Tiedetään, että keliakian syynä on tuttujen viljojen, vehnän, ohran ja rukiin sisältämä gluteeni. Se vaurioittaa ohutsuolta.

Syy keliakiaan tiedetään mutta silti ei tiedetä, miten tautia voisi lääkitä. Nykyisin ainoa hoito on tiukka gluteeniton ruokavalio.

Tutkijat etsivät lääkettä kiivaasti, koska keliakia on yleinen sairaus ainakin koko läntisessä maailmassa.

Tampereella keliakian lääketutkimus on edennyt nyt niin pitkälle, että viranomaisilta on lupa edetä ihmisillä tehtäviin tutkimuksiin.

Tämä on iso askel eteenpäin, vaikka valmiiseen lääkkeeseen on vielä pitkä matka.

Loppu monimutkaiselle reaktiolle suolessa

Terveessä suolessa on suolinukkaa, mutta sairastuneella gluteeni tuhoaa ohutsuolen nukan. Tutkijat hakevat keinoa, jolla katkaista tämä monimutkainen tuhoprosessi.

– Onko se lääke tai rokote tai jokin muu, joka estäisi gluteenin aiheuttaman suolinukan tuhon. Tämän kokeilulääkkeen testauksiin haetaan nyt koehenkilöitä, tiivistää emeritusprofessori Markku Mäki.

Toiveena on löytää koehenkilöiksi 30–60 keliakiaa sairastavaa ihmistä, joilla tauti on kurissa tiukan ruokavalion ansiosta.

Mäen mukaan tutkimukseen valituille annetaan pieni määrä gluteenia. Sen jälkeen osa heistä saa koelääkettä ja osa lumelääkettä.

Ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta saataneen ensi vuoden lopulla.

Keliaakikko itse on tutkimuksen edunsaaja

Keliakia on elinikäinen sairaus.

Arvioidaan, että Suomessa tauti on noin 200 000 ihmisellä – tosin heistä vain alle puolet tietää sitä sairastavansa. Heilläkin on oireita ja usein monia terveyskeskuskäyntejä, mutta vaiva ei tule tunnistetuksi.

Jos tutkimusta ei aiemmin olisi tehty, keliakiaa hoidettaisiin vielä 1940-50-luvun tyyliin kortisonilla Markku Mäki

Markku Mäki sanoo, että toive elämää helpottavasta lääkkeestä on oikeastaan peräisin keliaakikoilta itseltään.

– Eivät tutkijat tee mitään keskenään, tarvitaan yhteistyötä. Keliaakikko itse on tutkimusten edunsaaja. Jos tutkimusta ei aiemmin olisi tehty, keliakiaa hoidettaisiin vielä 1940–50-luvun tyyliin kortisonilla. Muuta ei tiedetty.

Vieläkin on pitkä matka siihen, että keliaakikko voisi ottaa lääkettä ja haukata sitten vehnäpullaa. Tutkija toivoo, että kokeilulääkkeestä saadaan helpotusta keliaakikon arkeen.

Tiukan ruokavalion noudattaminen voi olla vaikeaa esimerkiksi matkoilla tai sukujuhlissa.

– Ensimmäinen tavoite on saada lääke gluteenittoman dieetin tueksi. Kokonaan gluteiinitonta ravintoa ei ole ja siksi keliaakikolla on aina suolessaan jonkin asteinen tulehdus. Tähän piilogluteeniin etsitään helpotusta, sanoo Mäki.

Lääketutkimus on hidasta ja kallista

Suomessa haetaan keliakiatutkimuksen koehenkilöitä paitsi Tampereella myös Turussa ja Helsingissä.

Saksassa ja Norjassa tämä tutkimus on jo menossa, ja Suomen jälkeen siihen liittyvät Viro, Liettua, Itävalta, Sveitsi ja Irlanti.

– Tämänkaltaiset kliiniset lääketutkimukset ovat lääketehtaiden vetämiä. Sanotaan, että sata miljoonaa dollaria palaa helposti ja silti ei lääke vielä ole tullut markkinoille, sanoo Markku Mäki.

Pirkanmaalla on paljastunut jo kolmas valtava huumevyyhti lyhyen ajan sisällä. Sisä-Suomen poliisi tutkii tällä hetkellä kokaiinivyyhtiä, jossa on 23 epäiltyä.

Tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Jari Kinnunen kertoo Ylelle, että seitsemän heistä on yhä vangittuna.

Yksi epäillyistä on asiasta ensin kertoneen MTV:n mukaan suomalainen NHL-pelaaja. Tämä kiistää epäilyt.

Epäiltyjen epäillään myyneen yhteensä kaksi kiloa kokaiinia Tampereen seudulla ja Pirkanmaalla. Huumetta on myyty esimerkiksi ravintoloissa ja yksityiskodeissa.

120–170 euroa grammalta

Kahdesta kilosta kokaiinia riittää valtava määrä annoksia.

– Aloittelijan annos on 0,1 grammaa, joten siitä voi laskea annoksien määrät, Kinnunen sanoo.

Gramma kokaiinia on maksanut katukaupassa 120–170 euroa. Yhdestä grammasta saa ainakin kymmenen annosta.

Poliisilla ei ole vielä laskelmaa rikoshyödystä, mutta annoksien perusteella laskettuna se on arviolta jopa 600 000 euroa, koska vahvoja pitoisuuksia sisältäviä annoksia on voitu "lantrata".

Epäiltyjä epäillään törkeästä huumausainerikoksesta, huumausainerikoksesta, törkeästä rahanpesusta ja ammattimaisesta kätkemisestä.

Poliisi on takavarikoinut tutkinnan aikana noin 650 000 euron arvosta omaisuutta.

Jo kolmas iso tapaus

Tämä on jo kolmas laaja huumevyyhti Pirkanmaalla. Niiden paljastuminen johtuu Kinnusen mukaan siitä, että paljastava rikostutkinta on tehnyt hyvää työtä.

Syyskuussa poliisi kertoi toisesta isosta kokaiiniliigasta, jossa oli 17 epäiltyä. Juttu on edennyt syyttäjälle.

Tämän organisaation epäillään levittäneen kokaiinia lähes puoli kiloa, 1,5 kiloa marihuanaa sekä subutex-tabletteja. Kokaiinin käyttöannos on keskimäärin 0,1 grammaa, joten käyttöannoksia on levitetty lähes 5 000 kappaletta.

Rikoshyötyä liigan epäillään saaneen yli 70 000 euroa.

– Amfetamiinin ja kokaiinin käyttö on kasvanut räjähdyksenomaisesti Tampereella. Huumeiden myyjät myyvät marihuanan lisäksi kokaiinia, Kinnunen kertoi tuolloin.

Tämä liiga on myynyt poliisin mukaan huumeita myös Pirkanmaan ulkopuolelle.

Isoja tuomioita

Maaliskuussa paljastui puolestaan Pirkanmaan kaikkien aikojen suurin huumejuttu. Huumeita löytyi maastosta Pirkkalasta ja Tampereelta liikekeskuksesta. Takavarikoitujen huumeiden katukauppa-arvo olisi ollut 2,8 miljoonaa.

Pirkanmaan käräjäoikeus langetti syksyllä useita vankeusrangaistuksia tähän rikosvyyhtiin osallistuneille henkilöille.

Pisin tuomio oli 12 vuotta vankeutta. Lisäksi yli kymmenen muuta henkilöä sai vähintään viisi vuotta vankeutta. Jutussa tuli myös lyhyempiä sekä ehdottomia että ehdollisia vankeustuomioita. Tuomiot eivät ole lainvoimaisia.

Lue lisää:

Kokaiiniliiga jäi kiinni Tampereella, peräti 17 epäiltyä – "Taistelu on hävitty, mutta sotaa ei"

Valtava joukko epäiltyjä - Pirkanmaan kaikkien aikojen suurin huumejuttu paljastui

Huumekätkö purettiin autokorjaamossa, luovutus kesäteatterin parkkipaikalla

Tampereen raitiovaunun ulkomuoto julkistettiin keskiviikkona. Ratikan muotoilua on tehty tämän vuoden alusta asti.

Ratikasta tulee Suomen pisin ja levein.

Julkisuudessa nähtiin ensimmäistä kertaa, minkänäköinen raitiovaunu Tampereelle tulee.

Päävärivaihtoehdot ovat punainen ja vaaleansininen. Alkuperäisistä väreistä tummansininen on siis pudonnut pois.

– Päävärille on jätetty vaunussa paljon tilaa, sanoo muotoilija Jussi Hurskainen Idis Designista.

Ratikka alkaa liikkua Tampereella vuonna 2021. Se kulkee Pyynikintorilta Hervantajärvelle asti. Kyytiin pääsee keskimäärin 600 metrin välein. Reitin löydät täältä.

Aiemmin kerrottiin, että ratikka on joko punainen, tummansininen tai vaaleansininen pääväriltään. Näitä värejä on sosiaalisessa mediassa luonnehdittu täysmaidoksi, kevytmaidoksi ja rasvattomaksi maidoksi.

Äänestys lopullisesta väristä

Ratikan väristä on ollut paljon polemiikkia Tampereella. Pinkin ratikan puolesta on syntynyt oikein kansanliike. Pinkkiä ei kuitenkaan ole vaihtoehdoissa mukana.

– Olemme vieneet alkuperäisiä värivaihtoehtoja eteenpäin. Pinkin lisäksi on tullut paljon muitakin ehdotuksia, eikä niitäkään ole otettu mukaan, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö sanoo.

Lopullisesta väristä äänestetään. Tamperelaiset saavat päättää, onko ratikka vaaleansininen vai punainen.

Äänestää voi verkossa tai Tampere-päivän ratikkapisteillä 29.–30. syyskuuta eli ensi viikonloppuna. Äänestys verkossa alkaa lauantaina 29.9. kello 9. ja loppuu 30.9. kello 21.

Äänestyksen tulos kerrotaan heti Tampere-päivän jälkeen maanantaina 1. lokakuuta.

Ratikka on innostanut tamperelaiset myös tekemään kuvamanipulaatioita.

