Sisävesiristeilijä M/S Tampere on ajanut karille Pyhäjärvellä Akaassa. Pelastuslaitoksen mukaan laivassa oli 19 matkustajaa ja viisi miehistön jäsentä.

Laiva oli matkalla Hämeenlinnasta Tampereelle, kun se ajautui matalikolle Jumusensalmen länsipuolella toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Karilleajo sattui hieman puoli kahdentoista jälkeen lauantai-iltana.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen mukaan matkustajat ja osa miehistöstä evakuoitiin yhden aikaan aamuyöllä ja he pääsivät jatkamaan Tampereelle linja-autolla.

Aamulehden mukaan matkustajat olivat Tampereen Ilveksen faneja, joita laiva oli kuljettanut Tampereelta Hämeenlinnaan seuraamaan Ilveksen ja HPK:n välistä ottelua.

Laivassa ei pelastuslaitoksen mukaan todettu vuotoa. Pirkanmaan pelastuslaitoksen päivystävän päällikön Jari Niemisen mukaan poliisi tutkii onnettomuuden syytä.

Jutussa käytetty kuva on julkaistu Wikimedia Commonsissa ja se on lisensoitu CC BY-SA 3.0 -lisenssillä.

Sisävesiristeilijä M/S Tampereen lauantai-iltainen karilleajo tapahtui karmeassa kelissä Jumusensalmen länsipuolella Akaassa.

– Pimeetä, sumuista ja vähän märkää, kuvailee Pirkanmaan pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Jari Nieminen Yle Uutisille.

Laivan 19 matkustajaa olivat Aamulehden tietojen mukaan Tampereen Ilveksen kannattajia. Ilves otti aiemmin illalla maukkaan vierasvoiton HPK:sta SM-liigan ottelussa Hämeenlinnassa, johon kannattajat olivat matkustaneet sisävesireittiä pitkin. Ilta-Sanomien tietojen mukaan menomatkalle osallistui noin 60 kannattajaa, joista valtaosa palasi Tampereelle linja-autoilla.

Turman sattuessa puoli kahdentoista jälkeen yöllä paluumatka M/S Tampereen kyydissä oli noin puolivälissä.

Päivystävän päällikön mukaan laiva on seilannut Tampereen ja Hämeenlinnan väliä "kymmeniä vuosia." Varustamon mukaan 30-metrinen alus on rakennettu vuonna 1957 ja sitä on entisöity viimeksi vuonna 2017.

– Poliisi tutkii syytä. Myös Onnettomuustutkintakeskukselle on ilmoitettu tapahtuneesta, Nieminen sanoo.

Matkustajien evakuointi oli päällikön mukaan suoritettu klo 1.11 aamuyöllä. Heidän matkansa jatkui ensihoidon tarkastuksen jälkeen Tampereelle linja-autokyydillä. Miehistöön kuului viisi henkilöä ja myös osa heistä evakuoitiin.

Laivasta ei ole löytynyt vuotoja ja pelastuslaitoksen mukaan sen irroitusta jatketaan päivän valjettua.

Muokattu klo 4.28: Akaalla -> Akaassa

Lue lisää:

Karille ajanut sisävesilaiva evakuoitiin Pyhäjärvellä Akaassa – Aamulehti: Matkustajat Ilves-faneja

Pieni Elnaz-tyttö on afganistanilaisen Sadeqin perheen silmäterä. Hän on syntynyt pakomatkalla Iranissa. Nelihenkiseen perheeseen kuuluvat Elnazin lisäksi neljä vuotta vanhempi isoveli, äiti ja isä Mustafa Sadeqi.

Mustafa Sadeqi kertoo vielä vähän kankealla, mutta ymmärrettävällä suomen kielellä, että perheen elämä kävi Afganistanissa mahdottomaksi.

– Minun kotimaassani on aina sota. Se on meille vaarallinen paikka.

Sadeqin perhe haki turvapaikkaa Suomesta lokakuussa 2015. Perhe asui ensin puolitoista vuotta Kihniön vastaanottokeskuksessa ja Kihniön lakkauttamisen jälkeen muutaman kuukauden Akaan Toijalassa. Nyt koti on terveysyhtiö Pihlajalinnan ylläpitämässä Karkun vastaanottokeskuksessa Sastamalassa.

Arki on asettunut uomiinsa. Vaimo ja pieni tyttö ovat kotona, poika koulussa, samoin Mustafa Sadeqi itse. Hän opiskelee Vammalan ammattikoulussa puusepäksi.

– Meillä on vaikeat kolme vuotta odottaa. Täällä on hyvä.

Sadeqin perhe on valittanut Maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä hallinto-oikeuteen. Perhe ei tiedä, milloin hallinto-oikeuden päätös tulee.

Epävarmuus varjostaa arkea

Karkun vastaanottokeskuksessa asuu tällä hetkellä 80 turvapaikanhakijaa. Tilat ovat vaatimattomat: yksi rintamamiesmallinen omakotitalo ja kaksi jo parhaat päivänsä nähnyttä rivitaloa.

Ilmapiiri on rauhallinen ja odottava, sanoo vastaanottokeskuksen johtaja Harri Heinonen.

– Asukkaiden kannalta on ikävä asia, kun he eivät tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Moni on valituskierteessä. He eivät tiedä, milloin saavat valituksiinsa vastauksia.

Karkku on perhevastaanottokeskus. Aikuisista parikymmentä opiskelee joko ammatillisissa opinnoissa tai Karkun evankelisen opiston kursseilla.

Tampereella joka neljäs turvapaikanhakija käy töissä

Tampereen kaupungin ylläpitämässä vastaanottokeskuksessa Kaupin vanhan sairaalan tiloissa asuu 250 turvapaikanhakijaa. Tampereella turvapaikanhakijoilla on aivan erilaiset mahdollisuudet työntekoon kuin vaikkapa Sastamalassa.

– Meidän aikuisista turvapaikanhakijoista nelisenkymmentä eli noin joka neljäs aikuinen käy töissä, kertoo vastaanottokeskuksen johtaja Anneli Salakari.

Yhtä moni on saanut koulutuspaikan keskuksen ulkopuolelta, lähinnä ammatillisissa opinnoissa. Vastaanottokeskuksessa on tarjolla suomen kielen alkeisopetusta. Lapset käyvät normaalisti koulua, ja osa alle kouluikäisistä on päivähoidossa.

Suurin osa sekä Karkun että Tampereen vastaanottokeskusten asukkaista on tullut Suomeen syksyllä kolme vuotta sitten.

Pitkä odotus näkyy epävarmuuden mukanaan tuomana stressinä.

– Psyykkinen kuormitus näkyy turhautumisena ja stressinä. Ihmiset toki reagoivat epätietoisuuteen hyvin yksilöllisesti, sanoo Anneli Salakari.

Mielekäs tekeminen edistää Salakarin mukaan turvapaikanhakijoiden mielenterveyttä.

– Opiskelu, työ ja erilaiset harrastukset auttavat heitä jaksamaan kuormittavassa elämäntilanteessa.

Kaksi kolmesta turvapaikanhakijasta tullut Suomeen vuonna 2015

Maahanmuuttoviraston tilannekeskuksen mukaan vastaanottojärjestelmässä on tällä hetkellä noin 11 100 turvapaikanhakijaa. Heistä 7 300 eli kaksi kolmesta on jättänyt ensimmäisen turvapaikkahakemuksensa vuonna 2015. Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa yli 32 000 ihmistä.

Vastaanottokeskuksissa päätöstä odottaa noin 7 100 ja yksityismajoituksessa noin 3 900 turvapaikanhakijaa. Loput noin sata hakijaa ovat maahanmuuttoviraston mukaan valinneet muunlaisen majoitusratkaisun.

Turvapaikkahakemuksista jo noin puolet on uusintahakemuksia. Uusintahakemuksen voi tehdä, jos hakija on saanut lainvoimaisen päätöksen aiemmasta hakemuksestaan.

Turvapaikkahakemusten määrää ei ole rajoitettu. Sisäministeriö asetti heinäkuun alussa työryhmän selvittämään mahdollisuuksia muuttaa uusintahakemusten käsittelyä. Tavoitteena on saada lakimuutokset voimaan vielä tällä hallituskaudella.

Yli 400 turvapaikanhakijaa saanut työluvan

Suomesta voi saada turvapaikan (Maahanmuuttoviraston verkkosivut), jos hakijalla on perusteltu syy joutua vainotuksi kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan. Kielteisen päätöksen saaneet eivät maahanmuuttoviraston mukaan tarvitse kansainvälistä suojelua.

Kielteisen päätöksen saaneet voivat kuitenkin tietyin ehdoin hakea Suomesta työperäistä eli työntekijän oleskelulupaa (Maahanmuuttoviraston verkkosivut). Työntekijän oleskelulupaa voi hakea jo turvapaikkaprosessin aikana. Luvan myöntämisen ehdoton edellytys on voimassa oleva matkustusasiakirja.

Maahanmuuttoviraston mukaan noin tuhat kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa on neljän vuoden aikana hakenut työntekijän oleskelulupaa eli lyhyemmin työlupaa. Vuonna 2015 hakijoita oli 134, tänä vuonna jo lähes 300. Kaikista hakeneista 426 on saanut luvan.

Lue lisää:

Turvapaikanhakijan työnhaku onnistuu harvoin ilman välikäsiä – Lapissa on löytynyt lähinnä siivoustyötä, vaikka työvoimapula vaivaa koko matkailualaa

Maahanmuuttovirasto muutti Afganistan-linjaustaan: Lapsiperheiden ei enää edellytetä pakenevan maan sisäisesti Kabuliin

Hasan Khademi käy suomalaista lukiota ja saa jopa kymppejä todistukseen – pian selviää, uhkaako häntä ja lukuisia muita käännytys Afganistaniin

Turvapaikkahakemuksen voi uusia loputtomasti – ministeriö selvittää mahdollisuutta muuttaa käytäntöä

Sisäministeri Mykkänen: Oleskeluluvan jälkeen heti työnhakuun

Maahanmuuttovirasto tarvitsee lisätilaa mielenterveysongelmista kärsiville turvapaikanhakijoille: "Harvoin ovat vaaraksi kenellekään muulle kuin itselleen"

Arviolta 40 000 suomalaista on seksuaalisesti kiinnostunut lapsista – pedofilian ennaltaehkäisylle suuri tarve

Suurin osa pedofiilisia ajatuksia tuntevista ei toteuta mieltymyksiään, eli he eivät syyllisty rikokseen. Moni kuitenkin ahdistuu tunteistaan ja ajatuksistaan. Avun hakemista vaikeuttaa pedofiliaan liittyvä valtava häpeä ja pelko siitä, mitä seurauksia asiasta puhumisesta voi itselle tulla. SeriE-hankkeen avulla pyritään ennaltaehkäisemään lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Avuntarve onkin suuri, sillä lähes kaikki syksyn terapia-ajat on jo varattu.

