Kymmenvuotias tyttö loukkaantui vakavasti Tampereella liikenneonnettomuudessa, jossa linja-auto oli osallisena.

Tyttö oli liikkeellä pyörällä.

Onnettomuus sattui viime viikon tiistaina illalla kello 17.50 Tampereella Pispalan valtatie 26 kohdalla. Poliisi tiedotti onnettomuudesta tänään keskiviikkona.

Linja-auto oli tullut Tampereen keskustan suunnasta Pispalan valtatietä Epilän suuntaan. Onnettomuus oli tapahtunut suojatien kohdalla.

Polkupyörällä liikkeellä ollut 10-vuotias tyttö loukkaantui ja hänet toimitettiin sairaalahoitoon. Tyttö on edelleen sairaalahoidossa.

Sisä-Suomen poliisin rikoskomisario Juha Myllymäki sanoo, että tyttö osui linja-auton oikeaan etukulmaan. Hän on tehohoidossa ja vammat ovat vakavat.

Bussin kuljettaja jäi paikalle selvittämään asiaa poliisin mukaan.

Bussin kuljettajaa epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksesta.

Poliisi pyytää tapahtuman mahdollisia silminnäkijöitä ilmoittamaan havainnoistaan numeroon 0800 90022 tai sähköpostilla osoitteeseen vihjeet. pirkanmaa@poliisi.

Kaivosteollisuuden laitevalmistaja Sandvik aloittaa yt-neuvottelut.

Yt-neuvottelut koskevat yhtiön toimipisteitä Turussa, Tampereella ja Lahdessa. Vähennystarpeeksi arvioidaan tällä hetkellä Suomessa kaikkiaan 50 henkilötyövuotta.

– Yt-neuvottelut on tarkoitus aloittaa varsinaisesti ensi viikolla, kertoo viestintäjohtaja Tiina Heiniö.

Yhtiö arvioi tiedotteessaan, että tiedossa on lomautuksia, henkilöstövähennyksiä, tehtävämuutoksia ja muutoksia työn organisoinnissa.

Yt-neuvottelujen tarkoituksena on yhtiön mukaan tehostaa Sandvik Mining and Rock Technology -liiketoiminta-alueen kansainvälistä toimintaa.

Toimintaa neljällä paikkakunnalla Suomessa

Sandvikilla on Suomessa toimintaa Tampereella, Turussa, Lahdessa ja Vantaalla. Sandvik työllistää Suomessa noin 2 400 henkilöä, joista noin 650 Turussa. Tampereella työskentelee 1 400 ja Lahdessa noin 150 henkilöä.

Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että Tampereella valmistetaan maanalaisia ja –päällisiä porauslaitteita, lisäksi siellä sijaitsee teknologian osaamiskeskus, koekaivos ja automaatiotoiminnot. Turussa valmistetaan lastauslaitteita ja dumppereita, ja siellä sijaitsee myös laitteiden ja teknologian osaamiskeskus. Lahdessa toimii hydraulisia iskuvasaroita ja leikkurimurskaimia valmistava tehdas sekä osaamiskeskus myös seuloille ja syöttimille.

Tehostamisohjelmassa tavoitellaan 800 henkilötyövuoden vähentämistä kansainvälisesti. Sandvikillä on toimintaa yli 150 maassa ja konsernissa työskentelee kaikkiaan 42 000 ihmistä.

Vuoden 2019 alussa kuolleelle Eppu Normaalin perustajiin kuuluneelle Mikko Saarelalle perustetaan Ylöjärvelle muistometsä.

Muistometsäksi suunniteltu alue on Mastosvuoren alueella, muutaman kilometrin päässä Ylöjärven keskustasta.

Mastosjärveen rajoittuva alue on kallioista ja puustoltaan monipuolista. Osassa metsää kasvaa nuorta luonnontilaista männikköä, mutta notkelmissa on myös vanhempia kuusia, haapoja ja koivuja.

Saarelan lesken Eeva Saarelan mukaan alue on Mikko Saarelan nuoruuden maisemia. Biologian opettajana Mikko Saarela piti tärkeänä sitä, että koulujen lähellä on metsää.

– Mikko Saarelan muistometsän toteutuminen Ylöjärvelle on hieno tapa muistaa Mikkoa ja hänelle niin tärkeää luontoa. Olen käynyt Mastosvuorella ja se on kaunis, taianomainen alue, Mikon muiston arvoinen, sanoo Juha Torvinen Eppu Normaalista tiedotteessa.

Muistometsän alue on Saarelan nuoruuden maisemia. Alue on noin 14 hehtaaria ja sen arvo on 50 000 euroa. Tarkkaa rajausta ei ole vielä tehty.

Muistometsä rajoittuisi Ylöjärven kaupungin omistamaan suojeltuun alueeseen. Suunniteltu muistometsäkin on nyt kaupungin omistuksessa.

Alue ostetaan Luonnonperintösäätiön nimissä. Ylöjärven kaupungin tavoitteena on saada hankkeen jatkovalmistelu sekä myyntineuvottelut Luonnonperintösäätiön kanssa päätökseen ensi kevääseen mennessä.

Mies sai elinkautisen tuomion torstaina entisen vaimonsa murhasta. Miehen syyksi luettiin myös salakuuntelu.

Hänet tuomittiin maksamaan korvauksia läheisille sekä osin valtiolle yhteensä yli 65 000 euroa.

Mies murhasi entisen vaimonsa Tampereen Takahuhdissa viime marraskuussa.

Sekavasti käyttäytynyt mies meni itse poliisiasemalle ja kertoi puukottaneensa vaimoaan. He eivät enää asuneet yhdessä. Syyttäjän mukaan motiivi oli mustasukkaisuus.

Mies tuomittiin myös salakuuntelusta. Hän oli asentanut oikeuden mukaan valvontakameran entisen vaimonsa keittiöön keittiölieden taakse.

Pariskunnalla on yhteisiä lapsia, joista osa on aikuisia. Syytetyn mielentila on tutkittu ennen oikeuskäsittelyä.

Mies on ollut vangittuna marraskuusta 2018 lähtien.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Juttua muokattu 22.8. klo 21.43: Tuomitun nimi poistettu jutusta perheen alaikäisten lasten suojelemiseksi. Surmattu äiti ja tuomittu isä ovat kotoisin Lähi-idästä.

Somessa ja lehtien etusivuilla on meneillään mielikuvien Suomi–Ruotsi-maaottelu. Ikea ja Finlayson ovat käyneet elokuussa näyttävää mittelöä.

Finlayson aloitti julkisen nokittelukampanjan isolla mainoksellaan Helsingin Sanomien etusivulla elokuun alussa. Mainoksessa Finlayson haastoi Ikean siirtymään käyttämään kartonkipakkauksia ja vastuullisesti tuotettua puuvillaa.

Ikea vastasi hyvin nopeasti sosiaalisessa mediassa ilmoittamalla, että yhtiö on käyttänyt kestävistä lähteistä tulevaa puuvillaa jo vuodesta 2015.

Tekstiilijätit eivät tienneet, että heidän kovan luokan mielikuvamainontaansa oli seurattu tarkasti myös Kangasalla, Pirkanmaan sydämessä.

Keskiviikkona kangasalalainen alusasuvalmistaja Tam-Silk osti paikallisen sanomalehden etusivun ja täytti sen viestillään:

"Ikea ja Finlayson, siirtäkää tuotanto Suomeen, niin jatketaan keskusteluja".

Tam-Silkin omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Tuomo Saarni, mikä sai teidät liittymään jättiläisten nokitteluun?

– Näin, että tässä voisi olla paikka työntää lusikkamme soppaan. Halusimme muistuttaa ihmisiä, että myös Suomessa on valmistavaa tekstiiliteollisuutta. Ja vieläpä kannattavaa sellaista.

Tam-Silk haluaa pitää tuotannon Suomessa. Tuomo Saarni tietää, että kotimaisuudella on markkinointiarvoa, mutta näkee että sillä on myös kansantaloudellista merkitystä.

– Työllistämme paljon ihmisiä pienillä paikkakunnilla, joissa yhdelläkin työpaikalla on iso merkitys.

Onko kotimainen aina vastuullinen?

Keskustelu tekstiiliyritysten vastuullisesta tuotannosta alkoi jo keväällä, kun Yle uutisoi Eettisen kaupan puolesta ry:n tekemästä selvityksestä. Suomalaisten tekstiiliyritysten vastuullisuudessa havaittiin lukuisia puutteita.

Tam-Silk liittyi mielikuvapeliin korostamalla kotimaisuuttaan ja sillä, että suomalainen valmistus tuo lisää töitä suomalaisille.

Kotimaisuus ei kuitenkaan Eettisen kaupan puolesta ry:n vastuullisuusastiantuntija Maija Lumpeen mukaan takaa, että koko tuotantoketju on vastuullinen.

– Vastuullisen tuotannon kannalta kotimaisuus on yksi tekijä. Suurimmat ongelmat ovat usein tuotantoketjun alkupäässä.

Lumme pitää hyvänä sitä, että Tam-Silk tietää, missä oloissa heidän tuotteensa valmistetaan. Pienellä valmistajalla kun ei ole globaalien jättiläisten tapaan pitkää alihankintaketjua.

Tam-Silkin käyttämät langat ovat Ökotex- ja GOTS-sertifikoituja (Tam-Silk). Lumme ei silti anna Tam-Silkille aivan täysiä pisteitä vastuullisuudesta.

– Hekin voisivat käyttää esimerkiksi Reilun Kaupan sertifioituja puuvilloja.

Lumme on seurannut Finlaysonin ja Ikean iskujenvaihtoa suurella mielenkiinnolla. Tarinasta on vaikeaa osoittaa "hyvistä" ja "pahista", mutta yritysten avoimuudesta vastuullisuuden suhteen löytyy eroja.

Lumpeen mukaan Ikea kertoo vähemmän tuotantonsa yksityiskohtia. Finlayson sen sijaan kertoo rehellisesti tuotteidensa alkuperästä ja myös tuotantoketjuun liittyvistä ongelmista.

– Jos näistä kahdesta pitäisi valita, ostaisin Finlaysonilta.

Maija Lumme kehottaa ihmisiä olemaan kriittisiä yritysten vastuullisuusvakuutteluiden suhteen.

– Yritykset käyttävät vastuullisuutta mielellään markkinoinnissa. Älä anna mainosten viedä, vaan tutki ja perehdy rauhassa!

Korjaus 23.8. klo 8.40: : Lisätty maininta Tam-Silkin käyttämien tuotteiden sertifikaateista.

Suomalaiset vaatemerkit floppasivat vastuullisuusvertailussa

Kangasalan Vatialassa on keskiviikkoaamuna polkupyöräruuhka. Koulun läheistä pyörätietä pitkin valuu letkana käveleviä ja pyöräileviä lapsia.

Kaupunki on kehottanut koululaisia taittamaan matkansa joko jalkapatikassa tai polkupyörällä, joten autoralli loistaa poissaolollaan.

– Varmasti ilman ohjeistustakin tulisivat jalan tai pyörällä, kertoo lapsiaan kouluun saatteleva Jussi Jokinen.

Vatialan koulun rehtori Mari Saarikko on hyvillään kaupungin linjauksesta. Hänen oma ekaluokkalaisensa kulkee 4,5 kilometrin koulumatkan polkupyörällä ongelmitta. Saarikon mukaan Kangasalla lähdetään siitä, että huoltaja osaa arvioida lapsen kyvyn kulkea koulumatkat polkupyörällä.

– Koulu ei sitä rajoita.

Näin ei ole kuitenkaan kaikkialla. Tänäkin syksynä monen ekaluokkalaisen huoltajille on tullut koulusta ohjeistus, että eka- ja tokaluokkalaisten ei tulisi pyöräillä kouluun.

Kehotus otetaan monessa kodissa aivan syystäkin tosissaan: ehkä koulumatka on niin vaarallinen, että autokyyti on turvallisin ratkaisu.

Autoralli on itseään ruokkiva kierre

Autokyydin tarjoaminen lapselle saattaa aiheuttaa liikenneturvallisuutta heikentävän kierteen: koulun lähiympäristö alkaa tuntua autorallin vuoksi turvattomalta ja entistä useampi päätyy lapsen kuljettamiseen.

Samalla aikuinen tulee lisänneeksi liikennettä koulun lähistöllä entisestään.

– Vaarana on, että tehdään karhunpalvelus koulun lähialueen turvallisuudelle, sanoo Liikenneturvan suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen.

Markkanen muistuttaa, että kaikkien koulujen ympäristöä ei ole suunniteltu saattoliikennettä varten, mikä saattaa lisätä vaaratilanteita. Koulujen lähiympäristön vaarat tiedostetaan myös Opetushallituksessa, kertoo opetusneuvos Leo Pahkin.

– Monen koulun lähellä ei ole paikkoja toimivalle saattoliikenteelle, koska jättöalueelle ei yksinkertaisesti löydy paikkaa.

Esimerkiksi Kangasalan Vatialan koulun ympäristöä ei ole suunniteltu autokuskaamista varten, joten jokainen turha käynti aiheuttaa potentiaalisen vaaratilanteen, sanoo koulun vs. vararehtori Jarkko Liuha.

Pyöräilykehotuksesta huolimatta osa lapsista kulkee autokyydillä.

– Vaaratilanteet tapahtuvat ahtaalla parkkipaikalla, kun joudutaan peruuttelemaan.

Pahkinin mukaan tilanne on kuitenkin parantumaan päin, kun saattoliikenteen vaaroista on alettu puhua entistä enemmän.

– Esimerkiksi vanhempainilloissa syntyy paljon koulumatkan turvallisuutta parantavia ideoita, jotka usein myös toteutetaan yhteistyössä kunnan tai kaupungin kanssa.

