Asuin lapsena tamperelaisessa betonilähiössä. Isoveljeni soitti kitaraa. Hänellä oli bändejäkin, joiden julisteita oli veljen huoneen seinällä. Yhdessä niistä bändin jäsenet istuivat kuivalla maalla veneessä. En tajunnut miksi, mutta bändin nimi oli ovela, Kumiset.

Vuonna 1977 velipojan bändirintamalta kuului hyvää. Uusi yhtye oli kasassa ja levytysstudionkin ovet olivat avautuneet. Bändin nimeksi oli tullut Popeda. Minusta nimi oli typerä. Kumiset kuulosti rokimmalta.

Popedan levy-yhtiö oli Poko Records. Sen omistajalla Epe Heleniuksella oli 70-luvun alussa avattu Epe's Music Shop -levykauppa. Epe's oli alusta asti paikka, jossa saattoi hengailla ja kuunnella musiikkia ilman, että joku potkaisi heti ulos. Tamperelainen Hannu Peltonen hengaili niin paljon, että päätyi lopulta liikkeeseen töihin. Ja samalla auttoi Popedan alkuun.

– Otin Epeä hihasta ja lähes pakotin kuuntelemaan neljän biisin kasetin. Loppu onkin sitten Epen, keikkamyyjä Jouko Karppasen ja tietysti itse Popedan ansiota, kertoo Peltonen.

Se, että Popeda saavuttaa 40 vuoden rajapyykin ja jopa ohittaa sen, ei varmaan kajastellut mielessä kellään. Epe Heleniuksella oli kuitenkin näkemys asiasta.

– Epe sanoi, että Eppu Normaali nousee rakettina ja Popeda nousee hiljalleen, muistelee kitaristi Ari Puukka.

– Kyllä meilläkin oli vakaa aikomus rakentaa bändistä pitkäikäinen. Mehän olimme jo aikamiehiä. Ilpo Anialankin (basistin) olin tavannut jo kymmenen vuotta ennen Popedaa.

Rokkikone

Popeda alkoi saada nimeä Tampereella. Keikkoja oli paljon paikoissa, joihin minulla ei ollut alaikäisenä siloposkena mitään asiaa.

Kirjaston lavalla, nykyisin Laikun lavana tunnetulla ulkoilmaestradilla, taisin nähdä bändin livenä ensimmäistä kertaa. Yhtyettä markkinoitiin uuden aallon bändinä ja muut esiintyjät soittivat punkkia. Punkkarikavereitani Popeda ärsytti.

– Kitarasooloja! Jos toi on punkkia, mää oon Konsta Jylhä, loihe lausuman ihailemani nahkatakkinen nappirinta.

Ehkä siinä oli pähkinänkuoressa yksi syy Popedan hitaaseen alkuun. Pienen Suomen bändirintamalle mahtui siihen aikaan yksi iso ilmiö kerrallaan. 1970-luvun lopulla se oli punk ja uusi aalto.

Elokuussa 2018 bändin jäsenet rullaavat Ratinan stadionin lavalle vuoron perään vanhoilla autoilla. Viimeisestä kaarasta hyppää esiin Pate Mustajärvi. Siitä se show sitten alkaa ja kestää yli kaksi tuntia. Jos jostain Popeda tunnetaan, niin armottomasta menosta ja energiasta keikoilla.

– Me oltiinkin alusta asti nimenomaan livebändi. Meillä ei ollut isoja radiohittejä, mutta salit olivat täynnä ja jengi mukana, Puukka sanoo.

Nykyään enemmänkin kirjallisuusmiehenä tunnettu Hannu Peltonen komppaa.

– Popeda on elänyt tähän asti sillä, että bändi tietää, keitä varten lavalla ollaan. Siellä ollaan yleisöä varten. Nuo jätkät rakastavat soittamista joka solullaan. Keikoilta lähtee pois tyytyväinen yleisö ja kaikkensa antanut bändi, Peltonen summaa.

Onhan päivä vielä huomennakin

Popeda lähti keikoille paikkoja kaihtamatta. Pate uhosi menevänsä keikalle vaikka puuhun, jos pyydetään. Kaikki kävi, kunhan sai soittaa. Matkan varrella yhtyeelle kertyi vankka rutiini ja soittajat hitsautuivat yhteen.

Välillä juhlittiin meillä. Vanhemmat lähtivät keskenään viikonlopunviettoon ja minut jätettiin veljen ja siskon huomaan. Heti, kun auton perävalot häipyivät, ovesta alkoi lappaa sisään lisää "lapsenvahteja".

– Popeda oli meille koko elämä. Ei ollut muuta. Bändi oli aina ykkönen. Sitten, kun muut asiat nousivat elämässä ohi bändin, oli aika lähteä, kertoo Puukka.

Isoveli meni naimisiin. Kirkko täyttyi Eppujen ja Popedan soittajista. Oli aika asettaa muut asiat etusijalle. Kuvista päätellen minäkin olin vaihtanut punktyylin hippeilyyn.

Popedan toinen kitaristi vaihtui vuonna 1982. Veljeni tilalle pestattiin, ironista kyllä, tuttava entisistä punkpiireistä. Costello Hautamäki hoiti ylioppilaskirjoitukset alta pois ja hyppäsi keikkabussin kyytiin. Pian hänestä tuli yhtyeen biisintekijä.

Tohtori Mustajärvi

Ulospäin näyttää, ettei Popeda hetkahtanut tai notkahtanut soittajanvaihdoksista. Vesilasissa on tietysti myrskynnyt, mutta sen suhteen on pidetty matalaa profiilia. Huomiota on herättänyt lähinnä bändin alkoholinkäyttö.

Kaksi soittajaa alkuperäisen yhtyeen kokoonpanosta on kuollut. Kitaristi Arwo Mikkonen ja basisti Ilpo Ainiala eivät ole enää muistelemassa 40 vuoden takaisia.

Nykyisessä kokoonpanossa yhtyeen ainoa alkuperäinen jäsen on laulusolisti Pate Mustajärvi, johon koko bändi henkilöityy. Tampereelta on kuitenkin vähällä vaivalla löytynyt aina uusi soittaja syystä tai toisesta lopettaneiden tilalle. Manserock oli tosiasia. Dave Lindholmin muistan sanoneen, että, jos heittää Tampereella kiven ilmaan, se osuu taatusti jotain muusikkoa päähän. Vai sanoikohan sen Juice.

Popedan juhlakeikalle Ratinaan tuli elokuisena lauantaina liki 30 000 ihmistä. Mukana oli pyrotekniikkaa, mutta tuntui, että kipinät lensivät suoraan soittajista. Energiapurske oli valtava. Bändin entinen kitaristi Ari Puukka ei ollut paikalla. Juhlia oli juhlittu poikain kesken jo aiemmin.

– Emmää jaksa sinne mennä ahtautuun ja tunkeen.

Lue myös:

"Olen maailman toiseksi huonoin laulaja!" Ja silti fanit laulavat tunteella Popedan Kuumaa kesää - video

Popedalle valtion Suomi-palkinto: Yksinkertaista ja tarttuvaa "äijärokkia"

Tampereen Teatterikesä viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlia. Seitsemän päivää kestävä festivaali alkaa huomenna maanantaina.

Osa esityksistä on jo loppuunmyytyjä.

Pääohjelmiston täyteen varattuja esityksiä ovat Kansallisteatterin Vanhat mestarit ja Tampereen Teatterin Huojuva talo.

Ohjelmateltan esityksistä loppuun varattuja ovat säveltäjä Kaj Chydeniuksen isännöimä Yrttitarhassa-ilta sekä Martti Suosalon Parasta elämässä -monologi.

– Kiirehtiä kannattaa myös, jos haluaa lipun esimerkiksi Julia Lappalaisen ja Ruusu Haarlan Turkka kuolee -kantaesitykseen, Compañía Kaari & Roni Martinin Anna Kareninaan tai vaikkapa Teatteri Jurkan Kikka Fan Club -esityksiin, Teatterikesän viestinnän Satu Keltanen vinkkasi perjantaina yleisön etukäteissuosikeista.

Festivaali on perustettu vuonna 1968. Tänä vuonna järjestetään lähes 400 tapahtumaa viikon aikana. Esityksiä on kymmenillä eri näyttämöillä ympäri kaupunkia, sekä sisällä että ulkona. Suurimpaan teatterisaliin mahtuu 1 200 katsojaa, pienimpään 33.

Kansainvälisiä vieraita saapuu Ranskasta, Hollannista, Itävallasta, Italiasta ja Unkarista. Kotimaisista teattereista festivaalilla vierailevat muiden muassa Kansallisteatteri, Teatteri Jurkka, Hämeenlinnan Teatteri ja KOM-teatteri.

Viisi vinkkiä

Yle Tampereen toimittaja Päivi Solja on tottunut Teatterikesän kävijä. Hän antaa vinkkinä viisi esitystä.

Sardegna Teatron Macbettu on Italiassa kaksi kertaa korkeasti palkittu esitys. Se lupaa katsojille nahkaa, sarvia, verta ja viiniä, Solja kertoo.

Ranskalainen Night of the Moles tuo Tampereen Työväen Teatterin suurelle näyttämölle myyrien asuttaman luolaston, jossa myyrät heittävät muun muassa rock-keikan. Sitä Solja aikoo mennä katsomaan.

Seuraava vinkki on Svenska Teaternin arvostelu- ja yleisömenestys I would prefer not to, jossa seurataan, mitä tapahtuu, kun tunnollinen kirjuri alkaa hiljalleen kieltäytyä työstään.

– Teatteri Jurkan koskettavassa monologiesityksessä Kikka Fan Club edesmennyttä laulajaa esittää Pia Andersson. Ohjelmateltan jokakesäinen suosikki, Kaj Chydeniuksen lauluilta vie nyt Yrttitarhaan. Lauluja tulkitsevat tällä kertaa Taru Nyman, Maria Pere, Mikael Saari ja Antti Holma, Solja luettelee.