Tampereelle on tilattu 19 raitiovaunua. Aiemmin on kerrottu, että ratikan kaikista vaunuista ei tule samanvärisiä.

ForCity Smart Artic X34 -mallin raitiovaunut ovat 37 metriä pitkiä, kolmiosaisia ja kahteen suuntaan ajettavia. Raitiovaunussa on 104 istumapaikkaa ja ruuhka-aikaan tilaa 264 matkustajalle.

Raitiovaunut valmistetaan Transtech Oy:n Kajaanin Otanmäen -tehtaalla.

Lue lisää:

Tampereen suurin työmaa ikinä tukkii pääväyliä vuosikausia: "Valmistuu koko ajan"

Tampereen ratikan väriä arvioitiin yli 14 300 kertaa

Tampereella kasvatetaan Suomen ehkä erikoisinta nurmikkoa ratikan alle

TAMPERE Brittiläinen taidemaalari Anj Smith vaikuttaa yhä hieman pöllämystyneeltä. Tamperelaistaustainen miljardööri Poju Zabludowicz vei hänet Tapparan matsiin katsomaan suomalaista jääkiekkoa. Siitä tai koko lajista Smithillä ei ollut entuudestaan minkäänlaista kokemusta.

Hän tapailee urheilulajiin liittyviä sanoja englanniksi. Smith puhuu ensin pallosta, mutta korjaa sanan kiekoksi.

– En ole mikään urheilijatyyppi, joten en tiedä paljoakaan urheilusta. Pelin seuraaminen oli riemastuttavaa. Pidin siihen liittyvästä draamasta, Smith nauraa hieman hämillään.

Tampereelle hänet toi Sara Hildénin taidemuseo, joka järjestää brittitaiteilijan ensimmäisen merkittävän museonäyttelyn. Sea Lily, Feather Star -nimen saaneen näyttelyn teoksia on jäljitetty kolme viime vuotta yksityiskokoelmista pääasiassa Euroopasta.

Yksi maalauksista on lainattu Zabludowiczin kokoelmasta Lontoosta, sillä Pojun puoliso Anita löysi Smithin, kun taiteilija vielä opiskeli maineikkaan lontoolaisen Goldsmiths-yliopiston taidekoulussa.

Zabludowiczeilla ei ole Sara Hildénin taidemuseon johtajan Päivi Loimaalan mukaan mitään tekemistä sen kanssa, että Smithin näyttely on juuri Sara Hildénin taidemuseossa.

Loimaala kertoo, että museo kiinnostui brittitaiteilijasta vuonna 2014 Friezen taidemessuilla Lontoossa. Sieltä museoon hankittiin kolmellakymmenellä tuhannella punnalla teos Uncurtaining the Night, ja rakkaus Smithin taiteeseen syttyi.

Halut ja pakkomielteet

Anj Smith (s. 1978) poseeraa tottuneesti kameralle. Taiteilijalla on päällään musta löysä villapaita, puolipitkä hopeinen hame sekä useilla soljilla koristellut mustat, korkeat lakerikengät.

Smith on poikkeuksellinen kuvataiteilija, sillä hän avaa mielellään teostensa taustoja toimittajille.

Smithin pienoismaalaukset, miniatyyrit, näyttävät kaukaa maisemilta, muotokuvilta tai asetelmilta, mutta ne on ladattu täyteen viitteitä esimerkiksi muodista ja populaarikulttuurista. Teoksissa vilisee pikkuriikkisiä luonto- ja eläinaiheita.

Tämän taiteilijan näyttelyyn pitäisi mennä suurennuslasin kanssa.

Yksi Smithin tunnetuista maalauksista on lontoolaisen Victoria & Albert -museon tilausteos muotisuunnittelija Alexander McQueenistä. Se ei ole esillä Tampereen näyttelyssä.

Smith ihailee vanhaa persialaista miniatyyrimaalauksen perinnettä, ja töiden kuvasto tuo paikoin mieleen Grimmin sadut.

Smith vetää teostensa ohuimmat vedot siveltimen yhdellä harjaksella.

– Tällaisessa maalaamisessa on jotain fetisististä. Se sopii pakkomielteiden ja halujen kuvaamiselle, Smith sanoo.

Miniatyyreihin käytetyistä siveltimistä on tullut taiteilijalle rakkaita. Hän ei raaski heittää niitä pois.

– Nämä pensselit ovat hajalla yhden työpäivän jälkeen. Minulla on ateljeessani valtava kokoelma niitä, Smith hymyilee.

“Britanniaa uhkaa katastrofi”

Smith katsoo Sara Hildénin taidemuseossa järvelle antavasta ikkunasta ja osoittaa rannassa seisovaa rakennusta. Näsijärvi uinuu syysaamussa.

– Onko tuo sauna? hän kysyy.

Rauhoittavasta maisemasta huolimatta taiteilijan sisällä kiehuu. Smith ei voi ymmärtää, mitä Britanniassa tapahtuu juuri nyt. Se koskettaa myös häntä. Iso-Britannian valmisteilla oleva ero Euroopan unionista.

Smith on kasvanut perheessä, jossa äiti oli katolinen ja isä anglikaani. Sellaisia liittoja kutsuttiin aiemmin yleisesti seka-avioliitoiksi.

– Pidän Britannian tämänhetkistä tilannetta todella masentavana. Brexit tarkoittaa meille katastrofia. Taustastani johtuen olen ymmärtänyt jo pienestä pitäen, että olemme kaikki pohjimmiltaan samanlaisia, Smith puuskahtaa.

Hän viittaa kansakunnan kahtiajakoon Brexitissä.

Smith kertoo olevansa feministi ja haluavansa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Sitä hän tekee maalauksillaan, jotka käsittelevät sukupuolta ja sen moninaisuutta.

Smithin muotokuvien hahmot ovat androgyynejä.

Taiteilijaan on vaikuttanut voimakkaasti läheisen ystävän traumaattinen sukupuolenkorjausleikkaus.

– Aloin silloin miettiä, mitä tapahtuu, kun ihmiseltä viedään identiteettiä, kuten sukupuolta määrittävät rakenteet. Jääkö mitään jäljelle, ja jos jää, mitä? Smith toteaa.

Sukupuolen moninaisuutta pohtiva taiteilija palaa Lontooseen jatkamaan työtä pensselin yhdellä karvalla.

Suomi on jättänyt häneen jo merkin.

– Olen varma, että palaan tänne. Luonnonvarainen maisema kiehtoo, Smith sanoo.

Hän on oppinut Suomen-vierailullaan uuden käsitteen.

– Ka-jo, Smith tapailee.

Se on tehnyt häneen vaikutuksen.

Umpilisäketulehduksen hoito antibiootilla on todettu hyväksi vaihtoehdoksi leikkaushoidolle, kun kyse on tulehduksen lievemmästä muodosta. Asia selviää juuri julkaistusta tutkimuksesta.

Tällä hetkellä Suomessa leikataan vuosittain noin 6 000 tulehtunutta umpilisäkettä. Vain noin 20–30 prosenttia tapauksista on vakavia ja vaatii kiireellistä leikkaushoitoa. Loput ovat lievempiä tulehduksia, ja niistä jopa kaksi kolmasosaa voitaisiin hoitaa antibiootilla, kertoo päivystyskirurgian ylilääkäri, dosentti Paulina Salminen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

– Runsaat 2 500 umpilisäkkeen poistoa voitaisiin vuosittain jättää Suomessa tekemättä, Salminen sanoo.

Paulina Salminen toimii vastuututkijana tutkimuksessa, jossa on seurattu viiden vuoden ajan sekä antibiootilla hoidettujen että leikkaushoidettujen potilaiden tilannetta. Tutkimuksen tarkoitus on ollut selvittää, onko antibioottihoito turvallista ja tehokasta myös pitkällä aikavälillä.

Tulokset ovat hyviä. Antibioottihoito todettiin viidenkin vuoden seurannassa tehokkaaksi.

Tulos on merkityksellinen, sillä epäily umpilisäketulehduksesta on maailman yleisin päivystysleikkauksen syy.

– Antibioottihoidolla vältetään tarpeettomat leikkaukset ja niihin liittyvä potilaiden sairastavuus. Resursseja vapautuu ja kustannukset pienenevät. Kyllä me aika isosta asiasta puhumme, Paulina Salminen sanoo.

Tärkeää tietoa tulehduksen uusiutumisesta

Tutkimuksessa saatiin arvokasta tietoa myös umpilisäketulehduksen mahdollisesta uusiutumisesta. Seurannassa havaittiin, että jos tulehdus uusiutuu, se tapahtuu usein vuoden tai puolentoista vuoden kuluttua ensimmäisestä tulehduksesta. Sen jälkeen uusiutumisen määrä vähenee merkittävästi.

Tutkimuksessa kaikki potilaat, joilla epäiltiin tulehduksen uusiutumista, hoidettiin leikkaamalla. Paulina Salminen pitää mahdollisena, että myös uusiutuva tulehdus voitaisiin hoitaa antibiootilla, mutta se vaatisi lisätutkimuksia.

– Halusimme selvittää, onko kyseessä todellinen uusiutuma. Lisäksi tiedossamme ei ollut aiemmin, onko antibioottihoito pitkällä seuranta-ajalla turvallista. Siksi potilaat hoidettiin leikkaamalla.

Potilaat kiinnostuneita antibioottihoidosta

Paulina Salminen sanoo, että menee vielä aikaa ennen kuin hoitokäytäntö kokonaan muuttuu. Se vaatii lisää tutkimuksia.

Tällä hetkellä käynnissä on kolme kansallista tutkimusta, joissa jatketaan asian selvittämistä. Jatkotutkimuksissa tarkastellaan muun muassa sitä, miten antibiootin laajakirjoisuutta päästään vähentämään ja miten hoidon kestoa voidaan lyhentää.

Potilailla ja lääkäreillä on kuitenkin ollut jo melko paljon kiinnostusta antibioottihoitoon, kertoo Paulina Salminen.