Ratsaa rohkeasti mummosi jääkaappi

Ikääntyneen jääkaappia saa ja pitääkin tutkia. Tätä mieltä on porilainen ravitsemusterapeutti Petra Rautakallio-Järvinen. Jääkaappi kertoo nopealla vilkaisulla, onko ruoka maistunut vai seisooko siellä viikkoja vanhaa ruokaa. Ratsaaminen kannattaa, sillä moni vanhus syö aivan liian vähän ja yksipuolisesti.

Rap-riimejä etsitään nyt Afrikasta

Moni länsiafrikkalainen artisti pyrkii Eurooppaan – Shado Chris ja muut Norsunluurannikon räppärit ovat päässeet jo lähelle unelmaa, ja musiikkijätit ovat rantautuneet etsimään uusia kykyjä. Ylen toimittaja tutustui köyhän maan uuteen vientivalttiin.

Sisävesiristeilijä ajoi karille Vanajavedellä, matkustajat evakuoitiin

Sisävesiristeilijä M/S Tampere ajoi karille sunnuntain vastaisena yönä Vanajavedellä. Kyydissä olleet 19 matkustajaa evakuoitiin, ja he selvisivät tapahtuneesta vammoitta. Laiva oli matkalla Hämeenlinnasta Tampereelle, kun se ajautui matalikolle Jumusensalmen länsipuolella vielä tuntemattomasta syystä.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet juuttuneet valituskierteeseen

Suomeen vuonna 2015 tulleista turvapaikanhakijoista 7 300 odottaa yhä turvapaikkapäätöstä. Määrä on kaksi kolmasosaa kaikista Maahanmuuttoviraston järjestelmässä olevista turvapaikanhakijoista. Turvapaikkahakemuksista jo noin puolet on uusintahakemuksia. Yle tapasi Sadeqin perheen Karkun vastaanottokeskuksessa Sastamalassa.

Sateita liikkuu Suomen yli

Sadealue kulkee tänään Suomen yli. Ylen meteorologin Matti Huutosen mukaan sää poutaantuu etelässä ja lännessä päivän mittaan, mutta idässä ja pohjoisessa tulee vielä iltapäivällä sadekuuroja. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Tampereen raitiovaunun väri selvisi vihdoin maanantaina.

Tamperelaiset saivat äänestää viikonloppuna kahdesta väristä: tiilenpunaisesta ja vaaleansinisestä.

Tiilenpunainen voitti äänestyksen. Punainen väri sai lähes 14 000 ääntä, joka oli 59 prosenttia kaikista annetuista äänistä.

Näin Yle Tampereen Facebook-sivulla asiaa kommentoitiin:

– Paremmin näkyvä voitti! Turvallisuus ennen kaikkea!

– Jess! Tehtaiden ja tiilen kaupunki.

– Toivottavasti se on sellainen kiiltävä, ylpeän upea, niin kuin Ferrari eikä mikään tunkkainen, vanhan ja auringossa väripigmenttinsä menettäneen Fiatin värinen.

Vaaleansininen vaihtoehto sai lähes 10 000 ääntä, eli äänestys oli varsin tiukka.

Yleisöäänestyksessä annettiin yhteensä 23 578 ääntä, joka on noin kymmenesosa Tampereen väkiluvusta. Äänestyksessä tosin myös esimerkiksi ympäristökuntalaiset saattoivat äänestää.

Tampere täyttää tänään 239 vuotta ja ratikan väri julkaistiin samana päivänä.

Raitiovaunun ulkomuodon valmistumisen ja kaupungin merkkipäivän kunniaksi Tampereen Raatihuoneen julkisivu valaistaan. Raatihuone on punaisen sävyissä aamusta lähtien koko maanantaipäivän ajan.

Ratikka alkaa kulkea vuonna 2021

Ratikan ulkomuoto julkistettiin keskiviikkona, mutta silloin ei vielä tiedetty väriä. Ratikan muotoilua on tehty tämän vuoden alusta asti.

– Syksyn aikana on käynnissä raitiovaunun sisäosien yksityiskohtainen muotoilu. Vuoden alussa tamperelaiset pääsevät jälleen osallistumaan raitiovaunun suunnitteluun arvioimalla matkustamon istuinkuosivaihtoehtoja, samalla kun voivat tutustua ratikkaan oikeaa raitiovaunua jäljittelevän malliratikan eli maketin avulla, toimitusjohtaja Pekka Sirviö Tampereen Raitiotie Oy:stä sanoo.

Ratikasta tulee Suomen pisin ja levein.

Ratikka alkaa liikkua Tampereella vuonna 2021. Se kulkee Pyynikintorilta Hervantajärvelle asti. Kyytiin pääsee keskimäärin 600 metrin välein. Reitin löydät täältä.

– Päävärille on jätetty vaunussa paljon tilaa, sanoi muotoilija Jussi Hurskainen Idis Designista viime viikolla.

Ratikan väristä on ollut paljon polemiikkia Tampereella.

Raitiovaunujen valmistus aloitetaan Kajaanin Otanmäessä vuonna 2019. Ensimmäisen raitiovaunun arvioidaan valmistuvan vuoden 2020 alussa.

Teemavaunut erivärisiä

Tampereelle on tilattu 19 raitiovaunua. Aiemmin on kerrottu, että ratikan kaikista vaunuista ei tule samanvärisiä.

Punaisten raitiovaunujen rinnalla saatetaan nähdä tulevaisuudessa eri teemoihin teipattuja raitiovaunuja. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan raitiovaunukalustoon kuuluisi kaksi teemaratikkaa, joista toinen on ratikkataiteen ja toinen kaupunkitapahtumien käytössä.

Raitiovaunussa käytetään metallihohtomaalia. Punaisen päävärin lisäksi raitiovaunussa on käytössä harmahtavan musta metallihohtomaali. Metallihohtomaalipinnat heijastavat raitiovaunun ympäristöä sekä muuttuvat valon ja varjon mukaan.

ForCity Smart Artic X34 -mallin raitiovaunut ovat 37 metriä pitkiä, kolmiosaisia ja kahteen suuntaan ajettavia. Raitiovaunussa on 104 istumapaikkaa ja ruuhka-aikaan tilaa 264 matkustajalle.

Raitiovaunut valmistetaan Transtech Oy:n Kajaanin Otanmäen -tehtaalla.

Lue lisää:

Keskustelu ratikan väristä käy kuumana Tampereella: "Takaisin 1980-luvulle! Silloin pikkulasten talvihaalareitakin myytiin vain näissä väreissä

Ensimmäiset kuvat Tampereen ratikan ulkomuodosta julki: Kaksi vaihtoehtoa julki

Tampereen suurin työmaa ikinä tukkii pääväyliä vuosikausia: "Valmistuu koko ajan"

Tampereen ratikan väriä arvioitiin yli 14 300 kertaa

Tampereella kasvatetaan Suomen ehkä erikoisinta nurmikkoa ratikan alle

Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) arvostelee Twitterissä tamperelaisen koulun kannustavan vihaan politiikkoja kohtaan. Huhtasaari julkisti Twitterissä kuvan oppilaiden työstä.

– Useat opiskelijat ovat ottaneet minuun yhteyttä ja kertoneet, kuinka koulujen opettajat vihapuhuvat ja lietsovat ja kannustavat vihaan demokraattisesti valittuja poliitikkoja kohtaan. Tätä tapahtuu peruskoulussa ja lukiossa, Huhtasaari sanoo Twitterissä.

Kuvassa oppilaat ovat laittaneet poliitikkojen kuvia maahanmuutosta kertovan julisteen alla. Otsikossa lukee Suomeen vai kuoleen?

Suomeen tekstin alla ovat Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston kuvat ja kuoleen-tekstin alla Laura Huhtasaaren ja Jussi Halla-ahon kuvat. Huhtasaaren avauksesta alkoi Twitterissä kova keskustelu. Osa vaatii sosiaalisessa mediassa opettajalle potkuja ja ihmettelee koulujen toimintaa.

Osa arvostelee opettajan koulutuksen saanutta Huhtasaarta siitä, että hän julkaisi oppilaiden etunimet ja koulun nimen.

Oppilaisiin kohdistuu nimeltä arvostelua ja yhdessä jopa uhkausta väkivallasta. Tämä viesti on julkaistu 14 tuntia sitten, eikä sitä ole poistettu.

– Jokainen pätevä opettaja tietää, ettei alaikäisten oppilaiden tunnistetietoja, töitä tai mitään muutakaan koskaan laiteta nettiin ilman lupaa, Twitterissä arvostellaan Huhtasaarta.

Koulu: Ikävä yllätys

Koulun rehtori sanoo, että kuva on irrotettu asiayhteyksistä. Yhdeksäsluokkalaisten tehtävä oli tehdä kantaa ottavia julisteita. Rehtorin mukaan kansanedustaja ei olisi saanut julkaista kuvaa ilman lupaa.

– Oli ikävä yllätys, pakko myöntää. Oppilaiden nimiä ei saa julkaista ilman lupaa.

Koulu on saanut sähköpostilla ja tekstiviestillä yksittäisiä viestejä, joissa rehtorin mukaan syytetään aivopesusta, marxismista ja jihadismista.

Yle ei julkaise koulun nimeä oppilaiden alaikäisyyden takia.

Huhtasaari: Koko nimet olisin rajannut

Laura Huhtasaari kertoo saaneensa valokuvan, kun oppilaat itse ja vanhemmat ovat olleet yhteydessä.

– Oppilaat itse ja heidän vanhempansa ovat olleet yhteydessä. En nyt ota kantaa, keneltä juuri tämän kyseisen sain.