Tapahtumien Yö torstaina

Teatterikesän juhlavuosi merkittävimmät aiheet ovat oman elämän, tilan ja elinympäristön haltuunotto sekä halu vaikuttaa yhteiskuntaan.

Pääohjelmiston avaa maanantaina itävaltalaisten LizArt Productionsin ja toxic dreams -ryhmän esitys The Audition for the Role of Stephen Hawking in the Theory of Everything. Teoksessa esitetään kuvitteellinen tilanne, jossa fyysikko Stephen Hawkingista kertovaan elokuvaan etsitään pääosan esittäjää.

Sirkuskabaree Paris de Nuit tuotetaan yhteistyössä Tampere-talon kanssa.

Festivaalin kotimainen avausesitys on Anna-Mari Karvosen, Anni Puolakan & työryhmän Amor fati, joka tuo lavalle 200 kiloa savea ja elämänsä suuntaa etsivän Brad Pitt -hahmon.

Teatterikesän avajaiset ovat tiistaina. Avajaistervehdyksen tuo näyttelijä ja Taideyliopiston kunniatohtori Seela Sella.

Teatterikesän ohjelmateltta on Tampereen Keskustorilla. Torstaina Tampereella vietetään Tapahtumien Yötä osana festivaalia.

Mikä saa ihmisen aloittamaan tupakoinnin nuorena ja jatkamaan sitä aikuisena?

Terveyskeskuslääkäri Antti J. Saari etsi vastauksia tähän Tampereen yliopistolle tehdyssä väitöskirjassaan. Saari selvitti, miten nuoren hampaiden kunto, itsetunto ja läheisten tupakoiminen vaikuttavat tupakointiin aikuisena.

Tutkimusaineisto koostuu vuonna 1979 syntyneestä pohjalaisesta ikäluokasta. Tutkittavilta oli 12–16 vuoden iässä tutkittu hampaat ja kysytty itsetunnosta ja tupakkatottumuksista.

Nuorten tupakointiin yritettiin vaikuttaa lyhyillä interventioilla eli puuttumisilla, mutta niillä ei ollut vaikutusta.

Vuonna 2008 tutkittaville lähetettiin seurantakysely, jossa selvitettiin heidän tupakointitottumuksiaan ja terveydentilaansa aikuisina. Vastaus saatiin 1 020 henkilöltä.

Yhteydessä muihin terveysseikkoihin

Väitöskirjan mukaan naisilla nuoruusiän läheisen ystävän tupakointi oli yhteydessä heidän aikuisiän tupakointiinsa, miehillä tällaista yhteyttä ei havaittu. Sen sijaan vanhempien ja sisarusten tupakoinnilla ei havaittu yhteyttä aikuisiän tupakointiin.

– Ne nuoruusikäisinä tupakoimattomat vastaajat, joilla oli hammaskariesta ja/tai heikko itsetunto, olivat todennäköisemmin tupakoitsijoita aikuisiässä, Saari sanoo tutkimustiedotteessa.

Tutkimuksen tulokset vahvistavat väitöskirjan mukaan aiempaa käsitystä siitä, että tupakointi esiintyy usein samanaikaisesti muiden terveyden kannalta haitallisten tekijöiden kanssa. Näihin kuuluvat suun itsehoidon laiminlyönti, tupakoivien ystävien antama esimerkki ja heikko itsetunto.

Saaren väitöskirja tarkastetaan Tampereella 17. elokuuta.

Stadionkeikan kulut ovat stadionluokkaa, Popedan juhlakonsertin promoottori Timo Isomäki tietää.

Ennakkomarkkinoinnissa Ratinan stadion keikalle odotettiin 30 000 ihmistä. Lähes 200 euroa maksaneet VIP-liput myytiin loppuun, mutta kentälle ja katsomoon olisi faneja mahtunut enemmänkin lauantaina.

Järjestäjät ilmoittivat keikan jälkeen yleisömääräksi 28 000.

– Ihan ei päästy tavoitteeseen, mutta taloudellisesti olemme plussalla, Isomäki sanoo, ja jatkaa, että näyttävän show'n kulut olisi saatu katettua pienemmälläkin yleisömäärällä.

Kahden ja puolen tunnin aikana kuultiin lukuisia hittejä yhtyeen 40 vuoden uralta. Keikan loppupuolella kuultiin Sukset-kappale, jota pohjusti suurilla näytöillä esitetty Ylen video.

– Me ei olla ihan aina oltu sieltä kilteimmästä päästä eikä myöskään musiikkikriitikoiden suosikki, mutta katsotaanpa mitä alan asiantuntijat ovat mieltä Popedasta, kitaristi Costello Hautamäki juonsi virnistellen ennen videota.

Yleisöä nauratti tamperelaislasten kommentit, joissa moni sanoi, ettei ole koskaan kuullutkaan Popedasta.

Katso kuvagalleria keikan kohokohdista.

Lue myös:

Toimittajalta: Popeda nousi isoksi kovalla työllä ja uupumattomalla energialla – alkuvaiheessa kelpasi illanvietto vaikka lapsenvahtina

Popedasta hullaantunut savolaisperhe tuli vuorokauden etuajassa tapaamaan idoleitaan Ratinaan – "Tässä on Costellon nimmari tatuoituna"

Käy niin kuin Kälviällä, lauletaan tunnetussa biisissä, mutta mitä Kälviällä oikein kävi?

Manserockin äijäosasto Popeda juhlii nelikymppisiään – lapsilta mykistynyt reaktio yhdestä bändin suosituimmasta laulusta

Pate Mustajärvi sateenkaari-logosta ennen Ratinan-keikkaa: “Me olemme niin äijiä, että sateenkaaret, rakkaus tai ponipiirrokset eivät machoutta hetkauta”

"Olen maailman toiseksi huonoin laulaja!" Ja silti fanit laulavat tunteella Popedan Kuumaa kesää – video"Olen maailman toiseksi huonoin laulaja!" Ja silti fanit laulavat tunteella Popedan Kuumaa kesää – video

Palokunnat lähtevät, kun varsinainen työ on tehty eikä metsästä nouse enää savua. Tuli voi kuitenkin kyteä syvällä ja pitkään, varsinkin turvepohjaisessa maastossa.

– Siinä vaiheessa, kun lähdemme, velvoitamme alueen omistajan seuraamaan tilannetta esimerkiksi kahden tunnin välein. Tämä velvoite on ihan laissa, sanoo palopäällikkö Ari Vakkilainen Pirkanmaan pelastuslaitokselta.

– Ihan vastikään oli juuri tämänkaltainen tilanne tuolla Ylä-Pirkanmaalla. Tuli oli kytenyt ja syttyi, mutta jälkivartiointi toimi ja palokuntaa tarvittiin uudestaan.

Tieto omistajalle nopeasti

Ari Vakkilainen sanoo, että palavan metsän omistaja yritetään aina tavoittaa mahdollisimman pian.

– Olemme yhteydessä palopaikan omistajaan tai omistajiin jo alkuvaiheessa. Tämä pätee niin metsiin kuin kiinteistöihinkin. Yleensä ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita siitä, mitä heidän omaisuudelleen on tapahtumassa.

Vakkilainen vakuuttaa, ettei palokunta koskaan lähtiessään sano "me mennään, jatkakaa te". Kaikki sujuu yleensä joustavasti ja hyvällä yhteistyöllä myös jälkiseurannassa

– Yleensä kaupunkilaisenkin metsänomistajan vastuut ovat järjestyneet. Sammutetulla metsäpaloalueella saattaa esimerkiksi olla monta omistajaa, jolloin he ovat sopineet ja valvontavastuut keskenään.

Lue myös:

Arvio: Kauhavan maastopalon hintalappu pelastuslaitokselle 100 000 euroa

Ukonilma riehui torstai-iltana Pirkanmaalla, pelastuslaitokselle kymmeniä tehtäviä

Analyysi: Suomessa kaikki metsäpalot sammutetaan, mutta niin ei tarvitsisi tehdä

Suomalaisyritys keksi ainutlaatuisen aineen metsäpalojen sammutukseen – "saippuan hintaista" nestettä tarjotaan nyt Ruotsin metsäpaloihin

"Näin paljon ei ole lennetty koskaan” – video pienkoneen kyydistä: metsäpaloja tähystetään tänä kesänä ennätysmäärä

Koirien päiväkodissa Tampereen Hervannassa on aamuyhdeksältä täysi meno päällä. Rottweiler Reino ja amerikanbulldoggi Hertta on hetki sitten tuotu hoitoon. Koirat pyörivät rajulta näyttävässä, mutta lempeässä painileikissä lattialla. Brasilianterrieri Elsa tuppaa itsensä päiväkodin omistajan Suvi Pulkkisen syliin.

Pulkkisen Moonwell's koirapäiväkoti toimii Hervantajärven teollisuusalueella sijaitsevassa varasto-osakkeessa. Ison, harmaan liukuoven takaa löytyvä tila on sisustettu koirien ehdoilla. Kalusteita on vähän ja nekin ovat helposti siirreltävissä.

– Itse tykästyin siihen, että tila on helppo pitää puhtaana. Koirien kanssa täytyy pestä lattioita ja välilä seiniäkin. Lattiakaivoon saa heti vedettyä kaikki pesuvedet, Pulkkinen sanoo.

Pulkkisella on samassa pihassa vuokralla myös toinen varasto-osake. Siellä hän kasvattaa gerbiilejä ja pitää elintarvikeliikettä.

– Molemmat yritykset ovat samassa pihapiirissä ja lyhyen matkan päässä kotoa.

Pulkkinen kertoo, että naapuritalleissa on muun muassa autokorjaamo, pesula, moottoripyöräkerho ja sirkkakasvattamo.

Varastobuumi alkoi pohjoisesta

Idea varasto-osakkeista rantautui Suomeen vuonna 2010, kun kolme oululaista kaverusta ryhtyi rakennuttamaan pienvarastoja sisältäviä halleja Rovaniemelle ja Ouluun. Ajatus oli ratkaista pienissä kerros- ja rivitaloasunnoissa asuvien ihmisten tilatarpeita, tarjota osakkeita kodin ulkopuolisista varastotalleista.