– Potilaat osaavat kysyä asiasta itse. Asenne oli tutkimuksissa sellainen, että ilman muuta antibioottihoitoa voidaan kokeilla. On kuitenkin selvää, että potilaan pitää olla riittävän hyvin arvioitu ennen hoitopäätöksen tekoa. Pitää erottaa kunnolla vaikeampi ja lievempi umpilisäketulehdus.

Viiden vuoden jatkotutkimuksessa seurattiin 256 potilasta. Turun yliopistollisen keskussairaalan lisäksi tutkimuksessa olivat mukana Tampereen ja Oulun yliopistolliset sairaalat ja Jyväskylän, Mikkelin ja Seinäjoen keskussairaalat.

Tampereen raitiovaunun ulkomuoto julkistettiin keskiviikkona. Päävärivaihdot ovat punainen ja vaaleansininen.

Ratikan värejä on kommentoitu ahnaasti sosiaalisessa mediassa. Ylen uutiseen tuli kahdessa tunnissa Tampereen Facebook-ryhmässä yli 120 kommenttia ja Yle Tampereen Facebook-sivulla lähes sata kommenttia.

Sekä tiilenpunainen että vaaleansininen keräävät kannatusta. Tässä vaiheessa punainen on saanut jonkin verran enemmän puoltavia kommentteja.

Näin punaista kehutaan

Punaista perustellaan Tampereen verisellä historialla ja teollisuudesta kertovilla tiilenpunaisilla kiinteistöillä. Värin uskotaan myös erottavan siniset linja-autot ratikasta. Myös heikkonäköisten arvioidaan useissa kommenteissa hyötyvän nimenomaan punaisesta väristä.

Punainen sopisi Tampereen menneisyyteen.

Punainen erottuu busseista ja Pyrinnön väri on oikein hyvä. Lempinimikin valmiina.

Toivottavasti punainen. Nimittäin ratikka ei harmaassa säässämme näy muuten. Terv. kyytiläisenä ratikkakolarissa kerran ollut.

Jos näistä pitää valita niin punainen! Nysset on jo sinisiä, ratikassa voisi ainakin olla muutakin väriä.

Punainen näkyy paremmin huononäköisellekin.

Kyllä mä mieluummin otan tiilenpunaisen. Se on Tampereen väri muutenkin ja se mitä Turussa kaupunkikuvassa aina kaipasin.

Näin sinistä kehutaan

Myös sininen kerää kiitoksia. Sinistä perustellaan osin samoilla seikoilla kuin punaista.

Sininen. Punainen tuo mieleen hienot punatiilirakennukset, mutta sitä kautta mielleyhtymä on jämähtänyt. Sininen tuo mieleen veden ja mielleyhtymä on paljon dynaamisempi.

Sininen. Luulisi, että ratikan erottaa nyssestä, vaikka ne molemmat olisivat sinisiä. Jätetään punainen hälytysajoneuvolle.

Sininen näkyy ehkä paremmin metsätaipaleelta Valtaväylälle, ehtii hitaammatkin juosta pysäkille..

Tapparan logo sopii paremmin siniseen.

Toinen kylki olisi voinut olla sini-oranssi ja toinen kylki kelta-vihreä. Tasapuolisesti Tamperetta

Punainen on itäratikka ja sininen länsiratikka.

Missä on pinkki?

Osa kommentoijista arvostelee molempia vaihtoehtoja. Pinkkiä kaivataan useassa viestissä.

Missä on pinkki? Eipä taaskaan ollut uskallusta olla hieman erilainen.

Symboloiko tämä SDP:n ja kokoomuksen kisaa Tampereen päätäntävallasta?

Back to the 80’s! Silloin pikkulasten talvihaalareitakin myytiin vain näissä kaksissa väreissä! Tytöille punainen ja pojille sininen! Boring!

Tässä meillä on hyvä esimerkki munattomasta kompromissista. Suosikki jätetään kokonaan pois vaihtoehdoista, näkövammaisten esittämät turvavaatimukset ohitetaan, sitten pudotetaan jokin aiemmin mukana ollut väri (keltainen) vaivihkaa pois jatkosta ilman selityksiä.

Äänestys ensi viikonloppuna

Tamperelaiset äänestävät väristä ensi viikonloppuna. Äänestyksen tulos kerrotaan ensi maanantaina, samana päivänä kun Tampereen kaupunki täyttää 239 vuotta.

Äänestää voi verkossa tai Tampere-päivän ratikkapisteillä 29.–30. syyskuuta eli ensi viikonloppuna. Äänestys verkossa alkaa lauantaina 29.9. kello 9. ja loppuu 30.9. kello 21.

Raitiovaunussa käytetään metallihohtomaalia, joka tekee värisävystä elävän sekä kaupunkiympäristöä heijastavan.

– Tamperelainen raitiovaunu on viihtyisä, tilava ja valoisa, ja se erottuu ulkomuodoltaan selkeästi pääkaupungin serkusta, toimitusjohtaja Pekka Sirviö Tampereen Raitiotie Oy:stä sanoo.

Ratikka alkaa liikkua Tampereella vuonna 2021. Se kulkee Pyynikintorilta Hervantajärvelle asti. Kyytiin pääsee keskimäärin 600 metrin välein. Reitin löydät täältä.

Tampereelle on tilattu 19 raitiovaunua. Aiemmin on kerrottu, että ratikan kaikista vaunuista ei tule samanvärisiä.

ForCity Smart Artic X34 -mallin raitiovaunut ovat 37 metriä pitkiä, kolmiosaisia ja kahteen suuntaan ajettavia. Raitiovaunussa on 104 istumapaikkaa ja ruuhka-aikaan tilaa 264 matkustajalle.

Raitiovaunut valmistetaan Transtech Oy:n Kajaanin Otanmäen -tehtaalla.

Koulutaksin kuljettajaa syytetään heittellepanosta Tampereella. Kuljettaja oli kuljettanut koulusta 13-vuotiaan kehitysvammaisen nuoren. Kuljettaja on syytteen mukaan jättänyt nuoren kyydistä yksin tien varteen.

Nuori oli jätetty sadan metrin päähän kodista, vaikka taksissa oli syyttäjän mukaan ohjeet, että 13-vuotias pitää jättää aikuiselta aikuiselle.

Ohjeissa oli ollut syyttäjän mukaan maininta karkailutaipumuksesta.

13-vuotias jätettiin paikkaan, jossa on lähellä leveä, mutapohjainen ja voimakasvirtainen oja. 13-vuotias oli mennyt ojaan, josta naapuri oli pelastanut hänet.

Tapaus on sattunut syytteen mukaan 4. lokakuuta 2016 Tampereella.

Sisä-Suomen syyttäjänvirasto on jättänyt asiasta haastehakemuksen. Pirkanmaan käräjäoikeus antaa asiassa tuomion lokakuun alkupäivinä.

Syyttäjän mukaan menettely on aiheuttanut vaaraa nuoren hengelle ja terveydelle.

Syyttäjä vaatii kuljettajalle sakkorangaistusta.

Oriveden kultakaivoksessa on Suomen Kuvalehden mukaan (juttu maksumuurin takana) laiton kaatopaikka. Lehden mukaan kaivostunneleissa on tyhjiä räjähdelaatikoita ja öljytynnyreitä sekä muovia ja metallia.

Pirkanmaan ELY-keskus menee ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Tuija Sievi-Korteen mukaan tarkastuskäynnille kaivokseen ensi maanantaina. Tällöin käydään läpi kaivostunneleita.

Asia tuli ELY-keskuksen tietoon maanantaina, kun Suomen Kuvalehden toimittaja otti yhteyttä. Toimittaja oli saanut tietonsa yhtiön entisiltä työntekijöiltä.

Kaivokseen tehdään tarkastuksia joka vuosi, mutta aina ei Sievi-Korteen mukaan mennä maan alle. Kaivoskuiluissa mennään tiettyihin paikkoihin tarkistamaan esimerkiksi kuivatusvesialtaita.

– Käyntejä pitää etukäteen valmistella, ettei samaan aikaan esimerkiksi räjäytetä mitään. Kaivoksissa isot autot kulkevat jatkuvasti, eikä ympäristö ole turvallinen. Käymme katsomassa tietyn asian, siellä ei voi lähteä harhailemaan.

Sievi-Korteen mukaan epäkohtien paljastuminen on osin ilmiantojen varassa, sillä tarkastuskäynneillä ei voi käydä esimerkiksi kilometrien pituisia kaivoskäytäviä läpi. Hän uskoo, että tällaiset tapaukset ovat nykyään harvinaisia.

– Tänä päivänä toiminnanharjoittajat ovat rehellisiä. Dumppaus ja laittomat kaatopaikat ovat harvinaisia. Tänä päivänä jätehuolto on niin hyvin järjestetty, kaikkien saatavilla ja kohtuuhintaista.

Kaivoksen omistaa Dragon Mining, joka aikoo selvittää asian perusteellisesti. Tätä selvitystä myös ELY-keskus on pyytänyt.

Lue lisää:

Kaivosyhtiö jatkaa kullan kaivamista ja malminetsintää Orivedellä, vaikka sen lupahakemus hylättiin jo vuosia sitten – syynä valitukset, joita voidaan käsitellä vielä pitkään

Ikaalisten kaupunginhallitus on päättänyt ostaa Kultaisen ja Hopeisen Harmonikan tavaramerkin 64 000 euron hintaan Sata-Häme Soi-yhdistykseltä.

Tämä ei kuitenkaan riitä yhdistyksen taloudellisen tilanteen ratkaisemiseksi. Rahaa on etsitty jo pitkään.

Ikaalisten kaupunginvaltuusto kokoontuu ensi maanantaina ylimääräiseen kokoukseen pohtimaan yhdistyksen rahoitusta.

Sata-Häme Soi ry:n hallitus on päättänyt kutsua koolle ylimääräisen jäsenkokouksen ensi tiistaille. Mikäli rahoitusta ei saada järjestymään ennen tiistaita, yhdistyksen hallitus esittää yhdistyksen asettamista selvitystilaan.

