Mänttä-Vilppulan kaupunki avaa nettisivuillaan lentokaupunkisopimuksen oikeudellista valmistelua.
Kaupunginjohtaja Markus Auvinen kirjoittaa blogissaan, että taloudellinen riski on ulkopuolisilla rahoittajilla eli Osanna-yhtiöillä. Kaupungin vastuu rajoittuu hänen mukaansa lentokaupunkialueen lämpö- ja vesihuollon rakentamiseen sekä kuntakonsernin henkilöstön palkkoihin.
Mänttä-Vilppula myös kiistää, että sopimus olisi kaupungille epäedullinen tai johtaisi kiellettyyn julkiseen tukeen.
– Valmistelua on tehty huolella, eikä hankkeen uutisoinnissa toistaiseksi ole tullut esiin seikkoja, joita valmistelussa ei olisi vielä huomioitu tai havaittu, Auvinen kirjoittaa.
10 miljoonan euron vakuudesta todetaan, että omistus ja oikeus tiliin on ainoastaan Mänttä-Vilppulan kaupungilla.
Muun muassa Yle on selvittänyt, että rakennushankkeen taustalla oleva salaperäinen Osanna Group -konserni on todellisuudessa joukko rutiköyhiä yhtiöitä. Italialaisyhtiö on luvannut hankkia rahoituksen, jonka turvin aiotaan rakentaa lentokenttää ja luksusasuntoja yhdistävä alue Mänttä-Vilppulaan.
Arviolta 250 miljoonan euron alueen rakentamisen Sassin pienlentokentän ympärille on tarkoitus alkaa tulevana kesänä.
Kesällä ja talvella syntyneiden suomalaisvauvojen uni on rakenteeltaan erilaista. Professori Sari-Leena Himanen Tampereen yliopistosta kertoo, että kesällä syntyneillä vauvoilla oli kuukauden ikäisenä enemmän REM-unta, jonka katsotaan olevan tärkeää lapsen kehitykselle.
Pienen vauvan uni koostuu kolmesta eri univaiheesta: R-unta voi sanoa REM-unen edeltäjäksi. N-uni vastaa tulevaa NREM-unta. T-uni puolestaan on vain pienillä vauvoilla havaittava epäkypsä univaihe, jota ei enää havaita puolen vuoden iässä.
– Näillä kesällä syntyneillä lapsilla oli vähemmän epäkypsää unta. Näyttäisi siltä, että kesällä syntyneillä lapsilla olisi kypsempää unta kuin talvella syntyneillä yhden kuukauden iässä.
Vaikutusta lapsen kehitykseen ei tiedetä
Tutkijat eivät vielä osaa sanoa, vaikuttaako valoisaan ja pimeään vuodenaikaan syntyneiden vauvojen erilainen unenlaatu lapsen kehitykseen myöhemmin. Sen selvittäminen vaatii lisää tutkimusta.
Lapsi tarvitsee hyvälaatuista unta kehittyäkseen.
– Tiedetään, että esimerkiksi unen aikaiset hengityshäiriöt heikentävät lapsen älyllisiä kykyjä ja saattavat aiheuttaa käytöshäiriöitä jo pienilläkin lapsilla.
Tutkijat painottavat, että nyt saaduilla tutkimustuloksella ei ole sellaisenaan vaikutusta vauvaperheiden arkeen. Syntymävuodenaika on vain yksi tekijä, joka saattaa vaikuttaa vauvan unen rakenteeseen.
"Ihme olisi, jos valoisuus ei vaikuttaisi vauvojen uneen"
Yksi mielenkiintoinen löydös voi kuitenkin näkyä perheiden arjessa.
– Kesällä syntyneet lapset heräilivät vähemmän kesken unen jo yhden kuukauden iässä. Jos vauva on kova heräilemään, se voi jo olla perheen hyvinvoinnille ihan oleellinen asia, Himanen sanoo.
Tamperelainen tutkimusryhmä seurasi kaikkiaan 88 vauvan unta vuosina 2011–2013. Vauvat olivat tutkimushetkellä yhden kuukauden ikäsiä.
Tampereella tehty havainto valoisuuden vaikutuksesta vauvojen uneen oli ensimmäinen laatuaan maailmassa.
– Varsinkaan vauvoilla ei ole tällaista unitutkimusta tehty. Tässä on katsottu aivosähkökäyrää eli saadaan ihan tarkkaa tietoa, millaista se uni on, Himanen sanoo.
– Kun ajattelee Pohjoismaiden valoisuusolosuhteita, niin ovathan ne ihan ainutlaatuiset maailmassa. Ihme olisi, jos valoisuus ei vaikuttaisi vauvojen uneen. Kyllähän monet aikuisetkin nukkuvat eri tavalla kesällä ja talvella.
Seuraava tutkimus valoisuuden vaikutuksesta uneen on jo viimeistelyä vaille valmis eli lisää tuloksia on luvassa Tampereelta kevään aikana.
Tutkimukseen osallistuneita vauvoja on seurattu 5–7-vuotiaaksi saakka, joten heidän kehitystäänkin on tarkoitus tutkia. Tamperelaisia kiinnostaa myös se, miten kellojen siirto kesä- ja talviaikaan vaikuttaa vauvojen uneen.
Suomen salibandymuseo avattiin laskiaistiistaina Lempäälässä. Ideaparkiin avatussa museossa on 60 neliötä tilaa.
Esillä on lajin historia Suomessa. Salibandya on pelattu maassa noin 35 vuotta.
Välineistöä ja erilaisia muistoesineitä on lahjoitettu museolle runsaasti. Jo museoyhdistyksen perustajajäsenillä oli puheenjohtajan Jari Kinnusen mukaan tavaroita autotallit pulloillaan.
Miikka Varila / Yle
– Lajin pelaajiltakin tuli runsaasti yhteydenottoja. Tavaroiden kerääminen on ollut yllättävän helppoa, sanoo Kinnunen tyytyväisenä.
Museon näyttelyä muokataankin tulevaisuudessa kuukausittain, sillä tavaraa on niin paljon.
Miikka Varila / Yle
Museon mailaseinällä näkyy lajin kehityksen skaala konkreettisimmin.
– On lähdetty lasten leluista liikkeelle. Nyt ne 80-luvun mailat näyttävät hassuilta. Nykyään mailat eivät ihan ole avaruusteknologiaa, mutta aika lähellä. On monenlaisia materiaaleja ja jäykkyyksiä, Kinnunen sanoo.
Miikka Varila / Yle
Museossa vietetään suurempia avajaisia myöhemmin keväällä. Silloin paikalla on myös pelaajia.
Miikka Varila / Yle
Myöhemmin tänä vuonna museoon lisätään Kinnusen mukaan esimerkiksi pelaajien Hall of Fame ja esimerkiksi liikkuvaa kuvaa eri tapahtumista.
Keskustan puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Katri Kulmuni on huolissaan teknologisesta kehityksestä ja sen mahdollisesti mukanaan tuomasta poliittisesta vaikuttamisesta.
Kulmunin mukaan Suomen ja Euroopan olisi hyvä olla omavarainen, mitä tulee tietotekniikkaan.
– Suomesta ja Euroopasta pitää rakentaa kyberomavarainen alue. Vain näin teemme maanosastamme vähemmän haavoittuvan ja vähennämme riippuvaisuutta muutamasta yrityksestä, Kulmuni sanoi ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tapahtumassa Pikkuparlamentissa.
Kulmunin mukaan tämä tarkoittaisi muun muassa eurooppalaista käyttöjärjestelmää ja verkkoselainta.
– Käytännössä kyberomavaraisuus tarkoittaa esimerkiksi eurooppalaista käyttöjärjestelmää ja www-selainta. EU voisi toimia myös varmenteiden myöntäjänä, Kulmuni sanoi.
Kulmuni sanoo, että Suomi ja Eurooppa ovat entistä riippuvaisempia kansainvälisistä yritysjäteistä.
– Se luo myös uusia haasteita, mikä mikäli yrityksemme jäävät kehityksessä edelleen jälkeen yhdysvaltalaisista ja kiinalaisista kilpailijoistaan. Euroopan on kyettävä tietoteknologiseen uudistumiseen.
Verkkovaikuttamisessa Kulmuni näkee suuria uhkia.
– Tietoverkkojen ja tietojen hallinnan kautta tapahtuva vihamielinen vaikuttaminen on tulevaisuuden suuri uhka. Se saattaa ulottua perustarpeiden, kuten energian saannin tai maksuliikenteen häiriöihin.
Tämän takia Euroopan olisi pyrittävä edelläkävijyyteen tietoteknologiassa kuten tekoälyssä, 5G-verkkoteknologia kehittämisessä ja digitalisaatiossa.
– EU:n ja jäsenvaltioiden on lähdettävä rakentamaan kokonaisuutta yhdessä omien yritystemme kanssa. Parhaimmillaan luomme uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka parantavat kokonaisturvallisuuttamme.
Viimeaikoina on puhuttu paljon Nokian jäämisestä jälkeen 5G-verkkoteknologian kehittämisessä. Nokian suurimpia kilpailijoita ovat ruotsalainen Ericsson ja kiinalainen Huawei.
Limnéll: Omavaraisuus tarkoittaa osaamista
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll tukee Kulmunin ehdotusta. Samaan hengenvetoon hän totetaa, että tavoitetta on vaikea toteuttaa.
Limnéllin mukaan omavaraisuus kyberturvallisuudessa tarkoittaa käytännössä osaamista ja osaamiskirjo alalla on laaja.
– Käytännössä tämä tarkoittaisi yhteistyötä samanmielisten yritysten ja toimijoiden kanssa. Jossakin vaiheessa joudumme tekemään valinnan, teemmekö yhteistyötä idästä vai lännestä tulevien yritysjättien kanssa, Limnéll sanoo.
Limnéll toteaa, että alalla eurooppalaiset toimijat loistavat poissaolollaan. Suomen ja Euroopan pitäisi huolehtia siitä, ettei alan yritysten omistus valu nykyistä enempää rajojen ulkopuolelle.
Hänen mukaansa tutkijat ja yritykset ovat puhuneet omavaraisuudesta viime aikoina paljon. Tekoja on ollut vähemmän.
Mänttä-Vilppulan kohutusta lentokaupunkihankkeesta on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Tarkkaan ottaen valitus koskee kaupunginvaltuuston 27. tammikuuta tekemää päätöstä Lakeside Airpark Finland Oy -hankkeesta.