– Koulujen oppilaat ovat olleet yhteydessä aiemminkin muun muassa presidentinvaalien aikana ja kertoneet, kuinka opettajat olivat puhuneet minusta ja perussuomalaisesta puolueesta asiattomasti opetustilanteissa. Opettajien tehtävä ei ole lietsoa pelkoa jotain tiettyä demokraattista puoluetta tai poliitikkoa kohtaan, Huhtasaari kertoo Ylelle sähköpostitse.

Kommenteissa tuli kritiikkiä siitä, että oppilaiden nimet näkyivät kuvissa. Arvostelijoiden mukaan tästä voi seurata vihakampanja oppilaita kohtaan.

– Kyseessä on koulun aulassa julkisesti esillä oleva teos. Siinä on etunimet, koko nimet olisin rajannut pois. Luonnollisesti opettaja ja rehtori ovat vastuussa, millaisia töitä koulun seinille päätyy. Vastuu on opettajalla ja rehtorilla, ei oppilailla, Huhtasaari korostaa.

Oppilaiden juliste on ollut aiemmin esillä Instagramissa.

– Osoitus kouluissamme olevasta ilmapiiristä, että ainoa mistä koulun aikuiset ja apulaispormestari ovat huolissaan, on minun julkaisemani kuva, Huhtasaari sanoo.

Apulaispormestari: Opetussuunnitelma ohjaa koulujen toimintaa

Tampereen apulaispormestari, opettaja Johanna Loukaskorpi (sd.) sanoo, ettei poliitikkojen tulisi puuttua opetuksen sisältöihin.

– Minusta on erittäin ikävää, että kansanedustaja nostaa twiitissään yksittäisen koulun ja oppilaat esiin julistaakseen omaa poliittista aatettaan. Kansanedustajien tulisi kannustaa nuoria yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen - ei yrittää kieltää sitä tai asettaa keinoja kyseenalaisiksi, mikäli ne eivät satu istumaan oman puolueen ajatusmaailmaan.

Loukaskorven mukaan esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmaan kuuluu opiskella vaikuttamista ja vaikuttamisen keinoja sekä tapoja.

– Henkilökohtaisesti pidän oppilaiden julistetta erittäin onnistuneena, sillä se herättää ajatuksia ja on vaikuttava. Kouluissa voidaan nyt keskustella, kuinka merkittävä vaikutus voi yksittäisellä julisteella olla tai kuinka kuvat saattavat somessa levitä käsittämättömän laajalle. Poliitikkojen tulisi antaa kouluille kasvatus- ja työrauha, eikä puuttua opetuksen sisältöihin. Opetussuunnitelma ohjaa koulujen toimintaa.

Klo 11.20 Artikkelia on täydennetty apulaispormestarin kommenteilla.

klo 12.40 Korjattu tieto, että kuva on oppilailta. Huhtasaari ei ota kantaa, keneltä kyseinen kuva on tullut. Vanhemmat ja oppilaat ovat hänen mukaansa olleet yhteyksissä.

klo 13.25 Lisätty, että kuva on ollut aiemmin esillä Instagramissa ja Huhtasaaren uusi kommentti.

Ympäristönsuojeluviranomaiset tekivät tarkastuksen Oriveden kultakaivokseen maanantaina aamupäivällä. Tarkoituksena oli selvittää, onko kultakaivoksessa salainen kaatopaikka, kuten Suomen Kuvalehti aiemmin kertoi.

Pirkanmaan Ely-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Tuija Sievi-Korte kertoo, että kaivoksesta löytyi juuri sellainen kaatopaikka kuin Suomen Kuvalehden kuvissa.

– Siellä oli sekalainen kasa jätettä, muutaman metrin korkea ja leveä kasa, Sievi-Korte sanoo.

Sievi-Korte ei lähde arvioimaan, mitä jätettä kasassa oli.

– Ei sitä voinut mennä tonkimaan, Sievi-Korte sanoo.

Kuvalehden mukaan kaivostunneleissa on tyhjiä räjähdelaatikoita ja öljytynnyreitä sekä muovia ja metallia.

Sievi-Korte sanoo, että kaatopaikan tutkiminen oli vaikeaa pimeässä kaivostunnelissa taskulampun valossa. Kasa löytyi 66 metrin syvyydestä.

Ely-keskus odottaa parhaillaan selvitystä kaatopaikasta kaivosyhtiö Dragon Miningilta. Tämän jälkeen ratkaistaan muun muassa se, mitä kaatopaikalle pitää tehdä. Sievi-Kortteen mukaan asia on myös poliisin tiedossa.

Poliisi aloitti esiselvityksen

Sisä-Suomen poliisi tiedotti maanantaina iltapäivällä, että se on aloittanut esiselvityksen kaivoksen jätteiden käsittelystä. Poliisi on ollut yhteydessä Ely-keskukseen ja alueen ympäristörikosryhmään kuuluvaan syyttäjään.

Poliisi on saanut tietoa Ely-keskuksen tarkastuksesta. Poliisin mukaan tarkastus vahvisti, että alueelta on löytynyt jätteitä, joita ei ole käsitelty asianmukaisesti.

Poliisi selvittää, onko joku mahdollisesti syyllistynyt rikokseen. Esiselvitysten tulosten odotetaan valmistuvan ensi viikon lopulla. Silloin ratkaistaan muun muassa, aloitetaanko esitutkinta ja mitä mahdolliset rikosnimikkeet olisivat.

Täydennetty poliisin tiedoilla 1.10.2018 klo 14:28

Metsähallituksen luontopalveluiden mahdollisuudet pitää kansallispuistojen ja virkistysmetsien palveluja kunnossa on kiinni valtion budjetista. Luontokohteiden yli 40 miljoonan euron korjausvelan lisäksi historiallisten kohteiden ylläpitoon tarvittaisiin yli 70 miljoonaa euroa.

Rahapulan takia luontopalvelut ovat asettaneet korjattavat kohteet tärkeysjärjestykseen. Suosituimmat kansallispuistot ohittavat pienemmät sivukohteet. Kun niiden huoltotöistä jää aika, poiketaan ”sivupoluille”.

Siksi Oriveden Pukalan virkistysmetsissä tehtävä pitkospuiden ja kävelysillan korjaus on harvinainen tapaus.

Vangit apuna Pirkanmaalla

Pukalanjärveä sanotaan Pirkanmaan Inariksi. Reitit kulkevat läpi synkkien kuusimetsien. Alueella retkeilevät lähiseudun asukkaat.

Tampereelle on matka vajaa sata kilometriä.

Metsähallituksen kohteita voitiin pitää paremmassa kunnossa, kun niitä hoidettiin vielä työllisyystöinä. Se mahdollisuus jäi pois muutama vuosi sitten. Myös EU:n rahastojen ehdot ovat muuttuneet niin, ettei sieltä saa rahaa retkeilyinfran kunnostukseen. Jäljelle on jäänyt valtion budjettirahoitus.

Pirkanmaalla avuksi on saatu vankityövoimaa Vilppulasta.

Miksi maastoon pitää päästä pikkukengissä?

Puistomestari Henri Solismaa on nelihenkisen rakennusryhmän kymppinä. Miehet käyvät tarmokkaasti lahonneen kävelysillan kimppuun, pätkivät sen peräkärryyn ja heti alkaa uuden puron ylittävän kannen rakentaminen.

– Reittejä on metsissä niin kauhea määrä, ettei niitä kaikkia voida pitää kunnossa. Enkä näe syytä siihen, miksi niitä pitäisi pitää kunnossa, jos niiden käyttö on vähäistä. Syrjäisempiä kohteita on karsittava, Henri Solismaa sanoo.

Pitkospuiden rakentamisbuumi alkoi 1980-luvulla. Silloin perustettiin myös kansallispuistoja. Niidenkin rakenteet ovat tulleet tiensä päähän. Liiterit ja tulipaikat ovat huonossa kunnossa.

– Olen sitä hommaa miettinyt niin, että jos maastoon lähdetään, niin pitääkö sinne luontoon päästä lenkkarit jalassa. Kuitenkin kumisaappaat ja muut varustevalinnat kun on kunnossa, niin siellä ei tarvitse olla viimeisen päälle pitkospuita.

Puistomestarin puheesta kuultaa metsien miehen näkökulma. Ovatkohan nykyajan parkettipartiolaiset tottuneet vähän liian helppoon?

– Oikealla jalkinevalinnoilla pääsee kosteammankin paikan yli, Solismaa sanoo.

Korjausvelka kiusaa myös Seitsemisessä

Seitseminen on Pirkanmaan vanhin kansallispuisto. Myös täällä on ongelmia peruspalveluissa. Pitkospuut ovat paikoin huonokuntoisia ja alueen suosion kasvuun pitäisi vastata esimerkiksi rakentamalla suuremmat polttopuuvarastot ja puuvajat.

Monen muun kansallispuistoin tavoin myös Seitsemisen opastuskeskus on muuttumassa yritysvetoiseksi retkeilykeskukseksi ohjelma- ja majoituspalveluineen. Ravintolatoiminta on ollut jo kauan yksityisen yrittäjän hoidossa, nyt etsitään myös muusta tarjonnasta vastaavia firmoja.

Puistonjohtaja Tuula Peltonen on puun ja kuoren välissä. Kiinnostuneita yrittäjiä on tiedossa, mutta alueella olisi hyvä tehdä välttämättömiä korjauksia, jotta toimintaedellytykset olisivat kunnossa.

– Luontomatkailulla on oikeasti työllistävä vaikutus näille syrjäkulmille, mutta ydinpalvelujen on oltava kunnossa. Se vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen ja siihen, miten he kokevat yrittäjän palvelut.

– Alueen huono kunto on riski yrittäjille, Tuula Peltonen summaa.

Seitseminen ei ole saanut lisätalousarviorahoitusta. Se kyllä kelpaisi. Retkeilyverkoston kunnostamiseen tarvittaisiin 200 000 euroa. Myös 1980-luvulla valmistuneen opastuskeskuksen korjaukset ja lämmitysjärjestelmän uusiminen ovat toivelistalla.

Ylen Mennään metsään -kampanja huipentuu lokakuun ensimmäisellä viikolla, jolloin tarjolla on runsaasti metsäaiheista ohjelmaa niin radiossa, tv:ssä kuin Yle Areenassakin.

