (YM), Business Finlandilta, Varsinais-Suomen Liitosta sekä kuntien jätelaitoksilta.
Suomessa paljastui torstaina yhteensä viisi uutta koronavirustartuntaa, tiedottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Kolme tapauksista on todettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, yksi Pirkanmaalla ja yksi Hämeenlinnassa. Kaikki tartunnan saaneet ovat hyväkuntoisia ja eristyksessä kodeissaan.
Pääkaupunkiseudulla tartunnan ovat saaneet työikäinen nainen ja kaksi työikäistä miestä.
Naisen tartunta liittyy aiemmin todettuihin tartuntoihin. Miespuolisten sairastuneiden tartunnat ovat peräisin Pohjois-Italiasta. Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) mukaan pääkaupunkiseudulla tartunnan saaneet ovat kotiutuneet näytteenoton jälkeen ja heidän lähipiireihinsä on oltu yhteydessä.
Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä ensimmäiset tapaukset
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä on todettu tartunta Pohjois-Italiassa matkailleen hämeenlinnalaisperheen lapsella. Perhe saapui matkalta tiistaina ja kävi antamassa näytteet keskiviikkona.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin mukaan perhe otti itse yhteyttä terveydenhuoltoon oireita havaittuaan. Ainoat altistuneet ovat muita perheenjäseniä, sillä perhe oli ollut vapaaehtoisessa kotikaranteenissa. Perheen lapset eivät olleet osallistuneet esimerkiksi kouluopetukseen.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Järvelä kertoo, että perheessä on kaksi oireista ihmistä. Toisella on flunssatyyppisiä oireita ja koronavirustartunnan saaneella lähinnä päänsärkyä. Molemmat ovat hyväkuntoisia.
Pirkanmaalla sairastunut on sairaanhoitopiirin mukaan 44-vuotias ja saanut tartunnan Pohjois-Italiasta. Hän on kotona eristyksessä ja hyväkuntoinen. Tartunnalle on altistunut kolme lähikontaktia.
Altistuneet ovat tartunnan saaneen henkilön perheenjäseniä. Koko perhe oli ollut yhdessä matkalla Pohjois-Italiassa.
Perheen kanssa ollaan yhteydessä puhelimitse. Jos tartunnan saaneen oireet pahenevat hänet voidaan tarvittaessa siirtää sairaalahoitoon eristykseen. Myös muiden perheenjäsenten vointia seurataan tarkasti.
Lasten terveydelle riski on pieni
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mukaan tartunta ei aiheuta vaadi erityisiä toimenpiteitä esimerkiksi kouluissa tai päiväkodeissa. Perhe on Tampereen yliopistollisen sairaalan infektiolääkärin Janne Laineen mukaan pysynyt matkan jälkeen paikoillaan.
Altistuneilla lapsilla tartuntaa ei ole todettu. Jos lapsi saa tartunnan, riski omalle terveydelle on Laineen mukaan hyvin pieni.
– Alle 10-vuotiailla ei käytännössä ole havaittu lainkaan vakavia sairastapauksia. 10–20-vuotiaillakin ne ovat erittäin harvinaisia. Vasta keski-iästä ylöspäin vakavampia sairastapauksia alkaa esiintyä. Ei paljon, mutta enemmän kuin nuoremmilla, Laine sanoo.
Lapsetkin voivat kuitenkin tartuttaa tautia eteenpäin, siksi tartunnan saaneet lapset on syytä löytää.
Lisää tartuntoja todetaan Laineen mukaan hyvin todennäköisesti lisää.
– Mikäli epidemian torjuminen onnistuu, tapaukset jäävät yksittäisiksi. Jos tauti lähtee leviämään, tilanne on toinen. Sitten mietimme keitä kaikkia kannattaa testata, Laine toteaa.
Suomessa on torstaina selvinneiden tapausten myötä todettu yhteensä 12 koronavirustartuntaa.
Ensi vuonna avautuvan Tampereen uuden monitoimiareenan nimi on jatkossa Uros Live. Areenan ja Uros-konsernin yhteistyösopimus julkistettiin torstaina. Sopimuksen pituus on kymmenen vuotta.