Harmonikkamusiiikin ympärille järjestetty Sata-Häme Soi -festivaali järjestetään Ikaalisissa vuosittain. Festivaaliin kuuluu Kultaisen ja Hopeisen Harmonikan kilpailut.

Sata-Häme Soin talous on jo pitkään perustunut talviseen harmonikkaristeilyyn. Suomen Harmonikkaliitto on järjestänyt oman kilpailevan risteilynsä. Ongelmien taustalla onkin pitkälti näiden kahden toimijan välinen erimielisyys.

Aamulehden mukaan Sata-Häme Soi koki tänä vuonna historiansa kovimman 166 000 euron tappion. Lisäksi se menetti valtion tukia.

Sisä-Suomen poliisi on jatkanut Tampereen Atalassa viime kesänä paljastuneen henkirikoksen tutkintaa.

Rikoksen uhri löydettiin 23. elokuuta kuolleena Vehkakadulta.

Tutkinnassa on selvinnyt, että rikoksen uhri, 69-vuotias mies, oli tavannut 21. elokuuta illalla itseään huomattavasti nuoremman parikymppisen naisen Tampereen keskustan ravintolassa.

Uhri ja nainen olivat siirtyneet puolen yön aikaan uhrin asunnolle, johon olivat hetken kuluttua tulleet naisen tuntemat kaksi miestä.

Miehet ja uhri olivat lähteneet käymään pankkiautomaatilla. Uhrin tililtä oli nostettu tällöin rahaa, kertoo tutkinnanjohtaja Pasi Nieminen Sisä-Suomen poliisista.

Tämän jälkeen toinen paikalla olleista miehistä oli hermostunut ja lyönyt uhria siten, että tämä oli kaatunut ja lyönyt päänsä. Tajuissaan ollut uhri oli kuljetettu takaisin kotiinsa.

Lähiomainen ei saanut mieheen yhteyttä ja hänet löydettiin vasta 23. elokuuta aamupäivällä.

Uhri oli löydettäessä hengissä, mutta hän menehtyi nopeasti elvytysyrityksistä huolimatta.

Paljastui vasta ruumiinavauksen jälkeen

Tapaus alkoi paljastua vasta oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen jälkeen. Tätä aiemmin henkirikosta ei epäilty.

Syyskuussa Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi kaksi vuonna 1974 syntynyttä miestä ja vuonna 1994 syntyneen naisen. Toinen miehistä on myöntänyt lyöneensä uhria. Häntä epäillään pahoinpitelystä, maksuvälinepetoksesta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Toista miestä ja naista epäillään maksuvälinepetoksesta.

Saman rikoksen uhrin epäillään joutuneen myös aihemmin, vuosi sitten heinäkuussa törkeän maksuvälinepetoksen kohteeksi. Tuolloin hänen tililtään anastettiin huomattava summa rahaa pankkikorttia hyväksikäyttäen.

Tähän tekoon epäilty on poliisin mukaan toinen uhrin asuntoon elokuussa tulleista miehistä. Kyseinen mies ei ollut kuolemaan johtaneen lyönnin tekijä. Tutkinnanjohtaja ei kommentoi tarkemmin yksityiskohtia.

Pirkanmaalla paljastui eilen jo kolmas valtava huumevyyhti tänä vuonna. Tampereen seudulla toimineen huumeliigan epäillään myyneen kaksi kiloa kokaiinia.

Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Jari Räty sanoo tapauksen kertovan siitä, että huumeiden käytön trendit ovat Suomessa ylöspäin.

– Se kertoo myös Suomen poliisin ja lainvalvontaviranomaisten onnistumisista, Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Räty arvioi.

Huumaisainerikollisuutta tutkinut rikosylikomisario vahvistaa, että kokaiinin käyttö on Suomessa nousussa. Menneinä vuosina kokaiinia ei niin paljoa ole ollut.

Räty huomauttaa, että Tampere ei ole mikään erityinen huumepesäke. Pirkanmaalla huumeiden käyttö on samalla tasolla muiden Suomen suurten kaupunkien kanssa.

– Alueellisia eroja ei juuri ole. Nyt poliisin onnistuminen vain sattui osumaan Tampereelle.

Kokaiinin käyttö yleistynyt – käyttäjissä myös tavallisia työssäkäyviä ihmisiä

Valvontapäällikkö Sami Outinen Tullista allekirjoittaa huumeiden käytön kasvun ja kokaiinin yleistymisen katukaupassa. Kun Tullin takavarikoitujen aineiden tilastoja vertaillaan jätevesitutkimuksen tuloksiin, tulokset on hänen mukaansa samansuuntaisia.

"Perinteiset" synteettiset huumausaineet pitävät pintansa vuodesta toiseen: amfetamiini, metamfetamiini ja ekstaasi ovat niistä tyypillisimpiä.

KRP:n Rädyn mukaan kokaiinin käyttö on lisääntynyt Suomessa, sillä saatavuus on parantunut. Hänen mukaansa Euroopan alueella on tehty hyvin suuria kokaiinitakavarikkoja muun muassa Hollannissa.

Tullin Sami Outisen mukaan kokaiinin käyttäjäpiirit ovat saattaneet laajentua ja käyttö liittyy tiettyyn sosiaaliseen kanssakäymiseen.

– Tampereella on ollut selkeästi nähtävissä viime aikoina, että siellä on aivan normaaleita työssäkäyviä ihmisiä, jotka ovat nyt epäiltyinä kokaiinivyyhtiin, KRP:n rikosylikomisario Räty jatkaa.

Tullin Outisen mukaan huumeiden salakuljetuksen määrät ja takavarikkojen kertaerät ovat kasvaneet. Tutkinnan pääpaino on maahantuonnin kanavissa.

– Kun muutaman sadan gramman takavarikko oli tyypillinen muutama vuosi sitten, nyt useampi kilo ei ole mitenkään poikkeuksellista, hän sanoo.

Huumeita saapuu Suomen eri puolilta Eurooppaa – Hollannista tulee paljon

Tullin Outisen mukaan huumeiden salakuljetuksessa karkeasti sanoen puolet tekijöistä on Suomen kansalaisia ja puolet ulkomaan kansalaisia. Baltiasta johdettu huumausainerikollisuus on ollut Tullin huomion keskipisteessä jo pitkään.

KRP:n Rädyn mukaan amfetamiini, metamfetamiini ja ekstaasi tulevat Suomen pääosin Hollannista. Albaniasta tuodaan Suomeen paljon marihuanaa.

– Subutex puolestaan kulkeutuu pitkälti Ranskasta Suomeen, Outinen sanoo.

Niin sanotuista muuntohuumeista poliisi saa etukäteen tietoa eri maista viranomaisyhteistyön avulla. Siten uusin aineisiin osataan paremmin varautua.

Yhdysvalloissa ilmennyt opioidiongelma on rantautumassa pikkuhiljaa myös Suomeen. Tullin Outinen vahvistaa, että opioidien käyttö yleistyy ja niitä takavarikoidaan Suomesta yhä enemmän.

– Tällä hetkellä opioidit on viidenneksi yleisin tutkittu aine meille. Tulli on tutkinut viime aikoina enemmän fentanyyliä kuin kokaiinia ja hasista, Outinen sanoo.

– Meillä on hyvä tilanne sen suhteen, että opioidien käyttö ei ole ainakaan vielä räjähtänyt käsiin, KRP:n Räty huomauttaa.

Outinen kertoo, että Tulli on paljastanut viime vuosien aikana yli 20 huumeiden nettikauppaa, minkä myötä huumausainekaupasta saatavaa rikoshyötyä on onnistuttu takavarikoimaan virtuaalivaluuttana yli 25 miljoonan euron arvosta.

Lue lisää:

Uusi valtava huumeliiga paljastui taas Tampereella: 23 epäiltyä, MTV: yksi heistä NHL-pelaaja

Vanhojen osakehuoneistojen hinnat näyttävät miinusta Tampereella. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan neliöhinnat laskivat Tampereella elokuussa edellisvuodesta 1,2 prosenttia.

Samalla esimerkiksi Turussa hinnat nousivat vuodentakaisesta 4,5 prosenttia ja Helsingissä 3,6 prosenttia.

Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi, että Tampereen ei silti tarvitse olla huolissaan vetovoimasta.

– Jos Tampereella katsotaan kahden tai puolentoista vuoden takaiseen, niin hinnat ovat yhä korkeammalla tasolla kuin silloin. En huolestuisi tämän perusteella, Brotherus sanoo.

Rakennusbuumi hillitsee hintojen kasvua

Tampereen väkiluku kasvoi vuonna 2017 enemmän kuin koskaan ennen. Tampere sai viime vuonna noin 3 700 asukasta lisää. Brotheruksen mukaan on myönteistä, että asuntojen hinnat ovat pysyneet vakaina.

– Tampereella on rakennettu paljon uusia asuntoja. Tämä on ehkäissyt hintojen karkaamisen. Halukkaat pystyvät muuttamaan alueelle ja lompakkoon jää rahaa muuhunkin kuluttamiseen, Brotherus sanoo.

Rakentaminen kiihtyy myös Turussa

Turussa asuntojen hintojen nousua selittää koko Varsinais-Suomen nopeasti myönteiseksi muuttunut taloustilanne. Esimerkiksi telakka- ja autoteollisuuden menestys vetää työntekijöitä länsirannikolle, mikä vaikuttaa jo asuntojen hintoihin.

Tampereella rakentamisvauhti kiihtyi selvästi aikaisemmin kuin esimerkiksi Turussa. Nykyään tahti on Turussakin kiivastunut.

– Kun katsotaan vuosi eteenpäin, niin lisärakentaminen Turussa auttaa asuntojen hintapaineeseen, Brotherus sanoo.

Brotherus ei usko, että tämänvertainen hintanotkahdus hyydyttää rakentamisintoa myöskään Tampereella.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto (SEL) on julistanut 15 elintarvikealan työpaikkaa poliittiseen lakkoon ensi keskiviikkona 3. lokakuuta. Lakkoon osallistuu yli 4 500 elintarvikealan työntekijää.