– Myös politiikan talous on huomiotaloutta, kommentoi politiikan tutkija Emilia Palonen kansanedustaja Laura Huhtasaaren twiittiä, jossa tämä nostaa esiin tamperelaiskoulun oppilaiden valmistaman julisteen.

Maahanmuuttoa käsittelevään julisteeseen oli laitettu otsikon "Suomeen vai kuoleen" alle poliitikkoja. Huhtasaari ja Jussi Halla-aho olivat "kuoleen" sanan alla, ja Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto olivat toisella puolen. Kuvan julisteesta oli alunperin julkaissut Instagramissa Tampereen kaupungin kultturiohjelma Taidekaari.

Huhtasaaren mielestä työ lietsoo vihaan poliitikkoja kohtaan.

Palonen puolestaan epäilee, että Huhtasaaari haluaa näin provosoida ja nostaa esiin itseään. Toisaalta poliitikon kuuluukin hypettää sen minkä kerkiää.

– Poliitikko olisi huono, jos hän ei yrittäisi nostaa asiaansa esiin mediassa. Median tehtävä taas on olla vahtikoira, joka suhtautuu kriittisesti asioihin, joita sille syötetään, Palonen sanoo.

Toisaalta skandaalit usein peittävät alleen jotain muuta. Politiikassa luodaan hänen mukaansa usein skandaaleja, kun halutaan piilottaa ikävämpiä asioita tai ei ole muuta sanottavaa.

Palonen muistuttaa kuitenkin, että julisteen kohdalla ei ole kyse poliittisesta kampanjasta., vaan kouluissa pyritään kehittämään itseilmaisua ja poliittista ajattelua, yhteiskunnassa oloa.

– Kyseessä on kuitenkin harjoitteluvaihe, ja se pitäisi huomioda.

Opetushallitus korostaa opetuksen puolueettomuutta

Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallituksesta pitää kovina Huhtasaaren johtopäätöksiä, joiden mukaan kouluissa julistetaan tiettyä aatesuuntaa ja demonisoidaan perussuomalaisia.

– Lähtökohta kouluopetuksessa on, että se perustuu koulutussuunnitelmaan ja on puoluepoliittisesti sitouttamatonta, hän sanoo.

Koulussa opetetaan taitoja ja valmiuksia lapsille ja nuorille, jotta he oppivat toimimaan demokraattisessa yhteiskunnassa. Ajankohtaiset asiat kiinnostavat heitä ja niistä käydään keskusteluja. Voi olla, että sellaisissa yhteyksissä oppilaiden mielipiteet voivat kärjistyä, mutta opettajilla on tietysti vastuu tällaisissa tilanteissa, Kauppinen korostaa.

Koulujen tehtävä on tuoda opetuksessa esille eri puolueiden kantoja, ohjata oppilaita kriittiseen ajatteluun ja myös medialukutaitoon.

Kauppisen mukaan Huhtasaarenkin olisi väärinymmärrysten välttämiseksi ollut hyvä olla yhteydessä kyseiseen kouluun ja selvittää, mitä siellä on oikeasti tapahtunut. Huhtasaari voisi vieläkin selvittää asiaa sitä kautta.

Somekeskusteluissa opettajille on vaadittu potkuja ja työn tehneitä oppilaita on jopa uhattu väkivallalla. Se kuulostaa Kauppisen mukaan kovalta.

– Meillä on Suomessa erittäin ammattitaitoiset ja eettisesti hyvin toimivat opettajat. Toki aina voi ylilyöntejä tapahtua. Tässä on kuitenkin käsitykseni mukaan kyse oppilaiden työstä.

Kauppinen uskoo, että asian selvittely jatkuu paikallisella tasolla.

Kansanedustaja Laura Huhtasaari hermostui koululaisten työstä: Julkaisi koulun ja oppilaiden etunimet – koulu sai vihapostia jihadismista

Sähkön hinta on noususuunnassa.

Alalla kerrotaan syyksi mm. kuiva kesä ja päästöoikeuksien hintojen tuntuva nousu. Nämä vaikuttavat energiamaksuun.

Lisäksi sähkön siirtohinnoissa on nousupainetta, koska maakaapelointi ja muu säävarmuus maksaa.

Esimerkiksi Leppäkosken Sähkö kertoo korottavansa marraskuun alussa toimitusmaksua 15 prosenttia ja siirtohintaa 8 prosenttia.

Tampereen Sähkölaitos puolestaan nostaa useiden tuotteidensa hintaa parikymmentä prosenttia.

Vähänpuoleisesti sähköä käyttävä kerrostaloasukas selviää korotuksista muutamalla eurolla kuukaudessa, mutta sähköllä tai maalämmöllä lämpiävässä pientalossa uudet hinnat tuntuvat selvästi enemmän.

Tampereen keskustaan on ilmestynyt mystinen reikä, jonka syntymisen syystä on vasta teorioita.

Reikä paljastui maanantaina illansuussa, kun ilmeisesti kadulla liikkunut ohikulkija huomasi yhden nupukiven Keskustorilla painuneen maan alle.

Ylen toimittaja Mari Siltanen kuvasi tiistaina aamulla, miltä Keskustorin reikä näyttää:

Reikä on laajentunut, kun nupukiviä on purettu pois.

Pelastuslaitos tuli paikalle neljän jälkeen ja huomasi, että kiveyksessä oli nupukivien alla ammottava aukko. Nupukivet pysyivät kiinni toisissaan vain sidoshiekalla. Asiasta kertoi ensin Aamulehti.

Kiveykseen tullut mystinen reikä sai paljon huomiota ohikulkijoilta. Vaarallinen reikä aidattiin, ettei kukaan loukkaisi itseään. Keskustorilla oli maanantaina paljon väkeä, koska Tampereen päivän vastaanotolle osallistui noin 400 vierasta.

Sortumavaaran vuoksi liikennettä rajoitettiin Raatihuoneen lähellä. Kuopan ilmestyminen yhtäkkiä lisäsi epätietoisuutta, voiko vastaavia reikiä olla myös muualla nupukivien alla.

Ainakin kaksi eri teoriaa

Tampereen Veden putkimestari Tommi Kivimäki nimittää aukkoa mysteerireiäksi.

– Saimme hälytyksen kuudelta illalla ja tarkistimme, että vesijohdot eivät vuoda. Reikä aidattiin. Mysteerireiän synnystä ei ole vielä teoriaa, mutta jonnekin maat ovat hävinneet, Kivimäki kertoo Ylelle.

Tampereen Vesi selvitti tiistaina aamulla, johtuuko kuoppa viemäreistä. Viemärit kuvattiin aamupäivällä.

Viemäreissä ei havaittu poikkeamia.

– Syy on jäämässä mysteeriksi, emme tiedä, mitä tapahtui.

Yksi mahdollisuus on, että vanhat viemäriputket on aikoinaan jätetty maan alle ja ne ovat romahtaneet ja maa vajonnut sitä kautta.

– Aiemmin on ollut tapana jättää maan alle vanhoja viemäriputkia ja reikä on voinut syntyä tätä kautta. Tämä on kuitenkin van teoriaa, Kivimäki sanoo.

Kivimäen mukaan on epätodennäköistä, että vastaavia reikiä olisi muita Keskustorilla.

Toinen vaihtoehto on, että reikä on syntynyt ratikkatyömaan takia.

Keskustorilla oli elokuussa Raatihuoneen katon rajaan asti ulottuva vesisuihku. Kovalla paineella tullut vesisuihku johtui vanhan putken liitoksen pettämisestä raitiotietyömaalla, kertoi Aamulehti elokuussa.

Suihku oli Tampereen Hämeenkadun puolella, mutta Kivimäen mukaan on mahdollista, että vesi on kulkeutunut Raatihuoneen edustalle.

– Tämä on kuitenkin aika kaukaa haettu teoria, hän sanoo.

Seuraamme tilannetta.

Kello 10.22 lisätty tietoja, mikä on voinut aiheuttaa reiän Keskustorille.

Kokonkallion louhimon toiminta Tampereella haluttaisiin muuttaa ympärivuotiseksi ja kesätaukoa lyhentää.

Paikalliset ja luonnonsuojelijat näkevät toiminnan lisäämisessä riskejä.

– Kyllähän tämä tilanne on aika ajoin koko lailla hankala. Meteli ja liikenne ovat kasvaneet vuodesta 2010, ja nämä seikat huolestuttavat meitä paikallisia, Antero Pitkänen sanoo. Hän viettää eläkepäiviään omakotitalossa aivan Kintulammen luonnonsuojelu- ja retkeilyalueen sekä YIT Infra Oy:n Kokonkallion louhimon kupeessa Tampereen Teiskossa.

"Kyllähän tämä melkoinen katastrofi on"

YIT on hakenut luvan muutosta toiminta-aikoja koskeviin lupamääräyksiin, jotka tällä hetkellä rajoittavat louhinnan alkamisen aamuseitsemään ja kieltävät kiviaineksen irrottamisen huhtikuun puolestavälistä elokuun loppuun.

Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaoston päätettäväksi jää, voiko Kokonkalliolla jatkossa louhia aamukuudesta iltakymmeneen läpi vuoden kaikkina muina kuukausina paitsi heinäkuussa.

– Kyllähän tämä melkoinen katastrofi on. Kun tieto melusta leviää, retkeilijät äänestävät helposti jaloillaan ja alkavat hakea rauhallisempia paikkoja, Pitkänen tulkitsee.

Pitkänen kuvailee louhimoiden räjäytystöiden vaikutuksia alueella elämiseen epämiellyttäviksi, esimerkiksi lähialueen koirat villiintyvät. Talonsa kunnon Pitkänen tarkastaa aina tärähdyksen jäljiltä. Toinen epämiellyttävä sivuvaikutus on Pitkäsen mukaan tiheästi edestakaisin liikkuvat sora-autot.

– Eritoten Sorilan päässä Pulesjärventietä kuljetusliikenne on tiuhaa. Koska kevyen liikenteen kaistoja ei ole, joutuvat koululaiset kävelemään tien reunaa. Onneksi mitään ei ole sattunut.

Lokakuun 8. päivään asti on mahdollista jättää lupahakemusta koskevia muistutuksia.