Noin 250 miljoonan euroa maksavan alueen rahoitusta on järjestelty italialais-brittiläisten liikemiesten kanssa.
Valituksen on tehnyt mänttävilppulalainen Sakari Mäkinen. Hän on tehnyt valituksen tavallisena kaupunkilaisena.
Mäkisen mielestä hanketta koskeva päätös on lainvastainen. Valituksessa viitataan osapuolten sopimaan 10 miljoonan euron sulkutiliin.
– On tullut esiin epämääräisiä kuvioita, jotka on syytä tutkia paremmin. Ei tämä ole mennyt kaikilta osin niin kuin kaupunginvaltuustossa asioiden pitäisi kulkea.
Mänttä-Vilppula on sitoutunut tallettamaan sulkutilille 10 miljoonaa euroa mahdollista sopimussakkoa varten. Kuntalain mukaan kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski.
Mäkistä epäilyttävät mm. lainanvakuudet ja rahoitusta järjestelleiden pöytälaatikkoyhtiöt. Hänen mielestään asioita on salailtu ja hanketta yritetään lyödä kiireellä läpi.
– Kyllähän tässä nyt terveellä järjellä pitäisi kaikkien epäilyt herätä. Kaikki hälytyskellot soivat minulla ja aika monella muullakin.
Kuntaoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkonen piti viikonloppuna Helsingin Sanomien haastattelussa varmana, että jos hankkeesta valitetaan, Mänttä-Vilppulan nykysuunnitelmat kaatuvat hallinto-oikeudessa. Muukkosen mielestä kokonaisuudesta puuttuu valtiontukiarviointi.
Jos hanke kaatuu, kuka kantaa taloudellisen riskin?
Valituksen tehnyt Sakari Mäkinen pelkää, että hankkeen taloudelliset riskit kaatuvat kaupunkilaisten maksettavaksi. Hänen mielestään valtuusto teki päätöksen osittain vaillinaisin tiedoin.
– Varmaan valtaosa kaupungissa on sitä mieltä, että tässä haisee jokin. Aika paljon on myös hyväuskoisia, jotka uskovat hankkeeseen edelleen. Vaikuttaa siltä, että kaupunginvaltuuston ihmisetkään eivät ole päässeet tutustumaan kuvioon ajan kanssa.
Valituksen mukaan on selkeä riski, että vakuustilin 10 miljoonaa euroa voidaan menettää jonkun muun lainan vakuutena jollekin ulkomaiselle rahalaitokselle.
Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen kirjoitti aiemmin tällä viikolla blogissaan, että taloudellinen riski on ulkopuolisilla rahoittajilla eli Osanna-yhtiöillä. Kaupungin vastuu rajoittuu hänen mukaansa lentokaupunkialueen lämpö- ja vesihuollon rakentamiseen sekä kuntakonsernin henkilöstön palkkoihin.
Mänttä-Vilppula myös kiistää, että sopimus olisi kaupungille epäedullinen tai johtaisi kiellettyyn julkiseen tukeen.
– Valmistelua on tehty huolella, eikä hankkeen uutisoinnissa toistaiseksi ole tullut esiin seikkoja, joita valmistelussa ei olisi vielä huomioitu tai havaittu, Auvinen kirjoittaa.
Arviolta 250 miljoonan euron alueen rakentamisen Sassin pienlentokentän ympärille on tarkoitus alkaa tulevana kesänä.
Muun muassa Yle on selvittänyt, että rakennushankkeen taustalla oleva salaperäinen Osanna Group -konserni on todellisuudessa joukko rutiköyhiä yhtiöitä. Italialaisyhtiö on luvannut hankkia rahoituksen, jonka turvin aiotaan rakentaa lentokenttää ja luksusasuntoja yhdistävä alue Mänttä-Vilppulaan.
Jyväskylässä tutkitaan mahdollista koronavirustartuntaa. Henkilöltä on otettu Keski-Suomen keskussairaalassa koronavirusnäytteet, joiden tulokset saadaan huomisaamuna.
Sairaala kertoo, että henkilöllä on hengitystieinfektion oireita.
Suomessa on THL:n mukaan tutkittu tähän mennessä noin 30 henkilön koronavirusnäytteet, ja todettuja tartuntoja on yksi.
Mahdollinen tartunta todettiin tiistaina illalla junalla Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tikkurilan kautta Jyväskylään kulkeneelta matkustajalta. VR:n mukaan matkustaja ilmoitti itse koronavirukseen viittaavista oireista.
Matkustaja nousi Pendolino-junaan noin kello 20:40 Vantaan Tikkurilassa ja matkusti Tampereelle. Tampereella hän vaihtoi kello 22:07 taajamajunaan, jolla jatkoi Jyväskylään.
Tietoa siitä, mistä matkustaja tuli Helsinki-Vantaan lentoasemalle, ei ole.
VR on ylimääräisenä varotoimenpiteenä tehosiivonnut taajamajunan, jolla henkilö matkusti Jyväskylään, kertoo STT.
COVID-19-nimen saaneen koronavirussairauden tartunnoista suurin osa on edelleen sen alkumaassa Kiinassa, mutta uusia maita on tullut tartuntojen listalle päivittäin.
Euroopassa todettuja tapauksia on tällä hetkellä yli 300, joista suurin osa on Italiassa.
Maailmanlaajuisesti koronavirustartuntoja on todettu yli 80 000, ja lähes 2 800 on kuollut. Tartuntoja on todennäköisesti enemmän, sillä kaikki tartunnat eivät tule terveydenhuollon tietoon.
COVID-19:n epidemia-alueiksi määritellään tällä hetkellä Manner-Kiina, Iran, Etelä-Korea sekä Italiasta Veneton, Lombardian ja Piemonten ja Emilio-Romagnan alueet. Useissa maissa on todettu koronavirustapauksia, jotka liittyvät Italian tartuntaketjuihin.
Monien sairastuneiden oireet ovat olleet verraten lieviä. Vakavia oireita saaneista monilla on ollut koronaviruksen lisäksi jokin perussairaus.
Koronavirus tarttuu ihmisestä toiseen tällä tietoa lähinnä pisaratartuntana, eli ilmaan yksittyjen ja aivastettujen pisaroiden välityksellä. Altistumisesta oireiden alkuun kuluu keskimäärin noin viisi päivää, mutta aika voi vaihdella 2–12 päivän välillä.
Tarttumisen tehokkuutta ja tarttuvuusaikaa ei vielä tunneta, mutta koronavirukset eivät tyypillisesti säily pitkään pinnoilla.
Koronavirustartunnan oireet ovat samanlaisia kuin influenssan. Oireita ovat olleet:
Kuume
Yskä
Hengenahdistus
Lihassärky
Väsymys
Koronavirukseen ei ole lääkehoitoa eikä rokotetta.
Juttua muokattu kello 11.45: Tarkennettu matkustajan junia.
Mänttä-Vilppulan lentokaupunkihankkeesta on valitettu hallinto-oikeuteen. Tapaukseen perehtynyt kuntaoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkonen uskoo, että valitus kaataa Mänttä-Vilppulan nykysuunnitelmat.
Tarkkaan ottaen valitus koskee Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston 27. tammikuuta tekemää päätöstä Lakeside Airpark Finland Oy-hankkeesta.
Muukkosen mukaan tehty päätös on puutteellinen. Kaupunki näyttäisi tarjoavan sopimusosapuolelle sulkutilin muodossa valtiontukea.
– Jos niin sanottua valtiontukiarviointia ei ole merkitty pöytäkirjaan, niin se on muotovirhe päätöksenteossa.
Päättävällä viranomaisella on velvollisuus huomioida valmistelussa kaikki asiaan liittyvä lainsäädäntö. Muukkonen selventää, että EU-oikeudellinen käsite valtiontuesta voidaan nähdä laajemmin minkä tahansa julkisen tahon, kuten kunnan, yritystä tukevana toimena.
"Onhan tämä kuvio epämääräinen muutenkin"
Valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen jättäneen Sakari Mäkisen mukaan kunnanvaltuuston päätös on lainvastainen. Valituksessa mainitaan 10 miljoonan euron sulkutili, jolle Mänttä-Vilppulan kaupunki on sitoutunut tallettamaan rahat sopimussakkoa varten.
Mäkisen mielestä järjestely aiheuttaa kaupungille taloudellisen riskin. Lue lisää valituksen tehneen yrittäjän ajatuksia täältä.
Kuntalain mukaan kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski.
– Se kuulostaa ihan pätevältä perustelulta. Tämähän oli syy, minkä takia esimerkiksi Ähtärin pandatalosta annettu takaus kumottiin, Matti Muukkonen sanoo.
Havainnekuva 250 miljoonan euron lentokaupunkihankkeestaLakeside Airpark Finland
Lentokaupunkihankkeen rahoitusta on järjestelty italialais-brittiläisten liikemiesten kanssa. Muun muassa Yle on kertonut, että Osanna ACI Finland -yhtiön ja koko konsernin uskottavuus eivät ole kovin vahvalla pohjalla.
– Onhan tämä kuvio epämääräinen muutenkin. Yhtäkkiä jostain tulee 250 miljoonan hanke Mänttä-Vilppulaan, joka ei ole kaikista houkuttelevin paikkakunta saamaan tämän kokoluokan hankkeita, Muukkonen arvioi.
Asiantuntija kehottaa ottamaan päätöksen valmisteluun uudestaan
Mänttä-Vilppulan rakennushankkeen kokonaisbudjetti on 250 miljoonaa euroa, johon on luvattu rahoitusta 100 miljoonaa euroa. Puuttuvat 150 miljoonaa olisi tarkoitus hankkia myymällä alueelle rakennettavia kiinteistöjä. Muukkonen pitää puuttuvaa rahoitusosuutta koskevan järjestelyä kovin optimistisena.
Muukkosella on neuvo kaupungille. Hänen mukaansa kaikkein helpoimmalla päästään peruuttamalla vähäsen.
– Mänttävilppulalaisille olisi kaikkein järkevintä se, että kaupunginhallitus palauttaa nyt asian valtuuston käsiteltäväksi ja uudelleen valmisteltavaksi. Tutkisivat ihan oikeasti taustat ja tekisivät valtiontukiarvioinnin näkyvästi sinne esityksiin.
Hallinto-oikeuden käsittelyyn menee Muukkosen arvion mukaan helposti vuosi, ja jos asiasta valitetaan edelleen, niin aikaa kuluu pari vuotta lisää. Siksi hän suosittelee kaupunginvaltuuston tammikuussa tekemän päätöksen kumoamista.
