Keskusrikospoliisi tutkii Tampereella törkeää taidealan petosvyyhtiä. Kaksi pirkanmaalaista pääepäiltyä on myynyt vuosia taidetta maksamatta niistä Kuvasto-korvauksia.
Kuvasto-korvaus on samankaltainen korvaus taiteilijoille kuin esimerkiksi Teosto-korvaukset muusikoille. Teoksen hinnasta riippuva prosenttiosuus maksetaan Kuvaston kautta taiteilijoille, kun teos vaihtaa omistajaa.
Kuvasto-korvauksien osalta puhutaan Keskusrikospoliisin mukaan sadoista tuhansista euroista.
Epäillyt ovat myyneet korvauksia maksamatta sekä suomalaisten että ulkomaalaisten taiteilijoiden teoksia vuosien ajan Tampereen seudulla, Turun seudulla ja pohjoisemmassa Suomessa.
Kuvasto-korvauksien maksamatta jättäminen ei ole tavanomaista, muttei poikkeuskaan. Vakiintuneet toimijat kuten huutokaupat maksavat korvaukset.
– Osa taidekauppiasta kuitenkin jättää korvauksen maksamatta, ja tässä on mukana myös toimijoita, jotka tietävät maksuvelvollisuudesta. Saamatta jäänyt korvaus voi joissain tapauksissa olla huomattava, kertoo Kuvaston toiminnanjohtaja Tommi Nilsson.
Kuvasto-korvaukset ovat vyyhdistä vain yksi osuus. Lisäksi Keskusrikospoliisi tutkii Salvador Dalín veistosten myyntiin liittyviä törkeitä petoksia.
Kaksikon epäillään myyneen Salvador Dalín kuoleman jälkeen tehtyjä veistoskopioita virheellisillä tiedoilla.
Oikeuksia veistosten kopioiden tekemiseen myytiin usealle taholle ja niiden valmistaminen oli kontrolloimatonta. Suurin osa törkeistä petosepäilyistä koskee juuri myytyjä veistoksia.
Syytteitä ei vielä ole nostettu. Niiden nostamisen takaraja on maaliskuun alussa.
KRP tiedottaa Twitterissä pyrkivänsä yhteyteen henkilön kanssa, joka ajoi hopeaa autoa Tampereen Rantatunnelissa silloin, kun Porvoon poliisiammuskelijat pakenivat viranomaisia. Kyseessä oli sunnuntai-ilta 25.8. ja kellonaika oli noin 20.10.
KRP pyytää myös muita havaintoja ja tallenteita Pirkanmaan takaa-ajosta Tampere–Ikaalinen -väliltä samalta päivältä. Niitä voi lähettää sähköpostiosoitteeseen rikosvihje.krp@poliisi.fi. Tietoja voi jakaa myös ottamalla yhteyttä poliisin virka-aikana numeroon 0295 418 622 ja Whatsapp-numeroon 050 306 8875
Kaksi poliisia loukkaantui 25.8. lauantain ja sunnuntain välisenä yönä porvoolaisella teollisuusalueella sattuneessa välikohtauksessa, jossa kaksi miestä avasi tulen poliisia kohti. Tapahtumaa seurasi takaa-ajo, joka päättyi Pirkanmaalle Ikaalisten seudulle puoli yhdeksän jälkeen sunnuntai-iltana.
Epäillyt vangittiin 29.8. todennäköisin syin epäiltynä kahdesta murhan yrityksestä.
Tampereen Härmälänrannassa katutaiteilijaa odotti 47 metriä pitkä ja neljä metriä korkea maalausalusta sekä asukkaiden toivelista. Nyt muraali on valmis.
Unkarilainen taiteilija Fat Heat toteutti Skanskan tilaustyön, josta vastasi kaupunkitaiteeseen erikoistunut yhdistys Helsinki Urban Art.
Tuottaja Maria Inkeri Helsinki Urban Artista arvioi lopputulosta erittäin onnistuneeksi.
– Taiteilijan tarkoitus oli tuoda historiaa tähän päivään. Samalla siinä kunnioitetaan asukkaiden toiveita, mitä he haluavat nähdä arkipäivisin. Toivottavasti teos parantaa alueen viihtyvyyttä, Inkeri kuvailee.
Sympaattisen näköinen lauta-auto oli sotakorvaustuote, jonka Neuvostoliitto tilasi. Se on esi-isä nykyisille Cargotecin konttilukeille.Jani Aarnio / Yle
Tampereen katutaidetta Inkeri kehuu erittäin monipuoliseksi. Hänen mukaansa muraalit ovat tulleet jäädäkseen suomalaiseen kaupunkikuvaan.
– Jossain vaiheessa talonpäädyt loppuvat kesken. Mutta pienempiäkin muraaleja varmasti tullaan näkemään lisää myös Tampereella.
Asukkaat mukana suunnittelussa
Yksi Härmälänrannan muraalin suunnittelussa mukana ollut asukas on Jorma Moisio. Ahkera historian harrastaja tietää tarinat kuvien takaa.
– Lauta-auto oli sotakorvaustuote viereisellä lentokonetehtaalla. Se oli Cargotecin konttilukkien esi-isä.
Konttilukit ovat konttien siirtämiseen tarkoitettuja ajoneuvoja tai vaunuja ja suomalaisen Cargotecin tytäryhtiö on niiden suurimpia valmistajia.
Muraaliin on ikuistettu myös johdinauto eli rollikka, joita valmistettiin 1940-luvulta lähtien lentokonetehtaalla.
– Linja 1 lähti tehtaan edestä Koskipuistoon, Moisio tietää.
Härmälänrannan asukas Jorma Moisio ja Helsinki Urban Artin tuottaja Maria Inkeri ovat molemmat tyytyväisiä lopputulokseen.Jani Aarnio / Yle
Härmälänranta koti on 3500 ihmisille ja uutta rakennetaan koko ajan. Moisio toivoo, että alueen historia tulisi muraalin kautta tutuksi kaikille.
– Toivottavasti se elävöittää ja kertoo asukkaille, mitä kaikkea alueella on tehty.
Tampereesta on viime vuosina tullut muraalien kaupunki. Seinämaalauksia löytyy muun muassa kerrostalojen päädyistä sekä entisistä teollisuuskiinteistöistä, kuten Hiedanrannasta.
Tampereen Hiedanrannan vanhat sellutehdaskiinteistöt ovat saaneet muraalikuorrutteen sekä kotimaisilta että kansainvälisiltä katutaiteilijoilta.Jani Aarnio / Yle
Yleisesti puhutaan katutaiteesta, joka sisältää sekä seinämaalaukset että graffitit. Kattavan kierroksen Tampereen katutaidetarjonnasta löydät täältä.
Lisäksi Tampereen Kaukajärven kaupunginosaan on alettu maalata muraalia. Sen tekee meksikolainen taiteilija Paola Delfin, joka toteuttaa seinämaalauksen osana maanlaajuista kaupunkitaidefestivaalia.
Suomen suurin julkisen tilan taidetapahtuma Upeart Festival 2019 tuo syyskuun aikana julkisia taideteoksia yhdeksään kaupunkiin ympäri maata.
Tampereella aloitetaan sirkusopettajien koulutus lähivuosina. Asialla ovat Tampereen yliopisto ja Sorin Sirkus.
Ensimmäisten sirkusopettajien koulutus on tarkoitus aloittaa Suomen lisäksi Ruotsissa, Ranskassa, Irlannissa ja Tsekeissä vuonna 2023.
Kolme vuotta kestävässä hankkeessa luodaan viiden maan yliopiston ja sirkuskoulun yhteistyönä opetussuunnitelma nuoriso- ja sosiaalisen sirkuksen pedagogiikan kandidaattiohjelmalle.
– Sirkustaide auttaa nuoria löytämään itsestään uusia vahvuuksia ja voimavaroja, jotka puolestaan tukevat nuorten oppimista ja työllistymistä. Sosiaalisessa sirkuspedagogiikassa pyritään vaikuttamaan muun muassa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, sanoo Sorin Sirkuksen tirehtööri Taina Kopra.