Tilastotietoja varasto-osakkeiden määrästä ei ole saatavissa, mutta pelkästään markkinoita johtavan Talliosake-brändin alla on eri puolille Suomea noussut satoja halleja, joissa on noin 3 000 varasto-osaketta. Talliosakkeen liiketeoimintajohtajan Kalle Karjulan mukaan parhaillaan työn alla on noin 500 uutta osaketta.

Vilkkaimmin tallihalleja rakennetaan Helsingin, Tampereen ja Turun talousalueilla.

Tyypillisiä asiakkaita ovat kotitaloudet, jotka tarvitsevat varastotilaa, mutta haluavat myös touhuta ja harrastaa. Toisena kasvavana ryhmänä ovat pienet yritykset, juuri sellaiset kuin esimerkiksi Pulkkisen koirahoitola on.

– Kymmenen vuoden aikana uusien asuntojen pinta-alat ovat lähes puolittuneet. Samaan aikaan aliurakointi lisääntyy ja yrityskenttä pirstaloituu. Ne tarvitsevat eri kokoisia toimitiloja, Karjula sanoo.

"Markkina alkaa olla kyllästetty"

Talliosakkeella on Suomessa useita kilpailijoita, joista moni toimii paikallisesti. Esimerkiksi Petraksa Oy on rakentanut varastotalleja Tampereelle ja Jyväskylään. Yhtiö on kuitenkin luopunut uusista hankkeista.

– Niitä alkaa olla vaikea saada kaupaksi, sanoo Petraksan rakennuttamisesta vastaava Risto Riikola.

Samalla kannalla on oululaisen VVR Investin toimitusjohtaja Jukka Vitikka. Aiemmin yhtiö rakennutti myös varasto-osakkeita, mutta on nyt myynyt tämän liiketoiminnan pois.

– Markkina alkaa tietyillä paikkakunnilla olla jo kyllästetty ja bisneksen kärki on tylstynyt. Pienenä toimijana päätimme jättäytyä kisasta pois, Vitikka sanoo.

Alan isoin yritys uskoo kysynnän vain kasvavan.

– Me näemme, että toiminta on vasta alkumetreillä ja taustalla oleva iso ilmiö kestää vielä kymmeniä vuosia, Kalle Karjula sanoo.

Vuokraus lisääntyy, hinnat vaihtelevat

Alunperin varasto-osakkeiden ideana oli myydä ne suoraan käyttäjille. Yhä useampi käyttäjä haluaa kuitenkin vuokrata tilan. Varasto-osakkeista on tullut sijoituskohde, joita kaupataan ostajille vuokralaisineen.

– Vuokraus on voimakkaassa kasvussa. Ostajina on paljon sijoittajia, jotka ostavat tilat vuokrattuna ja se on avannut markkinaa, Karjula sanoo.

Kuinka hyvätuottoisia kohteita varasto-osakkeet ovat sijoittajille, riippuu monesta asiasta. Sijainti ja kysyntä ratkaisevat sekä myyntihinnan että vuokratason. Hyville paikoille rakennettujen kiinteistöjen arvot saattavat nousta, mutta siitä ei ole mitään varmuutta, koska markkina on ollut olemassa vasta muutamia vuosia.

– Aika näyttää ja jälkimarkkinat ratkaisevat, kuinka hyvä bisnes se lopulta on, VVR Investin Jukka Vitikka sanoo.

Esimerkiksi Talliosakkeen kohteissa on tyypillisesti 50–65 prosentin yhtiölainoja, joiden maksaminen vaatii oman osansa ja nostaa vuokria.

Suvi Pulkkinen pitää omien tilojensa vuokratasoa sopivana, koska niiden sijainti on hyvä. Vuokrasummia hän ei kuitenkaan suostu paljastamaan.

– Se on liikesalaisuus. Tässä on suurimmaksi osaksi eri vuokraajia, niin tilat ovat eri hintaiset myös. Riippuu keneltä vuokraat, Pulkkinen sanoo.

Poliisi epäilee työsyrjintää toisenkin Aamulehden päätoimittajakandidaatin kohdalla.

Poliisi kertoi toissa viikolla aloittaneensa esitutkinnan, joka liittyy nykyisin Valtioneuvoston viestintäjohtajana toimivan Päivi Anttikosken rekrytointiprosessiin Aamulehden päätoimittajaksi.

Nyt epäillään, että toistakin päätoimittajakandidaattia olisi syrjitty, kertoo poliisi STT:lle.

Epäilty työsyrjintä on tapahtunut vuodenvaihteessa.

Tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Jari Kinnunen kertoo, että epäilystä on puhuttu myös syyttäjän kanssa.

– Syyttäjän näkemyksen mukaan myöskin on syytä tässä vaiheessa pitää ne kaksi työsyrjintäepäilystä, kertoo Kinnunen.

Kinnunen: Kandidaatti ollut samankaltaisessa tilanteessa kuin Anttikoski

Kinnusen mukaan työsyrjinnästä epäillään Alma Median toimitusjohtajaa Kai Telannetta, mutta Telanne ei ole ainoa epäilty.

Telanne sanoo, ettei halua kommentoida Aamulehden päätoimittajavalintaan liittyvää uutta rikosepäilyä tai koko tapausta lainkaan.

Telanteen mukaan poliisi ei ole ollut yhteydessä häneen eikä ketään Aamulehden edustajaa ole kuultu tapaukseen liittyen.

– Emme me tunne tätä asiaa, kun poliisi ei ole kuullut meidän edustajia tähän prosessiin liittyen ollenkaan. Olen ihan lehtitietojen varassa, Telanne sanoo STT:lle.

Telanne ei myöskään kommentoi, katsooko hän toimineensa työhönottotilanteessa asianmukaisesti.

Samanlainen tilanne kuin Anttikoskella

Tutkinnajohtaja Kinnunen ei avaa tarkemmin, missä vaiheessa rekrytointiprosessia toinen päätoimittajakandidaatti on ollut, mutta hän vahvistaa, että kandidaatti on ollut samankaltaisessa tilanteessa kuin Anttikoski.

Anttikoski on kertonut, että hänen rekrytointiprosessinsa kariutui siihen, että Anttikosken puoliso ja lapsi eivät olisi muuttaneet Tampereelle Anttikosken työn mukana, vaan jääneet Helsinkiin.

Telanne oli Anttikosken mukaan sanonut, ettei kymmenvuotias lapsi pärjää ilman äitiä.

Telanne on kiistänyt, että perhesyyt olisivat vaikuttaneet rekrytointiprosessiin.

Lännen Medialle asiaa kommentoineen Telanteen mukaan yksityisasioista ei ole kysytty rekrytointihaastatteluissa, eikä Anttikoski ollut edes finalistien joukossa. Anttikosken mukaan hänelle oli puolestaan kerrottu, että hän on ykkösehdokas tehtävään.

Mistä työsyrjintäepäilyissä on kyse?

Tutkinnanjohtaja Kinnunen ei vielä tässä vaiheessa kerro, onko toisessakin tapauksessa ollut kyse perheasioista.

Päätoimittajavalinnoissa on yleistä edellyttää päätoimittajan asuvan paikkakunnalla, mutta lain mukaan työnantaja ei voi työntekijää valitessaan ilman hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijaa epäedulliseen asemaan perhesuhteiden takia.

Epäiltynä oleva Telanne on tuomittu perhesuhteiden ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuneesta syrjinnästä aiemmin.

Korkein oikeus tuomitsi Telanteen vuonna 2015 sakkoihin. Tuomio liittyy siihen, että Lapin Kansan päätoimittajaksi valitun Johanna Korhosen työsuhde purettiin, kun tieto tämän naispuolisosta ja puolison poliittisesta toiminnasta tuli ilmi.

Poliisi jatkaa Alma Mediaan liittyvää tutkintaa tällä viikolla todistajien ja asianosaisten kuulemisilla. Kuultavana on Kinnusen mukaan 6–7 ihmistä.

Lue lisää:

Poliisi alkaa tutkia Aamulehden päätoimittajan valintaprosessia – poliisi kirjasi itse ilmoituksen

Alma Median Telanne Lännen Medialle: Anttikoski ei ollut finalistien joukossa Aamulehden päätoimittajaksi

Työsuojeluviranomaisella ei toimivaltaa Päivi Anttikosken mahdollisessa työsyrjinnässä – Tasa-arvovaltuutettu selvittää vain, jos Anttikoski haluaa

SK: Alma Media ei palkannut hakijaa päätoimittajaksi, koska hän on äiti – Alma: Kyseessä väärinkäsitys, Anttikoski ei koskaan ollut ykkösehdokas

Espoon Otaniemessä sijaitsevan, yli 50-vuotiaan ydinreaktorin historiassa piisaa yllättäviä yksityiskohtia.

– Kullan etsintä oli yksi hyvin tärkeä aihe. Ruotsia palvelimme niin, että keräsimme lunta kevättalvella ja analysoimme siitä kultaa, joka oli diffundoitunut maaperästä, kertoi Otaniemen ydinreaktorin käyttöpäällikkö Iiro Auterinen Yle Radio 1:n Ykkösaamu-ohjelmassa tiistaina.

Suomen ainoa tutkimusreaktori, FiR 1 (Finland Reactor 1) on ollut Suomelle tärkeä ydinenergian testaus- ja koulutuspaikka. Sen toiminta päättyi vuonna 2015, ja nyt reaktoria ollaan purkamassa. Reaktori on ollut vuodesta 1971 lähtien Teknologian tutkimuskeskus VTT:n vastuulla.

Uusien ydinvoima-asiantuntijoiden kouluttamisen lisäksi reaktoria on hyödynnetty esimerkiksi malmin etsinnässä ja sellutehtaiden päästöjen tarkkailussa järvissä merkkiaineiden avulla.

Reaktorin yhteyteen perustettiin 1990-luvulla syöpähoitoasema, joka hyödynsi hoidossa reaktorin tuottamia neutroneja. Potilaista 10 prosenttia matkusti hoitoihin ulkomailta asti.

