Lehtitalo Alma Media suunnittelee vähentävänsä työntekijöitä. Alkavien yt-neuvottelujen piirissä on noin sata Alma Media Kustannus Oy:n henkilöä.

Alma Media kertoo tiedotteessa, että alustavan suunnitelman mukaan Aamulehden henkilökunnan määrä saattaa vähentyä enimmillään 17 henkilötyövuodella.

– Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta Aamulehti on onnistunut vahvistamaan asemaansa Tampereen markkina-alueella. Sen tavoittavuus on kasvanut, mutta valtakunnallinen printtimainonta on edelleen laskenut. Keskittymisemme paikalliseen sisältöön on tuottanut hyviä tuloksia ja tämä on fokusalueemme yhä voimakkaammin myös jatkossa, sanoo Alma Consumerin johtaja Kari Kivelä tiedotteessa.

Alma Media Kustannus Oy:n palveluksessa on noin 300 henkilöä.

Neuvottelut eivät koske muita Alma Consumer -liiketoimintasegmenttiin kuuluvia yksiköitä Alma Media Kustannus Oy:ssä, Alma Media Suomi Oy:tä eivätkä paino- ja jakeluyhtiö Alma Manu Oy:tä.

Alma Consumer julkaisee Iltalehteä, Aamulehteä, Satakunnan Kansaa sekä paikallis- ja kaupunkilehtiä. Paino- ja jakeluyksikkö Alma Manu on osa Alma Consumeria.

Keski-Suomessa Karstulassa Aittosuon soidensuojelualueen kupeeseen on kesän aikana rakennettu kuuden hehtaarin alueelle noin kolme metriä korkea aitaus, joka on suojattu sähköpaimenen virralla. Paikka on hyvin syrjäinen keskellä asumatonta Suomenselän aluetta.

Muutama viikko sitten tähän sopeutustarhaan tuotiin kuusi eläintarhoista peräisin olevaa metsäpeurahirvasta vahvistamaan alueella ennestään elävää pientä metsäpeurakantaa.

Karstulan seudulle tuotiin vuosien 1974–84 aikana 16 metsäpeuraa eli Suomenpeuraa, eläintarhoista nekin. Nyt niitä arvioidaan olevan kolmisenkymmentä.

Nyt tuodut peurat pidetään totutustarhassa talven yli ja keväällä ne päästetään vapauteen

– Sopeutuminen on sujunut oikein hyvin, kertoo projektipäällikkö Sakari Mykrä Metsähallituksesta.

Mykrä johtaa seitsemänvuotista EU-LIFE-hanketta (Suomenpeura), jonka tavoitteena on palauttaa metsäpeura takaisin alkuperäisille asuinsijoilleen Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Karstulan kannan vahvistaminen on osa tätä projektia.

Villi metsäpeura ja karhu tarhan liepeillä

Tulokkaat ovat jo herättäneet seudulla lajikumppanien kiinnostuksen, sillä alkuviikosta sopeutustarhan liepeiltä tavattiin villi metsäpeura.

Metsäpeuroilla on parhaillaan kiima-aika ja ne ovat hyvin rohkeita tutustumaan vierailijoihin. Naispuolisiin hoitajiin ne suhtautuvat suopeammin kuin miehiin. Vierailla ei ole kuitenkaan asiaa tarhan aitauksen sisälle riskien vuoksi.

Tulokkaat sopeutuvat hyvin villiin laumaan sitten kun päästetään vapauteen, ennakoi projektipäällikkö Sakari Mykrä.

Metsäpeura oli tärkein riistaeläin

Metsäpeura oli aikoinaan yleinen laji lähes koko maassa, mutta voimakas metsästys oli koitua sen kohtaloksi.

– Ensimmäiset kirjatiedot lajin taantumisesta ovat 1500–1600-luvuilta. Viimeiset metsäpeurat tapettiin Suomesta 1910-luvulla, tietää Mykrä.

Metsäpeura oli vuosisatoja Suomen tärkein riistaeläin. Talvisin se elää suurissa laumoissa ja on ollut Mykrän mukaan verraten helppo saalistettava.

Metsäpeuran pelastukseksi koitui se, että Venäjän puolelle Vienan Karjalaan jäi oma metsäpeurakanta, joka sotien jälkeen levittäytyi Suomen puolelle Kainuun korpiin.

Metsäpeuran pelastaminen menestystarina

1980-luvun puolivälissä Kainuusta tuotiin Suomenselän alueelle 40 metsäpeuraa.

– Nyt Suomenselän alueella on yli 1 500 metsäpeuraa, sanoo Mykrä.

Kainuun metsäpeurakannan pääluku on noin 750 yksilöä eli siirtoistutuksina Suomenselän alueelle tuotu kanta on kaksinkertainen Kainuun kantaan verrattuna.

– Kainuun kanta on kuitenkin perimältään monipuolisempi kuin Suomenselän kanta, sanoo Mykrä.

Venäjän puolella metsäpeuroja arvioidaan olevan noin 2 000. Salametsästyksen ja suurpetojen takia kanta on siellä laskeva. Suomen puolella niitä arvioidaan olevan reilut 2 000 eli yhteensä niitä on runsaat 4 000 yksilöä. Suomessa lajin uhanalaisuusluokitus on silmälläpidettävä.

Peuroja myös Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle

EU-LIFE-hankkeen tavoitteena on siirtää metsäpeuroja niiden alkuperäisille asuinalueille Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Isojoelle Lauhanvuoren kansallispuistoon ja Ikaalisiin Seitsemisen kansallispuistoon on jo siirretty peuroja samanlaisiin totutustarhoihin kuin Karstulassa ja aikanaan peurat vapautetaan luontoon.

Siellä niiden kannan toivotaan hiljalleen vahvistuvan samaan tapaan kuin Suomenselällä on käynyt.

– Tarkoitus on, että metsäpeura saataisiin palautettua osalle niistä alueista, joita se on aikanaan asuttanut, sanoo projektipäällikkö Sakari Mykrä Metsähallituksesta.

Suomenselän kokemusten perusteella mahdollisuudet onnistumiseen ovat Mykrän mielestä hyvät.

Suurpedot ja liikenne metsäpeurojen uhkana

Metsäpeurojen menestymisen suurin uhka Suomenselän metsissä ovat tällä hetkellä suurpedot. Karstulan sopeutustarhan lähellä tiedetään elävän karhuja ja niistä on myös havaintoja, muun muassa tuore karhun jätös noin sadan metrin päässä tarhasta. Karhuista tehtiin havaintoja jo tarhan rakennusvaiheessa.

Alueella liikkuu myös ahmoja, tietää projektipäällikkö Sakari Mykrä.

Suurpetoriskin vuoksi olisi hyvä jos tarhalla kävisi vierailijoita tutustumassa metsäpeuroihin.

– Vierailijoista jäisi hajujälkiä, jotka pitäisivät suurpedot loitolla, sanoo Mykrä.

Suomenselän alueella ei tiedetä olevan susilaumoja, mutta Etelä-Pohjanmaalla ne voivat aiheuttaa riskin. Sen takia olisi hyvä jos suurpetokantoja kontrolloitaisiin siihen saakka, että metsäpeurakannat pääsevät kunnolla elpymään, sanoo Mykrä.

Luonnossa metsäpeurat ovat hyvin arkoja ja varovaisia

– Pako on niiden ainoa keino selviytyä, sanoo Mykrä.

Suomenselän alueella metsäpeurojen metsästykseen annetaan vuosittain 10–20 pyyntilupaa lähinnä sellaisille alueille, joissa peurat aiheuttavat peltovahinkoja. Metsästyksellä haetaan pelotevaikutusta.

Poroa huomattavasti kookkaampi metsäpeura on riski liikenteessä, onnettomuuksia sattuu usein. Liikenne onkin toiseksi merkittävin metsäpeurojen kuolinsyy heti suurpetotuhojen jälkeen, sanoo Mykrä.

– Liikenne tappaa joitain kymmeniä peuroja pahimmillaan vuodessa.

Suomen viime vuosien puhutuin bussiyhtiö, tamperelainen Onnibus, vaihtoi omistajaa.

Ostajana on suomen suurin linja-autoyhtiö Koiviston Auto ja myyjänä Onnibusin entiset omistajat – suurimpana brittiläisen Sir Brian Souterin sijoitusyhtiö Souter Investment.

Onnibusia on kutsuttu markkinahäiriköksi. Sitä on kutsuttu myös oppikirjaesimerkiksi siitä, millaisen murroksen digitalisaatio voi tuoda maanteille.

Onnibus oli Suomen Uber.

Se alkoi riidalla

Pekka Mötön, Petteri Rantalan ja Lauri Helkeen perustama Onnibus aloitti liikennöinnin tammikuussa 2012 Tampereen ja Porin välillä.

Tuolloin yhtiö oli usean linja-autoliikennöitsijän muodostama markkinointiyhteenliittymä. Tuo yhteenliittymä ei kuitenkaan pysynyt yhdessä.

Kun toimitusjohtaja Möttö ryhtyi neuvottelemaan skottimiljonääri Sir Brian Souterin kanssa, yhteistyökumppanit lähtivät perustamaan kilpailevaa yhtiötä. Tuloksena oli lopulta useita oikeusjuttuja, joissa riideltiin muun muassa yhtiön nimestä.

Tämä ei Onnibusia jarruttanut. Skotlantilaisen Stagecoach Groupin perustanut Souter toi yhtiöön pääomia, joiden turvin Onnibus ponnisti kasvuun ja ryhtyi investoimaan linja-autoihin ja kasvattamaan verkostoaan.

Menestyksen tekijät

Onnibusin perustajat tunnistivat Suomen kaukoliikenteessä tilaisuuden aivan uudentyyppiselle linja-autoyhtiölle.

Yhtiölle, joka panostaisi tietojärjestelmiin ja liiketoiminnan analytiikkaan – ja hinnoittelisi lippunsa toisin kuin muut. Noihin aikoihin kilpailijoiden matkalippujen hinnat perustuivat lähinnä matkan pituuteen, Onnibusin hinnoittelu pohjasi kysyntään.

