Pälkäneellä sattui maanantaina iltapäivällä erikoinen onnettomuus. Kuntoilulaitteen hihna ylikuumeni ja syttyi palamaan kesken harjoittelun.

– Vanhan kansan crosstrainerin hihna oli kuntoilun aikana syttynyt tuleen ja sytyttänyt myös lattian palamaan, kertoo paikalla ollut Pirkanmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Risto Salonen.

Perheen äiti oli onnistunut suitsimaan tulta sammutuspeiton avulla, mutta vasta pelastuslaitos sai palon kunnolla taltutettua.

Palo levisi pienelle alueelle asunnon lautalattiaan. Omakotitalo ehti kuitenkin kärsiä pahoja savuvahinkoja ja noki teki asunnosta ainakin hetkellisesti asuinkelvottoman.

– Hyvin erikoinen tapaus. Erityisesti, koska laite ei toiminut sähköllä. Vastaavaa ei ole 30-vuotisen uran aikana sattunut, Salonen sanoo.

Pelastuslaitos sai hälytyksen omakotipalosta kello 15.22.. Paikalle lähdettiin usean yksikön voimin.

Tampereen kaupunginhallitus pyytää lisäselvityksiä Tampereen ylimmän johdon toimista. Lisäselvitykset on pyydetty pormestari Lauri Lylyltä (sd.), konsernijohtaja Juha Yli-Rajalalta ja konsernijaoston puheenjohtajalta Kalervo Kummolalta (kok). Taustalla on pitkään jatkunut tonttisotku.

Kaupunginhallitus päätyi ratkaisuun maanantaina keskusteltuaan asiasta pari tuntia. Miesten ensimmäiset selitykset ja heidän vastineensa eivät riittäneet kaupunginhallitukselle.

Tampereen ylimmältä johdolta on vaadittu lisäselvityksiä SDP:n keskeiseen poliitikkoon Atanas Aleksovskiin liittyvässä jupakassa.

Kaikki juontaa juurensa siihen, kun Tampereen kaupunki vuokrasi Aleksovskin johtamalle Kotilinnasäätiölle Muotialantien tontin. Säätiö myi 1,15 miljoonalla eurolla vuokraoikeuden eteenpäin rakennusyhtiö Lehto Groupiin kuuluvalle Rakennusyhtiö Rakennuskartio Oy:lle, eikä tähän ollut kaupungin mukaan lupaa.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi tammikuussa Aleksovskin seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen luottamusaseman väärinkäytöstä. Asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.

Miksi tietoa rikosepäilystä pantattiin?

Tampereella on riidelty siitä, miten ja miksi Aleksovskiin kohdistuva rikostutkinta pimitettin. Aleksovski valittiin kaupungin omistaman pysäköintifirman Finnparkin hallitukseen keväällä 2018, vaikka häntä epäiltiin jo silloin rikoksesta. Kotilinnasäätiön tonttijärjestelyyn liittyvä epäily oli kaupungin ylimmän johdon tiedossa, vaikka johto väitti toista.

Kaupungin oma ohje kieltää nimittämästä kaupungin omistaman yhtiön hallitukseen tutkinnan kohteena olevia henkilöitä.

Sisäisen tarkastuksen mukaan hallinnon rakenteiden ja asiankäsittelyn sisäinen valvonta on ollut punaisella tasolla eli ei hyväksyttävällä tasolla.

– Hallinnon rakenteiden ja sisäisen valvonnan heikkouksista johtuen asian käsittelyn puolueettomuuden ja objektiivisuuden voidaan perustellusti arvioida vaarantuneen, sisäisen tarkastuksen raportissa sanotaan.

Ennen konsernijaoston esitystä Aleksovski ilmoitti kaupungin konsernijohdolle, että ei ole esitutkinnan kohteena. Kuitenkin vielä ennen varsinaista hallitusnimitystä kaupungin ylin johto sai poliisilta tiedon Aleksovskiin kohdistuvasta epäilystä.

Tieto rikosepäilystä meni sekä Lylylle, Kummolalle että Yli-Rajalalle. Kukaan heistä ei kuitenkaan tuonut tätä tietoa konsernijaoston tietoon ennen Aleksovskin nimittämistä.

Selvityksiä tästä on nyt pyydetty pormestari Lauri Lylyltä (sd.), konsernijaoston puheenjohtajalta Kalervo Kummolalta (kok.) ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajalalta. Selvitykset pitää antaa mahdollisimman pian, mutta määräaikaa ei ole. On mahdollista, että asia tulee vielä Tampereen kaupunginvaltuustoon.

Kaupunginhallitus arvioi selvitysten jälkeen, ovatko Kummola, Lyly ja Yli-Rajala toimineet virkavelvollisuuksiensa vastaisesti toimiessaan vastoin hyvää hallintoa.

Samalla punnitaan, nauttivatko poliitikot luottamusta ja pitääkö konsernijohtajalle antaa huomautus tai varoitus.

Poliisi ei aloittanut esitutkintaa

Lyly ja Kummola kommentoivat asiaa aiemmin yhteisessä tiedotteessa.

– On hyvä, että asia selvitetään vielä kaupungin ohjeiden ja sisäisen toiminnan näkökulmista ja pitkään jatkunut prosessi saadaan myös tältä osin käsiteltyä loppuun, Lyly sanoi.

Lylyn mukaan tarvittaviin toimiin ryhdyttiin heti, kun Aleksovskia koskeviin tietoihin oli saatu täysi varmuus niiden tultua julkisuuteen syksyllä 2018.

– Kysymys on nyt kaupungin oman ohjeen tulkinnasta. Olemme toimineet kulloinkin käytettävissä olleiden tietojen perusteella ja pyytäneet lisäselvityksiä, Kummola sanoi.

Poliisi on päättänyt jo aiemmin, että ei aloita asiassa esitutkintaa Tampereen kaupungin viranhaltijoiden toiminnasta.

Tampereen ylin johto antoi jo yhden selvityksen toimistaan aiemmin. Kummola, Lyly ja Yli-Rajala sanoivat silloin, että he ryhtyivät selvittämään, mitä poliisilta saatu tieto tarkoittaa ja miten se vaikuttaa konsernijaoston tekemään päätöksen. Asia oli heidän mukaansa tarkoitus viedä selvityksen jälkeen kokoukseen. Nyt Aleksovskin sähköposti oli luettu kokouksessa.

– Jälkikäteen on helppo kritisoida tehtyä prosessia, mutta kulloisessakin tilanteessa olemme pyrkineet toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, kolmikko toteaa vastineessa.

Johdon mukaan konsernijaoston valintaprosessia on kehitetty, jotta jatkossa tämäntyyppiset ongelmat vältetään.

Aleksovski on jättäytynyt pois Finnparkin hallituksesta, kaupunginhallituksesta ja konsernijaostosta.

Lue lisää:

Tampereella vellonut tonttisotku ulottuu pormestariin asti – nyt selvitetään, toimiko ylin johto virkavelvollisuuksien vastaisesti

Poliisi ei tutki virkamiesten toimintaa Finnpark-valinnassa

Kummola, Lyly ja Tampereen muu ylin johto saavat kritiikkiä rikosepäilyn pimittämisestä – ”Ei tästä kukaan saa tyylipisteitä"

Tampereen johto tiesi demarivaikuttajan rikosepäilystä ja rikkoi kaupungin ohjeita – myös Kummolan ja Lylyn pitää antaa selvitys tekemisistään

Pysäköinnin maksaminen kännykällä on arkipäivää isoissa kaupungeissa. Tampereella yli puolet pysäköinneistä maksetaan mobiilisti eli älypuhelimessa olevalla sovelluksella, ja sama tilanne on pääkaupunkiseudulla.

Tampereella kasvu on viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut nopeinta kaupungin parkkihalleissa.

– On tultu aikamoinen hyppäys tiettyyn tasoon, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että kasvu myös jatkuu, Finnparkin operatiivinen johtaja Tami Koivuniemi iloitsee.

Finnpark on kaupungin yhtiö. Koivuniemi ei halua kertoa tarkkoja lukuja pysäköinnistä. Hän sanoo kuitenkin, että Tampereella on “satoja tuhansia pysäköintitapahtumia vuodessa, mikä tarkoittaa viittä, kuutta miljoonaa euroa”.

Sovellus tunnistaa rekisterinumeron

Finnparkin tilastojen mukaan mobiilimaksamisen lisääntyminen on ollut erityisen nopeaa juuri pysäköintihalleissa. Tämä on ymmärrettävää, koska parkkihallien applikaatio saatiin käyttöön vasta runsas vuosi sitten.

Tampereella kehitetty Moovy tunnistaa palveluun rekisteröityjen autojen rekisterinumerot. Maksu alkaa sisäänajosta ja päättyy, kun ajaa parkkitalosta ulos.

Sittemmin sovellus on levinnyt eri puolille Suomea, ja sillä arvioidaan olevan jo satoja tuhansia käyttäjiä.

Mobiilipysäköinti alkoi kadun varsilla

Pysäköintisovelluksilla on Tampereella lähes kymmenen vuoden historia. Tami Koivuniemen mukaan osa asiakkaista vierastaa maksuvälinettä, osa ottaa heti käyttöönsä ja pitää sitä helppona.

– Minulle se käy kyllä ihan hyvin. Kännykkä on aina mukana, lompakko ei välillä ole, saattaa olla vaan pelkkä pankkikortti ja kännykkä, toteaa keskustan pysäköintihallissa asioiva Sari Silvennoinen.

Pysäköinti menee maksutavasta huolimatta aina liikennemerkkien ja lain mukaan. Kahden tunnin paikka on kahden tunnin paikka. Jos auto seisoo paikalla kauemmin, siihen puuttuvat kaupungin pysäköinninvalvojat.

Tampereella kehitetyn Moovyn lisäksi mobiilipalveluitaan tarjoavat EasyPark ja ParkMan. EasyParkin mukaan mobiilimaksaminen on lisääntynyt huimasti myös kadunvarsipysäköinnissä.

– Elokuussa tamperelaiskatujen reunustoille parkkeeraminen maksettiin mobiilisti 45 prosenttia useammin kuin tammikuussa, maajohtaja Aleksi Kolehmainen EasyPark Suomesta viestittää.

