Turun tuomiokirkko muuntui torstai-iltana ensimmäistä kertaa elokuvapäivän näyttämöksi. Tuomiokirkkoseurakunta halusi esittää Charlie Chaplinin elokuvan Diktaattori.
Seurakunnan kappalainen Miika Ahola kertoo kuulleensa muutaman kipakan kommentin kansallispyhäkön muuttamisesta elokuvasaliksi. Pettymystä ratkaisuun purettiin niin ikään Turun Sanomien yleisönosastolla.
Aholan mukaan palaute oli myös myönteistä.
– Palaute osoittaa, että tuomiokirkko on ihmisille tärkeä ja pyhä paikka. Koen sillä tavalla palautteen myönteiseksi. Toisaalta kirkkoa ei muuteta kokonaan elokuvateatteriksi, vaan kyse on vain yhdestä esityksestä.
Vuonna 1940 valmistunut Diktaattori parodioi Adolf Hitleriä ja kansallissosialismia. Elokuvalla seurakunta halusi ottaa kantaa yhteiskunnan polarisoitumiseen ja vedota oikeudenmukaisuuden, suvaitsevaisuuden ja ihmisarvon puolesta. Kappalaisen mukaan ihan mikä tahansa elokuva ei käy tuomiokirkossa esitettäväksi.
– Elokuva ei taidemuotona ole sellainen, että niitä ei voisi esittää kirkossa. On kyse siitä, mikä elokuva valitaan, Miika Ahola sanoo.

Hilpeitä hymähdyksiä ilmassa
Elokuvapäivän idea on, että kuka tahansa voi järjestää ilmaisen elokuvaesityksen. Ensimmäisen kerran päivä järjestettiin Turussa vuonna 2015. Tänä vuonna elokuvia nähtiin muun muassa kirjastoissa, kauppakeskuksissa ja ravintoloissa.

Kun tuomiokirkon elokuva alkoi, kaikki 150 penkkiä olivat täynnä. Katsomo oli muodostettu saarnastuolin läheisyyteen irtotuoleista eli elokuvaa ei sentään katsottu kirkonpenkistä saakka. Tyynyjä sen sijaan oli varattu pehmusteeksi.
Eväitä tähän näytökseen ei saanut tuoda eikä niitä yleisöllä ollutkaan. Charlie Chaplinin koominen hahmo kirvoitti yleisöstä hilpeitä hymähdyksiä. Tunnelma oli rento.

Henna Hintsanen ja Hanna Aaltonen saapuivat tuomiokirkkoon jo tunti ennen elokuvaesityksen alkamista. He ovat kokeneita elokuvapäivän ystäviä.
– Oletin, että olisi ollut enemmän jonoa, joten sen vuoksi tulimme ajoissa. Aikaisemmissa näytöksissä on ollut suurempi ruuhka, kertoo Hintsanen.
– Täällä kuluu aikakin ihan kivasti. Voi katsella, mitä tapahtuu, kertoo Aaltonen.
Hintsasen mielestä kirkko sopii hyvin elokuvan esityspaikaksi, sillä miljöö on mielenkiintoinen juuri Diktaattori-elokuvan esittämiseen. Aaltonen muistuttaa, että kirkossa on ollut paljon muutakin taidetta. Siksi hän kokee, että elokuvakin sopii sinne hyvin.

Vieras Tukholmasta myös Tampereelle kirkkoelokuviin
Matti Järvinen saapui Tukholmasta asti Turkuun viettämään elokuvapäivää. Hän jatkaa elokuvan parissa myös perjantaina Tampereen tuomiokirkossa. Tampereen lyhytelokuvajuhlilla on luvassa mykkäelokuvaesitys, urkusäestetty Victor Sjöströmin Ajomies.
– Ruotsissa muutama vuosi sitten näytettiin hyvin paljon elokuvia kirkoissa ja seurakuntasaleissa. Tämä on mahtava paikka. En ole ennen ollut tässä kirkossa, Järvinen sanoo.
Hänen kanssaan ajatuksia ennen elokuvaa jakoivat Tuuli ja Asseri Heervä. Tuuli oli saapunut Turkuun Pomarkusta ja Asseri opiskelee Turussa.

– Harrastamme elokuvien katsomista erikoisissa paikoissa. Olemme olleet muun muassa Lontoossa Selfridgesin tavaratalossa elokuvaesityksessä. Tämä on mielenkiintoinen keino saada väkeä kirkkoon, pohti Tuuli Heervä.
– Tästä tulee varmasti jännä kokemus. Paikka saattaa provosoida ihmisiä, mietti Asseri Heervä.
Kappalainen Miika Ahola on ollut aiemmin järjestämässä kansaa kuohuttavia tapahtumia. Tanssivat papit keräsivät rahaa yhteisvastuukeräykseen joitakin vuosi sitten. Turun Mikaelinkirkon Dance-messun esittelyvideossa Ahola tanssi nuorten kanssa kaapu päällä. Tämä video poiki lehtijutun Iltalehteen.

Vaikka tempaukset ovat keränneet huomiota, hän painottaa, että se ei ole tapahtumien perimmäinen tarkoitus.
– Asioita voi tehdä myös uudella tavalla. Joistakin saattaa tuntua, että se ei ole sopivaa. Kaikissa näissä tapauksissa on mietitty tarkkaan, mitä ollaan tekemässä. Näitä asioita ei tehdä vain sen takia, että nyt tempaistaan tai synnytettäisiin kohua.

Lue lisää:
Tanssivat papit saarnaavat trance-väelle
Turun tuomiokirkko muuntuu ensimmäistä kertaa elokuvateatteriksi