Lielahden koulussa Tampereella käy kuhina. Peruskoulun ala- ja yläasteen oppilaat käyskentelevät käytävillä tai ovat kokoontuneena aulassa olevan lautapelin ääreen.
Heidän joukossaan on 11 romaninuorta. He käyvät koulua muiden oppilaiden tapaan, minkä lisäksi he saavat erillistä ohjausta yksittäin tai ryhmänä.
Kansallispukuisen Michelle Kasan mukaan koulumenestys rakentuu luottamukselle.Jani Aarnio / Yle
Toiminta perustuu valtakunnalliseen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on kannustaa romaneja koulunkäyntiin. Romanien koulutustaso on viime vuosina noussut, mutta on edelleen pääväestöä matalampi.
Kaksi ja puoli vuotta sitten käynnistyneen hankkeen taustalla on Diakonia-ammattikorkeakoulu ja romanijärjestöjä eri puolilta Suomea. Tampereella työhön on pestattu kaksi hanketyöntekijää, jotka ovat itsekin romaneja.
Opetusta myös omalla kielellä
Yhdeksäsluokkalainen Natali Lindeman on yksi tukea saaneista romaninuorista. Hänen mukaansa nuoret valmistautuvat välillä hanketyöntekijöiden ohjauksessa kokeisiin tai perehtyvät eri oppaineisiin.
Nuorten kanssa on tehty paljon muutakin kuin käyty koulua. Keijo Svart
Hän kertoo kaipaavansa tukea matematiikasssa ja kielissä. Sitä Natali on hanketyöntekijöiltä myös saanut, ja arvosanat ovat selvästi nousseet.
– Välillä puhumme omalla kielellämme. Silloin on helpompi rentoutua ja käydä aineita läpi, kun on joku samasta heimosta.
Tenho Blomerus arvostaa hanketyöntekijöiltä saamaansa tukea.Jani Aarnio / Yle
Kahdeksasluokkalainen Tenho Blomerus tuli Lielahden kouluun vajaa kuukausi sitten. Hän kertoo viihtyneensä hyvin, mihin osaltaan vaikuttaa hanketyöntekijöiden ohjaus.
– Sekin on kyllä ihan kivaa, ettei tarvitse aina olla omassa luokassa, vaan voi olla ihan Keijon ja Michellen kanssa.
Motivaation säilyminen tärkeää
Tšetanes naal –koulutuspoluilla -hanke on Tampereella tuottanut hyviä tuloksia. Kaikki tämän vuoden 9. luokkalaiset saivat peruskoulun päättötodistuksen, minkä lisäksi poissaolot vähenivät ja arvosanat nousivat.
Suomen Romanifoorumi on kuvannut poissaolojen olevan suurimpia ongelmia romanien koulunkäynnissä. Sen mukaan valitettavan monet romanioppilaat suoriutuvat koulusta alle todellisten kykyjensä tai keskeyttävät koulunkäynnin ennen päästötodistuksen saamista.
Keijo Svart antaa nuorille tukea muutoinkin kuin koulunkäynnissä.Jani Aarnio / Yle
"Yhdessä eteenpäin" -hankkeen toisena työntekijänä on Keijo Svart. Hänen mukaansa romaninuorten kiintymys koulunkäyntiin säilyy parhaiten luontaisella avulla ja tuella.
– Nuorten kanssa on tehty paljon muutakin kuin käyty koulua. On harrastettu yhdessä, pidetty keskustelutilaisuuksia ja käyty yhdessä syömässä ja elokuvissa.
Keijo Svart tukee romaninuoria myös ammatti- tai muuhun koulutukseen siirtymisessä. Yläasteikään tultaessa monen nuoren koulumotivaatio heikentyy, jolloin rohkaisu ja kannustus ovat tarpeen.
– Jos omat kaverit eivät jatka mihinkään toisen asteen koulutuksen, sieltä otetaan helposti huonoja vaikutteita.
Luottamus tuo tuloksia
Myös hankkeen toinen työntekijä Michelle Kasa on huomannut, että nuoret kaipaavat monenlaista tukea. Käytännössä tämä on merkinnyt keskusteluja aiheista, jotka liittyvät esimerkiksi aikuistumiseen.
– Romanitytöt lähestyvät naistyöntekijää omine ongelmineen. He kokevat sen turvalliseksi, että on aikuinen kenen kanssa keskustella.
Natali Lindemanin toiveammatti on kosmetologi.Jani Aarnio / Yle
Michelle Kasan mukaan nuorten antama palaute näkyy pikemmin tekoina kuin sanoina. Kun nuoren luottamus on saavutettu, heistä tulee tasaisempia koulun kävijöitä.
Natali Lindeman ja Tenho Blomerus aikovat jatkaa edelleen opiskelua.
– Olen ajatellut mennä ammattikouluun, haaveammattini on kosmetologi. Olen miettinyt myös nuorisotyötä, Natali Lindeman kertoo.
– Ajattelin mennä ammattikouluun logistiikka-alalle. Autot kiinnostavat, Tenho Blomerus sanoo.
Kuusivuotias peilailee itseään saunan jälkeen. Eskarikaverin aamuinen möläytys on jäänyt mieleen kummittelemaan.
Lapsi on hämillään, kasvattaja tuntee surua ja piston sydämessään. Miten tässä näin kävi? Kenen syy on, että lapseni on ylipainoinen?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalon mukaan ylipainoisen lapsen kasvattajan ei pidä ottaa liikaa syyllisyyden taakkaa harteilleen, mutta peiliin on syytä katsoa.
Lasten vanhemmat ovat Kuusipalon mielestä fiksuja, mutta heidän huomionsa keskittyy vääriin asioihin.
– Yksittäisten ruoka-aineiden välttelyn sijasta pitäisi keskittyä elintapoihin kokonaisuutena.
Pyysimme useita suomalaisia ravitsemusasiantuntijoita, tutkijoita ja lääkäreitä (lista jutun loppupuolella) vastaamaan kysymykseen: Kenellä on pääasiallinen vastuu lasten ylipaino-ongelmasta Suomessa, yhteiskunnalla vai kodilla?
Asiantuntijoiden vastaukset jakaantuivat tasaisesti kahtia. Tässä jutussa he perustelevat kantansa ja kertovat, mitä asialle pitäisi tehdä.
Pääsyyllinen: koti
Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg huokaisee puhelimessa. Hänen mukaansa mukaan lasten lihomisongelmaan haetaan usein liian yksinkertaisia vastauksia, kuten tiettyjen ruoka-aineiden välttelyä tai yksittäisiä liikuntasuorituksia.
Lihomisen taustat liittyvät Borgin mukaan perheiden hyvinvointiin: jaksetaanko olla vanhempia, asettaa rajoja ja kannustaa lapsia terveellisiin elämäntapoihin. Aikuisten pitäisi pitää yllä perheen terveellistä elämänrytmiä ja toimia itse esimerkkinä.
– Olisi helppoa puhua limuista ja liikkumattomuudesta.
Borgin mielestä ei ole mysteeri, että lapset lihovat. He nukkuvat entistä vähemmän ja yleinen aktiivisuus on laskenut, vaikka kuntoliikuntaa harrastetaan enemmän kuin ennen.
Syömisessäkin on parannettavaa. Iso yksittäinen ongelma Borgin mielestä on napostelukulttuurin yleistyminen ja kasvisten vähäisyys.
– Suomalaisten perheiden ateriarytmit hajosivat jo 1990-luvulla.
Esimerkiksi Nokian kaupunki antoi tänä syksynä päiväkodeilleen "vahvan suosituksen" luopua ylimääräisestä sokerista.AOP
Pikkulapsena kotona opitut mallit ja toimintatavat pysyvät valintojen taustalla loppuelämän, muistuttaa ravitsemustieteen lehtori Raisa Valve Helsingin yliopistosta.
Kodeissa pitäisi puhua myönteisesti kouluruuasta ja -liikunnasta sekä kannustaa syömään terveellisesti.
– Aikuisten on tärkeää muistaa toimia itse esimerkkinä.
Valveen mielestä lapset pitää saada aidosti haluamaan terveyttä edistäviä asioita, kuten liikuntaa ja kasviksia.
– Niistä pitää tehdä iloisia ja ihan tavallisia asioita, sen sijaan että korostetaan niiden terveellisyyttä.
Lastenendokrinologian erikoislääkäri Marja-Terttu Saha Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikalta kohtaa työssään ylipainoisia lapsia ja heidän perheitään. Hän on erikoistunut diabeteksen hoitoon.
Sahan mukaan ylipainoisia lapsia tulee erikoislääkärin hoidettavaksi koko ajan enemmän. Yleisin syy on yksinkertaisesti se, että lapsi syö enemmän kuin kuluttaa.
– Hyvin harvoin ylipainon syynä on sairaus. Omalla urallani tällaisia tapauksia on arviolta yksi sadasta.
Sahan mukaan lasten ylipainoa ja lihavuutta on pyritty medikalisoimaan ja ratkaisemaan lääketieteen keinoin sen sijaan, että peräänkuulutettaisiin arjessa toteutuvia ja pysyviä elämäntapamuutoksia.
Saha näkee muutosta parempaan siinä, että ihmiset ovat valmiimpia ottamaan vastaan neuvoja.
– Tietenkin osa odottaa, että joku korjaa ongelman pois päiväjärjestyksestä. Ja sitten petytään.
Saha tiedostaa, että ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa ihmisten valintoihin, mutta lopullinen terveen elämän perusta on kotona ja perheen tekemissä ratkaisuissa.
– En halua syyllistää vanhempia, he kyllä tekevät sen ihan itse.
Pääsyyllinen: yhteiskunta
Lasten lihomiseen vaikuttavat monet muutkin seikat kuin se, mitä kotona syödään ja millaista esimerkkiä kasvattajat lapselleen näyttävät. Monet ulkoiset paineet vaikuttavat siihen, mihin suuntaan suomalaislasten painokäyrä osoittaa.
Sisätautien erikoislääkäri, professori, Pertti Mustajoki on sitä mieltä, että muutamat terveelliset ateriat eivät riitä, kun tarjolla on herkkuja ja houkutuksia.
– Ylipainoisten aikuisten ja lasten määrä Suomessa kasvaa, vaikka ihmisiä on parikymmentä vuotta valistettu terveellisestä ruoasta.
Mustajoen mukaan nykyisen runsaan ja houkuttelevan ruokaympäristön vaikutus on etenkin lapsiin voimakas. Ajoittain tarjotut terveelliset ateriat eivät riitä kumoamaan houkutusten vaikutusta.
En halua syyllistää vanhempia, he kyllä tekevät sen ihan itse. Marja-Terttu Saha
– Murrosikäiset lapset ovat erityisen alttiita nykyisen ruokamaailman negatiivisille ilmiöille. Heitä tulisi suojella liikakaloreilta laeilla ja säädöksillä.
Myös palkittu lastentautien erikoislääkäri, LT, Antti Saari näkee ympäristön vaikutuksen suurena. Saaren mukaan perheet ovat usein neuvottomia energiatiheän, maksimikokoa suosivan ja helppouteen perustuvan elintarviketarjonnan edessä.
– Lisäksi yleinen autoistuminen, arkiliikunnan väheneminen ja perheiden kiireet johtavat epäterveeseen kierteeseen.
Saari muistuttaa, että lihavuus on voimakkaasti perinnöllinen ominaisuus ja tätä ominaisuutta kantaa suuri joukko suomalaisia.
– Tällöin lihomista suosiva yhteiskunta on vaaraksi asukkailleen.
Lapsiperheasiantuntija Anne Kuusisto Sydänliitosta kehottaa vanhempia olemaan armollisia itselleen. Kuusiston mukaan markkinoinnin ja elinkeinoelämän vastuuta ei ole nostettu lihavuuskeskustelussa tarpeeksi esiin.
– Vaatii hyvät voimavarat pysyä normaalipainoisena tässä yhteiskunnassa ja ajassa.
Kuusisto myöntää vanhemmilla olevan iso vastuu lapsen hyvinvoinnista, mutta ei halua syyllistää koteja.
– Se ei tutkitusti ole vaikuttava tapa edistää terveyttä.