Koulumatka tärkeä liikuntahetki

Aktiivisesta koulumatkasta on muutakin hyötyä kuin autorallin hillitseminen. Yleinen liikkumattomuus on lisääntynyt ja yhä harvempi suomalaislapsi saa täyteen suositellun päivittäisen liikunta-annoksensa.

Moni koulu kieltää pyöräilyn ekaluokkalaisilta, ja se voi käynnistää vaarallisen autorallin: "Karhunpalvelus turvallisuudelle" Kansallisen liikuntasuosituksen mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua kouluiässä joka päivä monipuolisesti vähintään tunnin ajan.

– Tutkimustiedon perusteella koulumatkasta on tullut tärkeä tekijä lasten liikkumisen kannalta, Eeva-Liisa Markkanen sanoo.

Liikenneturvan mukaan koulumatkojen kulkemisesta kävellen tai pyörällä on tutkitusti hyötyä vireyden kannalta. Iltapäivällä se antaa hyvän pienen piristyksen ennen läksyjen tekoa.

Vatialan koulun rehtori Mari Saarikko tietää, että omalle ekaluokkalaiselleen aamun polkupyörälenkistä on hyötyä.

– Minusta on tärkeää, että lapseni saa liikuntaa aamulla ja menee virkeänä kouluun. Toki oikein huonolla säällä pohditaan muita ratkaisuja.

Koulu ei voi kieltää pyöräilyä

Lain mukaan koululla ei ole oikeutta kieltää kouluun pyöräilyä, muistuttaa opetusneuvos Leo Pahkin Opetushallituksesta.

– Koulu ei voi kieltää tulemasta jollain tietyllä kulkupelillä, mutta voi toki esittää toiveita ja tehdä suosituksia esimerkiksi turvallisuusseikkoihin tai tilanpuutteeseen vedoten.

Koulun asetama pyöräilykielto voi ihmetyttää niitä vanhempia, joiden lapset pärjäisivät taitojensa puolesta liikenteessä.

Liikenneturvan Eeva-Liisa Markkanen kuitenkin suosittelee miettimään vakavasti, miksi suositus on annettu. Useimmiten ne perustuvat perusteltuun arvioon koulun lähiliikenteen turvattomuudesta sekä lapsen valmiuksiin pyöräillä turvallisesti.

Koulun aloittavan lapsen kyky hahmottaa liikennetilanteita on vasta kehittymässä. Pyöräillessä aikaa havaintojen tekemiselle on vähemmän kuin kävellen liikuttaessa. Turvallinen pyöräily edellyttää liikenteen havainnointi- ja ennakointikyvyn lisäksi motorisia taitoja, Markkanen muistuttaa.

– Tarvitaan myös kykyä suorittaa motorista ja kognitiivista tehtävää samanaikaisesti sekä kykyä arvioida omia taitoja, jotta turhia riskejä ei oteta.

Markkanen muistuttaa, että kaikki 1.- ja 2.-luokkalaiset eivät ole vielä motorisilta ja kogniitivisilta taidoiltaan valmiita liikenteeseen polkupyörällä, joten selkeää ikäsuositusta koulupyöräilyn alottamiselle on mahdotonta antaa.

Kategorinen pyöräilykielto ei ole Eeva-Liisa Markkasen mukaan kuitenkaan paras vaihtoehto, sillä koulumatkat ovat erilaisia ja lapset ovat vielä eka- ja tokaluokkalaisina hyvin eri kehitysvaiheessa.

Markkanen kannustaakin kouluja entistä aktiivisempaan yhteistyöhön kotien kanssa, sillä vanhemmat osaavat entistä hanakammin kyseenalaistaa kieltoja.

– Keskustelun myötä vanhempien olisi helpompi suhtautua koulun antamiin ohjeisiin ja miettiä, mitä turvallisuuden parantamiseksi voitaisiin yhdessä tehdä.

Millaisia kokemuksia sinulla on koulumatkapyöräilystä? Keskustele aiheesta. Keskustelu suljetaan kello 20.00.

"Vieraita tulossa. Juokohan ne kahvia vai teetä? Jos kahvia, niin käyttääköhän ne maitoa? Entä minkälaista maitoa? Voi ei, jääkaapissa ei ole mitään maitoa. Pitääköhän lähteä kauppaan? Ehdinköhän enää."

Tällaista monologia Petra Tanninen käy pään sisällään koko ajan. Päätöksenteko on vaikeaa, ja soutamiseen ja huopaamiseen saattaa vierähtää tovi. Pitkä pohdinta meni tällä kertaa aivan hukkaan, sillä toimittaja ja kuvaaja eivät juo kahvia.

Nykyään Tanninen osaa suhtautua edestakaisin suhaaviin ajatuksiinsa jo rennommin. Ennen ahdisti enemmän. Miksi monet asiat tuntuvat niin monimutkaisilta ja vaikeilta?

Helpotus tuli, kun Tanninen törmäsi artikkeliin, jossa kerrottiin erityisherkkyydestä.

– Se oli ihan sellainen perusjuttu, että näistä yhdeksästä merkistä tunnistat olevasi erityisherkkä. Siitä se lähti. Luin aiheesta lisää ja kävin kirjastossakin lainaamassa kirjoja. Tajusin olevani erityisherkkä ja siksi koen monet asiat hieman voimakkaammin. Teen niistä itse monimutkaisia.

Kuten esimerkiksi yksinkertaiseen "mitä kuuluu" kysymykseen vastaaminen. Tanninen ei kerta kaikkiaan pysty heittämään kepeästi "ihan hyvää". Hän rupeaa pohtimaan, että mitähän kysyjä ajaa takaa, mitä hän haluaa tietää ja millaisen vastauksen hän mahtaa haluta.

Nasevat kommentit tulevat mieleen myöhemmin

Ennen oivallustaan erityisherkkyydestään Tanninen pohti, miksi hänen täytyy analysoida päässään kaikkia tilanteita. Hän saattoi pitkän ajan jälkeen miettiä, miten olisi voinut hoitaa tilanteen toisin, sanoa paremmin ja nasevammin.

– Panen merkille asioita, joita monet eivät edes huomaa. Se on välillä vähän raskasta.

Erityisherkkyydellä tarkoitetaan synnynnäistä ominaisuutta. Se ei ole sairaus eikä se myöskään ole persoonallisuuspiirre. Erityisherkkä ihminen reagoi tavallista voimakkaammin ulkoisiin tai sisäisiin ärsykkeisiin. Nykyään erityisherkkyydestä puhutaan paljon ja ihmiset ovat oppineet tunnistamaan ja hyväksymään asian.

Näin on käynyt myös Petra Tanniselle ja nykyään hän osaa myös nauraa itselleen. Erityisherkän kohtaamat, usein absurditkin tilanteet ovat purkautuneet sarjakuvastripeiksi. Niissä seikkailee hattupäinen varishahmo, joka joutuu tilanteisiin, jotka ovat hankalia erityisherkille.

Aluksi kuvia syntyi päiväkirjaan, jota Tanninen on pitänyt aina. Piirtäminen on luonteva tapa ilmaista itseään kuvataiteilijaksi ja artesaaniksi valmistuneelle Tanniselle.

Varishahmo alkoi saada yhä enemmän tilaa päiväkirjassa ja Tanninen päätti lähettää stripit kustantamoon. Se oli helppoa, sillä siellä kukaan ei tuntenut häntä. Lähipiirille kuvien näyttäminen olisi sen sijaan ollut mahdotonta, koska kuvat tuntuivat niin henkilökohtaisilta.

Kustantamossa innostuttiin stripeistä ja niin syntyi Erityisen herkkää elämää -sarjakuvakirja. Siitä löytyy paljon tunnistettavia tilanteita, vaikka ei erityisherkkiin kuuluisikaan.

Kuten tämä kuva, jossa varis pohtii menneitä.

– Paperille päätyvät usein sellaiset tilanteet, jotka olen kokenut epäreiluina, mutta en ole tilanteessa osannut toimia mitenkään järkevästi.

Nykyään Tanninen ei pohdi enää niin paljon menneitä tilanteita. Hän osaa ajatella, että antaa olla, elämä jatkuu.

– Täytyy vain uskoa, että kukaan muu ei varmaan huomannut virhettä siinä, mitä tein, sanoin tai jätin sanomatta.

Mihin väliin ehtisi sanoa sanasen?

Tanninen puhuu rauhallisesti ja hän miettii pitkään ennen kuin vastaa. Kiihkeisiin keskusteluihin on hankala päästä mukaan, vaikka aihe kiinnostaisikin kovasti.

– Jos on mielenkiintoinen juttu meneillään, odotan kiltisti puheenvuoroa. Aiheet vaihtuvat kuitenkin niin nopeasti, etten ehdi sanoa väliin mitään. Päälle puhuminen tuntuisi pahalta.

Erityisherkät aistivat muiden mielialoja herkästi ja myös Tanninen vaikuttaa hyvin empaattiselta. Hän ottaa jatkuvasti huomioon muut. Siksi oman tilan ottaminen ja mielipiteen sanominen tuntuu vaikealta. Mieluiten Tanninen olisi useimmiten vain omissa oloissaan.

– Kyllä sitä jää kuitenkin aina jutustelemaan muiden kanssa, vaikka tekisikin mieli vain mennä kotiin.

Piiloon Tanninen ei ole koskaan luikkinut, kuten hänen varishahmonsa.

– Se tuntuisi jo raukkamaiselta.

Siedätyshoitoa juhlissa

Oulun seudulta kotoisin oleva Tanninen on asunut muutaman vuoden Tampereella. Se tuntuu sopivan kokoiselta kaupungilta asua ja elää. Etenkin alkuaikoina hän kuitenkin hakeutui mielellään luonnon rauhaan ja lenkkeili Pyynikin harjulla. Erityisherkät havainnoivat usein ympäristöä tarkasti ja Tanninen seurailee mielellään luonnon tapahtumia. Pyynikin rannoilta löytyi myös sarjakuvien varis.

– Jäin usein seurailemaan varisten touhuja. Niitä oli hauska katsella, koska ne ovat niin uteliaita, älykkäitä ja leikkisiä.

Sarjakuvastrippien avulla Tanninen pystyy ottamaan asioihin etäisyyttä ja monimutkaiselta tuntuva asia saa yksinkertaisen muodon.

Nykyään Tanninen yrittää myös siedättää itseään mahdollisimman paljon. Hän pakottaa itsensä tilaisuuksiin ja juhliin, vaikka mieli tekisi jäädä kotiin.

– Yritän olla ajattelematta tilanteita etukäteen, ettei tule ennakkoon sellaisia omia mielikuvia. Menen vain takki auki ja katson mitä seuraa.

Sosiaaliset tilanteet tuntuvat kuitenkin pidemmän päälle raskailta. Tulee väsy ja ajatukset rupeavat harhailemaan. Tannisenkin lähipiiriin kuuluu puheliaita ihmisiä, jotka pulputtavat ajatuksiaan ääneen.

– Huomaan, etten jaksa ottaa vastaan kaikkia niitä ajatuksia. Lopussa alkaa mennä toisesta korvasta sisään toisesta ulos.

Erityisherkkyydestä puhutaan nykyään paljon. Myös ujoutta ja introverttiutta on tuotu esiin, eikä niitä enää pidetä piirteinä, joista olisi päästävä eroon.

Myös Tanninen on huomannut, että erilaisuutta osataan arvostaa.

– Minulla on sellainen tunne, että pehmeämmät arvot ovat taas nousussa. Kenties.

Lue lisää:

Erityisherkkä ahdistuu hevimusiikista ja vaistoaa tuntemattomienkin vihamielisyyden – näin luonteenpiirteestä tuli naureskeltu muoti-ilmiö

Akuutti: Erityisherkkyys on ominaisuus, ei sairaus

Keskusrikospoliisi kertoo Twitterissä poliisin ottaneen kiinni kaksi henkilöä Tampereen seudulla puoli tuntia kestäneen takaa-ajon päätteeksi sunnuntai-iltana puoli yhdeksän maissa. Kiinnioton yhteydessä ammuttiin poliisia kohti.

KRP epäilee, että kiinniotetut henkilöt liittyvät Porvoossa viime yönä tapahtuneeseen ampumatapaukseen.

KRP kertoi myös, että takaa-ajon yhteydessä tapahtui kalustovaurioita epäiltyjen ammuttua poliisin ajoneuvoja kohti ja ajettua niitä päin.

– Parhaillaan selvitään keitä taka-ajetut ovat ja onko heillä yhteyttä viime yön ampumistapahtumiin. KRP:llä on tutkintavastuu, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi kertoi uutislähetyksen jälkeen Ylelle.

Kolehmainen ei halua ottaa vielä kantaa epäiltyjen kansallisuuteen tai muuhun taustaan. Poliisi ei ole vahvistatanut, liittyykö tapaukseen järjestäytynyt rikollisuus.

– KRP tiedottaa myöhemmin asiasta lisää, Kolehmainen sanoi.

Hetkeä aiemmin Kolehmainen kertoi Ylen pääuutislähetyksessä, että ampumisista epäiltyjä ajetaan kiinni Tampereella Ylöjärven suuntaan.

Kolehmainen kertoi epäiltyjen tällöin ampuneen poliisia kohti edellä ajavasta pakoautosta. Kolehmainen varoitti sivullisia taka-ajotilanteen vaaroista Tampereen suunnassa. Tiedossa ei ole ainakaan toistaiseksi, että ketään olisi loukkaantunut takaa-ajossa.

Silminnäkijä: Ruotsin kilvissä oleva Volvo kaahasi ja tööttäili

Takaa-ajodraamaa todistanut silminnäkijä kertoi illalla Ylelle havainneensa illalla kovaa vauhtia kaasuttavan Volvon.