Koulutuksen ensisijainen kohderyhmä ovat sirkustaiteen ohjaajat. Sirkusopettajan tutkinnon voi aikanaan suorittaa yhdessä tai useammassa maassa osissa.
Kansainvälinen koulutushanke saa EU:n kautta rahoitusta 360 000 euroa.
Lasten ja nuorten sairaanhoito saadaan Pirkanmaalla nyt saman katon alle. Lasten veri- ja syöpätautien osasto muutti Taysin uuteen lastensairaalaan ensimmäisenä, jo maanantaina. Päivystys pääsi uusiin tiloihin tiistaiaamuna.
Sairaalan muuttoa voi katsoa Areenassa. Videossa käymme kurkistamassa uuteen potilashuoneeseen 6-vuotiaan Mona Saarisen kanssa. Sairaala on tullut tutuksi neuroblastoomaa sairastavalle tytölle ja hänen perheelleen.
Muutto jatkuu osasto kerrallaan ja kaikki yksiköt ovat samojen seinien sisällä lokakuun 9. päivän jälkeen. Lasten ja nuorten sairaalaan keskitetään sekä somaattinen että psykiatrinen lasten ja nuorten erikoissairaanhoito.
Turun hovioikeus on laskenut Lempäälässä valesairaanhoitajana toimineen naisen maksettavaksi määrättyjä vahingonkorvauksia.
Hovioikeus arvioi Lempäälän kunnalle aiheutuneen vahingon määräksi 18 799 euroa. Summa on kymmenen prosenttia naiselle maksetusta palkasta.
Hovioikeuden mukaan kunnalle aiheutui taloudellinen vahinko perusteettoman palkan maksamisesta epäpätevälle henkilölle.
Tuomio ei ole lainvoimainen.
Hovioikeuden arvio vahingosta on selvästi alhaisempi kuin Pirkanmaan käräjäoikeuden, joka määräsi naisen maksamaan Lempäälän kunnalle 120 000 euroa vahingonkorvauksina.
Hovioikeus oletti, että nainen oli viidessä vuodessa saanut huomattavan käytännön kokemuksen sairaanhoitajan tehtävistä.
Kunnalla ei myöskään ollut moitittavaa naisen työsuorituksessa, joten hovioikeuden mukaan työsuorituksella oli ollut arvoa Lempäälän kunnalle ja naisella oli ollut oikeus vastikkeeseen tekemästään työstä.
Yli vuosi ehdotonta vankeutta
Joulukuussa 2018 Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi naisen vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta ja törkeästä petoksesta.
Nainen työskenteli sairaanhoitajana Lempäälässä kesäkuusta 2012 syyskuuhun 2017.
Nainen oli suorittanut sairaanhoitajan tutkintoon vaadittavista 210 opintopisteestä 92 eli hieman alle puolet. Tämä opintopistemäärä ei oikeuta toimimaan edes tilapäisesti sairaanhoitajan tehtävässä.
Opiskelija voi lain mukaan tilapäisesti toimia sairaanhoitajana, jos opiskeluoikeus on voimassa, opinnoista on suoritettuna kaksi kolmasosaa ja opiskelun aloituksesta on kulunut korkeintaan 10 vuotta.
Valehoitaja oli mielestään ansainnut palkkansa
Nainen vaati hovioikeudelta, että hänen ei tarvitsisi maksaa korvauksia. Toissijaisesti hän vaati, että vahingonkorvausta sovitellaan kymmeneen prosenttiin palkasta.
Naisen mukaan kunnalle ei aiheutunut taloudellista menetystä. Nainen oli mielestään tehnyt työnsä virheettömästi ja maksettu palkka oli vastike hänen kunnalle tekemästään työstä.
Lempäälän kunta vaati, että valitus hylätään. Kunnan mukaan vahinkoa oli aiheutunut, kun kunta oli erehdytetty palkkaamaan tehtävään epäpätevä henkilö.
Lempäälän kunta maksoi naiselle alennettua sairaanhoitajan palkkaa.
Ensimmäiset potilaat ovat muuttaneet Tampereen uuteen lasten ja nuorten sairaalaan tänään tiistaina. Aamulla kahdeksalta aukesi päivystys.
Myös Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osasto on aloittanut jo uusissa tiloissa rakennuksen kakkoskerroksessa.
– Oli hienoa päästä muuttamaan. Uusi on aina uutta. Nyt alkaa toiminta. Tuodaan vanhat hyvät tavat ja jätetään ne vanhat huonot tavat sinne vanhoihin tiloihin, sanoo osastonhoitaja Janne Räsänen lasten veri- ja syöpätautien yksiköstä.
Uusi sairaala aukeaa osasto kerrallaan, jotta potilaiden hoito sujuu saumattomasti. Lastensairaalassa hoidetaan niin somaattiset kuin psyykkiset sairaudet.
Ekaluokkalaisen Mona Saarisen hoitopäiviä värittää myös läksyjen teko. Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Orimattilasta kymmenen päivän hoitojaksolleen tullut Mona Saarinen, 6, arvioi, että tilat näyttävät hienolta. Veri- ja syöpätautien osaston vanhat tilat ehtivät tulla hänelle tutuiksi, sillä Saarinen on saanut Taysissa puolitoista vuotta hoitoa neuroblastoomaan.
– Tämä on isompi huone, Saarinen vertaa vanhoihin tiloihin ja antaa huoneelle arvosanaksi yhdeksän.
Hän leikkii, lukee ja pelaa, ja läksyjäkin pitää ekaluokkalaisen välillä tehdä. Onneksi äiti, Teija Saarinen, auttaa.
Vaikka Monan syöpä on vakava, perhe iloitsee.
– Meillä alkoi tänään viimeinen hoitokerta. Sitten hoidot ovat ohi, Teija Saarinen sanoo.
Lastensairaalan seinillä on paljon taidetta ja väriä. Veri- ja syöpätautien osaston seinältä kurkkii kettu.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Nyt on kaikille tilaa
Tampereen uudessa lasten ja nuorten sairaalassa korostuu tila. Ovathan neliöt kolminkertaistuneet vanhasta.
Päivystyksen yksikkövastaava Tanja Valkkio kertoo muuttokiireiden keskeltä, että asiakkaat ovat ensimmäisenä päivänä kehuneet tilojen valoisuutta ja värimaailmaa. Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Potilashuoneissa on vanhemmillekin sängyt ja huoneeseen myös mahtuu vieraisille niin sisarukset kuin isovanhemmat samaan aikaan.
– Meidän ei tarvitse enää rajoittaa tänne tulijoita. Se on ollut iso ongelma vanhoissa tiloissa, sanoo toiminnallinen projektipäällikkö Kirsi Arvonen Taysista.
Pääosin potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita, mutta muutamat ovat suunniteltu kahdelle potilaalle.
Osa potilashuoneista on tarkoitettu kahdelle. Vanhempien vuoteet kääntyvät päiväajaksi seinää vasten. Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Vanhemmille on varattu huoneisiin seinää vasten kääntyvät varavuoteet eli he ovat hyvin tervetulleita yöpymään, sanoo osastonhoitaja Janne Räsänen.
– Vanhemman on hyvä olla läsnä silloin kun lapsi on herkimmillään ja sairaimmillaan.
Vanhemmille on tehty myös oma lepohuone. Kahvitkin saa keitettyä.
– Kyllä tarvitsee omia huilitaukoja välillä, myöntää Monan äiti Teija Saarinen.
Projektipäällikkö Kirsi Arvosella on ollut kiireitä muuton takia. Vasta yksi osasto on saatu muutettua, eli vielä riittää paljon tehtävää.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Vaikka tilat kolminkertaistuvat, potilaspaikkojen ja henkilöstön määrä on ennallaan. Projektipäällikkö Kirsi Arvonen vakuuttaa, että hoitavat kädet riittävät.