Myös aivokemialla osuutensa lihomisessa
Lihavuuden juurisyystä vallitsee vankka yksimielisyys: energiaa tulee sisään enemmän kuin kuluu. Harvoissa tapauksissa kyseessä on sairaus tai oireyhtymä, mutta useimmiten syy on kiusallisen yksinkertainen.
Se, miksi syömme enemmän kuin kulutamme, on taas hyvin monimutkainen vyyhti.
Yhden näkökulman tarjoaa aivotutkimus. Turun yliopiston PET-keskuksessa on tutkittu jo vuosia lihavuuden ja aivojen toiminnan yhteyttä. Löydökset ovat kiinnostavia, kertoo apulaisprofessori Lauri Nummenmaa.
Syöminen vapauttaa aivoissa tiettyjä välittäjäaineita (dopamiini ja opioidit), jotka tuottavat mielihyvää ja kannustavat jatkamaan mielihyvää tuottavaa toimintaa. Toisin sanoen aivomme palkitsevat meitä syömisestä.
Ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun ihminen syö liikaa ja reseptorit ylikuormittuvat. Tällöin ne aliherkistyvät ja vaativat entistä enemmän ruokaa tyydyttyäkseen.
– Syntyy vaarallinen noidankehä.
Nummenmaa muistuttaa, että välittäjäainemuutokset vaativat syntyäkseen ylensyöntiä, joten ne eivät ole lihomisen syy vaan seuraus.
Lihavuus on aivoille myös muilla tavoilla haitallista, Nummenmaa kertoo. Lihominen vaikuttaa aivokudokseen ja tutkimuksissa on paljastunut, että ylipainoisilla ihmisillä on vähemmän aivojen harmaata ainetta kuin normaalipainoisilla.
– Muutokset aivoissa liittyvät matala-asteiseen tulehdusreaktioon ylipainoisen ihmisen kehossa. Harmaan aineen vähäisyys voi vaikuttaa kognitioon, eli ihmisen kykyyn vastaanottaa ja käsitellä tietoa.
Lihavuudesta seuraa isoja ongelmia
Lihavien 12–18-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä on kolminkertaistunut Suomessa viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuoreimpien tilastojen mukaan neljännes 2–16 vuotiaista pojista ja 16 prosenttia tytöistä on ylipainoisia.
Lapsuuden ylipaino ennakoi aikuisiän lihavuutta ja lisää esimerkiksi valtimotaudin, rasvamaksan, astman ja uniapnean riskiä.
Lisäksi lihavien lasten elämänlaatu voi kärsiä, kun terveys, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky heikkenevät. Myös ulkomuotoon liittyvä elämänlaatu on lihavilla lapsilla usein huonompi kuin muilla lapsilla.
Lihavuus vaikuttaa salakavalasti lapsen psyykeeseen: psyykkiset ongelmat voivat aiheuttaa ylipainoa ja toisaalta ylipaino voi johtaa psykososiaalisiin ongelmiin.
Mutta kuka sitten on lihava?
Ylipainoisuuden määrittely on mutkikasta ja sopimusasia, toteaa THL:n Heli Kuusipalo. Kuusipalo kuuluu Käypä hoito -työryhmään, joka päivittää nykyiset suositukset.
Esimerkiksi tarkkoja rajoja sille, milloin liiallinen rasvakudos aiheuttaa lapselle terveyshaittoja, ei ole. Myös lasten ja nuorten painon systemaattinen seuranta puuttuu.
– Seurannalle olisi tarvetta ja sellaisesta on jo suunnitelmia olemassa.
Osallistu keskusteluun lasten lihavuuden syistä ja seurauksista. Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg ja THL:n erityisasiantuntija Heli Kuusipalo ovat paikalla kello 10-12. Voit esittää heille kysymyksiä jo ennakkoon.
Mikäli haluat osallistua keskusteluun Ylen palveluissa, tarvitset siihen Yle Tunnuksen. Tämä video opastaa Yle tunnuksen tekemisessä. Kommentointi onnistuu Yle Uutisten selainversiossa ja Yle.fi-sovelluksessa.
– Marjainen, kaakaomainen, makea ja sopivan vahva.
Jyväskyläläinen Jorgos Skaniakos maistelee Suomen ensimmäisillä Tampereen Pakkahuoneella järjestetyillä pienpaahtimomessuilla kahvia ja kertoo siitä kuin viinin maistaja konsanaan.
Skaniakos on ollut jo pienestä pitäen suuri kahvin ystävä. Hän on työskennellyt ravintola-alalla parikymmentä vuotta, joista Suomessa kaksitoista.
– Ihmettelin aina aiemmin, miksi suomalaiset syövät ravintolassa hyvin, mutta tyytyvät huonoon kahviin, Skaniakos kertoo.
Suomalaiskahvi saa kahvikauppiaalta ruusuja ja risuja
Jorgos Skaniakos teki seitsemän vuotta sitten päätöksen oman kahvikaupan perustamisesta Jyväskylän keskustaan. Suomessa juotavaa kahvia hän pitää esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna hyvänä, mutta markettien sisäänheittokahveista löytyy kritisoitavaa.
– Sekoitukset niissä ovat sellaisia, että niistä ei saa mitään selvää. Runko niissä on brasilialainen, mutta lisäksi sekoituksesta löytyy vähintään kahtakymmentä muuta kahvia, joiden alkuperää ei kerrota. Kyseessä on siis bulkkikahvi, Jorgos Skaniakos lataa.
Jorgos Skaniakos on suuri kahvin ystävä, joka pitää kahvikauppaa Jyväskylässä,Kai Pohjanen / Yle
Suomalaisilla kahvin ystävillä on tällä hetkellä trendinä tummapaahtoisen kahvin suosiminen. Skaniakos uskoo tämän johtuvan juuri vallalla olevan peruskaupoista myytävän kahvin tarjonnasta, joka on valtaosaltaan vaaleapaahtoista.
– Suuntaus tummapaahtoisiin kahveihin on hieman harmi. Vaaleapaahtoinen kahvi hyvin paahdettuna ja hyvistä raaka-aineista valmistettuna on paljon aromikkaampaa kuin tumma ja siitä löytyy enemmän makuja, Jorgos Skaniakos sanoo.
Kahvi on arvokasta kuin hyvä viini
Suomalaisten pienpaahtimoiden määrä ja markkinaosuus ovat olleet viime vuodet kasvussa. Kasvun varaa niillä toki vielä riittää, sillä optimistisimpien arvioidenkin mukaan pienpaahtimoiden osuus koko Suomen kahvin myynnistä on reilut viisi prosenttia.
Markkinoita hallitsevat suuret yritykset, jotka pystyvät suurella volyymillaan tarjoamaan kahvia edullisesti marketeissa ja ruokakaupoissa.
Tamperelainen Keijo Moilanen kiertää suurten kahvinvalmistajien kolme kympillä -erikoistarjoukset kaukaa. Sen sijaan hän on suosinut suomalaisia pienpaahtimoita jo toistakymmentä vuotta ja jauhanut kahvinsa itse. Pienpaahtimoiden kahvi on hintavampaa kuin tarjouskahvin, mutta Keijo Moilasen mielestä myös monella muulla tapaa arvokkaampaa.
–Sitä keitetään sen verran, mitä sitä tarvitaan. Sitä ei tule koskaan heitettyä pois. Kukaan ei heitä viiniäkään lavuaariin vaan juo, niin emme mekään heitä kahvia lavuaariin, Moilanen painottaa.
Tamperelainen Keijo Moilanen on jauhanut omat kahvinsa jo kymmenisen vuottaKai Pohjanen / Yle
Hän vertaa kahvia monella tapaa viiniin. Molempia niistä maistellaan ja riittävän paljon maisteltuaan voi tulla ikään kuin humalaan. Omasta espresso-kahvistaan hän löytää viinin tapaan jälkimakuja. Tällä kertaa ne ovat suklaisuus ja kaakaomaisuus.
Kahvi on tuoretuote
Pienpaahtimomessuilla Tampereella oli lukuisia näytteilleasettajia, joista ikään kuin kotikentällään toimi Pirkanmaan Paahtimo. Yrityksellä on sivupisteensä myös Satakunnassa Porissa. Pirkanmaan Paahtimoa edustava Pekka Heinonen korostaa kahvin olevan tuoretuote, mikä on juuri suomalaisten pienpaahtimoiden kilpailuvaltti.
– Paahtamisen jälkeen kahvi huilaa viikon verran, ja tämän jälkeen sen maku on muutaman kuukauden parhaimmillaan. Sen jälkeen kahvi on yhä hyvää, mutta sen nyanssit alkavat jäädä taka-alalle. Erityisesti itse jauhettuna kahvin maku on parasta, Heinonen miettii pienpaahtimoiden kahvin vahvuuksia suurten yritysten rinnalla.
Pekka Heinonen Pirkanmaan Paahtimosta toimii myös kahvikouluttajanaKai Pohjanen / Yle
Pekka Heinonen ei näe suurten kahvin valmistajien ja pienpaahtimoiden välillä lopulta suurta vastakkainasettelua.
– Jokainen toimii omista lähtökohdistaan ja keskittyy omaan juttuunsa pyrkien tekemään siinä parhaansa suomalaisen kahvikulttuurin eteen. Kyllä asiakas lopulta ratkaisee sen, onko tuote sen arvoinen, että se kannattaa ostaa.
Tummapaahtoa ja Maca-lattea
Messuvieraiden joukossa pyörii sekä kahviammattilaisia että vannoutuneita kahvin ystäviä. Tamperelaiset Milja Hyörinen ja Sofia Auno edustavat heistä molempia.
Nuoret naiset työskentelevät kahvilassa ja työajan ulkopuolella he kokeilevat uusia kahvielämyksiä. Työssään he ovat törmänneet suomalaisten innostukseen tummapaahtoista kahvia kohtaan. Sitä menee asiakkaille niin suodatinkahvina kuin espressona.
– Ehkä kotona juodaan vaaleapaahtoista peruskahvia ja ulos lähdettäessä päädytään tummempaan vaihtoehtoon, Milja Hyörinen ja Sofia Auno pohtivat.
Milja Hyörinen ja Sofia Auno työskentelvät kahvilassa, mutta kotona kahvia kuluu harvakseltaan.Kai Pohjanen / Yle
Take-away-kahvilakulttuuri näkyy katukuvassa entistä enemmän siinä, että vastaan tulee varsin usein pahvinen kahvimuki kädessään kulkevia ihmisiä. Silja Auno ja Milja Hyörinen uskovat tämän olevan osittain muoti-ilmiö. Toisaalta se on osoitus myös siitä, että suomalaiset pitävät kahvista.
Kavereiden kanssa ulos kahville lähtiessään tamperelaiset kahvilatyöntekijät eivät juo perinteistä suodatinkahvia.
– Otan silloin useimmiten laten, Milja Hyörinen kertoo.
– Minä puolestaan haluan kokeilla jotain aivan erilaista, esimerkiksi hieman merilevältä maistuvaa Maca-lattea, Sofia Auno nauraa.
Sähköliittö syyttää firmojen kiertäneen liiton alkuvuonna asettamaa ylityökieltoa hätätyöllä.
Sähköliiton selvityksen mukaan sähkönjakelussa toimivat yritykset tekivät Sähköliiton seitsemän viikon ylityökiellon aikana 210 hätätyöilmoitusta aluehallintovirastoille. Normaalisti avit saavat ammattiliiton mukaan vain muutamia ilmoituksia vuodessa.
Sähköliitto ihmettelee, miten yli 420 alan työntekijää teki helmi–maaliskuussa lähes 2 400 tuntia hätätyötä. Yli puolelle työtunneista ei ollut avin hyväksyntää, liitto sanoo.
Sähköliitto asetti ylityökiellon viime helmikuussa työehtosopimusneuvottelujen takia ja se kesti toukokuuhun. Nyt liitto on selvittänyt ylityökiellon vaikutuksia.
Milloin saa teettää hätätyötä?
Liiton selvityksen mukaan hätätyön perusteet täyttyivät hyvin harvoissa ylityökiellon aikaisissa tilanteissa.
– Hätätyön teettämisen perusteena on ennalta arvaamaton tapahtuma, joka aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai joka vaarantaa hengen, terveyden tai omaisuuden, eikä työtä ole mahdollista siirtää myöhemmäksi, liitto sanoo tiedotteessaan.
Liiton mukaan tämä määritelmä ei täyty läheskään aina.