Tarkkoja pysäköintien lukumääriä ei kerro myöskään Parkman, vaikka mobiilimaksaminen on sielläkin kovassa kasvussa.

–Tampereelta ei ole tarkkaa tietoa, koska kaupungin omistama pysäköintiyhtiö ei suostu luovuttamaan tietoja. Tampereen kaupunki ei myöskään suostu avaamaan mobiilimaksua kilpailulle, harmittelee viestissään Matias Lindroos, yksi Parkmanin perustajista.

Kaikkiaan Tampereen keskustassa on yli kymmenen tuhatta pysäköintipaikkaa. Puolet niistä on Finnparkin pysäköintihalleissa, joissa toimii ainoastaan yhtiön oma Moovy-sovellus.

Keskustassa on myös muutama parkkihalli, joka ei kuulu Finnparkille. Niitä ovat esimerkiksi keskustan tavaratalojen pysäköintihallit.

Miksi ovet eivät aukene?

Tami Koivuniemien mukaan Moovyn etuina ovat nopeus ja helppous. Palveluun rekisteröitynyt käyttäjä pääsee suoraan pysäköintitaloon, ja maksu hoituu palveluun ilmoitettujen tietojen perusteella.

Moovyssa voivat olla vaikka kaikki saman perheen autot. Tällöin pysäköintihallin ulko-ovissa kulku voi tuottaa vaikeuksia, kun pin-koodit viestitetään ainoastaan sovellukseen rekisteröityneelle.

– Jos ovilla on kulunvalvontaa, koodi pitää kysyä applikaation käyttäjältä. Tällainen tilanne voi kyllä tulla eteen, Koivulehto toteaa.

Suosituin maksuväline on edelleen pankkikortti, jolla Tampereella maksetaan joka toinen pysäköinti. Sillä maksettaessa välttyy palvelumaksuilta, mutta ei välttämättä turhaan maksetulta pysäköintiajalta.

– Sama raha menisi kuitenkin niihin ylimääräisiin kolikoihin, mitä tuonne automaattiin laittaisi, arvelee ParkMania käyttävä Matti Lehto.

Huonekalujätti Ikea alkaa kokeilla päästöttömiä kotiinkuljetuksia Suomessa. Kokeilu alkaa Tampereelta.

Ikea kertoo aloittavansa Tampereen alueella testaamisen Pohjoismaiden ensimmäisellä sähkökuorma-autolla lokakuun alussa.

Rekka, jolla pilotoinnit aloitetaan, oli Suomeen saapuessaan Pohjoismaiden ensimmäinen vastaavan kokoluokan kuorma-auto, Ikea kertoo.

Päästöttömiä kotiinkuljetuksia testataan jo viidessä eri suurkaupungissa, kuten Shanghaissa ja Lontoossa, Ikea Suomen vastuullisuuspäällikkö Jessica Lehtinen sanoo.

Kyseessä on Ikean mukaan DAF/Emoss-merkkinen sähkökuorma-auto.

Sähköautojen käyttöä kotiinkuljetuksissa on tarkoitus laajentaa myös muualle Suomeen. Syksystä alkaen pääkaupunkiseudun ja Raision alueen kotiinkuljetuksissa otetaan asteittain käyttöön uusiutuva dieselpolttoaine. Uusiutuvalla dieselillä saavutetaan yhtiön mukaan noin 90 prosenttia alhaisemmat päästöt verrattuna tavalliseen dieseliin.

Ikean Tampereen alueesta vastaava johtaja Vesa Haapalahti sanoo, että tuotteet voi saada jo saman päivän aikana kotiin.

Ikean henkilökuntaa kulkee puolestaan biokaasuautoilla. Biokaasu jalostetaan yhtiön ravintoloiden ruokajätteestä.

Suomessa on viisi Ikea-tavarataloa: Espoossa, Vantaalla, Raisiossa, Tampereella ja Kuopiossa sekä lisäksi lähipiste Jyväskylässä.

Lue lisää:

Tulevaisuudessa myös kuorma-autot ja joukkoliikenne liikkuvat sähköllä – Kysyimme 4 olennaisinta kysymystä aiheesta asiantuntijoilta

Tesla julkisti sähkökuorma-auton ja urheiluauton prototyyppit – tarkoitus olla tuotannossa parin vuoden päästä

Tampereella ja Turussa koululaiset saavat osallistua ilmastolakkoon ensi perjantaina kaupunkien luvalla.

Kummankin kaupungin koululaiset tarvitsevat lakkoon huoltajiltaan ilmoituksen. Ilmoitus kannattaa tehdä koululle viimeistään keskiviikkona.

– Alaikäisellä on perustuslaillinen oikeus osoittaa mieltään, toteaa Turun sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen Turun kaupungin tiedotteessa.

Ilmastolakko on kansainvälisen ilmastoviikon huipentuma ja käynnistyy Tampereen Keskustorilla perjantaina kello 10.

Turussa koululaiset kokoontuvat samaan aikaan Vanhalle Suurtorille, josta mielenosoituskulkue siirtyy Yliopistonkadulle.

Tilaisuuksia järjestetään samaan aikaan eri puolilla maata muun muussa Helsingissä, Espoossa ja Rovaniemellä.

Myös esimerkiksi Nokialla ilmastolakkoon voi osallistua huoltajan luvalla. Huoltajan tulee ilmoittaa koululle asiasta etukäteen Wilma-viestillä.

– Nokian koulujen opetuksessa painotetaan kestävää tulevaisuutta ja siihen sisältyvät teemat ovat kiinteä osa opetusta koko lukuvuoden ajan. Myös ilmastoviikolla kestävää tulevaisuutta huomioidaan opetuksessa esimerkiksi aamunavauksissa, sanoo Nokian kaupungin johtava rehtori Kari Lähde.

Maaliskuussa noin 3 000 nuorta ympäri Suomea jätti koulupäivän väliin ja osallistui ilmastolakkoon ruotsalaisen Greta Thunbergin innoittamana.

Lue myös:

YK:n ilmastokokouksen tilinpäätös: Yli 11 miljardia puuta, ympäristöystävällistä sementtiä sekä hiilineutraalisuuslupaukset 77 maalta

Greta Thunberg läksytti maailman johtajia, Sauli Niinistö lupasi Suomen johtavan esimerkin avulla – Yle seurasi New Yorkin ilmastokokousta

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on syttynyt tulipalo. Tulipalo syttyi B-rakennuksessa tiistai-iltapäivänä.

Potilashuoneessa sähkölaitteet syttyivät palamaan. Hoitajat evakuoivat osastolta yhdeksän potilasta ja itsensä.

Sairaalan lähellä vapaalla ollut pelastuslaitoksen paloesimies kuuli hälytyksen ja sai suurimmat liekit sammutettua. Pelastuslaitoksen yksiköt sammuttivat palon lopullisesti. Hälytys tuli tiistaina noin kello 15.

Paloesimies kävi sammuttamassa

Pirkanmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Heikki Havukainen sanoo, että tulipalo oli uhkaava. Koko osasto jouduttiin evakuoimaan. Onneksi palomies oli lähellä vapaapäivää viettämässä.

– Hän otti sammuttimen sairaalan seinältä ja meni sen kanssa kohteeseen ja sai tulipalon sammumaan, Havukainen kertoo.

Tiloissa on niin paljon savuvahinkoja, että potilaat on siirretty toiselle osastolle.

Osasto suljettuna

Tulipalo lähti Havukaisen mukaan potilaskutsujärjestelmästä. Se syttyi palamaan, mutta vielä ei ole tietoa, mistä tämä johtuu.

Osasto on suljettuna todennäköisesti tämän päivän ajan. Tiloja savutuuletetaan parhaillaan.

Tämänhetkisen tiedon mukaan potilaat eivät ole vakavasti loukkaantuneita.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi tiistaina 37-vuotiaan naisen kahden vuoden vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, STT kertoo. Nainen oli tutustunut uhriin turvakodissa.

Tuomion mukaan nainen oli kaksi kertaa sukupuoliyhteydessä pojan kanssa. Poika oli tuolloin 14-15-vuotias. Tuomitulla ja uhrilla on noin 18 vuoden ikäero.

Oikeuden mukaan nainen oli vienyt pojan kouluun, kun tämä oli ala- tai yläasteella. Myös todistajakertomukset puolsivat sitä, että nainen on ollut tietoinen uhrin iästä.

Tuomittu ja tämän perheenjäseniä oli ollut turvakodissa samaan aikaan uhrin perheen kanssa. Myöhemmin tuomittu oli viettänyt aikaa pojan äidin luona, jossa myös uhri oli paikalla.

STT ei julkaise tuomitun nimeä uhrin suojelemiseksi. Nainen määrättiin myös maksamaan uhrille loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 4 000 euroa.

Tamperelainen Sanna Ax on kahden asunnon "loukussa". Uusi, isompi koti on jo ostettu, nyt pitäisi saada myytyä kolmio Tampereen Hatanpäältä.

Kaikki aikaisemmat asuntokauppansa Ax ja hänen miehensä Jarmo Kakkonen ovat tehneet kiinteistönvälittäjän kanssa, mutta nyt tarkoitus on hoitaa homma itse. Suurin syy on raha.

– Välittäjän palkkioon menee helposti kymppitonni. Saman rahan eteen saa itse tehdä aika paljon töitä. Päätettiin, että kokeillaan, kun mitään kauheaa kiirettä ei ole, Ax perustelee.

– Helpompaahan se olisi välittäjän kautta. Mutta sitten läheltä tuli myyntiin hiukan pienempi asunto, jota ei ollut remontoitu lainkaan, sen hinta oli aika korkea ja se meni kaupaksi kahdessa viikossa.

Tämän kokoisia asuntoja ei ole hirveästi myynnissä Tampereella. Sanna Ax

Hatanpää sijaitsee parin kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Alueella myyntiin tulevat asunnot vaihtavat omistajaa yleensä äkkiä.

– Tämän kokoisia ja ikäisiä asuntoja ei ole hirveästi myynnissä Tampereella. Pyysimme aluksi välittäjiltä arvioita, ja kaikki sanoivat, että asunto menee nopeasti kaupaksi, Ax sanoo.