– Näillä ratkaisuilla, mitä me olemme tänne tehneet, on saatu poliklinikkatoiminta ja osastotoiminta vierekkäin, mikä vähentää liikkumisen tarvetta.
Aiemmin hoitohenkilökunnalta kului paljon aikaa eri kerroksissa juostessa.
Päivystys on jo valmiina ottamaan vastaan lapsipotilaita.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Kohua Helsingin Uudesta lastensairaalasta seurattu tarkasti
Muutto on pitänyt lastensairaalan väen kiireisenä, mutta silti tamperelaiset ovat ehtineet seuraamaan uutisointia Helsingin Uuden lastensairaalan tila- ja resurssiongelmista.
– Surullisella mielellä on seurattu. On odotettu uusi rakennus ja sitten tulee pettymyksiä. Me toivomme, että me pystymme välttämään niitä, sanoo Arvonen ja toivoo sairaalan saavan vinkkejä Helsingin suunnasta.
Arvosen mukaan tiedot Helsingistä eivät toistaiseksi ole tuoneet mitään muutoksia Tampereelle.
– Kuuntelemme herkällä korvalla ja varmistamme, jos jokin asia on vielä varmistamatta.
Tampereen Lastenklinikan Tuki ry:n toiminnanjohtaja Susanna Lohiniemi kertoo, että vapaaehtoiset ovat mm. kutoneet innolla sukkia sairaalan hyväksi.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Tampereen Lastenklinikan Tuki ry:n toiminnanjohtaja Susanna Lohiniemi arvioi, että kohu Helsingin Uuden lastensairaalan ympärillä ei vaikuta Pirkanmaalla.
– Ei ole nähty mitään äkillistä lahjoitusten ehtymistä tai muuta. Hyvä, että nämä Helsingin asiat tulivat nyt ilmi, koska nythän tässä on peliaikaa. Voidaan tarttua näihin.
Tukiyhdistys on kerännyt jo miljoona euroa lastensairaalan toimintaan kolmessa vuodessa. Lelujen lisäksi varoja käytetään myös mm. laitekannan parantamiseen.
Päivystys aukesi aamukahdeksalta, mutta vielä on paljon tehtävää. Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Tampereen lasten ja nuorten sairaalan rakentaminen alkoi syksyllä 2015. Neljä vuotta myöhemmin muuttotouhut uusiin tiloihin ovat vauhdissa.
Lasten tilojen rakentuminen on osa laajaa hanketta, joka on maksanut kaikkiaan 250 miljoonaa euroa. Koko Taysin uusi sisäänkäynti otetaan käyttöön 28. syyskuuta.
Lue lisää Helsingin Uuden lastensairaalan tilanteesta:
Tuleeko taksi? Milloin se tulee, jos tulee? Vai menikö se jo ohi?
Tamperelainen Elmeri Kaarne on taas syksyn aikana joutunut jännittämään kyytejään. Taksin pitäisi viedä hänet aamulla Villa Vuohenojalle ja taas iltapäivällä hakea sieltä kotiin. Elmeri käy Vuohenojalla aikuisten kehitysvammaisten päivätoiminnassa.
Vanhempien jännitys ja huoli on ollut vähintäänkin yhtä suurta kuin Elmerin itsensä.
– Elmeri jää ulos odottamaan ja palelemaan, jos taksi on jo mennyt. Niin on käynyt, kun me vanhemmat emme ole saaneet tietää aikatauluista. Näin kävi taas viime viikolla, kertoo Elmerin isä Pasi Kaarne.
Hän muistuttaa, ettei kehitysvammainen osaa arvioida, kauanko on seissyt ulkona odottamassa. Hän ei osaa itse päätellä, että taksi on varmaan jo mennyt, ja siksi olisi syytä palata sisälle lämpimään.
Pasi Kaarne haluaisi tietää etukäteen, mihin aikaan aamulla taksi tulee hakemaan Elmeriä.Jussi Mansikka / Yle
Pinteestä ovat useammankin kerran auttaneet hyvät, tutut naapurit. Isä on monta kertaa joustanut työajoistaan. Aiemmin – käytännössä ennen taksiuudistusta – ongelmia ei ollut, koska vanhemmat saivat tietää Elmerin kyytiaikataulut etukäteen.
Vauhtia vasta Twitterillä
Tampereen ja lähestulkoon koko Pirkanmaan vammaiskuljetukset järjestää kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteinen Tuomi Logistiikka.
Tien päällä ajossa ovat ne yksityiset autoilijat ja taksiyritykset, jotka ovat tehneet sopimuksen Tuomi Logistiikan kanssa. Yhtiön järjestämiä kyytejä ajaa Pirkanmaalla yli 730 autoa. Arkipäivisin liikkeellä on keskimäärin 660, ja viikonloppuna noin 350 autoa.
Kaarneen perhe on pettynyt Tuomi Logistiikan palveluun. Pasi Kaarne kertoo, että he eivät ole saaneet Elmerin kyytiaikatauluja, vaikka ovat niitä pyytäneet. Lopulta avuksi otettiin sosiaalinen media.
– Tällä kertaa asia järjestyi sitten niin, että rouva Kaarne laittoi ilmoituksen tuonne Twitteriin. Sitten se lähti lutviutumaan ja saatiin Elmerille kiinteät aikataulut täksi vuodeksi, Pasi Kaarne kertoo.
"Luottamuksen palauttaminen on ison työn takana"
Kuljetuksia järjestelevä Tuomi Logistiikka Oy myöntää taksiuudistuksen jälkeen ilmenneet ongelmat. Uudistuksesta on yli vuosi, ja yhtiön mukaan tilanne on nyt jo parantunut.
Ongelmat eivät kuitenkaan ole ohi, sillä varsinkin aamuisin seitsemän ja yhdeksän välillä autot loppuvat yhä kesken.
– Autoilijoilla ei ole enää päivystysvelvollisuutta, joten erityisesti aamun ruuhkapiikin aikaan autoja ei aina ole saatavilla riittävästi, Tuomi Logistiikan kuljetuspäällikkö Ellinoora Tuusa sanoo.
– Siihen aikaan aamusta tarvitaan paljon autoja, sillä meillä on paljon koulukuljetuksia, erityislasten koulukyytejä, kehitysvammaisten työkyytejä ja tietenkin paljon asiointiliikennettä.
Kuljetuspäällikkö Ellinoora Tuusa Tuomi Logistiikalta sanoo, että vammaiskuljetusten luottamuksen palauttaminen on kovan työn takana. Tuomi Logistiikka on Tampereen kaupungin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sekä Pirkanmaan kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteinen yhtiö.Jussi Mansikka / Yle
Kaarneen perheen aamuja on sekoittanut se, ettei taksin tuloaikaa ole tiedetty etukäteen. Kyyti saattoi tulla eilen varttia vailla ja tänään 20 yli tasan. Pasi Kaarne kyselikin, pitäisikö ryhtyä ennustajaeukoksi.
– Ei nyt sentään ennustajaeukoksi, Ellinoora Tuusa vakuuttaa.
– Autojen aikatauluja joudutaan muuttamaan esimerkiksi siksi, että kyydittävien erityislasten lukujärjestykset muuttuvat. Se totta kai heijastuu kaikkien muidenkin käyttäjäryhmien aikatauluihin.
Tuomi Logistiikalla on siis korjattavaa ainakin viestinnässä. Yhtiössä kokeillaan parhaillaan uutta järjestelmää, jonka avulla voidaan lähettää asiakkaille ja huoltajille tietoa nopeasti. Sen saaminen kestää vielä eikä sekään lopulta ole aukoton.
Muun muassa vammaisasiamies on todennut, että kyytiläisille pahinta on epäluulo: Tuleeko taksi ja milloin se tulee, jos tulee? Vai menikö se jo? Luottamus kuljetuspalveluihin on mennyt.
– Luottamuksen menetys on ehkä se hankalin liittyen siihen, mitä kaikkea viime syksyn jälkeen on tapahtunut. Sen saaminen takaisin on todella ison työn takana, kuljetuspäällikkö Tuusa myöntää.