Yle ei ole tavoittanut Mänttä-Vilppulan kaupungin edustajaa kommentoimaan useista yrityksistä huolimatta.
Alueen ely-keskusten mukaan Kokemäenjoen vesistön vedenpinnat pysyvät vielä pitkään poikkeuksellisen korkeina.
Kokemäenjoen tulvatilanteeseen ei ole helpotusta lähihetkinä. Sivujokien virtaamien pienentyessä juoksutuksia on lisättävä Pirkanmaan suurista järvistä.
Järvet ovat jopa keskimääräisiä kevättulvia korkeammalla.
Tulviminen alkoi jo marraskuussa
Ennätysmäiset sateet ovat aiheuttaneet marraskuun alusta lähtien koko talven ajan jatkuvia tulvaongelmia Kokemäenjoen vesistössä.
Yksistään helmikuun aikana Kokemäenjoen vesistöalueella on satanut jo yli 100 millimetriä, kun kuukauden keskimääräinen sademäärä on noin 40 millimetriä. Normaalitalvena sade on tullut pääosin lumena.
Jatkonäkymiä helpottaa se, ettei sääennusteissa näy tällä hetkellä juurikaan lisäsateita.
Kevättalvella hyydetulvariski vähenee
Vesistöissä veden lämpö on laskenut parin viime päivän aikana jäätymispisteen tuntumaan, joten jonkinlaista jäänmuodostusta on lähipäivinä todennäköisesti nähtävissä.
Hyyderiski on kuitenkin varsin vähäinen, arvioi johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
Kevättalvella hyydetulvariski ei ole ylipäätään yhtä suuri kuin alkutalvella, koska aurinko lämmittää jo hyvin päivisin. Mahdollisia hyyteenmuodostuspäiviä ei ole enää kovin paljon jäljellä.
Tampereen yliopisto aloittaa seksuaalista suostumusta koskevan tutkimuksen, joka tarkastelee asiaa nuorten omasta näkökulmasta.
Aihe on ajankohtainen, sillä raiskausrikoksia koskevaa lainsäädäntöä uusitaan parhaillaan. Jatkossa seksuaalisen väkivallan tunnusmerkistö liittyy suostumuksen puutteeseen.
Nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukian mukaan tutkijat haluavat kuunnella nimenomaan nuoria itseään – kysyä, mikä on oikein ja mikä väärin nuorten mielestä.
Honkatukian mukaan haasteena on, että lainsäädäntöuudistuksen keskiössä oleva käsite, suostumus, on merkitykseltään epäselvä.
– Ei se ole selkeä käsite. Me itse asiassa tutkimme, miten nuoret itse hahmottavat kysymyksen suostumuksesta: milloin suostutaan, millainen seksuaalinen käyttäytyminen on okei, milloin ylitetään rajoja ja kuka on vastuussa.
Äänessä usein huolestuneet vanhemmat, nyt vuoro nuorille
Tutkimuksessa analysoidaan 15–19-vuotiaiden kokemusten lisäksi aiheesta käytävää julkista keskustelua.
– Aika harvoin julkisessa keskustelussa kuullaan nuorten ääniä, vaikka heistä puhutaan paljon – nimenomaan digitaalisuudesta, somesta. Äänessä ovat paljon huolestuneet aikuiset. Voidaan puhua jopa moraalisista paniikeista.
Professori Päivi Honkatukian mukaan nuoret ovat tietoisia sosiaalisen median vaaranpaikoista. Monet kokevat pystyvänsä käsittelemään asiaa, neuvottelemaan ja pitämään rajansa.
– Joissakin aikaisemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että nuoret ovat hyvin tietoisia hyvinkin nuorena, että sosiaalisesta mediasta voi tulla seksuaalisia viestejä. Se on heille arkipäivää. Se ei ole heille niin kauhistuttava asia kuin meille aikuisille.
Toisaalta voi olla hämmentävää käsitellä seksuaalisuutta ensimmäistä kertaa elämässään.
– Seksuaalisuus on hyvin intiimi alue. Jos loukataan seksuaalista koskemattomuutta, jos ne ensimmäiset kokemukset ovat huonoja, niitä voi olla hyvin vaikea käsitellä.
Tutkijat tekevät nuorille mm. kyselyn seurustelusuhteista ja niihin liittyvistä häirinnän, painostuksen ja väkivallan kokemuksista. Vastaava kysely on tehty kuudessa Euroopan maassa.
– Tytöt ja pojat merkityksellistävät kokemuksia aika eri tavoin. Tytöillä on paljon pelkoa ja ahdistusta, pojilla enemmän ärsyyntymistä. Kokemukset voivat olla sukupuolittuneita.
Tamperelaistutkijat keräävät aineistoa kevään ja tarvittaessa myös syksyn ajan. Ensimmäisiä tuloksia nelivuotisesta hankkeesta saataneen vuoden kuluttua.
Turun hovioikeus on kumonnut Pirkanmaan käräjäoikeuden tammikuussa 2019 antaman tuomion. Tamperelaispoliitikko Atanas Aleksovski (sd.) todettiin syyttömäksi luottamusaseman väärinkäyttöön. Hovioikeus antoi tuomion torstaina.
Käräjäoikeus tuomitsi tunnetun poliitikon seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Hovioikeus kumosi päätöksen ja hylkäsi syytteet. Aleksovski vapautetaan rangaistuksesta ja kaikista korvausvelvollisuuksista.
Aleksovski kertoo Ylelle lähettämässään sähköpostissa olevansa helpottunut.
– Olen alusta lähtien uskonut, että syytteet tullaan hylkäämään.
Hän ei halua salata sitä, kuinka asia on ollut äärettömän raskas hänelle itselleen ja perheelleen.
– Minulta on kysytty, olenko ollut poliittisen ajojahdin tai median avustuksella tehdyn ajojahdin kohteena. Toivon että kyseisillä tahoilla on rehellisyyttä tehdä asiassa oma arvionsa.
Kaiken takana kiista tontin vuokraoikeuden siirrosta
Rikostutkinnan taustalla olivat tonttikauppajärjestelyt Tampereen Kotilinnasäätiössä, jonka toiminnanjohtaja Aleksovski on.
Oikeuskiista koski tilannetta, jossa Tampereen kaupunki vuokrasi Kotilinnasäätiölle Muotialantien tontin. Säätiö myi 1,15 miljoonalla eurolla vuokraoikeuden eteenpäin rakennusyhtiö Lehto Groupiin kuuluvalle Rakennusyhtiö Rakennuskartio Oy:lle.
Kaupunki langetti tapauksesta Kotilinnasäätiölle lopulta sovittelun jälkeen 775 000 euron sopimussakon.
Käräjäoikeudessa oli riitaa siitä, kuinka tietoinen kaupunki oli tonttijärjestelystä.
Hovioikeuden mukaan Aleksovski toimi Kotilinnasäätiön toiminnajohtajana oikein. Hänellä oli oikeuden mukaan syytä uskoa, että kaupunki hyväksyy menettelytavan, eikä sopimussakkoa tule.
Hovioikeudelle esitetyssä todistelussa ei tullut ilmi, että sopimuksen sanktiopykälästä olisi missään vaiheessa keskusteltu kaupungin ja säätiön välillä. Lisäksi todisteista selviää, että kaupungin ja säätiön yhteisenä tarkoituksena oli ainakin hankkeen alkuvaiheessa siirtää vuokraoikeus eteenpäin.
Hovioikeus ei ota kantaa siihen, onko säätiölle koitunut vahinkoa Aleksovskin toiminnasta.
Valtio korvaa Aleksovskin oikeudenkäyntikuluja 57 310 euroa.
Syyttäjä voi hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
Seinäjoen kaupunginjohtajan valintaa valmisteleva ohjausryhmä on päättänyt kutsua haastatteluun 11 kaupunginjohtajakandidaattia.
Haastatteluun kutsutaan Jari Jokinen, Jaakko Kiiskilä, Linda Leinonen, Markku Lumio, Juha Luukko, Tanja Matikainen, Jaakko Niinistö, Olli-Poika Parviainen, Petteri Portaankorva ja Ilari Soosalu. Haastattelukutsun saa myös suostumuksensa antanut Päivi Nurminen.
Haastateltavat valittiin kaikkiaan 17 hakijan joukosta. Hakijoista pudotettiin tässä vaiheessa pois muun muassa entinen puolustusministeri Jussi Niinistö.
Uutena nimenä haastattelukierroksella esiin nousee Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutujohtaja Päivi Nurminen. Hän on antanut suostumuksensa tehtävään aivan viime metreillä, eikä hän ollut hakijoiden tai suostumuksensa antaneiden joukossa, kun haku viime viikolla päättyi.
Vuonna 1963 syntyneellä Nurmisella on pitkä kokemus kuntahallinnosta. Seutujohtajana hän on toiminut 14 vuotta ja sitä ennen hän toimi Tampereen kaupungin kehittämispäällikkönä.
Nurminen sanoo, että Seinäjoki kaupunkina kiinnostaa ja on pantu merkille jo pelkästään sen takia, että se on suuntautunut Tampereelle päin.
Se on asia, josta Nurminen haluaa keskustella enemmänkin Seinäjoen kaupungin päättäjien kanssa.
– Seinäjoki on ollut aktiivinen kehittämisasioissa, se on yksi supistuvan Suomen kasvukeskuksista, jossa elinvoimatekijät ovat hyvässä kunnossa, listaa Nurminen.
Seinäjokea koskevat kehittämisajatuksensa hän lupaa tuoda esiin työpaikkahaastattelussa.
– Nyt tämä asia on niin tuore, että en halua vielä sen enempää kommentoida.
Niinistön veli jatkossa, entinen ministeri ei
Jussi Niinistö ei päässyt jatkoon, mutta haastateltavien joukkoon pääsi Niinistön veli, Jaakko Niinistö.
Vuonna 1975 syntynyt Jaakko Niinistö on Vantaan kaupungin kasvupalvelujohtaja. Hänen valintansa tehtävään vuonna 2015 herätti huomiota, koska hänestä tuli ensimmäinen perussuomalainen kuntajohtaja.
Ennen valintaansa apulaiskaupunginjohtajaksi hän oli Vantaan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä.
Nykyisin Jaakko Niinistö kertoo olevansa puolueisiin sitoutumaton.