Lipunmyyntiohjelmisto huomioi ajoneuvon täyttöasteen, ajankohdan ja monia muita muuttujia. Niiden perusteella ohjelmisto päätteli, mikä olisi kullakin hetkellä oikea hinta, jotta linja-auto täyttyisi mahdollisimman kannattavasti.

Kuten Pekka Möttö totesi Talouselämä-lehdessä – “Mikään ei ole niin kallista kuin bussien ajaminen tyhjinä.”

Suomalaiset tunsivat jo halpalentoyhtiöiden liiketoimintamallin, mutta maantiellä ajatus oli uusi. Kilpailijoiden kauhuksi Onnibus kuljetti matkustajia kaupunkien välillä halvimmillaan muutamalla eurolla.

Iso auto, pieni hinta

Digi-osaamisen lisäksi Onnibusin menestys pohjasi autojen kokoon. Kirkkaan punaisiin kaksikerroksisiin linja-autoihin mahtui noin kolmannes enemmän matkustajia kuin perinteiseen yksikerroksiseen.

Onnibus hallitsi myös markkinoinnin ja julkisuuspelin. Toimitusjohtaja Pekka Mötössä henkilöityi joukkoliikenteen tulevaisuus. Lehtien palstoille yhtiö pääsi myös vuonna 2016, kun se lupasi kuljettaa matkustajat Helsingin ja Porvoon välillä myös kilpailevan yhtiön Porvoon Liikenteen kuukausikorteilla.

Onnibus ei haastanut vain linja-autoalaa. Se vei hinnoittelullaan matkustajia myös VR:ltä, joka joutui remontoimaan oman hinnoittelunsa.

Vuonna 2015 linja-autoissa oli taas tunnelmaa.

Kilpailijat ahtaalla

Kilpailijoiden oli vastattava maanteiden hintaralliin. Savonlinja laski lippujensa hintoja vähintään neljäkymmentä prosenttia. Suurten kilpailijoiden tulokset putosivat keskimäärin alle puoleen.

Kuluttajat nauttivat linja-autoyhtiöiden edullisista hinnoista. Toisaalta sen kääntöpuolena moni joutui todistamaan tutun linja-autovuoron loppumista. Vaikka punainen linja-auto kulkisi kotikylän kautta – se ei välttämättä pysähdy siellä.

Syrjäkylien jälkeen liipaisimella ovat maakuntakeskusten väliset yhteydet. Pohjolan Liikenne laittoi viime vuonna jäähylle Helsingin ja Tampereen sekä Helsingin ja Lappeenrannan väliset reittinsä. Savonlinja lopetti Jyväskylän ja Kotkan välillä.

Eikä Onnibusillakaan ole helppoa ollut. Yhtiö lakkautti Joensuun ja Jyväskylän sekä Tampereen ja Kotkan väliset reitit ja irtisanoi 60 henkilöä yt-neuvottelujen päätteeksi.

Viimeksi yhtiö kertoi lopettavansa päivittäisen liikennöinnin Tampereen ja Porin välillä. Se on juuri se reitti, jolla yhtiön ensimmäinen auto kuljetti matkustajia vuoden 2012 tammikuussa.

Koiviston Auton toimitusjohtaja Antti Norrlin kertoo Helsingin Sanomille Onnibusin tekevän noin 30 miljoonan euron liikevaihtoa. Tulostaso on hänen mukaansa kohtuullinen.

Vallankumous päättyi?

Koiviston Auto lupaa Onnibusin kasvutarinan jatkuvan ja edullisten hintojen säilyvän. Se kuitenkin lienee varmaa, että ankarin hintakilpailu Suomen maanteillä hellittää.

Kelloa ei kuitenkaan voi kääntää taaksepäin. Onnibus muutti kaukoliikenteen tavalla, josta ei ole paluuta.

Startup-kielellä sanottaisiin, että Onnibus disruptoi Suomen linja-automarkkinat.

Tästä huolimatta tunnelma on uutisen jälkeen vähän vaisu. Jos vallankumous olisi toteutunut, Onnibus olisi ostanut Koiviston Auton – eikä toisin päin.

Tampereen Nekalassa esikoululaiset ovat jäämässä sisäilmaongelmista kärsineeseen vanhaan koulutaloon ainakin vuoden loppuun saakka. Eskarit siirtyvät rakennuksen sisällä Tampereen yliopiston normaalikoulun oppilailta vapautuviin tiloihin.

– Esiopetus siirtyy sellaisiin tiloihin, joissa ei kukaan koulun oppilaista eikä opettajista ole oirehtinut. Tiloihin asennetaan kuitenkin myös ilmanpuhdistimet, sanoo eteläisen alueen palvelupäällikkö Tanja Moisala.

Esikoululaiset eivät siis siirrykään väistötiloihin Sairaalankadulle syysloman jälkeen, kuten aiemmin oli tarkoitus.

Moisala kertoo, että kaupunki on saanut yhteydenottoja esikoululaisten vanhemmilta. Moni on toivonut, että lasten ei tarvitsisi siirtyä vanhasta koulutalosta minnekään.

Koululaisten väistötila tien toisella puolella

Normaalikoulun oppilaiden muutto Nekalan vanhasta koulutalosta väistötiloihin on kuitenkin toteutumassa suunnitelmien mukaan. Oppilaat poistuvat rakennuksesta syysloman jälkeen. Vanhan koulutalon käsityöluokkia ja liikuntasalia normaalikoululaiset käyttävät jouluun asti.

Koululaisten väistötilat ovat kivenheiton päässä Tampereen yliopiston normaalikoulun toisessa rakennuksessa ja sen pihalle rakennetuissa väistötiloissa.

Alun perin Nekalan koulun pihaan oli tulossa siirtokelpoinen väistötila esikoululaisille ja päiväkotilapsille. Tampere päätti kuitenkin luopua siitä, koska rakentaminen viivästyi ja kustannukset kasvoivat. Väistötilakaan ei olisi ollut valmis ainakaan ennen tammikuuta 2019.

Kahden vuoden päästä esikoululaisten on tarkoitus siirtyä uuteen Mustametsän päiväkotiin. Tämänhetkisen tiedon mukaan päiväkoti valmistuu elokuussa 2020.

Bussikuljetuksen mahdollisuutta selvitetty

Tampere ei ole löytänyt esikoululaisille sopivia väistötiloja Sairaalankatua lähempää. Tampere on tiedustellut tiloja tuloksetta muun muassa Ahlmanin opistolta, Steiner-koululta, Sorin sirkukselta, Nekalan seurakunnalta ja Rauhanyhdistykseltä.

Vuodenvaihteen jälkeen esikoululaiset saattavat yhä siirtyä Sairaalankadulle. Tampere on selvittänyt, mitä maksaisi bussikuljetus esikoululaisille Nekalan koulun ja Sairaalankadun välille.

– Tiettyyn aikaan bussi hakisi lapset Nekalan koulun pihasta ja veisi heidät Sairaalankadulle. Iltapäivällä tiettyyn aikaan lapset kuljetettaisiin takaisin Nekalan koulun pihaan, Moisala sanoo.

Päätöstä kuljetuksesta ei voida tehdä ennen kuin tiedetään, siirtyvätkö esikoululaiset lainkaan Sairaalankadulle. Toinen vaihtoehto on jäädä edelleen Nekalaan.

– Jos uusissa, vapautuneissa tiloissa kukaan työntekijöistä tai lapsista ei oirehdi, keskustelemme terveydensuojelun ja vanhempien sekä henkilökunnan kanssa siitä, jäädäänkö sinne vielä kevääksi, Moisala sanoo.

Tampere piti torstai-iltana avoimen tiedotustilaisuuden esikoululaisten tulevaisuudesta Nekalan koulussa.

Lue lisää: Professori toivoo tiukempaa ilmanvaihdon ohjeistusta: Pari letkua ja mittari voivat pelastaa koulut sisäilmaongelmilta

Valtakunnallista huomiota saaneen huumeliigan tutkinta laajenee Pirkanmaalla.

Poliisilla on ollut ennestään 23 epäiltyä. Nyt epäiltyjen määrä on noussut.

– Meillä on pari epäiltyä lisää, heitä tavoitellaan, sanoo tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Jari Kinnunen Ylelle.

Pirkanmaalla paljastui viime viikolla jo kolmas valtava huumevyyhti lyhyen ajan sisällä. Rinki teki kauppaa esimerkiksi anonyymissa Tor-verkossa ja sopi noutopaikat eri puolille Tamperetta ja Pirkanmaata. Huumeita liikkui esimerkiksi yksityiskodeissa, ravintoloissa ja kotibileissä.

Epäiltyjen epäillään myyneen yhteensä kaksi kiloa kokaiinia ainakin Tampereen seudulla ja Pirkanmaalla.

Gramma kokaiinia on maksanut katukaupassa 120–170 euroa. Yhdestä grammasta saa ainakin kymmenen annosta.

Poliisi on takavarikoinut tutkinnan aikana noin 650 000 euron arvosta omaisuutta.

Asiasta ensin kertoneen MTV:n mukaan yksi epäillyistä on NHL-pelaaja. Tämä kiistää epäilyt.

Tutkinnanjohtaja ei ota kantaa epäiltyihin. Hänen mukaansa epäiltyjen joukossa on 23 hyvin erilaisista taustoista tulevaa ihmistä. Hän kuvailee epäiltyjä "tavan kansalaisiksi". Suurin osa epäillyistä on Tampereelta tai Pirkanmaalta.

– Kyse ei ole mistään jääkiekkobuumista, Kinnunen kertoi Ylelle viime viikolla.

Päätekijät vangittuina

Jari Kinnusen mukaan epäillyt päätekijät ovat vangittuina. Viime viikolla oli vangittuna seitsemän ihmistä, nyt muutama heistä on päässyt vapaaksi.

Epäiltyjä epäillään törkeästä huumausainerikoksesta, huumausainerikoksesta, törkeästä rahanpesusta ja ammattimaisesta kätkemisestä.