– Se on ostajallekin kiva, että meidän ei tarvitse lisätä välittäjän palkkiota myyntihintaan, vaan pystymme kilpailemaan hiukan paremmin myös hinnalla.

Omatoimiseen myyntiin kannusti myös läheltä löytynyt esimerkki. Ax kertoo, että hänen veljensä oli vastikään myynyt itse asunnon Jyväskylässä ja kokemukset olivat hyviä.

– Veli sai itse myymällä asunnostaan korkeamman hinnan kuin mitä välittäjät arvioivat.

Omatoiminen kauppa hienoisessa laskussa

Suomessa myydään yli 70 000 vanhaa asuntoa ja kiinteistöä vuodessa. Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto (KVKL) seuraa asuntojen välityslukuja Tilastokeskuksen datan ja oman Hintaseurantapalvelunsa kautta.

Vanhojen asuntojen kaupassa välittäjien osuus on viimeiset kolme vuotta pysynyt hyvin vakaana, noin 80 prosentissa. Uusissa asunnoissa osuus on selvästi pienempi, 30–40 prosenttia.

KVKL:n toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth sanoo, että alalla itsemyyjiä ei koeta suurena uhkana.

– Moni myös kokeilee ensin itse ja ottaa välittäjän avuksi jos ostajaa ei ala löytyä. Kiinteistönvälittäjää voi käyttää jo puhtaasti siitä syystä, ettei vain itse viitsi tai ehdi, Ehrnrooth sanoo.

Viimeisen vuoden aikana kiinteistövälittäjien myymien asuntojen osuus näyttäisi olevan jopa hienoisessa kasvussa. KVKL:n mukaan tätä voi osittain selittää se, että kiinteistövälittäjien luvuissa on mukana myös yritys, joka kohdistaa palvelunsa juuri itsemyyjille. Tässä mallissa omistaja hoitaa itse asuntonsa esittelyn, välittäjä esitteiden laatimisen, markkinoinnin ja muut paperityöt.

Netissä yksityisilmoittajien osuus viisi prosenttia

Omatoimista kauppaa helpottaa se, että kiinteistönvälittäjien ja yksityisten kauppiaiden ilmoitukset löytyvät samoilta verkkosivuilta, kuten Etuovi.comista tai Oikotie.fistä. Sivustot tarjoavat myös neuvoja niille, jotka haluavat ryhtyä oman elämänsä kiinteistövälittäjiksi.

Esimerkiksi Etuovi.comissa yksityisilmoittajien osuus on reilut 5 prosenttia. Data-analyytikko Niina Matikaisen mukaan osuus on pysynyt viimeiset viisi vuotta hyvin vakaana.

Ilmoittelussa ei ole suuria alueellisia eroja. Verkkosivuston ilmoitusaikojen perusteella välittäjien ja itsemyyjien ilmoitukset pysyvät sivulla lähes yhtä pitkään.

– Keskimääräisessä markkinointiajassa ei näytä olevan juurikaan eroa sillä, onko myyjä välittäjä vai itsemyyjä. Tänä vuonna poistetuissa ilmoituksissa yksityisilmoittajien markkinointiajan mediaani on 76 päivää, ja välittäjien markkinointiajan mediaani on 72 päivää, Matikainen sanoo.

– Ilmoituksen poistaminen ei takaa sitä, että kohde on myyty, eli emme kuitenkaan tiedä, mitkä kohteet tulevat myydyksi.

Hilkka Lappalainen on myynyt asuntoaan toukokuusta asti

Tampere on kasvukeskus, jossa vanhan kerrostaloasunnon keskimääräinen myyntiaika on 69 päivää. Yli neljä kertaa pienemmässä, reilun 53 000 asukkaan Mikkelissä markkinat ovat toisenlaiset, vanhaa kerrostaloasuntoa joutuu myymään keskimäärin 118 päivää.

Hilkka Lappalainen esitteleekin myynnissä olevaa asuntoaan Mikkelissä tottuneesti.

– Sijainti on loistava. Torille kävelee kymmenessä minuutissa, mutta silti tämä on rauhallinen paikka. Ulkoilumaastot, uimaranta, konserttitalo Mikaeli ja kauppa ovat vieressä. Taloyhtiö on hyvä ja putkiremontit tehty. Ja mukavat naapurit!, Lappalainen hehkuttaa.

Lappalainen on myynyt Mikkelissä sijaitsevaa kerrostalokolmiotaan jo noin neljä kuukautta. Asuntokaupan tilanne on Mikkelissä toinen kuin esimerkiksi Tampereella.

– Hinnat ovat kesän aikana laskeneet, erityisesti tällaisissa isoissa asunnoissa, Lappalainen tietää.

Lappalainen halusi kokeilla asunnon myyntiä itse, koska mitään hirveää kiirettä ei lapsuudenkotiinsa Rantasalmelle muuttaneella naisella ole. Varmuutta lisäsi se, että taustalla on jo useampia kiinteistövälittäjän kanssa tehtyjä kauppoja. Hänenkin silmissään siintää säästö.

– Tämä asunto on 83 neliötä, ja suurimmalla osalla välittäjistä on prosenttipohjainen palkkio. Täällä palkkio olisi 5 000–6 000 euroa, Lappalainen sanoo.

Asunto-osakkeet helpoimpia myytäviä

Yleensä omatoimiseen asuntokauppaan ryhtyvät myyvät vanhoja kerrostalo- tai rivitaloasuntoja. Asunto-osakkeen myyminen on paljon helpompaa kuin kokonaisen kiinteistön, esimerkiksi omakotitalon, myyminen.

Läheskään kaikki ostajat eivät edes lähesty itsemyyjiä. Kari Kaitasuo

Pirkanmaan Kiinteistöliiton toiminnanjohtaja Jorma Koutonen vertaa asunto-osakkeen kauppaa irtaimistokauppaan.

– Asunto-osakkeiden kaupassa myydään osakekirjaa. Kiinteistön omistaa taloyhtiö ja osakkeet tuottavat hallintaoikeuden sen tiettyyn osaan tai tilaan, Koutonen sanoo.

Myös lähes 20 vuotta kiinteistönvälittäjänä toiminut Kari Kaitasuo arvioi, että esimerkiksi Tampereella tyypillisimmin itse myytävät asunnot ovat osakehuoneistoja ja sijaitsevat lähellä keskustaa.

Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n Tampereen alueyhdistyksen varapuheenjohtajana toimiva Kaitasuo uskoo, että suuri osa ostajista suosii joka tapauksessa välittäjien myymiä asuntoja.

– Isoin kilpailu käydään kiinteistövälittäjien kesken. Läheskään kaikki ostajat eivät edes lähesty itsemyyjiä.

"Valokuvista ei kannata säästää"

Sanna Ax sanoo, että ilmoituksen laatiminen ei ole mitään rakettitiedettä. Kun hän esimerkiksi kirjoitti esittelytekstiä, hän otti vinkkejä muista ilmoituksista.

– Mietin, mihin asioihin itse kiinnitän huomiota ja mitkä vetoavat minuun ja kirjoitin tekstin sen pohjalta, Ax sanoo.

Kaikkea hän ei kuitenkaan tehnyt itse. Ax sanoo nähneensä liikaa ilmoituksia, joissa on kännykällä väärästä kulmasta otettuja, sumuisia ja hämäriä kuvia. Axin ilmoitukseen valokuvat otti alan ammattilainen.

– Siihen kannustaisin ehdottomasti kaikkia. Asuntoa myydään kuitenkin paljon mielikuvilla. Se ei ollut mitenkään iso sijoitus.

Myös Hilkka Lappalainen kertoo käyttäneensä ammatikuvaajaa.

Neljässä päivässä neljä näyttöä

Jutuntekohetkellä Sanna Ax:n asunnon myynti-ilmoitus on ollut netin Etuovi.com -palvelussa neljä päivää.

Asunnossa on jo järjestetty neljä näyttöä.

– Ensi viikollakin on tulossa lisää porukkaa, jos asunto on silloin vielä vapaana, Ax sanoo.

Tämänhetkisellä kokemuksella Ax on valmis suosittelemaan myyntitapaa, mutta varauksella.

– Suosittelen, jos on suhteellisen varma olo ja jos on sellaisella alueella, missä asunnot liikkuvat nopeasti, Ax sanoo.

– Mutta jos on kiireinen elämä, niin suosittelisin kääntymään ammattilaisen puoleen. Kyllähän tämä aikaa vie.

Samoilla linjoilla on Hilkka Lappalainen.

– Kyllä tämä koettelee hermoja, kun myyntiaika pitenee ja pitenee. Välillä on jo ollut sellainen tunne, että pitäisikö jo antaa välittäjälle. Mutta en tee sitä vielä, Lappalainen sanoo.

Lappalainen aikoo jatkaa omatoimista myyntiä vielä muutaman kuukauden.

– Toivon, että syksyn aikana saisin tämän myydyksi. Neljä kuukautta on keskimääräinen tämän kokoisen asunnon myyntiaika Mikkelissä. Puolen vuoden jälkeen ehkä voin luovuttaa, Lappalainen sanoo.

Jos ajat autoa, tuotat mm. jäteveteen päätyvää mikromuovia. Auton renkaista ja tiepinnoitteista irtoaa merkittäviä määriä muovia.

Alle viiden millimetrin kokoisia muovipartikkeleita joutuu jäteveteen myös kotitalouksista esimerkiksi kosmetiikasta tai vaatteiden pesun yhteydessä.

Suomalaisilta jätevedenpuhdistamoilta mikromuovit eivät juurikaan jatka kulkuaan kohti maailman meriä – yli 99 prosenttia jäteveden sisältämästä muovista saadaan talteen puhdistamoissa.

– Kaikkein pienimmät mikromuovit ovat niitä hankalimpia, mutta kuitumaiset ja isommat partikkelit saadaan todella hyvin talteen, kertoo apulaisprofessori Essi Sarlin Tampereen yliopistosta.

Mutta mitä tapahtuu sille muovimassalle, joka jää puhdistuksessa syntyvään lietteeseen? Tampereen yliopistossa on alkanut tutkimus, jossa selvitellään juuri tätä.

Kysymys on merkitykseltään suurempi kuin äkkiseltään tulisi ajatelleeksi.