Nuorempi Niinistö on tekniikan tohtori ja työskennellyt muun muassa tutkijana Helsingin yliopistossa
Jaakko Niinistö ei ole hakenut Seinäjoen kaupunginjohtajaksi, mutta on antanut suostumuksensa tehtävään.
Jaakko Niinistö ei itse hakenut virkaa, mutta antoi suostumuksen, koska Seinäjoen dynaamisuus houkuttelee häntä.Yle
– Seinäjoki on dynaaminen kasvun kaupunki, jolla on kaikki mahdollisuudet säilyttää elivoimansa. Tällaiset kaupungin ovat harvassa nykyisessä kuntataloudessa.
Niinistön mukaan kaupungin kehittymisen avain on siinä, että nykyinen elinvoima osataan hyödyntää ja myös peruspalveluista muistetaan pitää kiinni.
Soosalun löysi headhunter
Ennen muuta talousasiantuntemusta tarjoaisi Seinäjoen kaupungille Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu. Hän on haastateltavien joukossa.
Soosalu on headhunterin löytö kaupunginjohtajaehdokkaaksi ja on antanut suostumuksensa tehtävään.
– Kaupunki itsessään kiinnostaa, Seinäjoki on monella tavalla mahdollisuuksien kaupunki, hän sanoo.
Soosalu on työskennellyt Kuntaliitossa vuodesta 2013 lähtien, sitä ennen hän toimi Espoon kaupungin taloussuunnittelussa ja Vihdin talousjohtajana.
Etelä-Suomessa uraansa tehneellä Soosalulla on siteitä myös Pohjanmaalle. Hän on opiskellut Vaasassa ja suorittanut varusmiespalveluksen Vaasan Rannikkopatteristossa.
– Aivan selvästi Seinäjoella on jo monia asioita tehty hyvin, mutta jos ympäristöä ajattelee, tärkeätä on tulla hyvin toimeen elinkeinoelämän kanssa. Sillä tavalla yrityksetkin alueella voivat hyvin. Lisäksi kaupungin työntekijöiden työhyvinvointia ja tsemppaamista pitäisi kehittää sille tasolle, että kaikki voisivat kokea tekevänsä yhdessä asioita kaupunkilaisten hyväksi, Soosalu kertoo.
Haastatteluun kutsutaan kaikki Etelä-Pohjanmaan kandidaatit
Alle nelikymppinen Kauhajoen kaupunginjohtaja Linda Leinonen on ehtinyt tehdä jo uraa kuntajohtajana. Hänet valittiin Isojoen kunnanjohtajaksi 29-vuotiaana. Kauhajoen kaupunginjohtajana hän on toiminut reilun kahden vuoden ajan.
Vuonna 1982 syntynyt Leinonen on syntyjään pohjalainen, hän on kotoisin Kristiinankaupungista ja on nuoruudessaan vaikuttanut siellä yhden kauden kaupunginvaltuustossa. Valtuustoon Leinonen tuli valituksi keskustan riveistä.
Leinonen on hallintotieteiden maisteri ja opiskellut kunnallispolitiikkaa.
Linda Leinonen on ollut täysillä mukana Kauhajoen koripallohuumassa.Hanne Leiwo/Yle
– Maakunnan keskuskaupungin johtajan paikka on sellainen kerran uralla -tilaisuus. Seinäjoki on mielenkiintoinen kaupunki, jolla on hyvät kasvunäkymät ja paljon menestystekijöitä.
Leinonen haluaisi kehittää kaupunkia kansainvälisemmäksi:
– Seinäjoki on jo nyt monilla mittareilla mitattuna mukana kärkikahinoissa. Yritysten kansainvälistymisen lisäksi tarvitaan sekä työperäistä että opiskeluperäistä maahanmuuttoa, että työvoimaa riittää jatkossakin. Lisäksi kehittäisin maakunnan keskuskaupungin ja muiden kuntien välistä yhteistyötä.
Kokenut konkari haastateltavien joukossa on Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio. Vuonna 1960 Jämsässä syntynyt Lumio sai juuri Kauhavalle kahden vuoden jatkopestin. Hän itse toivoi pitempää jatkokautta ja heittää nyt verkkonsa Seinäjoelle.
Syntyjään keskisuomalainen Lumio on vaikuttanut Pohjanmaalla koko 2000-luvun. Vaasan kaupounginjohtajana hän oli kymmenen vuoden ajan vuosina 2001 - 2010. Kauhavalta pesti aukeni vuonna 2015.
–Olen katsellut Seinäjokea monesta suunnasta, Vaasasta, Jyväskylästä ja Kauhavalta ja Seinäjoessa on potentiaalia monella tavalla, kasvupotentiaalia, elinkeinopotentiaalia ja kulttuuripotentiaalia, sanoo Lumio.
Viime vuosina Lumiolla on ollut haku päällä, toissa vuonna hän haki Kuntaliiton toimitusjohtajan paikkaa ja viime vuoden lopulla hän oli pyrkimässä Rauman kaupunginjohtajaksi.
Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Lumio on kunnostautunut aikanaan myös Jyväskylän kunnallispolitiikassa ja heilutti siellä ennen Vaasaan siirtymistä kokoomuksen mandaatilla kaupunginhallituksen puheenjohtajan nuijaakin.
Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio.Pasi Takkunen/Yle
Hänen mukaansa Seinäjoella olisi suuret mahdolisuudet kansainvälistymisessä, joka on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa muutenkin alhaista.
Lumio haluaisi myös parantaa Vaasan ja Seinäjoen välistä keskusteluyhteyttä:
– Ei vieroksuta toisiaan vaan hyödynnetään koko yhteistä voimaa.
Talouden tasapainottaminen ensimmäinen tehtävä
Kurikan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Juha Luukko tuntee Seinäjoen hyvin. 50-vuotias kauppatieteiden maisteri on lähtöisin Nurmosta ja toiminut aikaisemmin Ylistaron kunnanjohtajana ja SEEKin (Seinäjoen elinkeinokeskuksen) johtajana.
Talousosaamistaan Luukkon on harjaanuttanut Suomen Pankin ekonomistina.
Kurikan kaupunginjohtajaksi Luukko päätyi Jalasjärven ja Kurikan kuntaliitoksen kautta. Ennen kuntaliitosta hän oli Jalasjärven kunnanjohtaja vuodesta 2013 lähtien. Jalasjärvelle tullessaan Luukko tuli haastavassa tilanteessa, kun kunta oli nimetty kriisikunnaksi JAKK-sotkujen seurauksena.
–En voinut jättää paikkaa hakematta, kun se maakuntakeskuksessa tuli auki. Seinäjoella on tehty hyviä ja rohkeita ratkaisuja. Kaupungin haasteet ovat ratkaisemista varten. Talouden tasapainoittaminen on ensimmäinen niistä, viime vuoden lukuja Seinäjoki ei enää voi kärsiä.
Juha LuukkoPäivi Rautanen / Yle
Tärkeiksi kehittämiskohteiksi Seinäjoelta Luukko nostaa asemanseudun kehittämisen ja yrittäjämäisen toiminnan tuomisen kaupungin organisaatioon.
–Kaupunki tarvitsee koulutettua, osaavaa työvoimaa, linjaa Luukko.
Luukko on toiminut myös hallinto- ja kuntaministeri Tapani Töllin (kesk.) valtiosihteerinä 10 kuukautta 2010-2011.
Seinäjoen kaupungin hallinnosta ainoana kaupunginjohtajan tehtävää tavoittelee kaupungin hallintojohtaja Jari Jokinen. Vuonna 1963 Kemissä syntynyt Jokinen on tehnyt jo pitkän uran Pohjanmaalla.
– Ammatillisesti haen uusia haasteita ja 10 vuoden kokemuksen myötä Seinäjoen kaupunkikonsernissa on syntynyt halu kehittää tätä kaupunkia. Eniten kiinnostaa Seinäjoen kehittäminen, Jokinen sanoo.
Lakipykälät tunteva Jokinen on ennen Seinäjoelle siirtymistään ollut Lapuan kaupunginlakimiehenä ja hallintojohtajana.
Jari Jokinen on ollut pitkään eläkkeelle jäävän kaupunginjohtajan Jorma Rasinmäen työpari.Yle / Pasi Takkunen
Seinäjoella ura on ollut nousujohteinen. Kaupunginlakimiehestä tuli ensin lakiasiain- ja omistajaohjauksen johtaja ja sitten hallintojohtaja.
Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Jokinen on toiminut myös Vaasan hovioikeuden viskaalina.
– Näkemykseni mukaan ne alueet ja kaupungit panostavat osaamiseen tulevat pärjäämään maakuntakeskusten ja aisojen kaupunkien välisessä kilpailussa. Panostukset osaamiseen ja koulutukseen takaavat myös työvoimaa yrityksille ja sitä kautta parantavat elinkeinoelämän kilpailukykyä.
Seinäjokelaissyntyisiä mukana hakijoissa
Oikeustieteen tohtori Tanja Matikainen on yksi haastateltavista.
Vuonna 1974 syntynyt Matikainen on hiljattain eronnut Janakkalan kunnanjohtajan tehtävästä, joten uusi pesti on haussa. Matikaisella on aikaisempaakin kokemusta kuntajohtajan tehtävistä, hän oli Sulkavan kunnanjohtaja vuosina 2010 - 2013. Matikainen on työskennellyt myös tutkijana Vaasan yliopistossa
–Olen Seinäjoella kouluni käynyt, ja vanhempani asuvat Seinäjoella edelleen, joten pakkkohan tätä tehtävää oli hakea. Kaupungissa on tehty asioita hyvin ja siellä on eteenpäinmenevä, yrittäjämäinen asenne mistä pidän, Matikainen sanoo.
Seinäjoen kannalta hän pitää tärkeänä myös rata- ja tieasioita, joihin hän on paneutunut jo Janakkalassa.
–Siellä veimme Suomi-rataa ja tie- ja liittymäasioita eteenpäin ja ne asiat ovat tärkeitä Seinäjoellekin.
Tanja Matikaisen juuret ovat Seinäjoella.Timo Leponiemi / Yle
Kutsun haastatteluun sai myös seitsemän vuotta Laukaan kunnanjohtajana toiminut Jaakko Kiiskilä. Hänet tunnetaan Etelä-Pohjanmaalla ja pesäpallopiireissä Nurmon Jymyn entisenä pelaajana.
Kiiskilä on syntynyt vuonna 1976 ja hän koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.
Aikaisemmin Kiiskilä on toiminut hallintojohtajana Laukaassa ja Toivakassa.