Juttu etenee todennäköisesti marraskuussa syyttäjälle.

Tällä viikolla kaksi suomalaista miestä otettiin kiinni Ranskan Toulousessa, kun miesten kuljettamasta ajoneuvosta löytyi tullivirkailijoiden tarkastuksessa noin 650 kilon kokaiinilasti.

Kinnusen mukaan vielä ei ole tiedossa, että tapaus liittyisi tutkinnan alla olevaan huumevyyhtiin.

Jo kolmas iso tapaus

Syyskuussa poliisi kertoi toisesta isosta kokaiiniliigasta, jossa oli 17 epäiltyä. Juttu on edennyt syyttäjälle.

Tämän organisaation epäillään levittäneen kokaiinia lähes puoli kiloa, 1,5 kiloa marihuanaa sekä subutex-tabletteja. Rikoshyötyä liigan epäillään saaneen yli 70 000 euroa.

Maaliskuussa paljastui puolestaan Pirkanmaan kaikkien aikojen suurin huumejuttu. Huumeita löytyi maastosta Pirkkalasta ja Tampereelta liikekeskuksesta. Takavarikoitujen huumeiden katukauppa-arvo olisi ollut 2,8 miljoonaa.

Pirkanmaan käräjäoikeus langetti syksyllä useita vankeusrangaistuksia tähän rikosvyyhtiin osallistuneille henkilöille.

Pisin tuomio oli 12 vuotta vankeutta. Tuomiot eivät ole lainvoimaisia.

Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Jari Räty kertoi Ylelle uuden tapauksen kertovan siitä, että huumeiden käytön trendit ovat Suomessa ylöspäin.

– Se kertoo myös Suomen poliisin ja lainvalvontaviranomaisten onnistumisista, Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Räty arvioi.

Kokaiinin käyttö on Suomessa nousussa. Rädyn mukaan Tampere ei ole mikään erityinen huumepesäke.

Lue lisää:

Tulli tarkasti kuorma-auton Ranskassa, suomalaismiesten hermoilu paljasti pakastekalan alle kätketyn kokaiinilastin

"Ei ole kyse mistään jääkiekkobuumista" – uusi, paljastunut huumeliiga teki kaupat anonyymissa verkossa ja myi kokaiinigramman 120–170 eurolla

Uusi valtava huumeliiga paljastui taas Tampereella: 23 epäiltyä, MTV: yksi heistä NHL-pelaaja

Tampere valmistautuu vaihtamaan ikäihmisten asumista edistävän Kotilinnasäätiön hallituksen. Konsernimääräyksen mukaan tutkinnan kohteena olevia nykyisen hallituksen jäseniä ei voida nimetä uuteen hallitukseen, jos syyttäjä ei pian päätä jättää nostamatta syytteitä heitä vastaan.

Tampere ei ole saanut viranomaisilta tietoa siitä, ketkä säätiön vastuuhenkilöistä nimenomaan ovat rikoksesta epäiltyinä.

Kaupunki tulkitsee, että uuteen hallitukseen ei nykyisestä voida valita ketään sellaista, joka on ollut hallituksessa poliisin tutkiman tonttisotkun aikana. Yksi henkilö on tullut hallitukseen tapauksen jälkeen.

Tampereen Kotilinnasäätiön nykyisen hallituksen toimikausi päättyy vuoden 2018 lopussa. Kaupunki aikoo nimetä uuden hallituksen lokakuun loppuun mennessä.

Osa nykyisen hallituksen jäsenistä on ilmoittanut, että ei ole käytettävissä uuteen hallitukseen.

Säätiöiden valvoja kaipaa vastauksia

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) painostaa Tampereen kaupunkia toimimaan asiassa. PRH tiedustelee kirjeessä, onko kaupunki ryhtynyt tai mahdollisesti harkinnut ryhtyvänsä menettelyyn säätiön hallituksen jäsenen tai jäsenten erottamiseksi.

PRH huomauttaa kaupungille, että poliisi epäilee esitutkinnan perusteella, että Kotilinnasäätiön hallituksen jäsenet olisivat syyllistyneet luottamusaseman väärinkäyttöön.

Tampereen Kotilinnasäätiötä koskeva juttu siirtyi syyteharkintaan syyskuun puolessavälissä. Esitutkinnassa kuultiin säätiön vastuuhenkilöitä epäiltynä luottamusaseman väärinkäytöstä. Poliisin mukaan he kiistivät rikoksen.

Asia lähti liikkeelle, kun Tampereen kaupungin kokonaan omistama säätiö myi Muotialassa sijaitsevan tontin vuokraoikeuden rakennusyhtiölle yli miljoonalla eurolla. Kaupungin mukaan myynti rikkoi säätiön ja kaupungin välistä maanvuokrasopimusta.

Kotilinnasäätiön tehtävänä on edistää ikäihmisten asumista. Tampere omistaa säätiön kokonaan.

Kansanedustaja Laura Huhtasaaren (ps.) haukkumasta rehtorista ja koulusta on tehty kantelu oikeuskanslerille.

Oikeuskanslerinviraston mukaan kantelu koskee rehtorin menettelyä. Kantelusta kertoi ensin Seura.

Lehden mukaan kantelija on samanmielinen kuin Huhtasaari ja syyttää koulua vihanlietsonnasta.

Oikeuskanslerinvirastosta kerrotaan Ylelle, että keskimäärin kantelujen käsittelyaika on kaksi kuukautta, mutta se voi viedä myös pidempään.

Kantelun käsittely on ihan alussa, sitä ei ole vielä jaettu edes esittelijälle.

Huhtasaari arvosteli Twitterissä viikonloppuna tamperelaisen koulun kannustavan vihaan politiikkoja kohtaan. Huhtasaari julkisti Twitterissä kuvan oppilaiden työstä, mikä herätti kansainvälistä huomiota esimerkiksi BBC:llä ja Independentissä.

Tamperelainen koulu sai kohun jälkeen vihapostia esimerkiksi jihadismista. Koulu otti varotoimenpiteenä vartijan tällä viikolla saatuaan vihapostia.

Koulun rehtori sanoi, että kuva on irrotettu asiayhteyksistä. Yhdeksäsluokkalaisten tehtävä oli tehdä kantaa ottavia julisteita. Rehtorin mukaan kansanedustaja ei olisi saanut julkaista kuvaa ilman lupaa.

Koulu: "Raskas viikko"

Koulun rehtori ei ole vielä kuullut kantelusta, eikä ota siihen kantaa.

– Raskas viikko on takana, koska meidän tekemämme hyvä perustyö unohtuu, rehtori sanoo.

Tampereella on arvosteltu Huhtasaaren avausta. Esimerkiksi Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajala ottivat torstaina kantaa Huhtasaari-kohuun.

– Viimeaikaisessa keskustelussa on julkisuuteen nostettu yksi Tampereen koulu ja siellä tehty oppilastyö. Asiayhteydestään irrotettu nosto on kohtuuttomasti häirinnyt koulun työtä, pormestari ja konsernijohtaja sanoivat.

Yle ei julkaise koulun nimeä oppilaiden alaikäisyyden takia.

Lue lisää:

Kansanedustaja Laura Huhtasaari hermostui koululaisten työstä: Julkaisi koulun ja oppilaiden etunimet – koulu sai vihapostia jihadismista

Tamperelainen koulu otti vartijan Huhtasaari-kohun jälkeen tulleen vihapostin takia – opetusministeri ja Huhtasaari tukkanuottasilla

Tampereella Pispankadulla syttyi rakennuspalo yhden jälkeen yöllä.

Rakennuksessa oli kaksi henkilöä, joista toinen oli menehtynyt. Toinen henkilö ei tarvinnut sairaalahoitoa, kertoo Pirkamaan palolaitoksen palomestari Hanne Reiman.

Palo on saatu rajattua eikä se pääse leviämään muihin rakennuksiin. Palomestari kertoo, että raivaustyöt jatkuvat vielä aamuun saakka. Lisäksi varmistetaan, ettei rakennukseen jää palopesäkkeita. Pelastuslaitos kertoo, että talon rakenteita joudutaan purkamaan sammutuksen onnistumiseksi. Talo on kärsinyt mittavia vahinkoja palosta ja sammutusvedestä.

Rakennus on muutaman huoneiston pientalo. Pelastuslaitoksen saapuessa paikalle palo oli levinnyt talon ylimpään kerrokseen ja kattorakenteisiin, ja savumuodostus oli voimakasta.

Viereisen rakennuksen asukkaat ovat alkutiedoista poiketen saaneet olla koko tilanteen ajan asunnoissaan, mutta ikkunat ja ilmastointi jouduttiin sulkemaan levinneen savun vuoksi, kertoo pelastuslaitos.

– Naapuruston asukkaita on tiedotettu tilanteesta, eikä enää ole sellaista tilannetta, ettei asunnoissa voisi olla, kertoo palomestari.

Palomestari Reiman kuvailee, että sammutustehtävä oli haastava Pispalan kapeilla teillä ja tiheään rakennetulla alueella. Paikalla oli kolme sammutusyksikköä, nostolava-auto, raivausauto sekä kaksi säiliöautoa.

– Alusta alkaen huomioitiin rakennusten suojeleminen ja pyrimme siihen, ettei vaaratilannetta synny, sanoi Reiman.

Pelastuslaitoksen mukaan ohikulkija oli havainnut rakennuksen katosta tulevan savua ja oli nähnyt liekin kajoa. Pelastuslaitoksen saapuessa paikalle talon ylimmäisen kerroksen päädystä tuli jo runsaasti savua.

Päivitetty klo 3:14 Tieto palon rajaamisesta ja sammutustöiden jatkumisesta.

Päivitetty otsikko ja leipätekstiä klo 4:34 juttua muokattu palomestarin kertomien tilannetietojen pohjalta.

Päivitetty 5:13 alkutiedoista poiketen viereisen rakennuksen asukkaita ei oltu evakuoitu.