– Olimme juuri kääntymässä Tampereen Lielahden risteyksestä Vaasan kolmostielle, kun huomasimme hyvin lujaa ajavan hopeanharmaan Volvon, joka oli Ruotsin kilvissä. Se meinasi osua edellä ajavaan autoon, tööttäili ja pisti kaasua vielä lisää.

Silminnäkijän mukaan Volvoa seurasi arviolta 20-30 poliisin yksikköä.

– Niiden joukossa oli karhuryhmän autoja, panssaroitu auto, maijoja, moottoripyöräpoliiseja sekä poliisin siviiliautoja, kuvailee silminnäkijä.

Saavuttuaan Hämeenkyrön ja Ikaalisten välillä sijaitsevalle Sarkkilan alueelle silminnäkijä havaitsi tiellä vaatteita, kenkiä ja lasinsiruja. Lisäksi ainakin yhdestä poliisiautosta oli puskuri hajonnut.

– Kun tulimme paikalle, jossa epäillyt oli ilmeisesti jo otettu kiinni, huomasimme poliisien menevän poliisikoirien kanssa metsässä ja lisäksi poliisit virittelivät droneja paikalla. Jotakin poliisi vaikutti etsivän maastosta.

Poliiseja ammuttiin hälytystehtävän yhteydessä Porvoossa teollisuusalueella

Kahta poliisia ammuttiin hälytystehtävän yhteydessä pienteollisuusalueella Porvoossa Koneistajantiellä puolenyön jälkeen sunnuntaina.

Poliisipartio oli saanut tavanomaisen hälytystehtävän hätäkeskuksen kautta kello 0.22. Kun poliisit pääsivät paikalle kello 00.30 aikaan, heitä vaadittiin luopumaan aseistaan ja tämän jälkeen heitä ammuttiin välittömästi.

Poliisi ei tutkinnallisista syistä kerro ovatko poliisit käyttäneet aseitaan tilanteessa. Poliisin mukaan alkuperäisen hälytyksen oli tehnyt "mielenkiintoinen henkilö".

Ampumisen kohteena on poliisin mukaan ollut nimenomaan viranomainen.

Molemmat loukkaantuneet poliisit ovat olleet sairaalahoidossa.Poliisimiehistä toinen on haavoittunut vakavasti, mutta hänellä ei ole kuitenkaan hengenvaaraa. Toinen on päässyt jo pois sairaalahoidosta.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisenmukaan suojavälineet saattoivat pelastaa loukkaantuneiden poliisimiesten hengen.

Tapausta tutkitaan murhan yrityksenä

Tapausta tutkitaan murhan yrityksinä. Poliisi ei kerro onko epäiltyjen henkilöllisyys tiedossa.

Tutkinnnanjohtajan Kimmo Huhta-ahon mukaan kyse on kahdesta miehestä.

KRP varoitti Twitterissä aikaisemmin päivällä, että Porvoon poliisiampujat ovat vaarallisia ja aseistautuneita. Samalla KRP muistutti, ettei sillä hetkellä poliisin tiedossa ollut mitään konkreettista uhkaa sivullisille.

Poliisi pyytää silminnäkijöiltä havaintoja alueella yöllä liikkuneista henkilöistä.

– Alue on yleensä yöaikaan hiljainen, eli siellä on liikennettä hyvin vähän. Jokainen havainto jalan tai autolla liikkuvista henkilöistä tuohon aikaan on kiinnostava, Huhta-aho sanoo.

Yöllä mittava poliisioperaatio

Poliisi suoritti sunnuntaina teknistä tutkintaa Koneistajantiellä Porvoossa. Poliisin mukaan esitutkinnan osalta viime yön ja tämän päivän aikana on käyty läpi vihjetietoa ja kuultu asianosaisia.

Yöllä Eestinmäen ja Ölstensin kaupunginosissa oli mittava poliisioperaatio, jossa oli mukana toistakymmentä poliisiyksikköä, mukaan lukien panssaroituja ajoneuvoja. Poliisit olivat raskaasti aseistettuja ja etsinnöissä oli mukana poliisin erikoisjoukot Karhuryhmä ja viranomaisten helikopteri.

Poliisin kohtaama väkivalta on tuplaantunut 2000-luvulla

Porvoon ampumatapaus on jo toinen tapaus tänä viikonloppuna, kun poliisia ammutaan. Lauantaiaamuna Jyväskylässä poliisia ammuttiin ilma-aseella kasvoihin. Poliisi loukkaantui tilanteessa, mutta hänellä ei ole hengenvaaraa.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoi Ylen haastattelutunnilla, että poliisiin kohdistunut väkivalta kertoo vakavasta yhteiskunnallisesta muutoksesta.

Lue myös: Poliisiylijohtaja Kolehmainen Porvoon ampumisesta: Väkivalta poliisia kohtaan on väkivaltaa meitä kaikkia kohtaan

Tilastojen mukaan poliisin työssään kohtaama väkivalta on kaksinkertaistunut Suomessa tällä vuosituhannella. Poliisin ampuminen on kuitenkin vielä harvinaista.

Lue myös:

Tutkija Porvoon ampumisesta: Poliisin työ muuttunut vaarallisemmaksi 2000-luvulla – "Näkyy selkeä virkamiehen vahingoittamistarkoitus, jopa ansoittamista"

Pääministerin mukaan hyökkäys poliiseja kohtaan kertoo muutoksesta yhteiskunnassa – Rinne haastattelutunnilla: "Pahaa on tapahtunut jo nyt"

Kello on 10.25. Pontuksen koulun Aurinkolaakso-nimisessä solussa on rauhallista, sillä oppilaat ovat välitunnilla.

Opettajat valmistautuvat solun keskellä olevalla torilla oppitunteihin. Torin ympärillä on kolme ovella suljettavaa luokka- tai pienryhmätilaa sekä kolme kalusteilla suljettavaa tilaa. Oppilailla ei ole omia kotiluokkia. Ryhmät käyttävät kaikkia solun tiloja lukujärjestyksen mukaisesti.

Äänimerkki soi välitunnin päättymisen merkiksi. Hetken päästä solun täyttää oppilaista tuleva hälinä.

Ensimmäisen luokan oppilaat jäävät torille odottamaan opettajien ohjeita. Kolmas- ja viidesluokkalaiset siirtyvät muihin solun tiloihin.

Ekaluokkalaiset jaetaan ryhmiin, ja he siirtyvät opettajien ohjeistamina eri tiloihin. Pieni ryhmä ekaluokkalaisia jää torin lattialle ja avaa oppikirjat. Hälinä vaimenee. Oppitunnit ovat alkaneet.

Pontuksen koulussa Lappeenrannassa on neljä Aurinkolaakson kaltaista solua. Tässä solussa opiskelee yhteensä vajaat 90 oppilasta. Kaikki oppilaat ovat kuitenkin harvoin yhtä aikaa paikalla jakotuntien takia. Myös liikuntatunnit ja taitoaineiden opetus järjestetään muualla.

Pontuksen koulu nousi puheenaiheeksi toissa viikolla, kun Yle kertoi perheiden kokemuksista koulussa annettavasta opetuksesta. Opetuksesta on tehty neljä kantelua aluehallintovirastoon.

Opetuksen ohella perheet kritisoivat opetustiloja. Ylen haastatteleman oppilaan perheen mukaan uudenaikainen oppimisympäristö vaikeutti opettamista ja häiritsi oppimishaluisen lapsen mahdollisuuksia oppia. Oppilas kuvaili koulupäivän aloitusta kaoottiseksi, kun kymmenet lapset etsivät itselleen istumapaikkaa torilta.

“Yltiöavoin opiskeluympäristö tuhoon tuomittu ratkaisu”

Vuonna 2017 valmistunut Pontuksen koulu on rakennettu täysin uuden opetussuunnitelman tarpeisiin.

Uudistettu opetussuunnitelma tuli voimaan alakouluissa vuonna 2016. Yhtenä tavoitteena oli peruskoulun oppimisympäristön ja työtapojen uudistaminen.

Opetussuunnitelman perusteet käsittelevät kuitenkin oppimisympäristöä varsin väljästi. Kukin kunta ja opetuksen järjestäjä saa itse päättää, miten opetussuunnitelma otetaan huomioon uudessa koulurakennuksessa.

Suomeen valmistuu jatkuvasti uusia kouluja. Joissakin tapauksissa vanhempia kouluja muokataan uuteen uskoon. Yle kysyi kunnilta eri puolilta maata, millainen on 2020-luvun koulu. Kyselyyn osallistui 74 kuntaa.

Ylen tekemän kyselyn perusteella uudet koulurakennukset ovat niin sanottuja sekamalleja, joissa on perinteisiä luokkatiloja sekä avoimia oppimisympäristöjä. Niitä voivat olla esimerkiksi aula- ja käytävätilat. Tiloja voidaan muunnella esimerkiksi siirrettävillä seinillä.

Pontuksen solukoulu on yksi esimerkki sekamallisesta koulusta.

Kunnat ovat ottaneet mallia ja oppia jo rakennetuista kouluista. Esimerkiksi Nokialla on lähivuosina edessä kahden uuden koulun rakentaminen. Tutustumiskäynneillä vastaan tulleet täysin avoimet koulutilat eivät ole vakuuttaneet.

”Tiloissa oli akustisia haasteita hälyn kanssa. Mietimme sitäkin, missä olisi aikuisena valmis työskentelemään.” – Nokian sivistysjohtaja Pauliina Pikka

Myöskään Kotkassa rakenteilla olevan Langinkosken koulun kaikista opetustiloista ei tule avoimia.

“Yltiöavoin opiskeluympäristö, jossa ryhmä ensimmäisen luokan aloittaneita harjoittelee kirjoittamista ja samassa tilassa kuudes luokka dramatisoi Rooman tuhoa, on tuhoon tuomittu ratkaisu.” – Kotkan vs. opetustoimenjohtaja Reijo Oksala

Toisin kuin esimerkiksi Pontuksen koulussa, joihinkin uusiin kouluihin tulee omat kotiluokat. Niistä oppilaat voivat siirtyä tekemään koulutöitä muihinkin tiloihin. Kotiluokkakin voi olla muunneltavissa isommaksi tilaksi.

Uudessakaupungissa keskustan yhtenäiskoulu sijoitetaan osaksi laajempaa sivistys-ja hyvinvointikeskusta.

“Tottakai uuteen kouluun tulee luokkahuoneita. Keskus suunnitellaan siten, että osa luokkahuoneista voidaan muodostaa joustavasti liikuteltavilta väliseinillä sen mukaan, tarvitaanko tilaa pienen vai suuren ryhmän työskentelyyn.” – Uudenkaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola

Kouluissa on huomattu, että oppilaat tarvitsevat rajattuja tiloja.

“Kokonaan avoimet tilat, ”maisemakonttorikoulu”, on todettu monien ikävien esimerkkien kautta kauniiksi ihanteeksi ilman kosketusta oppilaiden todellisuuteen. Oikeasti suuri osa oppilaista tarvitsee nykypäivänä korostetusti nimenomaan rauhallista työtilaa pystyäkseen keskittymään koulutyöhön.” – Kotkan vs. opetustoimenjohtaja Reijo Oksala

Tilat muuttuvat lasten tarpeiden mukaisesti

Avoimet oppimisympäristöt ja muunneltavuus tekevät mahdolliseksi opettajien sekä eri-ikäisten oppilaiden yhteistyön.

“Kun suunnitellaan koulua 30 vuodeksi, on pakko ajatella muunneltavuutta. Mistä tiedämme, millainen opetussuunnitelma meillä on 15 vuoden kuluttua?” – Heinolan koulutusjohtaja Pia Helander

Lasten erilaiset tarpeet nousivat esiin monissa Ylen kyselyyn tulleissa vastauksissa. Esimerkiksi Forssassa piirretään parhaillaan suunnitelmia niin sanotusta Monikylästä, johon yhdistyvät kaksi päiväkotia sekä kaksi peruskoulua. Rakennusta käyttää yhteensä 700 päiväkoti-ikäistä lasta sekä peruskoululaista.

Forssan kasvatus- ja opetuspäällikön Tiina Kemppaisen mukaan kouluun tulee monenlaisia tiloja – myös seinällistä ja ei niin avointa tilaa. Forssalaiset ovat käyneet eri puolilla Suomea tutustamassa uusiin koulurakennuksiin ja ottaneet niistä oppia.

– Tietynlainen monimuotoisuus ja muunneltavuus ei ole välttämättä huono asia. Meillä ainakin lähtökohtana on se, että meillä on erilaisia oppijoita. Oppilailla on erilaisia tarpeita. Silloin tilan täytyy palvella kaikkia, Kemppainen sanoo.

Koulutyötä isommissa ja pienemmissä ryhmissä

Imatran kaupunki puolestaan keskittää peruskoulujaan kolmeen koulukeskukseen. Opetuspalveluiden päällikön Minna Rovion mukaan uusia koulurakennuksia on suunniteltu sillä ajatuksella, että kouluista tulee yhteisöllisiä eli niihin tulee yhteisiä avoimia oppimisympäristöjä.

– Tiedämme kuitenkin hyvin, että lapset tarvitsevat erilaisia oppimisen tiloja. Joku tykkää ehdottomasti työskennellä pöydän ääressä tuolilla istuen ja toiset oppivat parhaiten yhdessä tekemällä, Rovio sanoo.

Esimerkiksi rakenteilla olevaan Mansikkalan koulukeskukseen tuleekin yleisten tilojen lisäksi suljetumpia tiloja, joissa pystyy opiskelemaan rauhallisesti.

– Perinteisempiä luokkahuoneen tyyppisiä tiloja sekä pienryhmätiloja, jotka ovat lähellä oppimisympäristöjä.