– Seinäjokea kohtaan on lukkarinrakkautta, olen siellä syntynyt ja Nurmossa lapsuuteni viettänyt. Lähisuku on edelleen Seinäjoella. Kaupungin kehitys on verrattain hyvää ja haluan olla viemässä sitä eteenpäin.
Kiiskilä painottaa yhteistyön merkitystä.
–Sitä pitää olla koko kaupungin organisaatiossa ulottuen poliitikkoihin ja lisäksi kansainvälistä yhteistyötä.
Keskisuomalainen Jaakko Kiiskilä haluaa palata kotisedulle.Titta Puurunen / Yle
Kaupungin myönteinen kehitys kiinnostaa hakijoita
Haastatteluun kutsuttu Petteri Portaankorva on työskennellyt viimeiset viisi vuotta Kouvolan kaupungin kehitysjohtajana. Sitä ennen hän teki uraa valtionahallinnossa, ELY-keskuksessa tie- ja liikenneasioiden parissa.
Koulutukseltaan Portaankorva on diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri.
Hän on syntynyt vuonna 1966 Oulussa.
– Seinäjoki kiinnostaa, koska se on kehittyvä maakuntakeskus, jonka yhdessä tekemisen meininki näkyy tänne muihinkin maakuntakeskuksiin asti.
– Seinäjoella on paljon vahvuuksia, joista pitää pitää kiinni. Erityisesti panostuksia tarvitaan koulutusyhteistyöhön, niin että osaavaa työvoimaa löytyy kaupunkiin jatkossakin.
Vihreiden entinen kansanedustaja ja vihreiden puheenjohtajaksikin vuonna 2017 pyrkinyt Olli-Poika Parviainen on myös päässyt mukaan haastattelukierrokselle.
Vuonna 1980 Raumalla syntynyt Parviainen putosi eduskunnasta viime keväänä ja on nyt sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) valtiosihteeri.
Parviainen on toiminut Tampereen kaupungin apulaispormestarina vuosina 2011 - 2015, hän on toiminut myös yrittäjänä.
Olli-Poika Parviainen on ollut näkyvillä paikoilla Vihreissä.Toni Määttä / Yle
Koulutukseltaan Parviainen on filosofian maisteri, hän on opiskellut internet- ja pelitutkimusta.
–Lakeus vetää puoleensa ja Seinäjoki on mennyt hienosti eteenpäin. Haluan olla sitä tulevaisuutta rakentamassa.
Parviainen pitää tärkeänä teknologiaan satsaamista.
–Digitaalisuus ravistelee koko maailmaa. Tulevaisuus on niiden kuntien, jotka ottavat siinä etumatkan.
Monissa Euroopan maissa kännykkään puhuminen julkisissa kulkuvälineissä on kielletty, tai ainakin sitä on rajoitettu. Myös Suomessa tätä on kokeiltu.
Vuonna 2012 joukkoliikennetoimijat HSL, HKL, VR, Trafi ja Veolia järjestivät yhdessä Matkarauha-kampanjan, jonka aikana kerätyistä asiakaspalautteista ilmeni, että asiakkaat toivoivat matkakumppaneilta esimerkiksi huomaavaisuutta muita matkustajia kohtaan.
VR kokeili jo 15 vuotta sitten junien hiljaisia osastoja, joissa kännykkään puhuminen on kiellettyä.
Kokeiluun lähdettiin asiakaspalautteiden perusteella.
Hiljaisten vaunujen valvonta osoittautui VR:n myynti- ja asiakaskokemusjohtaja Salla Ketolan mukaan vaikeaksi, joten niistä on luovuttu pikku hiljaa.
Käytöstä on poistettu myös aamujunien torkkuosastot, joissa oli himmeämpi valaistus ja rauhallisempaa.
– Meidän pitäisi huolehtia, että kaikki ovat varmasti hiljaa. Valvonta on aika vaikeaa konduktöörille, Ketola sanoo.
Hiljaiset vaunut eivät Ketolan mukaan ole palaamassa liikenteeseen.
VR:n Salla Ketola ohjeistaa asiakkaita pyytämään apua konduktööriltä, jos itsestä tuntuu ylitsepääsemättömältä pyytää toista matkustajaa olemaan hiljaa.
Konduktööri Jaakko Rainion mukaan asiakkailta tulee muiden kännykän käytöstä valituksia jonkin verran. Reklamaatioihin puututaan ystävällisellä otteella.
– Yleensä huomautetaan yhden kerran ja siitä se lähtee, ja häiritsevä asiakas siirtyy yleensä puhelinkoppiin puhumaan, Rainio kertoo.
Konduktöörin mukaan suomalaiset matkustajat ovat arkoja reklamoimaan.
Rainio kuitenkin toivoo, että ihmiset tulisivat rohkeasti kertomaan, jos muiden matkustajien toiminta häiritsee.
– Suomalaiset ovat vähän sellaisia, että mökötetään yksinäisyydessään, Rainio arvelee.
Hiljaiselle vaunulle olisi tilausta
Joensuun ja Lahden välillä junalla viikoittain matkustava Alina Karvonen kertoo, että muiden kännykän käyttö häiritsee usein.
– Toivon, että ihmiset käyttäisivät puhelinkoppeja. Jotkut katsovat elokuvia ilman kuulokkeita tai sitten puhutaan kovaan ääneen puhelimessa. Se on epäkohteliasta, Karvonen toteaa.
Karvonen ei ole itse rohjennut huomauttaa muiden häiritsevästä kännykän käytöstä, mutta mieli on tehnyt. Hän toivoisi, että konduktöörit puuttuisivat meteliin useammin.
– Varaisin ehdottomasti paikan hiljaisesta vaunusta, jos sellainen olisi. Työskentelyhytit ovat yleensä aina varattuja, Karvonen kertoo.
Ellen Europaeus (vas.) ja Venla Hartikainen keskittyvät mieluummin omiin kännyköihin, kuin seuraavat toisten käyttöä.Anna Tenhu / Yle
"Ensimmäisen maailman ongelmia"
Simpeleellä asuvat 15-vuotiaat Ellen Europaeus ja Venla Hartikainen ovat havainneet, että kännykkään junassa kovaan ääneen puhuvat yleensä vanhemmat ihmiset.
– Nuoret käyttävät yleensä kuulokkeita, jos kuunnellaan vaikka musiikkia tai katsotaan elokuvia, Hartikainen ja Europaeus kertovat.
Joensuussa opiskeleva Alexis Aronen ei ole kokenut muiden kännykän käyttöä häiritsevänä.
– Tämä kuulostaa ensimmäisen maailman ongelmalta. Jos toisten kännykän käyttö häiritsisi, huomauttaisin siitä, Aronen sanoo.
Työskentelyhyttiin jos vain mahdollista
Tamperelainen Tuulikki Halla matkustaa työskentelyhytissä, jos sellaisen onnistuu saamaan. Hiljaisia vaunuja Halla suosisi myös, jos niitä olisi tarjolla.
– Kyllä minua häiritsee muiden matkustajien mobiililaitteiden käyttö äänet päällä.
Kanssamatkustajien on Hallan mielestä kiusallista puuttua siihen, sillä ihmiset voivat reagoida eri tavoin.
– On tehnyt kyllä mieli puuttua, Halla kertoo.
Hän ehdottaa, että VR voisi ottaa käyttöön kuulutukset junamatkan aikana, jossa toivottaisiin kanssamatkustajien huomioimista mobiililaitteiden käytön suhteen.
Työskentelyhyttiin hakeutuu myös kouvolalainen Riku Mänttäri. Hän matkustaa viikoittain Kouvolan ja Joensuun välillä.
– Kyllä se puhelimeen puhuminen täällä junassakin on se, mikä ärsyttää eniten. On ikävää, kun väkisin meinaa kuulla toisen asioita, joita ei halua kuulla, Mänttäri kertoo.
Mänttäri suosisi hiljaista vaunua, jos sellainen olisi mahdollista.
– Kynnys puuttua toisten kännykän käyttöön on aika suuri, Mänttäri sanoo.
Häiritseekö sinua muiden äänekäs kännykän käyttö julkisessa liikenteessä? Aiheesta voi keskustella 28.2. kello 23.00 saakka.
Katupöly on heikentänyt ilmanlaatua tällä viikolla monissa kaupungeissa. Perjantaiaamuna mitattiin huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaatua Jyväskylässa, Jämsässä, Vantaalla ja Vaasassa.
Tampereella erityisen heikko päivä oli torstaina Epilän mittauspisteessä, jossa hengitysilma arvioitiin iltapäivällä erittäin huonoksi. Pirkankadun ilma oli välttävällä tasolla. Myös alkuviikolla mitattiin Tampereella kehnoa ilmanlaatua.
Kaduilla pölisee nyt, kun lumet ovat sulaneet, mutta sää on kuiva.
Katupöly heikentää ilmanlaatua useassa kaupungissa perjantaina. Ilmanlaatu voi olla myöhemmin päivällä jopa erittäin huonoa Tampereella, Seinäjoella ja Kuopiossa.
Huonoa ilmanlaatua ennustetaan lisäksi ainakin Vaasaan, Jyväskylään ja Vantaalle.
– Kun ei tuule ja on pakkasta, saasteet jäävät pyörimään maanpinnan läheiseen ilmakerrokseen, Ylen meteorologi Joonas Koskela sanoo.
Kadut pöllyävät, mikä voi aiheuttaa oireita muun muassa astmaatikoilla. Hengitys- ja keuhkosairauksista kärsivien kannattaakin välttää perjantaina ruuhkaisia katuja.
Sää on viikonloppuna aurinkoista suurimmassa osassa maata. Yöllä voi esiintyä kireitä pakkasia, mutta päivisin lämpötila nousee muutamaan pakkasasteeseen. Lapissa pakkasta on päivisin 10–15 astetta.
Sunnuntaina Suomeen saapuu lumisadealue, joka voi tuoda lunta myös Etelä- ja Keski-Suomeen. Matalapaineen myötä lämpötila pysyttelee nollan asteen tuntumassa.
Sunnuntain sateet ja tuulisempi sää parantavat ilmanlaatua.
Tampereen Teiskossa sijaitseva Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualue on valittu vuoden 2020 retkikohteeksi. Kintulammi keräsi peräti 38 prosenttia yleisön äänistä. Tulos julkaistiin GoExpo-messuilla (siirryt toiseen palveluun) perjantaina.