Auterisen mukaan Otaniemen reaktorin tiet risteävät myös Nokia-yhtiön kanssa. Nokian kaapelitehdas alkoi rakentaa ja tuotteistaa Otaniemessä neutronien havaitsemiseksi kehitettyjä mittalaitteita. Auterinen luonnehti reaktoria ja sen Nokiaan tuomaa erikoistekniikan osaamista yhdeksi Nokian ponnahduslaudaksi.

– Ehkä tämä vaikutus olisi tullut elektroniikka-Nokiaan muutenkin, mutta nyt se tuli ainakin näin helposti, hän lisäsi.

Ruotsalaiset tulivat Suomeen atomioppiin

Kun Yhdysvaltojen presidentti Dwight Eisenhower piti puheen atomivoiman rauhanomaisen käytön puolesta YK:n yleiskokouksessa vuonna 1953, Suomessakin innostuttiin ydinenergiasta. Suomeen päätettiin perustaa harjoittelureaktori, jonka parissa tulevaisuuden ydinasiantuntijat pääsisivät kerryttämään taitojaan.

Reaktorin avajaisia juhlittiin vuonna 1962.

– [Suomen atomienergianeuvottelukunnan jäsen] Pekka Jauho kertoi muistellessaan, että he valitsivat mahdollisimman turvallisen reaktorityypin, amerikkalaisen Triga-tutkimusreaktorin, jonka polttoaine pitää fissiotuotteet sisällään tehokkaasti. Jo silloin Jauho ja kumppanit ymmärsivät, että reaktori tulee elämänsä aikana olemaan keskellä metropolia, Auterinen kertoi.

Vaikka reaktorilla opiskelevien otaniemeläisten opiskelijoiden määrä vähentyi 2000-luvulla, reaktori on pysynyt tärkeänä oppimisen paikkana – myös kansainvälisesti.

– Kun Ruotsissa poistettiin 2000-luvulla käytöstä oma tutkimus- ja opetusreaktori, ruotsalaiset opiskelijat alkoivat käydä Suomessa opissa. 2000-luvulla koulutimme lähes 400 alan ammattilaista ja opiskelijaa ja suunnilleen saman määrän suomalaisia, Auterinen kertoi.

"Jos aiotaan todella osata..."

Reaktorin yhteydessä syöpähoitoja tarjonnut yhdistys meni konkurssiin vuonna 2012. Sen jälkeen reaktorin käyttö jäi vähiin, kunnes reaktoria ajettiin viimeisen kerran kesäkuussa 2015.

FiR-reaktorin työn tullessa päätökseen Suomessa toimii neljä ydinvoimalaitosyksikköä. Energiateollisuuden mukaan noin 27 prosenttia Suomessa käytetystä sähköstä tuotetaan ydinvoimalla.

Iiro Auterinen arvioi, että tutkimus- ja koulutusreaktorille olisi Suomessa yhä kysyntää.

– Käsitykseni on, että jos aiotaan todella tehdä jotain uutta ja todella osata ydintekniikkaa, se opitaan käytännössä tällaisilla tutkimus- ja koulutusreaktoreilla. Nythän osa suomalaisista opiskelijoista pääsee Keski-Eurooppaan tekemään harjoitustöitä, mutta lukumäärä on huomattavasti pienempi kuin jos Suomessa olisi oma opetusreaktori. Sama tilanne on Ruotsissa. Siellä on jo harkittu uusien opetusreaktoreiden rakentamista, Auterinen sanoi.

Lue ja kuuntele myös:

Ykkösaamu 7.8.2018: Tuntemattomuudesta kansanedustajaksi - vain tunnetun puolison siivellä?

Ydinreaktorin säteilevät hautajaiset

Viikko sitten maanantaina Raimo Käpynen oli vaimonsa ja muiden omaisten kanssa paikalla, kun hänen äitinsä veti viimeisen henkäyksen. 94-vuotias vanhus nukkui pois Villa Aallon hoivakodissa Tampereella.

Kello oli 17.55 eli virka-aika oli päättynyt. Vielä siinä vaiheessa Raimo Käpynen ja hänen vaimonsa Helena Käpynen eivät arvanneet, että kellonajalla olisi niin suunnaton merkitys ihmisen kuolemassa.

Ulkona oli 30 asteen helle ja hoivakodin huoneessa valtavan kuuma. Omaiset olivat yhteydessä useita kertoja maanantaina illalla Attendon hoivakodin henkilökuntaan, että lääkäri tulisi toteamaan kuoleman.

Selvisi, että Tampereen kaupunki on kilpailuttanut lääkäripalvelut Pihlajalinnalle. Ja että Tampereen kaupunki on tehnyt sopimuksen, että kuoleman voi todeta virka-aikana.

Vainaja oli 18 tuntia huoneessaan

Henkilökunta ja Käpyset soittivat useaan kertaan Pihlajalinnaan, mutta eivät saaneet lääkäriä kiinni.

– Tampereen kokoisesta kaupungista ei löytynyt lääkäriä 94-vuotiaan vanhuksen vierelle viimeistä palvelusta tekemään. Attendon henkilökunta oli useaan otteeseen yhteydessä Pihlajalinnaan, että lääkäri olisi saatu paikalle. Kutsuihin ei vastattu, Raimo Käpynen sanoo.

– Onko kilpailu mennyt jo niin tiukaksi, että viimeinen palvelus jää tekemättä? Tässä tapauksessa on ainakin niin.

Lopulta Raimo Käpysen äiti makasi kuolleena 18 tuntia omassa huoneessaan.

– 18 tuntia vainaja odotti yhteiskunnalta viimeistä palvelusta sitä saamatta. Lääketiedettä sen paremmin tuntematta tulee mieleen, eikö vainajasta jo noin pitkän ajan kuluessa ala irrota bakteereita ja hajua. Henkilökunta ja asukkaat joutuvat toimimaan tällaisessa ympäristössä, Käpynen sanoo.

Lopulta tiistaina puolen päivän aikaan vanhus siirrettiin Acutaan. Omaiset eivät nähneet, että sairaanhoitaja olisi kokeillut pulssia. Raimo Käpystä ihmetyttää, miten vanhus voidaan kuljettaa hoivakodista ennen kuin kuolema on todettu.

– Joskus kuulee, miten ihmiset ovat olleet vielä hengissä kuljetuksen jälkeen. Maalaisjärjellä ajatellen ihminen pitäisi todeta kuolleeksi ennen kuin aletaan kuljettaa mihinkään. Nyt oltiin kuitenkin hoivakodissa eikä kotona.

Kymmeniä puheluita

Koska kuoleman toteaminen viivästyi, Käpyset eivät ole saaneet tietoa vielä kuoleman syyn selvittämisestä. Samoin hautauslupaa ei ole vielä tullut, eikä hautajaisia voi alkaa järjestää.

Helena Käpynen laskee soittaneensa viikon aikana ainakin 50 puhelua, eikä tilanne ole vieläkään selvä. Hän meni siivoamaan vanhuksen huonetta keskiviikkona ja siellä oli hänen mukaansa kuoleman jälkeen hajua.

Attendo kertoo, että hoivakodin lääkäripalveluista vastaa kaupungin kilpailuttama Pihlajalinna.

– Hoivakodistamme Villa Aallosta alettiin tavoitella Pihlajalinnan lääkäriä heti virka-ajan alettua tiistaiaamuna, mutta lukuisista soitoista ja soittopyynnöistä huolimatta Pihlajalinnan lääkäreihin ei saatu yhteyttä. Hoivakotimme henkilökunta ratkaisi tilanteen ottamalla yhteyden Acutaan, johon vainaja toimitettiin. Kun Pihlajalinnan lääkäri lopulta otti yhteyttä hoivakotiin, vainajalle oli jo tilattu kuljetus Acutaan. Olemme pahoillamme, että omaisille on koitunut huolta ja murhetta tämän vuoksi, Attendon viestintäasiantuntija Ilona Sammaljärvi sanoo.

Tapauksesta kertoi nimettömänä ensin Aamulehti. Pihlajalinnan johtaja ja Tampereen kaupungin ikäihmisten palvelulinjan päällikkö ovat selitelleet tapausta julkisuudessa.

Pihlajalinna kertoo olleensa yhteydessä hoivakotiin tiistaina kymmeneltä ja saaneensa virheellisen tiedon, että vainaja olisi toimitettu Acutaan.

Pihlajalinnan mukaan sen "toiminnasta riippumattomista syistä" vainajan kuoleman toteaminen on kuitenkin venynyt iltapäivään.

– Jatkossa on varmistettava, että sekä hoivakodeissa että meillä on kaikilla oikea tieto kesäajan järjestelyistä, jotta vastaava tilanne ei toistu, Pihlajalinnan Pirkanmaan aluejohtaja Jussi Korkeamäki sanoo tiedotteessa.

Käpysten mukaan heille soitettiin vasta vähän aikaa sitten, vaikka keskustelua oli käyty jo mediassa viikonloppuna.

– Saisivat Attendon ja Pihlajalinnan johtajat tulla vastaamaan, onko asiassa menetelty lakien, sopimusten ja asetusten mukaan. Lehdistössä ovat kyseiset johtajat selvitelleet asiaa ja vieritelleet syytä toistensa niskoille.

Käpyset ovat surullisia Suomen vanhuspalvelun tilasta ja ihmettelevät, miksi kaupungit tekevät tällaisia kilpailutuksia.

– Itsellekin tulee ikää ja haluan, että tilanne paranee vastaisuudessa, Raimo Käpynen sanoo.

Apulaispormestari: Virhe selvitetään, käytäntö ei ainakaan heti muutu

Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi on pahoillaan tapahtuneesta, ja esittää henkilökohtaisen osanottonsa omaisille.

– Tässä kyseisessä tapauksessa on tapahtunut jonkinlainen inhimillinen virhe ja kuoleman toteaminen on viivästynyt. Tapaus on selvitettävänä, ja siitä otetaan opiksi, sanoo Johanna Loukaskorpi.