Rovion mukaan kukin luokka voi toimia sekä omassa porukassaan että yhdessä muiden luokkien kanssa. Koulujen toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti. Muutoksia tehdään tarvittaessa, kun kokemuksia kertyy.

– Esimerkiksi Vuoksenniskalla kaksi luokkaa opiskeli kielen oppitunnilla yhdessä. Opettajia oli kaksi ja tunnelma rauhallinen. Tämäntyyppisiä hetkellisiä kokeiluja voidaan tehdä. Jos huomataan, ettei tapa toimi, niin muutetaan sitä, kertoo Rovio.

Toimintaa voi muuttaa tarvittaessa

Joka tapauksessa kasvamassa on suuntaus, jossa kouluihin rakennetaan avoimia tai ainakin osittain avoimempia oppimisympäristöjä. Esimerkkejä on haettu myös ulkomailta.

– Esimerkiksi Tanskan kouluissa on ollut avoimet oppimisympäristöt pidemmän aikaa, kertoo Opetushallituksen yliarkkitehti Reino Tapaninen.

Tapanisen mukaan avointen oppimisympäristöjen hyötyjä ovat yhteisöllisyys, yhteistoiminnallisuus ja opettajien yhteistyö. Opettajat voivat tarvittaessa yhdessä opettaa isompaa ryhmää ja järjestää oppimistilanteita joustavammin. Myös fyysiset tilat ovat muunneltavia.

Avoimet ja yhteisölliset oppimisympäristöt herättävät joissakin tapauksissa myös kritiikkiä. Melua voi tulla ja oppilaan keskittymiskyky olla koetuksella.

Tapanisen korviin on kantautunut kritiikkiä siitä, että joissakin kouluissa oppimistiloja eristetään verhoilla.

– Verho toimii lähinnä näkösuojana. Tässä järjestelyssä on varmistettava, etteivät vierekkäiset opetustilanteet häiritse toisiaan, Tapaninen huomauttaa.

Äänimaailman hallinta onkin avoimissa oppimisympäristöissä ensiarvoisen tärkeää.

– Äänimaailma pitää suunnitella akustisesti niin, ettei se kolise ja kaiu. Tiloissa käytetään pehmeitä materiaaleja, tekstiilimattoja ja kalusteita. Tarvittaessa sisätiloissa kuljetaan sukkasillaan tai pehmeitä sisäkenkiä käyttäen, Tapaninen sanoo.

Opetusneuvos Marjo Rissanen Opetushallituksesta muistuttaa, että kouluissa voi tehdä aina muutoksia, jos jokin ei toimi. Arviointi kuuluu aina paikalliselle opetuksen järjestäjälle.

– Kaikkea ei voi etukäteen tietää. Asioita pitää kokeilla ja saada siitä tietoa, Rissanen sanoo.

Yksi asia on kuitenkin selvä. Enää ei rakenneta kouluja, joissa pitkien käytävien varrella on luokkahuoneita.

“Harmittaa kovasti, että monet kouluistamme ovat vanhoja käytäväkouluja. Ne eivät oikein vastaa tämän päivän tarpeisiin.” – Porin kaupungin opetusyksikön päällikkö Taneli Tiirikainen.

Kursivoidut kohdat ovat otteita kuntien vastauksista Ylen kyselyyn.

Hämeenkyrössä asuva Henna-Maria Lehto alkoi ihmetellä sunnuntaina illalla, miksi ulkoa kuuluu pillien ääntä.

Lehto asuu lähellä Vaasantietä ja hän meni ikkunaan.

– Näin omasta ikkunasta, kun poliisiautoja meni yli kymmenen. Ensin maijoja, sitten moottoripyöräpoliiseja ja maastokuvioisia poliisiautoja.

Lehto luuli ensin, että tiellä on sattunut onnettomuus. Sitten hän kuuli, että poliisit ajavat takaa epäiltyjä Porvoon poliisiampujia.

Harvinaisen operaation syy selvisi pian.

Keskusrikospoliisi kertoi Twitterissä poliisin ottaneen kiinni kaksi henkilöä Ikaalisissa lähellä Hämeenkyröä puoli tuntia kestäneen takaa-ajon päätteeksi sunnuntai-iltana puoli yhdeksän maissa. Kiinnioton yhteydessä ammuttiin poliisia kohti.

Miehet olivat polvistuneena ja he paiskasivat kättä toisilleen. Lauri

KRP epäilee, että kiinniotetut henkilöt liittyvät Porvoossa viime yönä tapahtuneeseen ampumatapaukseen. Kiinni otetut ovat Ruotsin kansalaisia ja syntyneet vuosina 1989 ja 1994.

Hämeenkyrö on 10 000 asukkaan kunta puolen tunnin päässä Tampereesta.

– Täällä ei yleensä tapahdu tällaista, että näin monta poliisia menee, Henna-Maria Lehto sanoo.

Sosiaalisessa mediassa on liikkunut paljon kuvia pidätystilanteesta. Eniten kopioitu kuva on peräisin mediatietojen mukaan Snapchatissa liikkuvasta videosta.

Töiden jälkeen kuului laukaus

Johanna Kortet lähti töistä Parkanosta kahdeksalta. Hän tuli Ikaalisten Sarkkilaan juuri, kun pakoauto oli ilmeisesti saatu pysäytettyä eikä paikalla ollut vielä useita poliiseja.

Sivupeilistä näin, että ulkoa kuulunut laukaus osui ilmeisesti poliisiautoon. Johanna Kortet

Kortet lähti ajamaan pitkin ohituskaistaa ja ajatteli, että paikalla on onnettomuus. Mutta pian selvisi, että hän on väärässä.

– Poliisi hyppäsi ohituskaistan kaiteelle iso ase olalla melkein auton viereen. Jarrutin ja ulkoa kuului pamaus. Sivupeilistä näin, että ulkoa kuulunut laukaus osui ilmeisesti poliisiautoon, koska siitä sammui valot.

Kortet lähti ajamaan pois kohti Hämeenkyröä säikähtäneenä, koska ei tiennyt, mistä on kyse. Vastaan tuli paljon poliisiautoja.

– Viime yönä ei tullut paljon nukuttua, Kortet sanoo.

Kymmenen minuuttia myöhemmin työkaveri Lauri tuli kohdalle, kun epäillyt oli saatu kiinni.

– Miehet olivat polvistuneena ja he paiskasivat kättä toisilleen.

Laurin käsityksen mukaan ele vaikutti läpyltä. Asiaa ei ole saatu vahvistettua vielä poliisilta.

Epäillyillä oli Laurin mukaan molemmilla luotiliivit ja he olivat isokokoisia ja tatuoituja.

Tielle oli heitelty Laurin mukaan vaatteita, valkoiset kengät ja iso keittiöveitsi.

Takaa lähti ohittamaan epäiltyjen auto

Eerika näki tilanteen myös läheltä.

– Olin ajamassa Ylöjärveltä päin kolmostietä Hämeenkyröön. Takaani lähti ohittamaan vihreä Volvon farmarimallinen auto, joka ajoi noin 200 kilometriä tunnissa.

Auto ajoi Eerikan mukaan hetken vastaantulevien ohituskaistalla ja palasi sitten takaisin oikealle kaistalle. Perässä tulivat karhuryhmän autot valot vilkkuen.

Eerika ei ehtinyt nähdä auton kyydissä olevia henkilöitä.

– Aluksi ajattelin, että olipa törkeä ohitus, mutta kyllä sitten asiat selvisivät, kun perässä tuli kaksi mustaa pakettiautoa valot vilkkuen.

Uni ei tullut heti illalla. Eerika seurasi paikallista Facebook-ryhmää, jossa harvinainen poliisioperaatio oli puheenaihe.

– Mietin, että onnea oli, ettei ihmisvahinkoja syntynyt.

Poliisi tutki paikkoja yöhön asti

Kyröskoskella asuva Marko Kuusinen näki takaa-ajossa olleista poliisiautoista ainakin toistakymmentä ja karhuryhmän auton.

– Noin kello 20.30 takaa-ajojoukkoon tuli mukaan iso miehistönkuljetuskopteri, joka lensi matalalla talomme ylitse.

Poliisit katkaisivat melkein heti kiinnioton jälkeen talviuimareiden saunan risteyksestä kokonaan liikenteen. Liikenne oli silminnäkijän mukaan poikki noin kello 23 asti. Kuusinen asuu risteyksen tuntumassa.

– Kuulin silminnäkijältä, että tuosta oli löytynyt kolme pistoolia ja puukko, hän kertoo Ylelle.

Näistä oli myös kuvia sosiaalisessa mediassa.

Paikalla oli illalla myös paloautoja. Marko Kuusinen kävi nukkumaan puolilta öin.

– Edelleen ne poliisit olivat tuossa risteyksessä, vaikkakin päästivät jo liikennettä siitä läpi.

Ruotsin kilvissä

Sunnuntaina illalla Ylen haastattelema silminnäkijä kertoi havainneensa illalla kovaa vauhtia kaasuttavan Volvon.

– Olimme juuri kääntymässä Tampereen Lielahden risteyksestä Vaasaan kolmostielle, kun huomasimme hyvin lujaa ajavan hopeanharmaan Volvon, joka oli Ruotsin kilvissä. Se meinasi osua edellä ajavaan autoon, tööttäili ja pisti kaasua vielä lisää, nainen kertoi Ylelle.

Saavuttuaan Hämeenkyrön ja Ikaalisten välillä sijaitsevalle Sarkkilan alueelle silminnäkijä havaitsi tiellä vaatteita, kenkiä ja lasinsiruja.

Lisäksi ainakin yhdestä poliisiautosta oli puskuri hajonnut.

– Kun tulimme paikalle, jossa epäillyt oli ilmeisesti jo otettu kiinni, huomasimme poliisien menevän poliisikoirien kanssa metsässä ja lisäksi poliisit virittelivät droneja paikalla. Jotakin poliisi vaikutti etsivän maastosta.

Samoista etsinnöistä kerrotaan myös muualla sosiaalisessa mediassa.

Lue lisää:

KRP: Porvoon poliisiampumisista epäillyt saatu kiinni Tampereen seudulla – ampuivat poliisia kohti ja ajoivat poliiseja päin

Tutkija Porvoon ampumisesta: Poliisin työ muuttunut vaarallisemmaksi 2000-luvulla – "Näkyy selkeä virkamiehen vahingoittamistarkoitus, jopa ansoittamista"

Kaksi Ruotsin kansalaista otettu kiinni, tehtävä liittyi omaisuusrikokseen – Nämä asiat tiedämme Porvoon ampujista ja poliisin tutkinnasta

Porvoon poliisiampumisten tutkinta jatkuu. Poliisi otti sunnuntaina Pirkanmaalla kiinni kaksi ruotsalaista miestä, jotka ovat syntyneet vuosina 1989 ja 1994. Heitä epäillään kahdesta murhan yrityksestä.

Kokosimme yhteen, mitä tiedämme tässä vaiheessa viikonlopun tapahtumista.

1. Kaksi miestä otettu kiinni

Poliisi otti eilen illalla puoli yhdeksän aikaan kiinni kaksi miestä Ikaalisissa takaa-ajon päätteeksi. Poliisi kertoo, että takaa-ajo kesti noin puoli tuntia ja että pakoautosta oli ammuttu kohti poliisia. Kiinniotetut liittyvät Porvoossa sunnuntain vastaisena yönä sattuneeseen ampumatapaukseen, jossa kahta poliisia ammuttiin.

2. Kiinniotetut Ruotsin kansalaisia, molemmat puhua suomea

Poliisi kertoi maanantaina, että epäillyt ovat vuosina 1989 ja 1994 syntyneitä Ruotsin kansalaisia.

Ylen tietojen mukaan molemmat miehet puhuvat suomen kieltä. Poliisi vahvisti maanantaina, että toinen heistä on ruotsin ja suomen kaksoiskansalainen.

Miehiä epäillään kahdesta murhan yrityksestä.

Poliisi ei ole vahvistanut, liittyykö tapaukseen järjestäytynyt rikollisuus. Esitutkinta jatkuu nyt muun muassa epäiltyjen kuulustelemisella, teknisillä tutkimuksilla ja vihjeiden läpikäymisellä.

3. Vaatteita, kenkiä ja lasinsiruja tiellä

Epäillyt pakenivat poliisia, ampuivat poliisin ajoneuvoja kohti sekä ajoivat niitä päin. Kolme poliisin ajoneuvoa vaurioitui takaa-ajon aikana, mutta henkilövahinkoja ei sattunut.

– Tehokkaan viranomaisyhteistyön avulla epäillyt saatiin kiinni alle 24 tunnissa ilman henkilövahinkoja. Yhteistyö oli tiivistä esimerkiksi Itä-Uudenmaan ja Sisä-Suomen poliisilaitosten kanssa, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kimmo Huhta-aho Keskusrikospoliisista.

Silminnäkijähavaintojen mukaan kaahailevaa ja holtittomasti ajanutta Volvoa oli seurannut arviolta noin 20–30 poliisin yksikköä.

– Niiden joukossa oli karhuryhmän autoja, panssaroitu auto, maijoja, moottoripyöräpoliiseja sekä poliisin siviiliautoja, kuvailee silminnäkijä.

Saavuttuaan Hämeenkyrön ja Ikaalisten välillä sijaitsevalle Sarkkilan alueelle silminnäkijä havaitsi tiellä vaatteita, kenkiä ja lasinsiruja. Lisäksi ainakin yhdestä poliisiautosta oli puskuri hajonnut.

– Kun tulimme paikalle, jossa epäillyt oli ilmeisesti jo otettu kiinni, huomasimme poliisien menevän poliisikoirien kanssa metsässä ja lisäksi poliisit virittelivät droneja paikalla. Jotakin poliisi vaikutti etsivän maastosta.