Uros on oululainen, vuonna 2011 perustettu teknologia-alan yritys, joka toimittaa mobiilipalveluja ja teollisen internetin ratkaisuja.
– Areenan nimeäminen Uros Liveksi tuntui brändillemme sopivalta. Olen tästä yhteistyöstä todella iloinen, kertoo Uros-konsernin toimitusjohtaja Jerry Raatikainen.
Tampereen keskustaan rautatien päälle rakennettava monitoimiareena valmistuu ensi vuonna. Sen kustannusarvio on noin 125 miljoonaa euroa. Tampereen kaupungin osuus hankkeesta on noin 60 miljoonaa euroa.
Monitoimiareena korvaa Suomen ensimmäisen jäähallin Tampereen Hakametsässä. Areenasta tulee Tapparan ja Ilveksen kotihalli ja siellä on tarkoitus pelata jääkiekon MM-kisat keväällä 2022.
Areenassa voidaan myös järjestää kokouksia- ja konferensseja ja kansainvälisen tason konsertteja. Sinne mahtuu kerralla jopa 15 000 katsojaa ja vuosittain siellä arvioidaan vierailevan yli miljoona ihmistä.
Areenan yhteyteen tulee myös hotelli, kasino ja lukuisia ravintoloita. Areenan pinta-ala on 50 000 neliötä, hotelli mukaan lukien siitä tulee 8–9 kerrosta korkea. Areenaa rakentaa rakennusyhtiö SRV.
Areenaa rakennetaan Tampereen keskustassa, rautatien päälle tulevalle kannelle. Kuva on lokakuulta 2019.Marko Melto / Yle
Ensimmäinen tartunta todettiin Kiinan Wuhanista Suomeen tulleella turistilla 29. tammikuuta. Nainen oli matkustanut Saariselälle, josta hänet toimitettiin tartuntaepäilyn vuoksi Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle. Noin 30-vuotias nainen oli eristyksessä sairaalassa, josta hän pääsi hyväkuntoisena pois 5. helmikuuta.
Keitä muut sairastuneet ovat?
26. helmikuuta, työikäinen suomalaisnainen, tartunta todettu Uudellamaalla
28. helmikuuta, työikäinen suomalaisnainen, tartunta todettu Uudellamaalla
1. maaliskuuta, lapsi, tartunta todettu Uudellamaalla
5. maaliskuuta, työikäinen mies, tartunta todettu Uudellamaalla
5. maaliskuuta, työikäinen mies, tartunta todettu Uudellamaalla
5. maaliskuuta, lapsi, tartunta todettu Kanta-Hämeessä
5. maaliskuuta, aikuinen, tartunta todettu Pirkanmaalla
Mistä tartunnat on saatu?
Ensimmäinen sairastunut eli kiinalaisnainen oli saanut tartunnan kotimaastaan. Muut tartunnat ovat peräisin Pohjois-Italiasta. Sairastuneet ovat joko itse matkustaneet Pohjois-Italiassa tai heidän lähipiirissään on siellä matkaillut henkilö.
Kuinka monta henkeä on karanteenissa nyt?
1. maaliskuuta sairastanuneen lapsen koulu- ja jalkapallokavereita on karanteenissa 130. Lisäksi osa sairastuneista on kotona karanteenissa. Saatavilla ei ole kuitenkaan yksityiskohtaista tietoa siitä, ketkä sairastuneista ovat kotona ja ketkä sairaalassa.
Voiko tartuntoja tulla lisää?
Tampereen yliopistollisen sairaalan infektiolääkärin Janne Laineen mukaan tartuntoja todetaan hyvin todennäköisesti lisää.
– Mikäli epidemian torjuminen onnistuu, tapaukset jäävät yksittäisiksi. Jos tauti lähtee leviämään, tilanne on toinen. Sitten mietimme, keitä kaikkia kannattaa testata, Laine toteaa.
Muokattu klo 14.30: Korjattu kahden tartunnan päivämäärää.