Ohjaaja Samuel Harjanne seisoo Tampereen Työväen Teatterin (TTT) isolla lavalla ja itkee. Kyyneleet valuvat miehen silmistä ilosta ja ylpeydestä: tiedotustilaisuudessa on juuri esitetty kohtauksia parin viikon päästä ensi-iltansa saavasta Billy Elliot -musikaalista. 11- ja 12-vuotiaat lapsinäyttelijät ovat liikuttaneet osaamisellaan.

Harjanne on saanut aitiopaikalta seurata kolmen nuoren pojan kasvua Billy Elliot -musikaalin päärooliin.

– On melkein käsin kosketeltavaa, kuinka he ovat kehittyneet ihmisinä ja artisteina. On maagista päästä ammatin kautta kokemaan tällaista, Harjanne sanoo.

Ohjaaja Samuel Harjanne on itsekin entinen lapsinäyttelijä. Hän esiintyi ensimmäisessä musikaalissaan 11-vuotiaana, siis saman ikäisenä kuin Tampereen Billyt ovat.

Harjanne oli Les Misérablesin Gavroche, poika, joka laulaa kuin enkeli ja kuolee Ranskan vallankumouksen barrikadeilla. Rooli muutti Harjanteen elämän – ja saman hän uskoo tapahtuvan Billy Elliotin tekijöille.

– Sanoin vanhemmille, että te sinetöitte poikien tulevaisuuden, kun annatte heidän lähteä tähän. Näistä pojista iso osa varmasti suuntautuu alalle. Heidät on nyt aivopesty, ja sen lisäksi heillä on hirveästi talenttia, Harjanne sanoo.

Koe-esiintymisten kautta rooleihin

Osku Perkiö (12), Jiri Rajala (12) ja Simo Riihelä (11) valittiin Billy Elliot -musikaaliin kaikille avoimen koe-esiintymisen kautta yli sadan pojan joukosta. Nyt takana on puolentoista vuoden tiivis opiskelu Billy-koulussa. Vähintään kolme kertaa viikossa he ovat harjoitelleet balettia, steppiä, show'ta, laulua ja näyttelijäntaitoja.

– Eniten me ollaan opittu steppiä, kun on tullut kokonaan uutena lajina. Ja Osku on kasvanut viisi senttiä, tai ainakin kaksi, Jiri Rajala sanoo.

Ensi-illan lähestyessä harjoitustahti on tiivistynyt kuuteen päivään viikossa. Kangasalla asuva Osku Perkiö kertoo, että koulutöitä hoidellaan harjoitusten tauoilla.

– Viime aikoina olen käynyt kotona melkein vain nukkumassa. Kun ei ehdi kouluun, tulee tosi paljon läksyjä.

– Jalkapallo oli aiemmin ykkösharrastukseni, mutta se on nyt jäänyt. Mutta tämä on todella sen arvoista, Simo Riihelä sanoo.

Ohjaaja Samuel Harjanne sanoo, että harjoitusvaihe on ollut rankkaa työtä. TTT:n työryhmä on toinen toistaan tukeva, mutta myös todella vaativia.

– Billyn rooli on todella haastava. En tiedä montaakaan ammattilaista tässä maassa, joka pystyisi tekemään tuon roolin. Meidän vastuullamme on, että pojat eivät joudu näyttämölle siten, että he eivät kykene sitä tekemään, Harjanne sanoo.

– Tunnen vastuuni, kyllä.

Tampereen Billy Elliot tähänastisista suurin

Billy Elliot -musikaali on Tampereen Työväen Teatterin kaikkien aikojen suurin musikaalituotanto. Lavalle nousee kaikkiaan 55 esiintyjää, mikä tekee siitä myös tämän musikaalin mittavimman tuotannon Suomessa.

Billyn ja hänen ystävänsä Michael Caffreyn rooleissa on kolmoismiehitys. Näiden kuuden pojan lisäksi esityksessä on mukana 22 tanssivaa tyttöä.

Tarina perustuu vuonna 2000 ilmestyneeseen palkittuun elokuvaan. Musikaaliversion on säveltänyt Elton John ja se sai ensi-iltansa Lontoossa vuonna 2005.

Billy Elliot -musikaali kertoo kaivoskaupungissa kasvavasta työläisperheen pojasta, joka haluaa nyrkkeilyn sijasta tanssia balettia. 1980-luvun englantiin sijoittuva tarina kertoo painavaa viestiä omien unelmien tavoittelemisesta sekä erilaisuuden hyväksymisestä.

Nuoriin Billyihin teksti on tehnyt vaikutuksen.

– Tämähän on huikea tarina. Siihen mihin pyrkii, kannattaa panostaa täysillä ja kun sen saa, se on ihan mieletöntä, Simo Riihelä sanoo.

– Tarina on tosi koskettava. Ja eihän siitä olisi tehty näytelmää, jos se olisi huono tarina, Osku Perkiö kuittaa.

"Teatterin tarkoitus ei ole sensuroida historiaa"

Suomessa Billy Elliot -musikaali on nähty aiemmin vuonna 2015 Helsingissä ja Vaasassa viime syksynä. Erityisesti ensimmäisen esityksen yhteydessä useat kriitikot kiinnittivät huomiota kiroiluun, jota musikaalissa on paljon.

Tampereella on käytössä sama käännös, mutta ohjaaja lupaa vielä roisimpaa kielenkäyttöä kuin Helsingissä aikanaan kuultiin.

– Kiroilu on osa 1980-luvun brittiläisen hiilikaivosyhteisön ihmisten tapaa kommunikoida. Me kerromme heidän tarinaansa. Jos me lähdemme sensuroimaan kieltä, niin me emme tee kunniaa historialle emmekä tälle tarinalle. Teatterin tarkoitus ei ole sensuroida historiaa.

Poikia kiroilu ei hätkäytä, eikä uusia kirosanoja ole tarvinnut roolia varten opiskella.

– Eivät ne tulleet ihan uusina. Jos jotkut pienemmät tulevat katsomaan, niille pitää sanoa, että tämä on vain näytelmää, Osku Perkiö sanoo.

Jännitettävää riittää

Yhtä asiaa Billy Elliotin ja myös Michael Caffreyn rooliin valitut pojat saavat jännittää loppuun asti.

– Jos äänenmurros alkaa, se on valitettavasti eläköityminen tästä roolista, sanoo ohjaaja.

– Kyllä se jännittää. Ääneni on ehkä jo pikkuisen muuttunut, mutta kyllä minä vielä kaikki laulut saan laulettua, Jiri Rajala sanoo.

Osku Perkiö kertoo, että hän on jo kerran säikähtänyt, kun ei päässytkään kaikkiin korkeisiin ääniin.

– Mutta se oli päivä, kun oli ollut läpimeno. Ääni oli rasittunut, ja vaikeus johtui siitä. Ja on tärkeää, että äänen lämmittää, ettei se tule käheäksi.

Musikaali on ohjelmistossa puolitoista vuotta, joten on melkeinpä todennäköistä, että joku joutuu jättämään leikin kesken. TTT on jo etsinyt muutamaa uutta poikaa koulutukseen.

Näytelmän ensimmäinen ensi-ilta on torstaina 18. lokakuuta. Vielä ei ole tiedossa, kuka pojista nousee silloin näyttämölle. Pojat sanovat, että keskinäistä kilpailua ei ole, sillä ensi-iltoja on kaikkiaan kolme, kaikille omansa.

– Kyllä tässä silti vähän alkaa jännittää, kun tajuaa, että ensi-iltaan on oikeasti kaksi viikkoa eikä enää puolta vuotta, Osku Perkiö sanoo.

– Uskon, että kun esitykset alkavat rullata, se tulee sieluun ja kaikki menee hyvin, Simo Riihelä kuittaa.

Lue myös:

Entinen lapsitähti ei saanut roolia musikaalista, suivaantui, lähti Britteihin opiskelemaan ja ohjaa nyt syksyn suurimmat ensi-illat: "Onhan siinä ihan hirveät riskit, että tänne tulee tällainen rääpäle" (2018)

Suurmusikaali Billy Elliot on Vaasan kaupunginteatterin uuden näytäntökauden satsaus (2017)

Menestysmusikaali Billy Elliotin pääosakolmikko: Baletti ei ole vain tyttöjen juttu (2015)

Miltä tuntuisi tehdä töitä paikassa, jossa puukot selässä ovat työsuhde-etu ja kapuloiden heittäminen työkavereiden rattaisiin on oleellinen osa työtehtäviä?

Tämä on arkea eduskunnassa, jonka käytäntöjä kansanedustaja Anna Kontula (vas.) avaa tuoreessa Eduskunta – Ystäviä ja vihollisia –kirjassaan.

Tutkijataustainen Kontula perustaa kirjansa omien havaintojensa lisäksi 16 kansanedustajakollegan haastatteluihin. Haastateltavissa on mukana kaikkien eduskuntaryhmien ja ikäluokkien edustajia.

Kontula kuvailee kirjassaan työyhteisöä, jossa demokratian toimivuus vaatii jatkuvaa konfliktia, sillä aatteiden kuuluukin ottaa yhteen. Oman näkökannan puolustaminen ja mahdollisimman suuren vallan tavoittelu ovat kansanedustajan tehtäviä. Mutta kansanedustajat ovat myös ihmisiä, joille jatkuva poliittinen peitsenkalistelu käy raskaaksi.

Tämän ristiriidan takia eduskuntaan on vuosikymmenien aikana kehittynyt erilaisia sääntöjä ja käytäntöjä, joiden avulla jatkuvan konfliktin keskellä pystytään toimimaan.

– Ne säännöt eivät ole läpinäkyvät, kuten demokratian ihanteiden mukaan pitäisi olla. Niistä ei ole myöskään koskaan kirjoitettu. Tämä on ensimmäinen kerta eduskunnan historiassa, kun julkaistaan kirja, joka käsittelee eduskuntakulttuuria tästä näkökulmasta, Kontula sanoo.