Lakolla vastustetaan hallituksen kaavailemaa lakiesitystä, joka heikentäisi alle 20 työntekijän yrityksissä työskentelevien irtisanomissuojaa.

Liiton puheenjohtajan mukaan SEL ei voi hyväksyä työntekijälle perustavanlaatuiseksi kuvatun irtisanomissuojan heikentämistä.

– Emme voi hyväksyä sitä, että työntekijän irtisanomissuojaa ollaan perusteettomasti heikentämässä. Tällaista lainsäädäntöä eivät asialliset työnantajat tarvitse, ja asiattomien halusta tällaista lakia ei tule säätää, kertoo SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.

Lakkoon osallistuu muun muassa Atrian, Hartwallin, Fazer Makeisten ja Saarioisten työntekijöitä. Lakkoon osallistuvat edustavat vajaata neljännestä kaikista SEL:n jäsenistä.

– Valinnassa pyrittiin siihen, että yrityksillä olisi painoarvoa maan hallituksen suuntaan. Tätä ei ole missään nimessä suunnattu näitä yrityksiä vastaan, Kuntonen sanoo.

Päätöksiä jatkotoimista lakon jälkeen liitto ei ole vielä tehnyt.

Kuluttajille tuskin suuria vaikutuksia

Työnantajia edustavan Elintarviketeollisuusliiton työmarkkinajohtajan Mika Lallon mukaan meijeri-, leipomo- ja siipikarjateollisuutta lukuunottamatta muu teollisuus seisoo ensi keskiviikkona.

Kuluttajille yhden päivän lakolla ei kuitenkaan pitäisi olla kovin suuria vaikutuksia. Lallo sanoo, että kauppojen hyllyille saadaan korvaavia tuoteryhmiä. Jos esimerkiksi joitain punaisen lihan tuoteryhmiä ei saada toimitettua, niitä voidaan korvata esimerkiksi siipikarjatuotteilla.

– Kuluttaja pystyy kyllä olemaan huoletta siinä mielessä, että jotain ruokaa on ihan varmasti kaupoissa, Lallo sanoo.

Lallo sanoo pitävänsä poliittisia lakkoja hyvin valitettavina. Hän huomauttaa, että irtisanomissuojan heikentämisen tuoma mahdollinen hyöty ei edes koske suuria yrityksiä.

– Tässä on täysin ammattiyhdistysliikkeen ja maan hallituksen välisen kiistan ulkopuoliset tahot laitettu maksamaan käytännössä tämä lasku.

– Rantatunneli on ruuhkautunut. Tunneliin pääsyä säännellään. Varaudu pysähdyksiin.

Tällainen viesti Twitterissä on tullut tutuksi Tampereella syyskuussa. Suomen pisin 2,3 kilometriä pitkä maantietunneli on kulkenut vajaat kaksi vuotta Näsijärven rannassa Rantaväylällä. Ongelmilta ja huonolta tuurilta ei ole vältytty.

Syyskuussa tunneli on jouduttu sulkemaan häkellyttävän monta kertaa. Tämä on herättänyt raivoa osassa autoilijoita.

Virallisia tilastoja sulkemiskerroista ei ole, mutta niistä ilmoitetaan Twitter-tilillä. Sieltä laskettuna tunneli on suljettu ja avattu noin 35 kertaa syyskuussa. Ely-keskuksen mukaan sulkemisia on keskimäärin kerran päivässä.

Useana päivänä sulkemisia on ollut monta kertaa. Yleensä sulkeminen on sattunut juuri silloin, kun suurin osa autoilijoista lähtee töistä kotiin tai tulee töihin.

Ylöjärveltä Tampereella töissä käyvä Satu Peltola on juuttunut monta kertaa syksyllä liikenteeseen tunnelin sulkemisen takia.

– Maanantaina tunneli oli juuri neljältä kiinni, kun lähdin töistä. Ruuhkat olivat kamalat ja ajoaika kesti 20 minuutin sijaan 40 minuuttia. Kun tunneli on kiinni, iskee hätä, ehdinkö ajoissa päiväkotiin hakemaan lapsia.

Kun tunneli sitten viimein avataan, liikennettä on Peltolan kokemuksen mukaan niin paljon, että sen purkautuminen kestää.

–Ymmärrän, että tunneli suljetaan turvallisuussyistä, mutta näitä tapauksia varten olisi hyvä olla varasuunnitelma. Tunneli on siinä mielessä ongelmallinen, että sitä kautta on ohjattu niin valtavat autovirrat.

Tunneli suljetaan turvallisuussyistä

Suuri osa tunnelin sulkemisista johtuu Liikenneviraston mukaan liikenneruuhkista. Syyskuussa on vilkkainta liikenteessä, kun koulut ovat alkaneet eivätkä ihmiset ole lomilla.

Liikenneviraston tieliikennekeskuksen tieliikennepäällikkö Kari Korpela sanoo, että tunneli suljetaan automaattisesti, jos tunnelissa on liikaa autoja.

– Tunneliin ei haluta määräänsä enempää palokuormaa. Evakuoinnin pitää onnistua tarvittaessa ja pelastushenkilökunnan pääsy tunneliin vaikeutuu, jos autoja on liikaa.

Huonolta tuuriltakaan ei ole vältytty. Torstaina aamulla Tampereen rantatunneliin pääsy Naistenlahden voimalan puoleista ramppia pitkin katkesi noin kello seitsemän. Tielle oli rikkoutunut työkone, joka saatiin pois vasta 45 minuutin kuluttua.

Tunneli oli käytössä, mutta rampin sulkeutuminen aiheutti ruuhkia.

Keskiviikkona puolestaan henkilöauton kuljettaja ja kevyen moottoripyörän kuljettaja kolaroivat rantatunnelissa iltapäivällä.

Moottoripyörä osui henkilöauton perään juuri neljän ruuhkassa. Paikalla oli paloauto ja ambulanssi. Tunnelin toinen kaista oli suljettuna länteen päin.

Vajaat kaksi viikkoa sitten rantatunneli suljettiin palohälytyksen takia. Sähkökeskuksessa paloi sähkölaite, mikä savusi voimakkaasti yhdyskäytävään.

Tunneli oli kiinni reilun tunnin, mikä riitti panemaan liikenteen sekaisin. Tampereen keskustan laajat ruuhkat hidastivat myös bussien kulkua.

Muutama kuski yritti suljettuun tunneliin toisen paloauton perässä. Samalla kuskit aiheuttivat vaaratilanteen, sillä pelastuslaitoksen väki ajatteli tunnelin olevan suljettu. Kenellekään ei onneksi käynyt kuinkaan.

Moni pysähtyy turhaan tunnelissa

Tunnelin liikennemäärät ovat kasvaneet siitä syystä, että Tampereella tehdään nyt paljon rakennustöitä. Esimerkiksi ratikan ja Hämeensillan remontin takia ihmiset etsivät nopeampia kulkureittejä.

Tieliikennepäällikkö Kari Korpela arvioi, että autoilijoita on siirtynyt esimerkiksi Pispalan valtatieltä tunneliin.

Samaa sanoo Pirkanmaan ely-keskuksen liikennepuolen johtaja Juha Sammallahti.

– Liikennemäärät ovat olleet paljon suurempia kuin suunniteltiin. Rantaväylä vetää tällä hetkellä hyvin verrattuna aikaisempaan. Kehätieltä on siirtynyt tänne väkeä.

Tunnelin ongelmat johtuvat Sammallahden mukaan siitä, että Santalahti ja Nokian moottoritie eivät vedä tarpeeksi nopeasti liikennettä.

Nokian moottorien loppuun suunnitellaan lisäkaistaa, mikä helpottaisi ruuhkia.

– Tapahtumia on riittänyt viime viikkojen aikana. Pääsyn sulkemisia tunneliin saattaa olla päivittäin mutta kestot ovat lyhyitä. Jos tulee palohälytys tai onnettomuus, tunneli on suljettu pidempään, Sammallahti sanoo.

Viime vuonna onnettomuuksia sattui tunnelissa ely-keskuksen mukaan kaksi, tänä vuonna niitä on ollut kolme.

Hän on huolissaan myös siitä, että moni autoilija pysähtyy tunnelissa pientareelle, vaikka se on sallittu vain hätätilanteessa. Viime vuonna näitä pysähtymisiä oli 490 kertaa, pelkästään elokuussa tänä vuonna niitä oli 46.

Tunneli on arka asia Tampereella

Kun moni menee nopean reitin toiveissa tunnelin suulle ja se onkin suljettu, pettymys on melkoinen.

Tunneli on Tampereella yhä arka asia, koska sen tulosta käytiin lihava riita.

Tunnelille tehtiin varaus kaavaan jo vuonna 1995, mutta rakentamisen lähestyessä poliittinen vääntö tunnelista lisääntyi.

Syyskuussa 2013 Rantatunnelin kannattajat voittivat. Tulos oli karvas tappio demareille, sillä tunnelin vastustaminen oli heidän keskeinen vaalilupauksensa.

Vaa'an käänsivät lopulta neljä demariedustajaa, jotka äänestivät tunnelin puolesta vastoin omaa ryhmäänsä ja saivat samalla lähtöpassit ryhmästään.

Syntipukki kaikille ruuhkaongelmille

Tunnelista on tehty myös syntipukki kaikille Tampereen liikenneongelmille. Vaikka kolareita ja ruuhkia on ollut myös aiemmin.

– Kyllä ennenkin on ollut onnettomuuksia Rantaväylällä, Korpela sanoo.

Ely-keskuksen Juha Sammallahti sanoo, että ennen tunnelia peräänajot olivat yleisiä liikennevaloissa ja Harlan mäessä oli usein onnettomuuksia.

– Ennen tunnelia onnettomuustilanteet näkyivät jopa Hämeenkadulla. Onnettomuustilanteita on Rantaväylällä entistä vähemmän nyt, Sammallahti sanoo.