– Työnantajat paikkasivat näin myös resurssipulaa voimalaitoksissa, joissa on tapana hoitaa kaikki poikkeustilanteet ylitöinä, Sähköliitossa asiasta selvityksen tehneet työehtoasiantuntija Juha Lujanen ja työympäristöasiantuntija Jarkko Korhola kertovat.
Sähköliitto ihmettelee, miten aluehallintovirastojen linja vaihtelee hätätyön hyväksymisessä. Sähköliitto harkitsee tutkintapyyntöä poliisille hätätöiden teettämisestä.
– Vielä 1980-luvulla sähköyhtiö ja sen toimitusjohtaja saivat perusteetonta hätätyötä teetettyään korkeimmassa oikeudessa tuomion työaikalain rikkomisesta. Nyt lakia rikotaan viranomaisten silmien alla, ja työaikalain tarkoittama työntekijöiden suojelun periaate on täysin hukassa, syyttää Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti.
Sähköliiton mukaan ongelma on energia-, ict- ja verkostoalalla, eikä se koske Sähkötekniset Työnantajat ry:n sopimusta.
Työnantajapuoli kertoo, ettei se ole tietoinen ilmiöstä.
– Energiateollisuus ry:n tietoon ei ole tullut tilanteita, joissa jäsenyrityksemme olisivat teettäneet hätätöitä työaikalain määräysten vastaisesti, kertoo johtaja Kari Laaksonen.
Samaa sanoo Palvelualojen työnantajat ry:n työmarkkinapäällikkö Anu Sajavaara.
– Paltan tietoon ei ole tullut, että hätätyötä olisi käytetty väärin Energia-, ICT- ja verkostotyöehtosopimuksen piirissä olevissa Paltan jäsenyrityksissä, Sajavaara sanoo.
Täsmennys 11.48 Osapuoli asiassa on toinen kuin Sähkötekniset Työnantajat ry, jolta ensin pyydettiin kommenttia.
14.52 Lisätty Energiateollisuus ry:n ja Palta Ry:n kommentit.
Nokian päiväkodeissa ei enää jatkossa juhlita syntymäpäiviä karkin kera. Kaupunki nimittäin antoi tänä syksynä päiväkodeilleen "vahvan suosituksen" luopua ylimääräisestä sokerista.
Se tarkoittaa muun muassa sitä, että ruokalistalta ei löydy lisättyä sokeria ja synttäriherkuista on luovuttu tyystin, kertoo Nokian varhaiskasvatusyksikön johtaja Vuokko Heikkilä.
– Syntymäpäivinä lauletaan, leikitään tai tehdään vaikka eväsretki metsään.
Asiantuntijat: Kokonaisuus ratkaisee
Nokian linjauksen taustalla on alkuvuodesta julkaistu varhaiskasvatuksen ruokailusuositus, jossa suositellaan sokerin välttämisen lisäksi kasvisten määrän lisäämistä, suolan käytön vähentämistä ja yhteisiä ruokailuhetkiä.
Asiantuntijat muistuttavat, että vaikka sokerin vähentäminen on järkevää, ei se yksistään ratkaise suomalaislasten ylipaino-ongelmaa. THL:n erikoistutkija Heli Kuusipalo pitää kaikkia lasten terveyttä edistäviä toimia hyvänä, mutta muistuttaa, että yksittäisiin ruoka-aineisiin keskittyminen ei ole järkevää.
– Sokeri saa liikaa huomiota. Ruokavalion terveellisyydessä ja painonhallinnassa on kyse ruokavalion kokonaisuudesta.
Myös Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenedokrinologi Marja-Terttu Saha pitää Nokian sokeripäätöstä hyvänä, mutta ei usko pelkällä yhden ruoka-aineen kieltämisellä olevan juuri merkitystä lasten painonhallinnan kannalta.
– Kiellot eivät toimi, koska lapset syövät makeansa kotona, jos eivät saa niitä päiväkodissa.
Nokian päiväkodeissa kiinnitetään huomiota erityisesti lasten ulkoliikuntaan. Viestiä viedään myös koteihin, jotta reippailuinnostus tarttuisi myös vanhempiin.Jani Aarnio / Yle
Vuokko Heikkilä muistuttaa, että Nokian linjauksessa on kyse paljosta muustakin kuin sokerista. Lasten yleisiä ruokatottumuksia halutaan muuttaa terveellisempään suuntaan ja heidän aktiivisuutta pyritään lisäämään.
– Tähän liittyy liikkuminen ja yhteistyö perheiden kanssa, jotta myös kotona liikuttaisiin enemmän.
Vanhemmat kiittävät
Nokialla herkutonta linjausta on noudatettu muutaman vuoden ajan osassa päiväkoteja, nyt kaikissa. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia.
– Lasten vanhemmilta on tullut paljon toiveita sokerin vähentämisestä. Yhtään negatiivista palautetta en ole saanut, Heikkilä sanoo.
Suomessa monet muutkin kunnat kuin Nokia ovat viime vuosina havahtuneet lasten pahenevaan ylipaino-ongelmaan. Lasten terveyttä on pyritty edistämään mitä erilaisimmissa projekteissa ja kokeiluissa.
Esimerkiksi Seinäjoen kakkostyypin diabeteksen ehkäisyprojekti herätti muutama vuosi sitten WHO:n kiinnostuksen. Aluksi hanke tuottikin tulosta, mutta lasten painokäyrät ovat sittemmin kääntyneet jälleen nousuun.
Lisäksi Rovaniemellä, Lappeenrannassa ja Vähässäkyrössä on haettu ratkaisuja lasten lihomiseen. Pysyviä tuloksia ei vaan ole saatu aikaan.
Nokialla ymmärretään, ettei heidän linjauksensa poista väestötason lihavuusongelmaa. Silti Vuokko Heikkilä toivoo Nokian esimerkin inspiroivan muitakin kaupunkeja.
– Tämä on pieni teko ja sillä voi olla yksilöllisiä vaikutuksia, mutta haittaa tästä ei varmasti ole yhdellekään lapselle.
Atria Suomi investoi Nurmon ja Sahalahden tuotantolaitoksiinsa yhteensä noin 3,4 miljoonaa euroa. Investointi jakautuu suunnilleen tasan tuotantolaitosten kesken.
Uusilla tuotantolinjoilla lisätään broilereiden leikkuukapasiteettia.
– Varsinkin reisiosissa luuttomien tuotteiden niiden suosio on kasvanut. Tämä on laitekokonaisuus, fileeleikkuulinja, jossa suhteellisen automaattisesti saadaan file hyvälaatuisesti luuttomaksi, sanoo Atria Suomen siipikarjaliiketoiminna johtaja Matti Perälä.
Tuotantolinjat rakennetaan toukokuun 2019 loppuun mennessä ja ne otetaan käyttöön vaiheittain kevään aikana.
Kasvua ja vientiä
Perälän mukaan siipikarjatuotteiden kulutus on kasvanut viime vuosina noin kolmen prosentin vuosivauhdilla. Investoinnilla ei ole suoraan vaikutusta henkilötyövuosiin, mutta Perälän mukaan sillä halutaan turvata se, että Atria on mukana kasvussa.
– Kaikilla uusilla ratkaisuilla haetaan ratkaisuja myös vientiin. Tämä on yksi osa kokonaisuutta, Perälä sanoo.
Investointi ei edellytä uusien tilojen rakentamista. Atrian mukaan uusissa tuotantolinjoissa kiinnitetään erityistä huomiota työergonomiaan ja työturvallisuuteen.
Tampereella perustettu pörssiyhtiö Restamax aloittaa isot yt-neuvottelut. Yritys aikoo yhdistää toimintoja ja organisoida toimintoja uudelleen.
Yt-neuvottelut koskevat RR Holding Oy:n ja sen tytäryhtiöiden Royal Ravintolat Oy:n, Royal Konseptiravintolat Oy:n, Sushi World Oy:n, henkilöstöä. Neuvottelut eivät koske tulosvastuullisia ravintola- ja keittiöpäälliköitä.
Yt-neuvotteluissa olevat ravintolat työllistävät noin tuhat henkilöä.
Restamaxin toimitusjohtaja Aku Vikström sanoo, että yt-neuvotteluissa on kaksi eri kulmaa. Toinen liittyy Restamaxin ja Royal Ravintoloiden yhdistämiseen.
– Meillä on kahden yhtiön hallinnossa tällä hetkellä 81 ihmistä töissä. Tällä osastolla neuvottelut johtavat todennäköisesti irtisanomisiin, Vikström sanoo.
Mahdollisten irtisanomisten määrää Vikström ei lähde vielä arvioimaan.
Työntekijällä olisi monta työpaikkaa
Lisäksi Restamax haluaa neuvotella uusiksi Royal Ravintoloiden työntekijöiden työehtoja Helsingissä. Restamax toivoo, että nykyistä useammin työntekijä tekisi töitä useassa ravintolassa.
– Yritämme löytää sellaisia malleja, joissa voimme käyttää yhtiön isoa kokoa hyödyksi, niin että pystymme tarjoamaan työtunteja henkilökunnalle useammassa paikassa, Vikström sanoo.
– Tavoitteena on varmistaa laadukas asiakaspalvelutaso, joka joustaa kysynnän mukaisesti. Uutta toimintamallia suunnitellaan toteutettavaksi ravintolakohtaisesti ja yhteistyössä henkilöstön kanssa noudattaen siihen soveltuvaa yhteistoimintaperiaatetta, yhtiö kuvaa pörssitiedotteessa.
Tampere on mukana yt-neuvotteluissa vain hallinnon osalta.
Restamax arvioi saavansa ensi vuonna vähintään kuuden miljoonan euron säästöt toimintoja yhdistämällä ja tehostamalla.
Iso kauppa kesällä
Restamax Oyj osti kesäkuussa Royal Ravintoloiden osakekannan. Samalla syntyi yksi Pohjoismaiden suurimmista ravintolakonserneista.
Royal Ravintoloiden tunnettuja ravintoloita ovat esimerkiksi Savoy, Löyly, Elite, Ravintola Palace ja Ravintola Teatteri.
Konserni työllistää kaupan jälkeen sesongista riippuen noin 3 500 ihmistä.
Royal Ravintolat -konserni työllisti ennen kauppaa yhteensä noin 930 henkilöä. Restamax kertoi sen ravintoloiden työllistävän kuukausittain sesongista riippuen noin 2 250 henkilöä kokoaikaiseksi muutettuna. Restamaxin henkilöstövuokraus työllistää noin 9 000 henkilöä.
Neuvottelut voivat johtaa henkilöstön työtehtävien uudelleenjärjestelyihin, osa-aikaistamisiin, lomauttamisiin tai irtisanomisiin. Yhtiö ei kerro pörssitiedotteessa, kuinka paljon se aikoo vähentää henkilöstöä.
Yritys kertoi elokuussa, että se pyrkii eroon huonosti kannattavista ravintoloista tämän vuoden loppuun mennessä. Vikström kertoo, että tähän mennessä Tampereella on myyty kaksi ravintolaa, Bella Roma ja Colorado.
Jääkiekon miesten SM-liigajoukkueiden hallituksissa on vain kaksi naisjäsentä. 15 joukkueessa on yhteensä 83 jäsentä. Tämä selviää Ylen tekemästä selvityksestä.
Jypin osaomistaja ja hallituksessa kymmenisen vuotta istunut Sari Rito pitää lukua jopa hieman yllättävänä.
– Hallituksessa toimimisessa kysymys on kuitenkin enemmän liiketoiminnasta kuin jääkiekosta. Siitä näkökulmasta katsottuna sukupuolella ei ole merkitystä, Rito sanoo.
Hän uskoo, että jääkiekon profiloituminen miesten lajiksi vaikuttaa asiaan.
– Harrastajisto on miesvoittoista, sitä kautta miehiä on hakeutunut myös hallitustehtäviin enemmän. Kokisin, että jääkiekossa kaivataan toistakin näkökulmaa, sillä katsomoissakin istuu paljon naisia.
Maskuliininen kulttuuri pehmentynyt
Liigan toinen nainen on Tapparan hallituksessa jo lähes 20 vuotta jäsenenä ollut Sirkka Hagman. Hän ei näe, että ainakaan omassa seurassa sukupuolella olisi suurta merkitystä, enemmänkin vaikuttavat ihmisten erilaiset ammattilaistaustat ja näkökulmat. Hagman pitää Tapparan hallitusta tasa-arvoisena.