Tampereen tulevan monitoimiareenan ja oululaisen Uros-konsernin 10 vuoden mittainen yhteistyösopimus julkistettiin tänään. Samalla kerrottiin Ilveksen ja Tapparan tulevan kotihallin nimi: Uros Live.
Nimi herätti sosiaalisessa mediassa tuoreeltaan paljon huomiota ja kirvoitti sekä närkästystä että irvailua.
Moni kommentoijista kiinnitti erityistä huomiota nimen herättämään miehiseen mielikuvaan.
Nimeä vaaditaan vaihdettavaksi
Aiheeseen otettiin kantaa myös politiikan pelikentällä.
Tampereen vihreä valtuustoryhmä katsoi nimivalinnan niin tärkeäksi, että se lähetti asiasta tiedotteen.
Valtuustoryhmän mukaan se ei hyväksy sukupuolittunutta nimeä, vaan haluaa areenalle nimen, joka kuvastaa Tampereen nykyaikaista ja yhdenvertaisuutta kunnioittavaa arvopohjaa.
– Nimi on vaihdettava. Tämä on tärkeää Tampereen uskottavuuden ja vetovoiman kannalta, vaatii Tampereen vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Olga Haapa-aho.
Monitoimiareenasta tulee Tapparan ja Ilveksen kotihalli.SRV/ Credit Tomorrow AB / Studio Libeskind/ Aihio Arkkitehdit
Toimitusjohtajat: "Osasimme odottaa, että herättää huomiota"
Soitimme Areenan ja Uroksen toimitusjohtajille ja tiedustelimme, miten he suhtautuvat nimivalintaan ja sen aiheuttamaan somekohuun.
Areenan toimitusjohtaja Marko Hurme, miten juuri tähän nimivalintaan päädyttiin?
– Pääyhteistyökumppanilla on sen niminen tuote, jota he ovat markkinoimassa kansainvälisesti. Nimi on kansainvälinen ja jälkimmäinen osa viittaa myös siihen, että livenä näytetään ja tuotetaan erilaisia elämyksiä ja tapahtumia. Areenaa käytetään erisnimen jälkeen selittävänä osuutena.
Osasitteko odottaa, että nimen julkistaminen herättää näin paljon huomiota?
– Tottakai odotimme sitä. Olen itsekin kuullut viime kuukausien aikana paljon spekulaatioita nimestä ja siitä, onko kyseessä perinteinen suomalainen tai tamperelainen yritys. Pidimme nimen tarkoituksella tutkan alapuolella loppuun asti.
Olivatko reaktiot odotettuja?
– Haastattelupyyntöjä on ollut sen verran, etten ole ehtinyt vielä tutkia, mitä aiheesta sosiaalisessa mediassa keskustellaan. Toki olen tyytyväinen siihen, että meidät on huomioitu mediassa.
Uros-konsernin toimitusjohtaja Jerry Raatikainen, miten Tampereen Areenan nimeksi päädyttiin antamaan Uros Live?
– No meidän yhtiömme nimi on Uros, ei nimi ole siinä mielessä mikään uutinen. Uros Live taas on meille uuden liiketoiminta-alueen nimi, joka on nyt brändätty.
Osasitteko odottaa, että nimen julkistaminen herättää näin paljon huomiota?
– Sanotaan, että se oli odotettavissa. Olemme Oulun Kärppien pääsponsorina kolmatta kautta, ja nimi on herättänyt ennenkin samansuuntaisia reaktioita. On ehkä paikallaan mainita, että yrityksen nimi on lyhenne alkuperäisestä Universal Roaming Solutions -nimestä.
Uusista nimistä on väännetty ennenkin
Areenan nimivalintaan heräsivät sosiaalisessa mediassa myös anagrammien tehtailijat.
Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun Tampereen tulevan maamerkin nimi herättää keskustelua.
Toissa vuonna uudelle radan päälle rakentuvalle kaupunginosalle etsittiin nimeä kilpailun avulla. Tuleva areena on osa tätä kaupunginosaa. Varsin lennokkaista nimiehdokkaista tehtiin kysely, jonka perusteella nimeksi valittiin loppujen lopuksi ytimekäs kotimainen vaihtoehto: Tampereen Kansi.