Pirkanmaalla on paljastunut jo kolmas valtava huumevyyhti lyhyen ajan sisällä. Rinki teki kauppaa esimerkiksi anonyymissa Tor-verkossa ja sopi noutopaikat eri puolille Tamperetta ja Pirkanmaata. Huumeita liikkui esimerkiksi yksityiskodeissa, ravintoloissa ja kotibileissä.

Sisä-Suomen poliisi tutkii tällä hetkellä kokaiinivyyhtiä, jossa on 23 epäiltyä. Seitsemän heistä on yhä vangittuna.

On mahdollista, että liiga on laajempi kuin nyt poliisin tiedossa olevat epäillyt.

Epäiltyjen epäillään myyneen yhteensä kaksi kiloa kokaiinia Tampereen seudulla ja Pirkanmaalla.

Suurta huomiota on saanut, että asiasta ensin kertoneen MTV:n mukaan yksi epäillyistä on NHL-pelaaja. Tämä kiistää epäilyt.

Jääkiekkoliiga NHL:n varakomissaari Bill Daly kertoi torstaina, että liiga tutkii suomalaispelaajan osuutta huumevyyhtiin Suomessa. Pelaajan seuran general manager eli toimitusjohtaja kertoi, että asiaa on käsitelty pelaajan kanssa, mutta kieltäytyi kommentoimasta enempää toistaiseksi.

Ilta-Sanomat kertoi perjantaina, että kokaiinin käyttö SM-liigassa on asiantuntijoiden mukaan luultua yleisempää.

Tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Jari Kinnunen ei ota kantaa epäiltyihin. Hänen mukaansa epäiltyjen joukossa on 23 hyvin erilaisista taustoista tulevaa ihmistä. Hän kuvailee epäiltyjä "tavan kansalaisiksi". Suurin osa epäillyistä on Tampereelta tai Pirkanmaalta.

– Kyse ei ole mistään jääkiekkobuumista.

Pelaajan asianajajan mukaan poliisin odotetaan kertovan asiasta laajemmin perjantaina. Tutkinnanjohtaja Jari Kinnunen kertoi Ylelle perjantaina aamulla, että uutta tietoa ei ole tulossa.

Gramma maksoi 120–170 euroa

Kahdesta kilosta kokaiinia riittää valtava määrä annoksia. Gramma kokaiinia on maksanut katukaupassa 120–170 euroa. Yhdestä grammasta saa ainakin kymmenen annosta.

Poliisilla ei ole vielä laskelmaa rikoshyödystä, mutta annoksien perusteella laskettuna se on arviolta jopa 600 000 euroa, koska vahvoja pitoisuuksia sisältäviä annoksia on voitu "lantrata".

Epäiltyjä epäillään törkeästä huumausainerikoksesta, huumausainerikoksesta, törkeästä rahanpesusta ja ammattimaisesta kätkemisestä.

Poliisi on takavarikoinut tutkinnan aikana noin 650 000 euron arvosta omaisuutta.

Jo kolmas iso tapaus

Tämä on jo kolmas laaja huumevyyhti Pirkanmaalla. Syyskuussa poliisi kertoi toisesta isosta kokaiiniliigasta, jossa oli 17 epäiltyä. Juttu on edennyt syyttäjälle.

Tämän organisaation epäillään levittäneen kokaiinia lähes puoli kiloa, 1,5 kiloa marihuanaa sekä subutex-tabletteja. Kokaiinin käyttöannos on keskimäärin 0,1 grammaa, joten käyttöannoksia on levitetty lähes 5 000 kappaletta.

Rikoshyötyä liigan epäillään saaneen yli 70 000 euroa.

Maaliskuussa paljastui puolestaan Pirkanmaan kaikkien aikojen suurin huumejuttu. Huumeita löytyi maastosta Pirkkalasta ja Tampereelta liikekeskuksesta. Takavarikoitujen huumeiden katukauppa-arvo olisi ollut 2,8 miljoonaa.

Pirkanmaan käräjäoikeus langetti syksyllä useita vankeusrangaistuksia tähän rikosvyyhtiin osallistuneille henkilöille.

Pisin tuomio oli 12 vuotta vankeutta. Tuomiot eivät ole lainvoimaisia.

Onnistuminen Tampereella

Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Jari Räty kertoi Ylelle tapauksen kertovan siitä, että huumeiden käytön trendit ovat Suomessa ylöspäin.

– Se kertoo myös Suomen poliisin ja lainvalvontaviranomaisten onnistumisista, Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Räty arvioi tällä viikolla.

Kokaiinin käyttö on Suomessa nousussa. Rädyn mukaan Tampere ei ole mikään erityinen huumepesäke.

– Alueellisia eroja ei juuri ole. Nyt poliisin onnistuminen vain sattui osumaan Tampereelle.

Korjaus klo 9.29 Korjattu, että gramma maksoi 120-170 euroa, ei annos.

Lue lisää:

Uusi valtava huumeliiga paljastui taas Tampereella: 23 epäiltyä, MTV: yksi heistä NHL-pelaaja

Kun Yhdysvaltain avaruushallintovirasto Nasa haki astronautteja koulutukseen, oli vaatimuksena myös huumorintaju.

– Kukapa lähtisi Marsiin saakka umpitosikon kanssa? Huumorin merkitys tunnustetaan myös avaruusohjelmien parissa, Vesa Paavola sanoo. Hän on tutkinut organisaatioita ja työyhteisöjä ja toiminut mm. Helsingin kaupungin organisaatiopäällikkönä.

"Suomalainen, ruotsalainen ja venäläinen menivät saunaan" -tyylillä alkavat vitsit eivät silti välttämättä ole työpaikkahuumorin terävintä kärkeä. Vitsihuumori on nykypäivänä antanut tilaa eri tilanteissa huumorille ja komiikalle.

– Huumori on yhä vähemmän sellaista, että aamulla kerrotaan vitsi, mikä eilen kuultiin, Paavola sanoo.

Etenkin kaksimielisten vitsien kertominen on selvä riski. Ajat muuttuvat: #metoo-kampanjakin on vaikuttanut. Mies-nais-asetelma ei vitsailussakaan enää ole sama kuin vuosikymmeniä sitten.

– Myös vähemmistöihin kohdistuvaa huumoria pidetään entistä enemmän arveluttavana käytöksenä, Paavola arvioi.

Huumoria on vaikea mitata

Tunneäly oli suomalaisessa johtamisessa harvinaista sodanjälkeisessä Suomessa. Nyt sen merkitys hyvässä johtamisessa kuitenkin tiedetään ja tunnustetaan. Tunneäly tai huumorintaju ovat kuitenkin asioita, joita ei voi ilmaista numeroilla.

– Ei-mitattavat asiat ovat havaintojeni mukaan lisääntyneet työpaikkailmoitusten toivelistalla, Paavola sanoo.

Olennaista työpaikkahuumorissa on siis se, mikä syntyy työyhteisön sisällä. Ei se, mitä sinne tuodaan ulkoapäin. Vesa Paavola

Johtamisessa vaikeasti mitattavien asioitten hyödyntäminen ei ole helppoa. Tiettyjen asioitten ymmärtämistä ei voi kaataa työyhteisöön kuin boolia maljaan.

– Huumorijohtajaksi ei niin vai muututa, samoin kuin ei voi muuttua jonkin oppaan avulla karismaattiseksi johtajaksi.

– Olennaista työpaikkahuumorissa on siis se, mikä syntyy työyhteisön sisällä. Ei se, mitä sinne tuodaan ulkoapäin.

Sarkasmin oppitunti

Tamperelainen Integrata Oy on palkkalaskentaan erikoistunut yhtiö, joka on kasvanut nopeasti viime vuosina. Nyt siellä on 51 työntekijää. Yhtiö on valittu kansainvälisen konsulttifirman vertailussa pienten organisaatioiden parhaaksi työpaikaksi Suomessa tänä vuonna.

Integrata kiinnittää huomiota huumorintajuun jo työnhakuilmoituksissa.

– Huumorintaju on yksi vaatimus. Se on vähän kuin Tinder-ilmoitus, jossa haetaan matchia. Ehkä se karsii hakijoita jo heti alussa, yhtiössä neljä vuotta coachina eli valmentajana toiminut Rami Setälä sanoo.

Huumorissa on useita lajeja, joista toiset ovat helpompia kuin toiset. Esimerkiksi sarkasmi ei ole niitä helpoimpia.

– Joskus työntekijä täytyy perehdyttää esimerkiksi sarkasmiin. Jotkut eivät ymmärrä, että nyt joku käyttää sarkasmia. Joillekin on taas elämäntapa viljellä sarkasmia huumorissa, kertoo Setälä.

Sarkasmi voidaan käsittää ironian lajiksi, jossa viesti on tulkittava päinvastaiseksi kuin sen varsinainen sanallinen viesti. Silloin on tärkeää tuntea kuka on viestin lähettäjä. Sarkasmi voi olla sekä hyväntahtoista että ilkeää. Sarkasmin sävyn tunnistaminen voi olla vaikeaa, koska sen määrittelyssäkin on isoja vivahde-eroja.

Huumori voi sitouttaa työntekijän

Huumori ja reipas nauru vapauttavat ja rentouttavat. Sen hoksasi jo metsästäjä-keräilijä ihminen.

Karnevalistinen huumori auttaa sosiaalisen statuksen alimman portaan ihmistä kestämään tilanteen: kun asiat saa joskus kääntää ylösalaisin, tulee pomosta naurun kohde. Parhaat naurut irtoavat, jos pomo erehtyy.

Hierakian murtaminen on yksi huumorin peruselementeistä niin työpaikoilla kuin muuallakin. Hyvä pomo sallii sen. Ja osaa nauraa itselleenkin.

– Meillä huumorin viljely lähtee jo toimitusjohtajasta, valmentaja Laura Huhtiniemi Integratasta sanoo.

Huumori voi olla myös tie avoimuuteen. Ja se voi puolestaan rohkaista kepposiinkin.