Asiasta on tehty myös pykälä pykälältä lupamuutosta kritisoiva nettiadressi, jonka on tehnyt tamperelainen varatuomari Mirva Salonen. Adressit.comissa luettavissa oleva julkilausuma on kerännyt viidessä päivässä 86 allekirjoitusta.

Louhiminen ja retkeily sopivat huonosti yhteen

Kintulammen täksi kevääksi valmistunut retkeily- ja luonnonsuojelualue oli Tampereen kaupungin satavuotislahja Suomelle. Alue on kerännyt kehuja persoonallisista laavuistaan ja kuluneen vuoden kävijämääräksi arvioidaan 30 000–40 000 retkeilijää.

Alueen vanhimmat kilpikaarnaiset aihkimännyt eli kasvamisen lopettaneet männyt ovat arviolta jopa 400-vuotiaita.

Tampereen kaupungin omistaman Ekokumppanit Oy:n projektiasiantuntija, Kintulammen huollosta ja ylläpidosta vastaava Petri Mäkelä kertoo ihmisten löytäneen tuoreet pitkospuut ja laavujen olleen kovassa käytössä.

Mäkelä myös tunnistaa Pitkäsen maalailemat uhkakuvat.

– Kyllä varmasti kesäpäivänä kuuden jälkeen, kun metsä alkaa rauhoittua ja kuikat alkavat laulamaan, niin jos se murskaustöiden tasainen jyskytys alkaisi niin olisi sillä häiritsevä vaikutus. Taustahäly muodostuu koko alueelle.

Voisiko soraa louhia muualta?

Mäkelä sanoo, että vaikka aluetta ympäröivät Lohja Ruduksen, NCC:n ja YIT Infran louhimot, voi koko seutua tulevaisuudessa kehittää retkeilyalue edellä.

– Kun muutetaan jonkin alueen statusta niin voitaisiin muuttaa myös ympäristöä palvelemaan sitä uutta ajattelua. Luontomatkailua ja luonnon hyvinvointivaikutuksia ollaan viime aikoina nostettu tosi paljon esiin ja varmasti tulevaisuudessa tulevat olemaan vielä entistä isompia trendejä.

Mäkelä ymmärtää rakennusyhtiöiden kovan tarpeen soralle.

– Tottakai kiveäkin tarvitaan ja tietä tehdään, mutta esimerkiksi ysitien varressa louhitaan soraa kallioleikkauksesta, mikä on muutenkin meluisassa paikassa ja hyvien yhteyksien varrella. Kun toimitaan noin, niin ei tule tällaisia kysymyksiä vastaan.

Lue lisää:

Lukijoiden kuvat esittelevät Suomen kahdeksan luontokohdetta, joista harva tietää

Tampere suojeli 548 hehtaaria metsää: Teiskon Kintulammin vanhimmat puut 400-vuotiaita

Tampere lahjoittaa laajat luonnonsuojelualueet satavuotiaalle Suomelle

Korjattu 16:50 julkilausuman internetsivun nimeä.

Pirkanmaan käräjäoikeus antaa tänään tuomionsa Eppu Normaalin kitaristin Mikko "Pantse" Syrjän rikosjutussa.

Syyttäjä vaatii Syrjälle ehdollista vankeusrangaistusta ex-puolisonsa toistuvasta pahoinpitelystä.

Häntä syytetään kolmesta perusmuotoisesta pahoinpitelystä Ylöjärvellä Pirkanmaalla vuosina 2014 ja 2016. Syrjä ei ole myöntänyt pahoinpitelyjä.

Syyttäjällä on todisteina muun ohella lääkärinlausuntoja ex-puolison saamista vammoista ja tämän soittamia hätäkeskuspuheluita.

Syrjä tunnetaan muun muassa useita kulta-, platina- ja tuplaplatinalevyjä myyneen Eppu Normaalin kitaristina, säveltäjänä ja tuottajana.

Pantse Syrjää syytetään kolmesta eri pahoinpitelystä – bändin jäseniä mukana oikeudessa

Tamperelainen koulu on ottanut vartijan kansanedustaja Laura Huhtasaaren (ps.) puheista syntyneen kohun jälkeen.

Huhtasaari arvosteli viikonloppuna Twitterissä tamperelaisen koulun kannustavan vihaan politiikkoja kohtaan. Huhtasaari julkisti Twitterissä kuvan oppilaiden työstä.

– Useat opiskelijat ovat ottaneet minuun yhteyttä ja kertoneet, kuinka koulujen opettajat vihapuhuvat ja lietsovat ja kannustavat vihaan demokraattisesti valittuja poliitikkoja kohtaan. Tätä tapahtuu peruskoulussa ja lukiossa, Huhtasaari sanoi.

Huhtasaaren viestistä alkoi kova keskustelu puolesta ja vastaan.

Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi sanoi Ylelle keskiviikkona, että koulun henkilöstö ja rehtori ovat saaneet ikävää palautetta kohun jälkeen. Koulu kertoi maanantaina saaneensa viestejä, joissa syytetään aivopesusta, jihadismista ja marxismista.

– Itse olen lukenut muutamia sähköposteja, jotka ovat menneet koululle. Voin sanoa, että möröt ovat nousseet koloistaan, Loukaskorpi kuvaa palautetta.

Hänen mukaansa vartijan läsnäolo koululla mietitään tapauskohtaisesti.

– Kaupunki on katsonut, että parempi on, että vartija on paikalla. Päivä kerrallaan katsotaan, mikä on tarve.

Vartijasta uutisoi ensin Iltalehti.

Yleensä koulussa vahtimestari

Tampereen kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä kertoo, että yleensä koulussa on vain vahtimestari. Koulupäivät ovat sujuneet koulussa rauhallisesti, mutta vartija on varuilta paikalla.

– Koulu on avoin ja opetus on avointa. Silloin kun on oletettua uhkaa, aika matalalla kynnyksellä lähdetään siihen tueksi.

Järvelä arvostelee Huhtasaarta avauksesta.

– Kohu on ollut poliittisia tarkoitusperiä palveleva ja tarkoitushakuisesti tehty. Aikuisen ihmisen ihon alle on mennyt oppilaiden tekemä työ, jota tulkitaan vielä väärin.

Koulun mukaan kuva oli irrotettu asiayhteydestä. Oppilaiden tehtävä oli tehdä kantaa ottavia julisteita. Yle ei kerro koulun nimeä, koska oppilaat ovat alaikäisiä.

Kuvassa oppilaat ovat laittaneet poliitikkojen kuvia maahanmuutosta kertovan julisteen alla. Otsikossa lukee Suomeen vai kuoleen?

Suomeen tekstin alla ovat Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston kuvat ja kuoleen-tekstin alla Laura Huhtasaaren ja Jussi Halla-ahon kuvat.

Järvelän mukaan julisteessa kuolemalla ei viitata poliitikkoihin, vaan maahanmuuttajien palauttamiseen.

– Opetussuunnitelma on ihan parlamentaarisesti sovittu. Se lähtee arvokkaista ihmisyyteen perustuvista arvoista. En allekirjoita Huhtasaaren väitettä.

Huhtasaari: Kuva oli julkaistu aiemmin

Huhtasaari on vedonnut siihen, että kuva oli julkaistu aiemmin Instagramissa ja siinä näkyi silloin samat tiedot. Hänen mukaansa vastuu on koululla ja rehtorilla.

– Sillä, kuka työn on tehnyt, ei ole mitään merkitystä. Kouluissa aikuisilla pitää olla homma hanskassa ja ilmapiiri sellainen, joka ei johda minkään puolueen demonisoimiseen, Huhtasaari kommentoi blogissaan.

Huhtasaari kommentoi keskiviikkona vartijaa sanomalla, että hyvä, että koulupäivä sujui rauhallisesti.

– Koulujen oppilaat ovat olleet yhteydessä aiemminkin muun muassa presidentinvaalien aikana ja kertoneet, kuinka opettajat olivat puhuneet minusta ja perussuomalaisesta puolueesta asiattomasti opetustilanteissa. Opettajien tehtävä ei ole lietsoa pelkoa jotain tiettyä demokraattista puoluetta tai poliitikkoa kohtaan, Huhtasaari kertoi Ylelle maanantaina.

– Osoitus kouluissamme olevasta ilmapiiristä, että ainoa mistä koulun aikuiset ja apulaispormestari ovat huolissaan, on minun julkaisemani kuva, Huhtasaari sanoi.

Opetusministeri kehottaa jättämään koulut rauhaan, Huhtasaari ei niele arvostelua

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kehottaa kansanedustaja Laura Huhtasaarta (ps.) jättämään koulut rauhaan.

Ministeri painotti kommentissaan STT:lle tänään, että on vastuutonta lietsoa vihapuhetta oppilaita kohtaan. Grahn-Laasonen totesi luottavansa suomalaisten opettajien ammattitaitoon ja arvostelukykyyn sekä kehotti Huhtasaarta tekemään samoin. Ministeri ei muutenkaan pidä hyvänä, että poliitikot puuttuvat opetussuunnitelmien sisältöön tai opettajien autonomiaan.

Huhtasaari torjuu Grahn-Laasosen arvostelun. Hän sanoo STT:lle, että opetusministeri on vääristellyt hänen sanojaan. Huhtasaari painottaa, että moitteet kohdistuvat aikuisiin.

– En ole millään tavoilla viitannut oppilaisiin. Sillä ei ole väliä kuka sen työn on tehnyt. Koulun toiminnasta vastaavat vain aikuiset.

Huhtasaari sanoi, ettei hän itse opettajana sallisi julkaista esimerkiksi oppilastyötä, jossa on kuva poliitikosta ja tekstinä "terrori-iskut".

– En antaisi tällaista julkaista koulun seinällä eikä Instagramissa. Opettajan vastuulla on se, kuinka poliittisesti värittyneitä asioita me annamme julkisuuteen, Huhtasaari sanoi.

Huhtasaaren mukaan hänen saamansa runsaan palautteen perusteella kouluissa tapahtuu puoluepoliittista kasvatusta.

– Eräs isä laittoi viestiä, että hänen kahdeksasluokkalainen poikansa kysyi, isi, miksi kannatat Lauraa, kun Laura on rasisti? Koulun aikuiset kertoivat näin.