Hän lupaa, että jatkossa Tuomi Logistiikan palvelu sujuu paremmin, sillä "eihän sitä luottamusta saa takaisin muuten kuin tekemällä".
"Palautteissa kuuluu vahva toiseuden tunne"
Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Hanna Karojärvi on saanut palautetta viimeksi kuluneen vuoden aikana enemmän kuin ennen. Pahinta on epävarmuus.
– Palautteista kuuluu kuljetusten epävarmuus, ja niissä kuuluu myös vammaisten ihmisten vahva toiseuden tunne. Ne vammaiset, jotka käyttävät taksipalvelua, ovat tosi riippuvaisia siitä eivätkä enää uskalla luottaa siihen, sanoo Hanna Karojärvi.
Uuden taksilain tultua ongelmia on ollut todella paljon. Hanna Karojärven mukaan tilanne on hiljalleen parantunut, mutta korjattavaa riittää yhä. Myös hän tiivistää ongelmat siihen, että takseilla ei ole enää päivystys- ja paikkavelvoitetta.
– Esimerkiksi Teiskossa ei ole enää kenenkään pakko päivystää. Tai jos taksinkuljettaja tuo jonkun Orivedeltä Tampereelle, hän jää sen jälkeen tänne kaupunkiin eikä palaa takaisin ajoon Orivedelle.
Hanna Karojärvi kertoo, että vammaisneuvosto on tarttunut kuljetuspalveluiden ongelmiin aktiivisesti. Hän on erityisen iloinen siitä, että neuvosto on otettu mukaan korjaamaan vikoja ja miettimään myös kuljetusten tulevia kilpailutuksia.
Ministeri Sanna Marin: "Ongelmiin pitää suhtautua vakavasti"
Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan vasta runsaan vuoden voimassa olleen taksilain korjaaminen on jo työn alla.
Eri viranomaiset arvioivat liikennepalvelulakia kokonaisvaltaisesti tämän syksyn aikana. Sanna Marin
– Eri viranomaiset arvioivat liikennepalvelulakia kokonaisvaltaisesti tämän syksyn aikana. Tarkoituksena on saada viime vuonna voimaan tulleen lain vaikutuksista kattava arviointi, ministeri Marin vastaa Ylelle.
Hän ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin kuten esimerkiksi Elmeri Kaarneen kyyteihin. Sanna Marin muistuttaa, että vaikka liikennepalvelulailla ei voida suoraan vaikuttaa koulu- tai Kela-kyytien toimivuuteen, sillä voidaan kuitenkin vaikuttaa taksimarkkinan toimivuuteen yleisemmin.
Ministeri tietää, että ongelmia on ollut sekä Kelan että kuntien vastuulla olevien kyytien tarjonnassa.
Kelalle kuuluvat esimerkiksi lääkäri- ja sairaalareissut. Kunnat taas huolehtivat koulukyytien, vammaisten työ- ja asiointimatkojen sekä vanhusten asiointimatkojen järjestämisestä.
– Yksinkertaisinta on puuttua näiden kuljetusten toimivuuteen liittyviin ongelmiin sopimusehtojen kautta. Hallitusohjelmassa yhtenä toimena onkin mainittu Kela-taksien kilpailutuskäytäntöjen arviointi.
Valtakunnan tasolla Koulu-, kela- ja sote-kyydeistä vastaavat sekä sosiaali- ja terveysministeriö että opetus- ja kulttuuriministeriö.
– Kaikkiin ongelmiin pitää suhtautua vakavasti. Pyrimme tekemään hyvää yhteistyötä eri ministeriöiden välillä, jotta ongelmiin voidaan puuttua kokonaisvaltaisesti, Sanna Marin kirjoittaa.
Puutteiden korjauksia ryhdytään työstämään jo vuodenvaihteessa, ja lakimuutokset pitäisi saada voimaan viimeistään alkuvuodesta 2021.
Poliisilla oli tiistai-iltana operaatio Tampereen Tammelassa. Sisä-Suomen poliisi kertoi operaatiosta Twitterissä.
Paikalla oli useita partioita. Poliisin mukaan operaatiosta ei aiheutunut vaaraa sivullisille. Poliisi tutkii tapahtunutta.
Aamulehden tietojen mukaan paikalla oli viisi poliisiautoa ja ambulanssi. Lehden mukaan poliisit kävivät koiran kanssa läpi alueella sijaitsevia puukerrostaloja.
Tiistain myöhäisiltaan mennessä poliisi ei ollut tiedottanut asiasta enempää.
Tampereen yliopisto pyrkii tasapainottamaan taloutensa kolmessa vuodessa. Korkeakoulusäätiö on asettanut tavoitteeksi, että yliopiston tulot kattavat menot vuoteen 2022 mennessä.
Tavoitteeseen pyritään muun muassa rakentamalla tietojärjestelmät valmiiksi ja lisäämällä sähköisiä palveluja. Myös henkilöstön eläköitymisestä voi irrota säästöä.
Henkilöstön vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluja ei ole näköpiirissä.
Yle kysyi Tampereen yliopiston taloustilanteesta yliopiston rehtorilta Mari Wallsilta. Walls kertoo, että Tampereen Korkeakoulusäätiön hallitus hyväksyi pitkän aikavälin taloussuunnitelman keväällä 2019 samalla kun hallitus hyväksyi kuluvan vuoden budjetin.
Vuoden 2019 budjetti on varsinaisen toiminnan osalta 14,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kun sijoitustoiminnan tuotot huomioidaan, yliopiston ennakoitu kokonaistulos jää vuonna 2019 budjetin mukaan 4,9 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls kertoo, että yliopistossa ei ole tiedossa yt-neuvotteluja henkilöstön vähentämiseksi.Antti Eintola / Yle
Palkkakulut kasvoivat seitsemän miljoonaa
Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät uudeksi yliopistoksi vuoden 2019 alusta lähtien. Vuonna 2018 näiden kahden yliopiston palkkakulut nousivat yhteensä seitsemän miljoonaa euroa. Henkilöstökustannukset olivat yhteensä 207,5 miljoonaa euroa, josta lisäys oli siis 3,4 prosenttia.
Walls kertoo, että nousu johtui useista tekijöistä: palkkojen teknisistä TES-sopimuskorotuksista, yliopiston panostuksista normaaliin tutkimus- ja koulutustoimintaansa sekä korkeakoulufuusion kustannuksista.
Yliopistojen yhdistyminen on rahoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön strategisella lisärahoituksella. Sitä on myönnetty vuosille 2016–2020 yhteensä noin 27 miljoonaa euroa. Vuosille 2019–2020 tästä on osoitettu noin 12 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Tampereen ammattikorkeakoululle on myönnetty opetus- ja kulttuuriministeriön strategista lisärahoitusta.
Ammattikorkeakoulu toimii samassa korkeakoulukonsernissa yliopiston kanssa.
Tampereen yliopiston tavoitteena on ollut lisätä EU-rahoitusta. Wallsin mukaan suunta on myönteinen.
Yliopisto on vuonna 2014 alkaneella Horizon2020-rahoituskaudella saanut maaliskuuhun 2019 mennessä puiteohjelmarahoitusta yhteensä 51 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 yliopisto on saanut ohjelmasta kymmenkunta uutta rahoituspäätöstä, joista suurin on yliopiston itsensä koordinoima 20 miljoonan euron hanke.
– Uskomme, että kehittämällä tutkimuksen tukipalveluita pystymme tarjoamaan tutkijoille asiantuntemusta, jota tarvitaan puiteohjelmasta rahoitettavien kansainvälisten tutkimushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen, Walls sanoo.
Pääosa yliopiston rahoituksesta on valtion perusrahoitusta. Tiistaina hallitus kertoi, että yliopistot saavat ensi vuodelle 40 miljoonan ja ammattikorkeakoulut 20 miljoonan euron lisäyksen perusrahoitukseensa.