Kerran Integratassa kävi niin, että johtotehtävissä ollut henkilö jätti tietokoneensa avoimena pöydälle. Seurauksena oli se, että sisäisessä viestinnässä luvattiin kohta työntekijöille huimia bonuksia. Ja viesti tuli johtoportaan koneelta. Tällä kertaa se oli kuitenkin pilaa ja rahan sijasta oli tyytyminen mahaa kutittavaan nauruun.

Entä tuottavuus? Meneekö leikinlaskuun aikaa?

– Kyllä se auttaa, kun saa kahvitunnilla porukassa tuulettaa aivojaan. Luulen että tällainen ilmapiiri on vaikuttanut siihen, että meidän organisaatiossa pysytään eikä lähdetä, Huhtiniemi sanoo.

Sometus vaatii hymiöitä

Lukuisat uuden tekniikan välineet ovat muuttaneet myös työpaikkahuumoria. Sanallisia lyhyitä viestejä täydennetään hymyilevällä emojilla ja muilla kuvilla. Pelkkä teksti ei aina välitä sen lähettäjän tunnelatausta.

Diginatiivit eivät näe tulkinnoissa ongelmia.

– Minun vanhempien aikana huumori oli paljon enemmän sanallista ja muuta keskustelua. Nyt voi viestiä välittää meemien ja emojien kautta, jolloin huumori voi syntyä pelkästään niittenkin välityksellä. Onhan se muuttunut paljon, tamperelainen kaupan alalla toimiva Meri Lehto, 19, arvioi.

Meemit ovat verkossa ilmiömäisesti leviäviä kuvia ja videoita. Emojit puolestaan ovat viestien yhteyteen liitettäviä hymiöitä ja kuvasymboleita, joilla voi ilmentää tunnetilaa.

Lue myös:

Känniviestejä, epäsopivia hymiöitä ja väärälle ihmiselle lähetettyjä viestejä – katso vinkit työpaikan chattiin (20.7.2018)

"Ihmisillä pitää olla oikeus myös loukkaantua" – Alina Tomnikov, Niina Lahtinen ja 5 muuta koomikkoa kertovat, mistä he välttelevät vitsailua (30.4.2018)

Liki satavuotias Tampereen Vapaudenpatsas saa olla nykyisillä jalansijoillaan ainakin vuoteen 2020.

Tampereen kaupungin suunnittelupäällikkö Timo Koski kertoo, että patsas aiotaan siirtää vasta, kun raitiotien rakennustyöt sen vieressä ovat valmistuneet. Ratikkakiskoja rakennetaan parhaillaan Hämeenpuistossa aivan patsaan tuntumassa.

Kaupunki siirtää patsasta, koska muuten ratikka kaartaisi liian läheltä sitä.

Vapaudenpatsaan uusi paikka on Hämeenpuiston ja Kauppakadun risteyskohdassa vain noin 20 metriä nykyisestä paikasta pohjoiseen. Pääkirjasto Metson vieressä sijaitsevalla aukiolla on nykyään vesiallas, jossa graniittipallo pyörii ohuen vesikalvon päällä. Pallo on lähdössä Vapaudenpatsaan tieltä.

Patsas käy restauroitavana

Koski sanoo, että aukion uudistus ja patsaan siirto maksavat yhteensä useita satoja tuhansia euroja. Alustavan arvion mukaan määräraha on tulossa vuoden 2020 tai vuoden 2021 talousarvioon.

Ennen uuteen paikkaan pystyttämistä Vapaudenpatsas käy kunnostettavana.

– Totta kai se on siinä vaiheessa järkevä restauroida, kun sitä liikutellaan, Koski sanoo.

Maakuntamuseo on suhtautunut suopeasti patsaan siirtoon. Museo on arvioinut, että uusi sijaintipaikka voi vahvistaa patsaan kaupunkikuvallista merkitystä.

Aukiolla on määrä uusia tukimuureja, pinnoitteita ja kasvillisuutta. Myös putkia joudutaan siirtämään patsaan uuden paikan alta.

– Sinne tulee aika massiiviset kaivuut sillä alueella, Koski sanoo.

Vasemmisto yritti pysäyttää patsashankkeen

Vapaudenpatsaan on veistänyt Viktor Jansson vuonna 1921. Vasemmisto yritti estää patsashankkeen, koska piti Tampereen valtauksen muistomerkkiä sorron ja laittomuuden symbolina.

Oikeisto taas näki veistoksen muistuttavan isänmaan vapauttamisesta Venäjän vallan alta. Lopulta korkein hallinto-oikeus määräsi, että patsas jää paikalleen.

Yhä useampi vastasyntynyt viettää elämänsä ensimmäiset päivät ilkosillaan, vain vaippa päällään. Vauva on mahdollisimman paljon vanhemman vatsan ja rintakehän päällä.

Perinteisesti Suomessa vauvat on puettu lämpimästi heti synnytyssalissa.

Tutkittu tieto on muuttanut käytäntöjä synnytyssairaaloissa. Kätilöiden mukaan vauvan tulisi olla mahdollisimman paljon ihokontaktissa vanhempiensa kanssa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mukaan ihokontaktin suositteleminen perustuu tutkittuun tietoon.

Aiemmin esimerkiksi keskosille on annettu ihokontaktiin perustuvaa niin sanottua kenguruhoitoa.

Kätilö Elina Rinne kertoo, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lisäksi ihokontaktin suosiminen vaatteiden sijaan on yleistä monissa synnytyssairaaloissa.

Yhä harvempi vauva puetaan vaatteisiin heti synnytyssalissa. Vaatteet saatetaan laittaa vauvalle päälle ensimmäistä kertaa vasta kotiin lähtiessä.

Synnyttäjät ovat nykyään sairaalassa usein vain kaksi päivää.

– Vauva on ensimmäisen tunnin ajan äidin iholla, jos se on mahdollista. Hän saa siinä sopeutua kohdun ulkopuoliseen elämään. Sen jälkeen vauva saa vierihoitoa äidin tai isän iholla mahdollisimman paljon.

Vauva nukkuu kopassa äidin sängyn vieressä vaipassa, mutta hänellä on peitto päällä. Äidin rinnalla vauva on äidin sairaalapuvun ja peiton alla.

– Toki jos vanhemmat tahtovat, vauvalle voidaan laittaa vaatteet aiemmin. Emme ole jyrkkiä tämän asian kanssa, Rinne kertoo.

Aikaisemmin vauvat saatettiin kapaloida, mutta nyt siitäkin on pääosin luovuttu. Rinteen mukaan vauvan on hyvä pystyä liikuttamaan käsiään ja jalkojaan.

Vauvaa ei enää pestä synnytyssalissa

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on lopettanut myös vauvan pesun synnytyssalissa. Kätilö Jenni Rainio Tampereen yliopistollisesta sairaalasta Taysista kertoo, että vauvaa ei syntymän jälkeen kannata heti pestä vaan ainoastaan kuivata.

– Lapsivesi ja kina sisältävät infektioilta suojaavia ainesosia. Vauvan peseminen nopeasti syntymän jälkeen voi aiheuttaa hänelle stressiä, laskea vauvan verensokeria ja häiritä vastasyntyneen lämmönsäätelyä. Äidin ihon kautta vastasyntynyt saa omalle iholleen suojaavia bakteereita ja vastasyntyneen oma puolustusjärjestelmä alkaa kehittyä, Rainio kertoo.

Iholla oleilu tukee vanhemman ja vastasyntyneen varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä. Iholla oleilu tukee myös imetyksen aloittamista.

– Ihokontakti saa maidon herumaan helpommin ja vastasyntyneen luontaiset imemiseen liittyvät vaistot toimivat paremmin. Ihokontaktissa vauvat imevät yleensä paremmalla imuotteella sekä tehokkaammin ja tiheämmin. Ihokontaktia kannattaa hyödyntää vielä kotonakin, Rainio sanoo.

Tänään perjantaina on kansainvälinen Vauvan päivä. Ensi viikolla Suomessa vietetään puolestaan pohjoismaista imetysviikkoa teemalla Imetys − elämän perusta.

Turun hovioikeus lakkauttaa Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) ja sen alueosastot sekä PVL:ään kytkeytyvän Pohjoinen Perinne -yhdistyksen.

Pirkanmaan käräjäoikeus päätti Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen lakkautuksesta viime vuoden marraskuussa, mutta PVL valitti päätöksestä hovioikeuteen. Turun hovioikeus on nyt hylännyt valituksen.

Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että PVL:n toiminta on lain ja hyvien tapojen sekä yleisen edun vastaista, joten varoitus ei ole riittävä toimi.

Hovioikeus: Sananvapaudet rajat on ylitetty

Hovioikeus perustelee lakkautuspäätöstä muun muassa sillä, että PVL:n toimintaan liittyy rotusyrjintää ja vihapuhetta.

Hovioikeus katsoo, että yhdistys ei pidä kaikkia ihmisrotuja samanarvoisina ja rotuopilla ja rotujen erillään pitämisellä on keskeinen merkitys PVL:n toiminnassa. Hovioikeuden mukaan kyseessä ei ole sananvapauden rajoissa tapahtuva ulkomaalaispolitiikan arvostelu.

Hovioikeuden mielestä on selvää, että yhdistys ihannoi fasismia ja Hitlerin aikainen Saksan kansallissosialismi on PVL:n keskeinen ideologia, jota se käytännössä tavoittelee. Oikeus toteaa, että on riidatonta, että PVL pitää Hitleriä suurmiehenä.

PVL:n toiminta on hovioikeuden arvion mukaan vihapuheen kaltaista erityisesti juutalaisvastaisen propagandan ja holokaustin vähättelemisen vuoksi. PVL pyrkii myös yhdistymis- ja sananvapauden nojalla seksuaalivähemmistöjen oikeuksien loukkaamiseen.

Hovioikeus: Väkivalta on ollut poliittista

Hovioikeuden mukaan PVL tosiasiallisesti hyväksyy yhdistyksen ja sen arvojen puolesta tehdyn väkivallan ja rikollisen menettelyn.

