Kalkun metsästä Länsi-Tampereelta löytyy arvokas pala ensimmäisen maailmansodan aikaista historiaa. Puiden siimeksessä risteilee noin 2,5 kilometriä pitkä taisteluhautojen verkosto, jonka Venäjän armeija rakensi Tampereen ja sitä kautta pääkaupunkinsa suojaksi.
– Pelättiin, että saksalaiset hyökkäisivät Suomeen länsirannikolle ja sieltä pääsisivät teitä pitkin etenemään itään kohti Pietaria, kertoo Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija, arkeologi Vadim Adel linnoitusalueen historiasta.
Juoksuhaudat on rauhoitettu muinaismuistolain (Finlex) nojalla. Sen mukaan esimerkiksi kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty.
Taisteluhaudat sortuvat pyörien ja jalkojen alla
Adel tuntee Kalkun Mustavuoren taisteluhaudat hyvin, sillä hän kartoitti kohteen vajaat 15 vuotta sitten. Sen jälkeen alueen välittömään läheisyyteen on tullut paljon uutta asutusta ja nyt myös Mustavuoren rinnealueen toimintoja on alettu kehittää voimakkaasti.
Museoväki on huolestunut linnoituksen kulumisesta. Rakenteet ovat joissain kohdissa sortuneet maastopyörien renkaiden ja ulkoilijoiden tossujen alla.
Muinaismuiston rapistuminen tuli esiin alueella järjestetyn maastopyörätapahtuman yhteydessä. Mustavuori Oy:n toimitusjohtaja Jari Kaaja kertoo, että taisteluhautojen verkoston laajuus tuli heille yllätyksenä.
– Tapahtumaan oli enää pari päivää, kun selvisi, että täällä on näitä hautoja paljon. Olin yhteydessä museoviranomaisiin, ja heidän kanssaan sovimme tuolloin, miten taisteluhautoja tapahtuman aikana suojataan, Kaaja kertoo.
Tapahtumaa varten tehdyssä katselmuksessa maakuntamuseolle selvisi se, että haudat ovat viime vuosina olleet kovalla rasituksella. Alueelle on ilmaantunut paljon uusia polkuja.
Alueelle oli myös rakennettu hyppyri, joka johti suoraan Mustavuoren rinteestä juoksuhautaan. Ensimmäisenä toimena Pirkanmaan maakuntamuseo vaati hyppyrin poistamista. Se on nyt purettu.
– Ongelmana on se, että maaperä on pehmeää hiekkamaata, joka sortuu helposti, Adel sanoo.
Rauhoitusta ja ulkoilua sovitellaan yhteen
Hyppyrin poistamisen jälkeen taisteluhaudoista on käyty vilkasta keskustelua Tampereen seudun pyöräilijöiden ryhmissä sosiaalisessa mediassa. Kommenttien perusteella tietoa tarvitaan lisää.
– Facebook-keskustelu paljasti, että myös ikänsä Tampereella asuneet sanoivat, että "ai niitäkö ne ojat on", Kaaja sanoo.
Museoväki ja alueen toimijat miettivät nyt, miten ulkoilu ja rauhoitus sovitetaan yhteen. Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologi Vadim Adel ja Mustavuori Oy:n toimitusjohtaja Jari Kaaja tapasivat keskiviikkona ja kävivät tutustumassa tilanteeseen paikan päällä.
Hyvähenkisessä keskustelussa pohdittiin, voisiko alueelle rakentaa lisää pysyviä siltoja tai ylityspaikkoja, jotka ohjaisivat kulkemista. Alueelle pitäisi myös saada enemmän kylttejä ja opastauluja, jotka kertoisivat linnoitusrakennelman historiasta. Nyt metsässä on muutama pieni opastaulu, joiden informaatioarvo on vähäinen.
Pyöräilyseura Kaupin Kanuunoiden puheenjohtaja Petteri Pyrrö on liikkunut alueella yli 10 vuoden ajan, mutta hän ei ole ollut tietoinen esimerkiksi siitä, että juoksuhaudat on rauhoitettu.
– Joku tiesi kertoa, että juoksuhautoja nämä on, mutta kukaan ei oikein tiennyt varmaksi, miltä aikakaudelta ne ovat ja kuka ne on tänne rakentanut, Pyrrö sanoo.
Pyrrö uskoo, että pyöräilijät ovat valmiita ottamaan muinaismuiston huomioon, vaikka asian nouseminen pintaan juuri nyt ihmetyttää.
– Alueella on harrastettu maastopyöräilyä vuosikymmeniä ja vuosikymmenten kuluessa täällä on ollut erilaisia rakennelmia.
Alueella liikkuvat toivovat, että löytyy kompromissi, joka mahdollistaa sekä liikkumisen että hautojen säilymisen tuleville polville.
Maastopyöräilyaktiivi Juha Rämälä on osaltaan levittänyt tietoa perustamansa Maastoonpolje Facebook-ryhmän välityksellä.
– Näkisin niin, että paikat, joissa luontainen ylitys on tullut vuosien saatossa, olisi hyvä tietyllä tavalla virallistaa ja niistä kuljettaisiin, eikä sitten tehtäis enää uusia ylityksiä.
Vadim Adel uskoo, että nyt alkaneella yhteistyöllä kaikkia tyydyttävät ratkaisut löytyvät. Alueella liikkumista ei missään tapauksessa haluta estää, mutta ihmisten pitää ottaa muinaismuisto huomioon.
– Kun liikutaan muinaismuistoalueella, kaikkien on noudatettava muinaismuistolakia. Kaikenlaisiin rakenteisiin pitää olla museoviranomaisen lupa. Ja me taas yritämme mahdollisimman hyvin ottaa huomioon alueella liikkujien tarpeet.
Mustavuoren laskettelukeskusta kehittävä yhtiö haluaa kantaa osansa alueen suojelusta.
– Meidän tavoite on olla täällä vähintään kymmenen vuotta ja tavoite on saada ihmisiä liikkumaan. Olemme lähiliikuntakeskus, ei pelkkä laskettelukeskus. Sen takia myös ympäröivä luonto on tärkeä, Kaaja sanoo.
Mustavuoren juoksuhaudat osa linnoitusten ketjua
Kalkun Mustavuoren taisteluvarustus on yksi Pirkanmaan suurimmista linnoitusalueista. Se kuuluu linnoitusketjuun, jonka venäläiset rakensivat Suomeen ensimmäisen maailmansodan aikana, vuosina 1915-1917. Linnoituksia on erityisesti maan etelä-, keski- ja itäosassa.
– Täällä on kartoitettu kaksi ja puoli kilometriä taistelu- ja yhdyshautoja ja melkein sata erilaista linnoituslaitteen jäännöstä, Adel sanoo.
Linnoituksia löytyy myös muualta Pirkanmaalta. Esimerkiksi Pispalassa ja Ylöjärvellä sijainneita taisteluhautoja käytettiin myöhemmin sisällissodan aikana, mutta Mustavuoren linnoituksessa ei tiettävästi ole koskaan taisteltu.
– Mustavuoren taisteluvarustuksesta tekee erityisen arvokkaan se, että joissain kohdissa on vielä säilynyt taisteluhaudoissa olleiden puurakenteiden jäänteitä.