4. Omaisuusrikokseen liittyvä hälytystehtävä

Kaksi poliisia haavoittui ampumisessa Porvoossa Koneistajantiellä puolenyön jälkeen sunnuntaina. Poliisi sai kello 0.22 tavanomaisen hälytystehtävän teollisuusalueelle. Kun poliisit pääsivät paikalle puoli yhden aikaan, heitä vaadittiin luopumaan aseistaan. Tämän jälkeen heitä kohti ammuttiin välittömästi.

– Poliisipartio meni Koneistajantielle tavanomaiselle omaisuusrikokseen liittyvälle tehtävälle. Tapahtumien kulusta poliisilla on hyvä käsitys, mutta epäiltyjen kuulemisella ja muulla esitutkinnalla uskotaan saatavan vielä lisätietoa asiaan, Huhta-aho sanoi maanantaina.

5. Hälytyksen oli tehnyt "mielenkiintoinen henkilö"

Poliisi ei tutkinnallisista syistä kerro, ovatko poliisit käyttäneet aseitaan tilanteessa. Poliisin mukaan alkuperäisen hälytyksen oli tehnyt "mielenkiintoinen henkilö". Ampumisen kohteena on poliisin mukaan ollut nimenomaan viranomainen.

6. Poliiseilla ei ole hengenvaaraa

Molemmat loukkaantuneet poliisit ovat olleet sairaalahoidossa. Toinen poliisi pääsi sunnuntaina pois sairaalasta. Toinen poliisi on haavoittunut vakavasti, mutta hänellä ei ole hengenvaaraa.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan suojavarusteet saattoivat pelastaa poliisien hengen.

7. Poliisin tiedottaminen herätti kysymyksiä

Poliisin varovaista tiedottamista on sekä arvosteltu että kiitelty sosiaalisessa mediassa.

Tutkinnallisista syistä poliisi oli hyvin niukkasanainen sunnuntaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Poliisin mukaan lisätietojen kertominen olisi vaikeuttanut tutkintaa. Poliisi ei halunnut kertoa, mitä kaikkea se tiesi epäillyistä ja näiden liikkeistä, koska takaa-ajo oli vielä kesken.

Lue aiheesta lisää:

Nainen ajoi autoa, kun yhtäkkiä takaa lähti ohittamaan epäiltyjen poliisiampujien auto – silminnäkijät kertovat harvinaisesta operaatiosta

Ylen tieto: Porvoon epäillyt ampujat puhuvat suomea – Lehtitiedot: epäillyt ovat veljeksiä ja asuneet Suomessa

KRP: Porvoon poliisiampumisista epäillyt saatu kiinni Tampereen seudulla – ampuivat poliisia kohti ja ajoivat poliiseja päin

Porvoon ampumisen selvittely jatkuu – monia kysymyksiä vielä auki

Tutkija Porvoon ampumisesta: Poliisin työ muuttunut vaarallisemmaksi 2000-luvulla – "Näkyy selkeä virkamiehen vahingoittamistarkoitus, jopa ansoittamista"

Ruotsalainen kriminologi: Ilmeisesti järjestäytynyt ruotsalainen rikollisuus oli asialla Porvoossa

Tampereelle, museokeskus Vapriikin eteen, kerääntyy lauantaina kymmeniä ihmisiä kamerat kädessään. Alkamassa on Tampereen arkkitehtuuri- ja designviikon osana järjestettävä kävelykierros, jossa arkkitehtuuriin pureudutaan valokuvan kautta. Vinkkejä valokuvaamisesta jakaa Kristo Vedenoja, jonka Helsingin arkkitehtuuriin keskittyneellä Instagram-tilillä on 17 000 seuraajaa. Vedenojan viesti on selkeä: ihmiset saisivat katsoa enemmän ylöspäin.

Omalla painollaan syntynyt hittituote

Helsinkiläinen Vedenoja on hurahtanut muotoihin. Hän on ihminen, joka käyttää suurimman osan vapaa-ajastaan rakennusten kuvaamiseen ja kaikkeen siihen liittyvään oheistoimintaan.

– Aloitin kuvaamaan kaupunkia ympäristösyistä. Asun Helsingin keskustassa, joten myös katselen sitä päivittäin. Kuvaamisen myötä aloin pysähtyä rakennusten äärelle ihan uudella tavalla.

Vedenoja on harrastanut valokuvausta jo nuorempana, mutta intohimo nimenomaan talojen kuvaamiseen löytyi myöhemmin aikuisena. Silloin uusi kamera ja Instagram alustana houkuttelivat takaisin valokuvaamisen äärelle vuosien tauon jälkeen.

– Instagramista sai muilta tileiltä inspiraatiota omaan tekemiseen. Ideoita alkoi syntyä omalla painollaan.

Vedenojan nykyinen, vain Helsingin arkkitehtuuriin keskittyvä tili syntyi vuonna 2016, ja alkoi nopeasti keräämään suosiota.

Rakennussuunnittelijana päivätyötä tekevä Vedenoja kokee, että kameran kanssa hän saa heittää insinöörin käytännönläheisen ajattelutavan hetkeksi sivuun ja heittäytyä leikittelemään muodoilla ja estetiikalla.

– Vaikka olen rakennusinsinööri, minussa taitaa henkisesti asua vähän arkkitehtia, Vedenoja nauraa.

Hienojen kuvien lisäksi tavoite on tuoda historiallista aspektia ja kaupunkituntemusta ihmisten arkeen. Vedenoja kannustaa ihmisiä kokeilemaan rohkeasti omalla tyylillä rakennusten valokuvaamista.

– Meillä on usein tapana kulkea kaduilla katse maassa, tai kuten omalla kohdallani käy usein, puhelimessa. Valokuvaamisen kautta alkaa helposti kulkemaan tuolla vähän enemmän silmät auki.

Pienillä muutoksilla parempi kuva

Vedenoja tarjoaa vinkit siihen, mitä kännykkäkuvaajakin voi ottaa huomioon omissa kuvissaan.

Katso alta kuvaparit ja Vedenojan kommentit onnistuneista ja vähemmän onnistuneista otoksista. Vasemmanpuoleisessa kuvassa esitellään yleinen virhe, ja oikeanpuoleisessa Vedenoja on korjannut ongelman.

1. Pystylinjat

- Arkkitehtuurikuvissa minulle on tärkeää, että kuvattava rakennus seisoo kuvassa ”suorassa”. Tästä syystä ideaaleinta olisi löytää ympäristöstä korkeammalla oleva kohta, josta pääsee kuvaamaan rakennusta kohtisuoraan edestä päin, jolloin seinälinjat ovat suorassa. Jos on enemmän harrastuneisuutta, perspektiivin voi helposti korjata suoraksi joko asianmukaisella erikoisobjektiivilla (tilt-shift) tai jälkikäteen kuvankäsittelyohjelmalla.

2. Vaakalinjat

- Myös vaakalinjat ovat tärkeitä arkkitehtuurivalokuvauksessa. Suoristamalla linjat luodaan perspektiiviä ja tuodaan tiettyä rauhallisuutta ja symmetriaa kuvaan.

3. Rajaus

- Joskus kuvattava rakennus saattaa olla haastava saada kokonaan kuvaan. Tällaisissa tilanteissa voi olla hyvä idea rohkeasti rajata vain jokin tietty osa tai yksityiskohta rakennuksesta kuvaan.

4. Sommittelu

- Toisinaan kohteen edessä saattaa olla jokin häiritsevä elementti. Tällöin on hyvä kokeilla toista kuvakulmaa ja astua esimerkiksi muutama askel toiseen suuntaan ja kokeilla ottaa kuva uudelleen.

Vedenojan Helsingin arkkitehtuuriin keskittyvän tilin löytää Instagramista nimellä @helsinkifacades.

Tampereen arkkitehtuuri- ja designviikkoa vietetään 23.8.–31.8.2019.

Lauantaina aamulla poliisia ammuttiin ilma-aseella kasvoihin Jyväskylässä. Sunnuntaina puolenyön jälkeen kahta poliisia ammuttiin hälytystehtävän yhteydessä pienteollisuusalueella Porvoossa.

Poliisi otti kaksi Ruotsin kansalaista kiinni sunnuntaina illalla Porvoon ampumatapauksesta epäiltyinä. Vielä kiinnioton yhteydessä ammuttiin poliisia kohti, mutta kukaan ei loukkaantunut.

Tamperelainen poliisiopiskelija Sampsa Pietilä sanoo, että tapaukset ovat puhuttaneet paljon Poliisiammattikorkeakoulussa. Ensimmäinen ajatus oli säikähdys.

– Viikonloppuna saimme kuitenkin lukea, että operaatiot menivät lopulta aika hyvin. Voi olla ylpeä tulevasta työnantajasta, Pietilä sanoo.

Poliisi kohtaa yhä enemmän väkivaltaa

Tilastojen mukaan poliisin työssään kohtaama väkivalta on kaksinkertaistunut Suomessa tällä vuosituhannella. Poliisin ampuminen on vielä harvinaista. Miten ammattilaiset suhtautuvat tähän riskiin?

Sampsa Pietilä on opiskellut pari vuotta. Hän on ollut myös työharjoittelussa.

– Alkuun jännitti ja pelotti, kun hyppäsin maijan rattiin tai pelkääjän paikalle, Pietilä sanoo.

Pietilää on auttanut, että on ammattitaitoinen ohjaaja vieressä ja työkaverit tukevat. Lopulta väkivallan uhka on aika harvinaista, eikä sitä ole sattunut vielä opiskelijan kohdalle.

– Vaaralllisia tilanteita ei ole tullut niin paljon, kuin itse olisin ajatellut, Pietilä sanoo.

Pietilän mukaan väkivallan uhka täytyy hyväksyä samalla kun tulee opiskelemaan.

– En usko, että tämä tulee kenellekään yllätyksenä. Jokainen on jo hakuvaiheessa miettinyt, että tässä ammatissa on väkivallan uhka. Jossain määrin kaikki ovat käsitelleet ja hyväksyneet asian, että huono tuuri voi osua omalle kohdalle.

Väkivalta viranomaisia kohtaan on opiskelijasta huolestuttava ilmiö. Poliisin pitää tehdä oma työnsä hyvin ja asiallisesti, mutta Sampsa Pietilän mukaan tämä ei välttämättä riitä.

Suomessa on vähemmän poliiseja kuin monessa muussa maassa. Pietilän mukaan poliisien määrää pitäisi lisätä. Turvallisuudessa on kyse myös poliitikkojen ratkaisuista.

Poliisi kiitti Twitterissä

Poliisiammattikorkeakoulun psykologi Jari Hyyti sanoo, että kokeneet poliisit osaavat yleensä suhteuttaa tapahtumia hyvin.

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen valvonta-ja hälytystoimintasektorin johtaja Jussi Huhtela kiitti Twitterissä maanantaina kansalaisia.

– Kiitos kaikille teille lukemattomille ihmisille, jotka eilen erittäin pahana päivänä tsemppasitte meidän poliiseja ja koko työyhteisöä. Se kannustaa uskomaan, että nämä meidän hommat tuolla kentällä ovat läsnä olevista riskeistä huolimatta yhä tekemisen arvoisia.

Väkivallan uhka on vaikein opiskelijoille ja kokemattomille työntekijöille. Ampumiset voivat aiheuttaa huolta ja ahdistusta. Nämä tunteet on pakko käsitellä, että ammatti ei muodostu liian raskaaksi.

– Toisaalta asian kanssa pitää pystyä vain elämään, siirtää päiväjärjestyksestä, ettei se tuota liikaa kuormaa arkeen, psykologi Jari Hyyti sanoo.

Väkivaltatilanteet, etenkin ampumiset poliisia kohtaan, ovat harvinaisia. Hyytin mukaan on kuitenkin realiteetti, että työssä voi tapahtua väkivaltaa.

Poliisikoulutuksessa lähdetään riskiajattelusta: ammattiiin liittyy riskejä, joita pitää pyrkiä hallitsemaan. Työn haasteita lisää se, että jokainen tapaus on arvioitava paikan päällä. Varautumistasoa pitää nostaa, jos tilanne edellyttää.

– Poliisit ovat useimmiten tekemisissä negatiivisten ja vaikeiden asioiden kanssa. Siinä syntyy helposti aggressiota ja ehkä uhkaa tai tekoja poliisia kohtaan. Kuinka systemaattista tämä on, on vaikea arvioida.

Tilastot kertovat, että rikollisten otteet ovat koventuneet. Kyseessä on psykologin mukaan yleinen yhteiskunnallinen muutos.

– Kaikkia auktoriteettejä kohtaan ollaan kriittisempiä. Entiset auktoriteetit ovat menettäneet auktoriteettiään. Poliisi on Suomessa onnistunut tehtävässään hyvin. Tätä pyrimme pitämään yllä.

Hakijamäärät kasvaneet

Pasi Kotro opettaa operatiivista johtamista Poliisiammattikorkeakoulussa. Hän pitää viikonlopun tapahtumia erittäin vakavia.

Poliisin koulutuksissa huomioidaan väkivallan uhka ja niihin reagointi. Opetuksessa mietitään, mitä näistäkin tapauksista voidaan oppia.

Poliisi pyrkii pienentämään riskiä työssä, mutta Kotron mukaan kaikkeen ei voi täydellisesti varautua.

– Ihan nollaan emme voi riskiä ikinä saattaa.

Kotro tuli poliisikoulutukseen vajaat 40 vuotta sitten. Hän kertoi tiedostaneensa jo silloin riskit, kuten opiskelija Sampsa Pietilä.