Satakunnan käräjäoikeus on vanginnut 27- ja 24-vuotiaat miehet harvinaisen raskailla rikosnimikkeillä.
Heitä epäillään todennäköisin syin muun muassa panttivangin ottamisesta, törkeästä kiristyksestä, törkeästä vapaudenriistosta ja ryöstöstä Porissa. Rikokset ovat vangitsemistietojen mukaan tapahtuneet viime torstain ja viime sunnuntain välisenä aikana.
– Kyseessä on hyvin poikkeuksellinen tapaus. Varsinkin panttivangin ottaminen on erittäin harvinainen rikosnimike, toteaa rikoskomisario Erik Salonsaari Lounais-Suomen poliisista.
Salonsaaren mukaan tapauksen tutkinta on aivan alkuvaiheessa, eikä poliisi voi tässä vaiheessa juurikaan valottaa tapahtumien kulkua.
– Sen voin sanoa, että uhri on porilainen mies ja vangitut ulkopaikkakuntalaisia miehiä.
Vangittuja epäillään myös maksuvälinepetoksesta, törkeästä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta Tampereella. Näidenkin rikosten tekoaika on sama.
Pelkästään panttivangin ottamisesta maksimirangaistus on kymmenen vuotta vankeutta.
Raimo “Rake” Silius kuuluu harvalukuiseen joukkoon.
Hän on yksi niistä kolmesta ihmisestä, jotka ovat osallistuneet kaikille Tampereen elokuvajuhlille festivaalin viisikymmenvuotiaan historian aikana.
Toinen heistä on nykyisin 86-vuotias Kari Uusitalo, joka oli ensimmäisten festivaalien aikaan juuri perustetun Suomen elokuvasäätiön asiamies.
Kolmas on Raimo Siliuksen Tuija-vaimo, jonka kanssa lempi leimahti ensimmäisillä festivaaleilla. Tuore pariskunta istui Kino-Palatsin parvella vieretysten katsomassa jokaisen näytöksen alusta loppuun.
– Me kaikki kolme päätettiin elää ainakin siihen asti, että nähdään nämä 50-vuotisjuhlat, Silius muistelee tuhdilla tamperelaismurteella puhelimessa.
Elokuvien esittäminen Kino-Palatsissa loppui kokonaan 1991. Tampereen elokuvajuhlat
Festivaali syntyi rakkaudesta lajiin
Raimo Silius kuuluu 1960-luvun Tampereen elokuvaentusiastien joukkoon, joka turhautuneena surkeaan tarjontaan päätti tehdä asialle jotain.
Siliuksen ensimmäinen julkaistu lehtijuttu oli Aamulehden kulttuurisivuile painettu, suivaantunut lukijakirje.
Siinä Silius ihmetteli, miten on mahdollista että yhteen Suomen suurimmista kaupungeista ei saada uutuuselokuvia sitten millään.
Helsingin ensi-illan jälkeen saattoi kulua parikin vuotta ennen kuin elokuvaa nähtiin Tampereella. Aina ei nähty ollenkaan, vaikka levityssopimuksessa olisi ollut vielä aikaa jäljellä.
Ranskalaista ja italialaista uuden aallon elokuvaa janonneet nuoret perustivat vuonna 1968 elokuvakerho Monroen, joka toimii edelleen.
Sen iltapäivisin pidetyissä kerhonäytöksissä esitettiin aina pitkän elokuvan lisäksi myös lyhytelokuvia, jos aikaa ennen kaupallisen iltaohjelman alkua suinkin jäi.
– Oma filmihulluus alkoi viimeistään siitä, kun 1960-luvun puolivälissä näin Alain Resnaisin kuuluisan Auschwitz-dokumentin Yö ja Usva.
Monroen näytöksistä tuli nopeasti hurjan suosittuja. Sen myötä Siluksen ystävä, Helsingistä tiedotusoppia opiskelemaan tullut Ilkka Kalliomäki sai villin idean: pistetään pystyyn lyhytelokuvajuhlat.