– Nyt tieto ei ole kulkenut eikä ohjeita ole noudatettu. Tärkeintä on, että ohjeita noudatetaan.

Ohjeiden mukaan lääkäri toteaa kuoleman virka-ajalla ja viikonloppuisin vainaja viedään Acutaan. Kaupungin sopimus on samankaltainen muidenkin yksiköiden osalta.

Apulaispormestari lupaa, että päättäjät keskustelevat asiasta, mutta ei lupaa muutoksia.

– Yleensä on toimittu näin emmekä ole nähneet tarpeelliseksi muuttaa käytäntöä. Selvitetään tämä, ja katsotaan sitten, pitääkö tehdä muutoksia, sanoo Loukaskorpi.

Valvira: Ongelmia on koko Suomessa

Myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa Valvirassa tunnetaan ongelma.

Johtaja Tarja Holi Valvirasta sanoo, että kuoleman toteamisessa on käytännön ongelmia koko Suomessa. Hän ei ota tapaukseen kantaa, koska ei tunne sen yksityiskohtia.

– Jos vanhus kuolee perjantaina illalla tai viikonloppuna, voi kuoleman toteaminen venyä maanantaihin. Tämä on osoittautunut ongelmaksi koko Suomessa, Holi kertoo.

Lainsäädännön mukaan kuolemasta pitää ilmoittaa viipymättä lääkärille tai poliisille. Lääkärin on kuolemasta tiedon saatuaan suoritettava viipymättä ulkonainen ruumiintarkastus kuoleman toteamiseksi.

Säännöksissä ei ole kuitenkaan tarkempia aikamääriä. Käytännössä kuoleman toteamisen venyminen usealla vuorokaudella ei Valviran mukaan ole voimassa olevan lainsäädännön mukaista.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan muutoksia lakiin. Holin mukaan nyt mietitään esimerkiksi, voisiko tietyissä rajatuissa tapauksissa kuoleman toteamisen tehdä alustavasti tähän koulutettu sairaanhoitaja, jos kyseessä on ennakoitu luonnollinen kuolema.

Vainajaa ei Valviran mukaan tulisi siirtää säilytystiloihin ennen kuoleman toteamista.

Lisätty kello 15.37 tieto, että kuolinhetkellä paikalla oli Raimo Käpysen lisäksi hänen vaimonsa ja muita vainajan omaisia. Kello 16.31 lisätty hoivakoti Attendon kommentit. Muokkaus 8.8. kello 07.02 Muokattu otsikko muodosta ennen kuin lääkäri tuli muotoon ennen kuin lääkäri löytyi.

Lue lisää:

Sairaanhoitajat toteavat potilaita kuolleiksi vastoin lakia - oikeusasiamies huomauttanut jo kahdesti (14.8.2016)

Rengasvalmistaja Nokian Renkaat paransi liikevaihtoa ja liikevoittoa selvästi tammi–kesäkuussa.

Liikevoitto kasvoi 108 miljoonaan euroon, kun se edellisvuonna vastaavana aikana oli yli 94 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi tammi–kesäkuussa lähes kymmenen prosenttia ja oli lähes 430 miljoonaa euroa (393 miljoonaa).

Tilikauden voitto oli 87,5 miljoonaa euroa.

Nokian Renkaat palkkaa 80 uutta työntekijää. Se siirtyy tuotannossa kuuteen päivään ja nostaa henkilöautonrenkaiden tuotantoa Suomessa noin miljoonalla renkaalla.

Myynnin kasvun lisäksi Nokian Renkaat sai Suomen Verohallinnolta suuren potin. Suomen Verohallinto palautti aiemmin maksetut jäännösverot ja korot, yhteensä 148 miljoonaa, yhtiölle kesäkuussa. Tämä kasvattaa yhtiön nettorahavaroja.

Summa liittyy vuosien 2007 - 2011 verokiistoihin.

Kiistat verottajan kanssa

Hallinto-oikeus kumosi keväällä Verohallinnon oikaisulautakunnan 89,2 miljoonan euron veropäätökset kokonaan.

Nokian Renkaille tehtiin verotarkastus vuosina 2012–2013. Tarkastus koski aiempien vuosien aikana tapahtunutta siirtohinnoittelua Nokian Renkaat Oyj:n ja etenkin sen venäläisten tytäryhtiöiden välillä.

Verottaja katsoi, että Nokian Renkaat olisi niin kutsutulla siirtohinnoittelulla jättänyt maksamatta sille kuuluneita veroja. Yritys piti tätä perusteettomana ja kertoi heti valittavansa päätöksestä.

Nokian Renkaiden mukaan se olisi joutunut maksamaan verot sekä Venäjällä että Suomessa samasta tulosta, jos päätöstä ei olisi kumottu.

Oikaisupäätöksien takia Nokian Renkaat maksoi lisäveroa 89,2 miljoonaa euroa ja veronkorotuksia vuosilta 2007 – 2010.

Lue lisää:

Nokian Renkaat nostaa tuotantoa Nokian-tehtaallaan merkittävästi - yhtiö palkkaa yli 80 työntekijää

Nokian Renkaat voitti verottajan yli 90 miljoonan euron kiistassa

Sukeltajien tiistaina Valkeakoskella löytämä mies on kuollut sairaalassa. Mies oli syntynyt vuonna 1984. Poliisin mukaan rikosta ei epäillä, vaan asiaa tutkitaan kuolemansyyn selvittelynä.

Asian vahvistaa rikoskomisario Antti Uusipaikka Sisä-Suomen poliisista.

Pelastuslaitoksen sukeltajat löysivät henkilön tiistaina Valkeakosken kanavasta ja saivat nostettua hänet pintaan.

Uusipaikan mukaan kolme miestä oli ollut uimassa Valkeakoskella. Kaksi oli lopettanut uimisen ja kolmas mies oli kertonut uivansa kanavan toiselle puolen. Miehen voimat olivat rikoskomisarion mukaan loppuneet, ja hän oli takertunut kanavan keskellä poijuun.

Kuolemasta kertoi ensin Valkeakosken Sanomat.

Hälytys tapauksesta tuli tiistaina noin puoli viideltä iltapäivällä. Pelastuslaitoksen mukaan tapauksella oli ilmeisesti monta silminnäkijää, koska ilmoituksia tuli useita. Palomestarin mukaan virtauksen vuoksi kanavaan ei kannata mennä uimaan.

Ravintolayhtiö Restamax suunnittelee muutamien ravintoloiden myyntiä tai sulkemista. Restamax aikoo päästä eroon huonosti kannattavista ravintoloista tämän vuoden loppuun mennessä.

Yhtiön mukaan puhutaan alle kymmenestä ravintolasta. Yhtiö ei vielä kerro, mistä ravintoloista on kyse.

Restamax osti kesäkuussa Royal Ravintolat. Kyseessä oli ravintola-alan kautta aikain suurin kauppa Suomessa. Restamaxilla on nykyään 220 ravintolaa.

Restamaxin toimitusjohtajan Aku Vikströmin mukaan muutamasta ravintolasta luopuminen on luonnollista, kun kaksi melkein samankokoista yhtiötä yhdistyy ja päällekkäisyyksiä puretaan.

– Jos joukossa on huonosti kannattavia yksiköitä, olemme valmiita myymään niitä eteenpäin, muuttamaan niiden konseptia tai sulkemaan niitä, Vikström sanoo.

– Puhutaan alle kymmenestä ravintolasta, eli kyseessä ei ole Restamaxin kannalta keskeinen toimenpide kannattavuuden kannalta, Vikström sanoo.

Samalla Restamax suunnittelee nimenvaihdosta. Tarve vaihtaa nimeä kumpuaa yhtiön tavoitteesta uudistaa toimintaansa esimerkiksi laajenemalla myös ulkomailla.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa esitetään, että Tampereen ja Helsingin välinen junayhteys pitäisi suunnitella nykyistä nopeammaksi.

Budjettiehdotuksen mukaan pääradan peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä tulee lähtökohtana pitää, että Helsingin päärautatieaseman ja Tampereen rautatieaseman välinen matka voidaan liikennöidä alle tunnissa perinteisellä kalustolla.

Pirkanmaalta käy paljon ihmisiä Helsingissä töissä ja alle tunnin junayhteyttä on toivottu pitkään.

Nykyään junalla pääsee Tampereelta Helsinkiin nopeimmillaan runsaassa 1,5 tunnissa. Osalla junia matka voi kestää lähemmäs kaksi tuntia.

Nopea junayhteys hyödyttäisi myös Tampereen kautta Helsinkiin meneviä.

Tunnin junaa on kaavailtu pitkään myös Turun ja Helsingin välille. Budjettiehdotuksessa esitetään lisää paukkuja tämän hankkeen nopeuttamiseksi.

Lue lisää:

Seinäjoki ja Tampere ajavat kiireellä ratahanketta eteenpäin: "Se on Suomen päärata, ja se kaipaa remonttia"

Uusia investointeja Suomen rataverkkoon pitäisi tehdä nopeasti, sanoo suunnittelu- ja konsulttitoimisto WSP Finlandin johtaja, professori Jorma Mäntynen. Hänen mukaansa liikennöintiä ovat kasvattamassa paitsi kaupungistuminen myös työmatkapendelöinti.

Mäntynen arvioi, että raideliikenteen matkustajamäärä voi monilla yhteysväleillä jopa tuplaantua vuoteen 2030 mennessä.

– Suuria ihmisjoukkoja ja vieläpä suurella nopeudella tulee jo ilmastonmuutoksenkin takia siirtää paikasta toiseen raiteilla, Mäntynen toteaa.

Professori pitää hallituksen tänään budjettiehdotuksessaan esiin nostamia tavoitteita tunnin junayhteyksistä Tampereelta ja Turusta Helsinkiin hyvinä.

Mäntysen mukaan on kuitenkin muistettava, että rautatieliikenteen kysyntä jatkuu vahvana Tampereelta Ouluun saakka.

– Myös teollisuuden tavarakuljetusten merkitys on muistettava, Mäntynen huomauttaa.