Poliisiammattikorkeakouluun Tampereelle haki tänä vuonna ennätysmäärä opiskelijoita. Yhtä paikkaa tavoitteli lähes 13 hakijaa. Pelko ei näy ainakaan vielä hakijamäärissä.

– Hakijamäärät ovat kasvaneet. On hienoa, että tämä on monen kutsumus- ja haaveammatti.

Lue lisää:

Nainen ajoi autoa, kun yhtäkkiä takaa lähti ohittamaan epäiltyjen poliisiampujien auto – silminnäkijät kertovat harvinaisesta operaatiosta

Kaksi Ruotsin kansalaista otettu kiinni, tehtävä liittyi omaisuusrikokseen – Nämä asiat tiedämme Porvoon ampujista ja poliisin tutkinnasta

Ruotsalainen kriminologi: Ilmeisesti järjestäytynyt ruotsalainen rikollisuus oli asialla Porvoossa

Tamperelainen Evgeni Fomin, 31, alkoi ihmetellä yläkoulussa, miksi hänen kämmenensä puutuvat. Koululääkäri lähetti hänet Tampereen yliopistolliseen sairaalaan Taysiin.

Diagnoosi pysäytti: Fominilla on multippeliskleroosi eli MS-tauti.

– Minulle sanottiin, että olin Suomen nuorin miespuolinen MS-potilas.

MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus, jota sairastaa noin 9 500 henkilöä. Yleisin sairastumisikä on noin 20–40 vuotta.

Pahin oire Fominilla on uupumus. Usein hän on poikki jo sen jälkeen, kun hän saa 4-vuotiaan lapsensa vietyä päiväkotiin.

Myös hänen liikkumisensa on vaikeaa. Ulkona Fomin liikkuu eräänlaisella sähkömopolla. Siihen mahtuvat sekä nelivuotias että 1,5-vuotias lapsi syliin. Myös tasapainon pitäminen on haastavaa.

– Kotioloissa ei haittaa, jos horjun tai kaadun. Minua ei luulla humalaiseksi.

MS-tautiin kuuluvat näköoireet ovat haitanneet viime aikoina entistä enemmän. Opiskelujen ohella Evgeni Fomin kuljetti pitkään postia. Nyt hän on menettänyt näkövamman takia ajokortin.

– Minun pitää zoomata tekstiä näin paljon, Fomin näyttää.

Vaimo Sini Fomin sanoo, että hän näkee makuuhuoneesta tekstin, jota mies lukee olohuoneessa. Sini Fomin on sekä miehensä että pariskunnan autistisen lapsen omaishoitaja.

MS-taudin takia Evgeni Fominin ajatukset poukkoilevat. Siksi opinnot ovat jääneet kesken. Näin on monella muullakin sairastuneella. Toisinkin voisi olla, ja siksi Evgeni Fomin haluaa puhua asiasta.

Opinnot vanhenevat

Ammattikorkeakoulututkinto kestää yleensä 3,5 vuotta. Fomin on tehnyt sitä syyskuussa jo kymmenen vuotta, koska on saanut lykkäyksiä.

– Opinnot nollautuvat syyskuussa. Tutkinnossa on aikarajoitus kymmenen vuotta ja se on likimmiten juuri paraikaa menossa. Kaikki työ mitä on tehty, on turhaa. Harmittaahan se todella paljon.

Kaikki opinnot ovat kyllä kasassa, ja lopputyökin tehty, mutta kirjallinen raportti ja kypsyysnäyte puuttuvat. Fominin tietokoneella on loppuraporttia kirjoitettuna, mutta hän ei saa kirjallisuusosiota valmiiksi.

Fominin opinnäytetyö löytyy verkosta. My Dream is Alive -Youtube-videossa ihmiset kertovat MS-taudista. Mukana on kaksi MS-potilasta jokaisesta Pohjoismaasta. Fomin esiintyy videolla ja oli mukana työryhmässä.

Fomin haluaisi tehdä loppuraportin ja kypsyysnäytteen suullisesti, mutta tämä ei ole käynyt koululle.

– Kuulin vertaisryhmässä, että joku rakennusinsinööri oli saanut tehdä loppuraportin suullisesti. Mietin, että hän on rakennusinsinööri ja sai paperit pihalle koulusta. Minä olen valmistumassa liiketalouden tradenomiksi. Jos insinööri tekee virheen, rakennukset romahtavat ja ihmisiä kuolee. Jos minä teen virheen, joku ostaa Edamia Oltermannin sijaan kaupassa.

Erikoislääkäri suosittelee opinnäytetyön räätälöintiä

Yle on nähnyt Fominille kirjoitetun neurologian erikoislääkärin lausunnon. Siinä sanotaan, että miehellä on merkittävä uupumisoireisto ja pysyvä näköhaitta, eikä suurien kokonaisuuksien lukeminen onnistu.

– Opinnäytetyöhön vaadittavaa laajaa kirjallisuuskatsausta potilas ei näkövammansa vuoksi pysty tekemään. Näin ollen suositankin, että potilaalle voitaisiin räätälöidä sellainen opinnäytetyö, minkä potilas voisi viedä loppuun sairaudesta aiheutuvista haitoista huolimatta, erikoislääkäri sanoo lausunnossa.

Rehtori: Kirjallinen dokumentti tarvitaan

Tampereen ammattikorkeakoulu ei kommentoi yksittäisen opiskelijan opintojen suorittamiseen liittyviä yksityiskohtia.

Rehtori Markku Lahtinen vastaa kysymyksiin yleisellä tasolla. Lahtisen mukaan ammattikorkeakoulun opinnäytetyö on useimmiten kirjallinen pdf-muotoinen dokumentti.

– Käytännössä opinnäytetyöstä on aina oltava julkinen osuus, joka ammattikorkeakoulun tulee julkaista ja se tulee arkistoida, Lahtinen sanoo.

Jos opinnäytetyö muodostuu esimerkiksi taideteoksesta, videomateriaalista tai laitepiirustuksista, siitä tehdään kirjallinen yhteenveto.

– Tämä kirjallinen dokumentti on siinä tapauksessa arkistoitava dokumentti opinnäytetyön suorituksesta.

Opinnäytetyön loppuvaiheessa opiskelijan tulee tehdä asetuksen mukainen kirjallinen kypsyysnäyte.

Raporttia ei siis voi tehdä suullisesti vaan tarvitaan jokin kirjallinen raportti?

– Tarvitaan aina pdf-muodossa tai kirjaston hyllyyn A4-koossa sidottu arkistoitava opinnäytetyö. Käytännössä siis kirjallinen dokumentti, vaikka itse työ olisikin sitten taideteos tai video.

Vaatimukset tulevat rehtorin mukaan siitä, että opinnäytetyön tekeminen tulee dokumentoida ja arkistoida ja korkeakoulun tehtävänä on julkaista uutta tietoa.

Opiskelijat, joilla on rajoitteita, voivat rehtorin mukaan käyttää esimerkiksi henkilökohtaista avustajaa tai joitain erityisiä apuvälineitä.

Laki ei kerro suoraan

Opetusministeriön lainsäädäntöneuvos Laura Hansen sanoo, että korkeakoulujen lopputöitä ei säädellä lainsäädännössä muutoin kuin niiden laajuuden osalta. Korkeakoulut saavat päättää opinnäytetöistä.

– Kun kyse on opiskelijan sairauden tai vamman huomioimisesta opinnäytetyön tekemisessä, korkeakouluja velvoittaa yhdenvertaisuuslain säännökset kohtuullisista mukautuksista, Hansen kuitenkin muistuttaa.

Laki ei kuitenkaan ota suoraan kantaa, miten nämä kohtuulliset mukautukset tehdään. Puhutaan, että koulutuksen järjestyksen on tehtävä "asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset".

Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu eli viime kädessä voi olla yhteydessä häneen.

Vaihtoehtoja pitäisi olla

Neuroliiton työelämän asiantuntija Marju Teinikivi perää keskustelua vaihtoehtoisista tavoista tehdä opinnäytetyö ja näyttää osaaminen.

– Mielestäni olisi enemmän vaadittu oppilaalta, jos hän osaa suullisesti hallita aineiston.

Hän ei ole kuullut kenestäkään, joka olisi voinut tehdä suullisen loppukokeen. Sen sijaan hän on kuullut monesta, joka on joutunut lopettamaan opinnot sairauden aiheuttaman uupumuksen tai muiden haasteiden takia.

Teinikiven mukaan vaihtoehtoisesta lopputyöstä voisi olla apua myös mielenterveyspotilaille.

Yhdenvertaisuuslaki puhuu kohtuullisista mukautuksista sairauden tai vamman takia. Työelämässä mukautuksia pohditaan kustannusten kautta ja tähän voi saada tuhansien eurojen järjestelytuet.

Teinikiven mukaan tällainen mekanismi puuttuu kouluista. Kouluissa on ehkä pohdittu vammaisten asemaa lähinnä esteettömien tilojen kannalta.

Koulun keskeyttämiset ovat haaste monella alalla, joten on kysymys myös yhteiskunnan taloudesta.

"Jos saisin tutkinnon, olisi vain taivas rajana"

Evgeni Fominin tauti etenee aaltomaisesti. On parempia päiviä ja huonompia päiviä. Autoimmuunitaudin syytä ei tarkalleen tiedetä, mutta elimistö hyökkää omia kudoksia vastaan muodostamalla vasta-aineita.

Evgeni Fominille on ehdotettu, että hänen vaimonsa tai avustajansa voisi tehdä loppuraportin. Fominin mukaan kysymys on periaatteesta. Lopputöitä voisi hänen mukaansa ostaa vaikka rahalla, mutta hän ei aio turvautua tähän.

– Jos avustaja kirjoittaisi lopputyön, silloinhan se olisi avustajan lopputyö, eikä minun.

Sairauden takia ei saisi Neuroliiton Marju Teinikiven mukaan vaatia menemään sieltä, mistä aita on matalin.

– Arvosanat ovat entistä tärkeämpiä, koska vamman tai sairauden takia on vaikeampi päästä työelämään.

Fomin muutti vuonna 1992 Neuvostoliitosta Suomeen vain pari kuukautta ennen kuin itänaapuri romahti. Hän kirjoitti lukiossa suomen toisena kielenä. Siksikin opinnäytetyöstä on tullut iso mörkö.

– Jos saisin tutkinnon, olisi vain taivas rajana. Se olisi to do -listasta raksi siihen, että koulu on käyty ja elämä saa jatkua. Se koulu painaa takaraivossa joka päivä.

Evgeni Fomin on osa-aikaeläkkeellä. Hän sanoo, että pystyisi kuvaamaan ja editoimaan, sillä laitteilla saa suurennettua kuvan isommaksi. Siitä työstä hän nauttisi, mutta ilman tutkintoa sekin on vaikeaa.

– Todennäköisesti haen kokoaikaista eläkettä.

Tampereella tehdään näytelmä Suomen suurimmasta taideväärennysvyyhdistä.

Tampereen Komediateatteri esitteli keskiviikkona syksyllä ensi-iltaan tulevaa Vilpitön mieli -komediaa. Samassa tilaisuudessa kohtasivat ensi kertaa oikeudenkäyntien jälkeen taidekauppias Jouni Ranta ja kuvantekijä, tauluja väärentänyt Veli Seppä.

Oikeudessa Seppä todisti taulukauppias Rantaa vastaan. Keskiviikon haastattelussa miehet löivät kättä ja hymyilivät.

– Hyvä tunnelma, ei meillä ole skismaa. Meidän ystävyys perustui rahaan. Kun toin rahaa, oltiin ystäviä. Väliaika meni vähän huonommin, Jouni Ranta kuvaa kaksikon välejä.

Veli Seppä ei halunnut antaa haastattelua. Hän korosti, että hänestä tulee puhua kuvantekijänä, ei taidemaalarina.

Seppä ja Ranta tapasivat Forssan Cumuluksen parkkipaikalla ensimmäisen kerran. Siellä Ranta sai myytäväksi Maria Wiikin nimiin laitetun Sepän maalaaman taulun.

Jouni Ranta pohti, miten saa myytyä niin kalliin taulun.

– Sain sen myytyä viikon sisään ja siitä se lähti, Ranta kuvaa.

Suomen suurin taideväärennysvyyhti

Näytelmän innoittajana on toiminut Jouni Rannan ja toimittaja Marko Erolan kirjoittama Vilpitön mieli -kirja. Esityksen lavastuksena ovat Veli Sepän aidot öljyvärimaalaukset.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi viime vuonna kymmenen henkilöä Suomen rikoshistorian suurimmassa taideväärennösjutussa eri pituisiin vankeusrangaistuksiin.

Myydyt taulut oli signeerattu kuuluisien taiteilijoiden nimiin, kuten Akseli Gallen-Kallela, Helene Schjerfbeck, Eero Järnefelt ja Reidar Särestöniemi. Esimerkiksi Gallen-Kallelan nimiin merkitty, Imatrankoskea esittävä taulu myytiin yksityishenkilölle 135 000 eurolla.

Tauluista koitui syyttäjän mukaan yli 10 miljoonan euron rikoshyöty.

Ensi-ilta syyskuussa

Taidekaupan keskiössä oli helsinkiläinen Galerie Vision, jonka kautta kolme päätekijää pyöritti väärennettyjen taideteosten kauppaa. Gallerian kautta myytiin lukuisia eri lähteistä peräisin olevia väärennöksiä.

Lempääläläinen kuvantekijä Veli Seppä sai kahden vuoden ehdollisen tuomion vuonna 2017. Hän tunnusti poliisille, että hän oli signeerannut ainakin yli sata maalaamaansa taulua tunnettujen taiteilijoiden nimiin.

Taideväärennökset kirjallaan julkisuuteen nostanut Jouni Ranta tuomittiin jo vuonna 2005 reilun kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen. Hän on suorittanut tuomionsa.