Sanoista oli lyhyt matka tekoihin. Vuonna 1969 järjestettiin kengännauhabudjetilla Tampereen lyhytelokuvapäivät. Kävijöitä oli muutama sata, mutta kaikki olivat hurjan tyytyväisiä. Lisää piti saada.
– Se meni niin hienosti, että Ilkka (Kalliomäki) sai seuraavan hullunrohkean ajatuksen: perustetaan seuraavaksi kansainväliset elokuvajuhlat.
Tampere-talo kuului elokuvajuhlien esityspaikkoihin vakituisesti vuosina 1992-2001. ja sen jälkeen satunnaisesti. Tänä vuonna siellä esitetään Fritz Langin Metropolis Tampere Filharmonian säestämänä.Tampereen elokuvajuhlat
Sadasta elokuvasta sataan näytökseen
Tampereen elokuvajuhlien, tuttavallisemmin Filkkareiden, syntymäpäivänä 19.2.1970 oli hirveä pakkanen, mutta se ei tunnelmaa haitannut.
Kymmenellä markalla sai sarjalipun neljä päivää kestäville festivaaleille, ja suomalaisen elokuvan suurmiehen, Risto Orkon avulla juhlat saivat kaupungin komeimman teatterin, Kino-Palatsin myös iltaisin käyttöönsä.
– Tässä on sulle luku, joka kuvaa hyvin Filkkareiden matkaa pienestä suureksi: Kun ensimmäisillä festivaaleilla oli sata elokuvaa, niin viimeisten parinkymmenen vuoden ajan meillä on ollut yli sata näytöstä. Se tarkoittaa 400-500 elokuvaa jokaisilla juhlilla. Enempää ei oikein ehdi viidessä päivässä esittää.
Vuosikymmeniä järjestelyissä mukana olleen Siliuksen mukaan ensimmäisistä Filkkareista lähti käyntiin elokuvafanien kulta-aika. Elokuvakerhoja oli 1970-luvulla yli 20. Tampereen lisäksi niitä oli myös muutamassa naapuripitäjässä
– Tampere oli siihen aikaan Suomen paras ja aktiivisin elokuvakaupunki. Seuraavalla vuosikymmenellä hieno kerhoperinne tosin nopeasti hiipui, tuli videot ja muut harrasteet, ja kai kuppilatkin vei ihmisiä mennessään.
Tampereen elokuvajuhlat olivat heti menestys, mutta siitä huolimatta niiden taival uhkasi katketa alkumetreille.
Katariina Lillqvistin elokuva Uralin perhonen voitti parhaan kotimaisen animaation palkinnon Tampereen elokuvajuhlilla 2008.Camera Cagliostro
Vallankumousfestivaalit olivat monelle liikaa
Keskellä kaupunkia sijainneen Kino-Palatsin tilalle jouduttiin jo toisena festivaalivuonna etsimään toinen koti festivaaleille.
Syy oli taiteellinen ja tekninen. Kino-Palatsissa ei voinut näyttää kuin 35-millisiä vakioelokuvia, mutta 1960-luvun elokuvantekijöiden nuori polvi oli jo siirtynyt 16-milliseen filmiin.
Filkkarit muuttivat Teiskontielle Teknillisen korkeakoulun, eli Tekun juhlasaliin. Se veti 750 ihmistä ja siellä oli sen ajan mittapuulla täydellinen konehuone. Kahden projektorin avulla voitiin esittää vaikka viisi tuntia elokuvaa putkeen. Myös 16-millimetristen filmikopioiden esittäminen sujui; kehnosti, mutta kuitenkin.
Kaikki näytti siis lupaavalta toisten elokuvajuhlien aattona vuonna 1971.
Sitten poliittiset näkemyserot leimahtivat ja tunteet kuumenivat, Silius kuvailee. Samaan aikaan seudulla oli meneillään metallityöläisten pitkä lakko, joka oli luonut hyvän pohjan jännitteille.
Osa festivaalivieraista oli jyrkästi sitä mieltä, ettei elokuvia saa missään nimessä kilpailuttaa keskenään. Silius uskoo, että mikäli se argumentti olisi voittanut, olisi festivaalit voinut kuopata saman tien.