Kansanedustajat eivät kantele toisistaan

Ristiriitoja säädellään eduskunnan tiukan hierarkian ja kirjoittamattomien sääntöjen avulla. Niillä rajoitetaan esimerkiksi sitä, että täysistunnossa ei hyödynnetä jonkin asian taakse hetkellisesti syntynyttä enemmistöä äänestämällä siitä yllättäen.

Sanaton sopimus helpottaa kaikkien työtä, kun koko eduskunnan ei tarvitse istua joka päivä iltaan asti äänestysvalmiudessa.

Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Kari Rajamäki rikkoi näitä pelisääntöjä vuonna 2015 esittämällä eduskunnassa yllättäen myöhään illalla, että hallituksen esitys paperittomien terveydenhuollosta jätetään pöydälle. Pöytäämisen takia esitystä ei ehditty käsitellä, ja se raukesi vaaleihin.

Rajamäen tempusta nousi eduskunnassa iso meteli. Kontulan mukaan Rajamäki pystyi rikkomaan eduskunnan pelisääntöjä, koska hän oli joka tapauksessa jättämässä eduskunnan, eikä joutunut punnitsemaan tekojensa hintaa.

Toinen kirjoittamaton sääntö koskee julkisuutta. Kollegoiden päihteiden käyttöön ja parisuhdesotkuihin liittyviä asioita ei Kontulan mukaan kerrota talon ulkopuolelle, vaikka mahdollisuuksia kilpailijoiden mustamaalaamiseen olisi. Kohun keskelle joutuneelle ei myöskään naureskella, sillä seuraavaksi lööpeissä saattaa näkyä oma naama.

– Lähes kuka tahansa voisi käräyttää iltapäivälehdistölle lähes kenet tahansa talon sisältä, ja silti sitä tapahtuu äärimmäisen harvoin. Jos yhteisössä leviäisi huhu, että olisin kertonut kollegani salasuhteesta medialle, se vähentäisi poliittista pääomaa ja mahdollisuutta yhteistyöhön. Se olisi omaan jalkaan ampumista, Kontula sanoo.

Kontula uskoo, että lähes kenet tahansa poliitikon saa tarkoitushakuisella uutisoinnilla näyttäytymään arveluttavassa valossa.

Ihmisen pää ei yleensä kestä konflikteja ja kansanedustajat ovat ihmisiä siinä missä muutkin Anna Kontula, kansanedustaja (vas.)

Lisäksi talosta löytyy myös vaikeita elämänhallinnan ongelmia. Kontulan mukaan tätä selittää se, että erityisesti maakunnista Helsinkiin tulevat kansanedustajat kelluvat työviikot irrallaan sellaisista sosiaalisista rakenteista, jotka tavallisesti hillitsevät hölmöilyä. Lisäksi stressiä voidaan lääkitä alkoholilla.

– Ihmisen pää ei yleensä kestä konflikteja ja kansanedustajat ovat ihmisiä siinä missä muutkin. Sen takia täällä on paljon erilaista stressistä johtuvaa oireilua, Kontula sanoo.

Julkisuudessa on ollut esillä viime aikoina esimerkiksi kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) alkoholiongelma tai vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon uupumuksesta johtuva sairausloma.

Kontulan mukaan myöskään toistuvasti tehtäviään laiminlyövän kansanedustajan alisuoriutumisesta ei puhuta medialle. Tyypillisesti eduskuntaryhmissä tilanne hoidetaan antamalla kansanedustajalle vain helppoja ja vähäpätöisiä tehtäviä hoidettavaksi.

Seksuaalinen häirintä on vähentynyt eduskunnassa

Kansanedustajat käyttävät päihteitä vähemmän kuin takavuosina. Myös seksuaalinen häirintä on vähentynyt. Kontulan haastattelemien kansanedustajien ja erilaisten henkilöstökyselyidenkin mukaan seksuaalinen häirintä on yhä harvinaisempaa.

Taitekohtana pidetään vuoden 2008 kohua, jolloin Helsingin Sanomat nimesi artikkelissaan joukon sopimattomasti käyttäytyneitä mieskansanedustajia. Silti parannettavaa riittää.

– Sanoisin, että jonkinlaista seksuaalissävytteistä vähättelyä poliittisen uransa aikana on kohdannut lähes jokainen naispoliitikko ja aika moni miespoliitikko. Siitä huolimatta tilanne on erilainen kuin niillä, jotka tulivat taloon 1980-luvulla, Kontula sanoo.

Seksiä voidaan käyttää myös aseena poliittisessa valtakamppailussa. Kontula mainitsee kirjassaan tapauksen, jossa puolueen valtakamppailun vuoksi henkilöstä oli levitetty suunnitelmallisesti perättömiä huhuja.

– Tämän henkilön seksuaalikäyttäytyminen esitettiin huonossa valossa. Kysymys oli puolueen henkilövalinnoista. Tiedän myös joitakin muitakin tapauksia, Kontula kertoo.

Puolueiden sisäiset valtakamppailut ovat eduskunnassa tavallisia. Erityisesti saman piirin kansanedustajien välillä on usein jännitteitä, jotka lisääntyvät vaalien lähestyessä.

Kontula kertoo kirjassaan myös parista haastattelemastaan kansanedustajasta, jotka kokevat tulleensa kiusatuiksi oman puolueensa kansanedustajien taholta.

Yksinäisyyttä Arkadianmäellä

Konfliktien aiheuttamalta stressiltä suojaudutaan viettämällä aikaa muiden kansanedustajien kanssa, jotka ymmärtävät samat kansanedustajia koskevat pelisäännöt. Liittolaisia ja ystäviä löytyy myös muiden puolueiden riveistä.

Kansanedustajat korostavat usein mielellään, että eduskunnan täysistuntosalissa asiat riitelevät, mutta ihmiset menevät istunnon jälkeen kuppilaan istumaan puoluerajoista välittämättä.

Toisaalta Kontulan haastattelemat kansanedustajat puhuvat myös yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksista.

Kansanedustajat saattavat suojella itseään vetäytymällä. Eduskuntatyön epäsäännöllinen rytmi voi hankaloittaa ihmissuhteita. Kansanedustaja voi myös yksinkertaisesti viihtyä omissa oloissaan siitä huolimatta, että poliitikkoihin liittyy stereotypia sosiaalisesti lahjakkaista poikkeusyksilöistä.

– Viihdyn hyvin yksin, ja yllätyin miten moni kollega kertoi haastattelun aikana, että he eivät ole niin kauhean hyviä verkostoitumaan. Muutamat haastateltavat esimerkiksi sanoivat, etteivät oikein ymmärrä miten tällainen tyyppi, joka ei ihmisten kanssa pärjää, on oikein valittu tänne, Kontula sanoo.

Pisimpään uraa kansanedustajana jäävät tekemään ne, jotka oppivat käsittelemään eduskuntatyöhön sisälle rakennettuja konflikteja.

– Ne, jotka eivät tätä handlaa, poistuvat pian joko äänestäjien tahdosta tai terveydellisin perustein.

Eniten sopeutumisvaikeuksia on kokonaan politiikan ulkopuolelta eduskuntaan tulevilla. He eivät hahmota sitä, miten politiikan prosessit eroavat vaikkapa yritysmaailman toimintatavoista.

Kontula nostaa esimerkiksi oman poliittisen liikkeensä perustaneen Harry Harkimon, joka erosi kokoomuksesta ja on puhunut julkisuudessa paljon pettymyksistään politiikassa.

– Harkimo on joutunut yhtäkkiä ympäristöön, jossa korkein määräävä tekijä ei ole tehokkuus vaan legitimiteetti. Päätökset voivat syntyä todella hitaasti ja vaivalloisesti, mutta ne ovat laajojen kansanryhmien hyväksymiä. Se edellyttää ihan erilaista prosessointia, ja siihen on vaikea sopeutua, jos ihanteet ovat edelleen niitä yritysmaailman ihanteita.

Kovaan kilpailuun tarvitaan reilua peliä

Mitä eduskunnan työilmapiiristä sanoo työelämäkonsultti, joka on tottunut selvittämään työpaikkojen ristiriitatilanteita?

Työterveyslaitoksen sosiaalipsykologin Susanna Kalavaisen mukaan eduskunnan työyhteisössä on samoja piirteitä, kuin yrityksissä, joissa työntekijät ja yksittäiset tiimit ovat kovassa kilpailussa keskenään.

Tavallisessa työpaikassa Kalavainen lähtisi purkamaan tilannetta ja selvittämään, miten työntekijät pääsisivät palaamaan perustehtävänsä ääreen.

Eduskunnan konflikteihin tämä ei auttaisi, sillä konfliktissa oleminen on parlamentaarisessa demokratiassa eduskunnalle varattu perustehtävä.

Yksittäiselle työntekijälle konfliktit voivat pitkittyessään aiheuttaa stressiä, ärtyneisyyttä ja keskittymisvaikeuksia. Riitatilanteet voivat myös vääristää sitä, miten toisten työntekijöiden toiminta nähdään.

– Vastakkainasettelu voimistuu ja ei välttämättä kuulla, mitä toinen osapuoli sanoo, Kalavainen kuvailee.

Oireet kuulostavat samalta, kuin väistyvien konkariedustajien arvostelu eduskunnan rapautuneesta keskustelukulttuurista. Muun muassa keskustan väistyvä kansanedustaja Tapani Tölli on ollut huolestunut eduskunnan koventuneesta kielenkäytöstä.

Joissain työpaikoissa kova sisäinen kilpailu on hyväksyttävä osaksi työtä. Silloin tärkein asia on Kalavaisen mukaan riittävän reilun pelin sääntöjen luominen.

– Konfliktia ei pyritä silloin lakaisemaan maton alle, vaan tunnistetaan ne asiat, joissa kamppaillaan. Tärkeintä on luoda ne toimintatavat ja yhteiset sopimukset, joiden sisällä konfliktia voidaan käydä.

Eduskunnassa näitä sääntöjä on luotu jo yli sadan vuoden ajan. Osa niistä tuntuu tänä päivänä jäykiltä ja vanhanaikaisilta, mutta niiden taustalla on tarve kontrolloida sitä kamppailua, jonka varassa demokratia toimii.