Huhtasaaren mukaan vastuussa on koulu.

– Opetusministerin pitää kysyä, toimiiko koulu tässä oikein kun pistää esille poliittisesti värittyneitä viestejä. Minäkin olen äiti. En minä halua että lapseni koulun käytävällä on kuva hänen äidistään massamurhaajana, Huhtasaari puhisi.

Huhtasaari sanoi toivovansa, että asiasta syntyy keskustelua.

– Puoluepoliittinen kasvatus tai asennemuokkaus ei kuulu kouluihin, hän linjasi.

Lue lisää:

Politiikan tutkija: Huhtasaari haluaa provosoida twiitillään - olisi pitänyt tajuta, että kyseessä on koululaisten harjoitus

Kansanedustaja Laura Huhtasaari hermostui koululaisten työstä: Julkaisi koulun ja oppilaiden etunimet – koulu sai vihapostia jihadismista

Valkeakosken Kaapelinkulmalla kulkevaa kohtaa rujo näky. Keskelle metsää on raivattu valtaisa maa-alue, jota täyttävät sorakasat ja allasrakennelmat.

Vielä jokin aika sitten alue oli ahkerassa virkistyskäytössä. Lähialueen asukkaat ja väki kauempaakin suuntasi Kaapelinkulmalle sienestämään ja marjastamaan, osa myös valokuvaamaan luontoa ja lenkkeilemään.

Dragon Miningin kaivoshankkeesta on tehty kaksi valitusta, joita käsitellään Vaasan ja Hämeenlinnan hallinto-oikeuksissa. Vaikka asian käsittely on kesken, yhtiö aikoo käynnistää toiminnan vuodenvaihteessa.

– Meillä on voimassa olevat luvat ja me menemme tämän oman aikataulumme mukaan, projektipäällikkö Olli Pajula Dragon Miningista sanoo.

Kaivoksen lähellä kymmenittäin taloja

Vain kahden kilometrin säteellä kaivoksesta on neljäkymmentä taloa. Luonnonkauniilla seudulla on vanhoja maatiloja, 30 vuotta vanhoja tai aivan uusia rakennuksia.

Yhdessä niistä asuu Ritva Taskinen. Hän on yhdessä monen muun paikallisen asukkaan kanssa vastustanut kaivoshanketta jo vuosien ajan – tuloksetta.

– Kaivosyhtiö ei todellakaan välitä meistä täällä asuvista yhtään. Jos kaivos ei heti pilaa pohjavesiä, niin sitten ajan kanssa.

Ritva Taskisen naapuri Milja Heiskala on samoilla linjoilla. Häntä surettaa erityisesti sieni- ja marjametsien menetys.

– Tekisi mieli mennä katsomaan, minkälaista siellä on, mutta ei ole tullut mentyä, tulee vaan niin paha mieli.

Lue myös:

Poliisi epäilee luonnonsuojelurikosta Valkeakosken tulevan kultakaivoksen alueella

"Kultakaivos pilaa pohjaveden ja ympäristön" – Lähiasukkaat vaativat muutoksia poikkeuksellisella hakemuksella

Ely-keskus löysi tarkastuksessa luvattoman kaatopaikan Oriveden kultakaivoksesta – ”Ei voinut mennä tonkimaan, mitä siellä on”

SK: Oriveden kultakaivoksessa laiton kaatopaikka – ELY-keskus tarkastuskäynnille maanantaina

Kaivosyhtiö jatkaa kullan kaivamista ja malminetsintää Orivedellä, vaikka sen lupahakemus hylättiin jo vuosia sitten – syynä valitukset, joita voidaan käsitellä vielä pitkään

Eppu Normaalin kitaristi ja säveltäjä Mikko "Pantse" Syrjä on saanut 60 päivää ehdollista vankeutta entisen puolisonsa kahdesta pahoinpitelyistä.

Yhden pahoinpitelyn osalta syytteet hylättiin.

Syrjä tuomittiin maksamaan korvauksia valtiolle yhteensä noin 290 euroa. Entiselle puolisolle korvauksia tulee maksaa kivusta ja särystä sekä oikeudenkäyntikuluista yhteensä noin 11 000 euroa. Kelalle Syrjän on maksettava vahingonkorvauksia noin 1 900 euroa.

Pirkanmaan käräjäoikeus antoi tuomion asiasta keskiviikkona.

Syyttäjä: Vammoina aivotärähdys ja käden murtuminen

Syyttäjä vaati Syrjälle ehdollista vankeusrangaistusta entisen puolisonsa toistuvasta pahoinpitelystä. Syyte koski kolmea pahoinpitelyä.

Syytetyt pahoinpitelyt tapahtuivat Ylöjärvellä vuosien 2014 ja 2016 aikana. Ensimmäinen syytekohta koski vuoden 2014 kesää. Tämä syyte hylättiin.

Syyttäjä kertoi vammoiksi muun muassa aivotärähdyksen ja käden murtumisen. Kolmannen tapauksen jälkeen, kun käsi murtui, puoliso otti syyttäjän mukaan yhteyttä poliisiin.

Muut tapaukset tulivat ilmi poliisitutkinnassa.

Syrjä: Syytteet keksittyjä

Pantse Syrjä kiisti rangaistusvaatimukset. Hän kiisti aiheuttaneensa vammoja ja kertoi oikeudessa pitävänsä syytteessä esitettyjä asioita keksittyinä.

Syyttäjällä oli todisteina esimerkiksi lääkärinlausuntoja ex-puolison saamista vammoista ja tämän soittamia hätäkeskuspuheluita.

Tuomio ei ole lainvoimainen. Siihen voi hakea muutosta hovioikeudessa.

Eppu Normaali on perustettu vuonna 1976.

Yhtyeellä on lukuisia kulta-, platina ja tuplaplatinalevyjä, minkä lisäksi yhtyeestä on tehty muun muassa elokuva. Yhtyeelle tehty patsas paljastettiin kesällä Ylöjärvellä.

Lue lisää:

Pantse Syrjää syytetään kolmesta eri pahoinpitelystä – bändin jäseniä mukana oikeudessa

Lehdessä oli taas kerran kohujuttu Ilse Hammarin isästä.

Silloisen Ilse Virran jalat olivat pettää alta luokassa, sillä juuri sinä aamuna hän häpesi isäänsä todella paljon.

Ruotsin kielen opettajalla oli tilannetajua, ja tämä tuli lohduttamaan epätoivoista tyttöä.

– Hän kietoi kädet ympärilleni ja sanoi, ettei minun pidä koskaan välittää siitä, mitä lehdissä kirjoitetaan, Hammar sanoo.

Lähes kuusikymmentä vuotta sitten tapahtunut asia nostaa yhä tunteet pintaan.

Hammar muistelee lämmöllä opettajaa, joka pelasti hänet vajoamasta täydelliseen yksinäisyyteen häpeänsä kanssa.

Ruotsin Öregrundissa miehensä kanssa asuva Ilse Hammar, 75, on tullut Helsinkiin juhlistamaan Timo Koivusalon Olavi Virta -elokuvan ensi-iltaa.

Hammar on Virran adoptiotytär Virran puolison ensimmäisestä suhteesta.

“Kirjoitin kirjan Olavi Virrasta lapsilleni”

Ilse Hammar on kirjoittanut kirjan Isäni Olavi Virta (Johnny Kniga, 2018). Se on kursittu kasaan muistoista, päiväkirjoista ja Hammarin äidin, Irene Virran, haastattelusta.

Kirja on ilmestynyt sopivasti Koivusalon Virta-elokuvan edellä.

Virran tytär kertoo, että hänellä meni kirjan tekoon melkein kymmenen vuotta. Hammarin piti alunperin kirjoittaa kirja Ruotsissa syntyneille lapsilleen, jotta nämä ymmärtäisivät, kuinka merkittävä laulaja Olavi Virta (1915 - 1972) oli.

Kirja julkaistiin suomeksi, joten lapset eivät ymmärrä siitä mitään. Hammar harmittelee, ettei hän puhunut koskaan Ruotsissa lapsilleen äidinkieltään.

– Ajattelin 1960-luvulla, että minusta tulee ruotsalainen. Siksi en puhunut kotona suomea, Hammar toteaa.

Ruotsiin Hammar päätyi 1950-luvun lopussa, kun Irene Virta sai tarpeekseen skandaalilehdistöstä. Hän ei enää kestänyt painetta, vaan pakkasi lapset ja tavarat mukaansa ja lähti laivalla Ruotsiin pakoon kielteistä julkisuutta. Perhe muutti asumaan äidin vanhempien luo.

Äidin elämä oli muuttunut raskaaksi, sillä ympäristö alkoi syyttää tätä Olavi Virran alamäestä. Virta oli noussut sotien jälkeen Suomen suosituimmaksi laulajaksi, joka esiintyi myös useissa elokuvissa. Hän oli uransa huipulla vauras superjulkkis, jonka liikkeitä lehdistö herkeämättä seurasi etenkin sen jälkeen, kun artistin ura lähti luisuun alkoholismin seurauksena.

– Monet ihmiset soittivat äidille ja syyttivät häntä siitä, ettei äiti ollut pitänyt parempaa huolta miehestään, Hammar toteaa.

Suomea ristiin rastiin keikoilla kiertänyttä Virtaa on kuvattu naistenmieheksi, ja puheluja tuli myös artistin naisystäviltä.

“Sain isältä rakkautta”

Ilse Hammar istuu helsinkiläisen hotellin julkisissa tiloissa ja kertoo kuinka Suomesta lähtö tuottaa hänelle yhä vaikeuksia. Hän muutti äidin ja sisarusten kanssa Ruotsiin vuonna 1959.

Virran tytär on opetellut olemaan katsomatta loittonevaa Helsinkiä laivan takakannelta, sillä silloin tulee itku.

Nykyään hän menee ruotsinlaivan keulaan ja katsoo eteenpäin.

Se helpottaa Ruotsissa jo melkein kuusikymmentä vuotta asunutta suomalaista, joka uskoi aina palaavansa lopullisesti takaisin Suomeen.

Näin ei koskaan käynyt.

Virran tytär kertoo, kuinka hän eli onnellista elämää Helsingissä, kun äiti vei yhtäkkiä perheen Ruotsiin.