Professori: Päärata kaksiraiteiseksi Tampereelta Ouluun saakka

Mäntynen sanoo, että tavoite tunnin junasta vaatisi kipeästi lisää ratakapasiteettia. Hänen mukaansa päärata pitäisi täydentää kaksiraiteiseksi Tampereelta aina Ouluun saakka.

– Tampereen pohjoispuolella rautatieliikenteen kysyntä on kasvanut nopeasti ja volyymit ovat suuria.

Professorin mukaan Helsingin ja Turun välille tarvittaisiin radan oikaisu ja lisää raiteita.

– Ratakapasiteetti ratkaisisi monta ongelmaa. Junat kulkisivat nopeasti ja täsmällisesti, Mäntynen sanoo.

Uudet investoinnit mahdollistaisivat myös hallituksen tavoitteleman aidon kilpailun raideliikenteessä.

Hallituksen tavoitteena on avata myös rautateiden henkilöliikenne kilpailulle. Liikenneministeriön mukaan kiinnostuksensa Suomen henkilöjunaliikennettä kohtaan on ilmaissut kymmenkunta pääosin ulkomaista yritystä.

EU-rahoitus kannattaa hyödyntää

Rautatieliikenteen edistäminen on EU:n liikennepolitiikan mukaista. EU on varannut myös rahoitusta jäsenmaiden ratainvestointeja varten. Seuraava rahoituskausi alkaa vuonna 2021.

Rahaa hamuavilla jäsenmailla tulee kuitenkin olla esittää hyviä hankkeita. EU-rahoitusta on myönnetty hankkeisiin 20–85 prosenttia. Käytännössä suurimmat tuensaajat ovat olleet esimerkiksi Itä-Euroopan maita, joita halutaan integroida osaksi unionia.

– Suomen kannattaa pitää huolta, että olemme ajoissa liikkeellä. EU-rahojen ei pidä antaa valua hukkaan, Mäntynen huomauttaa.

Eduskunnan talousvaliokunnan varapuheenjohtajan Harri Jaskarin (kok.) mukaan suunnittelutyö pitäisi käynnistää pikaisesti, koska näkemykset suunnittelutyön kestosta vaihtelevat suuresti.

– Mikäli suunnittelu saadaan nopeasti valmiiksi, niin voimme hakea EU-rahoitusta vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella, Jaskari sanoo.

Hänen mukaansa ratasuunnittelu voidaan saada valmiiksi kolmessa vuodessa, jos työhön ryhdytään heti.

Kansainväliset sijoittajat kiinnostuneita Suomen raiteista

Suunnittelun ripeyttä puolustaa myös se, että hanke tuntuu nyt kiinnostavan sekä julkista sektoria että yksityisiä sijoittajia.

– Jos esimerkiksi kunnat lähtevät mukaan, niin eläkeyhtiötkin mahdollisesti kiinnostuvat ja toisin päin, Jaskari arvelee.

Jaskari huomauttaa, että myös kansainväliset sijoitusyhtiöt ovat jo ilmaisseet kiinnostustaan Suomen rataverkkoa kohtaan.

Hänen mukaansa pahin pullonkaula pääradalla on Tampereen ja Helsingin välinen ruuhkaisuus.

– Samanaikaisesti, kun toteutetaan kakkosraidetta Tampereen ja Oulun välillä, niin olisi oltava kolmas ja neljäskin raide välillä Helsinki-Tampere, Jaskari sanoo.

Oulun Korvensuoralla on seissyt avolava-auto tyhjän panttina ja hylättynä maaliskuusta asti. Ikkunat on rikottu ja ohjaamo sotkettu. Ikkunan lasinsiruja lojuu asfaltin pinnalla.

Rikotun auton päivittäinen näkeminen johti lopulta siihen, että valveutunut kansalainen otti yhteyttä viranomaiseen ja toivoi auton siirtoa pois rumentamasta katukuvaa.

Oulun kaupungin tiemestari Seppo Kuoppala vastasi kansalaisen kyselyyn näin:

– Kiinteistön omistajan tai haltijan on ensin laitettava siirtokehotus ajoneuvoon. Kun kehotus on ollut kaksi viikkoa ajoneuvossa näkyvällä paikalla (tuulilasi tai muu selvästi näkyvä paikka), kiinteistön omistaja tilaa kaupungilta siirron. Kaupunki siirrättää ajoneuvon kun tilaaja on ilmoittanut laskutusosoitteet.

Korvensuoralle hylätyn auton tilanne ei kuitenkaan ole tällä selvä.

Auto on ja pysyy entisen ruokakaupan pysäköintialueella niin kauan, kun ajoneuvon viimeisin omistaja saadaan selville ja hän poistaa sen paikalta. Ruokakaupan konkurssipesälle asia ei kuulu, koska auto ei kuulu pesälle.

Kuskaaminen maksaa

Oulussa siirtokehotuksia määrätään vuoden aikana noin 450. Luvussa on mukana myös väärin parkkeeratut ajoneuvot. Yleensä hylättyjä autoja yhdistää se, että ne eivät ole ajokelpoisia ja ovat siis käytännössä romuja.

Oulun kaupungin kunnossapitopäällikkö Kai Mäenpää muistuttaa, että ajoneuvon viimeisin omistaja on velvollinen huolehtimaan ajopelin hajottamolle.

Riippuen auton painosta ja metallin määrästä, voi rekisteriotteen mukainen viimeisin omistaja saada romusta noin 70–100 euroa. Kun auto hylätään paikalleen, maksaa sen hinauttaminen omistajalle noin 200 euroa.

Korvensuoran hylätty ajoneuvo ei ole harvinainen tapaus. Koska auto ei ole täysin tuhoutunut, pysyy se paikallaan.

– Oulussa näitä romuautoja siirretään pihoilta vuosittain noin 80 kappaletta. Siirtokustannus kaupungille on vuosittain noin 80 000 euroa. Luvussa on mukana myös parkkeeratut autot, jotka joudutaan siirtämään, Mäenpää kertoo.

Suurissa kaupungeissa luvut ovat suuremmat. Helsingin ajoneuvojen siirtokeskuksen siirtopäällikkö Pekka Holopainen kertoo, että Koillis-Helsingissä sijaitsevalle Tattarisuon varastoalueelle kärrätään vuosittain noin 2 000 ajoneuvoa.

Helsinki-Malmin lentokentän pohjoispuolella sijaitsevalle teollisuusalueelle siirretyistä ajoneuvoista suurin osa on pysäköity virheellisesti ja vain pieni osa on niin sanottuja romuautoja.

– Noin sata hylättyä ajoneuvoa menee katujen varrelta vuosittain suoraan kierrätykseen eli hajottamolle, laskeskelee Holopainen.

Yleensä autolla on ajettu kolari ja auto on mennyt rikki, joten siitä ei ole hyötyä uudelleenkäyttöä ajatellen. Markku Ollila

Siirrettävien autojen lukumäärä vaihtelee taloustilanteen mukaan. Holopainen kertoo, että korkeasuhdanteen aikana vuonna 1989 autoja hinattiin Tattarisuon varastoalueelle 2 850 kappaletta. Kun lama kouraisi vuonna 1993, putosi lukema 264:een autoon.

Silläkin on merkitystä, minne auto hylätään.

– Jos rikotusta autosta on vaaraa esimerkiksi lapsille, voidaan se siirtää pois nopeastikin, Holopainen muistuttaa.

Tampereella katuinsinööri Kari Kannisto laskee ajoneuvojen vuosittaiseksi siirtokustannukseksi 70 000 euroa. Vain kymmenen prosenttia hajottamolle kärrätyistä autoista haetaan takaisin omistajille.

Hylätyistä ajoneuvosta ei hyötyä hajottamoille

Aiemmin Oulun Kellossa sijaitsevalla hajottamolla irrotettiin autoista varaosia ja autojen nesteet valutettiin pois. Yleensä hylätyt autot ovat siinä kunnossa, ettei hajottamo hyödy niistä taloudellisesti.

Tiepalveluita tarjoava Falckin varastovastaava Markku Ollilan mukaan varaosakauppa ei kannattanut, joten määräajan jälkeen hylätyt romuautot siirretään paalattavaksi ja kierrätykseen esimerkiksi Kuusakoski Oy:lle.

– Yleensä autolla on ajettu kolari ja auto on mennyt rikki, joten siitä ei ole hyötyä uudelleenkäyttöä ajatellen. Osasta on jo purettu osia, tai auto on poltettu, ennen kuin ne saapuvat tänne, kertoo Ollila.

Hylätyt autot ovat yleensä niin vanhoja, ettei niiden varaosille ole kysyntää. Omistaja jää usein myös hämärän peittoon. Auton rekisterilaatat on voitu vaihtaa tai varastaa toisesta autosta. Auton runkonumeron mukaan voidaan yrittää selvittää omistajaa. Vain harvoin autoa kysellään takaisin.

Omistaja voi toki löytyä pidemmänkin ajan jälkeen. Ollilan kohdalle on tullut vastaan tapaus, jossa ajoneuvon omistaja oli kuusi kuukautta kestävällä ulkomaanmatkalla ja oli pysäköinyt auton väärään paikkaan ja auto siirrettiin määräyksen mukaisesti. Omistaja kaipaisi omistamaansa autoa saavuttuaan takaisin Suomen.

Tällaisessa tapauksessa autohajottamolla odotetaan pidempään kuin alkuperäisen määräajan puitteissa.

– Toki tällaisessa tapauksessa ajoneuvon kunto on ihan jotain muuta kuin romuauton, Ollila päättää.

Tampereen Muumimuseossa on elokuisena arkipäivänä vilkasta.

Melkein puolet kävijöistä on silmä- ja korvamääräisesti arvioituna ulkomaalaisia. Tilastot vahvistavat havainnon: museon amanuenssi Minna Honkasalon mukaan yli kolmannes kesäkauden kävijöistä on ulkomaalaisia.

– Japaninkielinen oppaamme sanoi, että hänellä on ollut vain muutama työpäivä, kun ei ole puhunut japania.