– Niistä tuli yllättäen vallankumousfestivaalit. Helsingistä tuli nuorta radikaalijengiä. He eivät tykänneet festivaalista, eivätkä sen ohjelmistosta. Tekun ruokalassa oli joukkokokouksia, joissa pahimmillaan yritettin estää esityksiä. Juhlat päättyivät kaikenlaisiin julkilausumiin.
Kansainvälisen kilpailun tuomaristoa johtanut Jörn Donner hoiti kuitenkin Siliuksen mielestä festivaalin kunniakkaasti maaliin.
– Hän junaili upeasti pääpalkinnon, Grand Prixin, Hannu Peltomaan hienolle pultsaridokumentille Rantojen miehet. Tosin äänestyksen jälkeen. Samoilla festivaaleilla muuten oli Suomen ensi-illassa Perkele! Kuvia Suomesta. Sensuroituna kopiona tosin.
– Sellaisia ajankuvia, Silius hymähtää.
Poliittinen turbulenssi seitsemännen taiteen ympärillä oli liikaa tamperelaispäättäjille, erityisesti porvarileirissä.
Aamulehti, joka oli siihen aikaan Kokoomuksen äänenkannattaja, julkaisi vuoden 1971 festivaaleista hapokkaan tekstin pääkirjoitussivuillaan. Sen otsikko oli "Lauluja Leninistä".
Marraskuussa kaupunginvaltuusto päätti lakkauttaa pienen, mutta juhlille välttämättömän taloudellisen tukensa kokonaan.
Vuoden 1972 Filkkarit peruutettiin.
Raimo Silius oli varma, että kyseessä oli koko tapahtuman lorun loppu.
Miia Tervo voitti elokuvajuhlien pääpalkinnon vuonna 2010. Tänä vuonna festivaaleilla nähdään hänen retrospektiivinsä, minkä lisäksi hän pitää mestariluokka-luennon.Tommi Taipale / Tampereen elokuvajuhlat
Kaurismäen veljekset muutoksen airueina
Pitkällisen puljaamisen ja poliittisen väännön jälkeen Tampereen elokuvajuhlat kuitenkin järjestettin jälleen 1973.
Ohjelmisto oli komea ja festivaaleista tuli nopeasti kansainvälisesti arvostettu tapahtuma, mutta eri ryhmien keskinäinen mittelöinti leimasi tapahtumaa kulissien takana koko 1970-luvun.
Hallituksen ja järjestelytoimikunnan jäsenet, sekä festivaalin valintalautakunta ja osin jopa tuomariston suomalaisjäsenet valittiin Tampereen kaupunginvaltuuston voimasuhteiden mukaan. Raimo Silius jättäytyi pois niistä tehtävistä, koska ei ollut puoluepoliittisesti sitoutunut.
Festivaaleja vuosina 1974-2000 johtanut Pertti Paltiala sai Siliuksen lopulta mukaan hallitukseen vuonna 1983 lupaamalla, ettei tämän nimen perään tarvita mitään puoluelyhenteitä. Hän oli mukana asiantuntijajäsenenä.
– Valintoja tehtiin 1993 vuoteen asti enemmän tai vähemmän poliittisilla mandaateilla. Silloin muut elimet lakkautettiin, ja tuli vain yksi hallitus.
Siihen, mitä elokuvajuhlien valkokankailla nähtiin, tuli kuitenkin suuri muutos jo 1980-luvun alussa.
Siliuksen mielestä käännekohta oli 1981, jolloin Filkkarit olivat viimeistä kertaa Tekulla. Tuolloin kolmatta kertaa jaetun Risto Jarva -palkinnon pokkasivat nuoret Kaurismäen veljekset esikoiselokuvallaan Valehtelija.
Mikan ohjaamassa elokuvassa Aki näytteli Ville Alfaa, patologista valehtelijaa. Elokuva nosti hattua ranskalaiselle uuden aallon elokuvalle.