Jouni Ranta on kertonut huijauksista kirjassaan ja julkisesti useaan kertaan. Rannan mukaan oli kyse maan tavasta. Hän kertoo esimerkiksi Iltalehdessä kaupanneensa taideväärennöksiä 30 vuotta.

Musiikkikomedia Vilpitön mieli tulee ensi-iltaan lauantaina 7.9. Tampereen Komediateatterissa. Sen on ohjannut ja kirjoittanut Panu Raipia, laulut siihen on säveltänyt Costello Hautamäki. Rooleissa nähdään Jani Karvinen, Ola Tuominen ja Petra Karjalainen.

– Tässä on sellaiset seikkailut, että oksat pois, Raipia kuvaa esitystä.

Lue lisää:

Edelfelt-väärennösten metsästäjä: “Tärkeintä, että rikolliset saadaan vastuuseen”

10 henkilöä sai vankeustuomion Suomen suurimmassa taideväärennösvyyhdissä – gallerian omistaja ja hänen puolisonsa joutuvat maksamaan 13 miljoonan euron korvaukset

Vankeutta ja yli miljoonan euron vahingonkorvaukset suuressa taideväärennösjutussa – Tauluja myytiin mm. Gallen-Kallelan ja Schjerfbeckin teoksina

Taideväärennöksistä kirjan kirjoittanut ex-poliisi: Väärennetyn taiteen kauppiaat ovat "mukavia seuramiehiä"

11 vuotta taiteilijan kuolemasta hänen taulujaan ilmaantui yhtäkkiä myyntiin – kaksi uutta tuomiota isoon taideväärennysvyyhtiin liittyen

Tampereen Kannen areenan toimitusjohtaja on valittu. Keväällä käynnistetty haku herätti paljon kiinnostusta, ja hakijoita oli paljon.

Valituksi tuli Veikkauksesta Marko Hurme, joka on vastannut Veikkauksessa muun muassa keskeisistä liiketoimintafunktioista sekä konseptien ja liiketoiminnan kehityksestä.

Hurme aloittaa Tampereen Kannen areenan toimitusjohtajana marraskuun alussa. Hän tulee toimimaan Tampereelta käsin.

Marko Hurme on vastannut entisessä tehtävässään pitkään muun muassa Veikkauksen kasinoliiketoiminnasta.

Hän toimii myös Suomen edustajana Euroopan kasinoalan kattojärjestö ECA:n (European Casino Association) hallituksessa. Hurmeella on pitkä kokemus myös ravintola- ja hotellimaailmasta, muun muassa Palace Kämp Groupin johtajana.

Peruskivi muurataan ensi viikolla

Hurme on innostunut tehtävästä.

– Tämä on näköalapaikka tulevaisuuden elämysbisnekseen, ja on hienoa päästä luomaan aivan uudenlaisia mahdollisuuksia niin kuluttajille kuin alan toimijoille. Areenan kaltaiselle monipuoliselle kokonaisuudelle on kysyntää modernissa maailmassa, missä elämykset ja palvelut ohittavat kiinnostavuudessa tavaran. Digitaalisessakin ajassa ihmiset haluavat kohdata toisiaan ja kokea asioita yhdessä, Hurme sanoo tiedotteessa.

Tampereen Kannen areena on rakentajiensa mukaan ensimmäinen kaupungin ydinkeskustaan nouseva elämyskeskus Euroopassa. Areenan peruskivi muurataan ensi torstaina.

Monitoimiareenalla on jääkiekon MM-kisat vuonna 2022.

Tampereen Kannen areenan hotellitoiminnasta vastaa Lapland Hotels ja ravintolatarjonnasta muun muassa NoHo Partners ja Hartwall. Tampereen kasino on Veikkauksen toinen kasino Suomessa, Ahvenanmaalla on kolmas kasino.

Tapparan ja Ilveksen kotipelit muodostavat tärkeän osan areenan tapahtumista.

Valtioneuvosto on päättänyt muuttaa viiden kunnan maakuntaa heidän omasta aloitteestaan vuoden 2021 alusta lähtien.

Iitin kunta siirtyy Kymenlaaksosta osaksi Päijät-Hämeen maakuntaa. Pohjanmaalla Isokyrö siirretään Pohjanmaan maakunnasta Etelä-Pohjanmaahan. Etelä-Savossa Heinävesi siirretään osaksi Pohjois-Karjalaa, ja Joroinen puolestaan kuuluu uudessa maakuntajaossa Pohjois-Savoon. Kuhmoinen siirtyy Keski-Suomen maakunnasta osaksi Pirkanmaata.

– Siirtojen keskeisin peruste liittyy siihen, mihin kunnan palvelut ja työmatkaliikenne luontevasti suuntautuvat. Näin voidaan tukea kunnan ja alueen elinvoimaa parhaalla mahdollisella tavalla, toteaa kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero tiedotteessa.

Iitissä odotettu vaihdos otetaan tyytyväisenä vastaan

Iitissä ollaan huojentuneita siitä, että vuosien epätietoisuus saadaan vihdoin päätökseen.

Iittiläinen Jukka Härkönen on tyytyväinen vaihdokseen. Iittiläiset ovat jo vuosia saaneet terveyspalvelunsa Päijät-Hämeestä ja Härkönen kertoo, että palvelut ovat toimineet.

– Tätä on toivottu kauan, ja uskotaan, että se on parempi ratkaisu. Iitissä ollaan nähty, miten kävi Elimäelle ja Valkealalle: he menettivät kaikki palvelunsa. En tiedä, pystytäänkö täälläkään kaikkia palveluita säilyttämään, mutta terveydenhoidon puoli on käytännössä hoidettu kuntoon, hän sanoo.

Kunnat ovat toivoneet vaihdosta jo pitkään

Iitin, Heinäveden, Joroisen ja Isokyrön vaihdoksesta päätettiin jo vuonna 2016, kun hallituksen reformiministerityöryhmä hyväksyi näiden neljän kunnan hakemukset. Kuhmoinen pysyi tuolloisessa päätöksessä vanhassa maakunnassaan, Keski-Suomessa.

Esimerkiksi Iitissä ehdittiin jo juhlia maakuntavaihdosta. Kuntalaiset viettivät jo tuolloin kansanjuhlia – vaihdosta on siis ehditty toivoa jo vuosia. Vuonna 2015 Iitissä järjestettiin kansanäänestys, jossa enemmistö kuntalaisista tahtoi vaihtaa maakuntaa. Ensimmäisen kerran kunnanvaltuusto päätti hakea maakunnanvaihtoa jo vuonna 2011.

Maakuntavaihdoksen odotettiin toteutuvan viime vaalikaudella, osana sote- ja maakuntauudistusta. Se jäi kuitenkin toteutumatta ja Juha Sipilän (kesk.) hallitus erosi.

Mikä muuttuu maakuntavaihdoksen myötä?

Kunnat ovat jättäneet hakemukset maakuntavaihdoksesta toukokuun alkuun mennessä. Kun päätöstä on tehty, arvioitavana ovat olleet muun muassa asiointi- ja palveluyhteydet, työssäkäynti ja liikenne. Myös kuntien yhteistoiminta, kuntayhtymiin kuuluminen, kulttuuri ja historialliset perinteet painavat päätöstä tehtäessä.

Maakuntavaihdoksen myötä esimerkiksi kuntien ely-keskukset, pelastuslaitosten jäsenyydet ja kihlakuntajako muuttuvat. Muutoksia tulee myös tuomioistuimiin. Lisäksi kuntien vaalipiirit vaihtuvat.

Esimerkiksi Iitissä kuntalaisten arkeen ei ole luvassa suuria muutoksia, sanoo Iitin kunnanjohtaja Riku Rönnholm. Jotkin viranomaispavelut, kuten poliisilaitos, vaihtuu Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen.

– Hirveän suurta muutosta ei ole tulossa. Palvelu pelaa varmasti edelleenkin. Käytännön kysymyksiä tulee, mutta ne eivät näy kuntalaisille, mutta varmaankin helpottavat asioita.

Kerromme kohta lisää

Tamperelainen Pyynikin käsityöläispanimo käynnistää 10 miljoonan euron investointihankkeen. Se aikoo siirtyä omaan kiinteistöön, saavuttaa 10 miljoonan litran tuotannon ja 15 miljoonan euron liikevaihdon.

Investointiohjelma kestää 3–5 vuotta, yritys sanoo.

Tänä kesänä tamperelaista olutta on ollut saatavilla 13 Euroopan maasta, noin 2 400 myymälästä.

Pyynikin käsityöläispanimo käyttää nyt rinnan sekä suomenkielistä nimeään että englanninkielistä nimeään Pyynikin Brewing Company.

Yle kertoi maaliskuussa, kuinka olutmestari Tuomas Pere keksi suomen kieleen uuden sanan käsityöläispanimo, mutta ei uskaltanut käyttää sitä aktiivisesti uuden alkoholilain uudistuksen takia.

Käsityöläispanimopykälä määrittää uudessa laissa, että vain alle 500 000 litraa vuodessa valmistavat panimot saavat myydä yli 5,5-prosenttisia oluita. Litramäärään lasketaan myös ulkomaanvientiin menevät oluet.

Laki puhuu käsityöläisoluista, mutta käsityöläispanimo-nimi viittaa käsityöläisoluisiin. Yritys pelkäsi, että jos se käyttää käsityöläispanimonimeä, sitä voidaan syyttää harhaanjohtavasta mainonnasta. Tilanne oli epäselvä myös Ylen haastatteleman asiantuntijan mukaan, koska kyse on viranomaisten tulkinnasta.

Pere sanoo, että konsultoituaan lakimiehiä yritys palasi käyttämään molempia nimiä.

– Yrityksen nimessä on sana ja se on kuitenkin hyväksytty Patentti- ja Rekisterihallituksessa.

Suomessa on noin 90 pienpanimoa, joista arviolta vain viisi tuottaa yli puolen miljoonan litran rajan ja muutama, jotka ovat tuon maagisen rajan tuntumassa. Luvut ovat vuodelta 2017.

Tuotanto kasvaa kohisten

Kuudessa vuodessa Pyynikin käsityöläispanimon tuotanto on noussut 35 000 litrasta 2,25 miljoonan litran tuotantoon.

Osa investoinnista rahoitetaan elokuussa alkaneella osakeannilla, josta kertyy maksimissaan noin 3–4,5 miljoonaa euroa. Osakkeen hinta on 125 euroa.

Hanketta rahoitetaan myös yritystuilla, yhteistyökumppanuuksilla, leasing- ja rahoitusjärjestelyillä sekä mahdollisella vieraan pääoman rahoituksella.

Nyt yrityksen palveluksessa on reilut 30 työntekijää. Panimon perustaja Tuomas Pere sanoo, että työpaikkoja tulee lisää.

– Olemme jo saaneet kymmeniä yhteydenottoja ja ehdotuksia kiinteistön suhteen.

Panimolta valmistuu nyt myös alkoholittomia tuotteita. Se suunnittelee myös oman ravintolatoiminnan lisäämistä ja aikoo haastaa Suomen isoja panimoita.

Yritys valmistaa nykyään myös limonadeja, vichyä, lonkeroa, siideriä ja juomasekoitteita.

Panimolla on tällä hetkellä lähes 5 000 omistajaa.

Lue lisää:

Olutmestari loi suomen kieleen uuden sanan, mutta ei uskalla käyttää sitä yrityksen nimessä uuden alkoholilain takia: Siirtyi englannin kieleen

Valmistautumisen puute uhkaa Suomen 2020-luvun isoja raidehankkeita.

Paperilla on useita isoja ja kunnianhimoisia hankkeita: Pisara-rata, lentorata ja itärata, tunnin junat Tampereelle ja Turkuun, lisäraiteet pääradalle Helsingistä Ouluun sekä raideyhteys Ruotsin puolelle Luulajaan – ja sokerina pohjalla korkealentoisimmat ja kalleimmat visiot eli tunneli Tallinnaan ja Jäämeren rata.

Useimmat ovat miljardihankkeita, joissa EU-tuki on tärkeässä roolissa.

Suomi uhkaa kuitenkin jäädä EU-tukikelkasta. Suomelta puuttuu kunnollinen raidesuunnitelma, ja kilpailu tukisummista on kiristymässä entisestään kun raiteita rakennetaan kiivaasti ympäri Eurooppaa.

"Nyt on kiire"

Isoin ongelma on, että Suomelta puuttuu iso kuva. Hankkeet ovat yksittäisiä sirpaleita ja vaihtuvien hallitusten armoilla.

Nyt valtio valmistelee ensimmäistä Ruotsin mallin mukaista 12-vuotista liikenteen kehittämisen kokonaissuunnitelmaa, jossa hankkeiden tärkeysjärjestys ja aikataulutus laitettaisiin yksiin kansiin.

Ilman sitä projektien ja EU-tukien ajoittaminen yhteen on hankalaa.

– Nyt on kiire, sanoo logistiikkakonsulttiyhtiö WSP Finlandin johtaja ja liikennetekniikan professori Jorma Mäntynen.

– Jotta EU-tukia voidaan saada, suunnitelmien pitää olla valmiina kun rahaa seuraavan kerran jaetaan. Tästä esimerkiksi pääradan varrella olevat maakuntaliitot ovat pitäneet meteliä.

Virstanpylvääksi kalentereihin on piirretty vuosi 2021, jolloin alkaa EU:n seuraava kuusivuotinen budjettikausi.

Se merkitsee samalla kovasti odotetun ja lobatun tilaisuuden aukeamista Suomelle: päärata Helsingistä Ouluun ja edelleen Tornioon pääsee mitä todennäköisimmin mukaan EU:n tärkeimpien yhteyksien ydinverkkoon.