Suomen jätevedenpuhdistamoissa syntyy kiintoaineita sisältävää lietettä peräti miljoona tonnia vuodessa. Johonkin se pitää tunkea ja mielellään niin, että puhdistamolietteen sisältämät ravinteet saadaan käytettyä esimerkiksi lannoitteeksi tai maanparannukseen.

Tampereen yliopiston apulaisprofessorit Essi Sarlin ja Marika Kokko vetävät projektia, jossa etsitään turvallisia tapoja käsitellä ja hyödyntää puhdistamojätettä.

Käsitellyn puhdistamolietteen sisältämiä mikromuoveja ei ole juurikaan tutkittu aikaisemmin. Tamperelaistutkijat selvittävät muun muassa sitä, miten mikromuovit hajoavat ja muuttuvat eri käsittelyprosesseissa.

Lietettä voidaan jatkojalostaa esimerkiksi lämpökäsittelyllä. Hajoavatko muovit kokonaan tai pienemmiksi palasiksi?

– Haluamme löytää sellaisen teknologian, jolla saataisiin aikaan mahdollisimman turvallinen puhdistamoliete ilman mikromuoveja, Kokko kertoo.

Kaksivuotinen hanke on saanut Pirkanmaan rahastolta 100 000 euron rahoituksen.

Lannoitteeksi?

Paine käyttää puhdistamolietettä lannoitteeksi on kova, sillä liete sisältää runsaasti orgaanista ainetta ja maan laatua parantavia ravinteita, kuten fosforia ja typpeä.

– Haluaisimme osoittaa, että käsitelty puhdistamoliete on turvallista käyttää. Se on tärkeää, koska maailman fosforivarannot tulevat loppumaan lähitulevaisuudessa, Kokko sanoo.

Jätevesilietteen on arvioitu olevan yksi merkittävimmistä maaperän mikromuovilähteistä. Osa muovista voi päätyä myös ravintoketjuun.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n kyselyn mukaan 85 prosenttia Suomen viljelijöistä ei käytä eikä aio käyttää puhdistamolietteitä lannoituksessa, koska sen puhtauteen ei luoteta. Maan saastumisriskiä pidetään liian suurena.

Uusimpien tutkimusten mukaan ihmisten terveydelle ei pitäisi koitua riskiä, vaikka viljelyssä olisi käytetty puhdistamolietteestä tehtyä lannoitetta.

EU:ssa on valmisteilla uusi lannoitevalmistelaki, jossa otetaan kantaa myös mikromuoveihin.

– Alan toimijat ovat hyvinkin kiinnostuneita tässä projektissa tuotetusta tiedosta, Sarlin uskoo.

Kaikkiaan tutkimus kestää neljä vuotta.

"Rikospaikkaa" ei saa sotkea

Koska jätevesilietteiden sisältämiä mikromuoveja ei ole juurikaan tutkittu, osa tutkimuksen haasteista liittyy ihan perusteisiin eli näytteenottoon.

Kuten rikospaikkatutkijoiden, pitää puhdistamolietteestä näytteitä ottavan tutkijan varmistaa, ettei näyte saastu.

– Meidän pitää varmistaa, että kaikki välineet ovat joko lasisia tai metallisia, ettemme tuo näytteen käsittelyn aikana mikromuoveja tai kuituja. Laboratoriossa suojapukuna pitää olla puuvillainen laboratoriotakki ja niin edespäin, Sarlin kuvaa.

Näytteitä on tarkoitus ottaa puhdistamoilta eri puolilta Suomea. Onko koko tutkimus haiseva haaste tutkijoille?

– Muovi ei haise, Essi Sarlin nauraa.

– Ympäristötekniikan tutkijat ovat hyvinkin tottuneita tämänkaltaisiin näytteisiin. Pienet hajut eivät heitä häiritse, Marika Kokko sanoo.

Helsingissä on meneillään pohjoismainen jätevesikonferenssi, jossa jätevedenpuhdistuksen haasteita tarkastellaan laajasti, muun muassa juuri kiertotalouden näkökulmasta.

Lue myös:

Jätevedet sisältävät mikromuoveja ja antibioottijäämiä – Kannattaako niistä tehtyä multaa levittää viljeltäville pelloille ja kasvimaille?

Merien lisäksi myös maaperään päätyy mikromuovia jätevesistä – vaikutuksia vasta tutkitaan, mutta osa muovista voi päätyä ravintoketjuun

Kunnalliset jätevedenpuhdistamot pian pinteessä – jätevesissä yhä enemmän mikromuovia ja lääkejäämiä, jota ei pystytä keräämään

Nyt se on lähes varmaa: Tampereelle on tulossa Suomen ensimmäinen skeittilukiolinja. Suunnitelmien mukaan ensimmäiset skeittilinjalaiset aloittavat opintonsa jo syksyllä 2021 Sammon keskuslukiossa.

Jo nyt lukiossa toimii sekä urheilu- että viestintälinja. Skeittilinja yhdistelisi urheilua ja viestintää ja vielä vähän päälle. Skeittaus ei ole vain rullalaudalla liikkumista ja temppujen heittelyä, vaan yhteisö ja sen kulttuuri siinä ympärillä.

– Skeittaus liikkuu eri alojen rajapinnoilla ja luovuudelle on paljon tilaa. On tapahtumien tuottamista ja niiden markkinointia, streamausta, verkostointia, somea ja erityyppistä kuvaamista. Tätä me pystymme Hiedanrannan skeittialueella tarjoamaan lukio-opetukseen, Pirkanmaan Kaarikoirien puheenjohtaja Teemu Grönlund kertoo.

Skeittiyhdistys Kaarikoirat rakensi talkoovoimin pari vuotta sitten Tampereen Hiedanrantaan olympiatason betonisen sisäskeittiparkin. Hallissa voi siis treenata ja järjestää tapahtumia ympäri vuoden. Alue on jatkanut kehitystään, ja nyt myös ulkoa löytyy skeittirata, joka on jo harrastajien ahkerassa käytössä.

– Seuraavaksi toteutamme uuteen sisätilaan street-radan, jolle on kova tarve Tampereella, tarkentaa Grönlund.

Nyt skeittiyhteisön projektista lähtenyt kokonaisuus pääsee myös lukio-opetukseen mukaan.

Kuljettu polku ei ole ollut lyhyt eikä helppo. On pitänyt neuvotella tiloista, vääntää rahoista, tehdä selvityksiä, hankkia yhteistyökumppaneita. Todistella ja vakuuttaa skeittihallin tarkoitusta ja merkitystä.

Sittemmin Hiedanrannan kulttuuriyhteisö on noussut kansainväliseen kiinnostukseen ja luontaiseksi osaksi kaupungin kulttuurikokonaisuutta.

Miltä tuntuu, kun skeittaus ymmärretään vihdoin osaksi aika tavallista, hyväksyttyä valtavirtakulttuuria?

– Tie on ollut todella kivinen. Me harrastettiin skeittausta jo silloin, kun sitä ei hyväksytty osaksi kaupunkikuvaa tai -tilaa. Tämä avaa mahdollisuuksia niin meille vanhoille kuin etenkin nuorille harrastajille. Hienoltahan se tuntuu, Grönlund sanoo.

Skeittauksen hyväksymiseen vaikuttanee se, että laji on hyväksytty seuraaviin olympialaisiin ensimmäistä kertaa mukaan.

Tampereen lukiokoulutuksen johtajan Jorma Suonion mukaan skeittilinja vastaa kaupungin haluun tarjota nuorille nykypäiväistä, nuorista itsestään kumpuavaa ja omaa osaamista hyödyntävää koulutusta.

– Taustalla on päättäjien vahva tahto ja valtuustoaloitteestahan tämä lähti. Opetussuunnitelma ehditään nyt laatia huolellisesti valmiiksi, Suonio sanoo.

Suonion mukaan rahaa kaivataan esimerkiksi monimediaisen koulutuksen välineistön hankintaan. Koska Sammon keskuslukion opiskelijamäärä kasvaa, kasvun pitää näkyä myös rahoituksessa eli laskennallisessa valtionosuudessa.

– Asunto- ja kiinteistölautakunnan talousarvioesityksessä on esitetty Hiedanrannan osalta 1,1 miljoonan euron määrärahaa skeittauksen olosuhteiden parantamiseen, Suonio sanoo.

Tällä Suonio viittaa Hiedanrannan skeittialueen sisätilojen kehittämiseen.

Skeittilukioita on jo muualla Pohjoismaissa. Umpinaisessa tyhjiössä lukiolinjaa ei suunnitella, vaan Tampereelta on jo tehty opinto- ja yhteistyömatka Malmön Bryggeriet-skettilukioon.

– Jos nuori oppii sisällön- ja tapahtumatuotannon ja saa Hiedanrannasta vielä kontakteja Suomen sisällä, mutta myös ulkomaille, nuori voi saada myös ammatin lukiokoulutuksen lisäksi, Grönlund tiivistää.

Lue lisää: Tampereella pohditaan Suomen ensimmäisen skeittilukion perustamista

Tampereen yliopistollisen sairaalan tulipalon aiheutti hoitokutsujärjestelmän laitevika. Laitteeseen tuli todennäköisesti oikosulku.

Taysin turvallisuuspäällikkö Esa Särkimäki kertoo, että laite on vanhemmasta päästä ja vastaavia on ilmeisesti käytössä kolmella osastolla. Laitteita käydään parhaillaan läpi mahdollisten vastaavien vikojen ehkäisemiseksi.

Vasta tarkastuskierroksen jälkeen arvioidaan, täytyykö tulipalossa vaurioituneen laitteen lisäksi uusia muita.

– Nehän on aika kalliita operaatioita. Tämä voi hyvinkin paljastua yksittäisen laitteen viaksi, eli siinä järjestelmässä ei varsinaisesti ole vikaa, Särkimäki sanoo.

Vastaavat tulipalot ovat Taysissa hyvin harvinaisia.

– Edellinen sellainen tapaus, että oikein liekkejä on tullut täällä keskussairaalassa, on monen, monen vuoden takaa, Särkimäki sanoo.

Tulipalo syttyi tiistaina iltapäivällä Taysin B-rakennuksessa sijaitsevalla osastolla. Palo saatiin sammumaan niin nopeasti, että sairaalan sprinklerijärjestelmä ei ehtinyt laueta. Tämä säästi osaston huomattavilta vesivahingoilta.