Urjalalainen Greetta Rantanen on juuri täyttänyt 80 vuotta. Hän ajaa autoa päivittäin, eikä usko ajokykynsä vielä heikentyneen.
– Tunnen itseni vielä aika varmaksi liikenteessä, Rantanen toteaa ja kertoo asuvansa vähän kauempana Urjalan keskustasta.
77-vuotias Asko Viholainen istuu myös ratin taakse lähes joka päivä.
– Täällä on liikuttava autolla, kun kaikki palvelut on keskitetty yhteen paikkaan.
Viholainen kuitenkin myöntää, että ikä näön heikkeneminen on tuonut muutoksia omaan ajokykyyn.
– Onhan se huonontunut ilman muuta. Esimerkiksi pimeässä en aja, jos ei ole pakko.
Ikäihmisten määrä kasvaa liikenteessä
Suomalaiset vanhenevat, joten myös ajokortillisten ikäihmisten määrä on kasvussa. Seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana yli 75-vuotiaiden määrä yli kaksinkertaistuu. 80 vuotta täyttäneitä ajokortillisia on silloin peräti nelinkertainen määrä tähän päivään verrattuna.
Greetta Rantanen toivoo, että myös hänen ajonsa jatkuvat.
– Jännitän kuinka käy, kun 85-vuotiaana on seuraava ajokortin uusiminen.
Rantasen 90-vuotias naapuri oli kertomansa mukaan saanut uusittua ajokorttinsa.
Ajokortillisten ikäihmisten määrän kasvu selittyy osittain sillä, että seniorit ovat entistä terveempiä, kerrotaan Liikenneturvasta. He myös haluavat ja pystyvät liikkumaan omalla autolla.
Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara pitää autoileville ikäihmisille tarkoitettuja kursseja ympäri Pirkanmaata. Anne Savin / Yle
Iäkkäät autoilijat eivät muodosta erityistä riskiä liikenteessä, sillä monet heistä ovat kokeneita kuljettaja ja ajokokemusta on kertynyt vuosikymmeniä. Ikäihmiset ovat myös rauhallisia kuljettajia, eivätkä ota tietoisesti riskejä ja välttävät ylinopeuksia.
Jännitän, jos satun elämään 85-vuotiaaksi, että kuinka sitten käy, kun 85-vuotiaana on seuraava ajokortin uusiminen. Greetta Rantanen
Liikenteessä loukkaantuu vuosittain yli 800 64 vuotta täyttänyttä. Menehtyneitä iäkkäitä on vuosittain noin 70. Heistä auton kyydissä tai kuljettajina kuolee kaksi kolmesta. Luku on pysynyt ennallaan viimeiset kymmenen vuotta.
Vaikka iäkkäät pärjäävät suhteellisesti hyvin liikenteessä, onnettomuudet koituvat yli 75-vuotiaiden kohtaloksi muita useammin. Heidän kuolemanriskinsä on kaksinkertainen suhteutettuna koko väestöön.
– Iäkkään keho ei kestä enää kolarivoimia samalla tavalla kuin nuorempana, muistuttaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara.
Eniten kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtuu kohtaamistilanteissa.
– Risteysajo on kaikista hankalinta ikäihmisille. Liikenteessä tilanteet muuttuvat jatkuvasti, eikä aina ehditä reagoimaan siten kuin liikenteessä kuuluisi.
Toiseksi eniten ikäihmisten kuolemia onnettomuuksissa aiheuttavat tieltä suistumiset.
Liikenneturvan kuntokurssit kertaavat ja kannustavat
Syyskuun alussa Greetta Rantanen ja Asko Viholainen kurvailivat Urjalan terveyskeskuksen tuntumassa toimivalle Lähitorille, jonne oli saapunut myös yli kolmekymmentä muuta ikäihmistä kertaamaan liikenteeseen liittyviä asioita.
– Iäkkäillä on halu kerrata niitä asioita, mitä me tässä kurssilla koulutuksen aikana käydään läpi, selittää suuren suosion syytä Ari-Pekka Elovaara Liikenneturvasta.
Kahden päivän koulutuksessa kerrataan muun muassa liikennemerkkejä ja erilaisia liikennesääntöjä.
– Yleinen huolenaihe on välinpitämätön liikennekulttuuri ja kiire, joka heijastuu myös iäkkäisiin. Ikäihmiset kokevat ehkä vähän olevansa jaloissa.
Kurssilaisten ikähaarukka on 60 ja 100 vuoden välillä. Kurssin tärkein tavoite on kannustaa ja opastaa ikäihmisiä selviytymään liikenteessä mahdollisimman pitkään.
Liikenneturvan ikäautoilijoille suunnatulle kurssille osallistui ennätysmäärä väkeä Urjalassa. Anne Savin / Yle
Toki kurssilla puhutaan myös ajokunnosta ja siitä, että jokainen joutuu jossain vaiheessa luopumaan ajokortistaan.
– Täytyy olla rehellinen siinä, että jos joskus tuntuu siltä, ettei ole oikein ajokuntoinen, niin silloin täytyy tehdä se ratkaisu olla ajamatta, muistuttaa Ari-Pekka Elovaara.
Ajokortista luopuminen ei kuitenkaan ole helppo asia. Urjalalainen Asko Viholainen myöntää, että se tulee vielä eteen.
– Se on miehelle kamala paikka luopua kortista.
Mutta miksi se on niin vaikeaa miehille?
– No, kun miehet ovat yleensä maailman parhaita ajajia.
Ei sitä pysty itse oikein arvioimaan, kun pää on nuori vaikka kroppa on vanha. Asko Viholainen
Kurssilla kannustetaankin pohtimaan asiaa jo ennakkoon. Silti moni päätyy luottamaan ulkopuolisten arvioon.
– Varmaan lapsenlapset ja minun poikakin ehkä huomaa, jos alkaa olla haparointia. Kyllä ne pistävät ojennukseen sitten, uskoo Greetta Rantanen.
Myös Asko Viholainen aikoo luottaa lähimmäisten havaintoihin.
– Ei sitä pysty itse oikein arvioimaan, kun pää on nuori vaikka kroppa on vanha.
Poliisi on tiedottanut lisää operaatiostaan Tampereen Puu-Tammelassa.
Tiistaina iltakahdeksan jälkeen tulleen hälytyksen mukaan paikalla oli useita henkilöitä naamioituneina, ja hälytyksen tehneen asuntoon kuului kovaa pauketta.
Poliisi lähetti paikalle useita partioita ja otti kiinni kolme epäiltyä.
Aamulehden mukaan poliisi olisi tarkistanut alueella useita asuntoja koiran kanssa. Poliisilaitokselle tuotiin myös kolme asianomistajaa ja yksi todistaja. Ulkopuolisille ei ole aiheutunut vaaraa tilanteesta.
Poliisi kertoi tutkivansa muun muassa törkeää kotirauhan rikkomista, törkeää pahoinpitelyä, ryöstöä ja vapaudenriistoa. Rikosnimikkeet voivat muuttua kuulustelujen edetessä.
Poliisi kertoi keskiviikkona puolenpäivän jälkeen, että esitutkinta on edistynyt vain vähän, eikä asiasta vielä tiedoteta enempää.
Voimankäytön opettajana Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella toiminutta ylikonstaapelia epäillään epäasiallisesta käytöksestä.
Poliisia epäillään naispuolisten opiskelijoiden kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta ja virka-aseman väärinkäytöstä. Poliisi on pidätettynä virastaan.
Asia on siirtynyt nyt Sisä-Suomen syyttäjänviraston syyteharkintaan.
Kuuden epäillyn seksuaalisen ahdistelun osalta esitutkinta on lopetettu. Kolmessa niistä on perusteena se, että asianomistaja ei ole esittänyt rangaistusvaatimusta, ja kolme epäiltyä rikosta on vanhentunut.
Tampereen Kalevassa maaliskuun alussa tapahtuneesta yliajosta on tullut tuomio.