– Ehkä alkuvaiheessa se miehinen kulttuuri oli vahvempi, mutta nykypäivänä ymmärretään esimerkiksi perheiden ja pehmeiden arvojen merkitys eri tavalla, Hagman miettii.
Ehkä alkuvaiheessa se miehinen kulttuuri oli vahvempi, mutta nykypäivänä ymmärretään esimerkiksi perheiden ja pehmeiden arvojen merkitys eri tavalla. Sirkka Hagman
Maskuliiniseen kulttuuriin törmääminen oli Hagmanille aluksi jopa yllättävää.
– Olihan se jännittävääkin, hän muistelee.
Nuorten pelaajien varaemo
Sekä Sari Rito että Sirkka Hagman ovat päätyneet Jypin ja Tapparan hallituksiin oman tai perheen jääkiekkoharrastuksen vuoksi.
Sari Rito muistaa käyneensä Jypin peleissä jo pienenä tyttönä isänsä kanssa. Jypin hallituksessa olleen isän kuollessa kymmenisen vuotta sitten oli luonnollista jatkaa sellaisen asian parissa, joka oli olut isälle sydämen asia.
– Totta kai kyse on siitäkin, että haluaa seurata omia sijoituksiaan. Mutta erityisesti mietin sitä, mitä kaikkea tämä joukkue tuo koko maakunnalle.
Erityisesti mietin sitä, mitä kaikkea tämä joukkue tuo koko maakunnalle. Sari Rito
Sirkka Hagman on perheineen jopa majoittanut useita Tapparan pelaajia. Kommelluksilta ei ole vältytty, kun nuoret pelaajat ovat koheltaneet ympäri Tampereen seutua.
– Ajattelen, että se on myös rikkaus perheelle, että näkee jääkiekkoilijan elämää silläkin tavalla.
Sm-liigan hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen.AOP
"Naisia voisi olla enemmän"
SM-liigan hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen sanoo, että liigajoukkueiden hallituksiin on ylipäätään hankalaa saada osaavia uusia jäseniä.
– Tekisi hyvää, jos naisia olisi enemmän. Kysehän on kuitenkin liiketoiminnasta. Työyhteisön kannalta on parempi, mitä monipuolisempi se on.
Hiltunen ei usko, että liigaseuroilla olisi ongelmaa nimittää naisia hallitukseen.
– Uskon, että hallitukset ovat avoimia eri taustaisille ihmisille. Ja kyllä tässäkin työssä mennään osaaminen, ei sukupuoli edellä.
Nokialla tyttöystävänsä teippaamalla surmanneen miehen tuomio pysyi Turun hovioikeudessa.
Helmikuussa 2017 tuolloin 18-vuotias mies muun muassa kietoi 17-vuotiaan tyttöystävänsä nenän ja suun ilmastointiteipillä.
Poliisi löysi uhrin sängyn alta, jonne mies oli hänet piilottanut. Uhri kuoli vammoihinsa sairaalassa.
Viime lokakuussa Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi nuoren miehen elinkautiseen vankeuteen murhasta. Syytetty valitti tuomiosta hovioikeuteen, joka piti tuomion voimassa.
Tuomioon voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
Hovioikeus on korottanut Särkänniemen parkkipaikalla vuosi sitten tapahtuneen joukkotappelun rangaistusta.
Turun hovioikeus määräsi perjantaina pääsyytetylle vankeutta 4 vuotta 2 kuukautta. Tämä on 4 kuukautta enemmän kuin käräjäoikeuden tuomiossa.
Rangaistus tuli yhteensä yli kymmenestä rikoksesta, vakavimpina tapon yritys ja törkeä pahoinpitely. Tuomittu oli tekoaikaan 17-vuotias. Hovioikeus korotti tuomiota pahoinpitelyn törkeyden vuoksi. Syyte murhan yrityksestä kaatui jo käräjäoikeudessa.
Hovioikeuden tuomioon voi pyytää valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
Päätekijä valitti käräjäoikeuden tuomiosta, koska hänen mielestään syytteiden olisi pitänyt tulla hätävarjelun liioitteluna tehdyistä pahoinpitelyistä. Lisäksi hän vaati, että rangaistus määrätään ehdollisena.
Joukkotappelussa puukotetuksi joutunut henkilö puolestaan vaati päätekijän rangaistuksen korottamista.
Kaikki syytetyt nuoria
Päätekijän rangaistuksen lisäksi Särkänniemen luona tapahtuneesta joukkotappelusta ja sitä edeltäneistä rikoksista tuli käräjäoikeudessa sakkoja viidelle muulle henkilölle. Joukkotappelu tapahtui syyskuussa 2017.
Tappelussa käytettiin aseina muun muassa puukkoa, kaasua, sähkölamauttimia ja teleskooppipatukoita. Syytettyinä oli neljä nuorta miestä ja kaksi nuorta naista. Kaikki ovat syntyneet vuosina 1999–2000.
Aamulehti kertoi aiemmin, että tapon yrityksestä tuomittu poika oli karannut lastenkodista, ja että yksi puukotetuista oli hänen isänsä, joka yritti palauttaa poikaa lastenkotiin.
Julkisuudessa on viikon sisään kiistelty hallituksen alueellisen työllisyyskokeilun lopettamisesta.
Työllisyyskokeiluja on järjestetty Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Lapissa, ja kokeilun piirissä on ollut 45 000 asiakasta.
Kokeiluun osallistuneiden kuntien lisäksi opposition ja hallituspuolueidenkin kansanedustajat ovat arvostelleet hyviä tuloksia tuoneen kokeilun alasajamista vuoden lopussa. Uusien työttömien ohjaaminen kokeiluun loppuu jo syyskuussa.
Kurkistimme asiakasmäärältään kokeilun suurimman alueen, Pirkanmaan lukujen taakse. Kuntaliiton lisäksi erityisesti Pirkanmaa on protestoinut lopetusta ärhäkästi. Kun kokeilu alkoi viime vuoden elokuussa, TE-toimistolta tupsahti kymmenen kokeilukunnan työllisyyspalveluihin 21 000 asiakasta.
Onko työllistyminen kestävällä pohjalla?
Heinäkuun lopussa Pirkanmaan kokeilun asiakkaana oli jo noin 25 000 henkilöä. Asiakkaiden määrä on kasvanut vuoden aikana, koska TE-toimiston puolelta on pudonnut kokeiluun uusia peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavia ihmisiä.
Kuntien työllisyyspalvelut ovat vastanneet kokeilun aikana Kelan peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella olevien työttömien palveluista, ja ansiosidonnaista korvausta saavat työttömät ovat säilyneet TE-toimistojen eli valtion vastuulla.
Käytännössä TE-toimistoihin ovat jääneet ne helpommin avoimille työmarkkinoille työllistyvät työttömät, ja kokeilukunnat ovat vastanneet pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista. TE-toimistojen virkailijoita on siirtynyt kuntiin töihin kokeilun ajaksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen valossa tulokset näyttävät hyvältä – erityisesti, kun ne on saatu aikaan lyhyessä ajassa, vain vuodessa.
Kuntouttavassa työtoiminnassa lähdettiin kitkemään haittakasveja, kuten jättibalsamia ja -putkea Kokeiluun osallistunut tamperelaistyötön
Työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt Pirkanmaalla vuodessa melkein viidenneksen, ja alueen työttömyysprosentti painui heinäkuussa 10,4 prosenttiin. Kokeilussa olevien asiakkaiden määrä on noussut, mutta samaan aikaan työttömien osuus heistä on laskenut. Kokeilun alkaessa viime vuoden elokuussa asiakkaista oli työttömänä yli 72 prosenttia, vuoden päästä heinäkuussa enää 54 prosenttia.
Kelan tilastoista puolestaan selviää, että Pirkanmaan työttömiä on siirretty ahkerasti passiivisesta työttömyydestä erilaisiin työllisyystoimenpiteisiin.
Aiemmin tällaisia toimia on kutsuttu “tempputyöllistämiseksi” eli kyse ei ole “oikeista“ työpaikoista, mutta nykyään ymmärretään, että pitkään työttömänä olleet eivät ole suoraan valmiita töihin.
Pirkanmaan työllisyyskokeilun ohjelmajohtaja Regina Saari kertoo, että monet heidän asiakkaistaan tarvitsevat valmennusta, kuntoutusta, koulutusta tai sosiaali- ja terveyspalveluja ennen työllistymistä. Kokeilun aikana he ovat saaneet näitä palveluja omavalmentajan kautta.Tampereen kaupunki
Pirkanmaalla aktivointitoimissa olevien työttömien määrä on kasvanut runsaalla kolmanneksella viime ja tämän vuoden heinäkuun välisenä aikana. Suurin hyppäys, 80 prosenttia, näkyy kuntouttavassa työtoiminnassa. Sinne on ohjattu väkeä runsain määrin.
Työkokeilussa ja omaehtoisessa työttömyysturvalla opiskelussa näkyy samaan aikaan vain muutaman prosentin nousua. Työvoimakoulutuksen käyttö on puolestaan laskenut 15 prosenttia. Tähän on vaikuttanut myös koulutuksen uudistaminen koko maassa.
Tuloksia voi pitää merkittävinä, koska kokeilun asiakasryhmä on ollut se kaikkien vaikeimmin työllistettävissä oleva. Monella kokeilussa olevista työttömistä on heikot valmiudet nykyiseen työelämään. Ennen työllistymistä on siis ylitettävä isoja esteitä, ja saatava oma elämä ensin hallintaan.
Voi sanoa, että kokeilun aikana on syntynyt toimivia niin kutsuttuja välityömarkkinaratkaisuja, mutta ei runsaissa määrin avoimien työmarkkinoiden työpaikkoja.
Yhden luukun periaate: Omavalmentaja
Kokeilun vahvuuksiin kuuluu se, että työttömät ovat saaneet sen aikana yhdestä paikasta työnhakuavun lisäksi koulutus- tai terveys- ja sosiaalipalveluja.
Pirkanmaan työllisyyskokeilua johtava Regina Saari korostaa, että suuri osa heidän asiakkaistaan on ollut työttömänä erittäin pitkään. Noin puolet jopa yli 1 000 päivää eli noin kaksi ja puoli vuotta.
– Isolla osalla asiakkaista ei ole vakiintunutta työuraa tai asemaa työmarkkinoilla. Paljon on myös heitä, joiden polku töihin on tosi pitkä, ohjelmajohtaja Saari kertoo.
Pirkanmaalla on huomattu, että asiakkailla on ollut pitkään paha palveluvaje, ja tätä on nyt yritetty paikata.
Asiakkaat eivät tipahda mihinkään mustaan aukkoon, vaan he siirtyvät pääosin takaisin TE-toimistoon Marja-Riitta Pihlman, TEM
Saari listaa keskeisiä asioita, joita kokeilusta pitäisi ehdottomasti ottaa jatkossa käyttöön: Omavalmentaja, jolta työtön saa hänelle räätälöityä henkilökohtaista palvelua ja moniammatilliset lähipalvelut omassa kunnassa. Omavalmentaja kartoittaa asiakkaan kanssa yhdessä, mitä hän tarvitsee.
– Mikä on asiakkaan kokonaistilanne, osaaminen ja elämänhallinnan taso? Riittävätkö työllistymistä edistävät toimet vai tarvitaanko myös koulutusta tai sosiaali- ja terveyspalveluja? Saari luettelee.
Saari kertoo, että työvoimapoliittisia toimia ja kuntouttavaa työtoimintaa käytetään hyväksi selvitettäessä, mitä asiakas käytännössä osaa ja tarvitsee.
Yle Uutisgrafiikka
Kolmas keskeinen oppi on Saaren mukaan asiakkaan palvelutarvearvioiden hyväksikäyttö kunnissa: Tarvitaanko enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja, koulutusta vai työllisyydenhoitoa? Myös yksityisten palveluiden ostaminen on helpompaa, kun tiedetään, mitä tarvitaan.
Saari myöntää, että hyvä taloustilanne on vauhdittanut kokeilua. Yritykset haluavat taas palkata väkeä ja työpaikkoja on vapaana monipuolisesti eri aloilla. Kuinka paljon hyvä taloussuhdanne on vaikuttanut myönteisiin lukuihin, ja mikä on itse kokeilun ansiota? Tätä on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta arvioida.