Näyttelytilassa japanilainen Miyuki Noda tutkii keskittyneenä Tove Janssonin alkuperäisiä kuvituskuvia. Hän ihastui Muumeihin lapsena televisiossa pyörineiden Muumi-animaatioiden kautta. Suomeen ja Tampereelle hän saapui yksinomaan Muumimuseon houkuttelemana.

– Tutustuin tähän jo ennalta netissä. Olin odottanut tänne pääsyä pitkään, ja olen todella iloinen päästyäni tänne. Nyt haluan tietää paljon lisää Suomesta.

Japanilaiset ovat suurin yksittäinen kansainvälinen vierailijajoukko. Museossa käy myös paljon brittejä, saksalaisia ja venäläisiä. Heli Jokela Visit Tampereelta arvioi, että juuri Isossa-Britanniassa olisi kasvun mahdollisuuksia.

– Siellä on muun muassa järjestetty muumiaiheisia pop-up -näyttelyjä.

Minna Honkasalo on hyrisee tyytyväisyyttään kerratessaan Muumimuseon ensimmäistä vuotta. Kesäkuun 17. päivänä viime vuonna avattu museo saavutti sadan tuhannen kävijän rajan jo toukokuussa, kuukausi ennen vuosipäiväänsä.

– Uskon että tänäkin vuonna päästään samoihin lukuihin.

Visit Tampereen Heli Jokelan mukaan Muumimuseosta on kasvanut Tampereen tärkein yksittäinen kansainvälinen vetonaula järvi- ja saunakokemusten rinnalle.

– Muumimuseon kilpailuetu on, että vastaavaa ei ole missään muualla maailmassa.

Ensimmäiseen vuoteen mahtui myös draamaa, kun osa herkimmistä teoksista jouduttiin viemään turvaan läheisen hotellityömaan paalutustöiden alta. Minna Honkasalon mukaan tästä selvittiin vahingoitta, ja museossa odotetaankin jo innolla hotellin valmistumista.

– Odotamme lisää kanta-asiakkaita hotellivieraista.

Mutta mikä ihme saa ihmiset matkustamaan ympäri maailman tutustumaan näihin satuhahmoihin?

– Sitä on vaikea selittää. Muumit vain ovat miellyttäviä ja tekevät oloni mukavaksi, Miyuki Noda sanoo.

Lue lisää:

Muumimuseon teokset selvisivät hyvin naapurihotellin paalutustöistä

Tampereen Muumimuseo kiinnostaa – Vilkkaimpina päivinä Tove Janssonin teoksiin tutustuu tuhat turistia

Tampereen kaupunki hakee säästöjä monilla tavoilla. Torstaina julkistetussa talousarviokehyksessä on lukuisia säästöehdotuksia.

Sivistys- ja kulttuurilautakunnan listalla on esimerkiksi Museo Milavidasta luopuminen. Museo sijaitsee Tampereen keskustassa Näsikalliolla.

Museosta luopuminen toisi säästöä laskelman mukaan 270 000 euroa. Museossa käy noin 30 000 ihmistä vuodessa.

Museo oli pitkään suljettuna ja sen kohtalo herätti paljon kysymyksiä. Museo avautui kesällä 2015.

Sivistys- ja kulttuurilautakunnan mukaan teknisesti museosta voisi luopua jo vuonna 2019. Kaupungin papereissa kuitenkin mainitaan, että luopumisessa olisi "imagohaitta merkittävä".

Kaupungin mukaan museoon valmistellaan kolmea näyttelyä, eikä sitovia sopimuksia ole.

Henkilöstökulut vähentyisivät heti 20 000 euroa kesätyövoiman poistumisen myötä, loput muutaman vuoden kuluessa sisäisillä henkilöstöjärjestelyillä, talousarviokehyksessä kerrotaan.

Kaupungin mukaan museoon valmistellaan kolmea näyttelyä, eikä sitovia sopimuksia ole.

Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi sanoo, että museo on säästölistalla. Hänen mukaansa säästöt pitää löytyä jostakin, eikä esimerkiksi Vapriikista haluta säästää.

Talousarviokehyksessä on myös Haiharan taidekeskuksesta luopuminen. Alue on toiminut vuodesta 1995 kesäisenä kulttuurikeskuksena ja suosittuna retkikohteena.

Tampereen kaupunki hakee säästöjä useista eri kaupunkilaisten arkeen vaikuttavista palveluista.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti keväällä toteuttaa yhteensä noin 43 miljoonan euron säästöt vuosina 2018–2020. Tämän lisäksi kaupunki hakee uusia säästöjä 20 miljoonan euron edestä. Uudet säästöehdotukset tulivat julki torstaina.

Säästöjä haetaan, koska Tampereen saamat valtionosuudet ja kunnallisverot vähentyvät. Säästöjen saamiseksi useita taksoja ollaan korottamassa ja palveluita heikentämässä.

Ryhmäkoot kasvavat

Sivistys- ja kulttuurilautakunnan esityksen mukaan päivähoidossa lapsimäärää voisi lisätä hoitajaa kohden. Tampereella on ollut hieman enemmän henkilökuntaa lapsimäärään suhteutettuna kuin laki vaatii. Nyt suhdelukua oltaisiin nostamassa.

Kaikissa päiväkodeissa lapsimäärän lisääminen ei onnistu sisäilmanongelmien takia.

Säästölistalla on myös päivähoidon subjektiivisen oikeuden rajoittaminen. 400 kokopäiväistä hoitopaikkaa voisi kaupungin mukaan muuttaa osa-aikaiseksi. Tästä tulisi 800 000 euron säästöt, jos lapset siirtyisivät osa-aikaiseen päivähoitoon tai kerhoihin.

Säästölistalla on myös luokkakokojen kasvattaminen syksyllä 2019. Ryhmäkoko kasvaisi keskimäärin tilastollisesti 0,5 oppilaalla.

Uusi hoitajamaksu ja suosittu museo

Ehdotusten mukaan myös esimerkiksi omaishoidon kriteereihin tulisi tiukennuksia.

Terveysasemille suunnitellaan uutta hoitajamaksua. Kymmenen euron maksu perittäisiin sairaskäynnillä terveysasemalla enintään kolme kertaa vuodessa.

Julkisuudessa ehti jo nousta keskustelua, kun Yle kertoi kaupungin suunnittelevan suositusta Museo Milavidasta luopumista.

Pysäköintimaksuihin ja bussilippuihin korotuksia

Myös esimerkiksi pysäköintimaksuihin ehdotetaan korotuksia ja maksullisten pysäköintialueiden laajentamista.

Nykyisin Tampereen kaupunki saa kuusi miljoonaa euroa vuodessa pysäköintimaksutuloja. Tähän suunnitellaan viiden prosentin korotusta. Näin ollen kaupungille tulisi 200 000 euroa lisätuloja. Taksojen korottamispäätökset pitäisi yhdyskuntalautakunnan mukaan tehdä syksyllä 2018.

Muitakin viranomaismaksuja kuten esimerkiksi rakennusluvista kerättyjä maksuja tahdotaan korottaa.

Joukkoliikennelautakunta ehdottaa bussilippujen hintojen nostoa ja vähäliikenteisten linjojen karsimista. Näistä arvioidaan tulevan säästöä ja lisätuloa puoli miljoonaa.

Julkiset vessat ja matonpesupaikat

Esityslistalla on myös se, että viheralueita hoidettaisiin nykyistä vähemmän sekä katujen ja pyöräilyväylien kunnossa pitoa laskettaisiin.

Säästöjä haetaan myös "ei merkittävistä" -palveluista luopumisesta, tähän luetaan julkiset vessat ja matonpesupaikat.

Tampereen kaupunki aikoo myös vähentää hallinnollisten tehtävien kustannuksia ja viivyttää joitakin rekrytointeja.

Koko vuoden 2019 talousarviokehysesitys löytyy kaupungin verkkosivuilta.

Kaupunginhallitus käsittelee maanantaina vuoden 2019 talousarviokehystä. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 19. marraskuuta.

Lue lisää:

Tampere paikkaa talouttaan säästöillä ja nostaa useita kaupunkilaisten maksuja

Tampere harkitsee luopuvansa suositusta museosta paraatipaikalla: Luopumisessa "imagohaitta merkittävä"

Kulttuurin rahoitusmekanismin uudistus takkuaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja vahvistaa Yle Uutisille, että mittava valtionosuusjärjestelmän (vos) uudistus saadaan vain osittain päätöksentekoon tällä hallituskaudella.

Esittävien taiteiden rahoitusta koskeva osa uudistusta siirtyy Kaivosojan mukaan väistämättä seuraavan hallituksen pöydälle.

– Palaute esittävien taiteiden osalta oli hyvin paljon kielteisempi kuin museoiden osalta, siksi näyttää siltä, ettemme pysty viemään tätä osaa uudistuksesta hallituksen esityksenä eduskunnalle, Kaivosoja täsmentää.

Se on ehkä hyvä uutinen Tampereen työväenteatterille, joka olisi saattanut menettää uudistuksessa pari miljoonaa euroa valtion tukea.

Kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) ehti tosin jo käydä maaliskuussa rauhoittelemassa teatterin henkilökuntaa vakuuttamalla, ettei Tampereen työväenteatteri joudu kulttuurin rahoitusuudistuksen maksumieheksi.

On todennäköistä, että seuraavassa hallituksessa Tampereen työväenteatterin kohtalosta päättää toinen ministeri.

Muusikko Jaakko Kuusiston vetämä, rahoitusuudistusta pohtinut työryhmä esitti, että Tampereen työväenteatteri menettäisi erityisasemansa vos-tuen saajana. Se olisi tarkoittanut merkittävää lovea teatterin budjettiin.

Koko esittäviä taiteita koskeva rahoituspaketti on yhä auki. Valmistelu jatkuu opetus- ja kulttuuriministeriössä.

– Uusi hallitus linjaa omat prioriteettinsa ja näkemyksenä, Kaivosoja muistuttaa.