Iäkäs autoilija on tuomittu Pirkanmaan käräjoikeudessa puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Noin 80-vuotias kuski kääntyi vihreillä valoilla Ilmarinkadulta vasemmalle Kalevan puistotielle maaliskuun alussa.
Hän osui suojatiellä kävelleeseen naiseen, joka lensi törmäyksen voimasta kuusi metriä. Nainen kuoli myöhemmin samana päivänä vammoihinsa.
Rotat ovat eläneet ihmisen seuralaisena ainakin satoja vuosia. Ne viihtyvät hyvin kaupunkiympäristössä ja hyötyvät ihmisen toiminnasta.
– Rotta on meistä riippuvainen ja elää ihmisen ylijäämäruoalla. Se elää rakennuksissa, ja hakeutuu ihmisen tuottaman lämmön lähelle, kuvailee rottaa Tampereen yliopiston tutkijatohtori Nina V. Nygren.
Tutkijatohtori Nina V. Nygren on mukana tutkimassa rottaa yhteiskuntatieteellisestiä näkökulmasta. Anne Savin / Yle
Hän on mukana tutkimuksessa, jonka tarkoituksena on oppia ymmärtämään, millä tavoin rotat elävät keskuudessamme ja miten me elämme rottien kanssa. Kaupungissa elävistä rotista tiedetään tällä hetkellä yllättävän vähän.
Käytämme kuitenkin resursseja rotan torjuntaan, joten senkin takia olisi hyvä tietää lisää. Nina V. Nygren
– Siihen on ehkä kaksi syytä. Kaupunkiekologista tutkimusta on ruvettu tekemään enemmän viimeisen 20 vuoden aikana ja rotta on aika tyypillinen kaupunkieläin.
– Toinen syy on, että kaupungissa elävä rotta on aika vaikea tutkittava. Niiden määrää on vaikea laskea samalla lailla kuin muiden nisäkkäiden. Rotan jälkiä on vaikeaa löytää, ja rotta piileskelee muun muassa sementtiseinien sisällä, joten sen elämän seuraaminen on vaikeaa.
Tutkimuksen kohteena on myös se, millä tavalla rottiin suhtaudutaan ja minkälaisia käytäntöjä rottien torjuntaan on kehitetty.
– Käytämme resursseja rotan torjuntaan, joten senkin takia olisi hyvä tietää lisää, sanoo Nygren.
Rotta hakeutuu lähelle ihmisen rakennuksia ja ruokaa
Tuholaistorjuntaa vuosikymmeniä tehnyt Pertti Leinonen Tuholaistorjunta Oy Destructor Ab:stä on tällä kertaa saapunut pirkanmaalaisen elintarviketeollisuuslaitoksen pihalle tarkastamaan alueelle jätettyjä syöttiasemia.
Varoituksin ja lukituin kansin varustetut syöttiasemat on sijoitettu rakennuksen reunamille paikkoihin, joissa rotan oletetaan liikkuvan. Tällä tarkastuskerralla rottia ei löytynyt.
Tuholaistorjuja Pertti Leinonen on tehnyt töitä rottaa vastaan vuosikymmeniä. Anne Savin / Yle
Kylmenevät ilmat ja syksyn tuomat sateet saavat Leinosen mukaan rotat pyrkimään sisälle rakennuksiin.
– Rotta haluaa omista koloistaan kuivempiin tiloihin, ja kaikenlaiset ruuan tuoksut houkuttelevat sitä.
Rotta on älykäs, joten torjujat ja rotat käyvät jatkuvaa kilpajuoksua keskenään.
– Kyllä se on niin, että rotta on pääasiassa se voittaja. Ihmisen välineet ovat loppujen lopuksi aika kehnoja. Se oppii karttamaan loukkuja ja torjunta-aineita se ei halua syödä.
Rotanloukun kansi on suljettu ja siinä on varoitusmerkinnät. Tällä kertaa loukku oli tyhjä. Anne Savin / Yle
Torjunta-aineita mieluiten käyttävä Leinonen kokee torjunnan vaikeutuneen EU:sta tulleiden torjunta-aineiden vahvuuksia koskevien määräysten jälkeen. Määräysten siirtymäaika loppui vuonna 2014.
– Vanhoilla torjunta-aineilla olimme hiukan niskan päällä. Nyt me alamme olla altavastaajia rotan kanssa. Näillä torjunta-aineilla ei tulla pärjäämään kovin pitkään, ja siksi täytyy tapahtua jotain muutosta.
Kyllä se on niin, että rotta on tänä päivänä pääasiassa se voittaja. Pertti Leinonen
Jyrsijöiden torjuntaan on kehitetty muun muassa elektronisia torjuntalaitteita, mutta ne eivät vakuuta Leinosta.
– Ne eivät tahdo toimia meidän oloissamme. Ne eivät kestä kosteutta, joten oikosulut ovat niissä varsin yleisiä. Elektronisten torjuntalaitteiden toimintavarmuus on heikko.
Omakotiasujat haluaisivat häätää rotan pihoiltaan
Tampereella Nekalassa omakotiasujat käyvät omaa taisteluaan rottia vastaan. Asuinalueen keskellä sijaitsevan puiston suojasta löytyy rotille ihanteellisia asuinpaikkoja vesilammikoineen.
– Niitä on pyörinyt täällä puistoissa ja kävelyteillä, ja sieltä ne tulevat tänne omakotialueelle välillä, kertoo Asevelikylässä Saviniementiellä asuva Timo Lehtonen.
Nekalan Asevelikylässä asuva Timo Lehtonen on huolissaan rottien lisääntyneestä määrästä alueella. Anne Savin / Yle
Alueelta on loukutettu asukkaiden toimesta ainakin kymmenkunta rottaa kuluneen kesän aikana. Suurimmalla oli mittaa hännän kanssa 30 senttiä.
Nekalassa rottahavainnot ovat lisääntyneet viimeisen parin vuoden aikana.
– Epäillään, että ne ovat tulleet kaupungista, koska siellä on meneillään ratikkatyömaa ja areenan rakentaminen. Eli rotat ovat lähteneet kaupungista meteliä ja melskettä pakoon.
Timo Lehtonen on tehnyt omalla pihallaan useita rotan torjumiseen tähtääviä toimenpiteitä.
– Kulkureiteille ja talon sokkelin vierustaan olen hankkinut karkeaa soraa, josta rotat eivät pidä. Verannan avoimet alareunat on suljettu kanaverkolla, ja myös kulkuaukko katoksen alla olevalle verannalle suljetaan yöksi verkolla.
Samaa verkkoa Lehtonen asettelee maata vasten sokkelin edustalle estämään rottia kaivamasta tunneleita lähellä rakennusta.
Timo Lehtonen on suojannut omakotitalonsa katoksen alla olevan verannan rotilta reunoja kiertävällä kanaverkolla. Anne Savin / Yle
Pihojen siistinä pitäminen on yksi tärkeä tekijä rottien pitämiseksi poissa.
– Kaikki maahan pudonneet omenat, marjat ja hedelmät on korjattava heti pois. Niitä ei pidä jättää avokompostiin, vaan ne on saatava rottien ulottumattomiin, Lehtonen muistuttaa.
Samaa on tehnyt alueen omakotiyhdistys. Nekalassa on yritetty patistaa kaikkia asukkaita siivoamaan pihansa, sillä muutoin rotat etsivät ravintoa vaeltaen pihasta toiseen, ja eivät lähde alueelta.
– Myös nurmikot on pidettävä lyhyenä, viherpeukaloksi tunnustautuva Lehtonen sanoo.
Rotta on ja pysyy
Rotat nousevat usein otsikoihin runsaiden havaintojen perusteella, ja silloin saatetaan puhua räjähtäneestä rottaongelmasta. Todellisuudessa rottien määrää ei pystytä arvioimaan, joten sekin on osa neljävuotiseksi suunniteltua tutkimusta.