Paloesimies arveli hälytyksen syyksi teatterisavua

Alkusammutuksen suoritti sairaalassa valmiiksi paikalla ollut pelastuslaitoksen paloesimies. Hän oli pitämässä evakuointiharjoitusta tyhjällä osastolla neljä kerrosta ylempänä, kun sai tiedon hälytyksestä.

Tiistaina pelastuslaitos kertoi ensi tiedoissa palomiehen olleen vapaalla.

Särkimäki kertoo, että evakuointiharjoituksessa käytetään teatterisavua, joka on joskus aiheuttanut palohälytyksen. Harjoituksen vetäjä oli aluksi ajatellut, että tämäkin hälytys johtui siitä, että savu oli levinnyt väärään paikkaan.

Paikan päällä hänelle kuitenkin valkeni, että kyse oli oikeasta tulipalosta. Paloesimies sammutti suurimmat liekit sairaalan nestesammuttimella sairaalan henkilökunnan avustuksella.

– Taysin oma tekniikan edustaja repi johtokanavaa auki, että paloesimies sai tuupattua sinne sammutinta, Särkimäki sanoo.

Sairaalasta on pääosin poistettu käytöstä jauhesammuttimet, koska ne sotkevat paikat nestesammutinta pahemmin.

– Emme ehkä olisi saaneet siivottua jälkiä aamuksi, Särkimäki sanoo.

Turvallisuuspäällikkö kehuu hoitajien toimintaa tilanteessa. Potilaiden evakuointi pois osastolta tapahtui nopeasti. Hoitajat olivat myös muistaneet harjoituksissa läpikäydyt pienetkin yksityiskohdat, kuten kaasusulkujen sammuttamisen.

Lue lisää:

Taysissa tulipalo – potilaita evakuoitu, vapaapäivää sairaalan lähellä viettänyt paloesimies sammutti palon

Miksi toisten katseet tuntuvat niin pahalta? Tuntuuko, että olet ulkopuolinen tai kuin sinua ei olisi olemassakaan?

Psykologian maisteri Aleksi Syrjämäen väitöskirjassa havaittiin, että yksin jääminen muuntaa reaktioita toisten näyttämiin sosiaalisiin viesteihin.

Väitöskirja osoitti, että yksin jääneestä saattaa tuntua siltä, etteivät muut edes katso häntä kohti. Toisaalta vaikka joku katsoisi kohti, tämäkään ei välttämättä piristä yksinäistä.

Reaktio voi kertoa halusta suojautua

Tutkittaville esitettiin tutkimuksessa kasvoja, joista ei voinut tulkita, katsoivatko he kohti vai eivät. Osa tutkittavista oli joutunut juuri ennen tätä tehtävää vuorovaikutuskumppaneidensa hyljeksimäksi. He olivat muita taipuvaisempia tulkitsemaan, että kuvien henkilöt olivat suunnanneet katseensa heistä sivuun.

Kokemus yksinäisyydestä vaikuttaa tutkijan mukaan siihen, miten ihminen katselee ympäröivää maailmaa. Tällöin voi tulkita muiden toimintaa, ilmeitä ja sanoja helposti negatiiviseen sävyyn. Syy tähän voi olla luonnollinen.

– Muiden eleiden tulkitseminen negatiivisesti ja huomion kiinnittäminen uhkaan voivat olla keinoja suojautua, Syrjämäki kertoo tutkimustiedotteessa.

Jos karttaa muita, ei tule vaaraa siitä, että torjutaan uudelleen. Toisaalta tämä lisää entisestään yksinäisyyttä.

Kohti katsominen ei piristänyt

Väitöskirjassa selvitettiin myös, kuinka hyljeksityksi tulleet henkilöt reagoivat suoraan kohti katsoviin silmiin. Kokeissa esitettiin kuvia kohti katsovista tai alaspäin katsovista kasvoista ja katsottiin, miten tutkittavat reagoivat niihin.

Hyljeksityksi tulleet tutkittavat eivät reagoineet vertailuryhmiä voimakkaammin kohti katsoviin kasvokuviin. Kohti katsovien kasvojen näkeminen ei piristänyt heidän mielialaansa. Heidän huomionsa ei edes pysähtynyt, vaikka olisi voinut luulla näin.

– Kun tuntee olonsa yksinäiseksi, ei välttämättä riitä, että näkee jonkun katsovan kohti. Sen sijaan ulkopuoliseksi olonsa tunteva kaipaa aitoa huomioiduksi tulemista ja syvempää ihmiskontaktia, Syrjämäki sanoo.

Psykologian maisteri Aleksi Syrjämäen väitöskirja Social exclusion and responses to eye gaze tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 12. lokakuuta.

Lue lisää:

Kukaan ei oikeastaan ajattele sinua – eikä se ole ollenkaan huono juttu

Pirkanmaan työttömyys on kääntynyt kasvusuuntaan. Työttömiä työnhakijoita oli elokuussa noin 22 000 eli nelisen sataa enemmän kuin vuosi aikaisemmin.

Työttömyysaste oli tasan 9, vuosi sitten 8,9. Tampereella työttömyys kasvoi, mutta esimerkiksi Mänttä-Vilppulassa ja Punkalaitumella laski.

Ely-keskuksen mukaan Pirkanmaan kehitys oli heikompi kuin koko maan. Syyksi keskus arvioi ainakin sen, että kuntouttavasta työtoiminnasta on nyt palattu työttömyyteen eikä töihin.

Peräti 11 autoa kolaroi Suomen pisimmässä maantietunnelissa tiistaina Tampereella. Juuri pahimpaan aikaan, kun tunneli on muutenkin ruuhkainen iltapäivällä neljän jälkeen.

Onnettomuus jumiutti yli tunniksi, jopa pariksi Tampereen liikenteen, kuten tunnelin häiriöt yleensä tekevät. Peräänajojen syytä ei tiedetä.

Ensimmäisessä kolarissa oli osallisena kuusi autoa, joissa oli kuusi henkilöä. Jälkimmäisessä kolarissa oli osallisena viisi autoa ja yhdeksän henkilöä. Neljä autoa jouduttiin hinaamaan pois.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Jari Nieminen sanoo, että pelastustoimet sujuivat tiistaina hyvin. Tunnelia valvotaan tieliikennekeskuksesta ja hälytykset tulevat nopeasti pelastuslaitokselle.

Tunnelionnettomuuksia varten on selvät suunnitelmat. Pelastuslaitos rajaa ensin onnettomuuspaikan ja alkaa auttaa mahdollisia uhreja sitten.

– Onneksi nyt henkilövahinkoja ei sattunut, selvittiin pienillä peltivahingoilla, Nieminen sanoo.

Tunneli sulkeutuu automaattisesti, jos liikaa autoja

Tunnelin nopeusrajoitusta laskettiin tiistaina. Liikenne ohjattiin toiselle kaistalle, eikä koko tunnelia pitänyt sulkea.

Sekin on Tampereella suhteellisen yleinen vaiva.

Suomen pisin 2,3 kilometriä pitkä maantietunneli on kulkenut vajaat kolme vuotta Näsijärven rannassa Rantaväylällä. Ongelmilta ja huonolta tuurilta ei ole vältytty.

Viime syyskuussa tunneli jouduttiin sulkemaan häkellyttävän monta kertaa. Tunneli suljetaan automaattisesti, jos tunnelissa on liikaa autoja.

Virallisia tilastoja sulkemiskerroista ei ole, mutta niistä ilmoitetaan Twitter-tilillä. Sieltä laskettuna tunneli oli vuosi sitten suljettu ja avattu noin 35 kertaa.

Tampereella työssä käyvät ihmiset ajavat usein kotiin joko Rantatunnelin tai läntisen kehätien kautta. Jos toinen reitti on ruuhkainen, se patoaa helposti myös toisenkin kulkuväylän.

Hyvä nyrkkisääntö

Päivystävä päällikkö Jari Nieminen sanoo, että liikenne sujuu, jos onnettomuudet pystytään välttämään. Tässä auttavat riittävän alhainen nopeus ja riittävä turvaväli. Nämä korostuvat tunnelissa.

– Liikenne tunnelissa ei saisi pysähtyä missään vaiheessa.

Mikä sitten on sopiva turvaväli? Ylikomisario Jari Näkki Sisä-Suomen poliisilaitokselta kertoo nyrkkisäännön.

Taajamassa turvaväli pitäisi olla vähintään puolet käytetyn nopeuden luvusta. 60 kilometriä tuntinopeudessa turvaväli olisi siten 30 metriä. Maantiellä 80 kilometrin nopeusrajoitusalueella turvaväli olisi taas 80 metriä.

Valtaosa ei pidä tunnelissa arkihavaintojen perusteella 30 metrin turvaväliä.

– Mitä olen valvovilta poliiseilta kuullut, tämä ei toteudu. Häiriöitä sattuu sitten liian usein, Näkki sanoo.

Mitä tehdä, jos tunnelissa sattuu onnettomuus, eikä pääse ajamaan pois?

– Sammuta auto, katso mikä tilanne on, hälytä apua ja avusta onnettomuuden uhreja omien taitojesi mukaan, Jari Nieminen neuvoo.

Lue lisää:

Suomen pisin maantietunneli on suljettu häkellyttävän monta kertaa syyskuussa – huono tuuri piinaa

Yksi kuva kertoo hyvin, mikä tökkii nyt Tampereen liikenteessä: Pieni peräänajo voi ruuhkauttaa koko kaupungin

Tampereen Mediapoliksessa vietetään avoimien ovien päivää tulevana lauantaina. Tapahtumassa voi tutustua Pikku Kakkosen studioon ja nähdä, kun Seikkailukone-ohjelmasta tuttu Reppu-Heppu esiintyy.

Avoimet ovet ovat Mediapoliksessa 28. syyskuuta klo 10–13. Osoite on Tohlopinranta 31. Saapumisohjeita on Mediapoliksen nettisivuilla.

Jos et pääse paikan päälle, tapahtumasta tulee noin puolen tunnin suora verkkolähetys Yle Areenassa lauantaina klo 11 alkaen.