Yhdistyksen jäsenillä on tuomioita väkivaltarikoksista on vuosilta 2011–2016. Oikeus toteaa, että vaikka niitä ei ole huomattavaa määrää, kysymys on useimmiten ollut poliittisesta väkivallasta ja häirinnästä PVL:n tai muiden tahojen poliittisten tai aatteellisten tapahtumien yhteydessä.

Hovioikeus huomauttaa, että vaikka Vastarintaliikkeen oppaassa aktivisteille on todettu, että väkivalta johtaa erottamiseen, ei ketään väkivaltarikoksista tuomituista jäsenistä ole erotettu tai heidän asemaansa yhdistyksessä heikennetty.

PVL katsoi varoituksen riittävän

Hovioikeus katsoo, että Pohjoinen Perinne on PVL:ään kuuluva yhdistys. Yhdistys on muun muassa kerännyt varoja PVL:n toimintaan.

Hovioikeus toteaa, että Pohjoinen perinne -yhdistys on myötävaikuttanut PVL:n lain ja hyvien tapojen vastaiseen toimintaan, joten peruste myös sen lakkauttamiselle on olemassa eikä varoitusta voida pitää riittävänä.

PVL on vedonnut perustuslakiin ja katsonut, että yhdistysten lakkauttamisella rikotaan myös sananvapautta ja kokoontumisvapautta.

PVL on katsonut, että varoitus olisi kummallekin yhdistykselle riittävä seuraamus.

PVL:n lakkauttamista oikeudessa on ajanut Poliisihallitus, jonka mielestä yhdistys toimii lain ja hyvien tapojen vastaisesti.

Poliisihallitus selvittää puuttumista mielenosoituksiin

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan Poliisihallitus tutustuu tarkoin päätöksen sisältöön. Tämän jälkeen arvioidaan sen vaikutuksia.

– Poliisihallitus on laatimassa asiaa koskevia linjauksia poliisilaitoksille. Näkyvää puuttumista esimerkiksi mielenosoituksissa tehdään tilanteeseen liittyvän kokonaisharkinnan perusteella.

Kolehmainen korostaa, että hovioikeuden päätös tarkoittaa sitä, että kaikki yhdistykseen liittyvä toiminta on lakkautettava ja toiminnan jatkaminen on rangaistavaa.

Yhdistysten on lopetettava toimintansa kun hovioikeuden päätös on lainvoimainen.

Kolehmaisen mukaan hovioikeuden linjaus on selkeä viesti siitä, että väkivaltaisten ja avoimen rasististen järjestöjen toiminnalle ei pidä antaa sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Professori: Sananvapaus ei ole vaarassa

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio katsoo, että on PVL:n kohdalla ollut kyse enemmän oikeuksien väärinkäytöstä kuin hyväksyttävästä oikeuksien käytöstä.

– Eli nämä vihapuheet ja muut toiminnat eivät nyt saaneet lain suojaa.

– Voi sanoa, että ei ole mitään vaaraa siitä, että yleisesti ottaen sanavapaus ja kokoontumisvapaus olisi meillä heikompaa kuin aikaisemmin.

Nuotio pitää hovioikeuden linjausta erittäin merkittävänä, sillä asiaa arvioitiin nyt perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien näkökulmasta, eli aivan toisin kuin 20-40 vuotta sitten olisi tehty.

Nuotio arvioi, että hovioikeuden ratkaisun perusteella yhdistysten toiminta voidaan kieltää välittömästi, vaikka lakkautuspäätöksestä valitettaisiin korkeimpaan oikeuteen.

Pohjoismaisella Vastarintaliikkeellä on noin sata jäsentä.

Lue myös:

Rikosoikeuden professori pitää uusnatsijärjestön lakkautusta todennäköisenä: "Eivät ole irtisanoutuneet väkivallasta"

Uusnatsijärjestö Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen lakkautuksen käsittely alkoi hovissa – Perustelee toimintansa jatkoa hyväntekeväisyydeksi kuvaillulla "suomalaisavulla"

Vastarintaliikkeen lakkauttamisesta päätös käräjiltä – natsit marssivat joka tapauksessa itsenäisyyspäivänä

Poliisihallitus: Vastarintaliikkeen lakkauttaminen selkeä viesti yhteiskunnalta – PVL aikoo valittaa hoviin

Käräjäoikeus kieltää uusnatsijärjestön toiminnan – Pohjoismainen Vastarintaliike lakkautetaan

Vastarintaliikkeen lakkauttaminen tekisi uusnatsien propagandasta laitonta

Kiellettyjä järjestöjä 5 000 – Äärijärjestöissäkin nykyisin kynnys korkealla

Vanhentunut ruoka on vanhentunutta, mutta ruoka voi olla pilalla monesta muustakin syystä:

• Kylmäketju on katkennut
• Pakkaus on mennyt rikki kuljetuksessa
• Pakkaus on mennyt rikki kauppakassissa tai kotona

Esimerkiksi näistä ongelmista viimein käyttöpäivä -merkintä ei kerro.

Lisäksi kullekin ruualle täytyy löytää oikea materiaali ja pakkaustapa: raaka kala vaatii toista kuin metvursti tai vaikkapa tuoreet viikunat.

Lotta Kuuliala kiinnostui elintarvikkeiden pakkaamisesta, kun hän oli Tampereen teknillisellä yliopistolla TTY:llä mukana paperinjalostus- ja pakkaustekniikkaa tutkivassa ryhmässä.

Samaan aikaan Gentin yliopistossa Belgiassa alkoi pakkausten sensorien tutkimus. Niinpä Kuuliala päätyi tekemään kaksoistutkintoa.

Väitöstilaisuus aktiivisten ja älykkäiden pakkausteknologioiden kehittämisestä lihalle ja kalalle oli Tampereella syyskuun lopussa.

Turha hävikki pois

Pakkauksen perinteinen tehtävä on suojata: pakkaamaton tuore liha säilyy jääkaapissa vain muutamia päiviä, mutta pakkauksen suojakaasu pidentää aikaa huomattavasti.

Joidenkin ruokien säilyvyys taas paranee, kun poistetaan pakkauksesta happi eli ns. vedetään ne vakuumiin tai lisätään niihin hapetonta suojakaasua.

Lotta Kuuliala kertoo, että näitä edistyneempi on aktiivinen pakkaus. Säilyvyys paranee edelleen, kun kalan tai lihan luontainen mikrobitoiminta saadaan hidastumaan antimikrobisilla pakkausmateriaaleilla.

Toinen edistysaskel on älykäs pakkaus. Se ei sinänsä paranna ruuan laatua, mutta kertoo siitä ajantasaista tietoa, selittää Lotta Kuuliala.

Siinä kun viimeinen käyttöpäivä lasketaan vain kalenterista, älypakkaus lukee elintarvikkeesta juuri sen hetken tilanteen.

Ruokahävikki vähenee merkittävästi, kun vielä kunnollista ruokaa ei vain varmuuden vuoksi heitetä pois.

Älypakkaus siis "huomaa", jos kylmäketju on katkennut tai pakkaus on matkalla hajonnut niin, ettei viimeistä käyttöpäivää kannata enää odottaa.

Se osaa kertoa myös, onko ruoka on vielä syötävää, vaikka onkin ylipäiväistä. Ruokahävikki vähenee merkittävästi, kun vielä kunnollista ruokaa ei ns. varmuuden vuoksi heitetä pois.

Suomalainen kuluttaja ei vielä vähään aikaan löydä sensorin sisältävää älypakkausta omasta marketistaan. Kehitystutkimusta ja -työtä tehdään kuitenkin kovasti ympäri maailmaa.

Lotta Kuuliala ennustaa, että isoja edistysaskelia nähdään jo 2020-luvulla. Ensin tulokset näkyvät koko tuotanto- ja jakeluketjussa, ja siitä seuraavana askeleena myös kuluttajan jääkaapissa.

Monitieteellistä yhteistyötä

Ruuan pilaantuminen on monen tekijän summa. Kokki huomaa silmällä, jos ruuan ulkonäössä, värissä, hajussa, maussa ja koostumuksessa on jotakin outoa.

Kaikkea ei ihminen kuitenkaan huomaa.

Lotta Kuuliala sanoo, että ruuan laatuun vaikuttaa moni kuluttajalle näkymätön asia. Sellaisia ovat muun muassa ruuan mikrobikanta ja sen ravintoarvo.

Niinpä tutkimukseen tarvitaan mikrobiologiaa, kemiaa, materiaalitiedettä ja -tekniikkaa, aistinvaraista analyysia sekä tilastollisia menetelmiä.

Lotta Kuulialan mukaan oleellista onkin, että tutkijalla on tietoa ja ymmärrystä monelta alalta.

– Esimerkiksi antimikrobisten pakkausmateriaalien kehityksessä voi tulla monta takapakkia, jos tutkija ei tiedä, millainen bakteerikanta tuotteessa on ja kuinka nopeasti se kehittyy.

Ruoka on kansainvälistä

Lotta Kuuliala sanoo, että elintarvikepakkaus on eräänlainen mikrokosmos. Sen syy- ja seuraussuhteiden selvittäminen on erittäin haastavaa.

– Samalla se on yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeä tehtävä, sillä ruuan laadulla on keskeinen merkitys elämänlaadulle ja hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa.

Ruuan laatu ja pakkaaminen koskettavat ihmisiä kaikkialla maailmassa. Lotta Kuuliala

Kaksoistutkinto Tampereella ja Gentissä antoi Lotta Kuulialalle mahdollisuuden tarkastella aihetta niin pakkauksen kuin elintarvikkeenkin näkökulmasta. Hän sanoo, ettei se olisi onnistunut yksistään vain jommassa kummassa yliopistossa.

– Myös kansainvälisyys oli minulle tärkeä juttu: ruoan laatu ja pakkaaminen koskettavat ihmisiä kaikkialla maailmassa. Ja tietysti useammassa maassa työskentely antaa itselle uusia näkökulmia ja ajatuksia.

Lotta Kuuliala jatkaa edelleen työtään Gentin yliopiston elintarvikemikrobiologian tutkimusyksikössä.