Vuonna 2018 käyttöön vihitty Kintulammi on ollut erittäin suosittu alusta saakka. Luonnonsuojelualue oli Tampereen kaupungin lahja 100-vuotiaalle Suomelle.
Alun perin 10 000 vierailijalle suunniteltu alue on houkutellut noin 40 000 retkeilijää vuodessa.
Miikka Varila / Yle
– Alueen suuri kävijämäärä on asettanut ylläpidolle kovan haasteen. Toivottavasti pystymme vastaamaan siihen, kertoo Kintulammin alueen kehittämisestä ja ylläpidosta vastaava Petri Mäkelä Ekokumppanit Oy:sta.
Esimerkiksi parkkipaikkoja on laajennettu, mutta näin talvilomasesongin aikana Mäkelästä tuntuu, ettei sekään riitä.
– Parkkialue oli jo nyt aamupäivällä täynnä, Mäkelä havainnoi keskiviikkona.
Miikka Varila / Yle
Mäkelä suosittelee käymään Kintulammilla arkipäivinä, sillä viikonloppuina voi tulipaikoilla olla toisinaan ruuhkaa. Poluille mahtuu kyllä.
Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueelle on matkaa Tampereen keskustasta noin 20 kilometriä. Alueella on 15 kilometriä helppoja reittejä, joiden varrelta löytyy viisi tulipaikkaa ja neljä laavua.
– Teimme tänne pieniä perhoslenkkejä, että tänne on helppo tulla tekemään vaikka muutaman sadan metrin, muutaman kilometrin tai sitten koko päivän retki. On ajateltu tämän päivän käyttäjiä, Mäkelä sanoo.
Miikka Varila / Yle
"Lasten kanssa helppokulkuista maastoa"
Kaunis sää ja talviloma houkutteli Kintulammille paljon retkeilijöitä keskiviikkona.
Tamperelainen Miia Liimatainen tuli perheineen Kintulammille ensimmäistä kertaa valokuvaamaan ja retkeilemään. Hän löysi retkikohteen googlettamalla.
– Kaunis ilma! Ja mulla on tämä kamera mukana. Kohta mennään laavulle paistamaan lihapiirakkaa, Liimatainen kertoo.
Liimatainen uskoo, että perhe tulee Kintulammille toistekin. Hän ihastui erityisesti alueen järvimaisemiin.
Miikka Varila / YleMiikka Varila / Yle
Pirkkalalaiselle Lauri Tuoviselle Kintulammi on sopivan matkan päässä. Hän on retkeilyalueella toista kertaa.
– Tämä on lähellä ja lasten kanssa helppokulkuista maastoa. Olemme käyneet lasten kanssa aika usein retkillä nuotiopaikoilla tässä Pirkkalan lähialueilla, Tuovinen kertoo.
Myös Tuovisen suunnitelmissa on syödä eväitä nuotiopaikalla ja nauttia hienosta talvisäästä.
Miikka Varila / Yle
Palkintorahoilla Kintulammin polut kuntoon
Vuoden retkikohde saa maineen lisäksi Suomen Messusäätiön 5 000 euron stipendin. Rahoille löytyy Kintulammilla käyttöä.
– Tämä oli äärimmäinen kiitos, mitä tässä vaiheessa voidaan tälle alueelle saada, Mäkelä kertoo.
Petri Mäkelä kertoo, että retkeilyalueen suunnitteluun ja ylläpitoon löytyi hyvä porukka vuonna 2017. He ovat kovin iloisia Kintulammin valinnasta vuoden retkikohteeksi. Miikka Varila / Yle
Suunnitelmissa on parantaa nykyisiä polkuja esimerkiksi lisäämällä haketta kosteisiin tai juurakkoisiin kohtiin.
Retkeilijöiltä on saatu runsaasti palautetta, miten aluetta voitaisiin kehittää. Mäkelä kertoo, että yleisöltä on tullut peräti 1382 ehdotusta.
Vuoden retkikohde -kilpailun teemana oli tänä vuonna ympäristömyönteisyys. Mäkelä kertoo, että Kintulammilla on kierrätetty materiaalia eli käytetty esimerkiksi puuta vanhoista saunoista.
Finaalissa oli Kintulammin lisäksi mukana viisi muuta kohdetta: Kotkan kansallinen kaupunkipuisto, Kurjenrahkan kansallispuisto Varsinais-Suomesta, Vallisaari Helsingistä, Ärjänsaari Kajaanista sekä kaikki Suomen lähimetsät.
Turun hovioikeus on hylännyt kaikki syytteet Irakista Suomeen tulleita kaksosveljeksiä kohtaan. Hovioikeus tutki, syyllistyivätkö 27-vuotiaat irakilaiskaksoset Camp Speicherin joukkomurhaan Irakin Tikritissä vuonna 2014. Syyttäjä vaati veljeksille elinkautista vankeutta terroristiseen surmaan osallistumisesta.
Miesten syytelista oli pitkä ja raskas: terroristisessa tarkoituksesta tehdyt murhat, avunanto terroristisessa tarkoituksessa tehtyihin murhiin, surmaamalla tehty törkeä sotarikos, avunanto surmaamalla tehtyyn törkeään sotarikokseen ja terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn törkeään pahoinpitelyyn.
Turun hovioikeus päätyi yksimieliseen ratkaisuun, jossa kaikki syytteet kaatuivat. Oikeuden mukaan näyttö ei riitä varmuudella osoittamaan vastaajien syyllistyneen syytteissä tarkoitettuihin tekoihin.
Molemmat irakilaismiehet olivat myös kiistäneet teot. Kahden todistajan mukaan he eivät olleet joukkomurhan aikaan tapahtumapaikalla.
.
Joukkomurhaoikeudenkäynti kahta irakilaisveljestä vastaan kiinnostaa myös kansainvälisesti.Samuli Holopainen / Yle
Jutussa tutkittiin muun muassa Isisin propagandavideota, jolla punabarettinen mies ampuu maassa makaavan miehen lähietäisyydeltä.
Syyttäjän mukaan ampuja oli toinen Suomeen turvapaikanhakijoiksi tulleista irakilaisista kaksoisveljistä. Syyttäjän mukaan veljeksistä jompi kumpi tai molemmat ampuivat ainakin 11 vankia tai ainakin osallistuivat murhaan.
Hovioikeus katsoi, ettei näyttö surmiin riitä. Oikeuden mukaan varmuutta siitä, että veljekset olisivat syyllisiä ei voitu osoittaa.
Myös Pirkanmaan käräjäoikeus katsoi runsas vuosi sitten, että todisteet eivät riittäneet epäiltyinä olleiden irakilaisten kaksosveljesten tuomitsemiseen.
.
Epäilyt veljesten osuudesta joukkomurhaan saivat alkunsa vastaanottokeskuksen muiden irakilaisten keskuudessa. Samuli Holopainen / Yle
Täysin poikkeuksellinen tapaus oli näytön paikka myös YK-tiimille
Irakin Camp Speicherin sotilastukikohdan lähellä tapettiin kesäkuussa 2014 yli tuhat irakilaista sotilasta ja sotilaskoulutuksessa ollutta.
.
Tuomari, tulkit ja syytetyt istuivat oikeutta Turussa ja todistajat Bagdadissa. Yle on käsitellyt kuvaa niin, etteivät oikeuden henkilökunnan kasvot näySamuli Holopainen / Yle
Irakilaisveljesten oikeudenkäynti Turussa on ollut myös YK-tiimille tärkeä näytön paikka. Isisin joukkohautoja kaivava YK-tiimi marssitti hovioikeuteen suuren määrän todisteita ja todistajia.
Irakilaiskaksoset tulivat Suomeen turvapaikanhakijoina syksyllä 2015.
Tia-Maria Sokasta ei koskaan pitänyt tulla ammattitanssijaa. Nyt hän seisoo tyhjässä, yli puolen miljoonan euron asunnossa keskellä Helsinkiä ja suunnittelee uuden kotinsa remonttia. Rahat asuntoon on tienattu tanssilla.
Tinzenä tunnettu Tia-Maria Sokka on yksi maailman arvostetuimmista twerkkaajista. Oman studion twerk-tunnit varattiin viimeksikin 30 sekunnissa loppuun.
Hänet nähdään viidettä vuotta JVG:n taustatanssijana niin kevään areena- kuin kesän festarikiertueellakin.
Nyt käynnissä on maailmankiertue, jolla Sokka opettaa twerkkiä sadoille ympäri maailmaa Los Angelesista Amsterdamiin.
Kiertueen tanssisaleissa ihmiset itkevät, kun näkevät Tinzen.
– Jos joku olisi viisi vuotta sitten sanonut, että teen leipäni twerkkaamalla, en olisi uskonut, Sokka sanoo.
Ensi kesänä 30 vuotta täyttävä Sokka tekee suomalaista kulttuurihistoriaa.
Hän saa ensimmäisenä tanssijana Suomen suurimmille festareille omat keikat. Sokka ei vielä saa paljastaa, mitkä kaikki kesäfestarit ovat kyseessä, mutta ainakin RMJ:n lavalla hänet nähdään.
– Toki moni on esiintynyt festareilla bändien keikkojen välissä, minäkin. Mullistavaa on se, että saan tanssijana esiintyä festareilla omalla keikalla kuten kuka tahansa artisti, Sokka sanoo.
Vielä kuusi vuotta sitten Sokka työskenteli Tampereella maahanmuuttajalasten perheryhmäkodissa ja auttoi yksin maahan tulleita lapsia kotiutumaan.
Hän oli aina halunnut opiskella psykologiaa, mutta päätyi sosionomiksi. Sokka halusi oppia, miten rankkoja asioita läpikäyneitä voidaan auttaa.
– Halusin myös ymmärtää, miten heihin saadaan luotua luottamussuhde. Mielenkiemurat ovat aina kiinnostaneet minua.
Sokka teki harjoittelunsa rikosuhripäivystyksessä. Opinnäytetyötä varten hän haastatteli raiskattuja naisia ja tutki, miten raiskattujen auttaminen käytännössä naisten kokemusten perusteella toteutuu.
Päivät hän teki töitä, illat kuluivat tanssisaleilla.
Voimakkaissa karibialaislajeissa reggaetonissa ja dancehallissa Sokka huomasi, että lantion liike ja pakaroiden nopeat iskut tulivat helposti.
Koska twerkkausta ei vielä opetettu missään, Sokka opetteli sen itse, muun muassa Youtube-videoiden avulla.