– Se oli Mikan lopputyö Münchenin elokuvakorkeakoulusta. Se todella näytti, että nyt tehdään erilaista elokuvaa kuin 70-luvulla. Ne,jotka olivat tehneet dokkareita, siirtyivät tekemään fiktiota.
Suomalaisohjaajat vapautuivat, Silius summaa.
– Tapahtui sama, mikä musiikissa oli tapahtunut muutamaa vuotta aiemmin, kun punk korvasi taistelulaulut.
Raiskausoikeudenkäyntiä kuvaava Miia Tervon Ei mitään hätää -lyhytelokuva nähdään osana Tervon retrospektiiviä tänä vuonna.Tuffi Films
Tulevaisuuden suuret nimet ovat aina juhlineet Tampereella
Vaikka Filkkareilla on vuosittain useita tunnettuja ohjaajavieraita, ovat festivaalit olleet monille muillekin kuin Kaurismäille ensimmäinen ponnahduslauta.
Sekä festivaaleilla jaetut palkinnot, että nuorten taiteilijoiden näkemät elokuvat ovat vaikuttaneet monen tunnetun tekijän uraan.
Esimerkiksi Katariina Lillqvist kävi hyvin nuorena katsomassa tsekkiläisten nukkeanimaatiomestareiden, kuten Prahan taikuriksi sanotun JiriTrnkan teoksia ja sai siitä kipinän. Hänestä tuli itseoppinut elokuvantekijä, joka on jo pitkään kuulunut maailman huippuihin käsintehdyn nukkeanimaation saralla.
– Hän on todellinen Pispalan lahja maailmalle, ja on aina itsekin korostanut Filkkareiden merkitystä alavalinnalleen. Lillqvist kuuluu varmaan eniten meillä palkittujen joukkoon.
Toinen oiva esimerkki Tampereen elokuvajuhlien nosteesta on “vakiokalustoon” kuuluva rovaniemeläisohjaaja Miia Tervo, jonka retrospektiivi nähdään tämän vuoden festivaaleilla. Tervo voitti kansainvälisen kilpailun vuonna 2010 lyhytelokuvallaan Lumikko.
Nyt Tervon ensimmäinen pitkä fiktioelokuva Aurora on ehdolla kolmessatoista Jussi-palkintokategoriassa. Tervo on itse arvioinut haastatteluissa, että hän on siellä missä nyt on osin sen ansiosta, että on saanut “häröillä” lyhytelokuvan parissa ja saanut siitä kiitosta.
Peter von Bagh kuului vuosien ajan Filkkareiden vakikalustoon. Tässä hän esiintyy yleisölle vuonna 1989.Tampere Film Festival Tampereen elokuvajuhlat
Elokuva – parhaimmillaan porukassa
Toisin kuin Filkkareiden alkuhämärissä, elokuvakerhojen kultakaudella, voi oikeastaan kuka tahansa nykyisin tehdä elokuvan.
Teknisen murroksen ansiosta loistava idea ei välttämättä tarvitse toteutuakseen jättibudjettia. Filkkareiden pääpalkintokin voi Raimo Siliuksen mielestä olla käden ulottuvilla, jos tekijällä on hyvä tarina ja taitoa kertoa se.
Elokuvia tarjotaan Tampereelle vuosi vuodelta enemmän. Kotimaisia ehdokkaita tuli tänä vuonna kolmisen sataa, kaikkiaan 50 vuoden aikana kansainväliseen kilpailuun on ollut tarjolla lähes sata tuhatta.
Teknisen murroksen ansiota on pitkälti sekin, että isot elokuvat tulevat nykyisin samaan aikaan nähtäviksi kaikkialla. Jos ei muualla, niin suoratoistopalveluissa.
Silti Tampereen elokuvajuhlat vetää vuosittain noin 30 000 kävijää. Siliuksen mukaan on selvää, mihin festivaalien tenho perustuu: elokuvia on kivempaa katsoa yhdessä kuin yksin kotisohvalla.
– Se on sama taika 2500 vuotta vanhalla teatterilla, livemusiikilla ja tällä äärimmäisen nuorella elokuvataiteella. Ne on kaikki tarkoitettu porukalla koettaviksi.