Vaikka Virtojen perhe-elämä oli kuollut Helsingissä, ja isä piti Kruununhaan hulppeassa kodissa kosteita jatkoja, Hammarilla oli omat kaverinsa, joiden luo hän vetäytyi.

– Tunsin, että elämäni oli rikasta. Sain kaverelta sen, mitä en saanut kotoa.

Hammar kertoo kirjassa, miten Olavi Virta tuli kerran kännissä Kruununhaan kotiin ja hakkasi nyrkeillä sekä häntä että Pauli-veljeä.

Lapset olivat huudelleet leikillään ikkunasta kirosanoja tajuamatta, että isä käveli juuri silloin kotiin.

Nyt häntä harmittaa, että asia päätyi kirjaan, sillä Hammarin mukaan kyse oli vain yksittäistapauksesta. Pahoinpitelystä jäi lapsille joka tapauksessa trauma.

– Isän suhteessa meihin oli paljon rakkautta. Saimme selkään vain silloin, jos olimme tehneet pahaa, Hammar kertoo.

Olavi Virran äiti kyttäsi perhettä

Olavi Virran elämässä oli erikoinen piirre. Hänen äitinsä, Ida Virta, asui Kruununhaassa omassa huoneessaan poikansa perheessä ja vahti kirjan mukaan Virran vaimoa kuin haukka.

Hän piti kirjaa Irene Virran menemisistä ja puheluista, joita tämä soitti tai otti vastaan. Raportit hän toimitti keikoilta palaavalle pojalleen.

Hammarin äiti on kertonut, että hän olisi voinut elää koko elämänsä Olavi Virran kanssa, jos tämän äiti ei olisi asunut heillä.

Omista juuristaan Hammar sai kuulla ensi kertaa Virran äidiltä.

Tämä huusi riidan päätteeksi suutuspäissään, ettei tyttö ole Olavi Virran biologinen lapsi, vaan adoptoitu perheeseen.

Se oli shokki nuorelle Hammarille.

Olavi Virran äiti aiheutti Hammarin kirjan mukaan avioliiton kipeimmät säröt ja oli suurin syy Ruotsiin muuttoon.

– Ikävöin isää hyvin paljon Ruotsissa. Nuoremmat sisareni Harriet ja Sheila olivat niin pieniä, että he unohtivat isän ja suomen kielen, Hammar sanoo.

Ilsen veli Pauli ei sopeutunut Ruotsiin lainkaan.

Ruotsi muutti kaiken

Ruotsiin muuton seurauksena Ilsen ja Olavi Virran suhde muuttui. Siitä tuli aiempaa läheisempi. Virta kävi katsomassa perhettään ja muistutti joka reissulla, että Ilsen pitää opiskella, jotta hän saa Ruotsissa ammatin.

Hammarista tuli lopulta alakoulun opettaja.

Hän kertoo, ettei isä puhunut koskaan mitään itsestään lapsilleen Suomessa.

Ensimmäisen kerran Virta avautui, kun Ilse tuli kesällä 1960 Ruotsista rippileirille Helsingin saaristoon.

– Kysyin leirin jälkeen isältä, uskooko hän jumalaan. Hän vastasi, että en. Uskon vain itseeni, Hammar toteaa.

Se tuntui hänestä erikoiselta.

Olavi Virta vieraili Ruotsissa tyttärensä luona myös siinä vaiheessa, kun tämä oli saanut omia lapsia.

– Koskaan ei tiennyt, mitä Olavi toi lapsille lahjaksi. Milloin ne olivat lapikkaat, milloin suklaata, Hammar muistelee.

Ruotsista perhe seurasi, miten vakavasti sairas isä päätyi lopulta asumaan Tampereen Pispalaan Hulda Simula -nimisen naisen luo. Simulasta tuli Virran omaishoitaja.

– Se tuntui minusta hyvälle. Että hänellä oli ystävä, jonka luona hän saattoi olla. Muuten isä olisi ollut ihan yksin, Hammar sanoo.

Sisarusten kesken Olavi Virrasta ei Hammarin mukaan puhuttu koskaan aikuisina.

Lapset keskittyivät omiin elämiinsä.

Timo Koivusalon Olavi Virta -elokuvan lopussa on kohtaus, jossa suomalaislehti on kustantanut Virran ja tämän vaimon Irenen Espanjaan yhteiselle lomareissulle.

Ajatuksena on ollut saattaa entinen julkkispari vielä kerran yhteen.

Näin tapahtui myös oikeassa elämässä, kun Virta oli jo erittäin sairas.

– Heidän luokseen tuli rannalla tuntemattomia ihmisiä kiittämään isää lauluista, jotka hän oli antanut heille, kun he olivat nuoria. Se oli niin kaunista, kun äiti kertoi sen, Hammar sanoo ja liikuttuu kyyneliin.

Suomessa on rakenteilla tai suunnitteilla useita suuria urheilurakentamishankkeita, joihin etsitään yksityistä rahaa. Jyväskylään rakennetaan urheilun suurkeskittymä Hippos, Tampereen keskustaan nousee monitoimiareena ja Turun keskustaan kaavaillaan elämyskeskusta.

Itärajalla Lappeenranta ottaa mallia isommilta ja haluaa keskustaan monitoimihallin tapahtuma- ja jäähallikäyttöön. Vaihtoehtona on rakentaa halli nykyisen jäähallin lähelle Kisapuistoon, joka sijaitsee reilun kolmen kilometrin päässä keskustasta.

Kaupunkien veronmaksajien rahat eivät riitä rakennuttamaan halleja, joten kaupungit haluavat suurhankkeisiinsa ulkopuolisia sijoittajia.

Lappeenranta käynyt neuvotteluja

Lappeenrannan keskustaan kaavaillun uuden monitoimiareenan hintalapuksi on muodostunut noin 50 miljoonaa euroa. Areenan ytimeksi suunnitellun jäähallin katsomoon mahtuisi 5 000 katsojaa.

Kaupunki aikoo aloittaa tarjouskilpailun rahoittajien etsimiseksi.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva kertoo, että ulkopuolinen sijoittaja on jo ottanut yhteyttä kaupunkiin, vaikka hanke ei ole vielä saanut lopullista siunausta kaupunginvaltuustossa.

– Suomalaisten ihmisten lähestymisiä on tässä tapahtunut. Meitä on lähestytty, kommentoi Jarva.

Jääkiekon SM-Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi kertoo, että Suomessa on käynnissä iso rakentamis- ja korjausbuumi jäähalleissa.

– Nyt on ennennäkemättömän suuri aalto uusia areenahankkeita käynnissä ja kaikkia ei ole vielä edes julkaistu, sanoo Kallioniemi.

Liiga-halleista huonoimmassa kunnossa on Lappeenrannan Kisapuisto.

– Oma rakas Kisapuisto, jossa olen lukemattomia tunteja viettänyt, on haperoimmassa kunnossa, kertoo aiemmin Liiga-Saipa Oy:n toimitusjohtajanakin toiminut Kallioniemi.

Yksityinen raha kiven alla

Soittokierros Suomen suurimmille kiinteistösijoittajille paljastaa, ettei suurin heistä osa ole edes kuullut Lappeenrannan hallihankkeesta. Asiaa selittänee se, että hallin rakentaminen vaatii vielä kaupunginvaltuuston hyväksymisen kilpailutuksen aloittamiselle.

Kiinnostaisiko Lappeenrannan keskustaan tulevan hallin rahoittaminen sijoittajia?

Lappeenrannassa jo toimiva, kauppakeskuksiin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö Cityconin talousjohtaja Eero Sihvonen kertoo, ettei yritystä kiinnosta rahoittaa monitoimihallia.

– Me sijoitamme vain kauppakeskuksiin ja kaupallisiin kiinteistöihin.

Uuteen monitoimijäähalliin on kuitenkin suunnitteilla liiketiloja ja muuta kaupallista toimintaa.

– En jaksa uskoa, että siihen tulisi kauppakeskusta hallin kylkeen. Kyllä se kuulostaa enemmänkin urheilurakentamiselta, Sihvonen ynnää.

Myös kiinteistösijoitusyhtiö Sponda tyrmää Lappeenrannan hallihankkeen kiinnostavuuden.

– Meidän kiinnostuksemme kohdistuu pääkaupunkiseudun ja Tampereen toimisto- ja kauppakeskuskiinteistöihin. Meidän fokukseemme eivät tällaiset monitoimihallit kuulu, sanoo kehitysjohtaja Matti Saaranen Spondalta.

OP:n rahat riittävät nyt vain Tampereelle

Tampereen kaupunki on löytänyt hyvin ulkopuolista rahaa uudelle areenalleen. Kaikkiaan 500 miljoonan euron hankkeesta kaupungin osuus on 60 miljoonaa euroa. Siihen kuuluu monitoimiareenan lisäksi tornitaloja, hotelli ja toimistotiloja. Itse areenan ja harjoitusjäähallin hintalappu on noin 100 miljoonaa euroa.

Tampereen lisäksi kaupungin suureen areenahankkeeseen rahaa laittaa likoon muun muassa OP-ryhmä ja LähiTapiola.

OP-ryhmän kiinteistösijoitusten johtaja Markku Mäkiaho kertoo, ettei hän ole kuullut Lappeenrantaan mahdollisesti nousevasta hallista.

Mäkiaho kertoo, että OP-ryhmällä ei ole varaa rahoittaa useita suurprojektia samanaikaisesti.

– Ei tämän kokoisia hankkeita voi olla meidän kokoisella sijoittajalla monta päällekkäin.

Mäkiahon mukaan Lappeenrannan hanke on muodikas.

– Samanlaisia hankkeita on suunnitteilla ja viritteillä vähän joka puolelle Suomea. Nyt on jopa runsauden pulaa sijoittajan näkökulmasta, sanoo Mäkiaho.

Mäkiahon mukaan yksityisen rahan saamista voi vaikeuttaa se, että perinteisesti liikuntarakentaminen on ollut kuntien ja valtion harteilla.

– Ollaan oltu lähtökohtaisesti kiinni siinä, että kunnat ja valtio maksavat. Yksityissijoittajan rahalle on olemassa kuitenkin hinta, ja aina on olemassa vaihtoehtoisia sijoituskohteita verrattuna liikuntarakentamiseen. Pääomasta joutuu kilpailemaan. Jos ei riittävää tuottoa synny, sitten hankkeita jää rahoittamatta, pohtii Mäkiaho.