Kirjaus on tärkeä, sillä EU myöntää tukia käytännössä vain näille ydinverkon ratahankkeille. Päärata olisi Suomen toinen ydinverkkoon päässyt yhteys. Poikittaisrata Turusta Helsingin kautta Venäjälle on jo mukana.

Mäntysen mukaan pääradan saaminen mukaan ydinverkkoon on Suomelle elintärkeää.

– Päärata on kaikilla mittareilla oma lukunsa. Sen varrelle sijoittuu tärkeitä kaupunkiseutuja ja vahvoja teollisuus- ja logistiikkakeskittymiä, Mäntynen sanoo.

Mikä tehdään ensin?

Isoista hankkeista lähimpänä toteutumista ovat tunnin junat, lisäraiteet Tampereelta pohjoiseen ja Pisara-rata.

Kauimpana ovat Jäämeren rata ja tunneli Tallinnaan. Niiden EU-tukikelpoisuuskin riippuu siitä, nähdäänkö ne ylipäätään tarpeellisiksi kansainvälisestä näkökulmasta.

Uuden hallituksen selvityksiin ottamat lentorata Keravalta Helsinki–Vantaan lentoasemalle ja idän oikorata Helsingistä Porvooseen ja edelleen Kouvolaan jäänevät myös pitemmän aikavälin hankkeiksi.

Idän oikorata toisi raiteet satelliittikaupunki Porvooseen ja lentorata maakuntien junamatkustajat suoraan lentoasemalle ilman vaihtoa lähijuniin Vantaalla tai Helsingissä.

Yksi kiinnostava pullonkaula on sähköistämätön rataosuus Suomen ja Luulajan välillä. Junayhteys Oulusta Luulajaan saataisiin liikennöitävään kuntoon halvalla, arviolta 10–15 miljoonalla eurolla.

Yhteyden avaamiseen ei ole ollut riittävää kiinnostusta Suomen tai Ruotsin puolelta. Koko Euroopan karttaa tarkasteltaessa kyseessä on kuitenkin suorin mahdollinen ratayhteys Suomesta kohti manner-Eurooppaa, ja Luulaja on Suomen pääradan tavoin pääsemässä mukaan EU:n ydinverkon piiriin.

Ruotsi on omassa luokassaan

Ruotsissa ratainvestoinnit ovat Suomea pitemmällä ja EU:sta saadut tuet sen mukaiset.

Kuluvalla budjettikaudella 2014–2020 Ruotsi on saanut tukia rataverkkoonsa 153 miljoonaa euroa, kun Suomi on joutunut tyytymään 18 miljoonaan euroon.

– Meillä ei ole ollut sopivia hankkeita haettavana. Aiemmin esimerkiksi E18-tie [Turusta Vaalimaalle] sai paljon EU-tukea. Mutta nyt tiehankkeille ei juuri enää myönnetä tukea ilmastosyistä. Rahat suunnataan ratoihin, sanoo rakennusneuvos Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriöstä (LVM).

Taustalla on ilmastonmuutoksen torjuminen, mikä suuntaa käytännössä kaikki EU-tukirahat rautateihin. Moottoriteiden rakentamista EU ei enää tue kuin korkeintaan uusissa jäsenmaissa koheesiotukien kautta.

Suomen ratahankkeet kuluvalla tukikaudella ovat olleet hyvin pieniä. Suurin yksittäinen EU-tukea saanut hanke on Kouvolan rahtiterminaali, jonka on määrä valmistua vuonna 2023 ja liittää Suomi tiiviimmin Kiinan moderniin silkkitiehen. Se on EU-hankkeeksi pieni – tukea on tullut alle kymmenen miljoonaa euroa.

Kun raidehankkeita ei ole ollut, Suomi on keskittynyt satamiin. Yli puolet Suomen saamista EU:n väylätuista on mennyt "merten moottoriteiksi" kutsuttuihin satamien välisiin logistiikkahankkeisiin.

EU-tuki ei ratkaise, mutta on tärkeä

Ilman EU-tukiakin Suomi tekee koko ajan raideinvestointeja. Mutta tuen kautta tuleva "EU-alennus" on miljardiluokan hankkeissa tuntuva ja helpottaisi jättihankkeiden toteuttamista.

Varsinaisiin rakentamiskuluihin EU maksanee 2020-luvulla keskimäärin 10–20 prosentin tuen. Maksimi on 30 prosenttia, mutta hanketulva johtanee osuuksien pienenemiseen. Suunnittelukuluja EU tukee edelleen 50 prosentin osuudella.

Joka tapauksessa mahdollisuuksia tulee rutkasti lisää, jos päärata pääsee ydinverkkoon.

– Pääradassa ja sen jatkeissa on vaikka kuinka paljon sopivia hankkeita, sanoo LVM:n rakennusneuvos Parantainen.

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen on puhunut jopa 600 miljoonan euron tukipotista seuraavalle kuusivuotiskaudelle 2021–2027. Mutta myös Väyläviraston erityisasiantuntijan Arto Tevajärven mukaan nyt on korkea aika saada aikaan kokonaissuunnitelma.

– Naapurimaissa semmoinen on jo käytössä. Vain pitkäjänteisellä suunnittelulla hankkeita voidaan ajoittaa yhteen EU-tukien kanssa.

EU-rahoitus ei suoraan ratkaise tai ohjaa yhdenkään hankkeen kohtaloa, Tevajärvi huomauttaa.

– Lähtökohta on tietysti se, että kaikki tehdään ensisijaisesti kansallisista tarpeista. Pelkkien tukien takia väyliä ei kannata rakentaa.

Turku: uudella radalla 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäyntialue

Aiheesta keskusteltiin torstaina myös Turun Eurooppa-foorumissa.

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve puolusti Turun pitkälle suunniteltua tunnin juna -hanketta

– Tunnin junayhteys loisi meidän ja Helsingin välille 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäyntialueen. Tämä tekisi alueesta houkuttelevamman myös Ruotsin näkökulmasta.

Suomen syrjäisyys Keski-Euroopan näkökulmasta konkretisoitui, kun komission liikenneosaston varapääjohtaja Philippe Chantraine kertoi, miten hän saapui Brysselistä Turkuun.

– Olin yllättynyt, että 150 kilometrin jatkoyhteys Helsingistä Turkuun hoituikin junan sijasta lentäen. Se ei ole kovin yhteensopivaa ilmastotavoitteidemme kanssa, Chantraine kertoi.

Chantraine muistutti, että ydinverkkoon kuuluminen tarkoittaa myös vaatimuksia rataverkolle. EU haluaisi ydinverkon pääosin valmiiksi vuoteen 2030 mennessä, ja Chantraine lupasi tehokkuutta rahoitukseen:

– Ellei jokin hanke etene, niin vedämme siltä rahoituksen pois ja siirrämme hankkeeseen joka etenee.

Suomen hankkeet maistuisivat komissiolle

Chantrainea ja muita "Brysselin byrokraatteja" on turha arastella periferiassakaan. Komissiolle Suomen ratahankkeet kelvannevat erittäin hyvin.

Koska Suomi ei ole saanut juuri tukea raideinvestointeihin, pääväylien jättihankkeilla on Ylen haastattelemien virkamiesten mukaan erinomaiset mahdollisuudet EU-rahoitukseen. Komissiossa katsotaan nyt olevan "Suomen vuoro", koska raidetukia on tullut tänne niin vähän.

Avain kaikessa on kuitenkin se, että hankkeet pitää "myydä" oikeilla kärjillä.

Jos ratahanketta perustellaan paikallisesti vaikka kiinteistöjen arvonnousulla, sen on vaikea saada komission pulssia nousuun. Jos perusteena on sen sijaan suora kytkentä kansainvälisiin pääväyliin, ollaan EU-tukien tarkoituksen ytimessä.

Suomen helmasynti takavuosina on ollut hankkeiden ajaminen erillisinä ja paikallisina. Euroopassa pitää osata puhua hankkeista osana koko maanosan isoa verkkoa.

Ampuuko Suomi itseään jalkaan kireällä EU-budjettilinjalla?

Viimeinen kompastuskivi voi olla Suomen EU:ssa ajama säästölinja.

Vuosien 2021–2027 EU-budjetti ja liikennebudjetti kulkevat käsi kädessä. Yleisiin väylätukiin, joita Suomikin voi tavoitella, ollaan näillä näkymin varaamassa 12,8 miljardia euroa. Suomen mahdollisia hankkeita ei ole otettu huomioon tässä summassa vielä mitenkään.

Budjettilinjauksia tänä syksynä sovitteleva EU-puheenjohtaja Suomi on ollut etunenässä vaatimassa, ettei Brexit saa nostaa yksittäisten jäsenvaltioiden budjettitaakkaa.

Useat EU-toimijat ovat kuitenkin heränneet siihen, että raidehankkeita on tulossa paljon, ja vaatineet budjettiin lisärahaa. Tiukalla linjalla Suomi saattaa hankaloittaa omien hankkeidensa toteutumista.

Tampereella on käynnissä ainutlaatuinen rakennushanke ihan keskustan ytimessä. Junaradan päälle on rakennettu suuri kansi, jonka päälle tulee monitoimiareena.

Areenalla pelaavat Tapparan ja Ilveksen lisäksi maailman huippupelaajat, sillä areena valmistuu jääkiekon MM-kisoihin vuonna 2022.

Vielä torstaina areenan rakennustyöt olivat vasta käynnistymässä. Peruskivi muurataan ensi torstaina.

– Kyllä se on tärkeä virstanpylväs meille, hankejohtaja Henrik Enlund sanoo.

Tampereen kansiareenan työmaa sijaitsee Tampereen rautatieaseman eteläpuolella. Kävelymatkaa rautatieasemalta on noin 400 metriä.

Areenalle tulee Veikkauksen toinen kasino. Kolmas suomalainen kasino sijaitsee Ahvenmaalla.

Vision alueesta on luonut maailmankuulu arkkitehti Daniel Libeskind, joka on parhaillaan Tampereella vierailemassa. Yle haastattelee häntä perjantaina.

Vaarallisissa oloissa

Kannen ja areenan alapuolella on junarata. SRV Yhtiöt Oyj:n hankejohtaja Henrik Eklund sanoo, että junan huomioon ottaminen on tehnyt rakentamisesta haastavaa.

Ensinnäkin piti huomioida henkilöturvallisuus ja se, ettei junaliikenteeseen tule häiriöitä.

– Teimme työtä erittäin vaarallisissa oloissa junaliikenteen keskellä, Eklund kuvaa.

Eklund on tyytyväinen onnistumiseen. Junat eivät enää vaikuta rakentamiseen.

– Mielestäni olemme onnistuneet tosi hyvin. Olemme tehneet kaksi vuotta töitä ilman mitään mainitsemisen arvoista häiriötä. Kun kansi on valettu valmiiksi nyt, tämä alkaa muistuttaa normaalia rakennustyötä.

Areenan edistymistä voi seurata ja kuvia ilmasta löytyy tästä kamerasta.

Vastaavaa rakennushanketta ei ole tehty Suomessa. Eklundin mukaan aluksi ajateltiin, että kansi on kuin kymmenkunta siltaa vierekkäin. Se lähtökohta ei ihan pitänyt paikkaansa.

– Kaikki mukana olevat ovat joutuneet opettelemaan uutta.

Uskomaton määrä rautaa

Osa suunnitelmista on mennyt matkan aikana uusiksi. Hanketta on suunniteltu ja rakennettu osin samanaikaisesti. Eklundin mukaan suunnitelmissa oli hyvin tarkka hyväksymismenettely, jossa useampi ulkopuolinen taho arvioi niitä. Tämän takia osaa suunnitelmista tarkennettiin.

Yksi esimerkki on turvallisuuskertoimen lisääminen. Kansi on täynnä rautaa. Sitä on uskomaton määrä.

– Kun katsoo raudoituksen määrää, mitä kanteen tulee, en uskonut, että se raudoitetaan noin täyteen. Kansi on tehty kestämään vähintään sata vuotta ja sen mukaan se rakennetaan.

Areena on 8–9 kerrosta ja tornitalot päälle

Kansi valettiin ja raudoitettiin paikalla, mikä oli hidasta. Nyt rakentaminen vauhdittuu.

– Rakennukset ovat pääosin elementtejä, jolloin palikat tehdään tehtaalla ja kootaan paikalla, mikä on nopeampaa.

Taustalla näkyy jo ensimmäisen tornitalon ensimmäinen kerros, ja areenan ensimmäiset pilarit ovat pystyssä. Pilareita pitää olla paljon, että areena ja tornitalot pysyvät pystyssä.

Kannen päälle on tulossa jopa sataan metriin kohoavia tornitaloja. Toteutuessaan tornitalot ovat korkeimmillaan jopa korkeampia kuin Tampereen keskustan hotelli Torni.

– Pilareita on lähemmäs tuhat kuin sata. Areena on hotelli mukaan lukien kuitenkin 8–9 kerrosta, Eklund sanoo.

Areena valmistuu vuonna 2021.

Yli tuhat työntekijää

Kantta on ollut rakentamassa pari sataa työntekijää, nyt määrä nousee.

Työntekijöiden vahvuus on yli tuhat jatkossa, hankejohtaja arvioi.

– Uskon, että rakentamisen suhdanne on muuttunut ja kyllä me tekijöitä löydämme.

Areenan rungon pystytys jatkuu koko ensi vuoden.

– Tampereen silhuetti on jo ensi vuodenvaihteessa ehtinyt muuttua aika lailla.

Lue lisää:

Jääkiekon MM-kisalippuja voi ostaa arviolta noin vuotta ennen Tampereen kisoja

Rakennuslupahakemus jätetään jo tammikuussa: Tampereelle tulossa jopa sataan metriin kohoavia tornitaloja