– Maailmalta on tullut viime vuosina erilaisia tutkimuksia, joissa on pyritty laskemaan eri kaupunkien rottia, mutta tutkimustietoon perustuen ei missään voida sanoa, kuinka paljon niitä on. Erilaisia arvioita voidaan heittää, mutta ei ole kunnon tietoa, kertoo tohtoritutkija Nina V. Nygren Tampereen yliopistosta.
Ihmisen on totuttava siihen, että aina jossakin rapisee. Pertti Leinonen
Rotta elää siis väistämättä ihmisten läheisyydessä, mutta sitä ei haluta nähdä.
– Rotta symboloi monesti likaa, saastaisuutta ja tauteja. Siihen liittyy myös paljon merkityksiä, jotka ovat kulkeneet rotan mukana satoja vuosia, Nina V. Nygren sanoo.
Nygren ei usko, että rotasta päästäisiin eroon tulevaisuudessakaan.
– Luulen, että ihmisten yhteiskunta romahtaa ennen rottaa. Mutta rotat ehkä romahtavat siinä samalla. Rotta on sitkeä ja sopeutuvainen.
Tieto rotan pysyvyydestä ei tietenkään ilahduta Nekalassa.
– Kyllähän se kauhistuttaa, eikä niiden kanssa haluaisi elää, mutta kai se on pakko, sanoo omakotialueella rottia torjuva Timo Lehtonen.
Tuholaistorjuja Pertti Leinonen käy tarkastamassa lukitut loukut säännöllisesti. Anne Savin / Yle
Tuholaistorjuja Pertti Leinonen ei myöskään usko leipäpuunsa katoamiseen.
– Mitä enemmän kaupungistutaan, sitä enemmän meidän on hyväksyttävä rotan läsnäolo. Ihmisen on totuttava siihen, että aina jossakin rapisee.
Tutkijatohtori Nina V. Nygren kuitenkin toivoo, että rottaan voisi suhtautua myös toisin.
– Ehkä voisi yrittää arvostaa rotan älykkyyttä ja sinnikkyyttä, vaikka sitä joudutaan torjumaan.
artikkelia korjattu 19.9. klo 14.36: Alaotsikossa oleva rotan levinneisyyttä koskeva tieto "pohjoista lukuunottamatta" on poistettu, ja korjattu muotoon "Antarktista lukuunottamatta".
Suomen vanhin lotta, torniolainen Saara Kanerva on kuollut. Kanerva oli kuollessaan 107 vuoden ikäinen.
Asiasta tiedotti internetsivuillaan Sotaveteraanit ry. Järjestön mukaan Kanerva oli kaatunut ja menehtynyt kaatuessaan saamiinsa vammoihin myöhemmin terveyskeskuksessa.
Kanerva vietti viime vuotensa Torniossa Saarenvireen palvelukodissa. Hän oli syntyisin Kangasalta Pirkanmaalta, mutta muutti Tornioon vuoden 1918 sisällissodan taisteluiden tieltä.
Kanerva oli ansioitunut ja palkittu maanpuolustustyöstään ja toimi aktiivisesti lukuisissa järjestöissä. Hän vaikutti myös luottamustehtävissä sekä seurakunnassa että kaupungin toiminnassa.
Tampereen ylimmältä johdolta vaaditaan lisäselvityksiä SDP:n keskeiseen poliitikkoon Atanas Aleksovskiin liittyvässä jupakassa.
Aleksovski valittiin kaupungin omistaman pysäköintifirman Finnparkin hallitukseen keväällä 2018, vaikka häntä epäiltiin rikoksesta. Kotilinnasäätiön tonttijärjestelyyn liittyvä epäily oli kaupungin ylimmän johdon tiedossa.
Selvityksiä pyydetään pormestari Lauri Lylyltä (sd.), konsernijaoston puheenjohtajalta Kalervo Kummolalta (kok.) ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajalalta.
Kaupunginhallituksen täytyy arvioida, ovatko Kummola, Lyly ja Yli-Rajala toimineet virkavelvollisuuksiensa vastaisesti toimiessaan vastoin hyvää hallintoa. Kaupungin oma ohje kieltää nimittämästä kaupungin omistaman yhtiön hallitukseen tutkinnan kohteena olevia henkilöitä.
Samalla punnitaan, nauttivatko poliitikot luottamusta ja pitääkö konsernijohtajalle antaa huomautus tai varoitus.
Asia on kaupunginhallituksen käsittelyssä maanantaina.
Poliisi ei aloittanut esitutkintaa
Lyly ja Kummola kommentoivat asiaa yhteisessä tiedotteessa.
– On hyvä, että asia selvitetään vielä kaupungin ohjeiden ja sisäisen toiminnan näkökulmista ja pitkään jatkunut prosessi saadaan myös tältä osin käsiteltyä loppuun, Lyly sanoo.
Lylyn mukaan tarvittaviin toimiin ryhdyttiin heti, kun Aleksovskia koskeviin tietoihin oli saatu täysi varmuus niiden tultua julkisuuteen syksyllä 2018.
– Kysymys on nyt kaupungin oman ohjeen tulkinnasta. Olemme toimineet kulloinkin käytettävissä olleiden tietojen perusteella ja pyytäneet lisäselvityksiä, Kummola sanoo.
Kaupunginhallituksen esityslistan mukaan Kummolalta, Lylyltä ja Yli-Rajalalta on pyydetty lisäselvityksiä tapahtuneesta. Heidän antamansa yhteinen selvitys on saatu 16. elokuuta 2019.
Kaupunginhallitukselle esitetään kuitenkin vielä yksilöidympien selvitysten pyytämistä.
Myös poliisille tehtiin tutkintapyyntöjä Aleksovskin valinnasta Finnparkin hallitukseen. Poliisi on päättänyt jo aiemmin, että ei aloita asiassa esitutkintaa Tampereen kaupungin viranhaltijoiden toiminnasta.
Tieto rikosepäilystä pimitettiin konsernijaostolta
Huhtikuussa 2018 Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto esitti Aleksovskia kaupungin omistaman pysäköintifirman Finnparkin hallituksen puheenjohtajaksi. Poliisi kuitenkin epäili Aleksovskia rikoksesta Kotilinnasäätiön Muotialantiellä sijaitsevan tontin vuokraoikeuden myyntiin liittyen. Aleksovski on Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja.
Ennen konsernijaoston esitystä Aleksovski ilmoitti kaupungin konsernijohdolle, että ei ole esitutkinnan kohteena. Kuitenkin vielä ennen varsinaista hallitusnimitystä kaupungin ylin johto sai poliisilta tiedon Aleksovskiin kohdistuvasta epäilystä.
Tieto rikosepäilystä meni sekä Lylylle, Kummolalle että Yli-Rajalalle. Kukaan heistä ei kuitenkaan tuonut tietoa konsernijaoston tietoon ennen Aleksovskin nimittämistä.
Aleksovskille ehdollista vankeutta
Konsernijaosto käsitteli asiaa seuraavan kerran vasta yli puoli vuotta myöhemmin, kun Aleksovskia vastaan oli jo nostettu syyte luottamusaseman väärinkäytöstä.
Myöhemmin Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Aleksovskin seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.
Syytteen vuoksi Aleksovski siirtyi syrjään Finnparkin hallituksesta, Tampereen kaupunginhallituksesta ja SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan tehtävästä.
Maanantaina Tampereen kaupunginvaltuusto päätti, että Aleksovski voi jatkaa valtuustossa käynnissä olevasta oikeusprosessista huolimatta.
Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät vuoden alussa uudeksi Tampereen yliopistoksi. Sen johtamisesta väännettiin pitkään jo ennen fuusiota, ja keskustelu jatkuu.
Keskeinen asia on TTY:llä käytössä olleen säätiömallin tuominen uuteen yliopistoon. Sen seurauksena henkilöstöllä ei ole enää paikkaa yliopiston hallituksessa.
Henkilöstölle tehty kysely kertoo, että tämä hiertää edelleen.
– Siellä näkyy aika vahvasti se, että henkilöstö haluaisi enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja vahvempaa edustusta yliopiston päättävissä elimissä, kertoo tutkimushankkeen johtaja Hanna Kuusela Tampereen yliopistosta.