Pelkät areenat eivät saa rahoittajia liikkeelle

Sijoittajan riskiä pienentää se, mikäli areenojen yhteyteen ja viereen rakennetaan jotain muutakin.

Monitoimihalleissa pelataan jääkiekkoa, joka täyttää hallin vain noin 30 iltaa vuodessa. Lappeenrannassa liigajoukkue Saipa pelaisi kotiottelunsa tulevassa hallissa.

Otteluillat ei kuitenkaan vielä tuo elantoa ja tuloa sijoittajille. Lappeenrannassa monitoimihallin läheisyyteen on suunnitteilla asuinkiinteistö ja liikehuoneistoja.

– Sijoittajan näkökulmasta muun rakentamisen merkitys on jopa isompi kuin itse areenan rakentaminen. Muu rakentaminen on riskiä tasaava asia, sanoo johtaja Markku Mäkiaho OP kiinteistösijoituksesta.

Myös Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva sanoo, että hallin ympäriltä on löydyttävä rakennusoikeutta ulkopuolisten rahoittajien saamiseksi.

– Kun aletaan puhua yli 100 miljoonan euron hankkeesta, se herättää jo enemmän kiinnostusta sijoittajissa, kommentoi Jarva.

OP kiinteistösijoitusjohtaja Mäkiahon mukaan areenarakentamisen haaste on saada ne kannattaviksi sijoittajille.

Mäkiaho käyttää esimerkkinä Jyväskylän Hipposhanketta, jonne on saatu yksityistä rahoitusta 90 prosenttia koko budjetista. Kokonaisbudjetti Jyväskylässä on 220-250 miljoonaa euroa.

Rahaa eläkevakuutusyhtiöiltä?

Lähes kaikki suuret kiinteistösijoitusyhtiöiden johtajat neuvovat kääntymään hallirahoituksessa eläkevakuutusyhtiöiden puoleen. Heidän mielestään esimerkiksi Ilmarinen ja Varma voisivat rahoittaa hallihankkeita.

Kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen vastaa eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kotimaisista kiinteistösijoituksista.

– Ilmarisella kiinteistösijoittajana ei ole juurikaan kokemusta Suomessa monitoimihalleihin sijoittamisesta, kertoo Aimonen.

Uudentyyppinen sijoituskohde ei herätä intohimoja Ilmarisella hankkeen puolesta. Aimonen kuulee ensimmäistä kertaa Lappeenrannan keskustaan mahdollisesti nousevasta hallista.

– Monitoimihallin sijoittaminen kaupungissa keskeiselle paikalle on kyllä kestävää kehitystä, jotta tiloja pystytään hyödyntämään moneen käyttötarkoitukseen, kiittelee Aimonen Lappeenrannan keskustan hallivaihtoehtoa.

Onko Varma varma rahasampo Lappeenrannalle?

Eläkeyhtiö Varman sijoitusjohtaja Ilkka Tomperi suhtautuu jo muita sijoittajia myötämielisemmin monitoimihallihankkeisiin.

Monitoimihalliin sijoittaminen kiinnostaa Varmaa, mikäli kaupunki on tekemässä pitkän vuokrasopimuksen merkittävästä osasta uusista tiloista.

– Markkinoilla pidetään kuntia hyvänä ja luotettavana vuokralaisena. Siinä mielessä sijoittajakiinnostusta löytyy niille tiloille, joille kunta tekee riittävän pitkän vuokrasopimuksen, kertoo sijoitusjohtaja Ilkka Tomperi Varmalta.

Liiketilojen rakentamisessa hallin yhteyteen on Tomperin mukaan haasteita.

– Lappeenrannassa kaupallisia tiloja on jo vanhastaan kohtuu hyvin tarjolla, silloin vuokralaisia uusiin tiloihin ei hirveän helposti löydy, eikä kuluttajien ostovoimaa välttämättä enää jakaannu uusiin liiketiloihin.

Tomperi näkee, että uusiin hallihankkeisiin rahoitusta etsitään tällä hetkellä muun muassa kiinteistörahastoista, joita tarjoavat esimerkiksi pankit ja pankkiiriliikkeet.

Tomperi ei halua kommentoida, ovatko he mahdollisia sijoittajia Lappeenrannan hallihankkeessa. Muut sijoittajat ovat sanoneet suoraan, etteivät ole kuulletkaan asiasta. Tomperi on ensimmäinen, joka ei suoraan sano, ettei ole kuullutkaan Lappeenrannan jäähallisuunnitelmista.

Löytöeläintaloille päätyy vuosittain noin 10 000 kissaa ja niistä vain noin tuhat takaisin omalle omistajalleen. Voidaanko puhua jopa kissakriisistä?

Niin kissojen kuin koirien kohdalla uutta kotia etsivien eläinten määrä ei ole ainakaan vähentynyt, muotoilee Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Hänen mukaansa on iso ongelma, että ihmiset eivät harkitse tarpeeksi huolellisesti eläimen hankintaa. Kissakaan ei ole helppo lemmikki, Pulli muistuttaa Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

– Kissoja ei arvosteta samalla tavalla kuin koiria. Niitä saa ilmaiseksi; kun edellinen kissa katoaa, niin on helppo hakea uusi, Pulli miettii syitä siihen, miksi niin moni kissa on vailla kotia.

Löytöeläintalon pitäjä: Ongelma räjähtänyt käsiin

Mira Ekholm-Martikainen pitää löytöeläintaloa Sastamalassa Pirkanmaalla. Hänen vastuullaan on vapaina olevien kissojen vastaanotto eli sellaisten, joilla ei omistajaa tiedetä olevan. Mukana haastattelussa oli neljän kuukauden ikäinen Melutha-kissa, joka on 40 kissan laumasta talteenotettu pentu.

Ekholm-Martikaisen mukaan iso ongelma on juuri luonnossa vapaasti lisääntyvät kissat. Hänen mukaansa heille tulee niitä vuosittain noin 400.

– Toimin pienellä paikkakunnalla, ja sielläkin luku on niin valtava. Etsimme niille kodit lakisääteisen hoitoajan jälkeen. Ongelma on räjähtänyt tänä vuonna käsiin. Hylättyjä kissoja on ollut tuplamäärä muihin vuosiin verrattuna, Ekholm-Martikainen sanoo.

Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Kati Pulli listaa, mitä asioita kannattaa miettiä ennen lemmikin hankkimista.

– Pitää harkita sitä, onko valmis hoitamaan lemmikkiä koko sen eliniän ajan. Onko tarjota sellaiset elinolosuhteet, jossa eläin voi hyvin. Jos lapselle hankitaan eläintä, niin aikuisen on oltava aina viime kädessä siitä vastuussa, eli ei voi lapsen vastuulle jättää.

Lue myös:

Tuhansia kotieläimiä jätetään Suomessa vuosittain heitteille: Pitäisikö Suomessakin kotieläin voida jättää ”eläinluukkuun”?

“Tämä kissa ei näe mitään”, totesi eläinlääkäri – Tuiskun tarina osoittaa, ettei sokeus ole lemmikille lopetuskäsky

Eläinpelastajan kotona asuu omien lemmikkien lisäksi 12 löytökissaa – ilman vapaaehtoisia villikissojen määrä lisääntyisi huimasti

Lahtelainen Koiviston Auto Oy on ostanut Onnibus.comin koko osakekannan.

Suomen suurimman linja-autokonsernin Koiviston auton konsernijohtaja Antti Norrlinin mukaan Onnibus-brändi säilyy ja sen liikennettä kehitetään Onnibussin nykyisen johdon kanssa.

Kauppaa on Norrlinin mukaan pohdittu pidemmän aikaa.

– Kun Onnibus tuli markkinoille tällä uudella toimintatavallaan – sähköisellä lipunmyynnillä, dynaamisella hinnoittelulla ja tällä halpabussimeiningillä – ja mullisti markkinan, niin me jäimme vanhempana toimijana ikään kuin lähtötelineisiin, konsernijohtaja kertoo.

– Tällä kaupalla pääsemme kiinni nykyaikaan ja saamme yhdistettyä Onnibusin nykyajan vahvuudet meidän 90-vuotiaan perheyrityksemme osaamiseen, hän iloitsee.

Hinnoittelu ei muutu

Hintojen nousua matkustajien ei Norrlinin mukaan tarvitse pelätä.

– Onnibussin dynaaminen ja aggressiivinen hinnoittelu on nimenomaan se, millä Onnibus on pärjännyt. Se tulee jatkumaan, konsernijohtaja sanoo.

OnniBus.com Oy:n toimitusjohtaja Lauri Helke odottaa yritysten voimien yhdistämisen tuovan alalle kasvua.

– Kaukoliikenteessä yli 75 prosenttia tehdään edelleen henkilöautoilla, ja bussien osuus on noin kahdeksan prosenttia. Osuus on mahdollista kasvattaa jopa kaksinkertaiseksi. Toki tämä vaatii jatkuvaa kehittämistä, uusia palveluita ja oikean hinnoittelun, Helke sanoo.

Koiviston Auto -konsernin liikevaihto on 169 miljoonaa euroa, työntekijöitä on 2 100 ja linja-autoja noin 1 000. Onnibusin liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä on 230. Linja-autoja yhtiöllä on 68. Onnibusin reitistö yhdistää nykyisellään 50 kaupunkia Suomessa.

Kauppasummaa yhtiöt eivät kerro julkisuuteen.

Koiviston Auton liikenneyhtiöt Helsingin Bussiliikenne, Jyväskylän Liikenne, Koiviston Auto, Koskilinjat, Kuopion Liikenne, Porvoon Liikenne ja Satakunnan Liikenne hoitavat linjoja ympäri maata Helsingistä Ivaloon ja Kilpisjärvelle asti ja kuljettavat kuukausittain 6,8 miljoonaa matkustajaa. Onnibussin matkustajamäärä on kuukausittain noin 300 000.

Päivitetty 04.10.2018 klo 16:11: Lisätty Lauri Helkeen kommentti, tieto Onnibussin matkustajamääristä ja muutettu kappaleiden järjestystä.