Saaren mukaan hyvä työmarkkinatilanne auttaa niiden työttömien työllistymistä, joiden osaaminen ja kunto ovat hyvällä tasolla. Heidän asiakkaansa tarvitsevat paljon enemmän työllistymistä edistäviä toimia.
Tulosten eli kokeilun vaikuttavuuden vertailu on vaikeaa, koska vertailukohtaa ei ole. Kelan päivärahoja ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavien työttömien työllistymisessä on suuria eroja.
Saari kuitenkin kertoo, he ovat kyenneet työllistämään asiakkaitaan jopa paremmin kuin helpompien asiakkaiden kanssa työtä tekevä Pirkanmaan TE-toimisto.
– Hyvän kasvun aikana pitäisikin tehdä kaikki toimet, joilla pitkään työttömänä olleet saadaan työmarkkinoille, koska heidän auttaminen sinne ei ole helppoa. Sitten kun työmarkkinatilanne taas muuttuu, se työ on entistä hankalampaa, Saari painottaa.
Työtön: Miten jättibalsamin kitkeminen auttaa työllistymään?
Yleen otti yhteyttä kokeilussa mukana oleva tamperelainen työtön, jota on ärsyttänyt työllisyyskokeilun hypetys mediassa. Hän kiittelee omavalmentajaansa, mutta muuten kokeilu saa kritiikkiä.
Työtön haluaa pysyä nimettömänä, koska pelkää arvostelun vaikuttavan tukipäätökseen, jonka hän tarvitsee työllistyäkseen. Yle on kuitenkin vahvistanut kertomuksen hänen aktivointisuunnitelmastaan.
Työtön kertoo tekevänsä säännöllisesti freelance-töitä, mutta tarvitsee samalla elämiseen työttömyysturvaa.
Hänen mielestään työttömiä on kohdeltu Tampereella yhtenä massana. Keikkatyöläinen on yrittänyt täyttää aktiivimallin ehdot, mutta eri aktiivisuuden muotoja ei lain mukaan pysty yhdistelemään. Lopulta hänen piti valita yksi kuntouttavan työtoiminnan vaihtoehdoista tai päivärahaan napsahtaisi karenssi.
Työtön päätti käydä katsomassa, mitä Pitkospuita pitkin eteenpäin-ryhmä pitää sisällään, koska esittelyssä hänelle maalailtiin kuvaa luonnossa virkistymisestä.
– Ohjaaja sanoi minulle heti suoraan, ettei tämä pidä paikkaansa. Käytännössä lähdettiin kitkemään ympäri kaupunkia haittakasveja, kuten jättibalsamia ja -putkea.
Työttömiä kuljetettiin Tampereen kaupungin viher- ja luonnonsuojelualueille tekemään korjaus-, kunnossapito- ja siivoustöitä. Työtön kertoo katselleensa Hervannan toimipisteen seinällä olevia aikatauluja, ja laskeskeli, että toimintaan osallistuu satoja työttömiä useassa vuorossa. Hän ei ymmärtänyt, miten vieraslajien kitkeminen edistää työllistymistä.
– Pitkospuut-ryhmässä tapasin minua 5–10 vuotta vanhempia miehiä, joista näki, ettei heillä ole kaikki ihan kotona. He näyttivät syrjäytyneiltä sosiaalipuolen asiakkailta.
Työtön koki olevansa aivan väärässä paikassa ja seurassa, joten hän vaihtoi pikaisesti tarjolla olevaan hyvinvointiluentoon.
Apulaisoikeusasiamies moitti pari viikkoa sitten julkaistussa päätöksessä sitä, että työttömät on velvoitettu työttömyysetuuden menettämisen uhalla ja vastoin palvelutarvettaan osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Hänestä työtoimintaan pakko-ohjaamisessa on kysymys hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden vastaisesta menettelystä.
Onko työttömät siirretty vain johonkin työllisyystoimeen, jotta tilastot kaunistuvat?
Regina Saari myöntää, että kuntouttavan työtoiminnan ryhmä on yksi Tampereen kaupungin lukuisista aktivointimuodoista. Hän kertoo, että pitkäaikaistyöttömissä on paljon mielenterveys- ja päihdeongelmaisia, jotka tarvitsevat alkuun tämän tyyppistä toimintaa.
Kokeilun asiakkaat ovat osallistuneet työllisyyttä edistäviin toimiin muun muassa kaupungin isoissa hankkeissa. Tällaisia ovat esimerkiksi Tampereen raitiovaunutyömaa ja Hiedanrannan kaupunginosan rakentaminen.
Hän sanoo, että kaikki 25 000 asiakasta eivät millään voi olla tyytyväisiä toimintaan. Saaren mielestä työtön on selkeästi joutunut ryhmään, joka ei vastaa hänen palveluntarvettaan.
– Kannattaa tulla pikaisesti omavalmentajan tykö ja tehdä uusi suunnitelma. Meillä on ovet aina auki, hän vinkkaa.
Saari kertoo, että kyselyn mukaan pääosa kokeilun asiakkaista on ollut tyytyväinen tarjolla oleviin palveluihin, ja he ovat voineet valita itselleen parhaimman vaihtoehdon.
Sanasota: Kuka säästänyt ja kuka maksanut?
Työministeri Jari Lindström (sin.) on pitänyt kiinni alkuperäisestä hallituksen päätöksestä, vaikka myöntää kokeilun tulokset hyviksi. Tosin se on myös hänen mukaansa maksanut.
Lindströmin mielestä valtaosa kokeilun aikana syntyneistä työpaikoista on valtion varoista tuettuja, esimerkiksi työkokeiluja tai erilaisissa yhdistyksissä palkkatuella tehtävää tuettua työtä.
Ministerin välityömarkkinoiden väheksyntä on hieman ristiriidassa hallituksen budjettiriihen puheiden ja toimien kanssa. Vaikeimmin työllistyvien työttömien palveluihin haluttiin panostaa rahaa.
Kunnat ja valtio jakavat työttömien työmarkkinatukikulut seuraavasti: Ensimmäiset 300 päivää maksaa valtio. Tämän jälkeen kunnat ja valtio puolittavat maksut. Kun henkilölle on maksettu työmarkkinatukea yli tuhat päivää, kunnan osuus nousee 70 prosenttiin.
Jos työtön on aktivointitoimissa, valtio maksaa työmarkkinatukikulut täysin tältä ajalta. Valtio kustantaa myös palkkatuen ja osan kuntouttavasta työtoiminnasta.
Jos nämä palveluketjut katkeavat, asiakkaat palaavat taas passiivitilaan ja heidän motivointinsa uudelleen on entistä vaikeampaa Regina Saari, Pirkanmaan työllisyyskokeilu
Kuntaliiton laskelman mukaan työmarkkinatukimenoja säästetään koko kokeilun aikana noin 11,5 miljoonaa euroa.
On epäselvää, miten kokeilu on vaikuttanut valtion työmarkkinatuki- ja muihin menoihin. Vasta kokeilun päätyttyä selviää, mitä kunnille ja valtiolle jää lopulta viivan alle.
Tampere on kertonut satsanneensa kokeiluun omaa rahaa 11 miljoonaa euroa. Vastaavasti kaupunki arvioi säästäneensä 10 miljoonaa euroa työmarkkinatukimaksuja. Muut kunnat eivät ole Tampereen tapaan laittaneet kokeiluun juuri lisärahaa, mutta käyttäneet säästyneet maksut työttömien palveluihin.
Kuntaliitto on arvioinut, että vuoden aikana on saatu aikaan 10 000 työpaikkaa. Tämä luku pitää sisällään kokeilussa olevat työttömät työnhakijat, jotka ovat löytäneet itse työtä, työllistetty palkkatuella tai tukityöllistetty välityömarkkinoille, mutta ei kokeilujen palveluiden (työkokeilu, kuntouttava ja valmentava toiminta) kautta mahdollisesti töihin siirtyneitä.
Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo, että heinäkuun lopussa kaksi kolmasosaa kokeilun asiakkaista oli työttömänä, viidennes palveluissa, kymmenen prosenttia töissä avoimilla markkinoilla ja viisi prosenttia palkkatuella tai starttirahalla.
Kuntaliiton mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä on pudonnut noin neljänneksellä ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lähes viidenneksellä kokeiluvuoden aikana.
Työllisyysasioiden hoito siirtyy valtiolta maakuntien vastuulle vuoden 2021 alussa, jos ja kun syksyn kuumottavin poliittinen aihe sote- ja maakuntauudistus saadaan maaliin.
Tästä syystä hallituksella ei ole enää halua panostaa kuntien pyörittämään kokeiluun. Työvoima- ja yrityspalvelut muuttuvat kasvupalveluiksi, ja yksityiset yritykset aiotaan päästää nykyistä laajemmin hoitamaan työnvälitystä.
Hallitus aikoo jatkaa työllisyyskokeiluja ennen tätä järjestämällä parikymmentä kasvupalvelupilottia. Jokaisella maakunnalla on tarpeensa mukainen painotus, esimerkiksi vaikeimmin työllistyvät, nuoret tai yrityspalvelut.
Kasvupalvelupilotit mahdollistava lakiesitys on kuitenkin pahasti kesken eduskunnassa. Pilotit toteutuvat suunnitellusti heti kokeilun perään, jos muutoslait saadaan voimaan vuoden vaihteessa.
Työ- ja elinkeinoministeriön yritys- ja alueosaston osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman rauhoittelee kauhukuvia.
– Asiakkaat eivät tipahda mihinkään mustaan aukkoon, vaan he siirtyvät pääosin takaisin TE-toimistoon, osa myös kasvupalvelupilotteihin. Heidän työtoimintansa tai palkkatukensa jatkuu sovitun ajan vuoden vaihteen jälkeen, Pihlman sanoo.
Kuntaliiton työllisyysasioiden kehittämispäällikkö Erja Lindberg sanoo, ettei TE-toimistoihin palaaville kymmenille tuhansille työttömille pystytä takaamaan kokeilun kaltaista henkilökohtaista palvelua.Markku Pitkänen / Yle
Kuntaliiton työllisyysasioiden kehityspäällikkö Erja Lindberg ei ole yhtä optimistinen. Kun kokeilun 45 000 työtöntä palaavat takaisin oman alueen TE-toimistoon, heille ei ole tarjolla omavalmentajia tai räätälöityjä palveluja, vaan pääosin nettipalveluissa asiointia.
Hyvän kasvun aikana pitäisi tehdä kaikki toimet, joilla pitkään työttömänä olleet saadaan työmarkkinoille Regina Saari, Pirkanmaan työllisyyskokeilu
Lindberg arvioi, että pilotteja tuskin saadaan käyntiin ennen ensi kesää, vaikka lakimuutos menisi läpi eduskunnassa syksyn aikana. Esimerkiksi it-järjestelmien rakentaminen alkaa vasta sitten, kun muutokset on hyväksytty.
Hän sanoo, ettei lain läpimeno perustuslakivaliokunnassa ole mikään läpihuutojuttu, koska monia asioita on vielä avoinna. Voidaanko yrityksiä esimerkiksi päästää työvoimahallinnon tietojärjestelmiin?
– Työttömien palveluarvioiden tekemiseen voi tulla puolen vuoden tauko. Tämä on ihmisten pompottelua, juuri kun he ovat päässeet hyvään alkuun, Lindberg harmittelee.
Lindbergin mukaan pilotit ovat myös nykyistä kokeilua suppeampia. Niihin ei tule osallistumaan kymmeniä tuhansia työttömiä, kuten nykyiseen kokeiluun.
Kuntaliitto onkin vaatinut kokeilun jatkamista siihen asti, kunnes kasvupalvelut saadaan toimimaan.
Pirkanmaan ohjelmajohtaja Regina Saari on huolissaan kokeilun päättymisen vaikutuksista siihen osallistuneiden kuntien pitkäaikaistyöttömyyteen.
Monen työttömän polku työelämään on vielä pahasti kesken. Hän pelkää heidän tippuvan takaisin aiempaan palveluvajeeseen.
– Jos asiakkaiden yksilölliset palveluketjut nyt katkeavat, he palaavat taas passiivitilaan ja heidän motivointinsa uudelleen on entistä vaikeampaa, Saari toteaa.