Sisä-Suomen poliisi käy tällä viikolla syyttäjän kanssa katsomassa luvatonta kaatopaikkaa Orivedellä. Poliisi tekee tällä hetkellä esiselvitystä, onko joku mahdollisesti syyllistynyt rikokseen.

Ympäristönsuojeluviranomaiset tekivät tarkastuksen Oriveden kultakaivokseen viime viikolla. Tarkoituksena oli selvittää, onko kultakaivoksessa salainen kaatopaikka, kuten Suomen Kuvalehti aiemmin kertoi.

Pirkanmaan Ely-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Tuija Sievi-Korte kertoi, että kaivoksesta löytyi juuri sellainen kaatopaikka kuin Suomen Kuvalehden kuvissa.

– Siellä oli sekalainen kasa jätettä, muutaman metrin korkea ja leveä kasa, Sievi-Korte sanoo.

Kuvalehden mukaan kaivostunneleissa on tyhjiä räjähdelaatikoita ja öljytynnyreitä sekä muovia ja metallia.

Sievi-Korte sanoo, että kaatopaikan tutkiminen oli vaikeaa pimeässä kaivostunnelissa taskulampun valossa. Kasa löytyi 66 metrin syvyydestä.

Ely-keskus on pyytänyt selvitystä kaatopaikasta kaivosyhtiö Dragon Miningilta.

Sisä-Suomen poliisi kertoi viime viikolla aloittaneensa esiselvityksen kaivoksen jätteiden käsittelystä.

Poliisi on saanut tietoa Ely-keskuksen tarkastuksesta. Poliisin mukaan tarkastus vahvisti, että alueelta on löytynyt jätteitä, joita ei ole käsitelty asianmukaisesti.

Lue lisää:

Ely-keskys löysi tarkastuksessa luvattoman kaatopaikan Oriveden kultakaivoksesta – "Ei voinut mennä tonkimaan, mitä siellä on"

Ilmastokatastrofin etenemisestä saatiin uutta tietoa tänään maanantaina, kun kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi raporttinsa.

Jos päästöt ilmakehään saadaan taitettua rajuun laskuun lähivuosina, ilmaston lämpeneminen on yhä mahdollista rajata 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta. Pelkästään puoli astetta enemmän tarkoittaisi, että maailma olisi dramaattisesti huonommassa jamassa: merenpinta nousisi enemmän ja herkät ekosysteemit olisivat vaarassa. Esimerkiksi kaikki korallit kuolisivat.

Tutkijoiden synkät varoitukset seuraavat toistaan. Miksi emme muuta käyttäytymistämme, vaikka tiedämme että ympäristö kärsii ja voisimme teoillamme helpottaa sen tuskaa?

Tampereen yliopiston kasvatustieteen professori, filosofi Veli-Matti Värri uskoo tietävänsä, mistä on kyse. Värrin mukaan siirrämme ympäristöä kuormittavaa elämäntapaamme, usein tiedostamattamme, sukupolvelta toiselle.

Tässä kuussa julkaistavassa kirjassaan Värri selvittää, miten ilmastolle haitalliset tavat siirtyvät vanhempien ja myös koulujen kautta lapsillemme.

– On ymmärrettävää, että niin käy. Koulut kasvattavat lapsia ja nuoria työelämään, jossa on omat välttämättömyytensä ja pakkonsa, joita ei yleensä kyseenalaisteta kilpailutaloudessa.

Värrin mielestä suomalaista koulujärjestelmää pitäisi muuttaa radikaalisti. Mahdollisimman pian.

– Jos emme lähde päiväkodista alkaen luomaan uudenlaista suhdetta kulutukseen, kasveihin, eläimiin ja toisiimme, niin meillä ei ole toivoa.

Terveen luontosuhteen metsästäjät

On syytä palata ajassa vajaat 30 vuotta taaksepäin.

Anorakkitakkinen mies kohentaa nuotiota metsäisen suon laidalla Oulun Huutilammen rannalla. On vuosi 1991 ja syyslukukausi on alkanut vastikään. Käynnissä on biologian tunti kaukana luokkahuoneen halogeenivalon loisteesta.

Olin yksi tuolla retkellä olleista oppilaista.

Nyt, lähes päivälleen 27 vuotta myöhemmin, sama mies vastaa puhelimeen. Ääni on tuttu, mutta asteen patinoituneempi. Seppo Saloranta on jäänyt hiljattain eläkkeelle piskuisen oululaisen Hönttämäen ala-asteen rehtorin toimesta.

Nykyään hän toimii Sirene-tutkijaverkoston jäsenenä ja on erityisen kiinnostunut, miten esimerkiksi luonnossa pidettävät oppitunnit vaikuttavat lasten oppimiseen.

Saloranta loi Hönttämäen ala-asteelle luonnossa seikkailemiseen perustuvan opetustyylin aikana, jolloin Suomen kouluissa oltiin vasta siirtymässä luonnonsuojeluopetuksesta kohti ympäristökasvatusta.

90-luvun alussa opetus tapahtui hyvin paljon luokkahuoneissa. Saloranta oivalsi, että lapset on vietävä luontoon oppimaan.

– Käsittelimme vähemmän, mutta tärkeämpiä asioita. Ne koettiin itse.

Saloranta toimi aluksi oman luonto- ja ekoinnostuksensa ohjaamana, intuitiolla. Myöhemmin hän tutustui aiheeseen liittyviin tutkimuksiin.

– Ympäristöstä välittävien aikuisten taustalta löytyy tutkimusten mukaan hyvin nuorena syntynyt luontosuhde.

Aina on uskottava parempaan, vaikka se olisi vaikeaa. Veli-Matti Värri

Seppo Saloranta uskoo, että kestävään elämäntapaan kasvattamisella on merkitystä, vaikka sen tulokset näkyvät hitaasti, vuosikymmenten päästä. Ilmastonmuutoksesta puhuminen ei ole erityisen trendikästä koulumaailmassa.

– Paljon puhutaan tiloista ja digitaalisuudesta, mutta kestävän kehityksen kasvatuksesta puhutaan tosi vähän.

Koulu voi Salorannan mielestä toimia lapselle luontosuhteen rakentajana, mikäli lapsi ei saa luontokokemuksia kotoa.

– Jos esimerkiksi mökki- ja kalareissuihin ei ole mahdollisuutta, niin koulun rooli korostuu.

Hönttämäessä kolmisenkymmentä vuotta sitten esitellyt opit ovat saaneet sittemmin vastakaikua: oppiaineita yhdistelevä ja kokemukseen perustava oppiminen otettiin mukaan pari vuotta sitten voimaan tulleeseen opetussuunnitelmaan. Lisäksi ekomyönteisille kouluille myönnetään Suomessa Vihreä Lippu -sertifikaatteja.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että asiat olisivat nyt kunnossa. Salorannan vuosi sitten tekemästä väitöstutkimuksesta käy ilmi, että monen alakoulun kestävän kehityksen opetus on satunnaista ja päälle liimattua.

– Puhutaan kuitenkin koko maapallon kohtalon kysymyksistä.

Myös Veli-Matti Värri tunnistaa viime vuosien hyvän kehityksen koulumaailmassa. Opetukseen on muun muassa tullut mukaan lasten ekososiaalinen sivistäminen

– Se ei vaan taida riittää, hän huokaisee.

– Ei riitä, että opetamme lapsia ja nuoria kierrättämään ja tekemään pieniä tekoja, vaan tarvitaan suuria muutoksia koko kasvatus- ja koulutusjärjestelmissä.

Värrin mielestä koulun pitää kasvattaa valistuneita kuluttajia, mutta lapsia ei pidä musertaa sukupolvemme tekemillä virheillä.

– Lapsi suhtautuu maailmaan ennakkoluulottomasti ja hänellä on synnynnäinen myötätunto kaikki kasveja, eläimä ja toisia ihmisiä kohtaan. Sitä pitää tukea.

Teot ja toivo

Veli-Matti Värrin mielestä taloudessa ja politiikassa tarvitaan täyskäännös. Hän muistuttaa, että hyvinvointiyhteiskunnan luominen toi paljon hyvää, mutta sen nimissä tuhottiin vesistöjä ja hakattiin metsiä yli tarpeen.

– Sen seurauksena meille on jäänyt päälle pyrkimys parempaan ja parempaan.

Värri ymmärtää, että ison muutoksen tekeminen on vaikeaa, koska globaali talousjärjestelmä on tietynlainen rautahäkki, jossa vallitsevat suuryhtiöiden ja sijoittajien omistusvalta.

Hän ennustaa, että puhtaan ilman ja veden loppumisen myötä jokainen joutuu väistämättä tinkimään saavuttamastaan elämänlaadusta. Mutta olemmeko valmiita isoihin muutoksiin elintavoissamme ennen sitä?

Värri näkee siitä paljon toivon merkkejä: ihmiset puhuvat arjessaan ekologisista asioista ja tutkijamaailmassa on kiinnostavia hankkeita. Hän uskoo, että suurimmalla osalla on aito halu parantaa maailmaa.

Ongelma on se, että ihmiset tuntevat voimattomuutta. Konkreettiset keinot puuttuvat.

– Ihmiset eivät ymmärrä olevansa kiinni haitallisissa rakenteissa. Ne pitäisi purkaa.

Myös Seppo Salorannan mielestä ilmassa on hyviä merkkejä, kuten kasvisruuan suosion kasvu ja pyrkimys hiilineutraliuteen.

– Nyt puhutaan asioista, joista ei 90-luvun alussa oltu kuultukaan.

Saloranta uskoo, että pienillä teoilla luodaan uskoa tulevaan. Opettajan on tärkeää luoda lapsille toivoa, vaikka uhkia paljon.

Hänen mukaansa on pääasia, että lapsille tulee voimaantumisen tunne, tunne että voi tehdä asialle jotain.

– Tehdään vaikka linnunpönttöjä tai järjestetään mielenosoituksia.

Myös professori Veli-Matti Värrin puheessa toistuu sana toivo.