Lastenohjelmien lisäksi avoimissa ovissa on muun muassa urheilua ja uutisia. Mediapoliksen pääaulassa voi kokeilla selostajan taitoja urheiluselostuskaraokessa. Samalla voi jututtaa Ylen alueellisten tv-uutislähetysten ankkureita.

Mediapoliksen uutis- ja ajankohtaistoiminnan radiostudiossa voi kokeilla Merisään lukemista. Lisäksi toimituksessa on valokuvanäyttely, jossa voi tutkia verkon erityissisältöjä tekevän Mediadeskin parhaita valokuvia kuluneelta vuodelta.

Lisäksi vieraille tarjoutuu mahdollisuus poikkeukselliseen virtuaalitodellisuusmatkaan. VR-teos havainnollistaa, miten aistivammainen Aarne Pirkola kokee maailman.

Tapparan ja Ilveksen pelaajat E-urheiluturnauksessa

Yle Galaxi ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu järjestävät avoimissa ovissa E-urheiluturnauksen. NHL-jääkiekkopelissä kisaavat Tampereen kaupungin nuorisotiloissa järjestetyistä karsinnoista finaaliin päässeet.

Myös Tapparan ja Ilveksen pelaajat kohtaavat toisensa näytösottelussa.

Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataideopiskelijat puolestaan järjestävät palamaalausta yli 5-vuotiaille.

Mediapoliksen avoimet ovet on osa Tampereen päivän ohjelmaa. Tänä syksynä Tampereella on erityinen syy juhlia, koska kaupunki täyttää 240 vuotta.

Tampere on perustettu 1. lokakuuta 1779. Vuosipäivää juhlitaan Tampereella sekä ohjelmaviikonlopun merkeissä 27.–29. syyskuuta että varsinaisena syntymäpäivänä 1. lokakuuta.

Tampereen päivän ohjelmaan voi tutustua kaupungin nettisivuilla.

Suora lähetys Mediapoliksen avoimista ovista näkyy Yle Areenassa la 28.9. klo 11 alkaen.

Lempäälässä asuva Eeva-Maija Sinkkonen synnytti perjantaina esikoispoikansa. Hän oli miehensä kanssa jo varannut lapsivakuutuksen vakuutusyhtiö Turvasta.

Sunnuntaina hän alkoi miettiä, miten vakuutus saadaan voimaan.

– Sunnuntaina ei ole asiakaspalvelu auki, joten ajattelin kysyä chatilta, miten toimia.

Tästä riittikin huumoria sitten puolelle Suomea.

Turvan tamperelainen asiakaspalvelurobotti esittäytyy Tepoksi. Sinkkonen kysyi chattirobotti Tepolta, miten hän ilmoittaa lapsen syntymästä.

Tepon vastaus yllätti Sinkkosen täysin.

– Todella ikävä kuulla, että sinulle on sattunut vahinko, Teppo vastasi.

Sitten robotti alkoi selittää, miten tätä vahinkoa voisi hoitaa.

Eeva-Maija Sinkkonen otti keskustelun huumorilla.

– Miehen kanssa naurettiin ja otettiin huumorilla. Onneksi oli synnytyksestä riittävästi aikaa ja tunnepuoli oli tasoittunut, hän sanoo.

Sinkkonen jakoi kuvan keskustelusta Facebook-ryhmässä ja tämä herätti paljon huomiota sosiaalisessa mediassa.

Robotin vastauksesta kertoi ensin Iltalehti.

Teposta tuli somehitti

Turvan viestintäpäällikkö Kati Iharanta sanoo, että tilanne aiheutti yhtiössä yhtä aikaa naurua ja itkua.

– Asiakkaat ovat nauraneet meille ja syystäkin. Negatiivista palautetta emme ole silti saaneet ja Teposta tuli somehitti.

Moka korjattiin heti, ja nyt Teppo osaa vastata tuohonkin kysymykseen oikein.

– Uskomme, että virhe johtui tuosta kysymyksen alusta: ”Miten ilmoitan…”. Se on erittäin yleinen kysymyksen alku ja yleensä jatkuu niin, että siinä kysytään, miten ilmoitetaan sattuneesta vahingosta, kuten auton hajoamisesta tai matkatavaroiden katoamisesta.

Turvan chatbotti vastaa yli 2 000 kysymykseen kuukaudessa. Lähes 90 prosenttia vastauksista Teppo hoitaa mallikkaasti.

– Tämä luku kasvaa koko ajan, kun Teppo oppii lisää. Meillä on useita chat-kuiskaajia, jotka päivittäin käyvät läpi Teppo-chatbotille tulleita kysymyksiä ja opastavat oikeat vastaukset.

Eeva-Maija Sinkkonen uskoo, että chattirobotit yleistyvät. Hän on itse käyttänyt niitä myös jo ainakin pankkipalveluista.

– Nykyään tulee robotilta jo onnittelut lapsen syntymästä. Ilmeisen nopeasti he pystyvät korjaamaan. Uskon, että roboteilla on tulevaisuutta, Sinkkonen sanoo.

Yle kertoi jo aiemmin, että poliisi ei käyttänyt asetta silloin, kun poliisipartio joutui ampumisen kohteeksi Porvoon teollisuusalueella.

Tutkinnanjohtajan mukaan poliisin tekemät tekniset tutkimukset ja kuulustelut ovat nyt osoittaneet, että poliisi ei käyttänyt asetta Porvoon ampumisissa eikä myöskään Pirkanmaalla, jossa Granholmin veljekset otettiin kiinni.

– Liipasimesta ei ole vedetty, sanoo tutkinnanjohtaja Kimmo Huhta-aho Ylelle.

Poliisin mukaan Porvoossa ja Pirkanmaalla ammuttiin yhteensä kymmeniä laukauksia.

– Olihan se aikamoinen keikka molemmissa päissä. Poliisi on voinut selviytyä ilman yhtään laukausta. Samalla epäillyt on saatu kiinni sillä tavalla, etteivät he eivätkä ulkopuoliset ole loukkaantuneet. Tämä on lajissaan maailmanennätys, Huhta-aho sanoo.

Poliisi oli yhteydessä epäiltyjen isään heti maanantaina sen jälkeen, kun Granholmin veljekset oli otettu kiinni sunnuntai-iltana.

– Olimme veljesten isään yhteydessä jo silloin maanantaina. Yksi ensimmäisiä viestejä oli poliisin suuntaan, että isä oli hyvillään, että poliisi on tällä tavalla tilanteen hoitanut.

Porvoon ampumisten tutkintaa johtava Huhta-aho sanoo Ylelle, että monessa muussa maassa olisi toimittu toisin kuin Suomessa.

– Monessa muussa poliisi olisi ampunut vastaavassa tilanteessa, sanoo Kimmo Huhta-aho.

– Voisitko kuvitella, että jos olisimme Saksassa, Yhdysvalloissa, Ruotsissa tai Tanskassa, että he olisivat hengissä, Huhta-aho kysyy.

Huhta-ahon mukaan Suomi on kansana harkitsevaa. Hänen mukaansa myös viranomaistoiminta oli hyvin harkittua Porvoon ampumisten yhteydessä.

Poliisin mukaan Porvoon ampumisten tutkinnassa on parhaillaan rauhallisempi vaihe.

– Meillä on nyt aikaa ja mahdollisuuksia harkita sitä, mitä on tehty ja mitä on vielä tekemättä.

Poliisi on tehnyt kuulusteluja, mutta ei halua avata niiden sisältöä.

Poliisi on vaitonainen edelleen myös motiivista.

– Meillä on ajatuksia motiivista, mutta koska työ on kesken ja ajatukset eivät välttämättä ole oikeita, niistä on turha julkisuudessa tässä vaiheessa vielä keskustella.

Lue myös:

Porvoon ampumisista epäillyt veljekset vangittiin, poliisi edelleen vaitonainen, Yle seurasi hetki hetkeltä

Parempaa palvelua halvemmalla hinnalla. Bussi tulee pysäkille jopa kymmenen minuutin välein. Reilusti yli puolet asukkaista asuu 15 minuutin tai sitä tiheämmin kulkevan joukkoliikenteen piirissä. Kuulostavatko Jyväskylän suunnitelmat kaupunkiliikenteen tulevaisuudesta liian hyvältä ollakseen totta?

Jyväskylän seutu ei ole suunnitelmiensa kanssa yksin, sillä valtaosa suomalaisista asuu kaupunkiseuduilla. Hyvin toimiva paikallisliikenne on arjen sujuvuuden ja viihtymisen kannalta tärkeää. Lisäksi kaupunkiliikenne on toimiva työkalu liikenteen päästöjen vähentämisessä.

Toimiva kaupunkiliikenne on vastaus myös ihmisten muuttuneisiin asenteisiin. Keväällä julkaistu Ilmastobarometri kertoo, että iso osa oman auton käyttäjistä on vähentänyt autoilua ja lisännyt kestävää liikkumista. Saman tutkimuksen mukaan osa ihmisistä aikoo luopua kokonaan omasta autosta.

Jotta autoilua voidaan vähentää, on joukkoliikenteen oltava riittävän nopeaa, edullista ja helppoa.

Parannuksilla on kiire, sillä uuden hallitusohjelman mukaan liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Suomi pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä.

Käytännössä tuleva vuosikymmen voi mullistaa tapamme liikkua.

Suurimmissa kaupungeissa isoja kasvutavoitteita

Helsingin seudun liikenne painii omassa sarjassaan niin matkustajamäärien, liikkumisvaihtoehtojen kuin rahoituksenkin osalta. Kasvavassa kaupungissa joukkoliikennematkojen määrä nousisi vaikkei asian eteen tehtäisi mitään. Pääkaupunkiseutu toimii kuitenkin tiennäyttäjänä ja tavoitteena on, että vuonna 2030 valtaosa matkoista tehdään kestävästi eli kävellen, pyöräillen tai käyttämällä joukkoliikennettä.

Tampere on paistatellut raitiotiejulkisuudessa viime ajat eikä syyttä - kaupungissa tavoitellaan yli kolmanneksen kasvua jo ennestään suuriin matkustajamääriin. Merkittävä osa kasvusta syntyy juuri raitiotiestä.

Myös Turussa halutaan nostaa matkojen määrää tulevalla vuosikymmenellä kolmanneksella. Lopullinen päätös raitiotiestä on vielä tekemättä, päätöksiä asiassa on luvassa tämän syksyn aikana.