Saarea harmittaa myös se, että kokeilun loppuessa kunnat menettävät toimenpidevallan pitkäaikaistyöttömiinsä, ja joutuvat taas passiivisiksi maksumiehiksi. Nyt sama raha on käytetty asiakkaiden aktivointipalveluihin.
Hämeenlinnassa terveyskeskuksen asiakkailla on ollut jo muutaman vuoden ajan käytössään sähköinen Minun terveyteni -verkkopalvelu. Palvelun avulla asiakkaalla on ollut mahdollisuus arvioida yleisiä oireitaan, kuten virtsatieinfektio- tai yskäoireitaan. Asiakas vastaa verkossa kysymyksiin, ja vastausten perusteella asiakkaat saavat toimintasuosituksen.
Käyttäjiä saisi olla enemmänkin, sanoo Hämeenlinnan terveyspalvelujen sähköisten palvelujen projektipäällikkö Ilona Rönkkö.
Hämeenlinnan Minun terveyteni -palvelusta kehkeytyi idea laajentaa palvelua laajemmallekin. Syntyi ODA eli Omat digiajan hyvinvointipalvelut -hanke. Sähköistä sosiaali- ja terveydenhuollon asiointikanavaa Omaoloa on ollut kehittämässä 14 kuntaa ja sairaanhoitopiiriä Espoon johdolla, ja se on yksi hallituksen kärkihankkeista.
Mukana on myös Duodecim, joka tuottaa Omaolo-palveluun tietämyskannan ja algoritmit. Algoritmit mahdollistavat palvelun älykkäät sähköiset lomakkeet.
Omaoloa pääsevät jo testaamaan asiakkaat Hämeenlinnassa, Oulussa, Tampereella, Helsingissä, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.
Sähköisten palveluiden yhdistäminen asiakkaiden omaan julkiseen terveydenhuoltoon on nyt laajenemassa vuodenvaihteessa. Kotimaan lisäksi asiakkaiden omatoimiset sähköiset hyvinvointipalvelut verkossa kiinnostavat myös kansainvälisesti.
Omaolo-oirearvioita voivat tehdä muun muassa flunssaa potevat asiakkaat. Omaolo-verkkopalveluun kirjautumisen jälkeen järjestelmä kysyy, miten flunssainen olo ilmenee.
Onko kuumetta? Onko kurkkukipua, korvakipua, tihentynyttä hengitystä? Tuntuuko rinnassa kipua? Kysymykset ovat samoja, joita hoitaja esittäisi flunssaiselle.
Kun palvelun käyttäjä on vastannut kaikkiin kysymyksiin, järjestelmä antaa suosituksen esimerkiksi hakeutumisesta lääkärin vastaanotolle.
Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunki on julkaissut aiheesta vastikään kuntalaisille myös tiedotteen verkkosivuillaan juuri flunssakauden alkaessa.
Uusia oirearvioita tulossa testattavaksi
Nyt asiakas voi tehdä oirearvion alaselkäkivusta, hengitystietulehduksesta ja naisten virtsatietulehduksesta.
Verkkopalvelussa voi jatkossa testata muitakin oireita ja sairauksia. Näitä ovat kurkkukipu, yskä, korvakipu, närästys, olkapään kipu, peräaukon oireet, polven oireet, ripuli, päänsärky, rähmivä ja vetistävä silmä ja sukupuolitauti.
Testausvaiheeseen tulee jo ensi kuussa lisää oirearvioita. Esimerkiksi sukupuolitaudin oirearviolle on tällä hetkellä paljon kysyntää, koska se on aiheena arka ja sähköinen palvelu voisi madaltaa kynnystä lähteä ottamaan asiaa esille.
Palvelua käyttäneet tyytyväisiä
Sähköinen Omaolo-palvelu nopeuttaa asioiden hoitoa ja lyhentää julkisen terveydenhuollon asiakasjonoja. Jos sähköisellä palvelulla olisi nykyistä enemmän käyttäjiä, terveydenhuollon ammattilaisille jäisi enemmän työaikaa varsinaiseen asiakastyöhön.
– Palvelun jo löytäneet ja järjestelmää kokeilleet ovat olleet siihen pääosin tyytyväisiä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Ilona Rönkkö Hämeenlinnan terveyspalveluista.
Omaolo-verkkojärjestelmä mahdollistaa toimintasuosituksen lisäksi myös ajanvaraamisen. Omat vastauksensa voi myös tallentaa järjestelmään: näin ne ovat heti terveyskeskuksen käytössä.
Hämeenlinnassa järjestelmässä mukana olevien hoitajien työ alkaakin aamulla katsomalla, millaisia terveys- tai sairaustietoja yöaikaan järjestelmään on tullut, ja mitä jatkopalveluja asiakkaille tarvitaan.
Omaolo kiinnostaa maailmallakin
Hämeenlinnassa sähköisiä terveyspalveluja on kehitelty toistakymmentä vuotta. Minun terveyteni -hanketta kehitettiin yhteistyössä Sitran kanssa.
Ilona Rönkkö kertoo, että pienehkö suomalaiskaupunki on saanut terveydenhuollon ammattilaisten ohessa myös mediahuomiota. Hämeenlinnalaiset ovat käyneet kertomassa sovelluksestaan maailmalla, ja maailmalta on tullut myös kyselyjä aiheesta.
– Otettuamme käyttöön 2015 Minun terveyteni -verkkopalvelun, eräs ranskalainen lehti kirjoitti innostuneesti, että Hämeenlinnan kaupunki on tuottanut digitaalisen palvelun, jossa yhdistetään asiakkaan potilastietoa päätöksentukimoottoriin.
Rönkkö tarkoittaa moottorilla Duodecimia ja sen käypä hoito -suosituksia. Palvelun antamien toimintasuositusten takana on vankkaa tutkimustietoa: algoritmit pohjautuvat myös sosiaali- ja terveysministeriön ja Helsingin kaupungin kiireellisen hoidon suosituksiin.
Sote-uudistuksen myötä uudessa Omaolo-järjestelmässä on mukana myös sosiaalipalvelujen tietoja ja testausmahdollisuuksia tarjolla olevista sosiaalipalveluista.
Julkisesti tuotettu Omaolo on siirtynyt entistä vahvemmille hartioille. Omaolo-palvelun kehittämisvastuu ja kehitystyön koordinointi siirtyi 6. syyskuuta valtion sote-kehitysyhtiö SoteDigiin. Tämä takaa palvelun jatkokehittämisen ja sen levityksen valtakunnallisesti kaikkiin suomalaiskuntiin.
Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva Rauhan ja konfliktintutkimuskeskus (TAPRI) on keskittynyt analysoimaan konfliktien ratkaisuvaihtoehtoja, välitystoimintaa ja rauhan- ja sovitteluprosesseja.
Keskuksen johtajan, professori Marko Lehden mukaan Suomen sisällissota sata vuotta sitten oli yllättävän samankaltainen kuin viimeaikaiset sodat 20–25 vuoden aikana.
– Kaikki ovat jollain tavalla sisällissotia: niissä on mukana ulkopuolisia valtoja, mutta pääasiallisesti väkivalta tapahtuu yhden maan sisällä. Sodassa on heikko, romahtanut tai vasta muodostumassa oleva valtio ja väkivalta kohdistuu hyvin paljon siviileihin.
Paikalliset rauhanaloitteet esiin
Miten Suomen sisällissotaan olisi voinut puuttua nykykeinoin?
Marko Lehti nostaa kädet pystyyn. Sadan vuoden takaisessa kontekstissa kokonaisratkaisun neuvotteleminen tai välittäminen Suomessa ei olisi ollut millään tavalla relevantti ajatus, koska ei olisi ollut ketään ulkopuolista toimijaa, joka olisi voinut tällaisen toteuttaa.
– Konflikti ei oikeastaan koskaan edennyt siihen tilanteeseen, että osapuolet olisivat siihen valmiita.
Esimerkiksi Bosniassa on yhä yli 20 vuoden jälkeen syvät jakolinjat jäljellä. Suomessa yhteiskunta palasi normaaliin varsin pian sisällissodan jälkeen, toteaa Rauhan ja konfliktintutkimuskeskuksen johtaja Marko Lehti.Olli Perttula / Yle
Lyhyt ja väkivaltainen vajaan puolen vuoden sota on erilainen kuin nykyiset usein vuosia tai jopa vuosikymmeniä jatkuvat konfliktit. Siksi sovittelun paikka on hieman erilainen, Lehti toteaa.
– En tarkoita sitä, ettei siellä olisi ollut mahdollisuuksia paikallisille sovitteluille, rauhantekijöille ja erilaisille rauhanaloitteille. Niitäkin oli.
Lehden mielestä tutkimus ja yleisempi kiinnostuminen voisi kohdistua tähän enemmänkin, nyt kun on enimmäkseen muisteltu väkivaltaa ja sisällissodan raakuuksia
Toipumista kannattaa muistella
Sisällissodan satavuotinen muisto on näkynyt monilla paikkakunnilla erilaisina tapahtumina esityksinä, näyttelyinä ja keskustelutilaisuuksina.
Lehden mielestä on hyvä, että sodan väkivaltaisia tapahtumia ja raakuuksia on palautettu mieleen. Se muistuttaa, ettei Suomi ole poikkeuksellinen sisällissotia käyvässä maailmassa ja tuo mielleyhtymiä nykykonflikteihin.
– Muistamisessa on jäänyt huomiotta niitä piirteitä, joita kannattaisi muistella enemmän. Eli se, miten yllättävän nopeasti Suomi toipui sisällissodasta.
Henkilökohtaiset ja kollektiiviset traumat jäivät elämään ja yhteiskunnan sisään syvät jakolinjat, mutta Suomi palautui toimivaksi yhteiskunnaksi hämmästyttävän pian sisällissodan jälkeen, Lehti sanoo.
Tampereella alettiin pian taistelujen päätyttyä raivata sodan tuhoja. Taloja korjattiin ja sähkölinjoja vedettiin eri puolille kaupunkia. Ruuasta oli pulaa. Tampereella oli iso punavankileiri, joka suljettiin vähitellen alkuvuoden 1919 aikana.Vapriikin kuva-arkisto
Nykyisin kansainvälinen yhteisö ja erilaiset toimijat organisoivat hyvin laajoja, pitkäkestoisia sovinnon rakentamisprosesseja. Niissä puretaan traumoja ja yritetään rakentaa uutta yhteiskuntaa ja sovintoa.
– Sata vuotta sitten tällaista Suomessa ei tietoisesti ollut. Se ei kuulunut sen ajan käsitevalikoimaankaan.
Lehti vertaa tilannetta Bosniaan tai Pohjois-Irlantiin. Niissä yli 20 vuotta väkivallan loppumisen jälkeen on edelleen erittäin syvät jakolinjat. Yhteiskunta ei ole vieläkään kovin toimiva.
– Suomessa jo muutama kuukausi sisällissodan jälkeen järjestettiin kunnallisvaalit, jonka jälkeen päädyttiin aika normaaliin kunnallisdemokraattiseen toimintaan, jolla yhteiskuntaa järjestettiin. Se on aika suuri ihme.
Hävinneistä tuli jopa voittajia
Esimerkiksi Tampereella järjestettiin kunnallisvaalit joulukuussa 1918. Ensimmäistä kertaa kaikilla 21 vuotta täyttäneillä oli yhtäläinen äänioikeus vuonna 1917 säädetyn lain mukaan.
Sosiaalidemokraatit saivat 23 paikkaa, Kristillinen työväki kolme paikkaa ja porvarilliset ryhmät 16 paikkaa. Sodassa hävinneet siis voittivat vaaleissa.
– Sodan hävinnyt osapuoli voi osallistua vaaleihin, voi voittaa sen ja se hyväksytään. Tämä kertoo jotain suomalaisesta yhteiskunnasta, ehkä sen pohjoismaisista juurista ja voimakkaasta laillisuuden traditiosta ja luottamuksesta yhteiskunnan toimintaan, Marko Lehti miettii.
Jakolinjoissa oleellisia eroja
Nyt olisi tietenkin helppo sanoa sisällissodista rauhantielle siirtyvissä maissa, että ottakaa mallia Suomesta. Sodat ja niistä toipumineen eivät valitettavasti ole kopiointikelpoisia.