Sokka työskenteli maahanmuuttajalasten perheryhmäkodissa vielä vuonna 2015, kun maan ensimmäisissä twerkin SM-kisoissa palkintona oli mestaruus.
– Siihen aikaan twerkkauksesta tiedettiin Suomessa lähinnä se, mitä Miley Cyruksesta otsikoissa kirjoitettiin, Sokka toteaa.
Hän viittaa Cyruksen vuoden 2013 MTV Music Awards -gaalan räävittömään esitykseen.
Suomen ensimmäinen twerk-ammattilainen on pioneeri myös maailmalla. “Olen päässyt etenemään aallonharjalla, sillä maailmallakin twerk on ollut vasta tulossa, kun tein sitä jo Suomessa.” Jani Aarnio / Yle
SM-voitosta alkoi mediamylly.
Sokasta näytti siltä, että lehdet metsästivät kuumeisesti twerkin ja Sokan kustannuksella myyviä otsikoita. Esimerkiksi: “Onko tämä Suomen kuumin takapuoli? Katso rohkea pyllytanssi”.
– Minusta yritettiin kaivaa esiin jotain skandaalia ja kohuotsikoita. Olin päättänyt olla oma itseni, koulutettu ja ihan tavallinen tyyppi, joten ei niitä kohuja herunut.
Ennen SM-voittoa Sokka oli soitellut tanssikouluja läpi ja koettanut päästä opettamaan twerkkausta. Laji oli vielä liian vieras.
– Lähettelin ansioluetteloani ja videoita, soittelin perään. Alku oli vaikea.
Lopulta yksittäinen voitto ja sen tuoma julkisuus takasivat, että SM-vuoden ajan Sokka pääsi tanssikouluille ja laji alkoi levitä.
Nyt Sokan Youtube-kanavalla on 570 000 seuraajaa, Instagramissa 270 000. Yhtä videota on katsottu 44 miljoonaa kertaa.
Helmikuun alussa Sokka tuomaroi Espanjassa twerkin MM-kisoja ja veti tunteja. Ihmiset itkivät nähdessään fanituksensa kohteen.
Twerk-tunneilla monet liikuttuvat kyyneliin myös muusta kuin silkasta ihailusta.
– Onhan se mieletöntä, että joku arvostaa mun tekemää duunia niin paljon, että ihailee itkuun asti. Mutta usein itku tulee, kun joku twerkin kautta viimein alkaa hyväksyä itsensä.
Vaikka Sokka vaihtoi maahanmuuttajalapset ja raiskauksen uhriksi joutuneet naiset tanssinopetukseen, Sokka ammentaa koulutuksestaan edelleen.
Kun tavallinen nainen astuu tanssisalissa peilin eteen ja etsii ehkä ensimmäistä kertaa seksikästä liikekieltä, ollaan herkällä alueella.
Ilman luottamusta tunneista ei tulisi mitään.
Tia-Maria Sokka on koulutukseltaan paitsi sosionomi, myös seksuaalineuvoja. "Twerkkaajani tietävät, että minulle voi puhua mistä vain, enkä hätkähdä."Jani Aarnio / Yle
Tamperelaisen tanssisalin ovelta huokuu kuumaa, tiivistynyttä ilmaa. Vaikka musiikki pauhaa ja lattia tömisee liikkeistä, seinien läpi kaikuu kirkunaa ja taputusta.
Osa naisista tanssii ringin keskellä, toiset seuraavat ympärillä. Heidän tehtävänään on kannustaa, saada tanssijat tuntemaan itsensä voimakkaiksi.
Sokka pitää tunneillaan palopuheita. 153-senttinen nainen yllyttää muita: kehukaa, antakaa energiaa!
Aloittelijat tulevat tunneille pitkissä housuissa ja yläkroppa verhottuna. Pikkuhiljaa lukukauden aikana vaatteet usein vähenevät.
Lopulta Sokan edessä on mikroshortsien ja verkkosukkahousujen verhoama twerk-armeija.
Koulukiusattuja, somekiusattuja, henkisen väkivallan uhreja. Usein henkinen kidutus tuntuu kehossa asti, opettaa näkemään myös vartalossa vikoja.
Pitkään syömishäiriöistä kärsineitä naisia. Ujoja ja sulkeutuneita. Ja ihan tavallisia, kaikenlaisia naisia.
– Ja tanssin kautta he viimein avautuvat. Kun seuraa peilistä kehonsa liikkeitä tarpeeksi kauan ja tajuaa, mihin kaikkeen oma kroppa pystyy, se voimaannuttaa monia, Sokka sanoo.
Sokan tunneilla arvostelulle on nollatoleranssi eikä muihin pidä vertailla.
– Se on aika kova juttu, kun syömishäiriöstä pitkään kärsinyt kertoo, että on oppinut tanssin avulla rakastamaan jopa niitä kurveja kehossaan, Sokka toteaa.
Twerkkaaja myöntää olevansa kova bisnesmimmi, joka vaalii yksityisyyttään ja brändiään tarkasti. "Pitää olla suunnittelemassa jo seuraavaa askelta, kun uusi aluevaltaus on vasta käynnistynyt."Jani Aarnio / Yle
Seksikäs nainen ei ole seksikäs miehiä varten
Youtube-videolla Sokan oppilaat twerkkaavat lattialla. Kommenttikentässä joku vihjaa masturboivansa. Toinen kyselee, onko kyseessä stripparileiri. Kolmas kertoo käyttävänsä videoita, kun pornosivut eivät toimi.
Miehet ovat lähetelleet Sokalle kuvia peniksistään. Häntä on huoriteltu.
– Koen olevani aika kova mimmi ja olen päässyt tähän pisteeseen tekemällä hemmetin paljon töitä. Tuollaisilla kommenteilla ei ole arvoa sen rinnalla, mitä kaikkea olen saanut ja saan twerkillä ihmisille antaa.
Enää kommentit eivät pääse ihon alle, mutta aina niin ei ole ollut. Sokka myöntää, että twerk-uran aikana nahka on muuttunut paksummaksi, on ollut pakko lujittaa itseä.
– Muuten en olisi tässä.
Sokan mukaan twerkkaukseen liitetyt stereotypiat ovat pikkuhiljaa muuttuneet. Huorittelu, strippariviittaukset tai kalukuvat eivät ole enää ihan arkipäivää.
Silti naisten oikeudesta twerkata pitää puhua edelleen.
– Kun naiset tanssivat seksikkäästi ja seksikkäissä vaatteissa, osa miehistä miettii edelleen, että naiset tanssivat heitä varten. Missä luolassa sellainen mies elää, joka 2020-luvulla miettii, että naisen seksuaalisuus tai seksikkyys on vain heitä varten?
Sokka kasvoi lähiössä Tampereen Annalassa äitinsä ja siskonsa kanssa. Lapsesta saakka Sokka oppi mallista, että naisten täytyy voida pärjätä omillaan ja niin pärjäävätkin.
Samaa feminististä sanaa Sokka julistaa nyt twerk-tunneillaan.
– En koskaan haluaisi olla kenenkään elätettävä, vaan tulla toimeen omillani. Tästä mä puhun tunneilla: me naiset saamme elää sellaista yhteiskunnan vaihetta, että mikä tahansa on meille mahdollista.
Säättipoikaa näyttelevä Aarre Lantelankallio nostaa Veera Haapalan ojentaman korin päänsä päälle. Työläispojan lätsän alla on pumpulia pehmusteena.
Lantelankallio kiikuttaa lankarullat tuolilla istuvalle äreälle laitosmiehelle. Kari Järvilehmuksen esittämä hahmo on selvästi juovuksissa.
Museokeskus Vapriikissa kuvataan videomateriaalia keväällä avautuvaan Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi -näyttelyyn. Näyttelijöinä on kymmeniä vapaaehtoisia.
Nyt kuvattavat kohtaukset tullaan esittämään yleisölle Kuusvooninkisesta, Finlaysonin vuonna 1837 valmistuneesta tehdasrakennuksesta tehdyn pienoismallin sisällä.
– Tällä esitystavalla katsoja ymmärtää lapsityövoiman paljon paremmin, kuin että seinällä kerrottaisiin, kuinka monta lasta Finlaysonin tehtaassa työskenteli, Vapriikin tutkija Mari Lind sanoo.
Kyseessä on elävöitetty pienoismalli, jota kokeillaan Vapriikissa nyt ensimmäistä kertaa.
– Pienoismallit ovat tuttu ja pidetty tapa, jonka avulla museossa voidaan kertoa asioista. Nyt otamme askeleen eteenpäin, eli elävöitämme asiantuntijoiden luoman sisällön Kuusvooninkisen sisään, Lind kertoo.
Kokonaisuus ei ole vielä valmis, mutta kokeiluversiokin on pysäyttävä. Liikkuva kuva herättää katsojan mielessä eloon myös huoneeseen sijoitetut pienet nuket ja koneet.
Esineistä elämyksiin
Elävöitetty pienoismalli on yksi esimerkki uusista esitystavoista, joita museot käyttävät tehdäkseen näyttelykokemuksista entistä vaikuttavampia.
Museoliiton pääsihteerin Kimmo Levän mukaan osa museoiden asiakkaista on aiempaa kärsimättömämpiä. Hän on huomannut muutoksen etenkin ulkomailla suurissa museoissa käydessään.
– Pitää olla tarjolla pikakierros ja selfienottopaikka. Tärkeintä on viesti siitä, että kävi täällä, eikä varsinaisen sisällön ääreen rauhoittuminen. Suomessakin ilmiö on nähtävissä, joskaan ei vielä niin vahvasti.
Digitaaliset sisällöt ovat tällä vuosituhannella hiljalleen hivuttautuneet osaksi museoiden esitystapoja. Samalla ne ovat arkipäiväistyneet.
– Virtuaalitodellisuuden kaltainen teknologia osana näyttelyä on ennemmin jo itseisarvo kuin vetonaula, Levä sanoo.
Hänen mukaansa museoelämys koostuu muustakin kuin näyttelystä. Hyvässä museossa pitää olla kahvila tai ravintola ja kauppa, näyttelyssä mielellään jonkin osallistava elementti.
Anke van Veen ohjeistaa Veera Haapalaa ennen kuvauksia. Hollantilainen Dutch Igloo -yritys on erikoistunut pienoismallien elävöittämiseen.Tuomans MacGilleon / Yle
Museoissa järjestetään nykyisin myös luentoja, konsertteja tai jopa teatteriesityksiä. Lisääntyneestä oheistoiminnasta huolimatta tärkeintä on Levän mukaan edelleen se, mitä näyttelyn sisältä löytyy.