Mutta kunnianhimoisia pyrkimyksiä on myös monessa keskikokoisessa kaupungissa, kuten Jyväskylässä.

Jyväskylässä kuunnellaan muuttuneita asenteita

Jyväskylässä uskotaan, että ihmisten kulkutavoissa tapahtuu merkittävä muutos jo muutamassa vuodessa.

Sen vuoksi hinnat laskevat ja vuoroja tulee puolet lisää, jos poliitikot antavat suunnitelmille siunauksensa. Paikallisliikenteen kunnianhimoinen kehittämisohjelma on parhaillaan päätäntäkierroksella maksajakunnissa Jyväskylässä, Laukaassa ja Muuramessa.

Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä yli puolet jyväskyläläisistä liikkuu kestävästi. Vuodessa tehdään 15 miljoonaa bussimatkaa eli luku kaksinkertaistuu nykyhetkestä.

Palvelupäällikkö Kari Strömin visio vuoden 2030 liikenteeseen on kirkas.

– Lähimpänä asuvat kävelevät, vähän kauempaa kuljetaan pyörällä ja 10 kilometrin säteeltä tullaan bussilla. Ne, jotka eivät voi käyttää kestävän liikenteen keinoja, tulevat autolla mutta helpommin, koska ei ole niin paljoa ruuhkia.

Jotta bussi olisi realistinen vaihtoehto omalle autolle, täytyy tarjonnan parantua merkittävästi. Bussien on liikuttava siellä, missä ihmiset asuvat, opiskelevat, käyvät työssä ja harrastavat. Jyväskylän suunnitelmissa linjoja uudistetaan vastaamaan paremmin matkustajien tarpeisiin.

Kyse on myös maankäytöstä. Toimiva joukkoliikenne voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, minne yritykset sijoittavat toimintojaan.

– Uutta toimipaikkaa itselleen etsivä iso firma halusi hiljattain tietää, minne on kaupungin parhaat bussiyhteydet, kertoo Ström.

Jyväskylän suunnitelmissa kaupunkia halkoo päälinjana toimiva “superlinkki” ja tärkeimpiä linjoja vahvistetaan. Suosituimmilla reiteillä vuorovälit ovat niin tiheät, että pysäkille voi vain mennä ja auto tulee pian.

Toteutuakseen toimiva bussiliikenne edellyttää erilaisia tukiratkaisuja, kuten bussikaistoja. Joukkoliikennettä suosivat liikennevalot lisäävät sujuvuutta. Kauempaa tuleville täytyy tarjota liityntäpysäköinnin avulla mahdollisuus yhdistää autoilu ja joukkoliikenne.

Kalusto uusiutuu kilpailutusten myötä, käyttövoimana on biokaasu, sähkö sekä biodiesel. Tavoitteena on, että Jyväskylän kaupunkiliikenne on päästötöntä reilusti etunojassa, jo vuoteen 2024 mennessä.

Paikallisliikenteen matkamääriin yli 100 miljoonan kasvu

Suomen Paikallisliikenneliittoon kuuluu 13 kaupunkiliikenteen järjestäjää. Ylen tekemän kyselyn perusteella kestävää liikkumista edistetään kaikissa liiton jäsenkunnissa.

Oulu on Jyväskylän tavoin asettanut tavoitteekseen matkustajamäärien tuplaamisen vuoteen 2030 mennessä. Kuopiossa tavoitellaan maltillisempaa eli vajaan 50 prosentin kasvua.

Pienemmissä kaupungeissa matkustajamäärien kasvutavoitteet ovat vaatimattomampia.

Porissa matkojen määrä hivenen laskee kaupungin keskustan vahvistumisen vuoksi. Väkeä on muuttanut keskustaan vilkkaan uudisrakentamisen myötä. Myös oppilaitosten sijoittuminen keskustaan vähentää paikallisliikenteen tarvetta.

Paikallisliikenneliiton jäsenistöltä saatujen tietojen perusteella voi arvioida, että Suomen kaupunkiliikenteessä tehdään vuonna 2030 varovastikin arvioiden reilusti yli 100 miljoonaa uutta matkaa viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2018 matkoja tehtiin yli 490 miljoonaa.

Kun matkamäärissä huomioidaan kaikki joukkoliikenne, on määrä vielä huomattavasti suurempi.

Iso osa näistä matkoista on pois oman auton käytöstä.

Kaupunkiliikenne kaipaa lisää valtion tukea

Kaupunkiliikenne toteutetaan pääosin kuntien rahoituksella sekä lipputuloilla. Valtion tuki on kokonaisuuden näkökulmasta vaatimaton.

Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Päivi Antikainen liikenne- ja viestintäministeriöstä pitää kaupunkiliikenteen merkitystä isona liikenteen päästöjen vähentämisessä.

– Jos ajatellaan, että yli 80 prosenttia suomalaisista asuu kaupungissa tai kaupunkiseudulla, on äärimmäisen tärkeää että myös ratkaisuja etsitään kaupunkiseuduilla. Monet ilmasto-ongelmista syntyvät kaupungeissa, joten siellä ne on myös ratkaistava.

Kunnissa toivotaan valtiolta nykyistä avokätisempää tukipolitiikkaa kaupunkiliikenteelle, sillä pakollisiin ilmastovaateisiin vastaaminen ei ole ilmaista.

Liikkuminen on esillä myös uudessa hallitusohjelmassa. Ohjelmaan on sisällytetty ensi vuodesta alkaen 20 miljoonaa euroa ilmastoperusteista tasokorotusta joukkoliikennetukeen. Lisäksi on tekeillä parlamentaarinen, 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka nämä toimet käytännössä vaikuttavat paikallisliikenteen järjestämiseen.

Tamperelainen kotiäiti Anna Parviainen valvoi neljä vuotta sitten yöllä, kun nuorin lapsi oli hereillä. Kotoa olisi kiva päästä töihin, hän ajatteli. Toisaalta Parviainen ei halunnut laittaa vielä lapsia hoitoon.

Jostain syystä hänen mieleensä tuli muovituotteista tuttu Tupperware. Tuotteet olivat tuttuja lapsuudesta, ja tamperelaisnainen oli ollut jo pari kertaa kotikutsujen emäntä.

– Ajatus tuli kännykästä Googlea selaillessa. Kiinnostuin Tupperwaresta, Parviainen kertoo.

Nyt yrittäjä on toiminut päätyökseen neljä vuotta Tupperwaren konsulenttina ja tiiminvetäjänä. Tammikuussa Parviainen emännöi tavallisesti 30 kutsut. Keskimäärin vuodessa on 150–180 esittelyä. Lisäksi hän saa ansioita tiiminjohtajana. Takana on myös toistakymmentä palkintomatkaa ulkomaille.

– Kyllä tällä työllä elää ihan mukavasti. Olen tehnyt tätä elääkseni neljä vuotta, enkä ihan heti vaihtaisi.

Presidenttiehdokas, ministeri Elisabeth Rehn toi muoviset tuotteet 1960-luvulla Suomeen. Sen jälkeen moni konsulentti on saanut niistä elantonsa.

Muovista puhutaan ongelmana

Tupperwaresta ei voi puhua mainitsematta muovia. Anna Parviainen kertoo, että välillä joku aina nostaa kotikutsuilla esiin, eikö muovista pitäisi hankkiutua eroon.

Samaan väitteeseen on törmännyt Tupperwaren maahantuoja, yrittäjä Eija Niemi.

– Muovista kysytään nyt enemmän kuin ennen, mikä on hyvä. Poisheitetty muovi on isoin ongelma. Valtamerissä on muovilauttoja ja se askarruttaa ihmisiä.

Mutta ei siellä valtameressä näy Tupperware-tuotteita, Niemi heittää.

Martat: Valitse vain elintarvikekäyttöön kuuluvaa muovia

Marttojen kehittämispäällikkö Salka Orivuori sanoo, että tärkein teko ympäristön kannalta on vähentää tavaroiden kulutusta riippumatta niiden materiaalista.

Muoviastioiden hyvä puoli on, että ne ovat kevyitä käsitellä ja ne kestävät kolhuja. Isoja ongelmiakin on.

– Ne eivät kuitenkaan ole ikuisia, vaan muoviastioita voi haurastuttaa ja vahingoittaa esimerkiksi kuuma, kylmä, kulutus, terävät esineet, rasvaiset ja happamat ruoat - ja myös aika, Orivuori sanoo.

On tärkeää valita keittiöön vain elintarvikekäyttöön tarkoitettuja muoviastioita, ja tarkistaa, kestävätkö ne konepesun ja mikron. Lämpö voi edistää aineiden irtoamista muovista.

– Erityisesti kannattaa vaihtaa haurastuneet, naarmuuntuneet ja rikkinäiset muoviastiat uusiin. Vanhoja on vaikea saada puhtaaksi ja niistä voi irrota ainesosia ruokaan, Orivuori sanoo.

Tupperwaren mukaan sen tuotteissa ei käytetä pehmentimiä eli ftalaatteja, eikä BPA:ta.

Tuotteissa nyt myös metallia

Tupperware-astiat kehitti Earl Silas Tupper jo 1940-luvulla Amerikassa. Harva asia on enää niin kuin ennen.

Ensinnäkin Tupperware on nykyisin New Yorkin pörssissä noteerattu suoramarkkinointiyritys, jonka liikevaihto on lähes kaksi miljardia dollaria. Sillä on yli kolme miljoonaa konsulenttia lähes sadassa maassa.

Toiseksi Tupperware on nykyään paljon muutakin kuin muovia. Moni ei tiedä, että sen nykyisissä myyntihiteissä on metallia. Toisella voi grillata lihaa tai voileipiä mikroaaltouunissa, toinen kypsentää paineella mikroaaltouunissa.

Eija Niemi on tottunut epäilijöihin, niihin on kuulunut hänen miehensä ja hän itsekin.

– Painekeitin pystyy tekemään puolessa tunnissa karjalanpaistin, risoton, hernekeiton, riisipuuron, nyhtöpossua ja säästää energiaa, Eija Niemi kehuu.