Kaikista synkimpien ilmastonäkymien keskelläkään kolmen nuoren naisen isä ei halua vaipua kasvattajana liialliseen synkkyyteen.

– Aina on uskottava parempaan, vaikka se olisi vaikeaa.

– Kun lapsi syntyy maailmaan, meidän on luotava hänelle toivoa. Se on meidän velvollisuutemme kasvattajina.

Lue lisää:

Ilmastoasiantuntija: Ilmaston lämpeneminen uhkaa suomalaisten tärkeitä eläinlajeja

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

Ilmastopolitiikkaa häiritsee suuri konna – Asiantuntijat löytävät sankareita Aasiasta ja Afrikasta

Maailman ilmatieteen järjestön johtaja: "Suomi ei ole ilmastonmuutoksen voittaja" – kasvukausi voi pidentyä, mutta haitat ylittävät hyödyt

Tiesitkö, että Suomen suot voisivat torjua ilmastonmuutosta? Nyt aloitetaan työ, jolla ojitettuja soita ja metsiä palautetaan hiilinieluiksi

Sisä-Suomen poliisi on tutkinut alkuvuodesta 2018 asti suurta petoksien sarjaa. Vyyhtiin liittyvät niin törkeät petokset, törkeä rahanpesu kuin törkeät maksuvälinepetokset.

Uhreina on ollut niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa yhteensä noin 50.

Epäillyt ovat rikoskomisario Antti Uusipaikan mukaan vähitellen tutustuneet uhreihin ja huiputtaneet erilaisilla tekosyillä muun muassa maksuvälinepetoksissa hyödynnettäviä tietoja. Uhreja on huiputettu esimerkiksi remonttien yhteydessä.

– Tietojen avulla on tilattu huonekaluja, elektroniikkaa, sähkötyökaluja, rakennustarvikkeita, astioita, ihan laidasta laitaan. Tiedoilla on myös otettu lainoja. Mitä nyt yksityiskodissa tarvitaan, sanoo Uusipaikka.

Tavaraa on tullut rikoshyötynä paljon. Poliisi on joutunut käyttämään takavarikoidun omaisuuden kuljetuksessa apuna muun muassa kuorma-autoa ja peräkärryjä. Omaisuutta on jo palautettu omistajilleen.

Epäiltyjä yhteensä 20

Rikoksia on tutkittu yhteistyössä Ruotsin poliisin kanssa. Epäilyt rikokset ovat tapahtuneet 2016 ja 2017 vuosien aikana. Valtaosa niistä on tapahtunut Etelä-Pirkanmaalla, jossa takavarikkojakin on tehty.

Rikoshyöty on ollut poliisin mukaan vähintään 150 000 euroa.

Rikostutkinnan aikana Suomessa on ollut vangittuna 8 henkilöä. Osallisuudesta rikoksiin on epäilty yhteensä noin kahtakymmentä eri henkilöä sekä Suomessa, että Ruotsissa. Uusipaikan mukaan 10 epäillyistä on joutunut itsekin huijatuksi.

– Tilaisuus ei ole tehty varasta, vaan se on ollut aktiivista toimintaa. Tekijät tuntevat hyvin toisensa ja jokaisella on ollut oma roolinsa, Uusipaikka kertoo.

Juttu on etenemässä syyttäjälle syksyn aikana.

Eppu Normaalin kitaristin Mikko ”Pantse” Syrjän pahoinpitelysyytteitä puitaneen vielä hovioikeudessa.

Syrjä aikoo ilmoittaa tyytymättömyytensä käräjäoikeudesta saamaansa tuomioon. Syrjän asianajajan Jussi Ollilan mukaan papereita ei vielä ole jätetty Pirkanmaan käräjäoikeudelle.

Syrjä tuomittiin 60 päivän ehdolliseen vankeuteen entisen puolisonsa kahdesta pahoinpitelystä vajaa viikko sitten 3. lokakuuta.

Korvauksia hänet tuomittiin maksamaan yhteensä reilut 13 000 euroa.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on pitkään muhinut luottamuspula. Ongelmien selvittämiseksi toivotaan ulkopuolisen selvittäjän apua.

Yle Tampereen haltuunsa saamassa muistiossa väitetään, että sairaanhoitopiirin hallinto- ja johtamiskulttuurissa on vakavia ongelmia. Muistion mukaan yli 8 000 hengen työyhteisössä kärsitään pelon ilmapiiristä.

Muistio on osoitettu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnalle. Sen on koonnut ulkopuolinen konsultti kahdeksan työntekijän kertomuksiin pohjautuen.

Muistiossa tuodaan julki useita yksittäistapauksia vuosien varrelta. Ongelmat johtamisessa näkyvät muistion mukaan muun muassa sairauspoissaoloissa.

Esimerkkinä pelon ilmapiiristä muistiossa todetaan, että työsuojeluvaltuutettujen toimintaa häiritään muun muassa rangaistuksilla. Rangaistuksen on saanut niskaansa myös työsuojeluvaltuutettu Ilkka Jäntti.

– Itseäni on rangaistu varoituksella asioista, joita ei ole tapahtunut. On raportoitu huutamisista ja nyrkin pöytään lyömisestä, mitä en ole itse koskaan tehnyt, Jäntti vakuuttaa.

Työsuojeluvaltuutettu Ilkka Jäntti toteaa, että ongelmat eivät näy periaatteessa sairaalan perusarjessa, vaan ne liittyvät enemmän työntekijöiden edustukselliseen toimintaan kuten työsuojeluun.

– Kyllä tämä on meille aiheuttanut aika hankalia tilanteita ja olosuhteita, Ilkka Jäntti kertoo.

Ulkopuolinen selvittäjä mahdollinen

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen toteaa, että muistio ei vastaa sairaanhoitopiirin käsitystä siitä, millä tavalla työsuojelua tai yhteistoimintaa sairaanhoitopiirissä hoidetaan.

– Työsuojelussa on koko ajan kehitettävää, eikä se pääty koskaan. Olisi tärkeää, että me saisimme työrauhan työsuojeluun, jotta se arvokas työ, jota työsuojelussa tehdään, palaisi normaaliin päiväjärjestykseen, Ihalainen toivoo.

Työrauhaa vaatii myös työsuojeluvaltuutettu Ilkka Jäntti. Hän perää asiaan myös sairaanhoitopiirin vastuuta. Hänen mukaansa tämänkaltaisissa tapauksissa asioita ei voi lähteä ratkaisemaan enemmistöpäätöksillä, vaan ne pitää selvittää.

– Nyt tarvittaisiin riippumaton ulkopuolinen selvittäjä. Ei tässä mikään muu auta, työsuojeluvaltuutettu Ilkka Jäntti sanoo.

Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen ei tyystin tyrmää Jäntin ajatusta.

– Ulkopuolinen selvittäjäkin olisi mahdollinen, jos sitä kautta syntyy lopputulema tähän asiakokonaisuuteen. Lähtökohtaisesti nämä asiat pitäisi kuitenkin selvittää sisäisesti keskustellen.

"Asiaa puitu jo monissa pöydissä"

Myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Leena Kostiainen peräänkuuluttaa työrauhaa. Hän suhtautuu ulkopuoliseen välittäjään varauksellisemmin.

– Uutena hallituksen puheenjohtajana olen sitä itsekin ehdottanut ja on niitä aiemminkin ollut. Tätä asiaa on kuitenkin puitu jo niin monissa pöydissä, että nykyinen hallitus ei ole katsonut tarpeelliseksi lähteä penkomaan asiaa vaan tärkeintä olisi saada työrauha yhdessä ratkaisua hakien.

Ongelmat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallinnossa ja johtamisessa näkyvät muun muassa työtapaturma- ja sairauspoissaololuvuissa sekä työkyky- ja jaksamistilanteita koskevien kyselyiden vastauksissa. Hallituksen puheenjohtaja Leena Kostiainen ei väittämää purematta niele.

– Työhyvinvointitutkimusten mukaan meillä on aivan samanlainen tilanne kuin muissakin sairaaloissa, Kostiainen pohtii ja jatkaa, etteikö tämä tarkoittaisi sitä, etteikö Pirkanmaan sairaanhoitopiirin suuruisessa työpaikassa voisi olla yksittäisiä ongelmia.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä tuntuu olevan kähinää myös ammattiyhdistyspiireissä. Muistiossa syytetään, että kuluvan vuoden aikana myös osa muista henkilöstön edunvalvontaihmisistä on yhdessä johdon kanssa alkanut häiritä kahden työsuojeluvaltuutetun toimintaa.

Kesällä 2014 kadonneeksi ilmoitettu nainen löydettiin menehtyneenä maastosta. Nainen löytyi syyskuun loppupuolella. Hänet löysi Oriveden Korrinniemestä alueella sienestämässä ollut henkilö.

Vainajan henkilöllisyys varmistettiin oikeuslääketieteellisen tutkimuksen avulla.

66-vuotias nainen katosi heinäkuussa 2014 ja häntä etsittiin laajalti. Etsintöjä seurattiin julkisuudessa.

Etsintöihin osallistui viranomaisia ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun väkeä.

Asiaan ei epäillä poliisin mukaan liittyvän rikosta. Asian tutkintaa jatketaan normaalina kuolemansyyn tutkintana.

Muutto kotoa on opiskelijalle iso loikka, vaikka sen tekisin vain toiselle puolelle kaupunkia niin kuin tietojohtamisen opiskelija Mikko Kemppi.

Opiskelija-asunnossa kaikki ei olekaan niin kuin kotona.

– Jotain minkä on kotona tottunut löytämään kaapista, pitääkin nyt ostaa sinne itse. Niin kuin esimerkiksi maito ja leipä tai vaikka jotkut pesuaineet.

Imurointi on loppujen lopuksi ihan kannattavaa. Mikko Kemppi

Imuri ja pesukone ovat tulleet entistä tutummiksi. Ensimmäisen vuoden opiskelija sanoo huomanneensa, että "imurointi on loppujen lopuksi ihan kannattavaa".