– Mitä enemmän museoiden palveluita käytetään, sitä enemmän museot uskaltavat kehittää tarjontaansa ja ottaa riskejä. Varsinkin taidenäyttelyissä tuodaan nyt isolla rahalla harvinaisia näyttelyjä Suomeen.
Vapriikin museonjohtaja Marjo-Riitta Saloniemi on huomannut, että museoiden asiakkaiden odotukset ovat muuttuneet.
Hänen mukaansa museoita ajateltiin ennen oppimisen ja sivistyksen paikkoina, mutta nykyään niistä haetaan elämyksiä.
– Me kilpailemme ihmisten vapaa-ajasta kaikkien muiden toimijoiden kanssa.
Varsinkaan nuoret eivät ole valmiita lukemaan pitkiä tekstejä, vaan tieto pitää tarjota jotenkin muuten. Marjo-Riitta Saloniemi
Saloniemen mukaan ihmiset tulevat museoihin viihtymään. Tämä pitää ottaa huomioon myös näyttelyitä ja museon muita palveluita suunnitellessa.
– Museokäynti pitää tehdä helpoksi ja miellyttäväksi. Näyttelyn viesti pitää osata kirkastaa niin, että se menee perille ikään kuin itsestään.
Saloniemi ei väitä, että ihmiset olisivat kärsimättömämpiä kuin ennen. Sen sijaan tiedon omaksumisen ja oppimisen tavat ovat muuttuneet.
– Maailma on muuttunut visuaaliseen suuntaan. Varsinkaan nuoret eivät ole valmiita lukemaan pitkiä tekstejä, vaan tieto pitää tarjota jotenkin muuten.
Lisää elämyksiä, enemmän tuloja
Sekä Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä että Vapriikin museonjohtaja Marjo-Riitta Saloniemi uskovat, että elämyksellisyys tulee korostumaan museoissa entisestään.
Levän mukaan museoita ajatellaan nykyään enenevässä määrin myös liiketoimintana. Syykin on selvä.
Museoita pyöritetään valtion ja kuntien avustuksilla sekä yleisölle myytävistä palveluista saatavilla tuloilla. Siksi kulttuuriperinnön tallentamisen ja tutkimisen rinnalle on tullut rooli matkailun edistäjänä ja elämyksien tuottajana.
Lempäälän Moisionlammella on möyrinyt viime viikot kaivinkone. Työn seuraaminen on alueen asukkaille mieluisaa, sillä suoksi muuttuneen lammen kunnostus on heidän ansiotaan.
– Kun muutimme tänne, Moisionjoki katosi suolle, jossa kasvoi pajuja ja osmankäämiä. Käytännössä koko lampi oli kiinteää maata, jolla pääsi hiihtämään – kesällä, kuvailee lammen tilaa lähiasukas Jami Aho ennen ruoppausta.
Ennen ruoppauksia Moisionlampi oli kasvanut vuosien saatossa täyteen muun muassa pajua ja osmankäämiä. Jami Aho
Asukkaat olisivat mieluummin asuneet lammen kuin haisevan suon laidalla. Toiveita lammen tilan paranemisesta ei kuitenkaan ollut.
– Kyllähän se niin on, että valtio ja kunnat eivät enää tee vesistöhankkeita itse. Virkistyskäyttöhankkeet ja kunnostukset ovat paljon kiinni siitä, että löytyy paikallista kiinnostusta, innokkuutta ja rahaa. Sen jälkeen löytyy myös julkista rahaa, avaa lähtötilannetta ammatikseen vesistösuunnittelijana toimiva Aho.
Haave lammen palauttamisesta sai lähiasukkaat ryhtymään tuumasta toimeen. Moisionlammelle perustettiin suojeluyhdistys, joka alkoi viedä asiaa eteenpäin. Jami Aho suunnitteli kunnostuksen ja nyt myös valvoo töitä.
– Laskin omia työtunteja 300 saakka, mutta sen jälkeen lopetin laskemisen.
Yksityistä rahoitusta kymmeniä tuhansia
Kunnostuksen toteuttamiseksi tarvittiin ensin yksityistä rahoitusta. Kerättyä summaa vastaan oli mahdollisuus saada saman verran julkista tukea. Kunnostusbudjetti lähenteli sataa tuhatta, joten yksityistä rahoitusta oli kerättävä ainakin 40 000 euroa.
– Iso urakkahan se oli, mutta näin jälkeenpäin ajatellen se meni aika kivuttomasti kuitenkin, kertoo maksusitoumuksia kerännyt, myöskin lammen lähiasukas Kaija Tuokkola.
Lammen lähiasukkaat Laura Aho, Kaija Tuokkola ja Jami Aho seuraavat innoissaan töiden etenemistä. Anne Savin / Yle
Maksusitoumukset vaihtelivat muutamasta sadasta tuhansiin euroihin. Vastikkeeksi maksusitoumuksen antaneet saat käyttöoikeuden soutuveneeseen ja pariin kajakkiin, jotka hankitaan lammen rannalle.
Moisionlammen kunnostukseen on varainkerkuun jälkeen myönnetty julkista rahaa Kantri ry:n Leader-rahoituksesta.
Kaivinkoneen jälkeen töitä jää vielä talkoolaisille
Kaivinkone aloitti työt Moisionlammella helmikuussa ja ruoppauksen on arvioitu kestävän kuusi viikkoa.
– Lammesta poistetaan kasvillisuutta, eli pajukkoa, osmankäämiä ja biomassaa kaikkiaan 11 000 kuutiota. Pohjasta lähtee saviainesta, kertoo työhön urakoitsijaksi valitun Ruoppaus Tiimi oy:n vastaava työnjohtaja Henri Lehtomäki.
Aluksi massa nostellaan keskelle lampea muodostuneelle saarelle vähäksi aikaa kuivumaan, minkä jälkeen se siirretään proomulla rantaan ja levitetään lähipellolle.
Lammen rannalla asuva Jami Aho on laatinut vesistösuunnitelman Moisionlammelle, ja valvoo nyt töitä. Anne Savin / Yle
Kunnostuksen raskain osuus on kuuden viikon ruoppaus, mutta sen jälkeen töitä jatketaan talkoilla pitkin kevättä.
– Tarkoitus on putsata rantoja pajuista ja raivata Moisionjokea puista, että siellä pääsee melomaan. Silloin täältä pääsee meloen Kuljuun saakka, Jami Aho kuvailee tulevia talkootöitä.
Puiden raivaamisen lisäksi lammelle tulee ainakin nuotiopaikka, lintujen tarkkailulava ja uimapaikka.
Lampea koti-ikkunastaan tarkkaileva Jami Aho iloitsee jo nyt Moisionlammen saamisesta jälleen virkistyskäyttöön.
– Lampihan on osa tätä Moisionjokea, eli tämä on pitkä virkistysalue jatkossa. Kun meillä on hieno, pieni kohde täällä Moisiossa, niin tänne voi tulla vaikka kalastamaan, Aho ehdottaa.
Moisionlampea ympäröi harvinainen luontotyyppi; tulvametsä. Lampea kiertävät pitkospuut ylittävät pienen sillan, jonka ali Moisionjoki jatkaa matkaa kohti Kuljua. Anne Savin / Yle
Erikoissyyttäjä Lassi Saarenmaa ei aio valittaa tamperelaisen johtavan poliitikon Atanas Aleksovskin (sd.) vapauttavasta tuomiosta.
– En hae asiassa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, Saarenmaa sanoo.
Käytännössä syyttäjän ilmoitus päättää vuosien rikosoikeusprosessin.
Käräjäoikeus tuomitsi viime vuonna Aleksovskin luottamusaseman väärinkäytöstä seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeustuomioon, mutta Turun hovioikeus vapautti hänet tuomiosta viime viikolla.
– Olen alusta lähtien uskonut, että syytteet tullaan hylkäämään.
Erikoissyyttäjän mukaan sekä käräjä- että hovioikeus ovat kummatkin perustelleet ratkaisunsa erittäin hyvin vastakkaisista lopputuloksista huolimatta. Erikoissyyttäjän mukaan oikeusprosessissa on voitu todeta, ettei vakavaa rikosta ole tapahtunut. Hän ei näe tapausta niin yleisenä, että korkeimman oikeuden pitäisi siitä linjata.
– Tämä asia on siten poikkeuksellinen ja erityislaatuinen, että siitä on vaikea nähdä muotoiltavaksi sellaista oikeudellista kysymystä, josta olisi ohjaukseksi yleisemminkin, Saarenmaa sanoo.
Iso vaikutus Tampereen politiikkaan
Oikeuskäsittely on kestänyt vuosia ja se on vaikuttanut monella tavalla Tampereen politiikkaan. Esimerkiksi Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) ja kokoomusvaikuttaja Kalervo Kummolasaivat huomautuksen, koska eivät huomioineet tarpeeksi rikosprosessia, kun Aleksovskia nimitettiin luottamustehtäviin.
Rikostutkinnan taustalla olivat tonttikauppajärjestelyt Tampereen Kotilinnasäätiössä, jonka toiminnanjohtaja Aleksovski on.
Oikeuskiista koski tilannetta, jossa Tampereen kaupunki vuokrasi Kotilinnasäätiölle Muotialantien tontin. Säätiö myi 1,15 miljoonalla eurolla vuokraoikeuden eteenpäin rakennusyhtiö Lehto Groupiin kuuluvalle Rakennusyhtiö Rakennuskartio Oy:lle. Vyyhti alkoi vuonna 2016.
Kaupunki langetti tapauksesta Kotilinnasäätiölle lopulta sovittelun jälkeen 775 000 euron sopimussakon. Käräjäoikeudessa oli riitaa siitä, kuinka tietoinen kaupunki oli tonttijärjestelystä.
Hovioikeuden mukaan Aleksovski toimi Kotilinnasäätiön toiminnajohtajana oikein. Hänellä oli oikeuden mukaan syytä uskoa, että kaupunki hyväksyy menettelytavan, eikä sopimussakkoa tule.
Hovioikeudelle esitetyssä todistelussa ei tullut ilmi, että sopimuksen sanktiopykälästä olisi missään vaiheessa keskusteltu kaupungin ja säätiön välillä. Lisäksi todisteista selviää, että kaupungin ja säätiön yhteisenä tarkoituksena oli ainakin hankkeen alkuvaiheessa siirtää vuokraoikeus eteenpäin.