Ruokaa mikroaaltouunissa

Mikroaaltouuni vie vähemmän energiaa kuin uuni. Lämmetessään uuni voi hyvinkin kuluttaa sähköä useamman kilowatin teholla. Mikron käyttäminen päivässä puolen tunnin ajan vie Vattenfallin mukaan tästä murto-osan.

– Nykyään halutaan terveellistä ruokaa, mutta sen pitäisi tulla yhä nopeammin. Mikroaaltouunissa ruuan valmistaminen on ympäristöystävällisin tapa, Eija Niemi sanoo.

Mutta onko se terveellistä? kysyy aina jokin kriitikko. Suomen Säteilyturvakeskuksen mukaan mikroaaltouunit ovat turvallisia normaalissa käytössä.

Mikroaaltouunien toiminta perustuu voimakkaaseen sähkömagneettiseen säteilyyn, joka lämmittää ruoan. Suomessa mikroaaltouunien käyttäjille ei ole aiheutunut mikroaalloista johtuvia terveyshaittoja, Säteilyturvakeskus sanoo.

Marttojen kehittämispäällikkö Salka Orivuori vahvistaa, että mikro on energiatehokkaampi ja sitä kannattaa suosia esimerkiksi ruoan lämmittämisessä, pienten annosten lämmittämisessä ja valmistamisessa.

– Toisaalta silloin kun uunin lämmittää, kannattaa hyödyntää esi- ja jälkilämpö ja mahdollisuuksien mukaan tehdä useampi uuniruoka kerralla, kun uuni kerran on lämmitetty, Orivuori neuvoo.

"En osaa myydä, en halua myydä"

Tuttava suositteli Eija Niemeä Tupperwaren konsulentiksi. Ensin hän tyrmäsi itse ehdotuksen.

– En osaa myydä, en halua myydä, hän ajatteli.

Kolmannen lapsen jälkeen hän soitti kuitenkin itse firmaan ja tarjoutui töihin.

– Minulla oli isot opintolainat, oli tehty talo ja tarvitsin ansioita. Samalla halusin olla lasten kanssa kouluikään asti.

Nyt Niemen tukussa on sovittu jo lähes 500 esittelyä yhdeksi viikoksi. Tupperware on siitä harvinainen yritys, että pääosa myynnistä tulee kotikutsuilta, ei verkosta.

– Amerikassa Tupperware on ollut netissä monta vuotta, mutta myyntiä tulee vain muutamia prosentteja sitä kautta, Niemi tietää.

Vuosittain maailmassa on sen sijaan 12,5 miljoonat kotikutsut.

Vihreää kasvaa avaruudessa

Äkkiseltään luulisi, että konsulentit ovat iäkästä porukkaa. Anna Parviainen on kuitenkin vasta kolmikymppinen ja hän tietää useita 16-vuotiaita myyjiä.

Kutsuilla käy Parviaisen mukaan kaikenikäisiä ja myös miehiä. Pariskunnan ostopäätöksen tekee usein mies, sanoo Parviainen.

Viime aikoina Tupperware on auttanut myös Nasaa. Se on ollut kehittämässä systeemiä, jolla pystyy kasvattamaan vihreitä vihanneksia avaruudessa.

Nasa kertoi tekniikasta viime vuonna. Siinä käytetään imukykyisiä mattoja, jotka hyödyntävät pintajännitystä ja kapillaari-ilmiötä. Näin vesi leviää ja siemenet itävät tasaisesti.

Uusin innovaatio on toisen yrityksen kanssa tehty elintarvikemuovi keräysmuovista.

Tupperwaren tuotteilla on elinikäinen takuu materiaali- ja valmistusvirheistä. Mutta voiko niitä kierrättää?

– Euroopassa takuuvaihdot palautuvat Tupperwaren tehtaille, jossa niistä valmistetaan esimerkiksi ikkunalastoja ja kukkaruukkuja. Suomessa määrät ovat sen verran pienempiä, että niitä ei ole järkevää kuljettaa tehtaille, Eija Niemi sanoo.

Hän ottaa tukussaan vastaan vanhoja tuotteita ja toimittaa ne jäteyhtiön jatkokäsittelyyn.

Ruokahävikki on iso ongelma

Maailmanlaajuisesti kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi jopa kolmannes. Marttojen Salka Orivuori sanoo, että tällä määrällä voisi ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä.

Suomessa ruokahävikkiä syntyy vuosittain satoja miljoonia kiloja. Lähes kolmasosa hävikistä tulee kotitalouksista.

– Reilu viidennes kulutuksemme aiheuttamista ilmastopäästöistä aiheutuu ruoan tuotannosta. Kun ruoka päätyy hävikkiin tai jätteeksi, se tarkoittaa, että kaikki sen elinkaaren aikana syntyneet ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan, Orivuori sanoo.

Ruokahävikkiä voi vähentää monella tapaa.

– Mustuneet banaanit voi käyttää munakkaaseen, ruokaa voi tuunata ja pakastaa. Pelkästään jos vihannekset säilyvät jääkaapissa kauemmin, sillä on iso vaikutus, Niemi sanoo.

Anna Parviainen keittää joka aamu termoskannullisen kahvia ja juo sitä pitkin päivää.

Mutta mitä seuraavaksi? Siihen ei Eija Niemenkään mielikuvitus riitä. Neljä vuotta kehitelty patentoitu juustokupu löi hänet jo ällikällä.

– Se on varmaan top secret, huippusalaista. Tupperwaren tuotekehityspaikat ovat tosi salaisia, koska teollisuusvakoilu on vahvaa. Ei mene kauan, kun tuotteistamme tulee kopioita.

Muokkaus 26.9. klo 11.02. Poistettu jutusta myyjän arvio tuotteiden laadusta.

Voit keskustella aiheesta 26.9.2019 kello 14. asti.

Lue lisää:

Onko muovi haitallista terveydelle? Voiko muovi mennä ihmisen solujen sisään? Asiantuntijat vastaavat

Tamperelainen Sara Hildénin taidemuseo toimii nyt huvipuisto Särkänniemen alueella. Sen siirtymisestä pois alueelta on puhuttu jo useita vuosia.

Museo tarvitsee lisätilaa näyttelytoimintaan ja oman kokoelman esillä pitämiseen. Nykyinen museorakennus on Tampereen kaupungin mukaan huonossa kunnossa ja vaatisi joka tapauksessa perusparannusta.

Tampereen kaupunki, työeläkeyhtiö Varma ja Sara Hildénin säätiö ovat nyt selvittäneet mahdollisuutta taidemuseon sijoittumiseen Finlaysonin alueelle. Tavoitteena on rakentaa taidemuseolle uusi rakennus.

Uutta rakennusta on suunniteltu Finlaysoninkadulle, Finlaysonin kirkon ja Finlaysonin palatsin viereen. Nykyisin tässä on parkkipaikka.

Aiemmin on pohdittu vaihtoehtoa, jossa taidemuseo korjattaisiin ja se saisi myös lisärakennuksen Onkiniemi-Särkänniemi alueelle. Tästä ollaan kuitenkin nyt luopumassa.

– Museo halutaan tuoda lähemmäs läntistä keskustaa, jossa se on paremmin saavutettavissa, sanoo Tampereen kaupungin kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm.

– Kun kumppaniksi on löytynyt Finlaysonin alueen kiinteistönomistaja Varma, niin museolle suunniteltu paikka on hyvinkin optimaalinen, Ekholm sanoo.

Tampereen kaupunginhallitus tekee linjauksen valmistelun jatkosta 30. syyskuuta. Esitys kaupunginhallitukselle on, että kaupunki, Varma ja Sara Hildénin säätiö perustaisivat keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön, joka toteuttaisi uuden museorakennuksen. Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö vuokraisi museon tilat Tampereen kaupungille pitkäaikaisella vuokrasopimuksella Sara Hildénin taidemuseon käyttöön.

Finlaysonin maa-alueen omistavat Tampereen kaupunki ja Varma.

Tampereen kaupunki aikoo myydä Särkänniemen alueella olevan vanhan museorakennuksen uuden valmistuessa.

– Tarkoitus on, että kaupunki luopuu rakennuksesta. Kuka uusi omistaja voisi olla, sitä ei ole kartoitettu, Ekholm sanoo.

Oletettavaa on, että alueen kaavaan tulee rakennukselle suojelumääräyksiä.

Yli 20 miljoonan euron hanke

Sara Hildénin taidemuseon näyttelyissä vierailee vuosittain 40 000–100 000 kävijää. Finlaysonin sijainti ja uusi rakennus auttaisi kaupungin mukaan saamaan kansainvälisiä näyttelyitä.

Tampereen kaupunki tahtoisi järjestää asiasta kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun.

Kiinteistöjohtaja Ekholm on haluton kommentoimaan uuden museon mahdollista hintalappua.

Aamulehden mukaan valmistelussa puhutaan vähän yli 20 miljoonan euron hankkeesta.

– Sellainen työluku siellä on ollut, mutta kuten sanottu, ne ovat hyvin alustavien viitesuunnitelmien perusteella laskettu. On parempi arvioida kustannuksia arkkitehtuurikilpailun jälkeen, Ekholm sanoo.

Ekholmin mukaan suunnitelmissa on puhuttu noin 5000 bruttoneliön rakennuksesta.

Museonjohtaja: "Muutto olisi myönteinen asia"

Taidemuseo on syntynyt tamperelaisen tunnetun yrittäjän Sara Hildénin taidekokoelman ympärille. Museonjohtaja Päivi Loimaala sanoo, että muutto Finlaysonille olisi myönteinen asia, jossa on paljon mahdollisuuksia.

Loimaala mainitsee positiivisina asioina keskeisen sijainnin ja uuden museon sijoittumisen valmiiseen historialliseen ympäristöön.

– Tärkeää on myös se, että kokoelmaa olisi mahdollisuus pitää pysyvästi esillä, Loimaala sanoo.

Sara Hildénin taidemuseossa on 2500 neliötä, joista 1500 neliötä on näyttelytilaa. Loimaala sanoo, että vanha rakennus on ollut hyvä kehys taiteelle, mutta maailma ja taide muuttuvat.

– Vanha museorakennus on tehty modernin taiteen klassikoille. Se on eri asia kuin nykytaide.

Lue lisää:

Sara Hildénin taidemuseon perusparannuksen hinta on arviolta kuusi miljoonaa euroa