Henkilöstön mielipiteitä johtamisesta kysyttiin viime keväänä Kohti parempaa yliopistomaailmaa -tutkimushankkeessa. Tutkimukseen vastasi 1 900 ihmistä eli noin puolet henkilöstöstä. Vastaajissa oli suunnilleen yhtä paljon vanhan yliopiston ja entisen TTY:n väkeä.
Lähes kahdeksan kymmenestä vastaajasta oli sitä mieltä, että yliopiston hallituksessa pitäisi olla yliopistoyhteisön edustus. Aiemmin yliopiston väki muodosti enemmistön hallituksessa.
Uuden yliopiston seitsemän hengen hallituksessa ei ole lainkaan henkilöstön edustajaa. Hallitus koostuu erilaisten sidosryhmien edustajista.
"Miten käy henkilöstön työmotivaation?"
Hanna Kuuselan mukaan uudessa johtamistavassa yliopistoa johdetaan ulkoa ja ylhäältä päin. Tämä on uutta monelle.
– Vanhalle Tampereen yliopistolle muuttui paljon. Henkilöstön edustajat poistuivat kokonaan hallituksesta.
– Teknillisen yliopiston henkilöstölle tämä oli tutumpi asia. Kysely kuitenkin osoittaa, että myöskään tämä henkilöstö ei ole selkeästi asettunut säätiöyliopistoissa omaksutun mallin kannalle.
Nykyisen hallituksen ainoa yliopistoyhteisöön liittyvä jäsen on Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela. Suomela opiskelee Tampereen yliopistossa.
Tutkija Hanna Kuusela näkee tilanteessa riskejä.
– Hiljainen tieto on vaarassa. Onko hallituksella riittävästi tietoa ja ymmärrystä arjen asioista? Myös linkki hallituksen ja henkilöstön välillä puuttuu.
– Huolestuttaa myös, miten käy henkilöstön työmotivaation, jos kuilu johtamismallin ja henkilöstön näkemysten välillä on tämän kokoinen.
Tampereen yliopistossa työskentelee lähes 4 000 ihmistä.
Hervantalaisen Ompelupuodin vaaterekki notkuu tilauksia Tampereella. Töitä tehdään kolmen hengen voimin, mutta rekki täyttyy aina uudelleen.
Kun Päivi Korteniemi aloitti Ompelupuodin yrittäjänä pari vuotta sitten, hän ei arvannut, miten paljon ihmiset tarvitsevat korjausompelua.
– Kyllä yllätti, mutta iloisesti. Kahden kuukauden jälkeen minun oli palkattava itselleni apuvoimia, Kortemäki muistelee ja näyttää täyteen ahdettua varauskirjaa.
Nuoret miehet tuovat paljon farkkuja paikattavaksi, kun ne ovat niin rakkaita ja omalle vartalolle sopivat. Päivi Korteniemi
Yksi ryhmä työllistää ompelijoita erityisen paljon.
– Nuoret miehet tuovat paljon farkkuja paikattavaksi, kun ne ovat niin rakkaita ja omalle vartalolle sopivat. Eivät he halua mennä äitin ja tyttöystävän kanssa uusille farkkuostoksille, kun se on niin työlästä ja hikistä hommaa, hän nauraa.
Koko ikänsä vaatteiden tuunausta ja korjaamista harrastanut Kortemäki on huomannut, että vaatteiden laatu on selvästi heikentynyt. Niiden korjaaminen ei aina edes kannata.
Mutta vanhat ja rakkaat vaatteet päätyvät ompelijan pöydälle kerta toisensa jälkeen.
– Lempivaatteita tulee välillä vastaan jopa päivittäin. Silloin kun se vaate on rakas, ja vaikka siinä ei ole paljon muuta kuin saumat ja taskut jäljellä, niin sitä halutaan vielä muokkauttaa ja laittaa paikkaa paikan päälle.
Kova kysyntä pakotti palkkaamaan työntekijöitä
Päivi Korteniemen vetämässä Ompelupuodissa hurisee parhaimmillaan kolmekin ompelukonetta. Yhden takana töitä tekee vuosi sitten tekstiili- ja vaatetusalan ompelijaksi valmistunut Tatu Rintala.
Hän oli opiskeluaikanaan Ompelupuodissa harjoittelussa, ja päätyi koulun jälkeen sinne töihin.
– Kävi kyllä tuuri, että löytyi tällainen tapa tehdä vaatteita, koska vaatteiden muokkaus ja korjaus on minulle tosi mielestä puuhaa, hän toteaa.
Olen saanut tuottaa ihmisille iloisia yllätyksiä monet kerrat. Tatu Rintala
Erityisesti miesten pukuihin Rintala tarttuu mielellään. Liian suuri takki pienenee käyttäjälleen sopivaksi muutamalla ompeleella.
Korjausompelimossa tehdään paljon muutoksia miesten pukuihin ja puvun housuihin. Anne Savin / Yle
– Tällaiset muodistukset ovat todella tyypillisiä, ja itselleni mieluisia töitä. Olen saanut tuottaa ihmisille iloisia yllätyksiä monet kerrat.
Ompelupuodissa on töissä kaksi palkattua ompelijaa yrittäjän lisäksi. Miesompelijan mielipidettä pidetään erityisesti miesten keskuudessa arvossa.
– Monesti kysytään, mikä näyttää hyvältä. On hienoa antaa siihen asiantuntemusta.
Tekstiilijäte vähenisi korjaamalla
Suomalaiset tuottavat vuosittain tekstiilijätettä yli 13 kiloa henkeä kohti. Korjausompelulla voisi monelle tekstiilille antaa lisäaikaa ja vähentää jätteeksi päätymistä.
Tekstiilejä voi jo kierrättää joko erilaisiin vaatekeräyksiin, ja niitä voidaan hyödyntää myös teollisuuden tarpeissa.
– Itse olen päätynyt kierrättämään tekstiilini jotta jätekuorma pienenisi, sanoo Päivi Korteniemi.
Päivi Korteniemellä on kaksi palkattua työntekijää, mutta silti hän istahtaa itsekin mielellään ompelukoneen ääreen. Anne Savin / Yle
Harva vaate käännytetään korjausompelijalta, jos asiakas on valmis maksamaan työstä.
– Pienet repeämät, rikkinäiset vetoketjut tai puuttuvat napit eivät ole syy vaatteesta luopumiseen.
Vaatteilla on myös taipumus "kutistua" kaapissa, mutta sekään ei Päivi Korteniemen mukaan ole mikään ongelma.
– No niillekin pystytään tekemään aika paljon, että ne saadaan otettua taas uudestaan käyttöön. Voidaan tehdä kiilaa, jos ei siitä vaatteen saumasta itsestään löydy kangasta, joka saataisiin otettua auki.
– On olemassa kiiloja, jatkopaloja ja resoreja ja kaiken näköistä vippaskonstia, millä saadaan se sitten sopivaksi, hän lohduttaa.
Miten sinä vähennät tekstiilijätettä? Keskustelu on avoinna kello 22 saakka.
Metso Minerals käynnistää Tampereen tehtaalla yt-neuvottelut. Yt-lomautukset koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä. Yhtiön mukaan tarve on enintään 90 päivän lomautuksiin.
Tampereen tehtaalla valmistetaan Metson kivenmurskausliiketoimintaan liittyviä murskaus- ja seulontalaitteita.
Tampereen tehtaan tuotantojohtaja Pasi Vuorinen sanoo, että työmäärä on vähentynyt tilapäisesti.
– Odotamme kysynnän elpyvän talven mittaan, jolloin asiakkaat tavallisesti alkavat varautua keväällä lisääntyvään murskaustoimintaan, Vuorinen sanoo.
Metson osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Yhtiön liikevaihto oli noin 3,2 miljardia euroa vuonna 2018. Metsolla on yli 14 000 työntekijää yli 50 maassa