Mikko Kempin tavoin Tampereen teknilliseen yliopistoon (TTY) haki melkein 4 800 muuta, pääosin nuorta hakijaa. Heistä sisään pääsi noin viidennes eli tuhatkunta hakijaa.

Opintoihin välivuosien jälkeen

Riikka Iisakkala aloitti tänä syksynä sairaanhoitajan opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK). Pääseminen opintoihin oli vielä TTY:täkin vaikeampaa, sillä opiskelupaikan sai alle kymmenen prosenttia hakijoista. TAMK:iin eri aloille hakijoita oli noin 18 700, ja hyväksytyksi tuli vajaa 1 650 opiskelijaa.

Torniosta Tampereelle tulleelle Iisakkalalle opintojen aloitus muutaman työvuoden jälkeen oli iso elämänmuutos.

– Kestää hetken, kun haen tätä hommaa. Töissä työ jää työpaikalle, täällä opiskelu tulee illaksi ja viikonlopuksi kotiin. Eikä aina voi lähteä kavereiden kanssa, pitää vaan sanoa ei.

– Mutta motivaatio opiskeluun on kova neljän välivuoden jälkeen. En lähtenyt tänne huvikseni.

Riikka Iisakkalalla mietti muitakin aloja. Hän sanoo kuitenkin, että lopulta ykköseksi tuli aina sairaanhoitajan työ.

Vasta-aloittanut opiskelija ennakoi, että matematiikasta ja kirjoittamisesta tulee opintojen edetessä kovimmat haasteet.

– Ja alkuun on kyllä haastetta miettiä, miten täällä tehdäänkään essee tai referaatti.

Vapaus kasvoi ja eurot tiukkenivat

Mikko Kemppi sanoo, että omilleen lähtö lisäsi myös omaa vapautta.

– Saa tulla ja mennä. Kukaan ei ihmettele, kun ovi käy neljän aikaan aamuyöstä. Ja on se muutaman kerran käynytkin.

Muutto opetti myös laskemaan menoja suhteessa opiskelijan pieniin tuloihin. Kemppi sanoo, että uusia vaatteita ei tule ostettua niin kuin ennen ja hienoimmat brändiruuat ovat vaihtuneet perusmerkkeihin.

Riikka Iisakkala käy ainakin aluksi töissä ja uskoo, että ilman töitä opiskelijaelämä olisi aika tiukkaa.

Kaikkiaan budjettiaan laskeskelee tänä syksynä yli 47 000 uutta, korkeakoulujen yhteishaussa aloituspaikan saanutta opiskelijaa. Se on noin kolmannes suomalaisiin korkeakouluihin pyrkineestä lähes 153 000 hakijasta.

Töihin ja vaihtoon ulkomaille?

Mikko Kemppi sanoo, että opinnot yliopistossa eroavat huomattavasti lukio-opinnoista.

Voisin olla tulevaisuudessa jossain isossa it-firmassa, toivottavasti kiinni jossakin johtajapestintyngässä. Mikko Kemppi

– Täällä on vähemmän luennolla istumista ja pelkkää kuuntelua, toisaalta enemmän harjoitustöitä ja yhdessä muiden kanssa tekemistä. Tykkään tästä, tämä on jotenkin interaktiivisempaa.

Ensimmäisen vuoden opiskelija ei kaipaa ulkomaille töihin ainakaan heti opintojen jälkeen.

– Voisin olla vaikkapa seitsemän vuoden päästä jossain isossa it-firmassa, toivottavasti kiinni jossakin johtajanpestintyngässä.

Riikka Iisakkalalle Tampere oli ennestään tuttu, joten tänne oli helppo tulla ja kotiutua.

En osaa sanoa muuta, kuin että haluan vaihtoon. Riikka Iisakkala

– Olen sanonut aina, että jos muutan, niin se on sitten Tampereelle tai ulkomaille.

Hän ei vielä ole päättänyt, mihin haluaisi suuntautua opinnoissaan eikä sitäkään, mihin asettua opintojen jälkeen.

– En osaa sanoa muuta, kuin että haluan vaihtoon. En ole ihan varma, tuleeko siihen mahdollisuus opintojen toisen vuoden keväällä vai kolmannen syksyllä, sanoo Riikka Iisakkala.

Vuodenvaihteessa tamperelaisessa korkeakoulutuksessa koittaa uusi aika. Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät ja omistavat jatkossa yhdessä suurimman osan Tampereen ammattikorkeakoulusta. Yle Tampere vie toimituksensa Tampereen yliopistoon ja tekee paikan päältä radio-, tv- ja verkkosisältöjä 9.–11. lokakuuta. Sosiaalisessa mediassa aiheita voi seurata tunnisteella #yleyliopistolla.

Lue myös:

Mistä syntyy 35 000 ihmisen yhteishenki? Kolme korkeakoulua yhdistyy, Yle tekee suoraa lähetystä Tampereen yliopistolta

Tampereelle syntyy uusi korkeakouluyhteisö – Yle Tampere muuttaa yliopistolle kolmeksi päiväksi

Opiskelijat pelastavat ravintolat arki-iltoina: "En ollut edes tajunnut, kuinka tärkeä tämä yksi torstai-ilta on"

Tampereen Keskustorille saattaa tulla uudentyyppinen kahvila tai ravintola.

Tampereen kaupunki selvittää parhaillaan, voisiko Keskustorille tulla ratikkakahvila. Kahvila tai ravintola tulisi vanhaan ratikkavaunuun.

Hankekehityspäällikkö Minna Seppänen kertoo, että parhaillaan tutkitaan, saadaanko ratikkavaunu sijoitettua Keskustorille.

Ratikkakahvilassa olisi historian havinaa, koska Helsingin ratikkavaunuja on valmistettu Tampereen Valmetin tehtaassa 1970-luvulla.

– Olemme käyneet katsomassa Helsingissä, jos saisimme yhden vaunun tänne, raitiotien projektipäällikkö Antti Haukka kertoo.

Uusi matkailuvaltti

Tampereelle rakennetaan parhaillaan ratikkaa. Viime viikolla selvisi, että ratikan pääväri on punainen. Ratikka aloittaa liikennöinnin vuonna 2021.

Ratikkakahvilasta haetaan uutta matkailuvalttia Tampereelle. Se myös elävöittäisi Keskustoria sillä aikaa, kun ratikkatyöt ovat kesken keskustassa.

– Maailmalla on jonkin verran vastaavia juna- tai ratikkavaunuihin ehtyjä ravintoloita ja kahviloita. Ne ovat olleet varsin suosittuja käyntikohteita, esimerkkinä Tallinnan Telliskivi. Pirkanmaalla vanha tuttu oma on Kiskokabinetti Sastamalan suunnalla, Seppänen kertoo.

Tallinnassa trendikkäässä kaupunginosassa Telliskivessä on neuvostoajan junavaunuihin tehty baari ja ravintola.

Idea kahvilaan tuli raitiotien kehitysohjelmasta, joka sai tietää, että Tampereella valmistettuja Helsingin ratikkavaunuja on poistumassa käytöstä melko hyväkuntoisina.

Yrittäjää kahvilalle tai ravintolalle ei vielä ole, eikä sen rakentamisesta ole päätetty. Tavoitteena on saada ratikkakahvila auki ensi kesäksi tai kesän aikana.

– Parhaillaan selvitetään mahdollisia sijainteja Keskustorin tuntumassa, toteutusmahdollisuuksia ja kustannuksia. Hankkeen esisuunnittelusta vastaa Tampereen kaupunki ja sen alla Viiden tähden keskustan ja Raitiotien kehitysohjelmat.

Taksikuskin syytteet kehitysvammaisen lapsen heitteillepanosta on hylätty käräjäoikeudessa. Pirkanmaan käräjäoikeus antoi ratkaisunsa tiistaina.

13-vuotias koululainen oli jätetty sadan metrin päähän kodista. Taksissa oli syyttäjän mukaan ohjeet, että 13-vuotias pitää jättää aikuiselta aikuiselle.

Naapuri löysi koululaisen läheisestä isosta ojasta. Tapaus on vuodelta 2016.

Oikeuden mukaan kuski toimi ohjeiden vastaisesti, muttei voinut tietää koululaisen joutuvan vaaraan eli hän ei syyllistynyt heitteillepanoon.

Tuomiosta voi vielä valittaa hovioikeuteen.

Tampereen yliopistojen ja ammattikorkeakoulun yhdistymiseen on aikaa enää vajaat kolme kuukautta.

Uuden Tampereen yliopiston rehtorilla on suuri työmaa: vuoden vaihteessa aloittavassa korkeakouluyhteisössä on 5 000 työntekijää ja 30 000 opiskelijaa.

– Työtä täytyy tehdä sen eteen, että meille rakentuu hyvä yhteinen henki ja kulttuuri, yhdistyvän yliopiston rehtori Mari Walls sanoo.

Yle tekee kolmen päivän ajan sisältöjä radioon, verkkosivuilleen ja televisioon Tampereen yliopistolta.

– Hauska päästä tekemään lähetystä muutamaksi päiväksi uuteen ympäristöön, ihmisten keskelle. Rakastan ulkolähetysten tekemistä, Radio Suomen Tampereen uusi aamujuontaja Maria Salovaara kertoo.

Mikä on hyvää, mitä pitäisi muuttaa?

Selvittelemme yliopistopäivien aikana muun muassa sitä, miten suuri muutos opintojen alku on uusille opiskelijoille, millaisia haasteita nuoret tutkijat kohtaavat ja millaista on käydä lukiota keskellä yliopistokampusta.

Kysymme haastateltavilta myös, mikä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on hyvää ja mitä pitäisi muuttaa. Näin kysymykseen vastasi rehtori Mari Walls.

– Kaikilla on mahdollisuus kouluttautua. Järjestelmä pitäisi saada sellaiseksi, ettei siihen tule katkoskohtia.

Mitä muut kysymykseen vastaavat, sen voit katsoa tähän juttuun päivittyvästä kuvavirrasta. Sosiaalisessa mediassa tapahtumia voi seurata tunnisteella #yleyliopistolla.