Marko Lehti avaa ongelmaa nostamalla esiin sodan osapuolten jakolinjat.
– Valtaosa sisällissodista on etnis- tai uskonnollispohjaisia. Jakolinja on syvällisempi ja vaikeampi ylittää kuin Suomen sisällissodassa, jossa jakolinja oli luokkaideologinen.
Kroaattien tuhoama moskeija Ahmicissa Bosniassa sodan jälkeen vuonna 1998.Ahti Kaario / Yle
– Näin tietenkin voi olla, mutta tällaisissa etnispohjaisissa yhteiskunnissa jakolinjat usein syventyvät ja muuttuvat suuriksi jakolinjoiksi vasta sodan aikana.
Lehti muistuttaa, että Bosniassa monikulttuurisuus ja monietnisyys oli hyvin toimivaa ja se koettiin osaksi bosnialaista identiteettiä. Vasta sota muutti ne jakolinjat historiallisiksi eroiksi, että maassa onkin aina vihattu toinen toisiaan.
– Sota aina muuttaa ihmisten historiakuvia ja käsityksiä ja konflikteja peilataan myös menneisyyteen.
Sisällissodan jälkeistä sovinnontekoa muistellaan Tampereella maanantai-iltana. Tuomiokirkossa järjestetään Rauhan ilta 1918 -tapahtuma, joka on kooste sadan vuoden takaista sotaa muistavista esityksistä. Sisällissodan aikana Tampereen tuomiokirkosta haki turvaa pari tuhatta kaupunkilaista.
Ennen kuin ymmärtää tekniikan lisensiaatin Jari Keskisen tuoretta väitöstutkimusta, pitää tietää, mikä on superkondensaattori.
Superkondensaattori on kondensaattori, johon voidaan varastoida poikkeuksellisen suuri määrä energiaa. Kondensaattori on puolestaan komponentti, joka varastoi energiaa sähkökenttään.
Superkondensaattoreita tutkitaan ja sovelletaan esimerkiksi sähköautoissa, älypuhelimissa ja lentokoneissa.
Tekniikan lisensiaatti Jari Keskinen on kehittänyt Tampereen teknillisen yliopiston väitöskirjatutkimuksessaan uudentyyppisen superkondensaattorin. Sen hyötyjä ovat ympäristöystävällisyys ja joustavuus.
– Kaupallisissa versioissa on yleensä haitallista nestettä sisällä, tässä on vain suolavettä, Keskinen kuvaa.
Superkondensaattori valmistettiin kartonki- tai muovialustoille. Muina materiaaleina käytettiin metallikalvoja, hiiltä, paperia, biopolymeeri kitosaania ja suolavettä.
Pinta-ala on muutama neliösenttimetri ja paksuus alle millimetri. Koko esine on tehtävissä painokoneella.
Valmistettujen superkondensaattorien varauskyky on väitöksen mukaan selvästi suurempi kuin vastaavan kokoisilla perinteisillä kondensaattoreilla.
– Materiaalivalinnoissa huomioitiin mahdollisuus kierrätykseen tai hävittämiseen polttamalla, Tampereen teknillisessä yliopistossa elektroniikan alalta väittelevä Keskinen kertoo.
Hyvin halvat materiaalit
Keskisen superkondensaattoria ei vielä valmisteta sarjatuotannossa, mutta raaka-aineet olivat hyvin halpoja.
– Ne maksoivat muutaman sentin, Keskinen sanoo.
Väitöstutkimuksen mukaan tällaiset pienet, ympäristöystävälliset superkondensaattorit voisivat korvata akkuja ja paristoja.
– Pienet, ympäristöystävälliset energiavarastot yhdessä energiakeräimen kanssa voivat korvata akkuja ja paristoja ja siten ratkaista miljardien ongelmallisia materiaaleja sisältävien komponenttien aiheuttaman jäteongelman, Keskinen sanoo.
Superkondensaattoreita käytettäessä tarvitaan käytännössä aina varsinainen energialähde, jonka tuottamaa energiaa superkondensaattori varastoi.
Energian varastointi superkondensaattorin avulla mahdollistaa sähkölaitteiden toiminnan silloin, kun ensisijainen energialähde ei ole käytettävissä. Tällainen tilanne olisi Keskisen mukaan esimerkiksi pimeässä aurinkokennoilla.
– Mahdollisia tekniikoita ovat esimerkiksi valosta, liikkeestä tai lämpötilaeroista energiaa keräävät ratkaisut. Varastoinnin lisäksi superkondensaattoria voi hyödyntää antamaan energiaa tehohuipuissa, joihin energiakeräin ei pysty vastaamaan, Keskinen kertoo.
Hänen väitöksensä tarkastetaan tämän viikon perjantaina Tampereen teknillisessä yliopistossa.
Liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisee monia sairauksia.
Elokuussa julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan liikunnan harrastamisella on myös yhteys parempaan mielenterveyteen.
Tosin tutkimuksessa todettiin myös, että jos liikkuminen menee liiallisuuksiin, se ei enää lisääkään mielenterveyttä, vaan on yhteydessä jopa heikompaan mielenterveyteen.
Liian rankka treenaaminen voi myös aiheuttaa rasitusvammoja, lihaskipuja tai pahimmillaan elimistön ylirasitustilan, josta palautuminen voi kestää kuukausia.
Kuinka paljon liikuntaa on sitten liikaa? Ja mistä tietää meneekö oma liikkuminen liiallisuuksiin?
Kuinka paljon liikuntaa on liikaa?
Vastaus siihen, mikä on liikaa liikuntaa riippuu siitä, kuka on kyseessä, sanovat asiantuntijat.
Terveysliikunnan tutkimuskeskuksen UKK-instituutin johtajan Tommi Vasankarin mukaan liikunnan aiheuttamien hyötyjen tiedetään lisääntyvän liikunnan määrän kasvaessa. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin vastaan kulminaatiopiste, jonka jälkeen lisäliikunta ei enää tuotakaan hyötyjä.
– Mutta se, mikä se absoluuttinen piste on, se riippuu yksilöstä ja siitä, minkälaisesta terveyden osa-alueesta puhutaan. Mielenterveys voi olla eri asia kuin vaikka jonkun luun rasitusmurtuma, Vasankari pohtii.
Ongelmia tulee yleensä silloin, kun harjoittelumäärää kasvatetaan liian nopeasti tai elämässä on liikunnan ohella muita kuormittavia tekijöitä, kuten uniongelmia tai stressiä.
– Jos henkilö vaikka nukkuu huonommin, niin se samakin liikuntamäärä voi olla siinä tilanteessa jo liikaa ja aiheuttaa kuormittusmisongelmia, kun palautuu huonommin. Tai jos on jotain työmurhetta tai opiskelustressiä ja sillä hetkellä harjoittelu lisääntyy, niin se voi yhdessä olla liikaa, Vasankari selittää.
Ongelmia tulee yleensä silloin, kun harjoittelumäärää kasvatetaan liian nopeasti.Riikka Nurmi / Yle
Vasankari huomauttaa, että osa kilpa- ja huippu-urheilijoista harjoittelee useita tunteja päivässä, eikä heille silti välttämättä tule urheilusta haittavaikutuksia.
– He ovat menneet sinne pala palalta harjoitusta nostamalla. Silloin kroppa on oppinut pala palalta sitä kestämään, Vasankari jatkaa.
Liikuntalääketieteen ja kliinisen fysiologian erikoislääkärin Arja Uusitalo huomauttaa, että esimerkiksi pienten lasten vanhemmille, joiden elämä on tarkkaan aikataulutettua töiden, kotitöiden lastenhoidon ja lasten harrastusten ympärillä, liikkumisesta voi tulla stressi. Silloin on vaarana, että liikunnasta ei enää olekaan samanlaista hyötyä.
Pahimmillaan liiallinen liikkuminen voi aiheuttaa elimistön ylirasitustilan, jota kutsutaan myös ylikunnoksi. Tällöin elimistöä on rasitettu enemmän kuin mistä sillä on mahdollisuudet palautua. Ylikunnosta palautuminen voi kestää kuukausia.
Nuppineulan pää verrattuna jalkapalloon
Vasankari kertoo törmänneensä liiallisen liikkumisen aiheuttamiin ongelmiin tavallisemmin kilpaurheilussa kuin kuntoliikunnassa.
Liikunnan aiheuttamaa ylikuormitusta muun muassa väitöskirjassaan tutkineen Uusitalon mukaan aktiivisesti liikuntaa harrastavista kuntoilijoista jopa 50 prosenttia kertoo kärsineensä joskus ylikuormitusoireista. Urheilijoista jopa 70-80 prosentilla on tällaista liiallisen liikkumisen aiheuttamaa ylikuormitusta.
Vasankari korostaa, että koko väestöstä puhuttaessa, valtaosa ihmisistä tosin kärsii pikemminkin liian vähäisen liikkumisen aiheuttamista haitoista kuin liiallisen liikkumisen aiheuttamasta ylikuormituksesta.
– Kumpaakin on olemassa mutta toinen ongelma on kokoluokaltaan nuppineulan pää ja toinen on jalkapallo, Vasankari havainnollistaa.
Näistä merkeistä tiedät liikkuvasi liikaa
Niin sanottuun ylikuntoon eli "over training -tilaan" joutuneella liikkujalla voi olla monenlaisia oireita. Alla olevaan listaan on koottu tavallisimpia liikunnan aiheuttamia ylirasitusoireita.
1. Fyysinen väsymys
Yksi selkeimmistä ylikuormittumisen merkeistä on väsymys. Fyysinen väsymys näkyy siinä, että liikunta tuntuu raskaalta. Myös lihakset voivat tuntua väsyneiltä. Esimerkiksi juoksussa tai pyöräilyssä voi olla vaikea pitää yllä tavanomaista vauhtia, johon on tottunut.
Jos harrastaa yksipuolista liikuntaa, lihakset väsyvät ja voi tulla siihen liittyviä lihasten tulehdusreaktioita. Tuki- ja liikuntaelimistöön voi tulla rasitusvammoja. Rasitusvammat kertovat joko siitä, että tekniikka on ollut väärä tai siitä, että tiettyä aluetta on rasitettu paikallisesti liikaa sen sietokykyyn nähden.
2. Psyykkiset oireet
Liiallinen liikkuminen voi aiheuttaa myös psyykkisiä oireita. Arki voi alkaa tuntua raskaalta. Keskittyminen voi olla vaikeaa. Itsessään voi myös huomata tietynlaista aloitekyvyttömyyttä. Osalle ihmisistä voi tulla mielialan heilahteluita.
Ylikuormitustilanteessa ihmisen negatiiviset ajatukset lisääntyvät ja hänen ärsytyskynnyksensä madaltuu. Ihmiselle on luontaista, että ylikuormittuneessa tilassa tulee alakuloiseksi ja melankoliseksi. Arja Uusitalon mukaan ylikuormittuneet urheilijat voivat olla keskivaikeasti masentuneita kliinisillä mittareilla mitattuna.
3. Unen häiriintyminen
Liiallinen liikkuminen voi vaikuttaa myös nukkumiseen. Unenlaatu kärsii. Uni muuttuu katkonaiseksi ja pinnalliseksi tai voi esiintyä nukahtamisvaikeuksia.
4. Leposykkeen nousu
Leposyke voi nousta ylikuormitustilassa normaalia korkeammaksi. Myös rasitussyke voi olla korkeampi kuin normaalisti. Jos rasitussyke on normaalisti ollut liikuntasuorituksen aikana noin 120, ylirasittuneella liikkujalla se voi pompata samanlaisessa liikuntasuorituksessa jopa 160:een.
5. Ruokahalun heikkeneminen
On myös todettu, että ihminen, joka ei palaudu riittävästi raskaasta liikkumisesta, voi menettää ruokahalunsa. Joillain aineenvaihdunta kärsii ja normaali syömisen rytmi ja halu syödä katoaa. Tällaisessa tilanteessa on vaarana, että ihmisestä tulee aliravittu. Hän voi kärsiä esimerkiksi anemiasta tai muista puutostiloista.
6. Infektioherkkyys
Yksi seuraus ylikuormittumisesta on se, että ihminen alkaa sairastella enemmän. Voi tuntua siltä, että on koko ajan tulossa kipeäksi. Immuunipuolustuksessa eli valkosolujen toiminnassa ja muissa puolustussolujärjestelmissä voi tapahtua pieniä muutoksia. Nämä muutokset voivat aiheuttaa sen, että henkilö saa hieman helpommin flunssan tai jonkun muun infektion.
7. Hormonaaliset häiriöt
Ylirasittuneilla miehillä stressihormonin eli kortisolin määrä elimistössä nousee ja testosteronitaso laskee. Naisilla yksi selkeä ylirasittumisen merkki on kuukautiskierron häiriintyminen. Kuukautiset voivat harventua tai jäädä kokonaan pois. Tätä tapahtuu erityisesti kestävyyslajeissa, kuten pyöräilyssä, kestävyysjuoksussa, maastohiihdossa ja triathlonissa, joiden harjoittelussa kulutetaan paljon energiaa.
8. Autonomisen hermoston tasapaino häiriintyy
Autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto koostuu sympaattisesta ja parasympaattisesta hermostosta. Normaalisti urheillessa sympaattinen hermosto on aktiivisempi ja levossa parasympaattinen hermosto on aktiivisempi. Jos ollaan liikaa kuluttavalla puolella, hermoston säätelytoiminto häiriintyy ja elimistössä on koko ajan rasitustila päällä. Tämä näkyy esimerkiksi leposykkeen tai verenpaineen nousuna.
Arja Uusitalon mukaan liikunta voi olla vaikka metsässä kävelemistä ja linnunlaulun kuuntelua.Elisa Kinnunen / Yle
Mikä siis neuvoksi?
Jos huomaat itsessäsi yllä olevalla listalla lueteltuja oireita, vedä käsijarru pohjaan ja lepää, neuvovat asiantuntijat.
– Aina kun kroppa on väsynyt, niin silloin pitää levätä, sanoo Vasankari.
Harjoitusmääriä kannattaa hänen mukaansa vähentää radikaalisti. Liikkumista voi vähentää puoleen tai jopa neljäsosaan.
– Voi katsoa auttaako se mitään. Poistuvatko ne arjen väsymykset ja huonounisuus tai mielialan masennus? Rupeavatko sykkeet normalisoitumaan ja alkaako liikkuminen tuntua muutaman viikon jälkeen helpommalta?
Uusitalon mukaan henkisesti väsyneenä liikunnan ei pitäisi olla kovin tavoitteellista, vaan se voi olla vaikka metsässä kävelemistä ja linnunlaulun kuuntelua. Hän korostaa, että liikunta voi olla myös rentouttavaa.
– Olisi ehdottomasti hyvä, että se olisi palauttavaa liikkumista, verrattuna siihen, että oikeasti yritetään treenata jotakin tai mennään jonkun käskytettäväksi jonnekin salille. Metsälenkillä lepää mieli ja palautuu fyysinen puoli.
Jos harjoittelun vähentäminen ei auta, väsyneen ja uupuneen treenaajan kannattaa pitää parin viikon täysi tauko liikkumisesta.
Vasankari huomauttaa, että jos liikkuminen on mennyt täysin "överiksi", väsymistila voi jäädä päälle ja palautuminen voi kestää jopa kuukausia. Jos ylirasitustila havaitaan riittävän ajoissa, siitä voi palautua muutamassa viikossa.
Tampereella on sattunut harvinainen peräti seitsemän auton peräänajo.
Onnettomuus on sattunut Pyhäjärventiellä lähellä Sarankulman liittymää aamupäivällä ennen kymmentä tiistaina.
Autoissa on tämänhetkisen tiedon mukaan ollut yhdeksän henkilöä, joista viisi henkilöä loukkaantui lievästi.
Kaksi loukkaantunutta kuljetettiin jatkohoitoon.
Osallisena oli kuusi henkilöautoa ja yksi kevytkuorma-auto.
Paikalla ollut silminnäkijä kertoo, että onnettomuuspaikalla oli kilometrien jonot ohitusteillä. Paikalla oli useita ambulansseja.
Päivystän palomestarin Matti Saarisen mukaan ainakin neljä autoista on hinauskunnossa.
Yle
Onnettomuuspaikalla oli ruuhkaa, koska lähellä Tampereen messukeskuksessa on suositut Alihankintamessut. Liikenne ruuhkautui peräänajon takia entisestään.
– Jo ennen onnettomuutta tie oli pahasti ruuhkautunut messuliikenteen vuoksi ja onnettomuuden vuoksi ruuhka paheni. Liikenne pääsi kulkemaan koko ajan toista kaistaa, mutta onnettomuus aiheuttanee ruuhkaa ainakin kello 11:een asti, Pirkanmaan pelastuslaitoksesta kerrotaan.
Liikennevirasto kertoi, että tilanne oli ohi vähän ennen kello yhtätoista.
Taiteilija Nastja Säde Rönkkö on Islannissa Sólheimajökullin jäätikön reunalla ja pitää kädessä kylttiä.
Siinä lukee: Glaciers You Will Not Speak eli vapaasti suomennettuna Jäätiköt, joista ei puhuta.
Rönkkö valittiin tiistaina Vuoden 2019 nuoreksi taiteilijaksi. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä ja Lontoossa.
For those yet to be -videoprojektissa Rönkkö vieraili maailman hauraissa paikoissa. Hän kävi muun muassa Tšernobylissa Ukrainassa, Talvivaarassa Suomessa, Fukushimassa Japanissa ja Australian Isolla valliriutalla.
– Matkustin projektissa paikkoihin, jotka ovat saastuneet, tuhoutuneet tai tuhoutumassa ihmisten toimien seurauksena. Kyltteihin on kirjoitettu kriittisiä ja anteeksipyytäviä tai katuvia viestejä tuleville sukupolville, hän kertoo.
– Projekti pyrkii osaltaan heijastamaan ja tutkimaan yhteiskunnassamme meneillään olevaa taloudellista, poliittista ja ekologista muutosten aikaa henkilökohtaisen kokemuksen kautta. Se on yritys ymmärtää, miksi emme tee tarpeeksi vaikka haluamme.
Viiankiaavan suojellulla suolla Lapissa Rönkkö viittaa kyltillään karmaan.Nastja Säde Rönkkö
Näyttely koirille
Rönkön A Walk with You on puolestaan projekti, jossa koirat vievät ihmisiä kävelylle. Eripituiset kävelyt kestivät 30 minuutista 8 tuntiin.
– Seurasimme vapaana tai löyhässä talutushihnassa olevaa koiraa pitkin kaupunkia, minne ikinä tämä meidät veikin. Kävelimme koiran tahdissa, pysähdellen tai juosten sen tahdon mukaan. Dokumentoin matkan yhdellä kuvalla koirasta ja yhdellä kuvalla paikasta tai esineestä, josta koira oli kiinnostunut, Rönkkö kertoo.
Teos on katsaus toisena olemiseen ja siihen, mitä tapahtuu jos annamme näille toisille suhteellisen vapauden mennä minne vain ja tehdä mitä vain.
– Teoksen toinen osa oli näyttely koirille. Rakensin näyttelytilaan hyllyn, johon oli aseteltu koirien herkkupaloja ja leluja. Koirilla oli vapaa pääsy näyttelyyn, ja ne saivat vapaasti käyttää hyllyllä olevia asioita.
Nastja Säde Rönkkö
Yhteisöllisyyttä ja tunteita
Nastja Säde Rönkkö tekee töitä pääasiassa mediataiteen, performanssin, internetin, tekstin ja installaatiotaiteen parissa. Teosten keskiössä ovat Rönkön mukaan yhteisö, ihmisyys, valtasuhteet, kuunteleminen, inhimillisyys ja tulevaisuus. Hänen viimeaikaiset projektinsa ovat käsitelleet ympäristön tuhoa ja planeettamme tulevaisuutta ja ihmisten tunteita näihin liittyen.
– Taiteeni käsittelee sosiaalisia suhteita ja ihmisyyden perusteita: läheisyyttä, empatiaa, ja läsnäoloa, sekä niiden rakenteita ja merkitystä. Taiteessani painottuvat vuorovaikutteisuus ja kommunikaatio. Yhteisöllisyys joko itse teoksen työvälineenä tai teemana on vahvasti läsnä teoksissani, Rönkkö kuvaa.
Rönkkö palkittiin Tampereella tiistaina.Antti Eintola / Yle
Vuoden nuorta taiteilijaa kiinnostaa tunteet ja se, millainen arvo niillä on yhteiskunnassa.
– Luon teoksissani hetkiä, joissa tarkastelen tunteiden kokemista ja käsittelyä yhteiskunnan eri rakenteissa ja järjestelmissä.
Vuonna 1985 syntynyt Rönkkö valmistui kuvataiteen maisteriksi arvostetusta Slade School of Fine Art -taidekoulusta 2011. Hän on opiskellut Lontoossa myös Central Saint Martins College of Art and Design -taidekoulussa ja suorittanut opintoja University of East London -yliopistossa sekä Moskovan akateemisessa Surikov-taideinstituutissa.
Näyttelyt Tampereella ja Turussa
Rönkkö saa Tampereen kaupungin myöntämän 20 000 euron stipendin ja mahdollisuuden yksityisnäyttelyn järjestämiseen Tampereen taidemuseossa sekä Aboa Vetus & Ars Nova -museossa Turussa.
Nastja Säde Rönkkö on 35. Vuoden nuori taiteilija. Edellisenä vuonna palkinnon sai sukupuolirooleilla ja -identiteetillä leikittelevä J. A. Juvani.
Tunnuksen saajan valitsi asiantuntijatyöryhmä, johon kuuluivat museonjohtaja Taina Myllyharjun lisäksi museonjohtaja Leevi Haapala, kuraattori Laura Köönikkä, Tampereen taiteilijaseuran edustaja, kuvataiteilija Janne Laine, Tampereen taideyhdistyksen edustaja Joni Lehtimäki, Suomen Taiteilijaseuran edustaja, kuvataiteilija Katariina Salmijärvi sekä näyttelypäällikkö Tapani Pennanen.
Vuoden nuori taiteilija 2019 -näyttely on esillä Tampereen taidemuseossa 25.5.–11.8.2019 ja Aboa Vetus & Ars Nova -museossa 13.9.–3.11.2019.
Tampereella riehui viime maaliskuussa iso tulipalo kaupungin keskustassa. Peräti 15 yksikköä oli sammuttamassa, kun Tuomiokirkonkatu 23:ssa, kahdeksankerroksisen kerrostalon ullakolla riehui tulipalo.
Kerrostalossa on yhteensä 63 asuntoa, ja asukkaita evakuoitiin pois talosta.
Tulipalosta aiheutui miljoonaluokan vahingot, ja Tampereen liikenne oli sekaisin keskustan palon takia.
Sisä-Suomen poliisin esitutkinta tulipalosta on nyt loppusuoralla. Tutkinnanjohtaja Joni Länsipuro kertoo, että arviolta 80 prosenttia asianomistajista on kuultu. Asianomistajia on arviolta yli sata, koska poliisin pitää kuulla kaikkien asukkaiden lisäksi muun muassa vuokranantajat.
Epäilty on myöntänyt
Poliisi epäili heti tuoreeltaan rikosta. Poliisi otti kiinni pian tapahtuman jälkeen henkilön epäiltynä törkeästä tuhotyöstä.
Poliisi kuitenkin vapautti epäillyn melko pian, eikä esittänyt tätä vangittavaksi.
Joni Länsipuro kertoo Ylelle, että sama epäilty on yhä vapaana. Hän pysyy vapaana oikeudenkäyntiin asti.
– Häntä ei tulla vaatimaan vangittavaksi.
Poliisi vaikenee epäillystä
Poliisi on vaitonainen epäillystä. Hänen ikäänsä, sukupuoltaan, asuinpaikkaansa tai muuta tietoa ei kerrota. Myös mahdollinen motiivi selviää vasta tulevassa, mahdollisessa oikeuskäsittelyssä.
– Meillä on käsitys tapahtumista, Länsipuro kertoo.
Mari Vesanummi / Yle
Kerrostalo kärsi pahoja vaurioita. Tulipalosta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Korvausvaatimukset selviävät myös vasta oikeuskäsittelyssä.
Vielä ei ole tiedossa, milloin juttu etenee syyttäjälle.