Mittavan valtionosuusjärjestelmän uudistuksen osalta vain museoiden ja vapaan kentän tuleva rahoitusmalli etenee eduskuntaan tänä syksynä.

Niiden osalta uuden lain on tarkoitus astua voimaan vuonna 2020.

Tampereella tyrmistyttiin: Työryhmä veisi Tampereen Työväen Teatterilta yli 2 miljoonaa rahoituksesta

Sampo Terho lupaa: Tampereen Työväen Teatteri ei joudu hallituksen uudistuksen maksumieheksi, teatterinjohtaja riemuissaan

Eri kaupunkien teattereita yhdistettävä, rahaa myös sirkukselle – Näin taiteentekijät räjäyttäisivät valtion kulttuurirahoituksen

Sigrid Meulemans on kahdeksanvuotias ja häntä pelottaa. Koti ei ole turvasatama, vaan elämä täyttyy riitelystä. Kuri on kova.

Yksinäinen tyttö etsii pakopaikkaa, kaukaista maata, jonne paeta.

Sigrid katsoo siskonsa kanssa tv:tä kesäloman tylsänä päivänä. Alkaa outo ohjelma, jossa on valkoisia otuksia. Ohjelmassa otukset istuttavat trooppisten kasvien siemeniä, joista kasvaa viidakko.

Sigrid oli löytänyt henkisen kotiinsa, Muumilaakson.

– Siellä oli kaikkea, mitä olin kaivannut: seikkailua ja ystävyyttä. Ennen kaikkea siellä oli minulle perhe ja rakkautta.

Tuosta päivästä lähtien tyttö uppoutui Tove Janssonin luomaan satumaailmaan kuin noiduttuna. Hän katsoi Muumeja päivittäin ja haali jokaisen kirjan, jonka onnistui löytämään hänen äidinkielelleen käännettynä.

Mitä enemmän hän tutustui Muumilaakson hahmoihin, sitä tärkeämpiä heistä tuli. Muumeista tuli hänen perheensä. Siitä on nyt kaksikymmentä vuotta.

Muumien mystinen lumo

Sigrid Meulemans ei ole kokemustensa kanssa yksin. Muumeissa on jokin ainutlaatuinen mauste, koostumus, joka rauhoittaa ja koskettaa. Erityisen Muumeista tekee se, että ne ovat valloittaneet eri sukupolvia aina 40-luvulta lähtien.

Muumeista kirjan kirjoittaneella Jukka Laajarinteellä on hyvä käsitys siitä, miksi näin on. Laajarinteen mukaan Muumeissa on hyvin moni asia kohdallaan: kuvan ja sanan vuoropuhelu, leikkisyys yhdistyy vakaviin aiheisiin ja lapsenmielisyys syvällisyyteen.

– Tove Jansson saa niin otukset kuin ympäristönkin elämään tavalla, jota tekisi mieleni nimittää neroudeksi.

Muumeista vuonna 2010 pro gradu -tutkielman tehnyt Eija Pääkkönen muistuttaa, että Muumien tarina on ajaton.

– Seikkailut, vaaralliset tilanteet, niistä selviytyminen ja onnelliset loput kiinnostavat aina. Lisäksi Muumien tarinat ovat hyvin moniulotteisia ja ne avautuvat eri tavoin eri-ikäisille.

Muumimamman turvallinen syli

Muumeihin ja Muumilaaksoon liitetään usein turvallisuuden tunne. Esimerkiksi rikkinäisessä kodissa eläneelle Sigrid Meulemansille juuri Muumilaakson tuoma turvallisuuden tunne oli tärkeää.

– Onhan siellä kaikenlaisia uhkia: komeettoja ja tulvia, mutta niihin suhtaudutaan tyynesti ja lopulta kaikki päättyy onnellisesti.

Tove Jansson käsittelee kauheimpiakin teemoja lempeän huumorin kautta, muistuttaa Jukka Laajarinne.

Hänen mukaansa turvallisuuden tunne Muumilaaksossa on jännittävä paradoksi: uhkia riittää, mutta perheen sisäinen idylli, pakottomuus ja vapaus vievät lukijan varhaislapsuuden mökkitunnelmiin, jolloin kaikki kauhea oli vielä jossain muualla tai pelkkää kuvitelmaa.

– Syntyisikö tuo turvallisuuden illuusio jotenkin Muumimamman alati rauhallisen persoonan vaikutuksesta.

Muumimamma ja -pappa rakastavat jokaista heistä. Eija Pääkkönen

Alati toistuvat katastrofit ja myllerrykset voisivat lannistaa Muumilaakson väen, huomauttaa Pääkkönen. Näin ei kuitenkaan käy koskaan, ja muumiperhe onnistuu aina kääntämään vastoinkäymiset voitoksi. Muumit luottavat siihen, että kaikki kääntyy lopulta paremmaksi.

– Vaaratilanteet lujittavat yhteisöä ja selviytyminen tekee siitä vahvemman ja turvallisemman.

Eija Pääkkösellä on käsitys siitä, miksi Muumit toimivat erityisen hyvin Meulemansin kaltaisille ihmisille, turvattomien kotien lapsille. Muumilaakson lapset ovat kaikki hyvin erilaisia, mutta heidät hyväksytään omina itsenään.

– Muumimamma ja -pappa rakastavat jokaista heistä. He eivät ole täydellisiä aikuisia, mutta pyrkivät olemaan turvallisia ja hyviä vanhempia.

Oodi vapaudelle

Entä mitkä ovat Muumien moraaliset kivijalat?

Muumit ammentavat arvonsa pohjoismaisista arvoista, muistuttaa muumihahmojen käyttöoikeuksia myyvän ja hallinnoivan Moomin Charactersin toimitusjohtaja Roleff Kråkström.

Muumit ovat alkujaan taideteos, kuvitettua kirjallisuutta, jonka viitekehyksenä toimii toisesta maailmansodasta selvinneiden tuska.

– Muumien keskeisiä arvoja ovat seksuaalisuuden hyväksyntä, avoimuus, vapaus ja rakkaus.

Juuri vapauden ajatus oli Meulemansille merkittävin ja silmiä avaava oivallus, jonka Muumit hänelle tarjosivat.

– Se oli jotain uutta ja virkistävää. Pyrin elämään vapautta tavoitellen vielä tänäkin päivänä.

Vapaus ja vastuu herättävät muumiväen keskuudessa perimmäisiä kysymyksiä, Jukka Laajarinne toteaa. Muumiyhteisössä kaikki saavat tehdä mitä huvittaa, ja mitään ei ole pakko tehdä. Kuitenkin toisista ja itsestään koetaan vastuuta.

Se tuottaa myös ahdistusta, koska yksi jos toinenkin jotuu miettimään rooliaan yhteisössä.

– Yksi jos toinenkin joutuu miettimään, kuka on ja kuka voisi olla.

Tove Janssonin luomassa maailmassa filosofiset ajatukset ponnahtavat esiin taajaan. Laajarinne osoittaa kirjassaan Muumit ja olemisen arvoitus Muumi-tarinoista yhtäläisyyksiä suurten filosofien ajatuksiin.

– Kierkegaardin, Heideggerin ja Sartren analyysit ahdistuksesta ovat varsin samankaltaisia kuin Janssonin. Novelli Kevätlaulu taas on osin Sartren Inhon päälle kirjoitettu.

Satojen miljoonien eurojen taidebrändi

Muumien maailmanlaajuinen lumo on synnyttänyt niiden ympärille myös ison bisneksen.

Muumituotteita myydään vuosittain noin 700 miljoonalla eurolla ja niillä on 700 myyntilisenssin haltijaa. Muumituotteiden kasvuluvut ovat huimat: Roleff Kråkströmin mukaan tuotteiden myynti on kasvanut kymmenessä vuodessa noin 1000 prosenttia.

Myös maailman ainoa Muumimuseo Tampereella on ollut menestys. Museo keräsi avajaisvuotenaan lähes 120 000 kävijää.

Kråkström suostuu puhumaan Muumeista brändinä, mutta ei halua verrata sitä esimerkiksi Disney-hahmoista luotuihin brändeihin. Hänen mukaansa Muumit ovat lähtökohtaisesti taidetta, eikä niitä ole kehitetty rahantekomielessä tarkkaan harkituille kuluttajaryhmille.

– Muumit on teos, jossa on alku, keskikohta ja loppu.

Suurin yksittäinen markkina on Japanissa. Japanilaiset ostavat lähes 40 prosenttia kaikista myydyistä muumituotteista. Toinen merkittävä markkina on Pohjois-Eurooppa.

Amerikan valloitukseen Kråkström suhtautuu maltilla: Disneytä ei voi, eikä kannata lähteä hänen mukaansa haastamaan suin päin.

– Jenkkimarkkinat ovat armottomat, ja emme haluta törmäillä sinne varomattomasti.

Unelma toteen Tampereella

Sigrid Meulemansin kohdalla eräs tärkeä ympyrä sulkeutui torstaina. Muumit ovat olleet Sigrid Meulemansin, 29, perhe suurimman osan hänen elämästään.

Ne toivat hänet jo pari vuotta sitten Suomeen, ja nyt oli toisen visiitin vuoro, kun nainen saapui vierailemaan Tampereen Muumimuseoon erityisvieraana.

Sigrid voitti matkan Maailman Suurin Muumifani -kilpailussa. Osallistujien piti kertoa Instagram-videolla, miksi juuri hänen pitäisi voittaa matka täysihoidolla Tampereelle. Sigridin koskettava video, jossa hän kertoi lapsuuden vaikeuksistaan ja Muumien tuomasta lohdusta, voitti.

Muumit ovat luoneet belgialaiselle erityisen suhteen Suomeen. Hän toivoo joskus jopa muuttavansa Muumien kotimaahan.

– Se tarkoittaisi monen tärkeän asian ja ihmisen jättämistä taakse, enkä tiedä olenko valmis siihen. Mutta aina voi unelmoida.

Ajatus vapaudesta siis elää. Muumimamma olisi varmasti ylpeä.

Katso Meulemansin voittoisa video tästä:

Lue myös:

Muumimuseosta on tullut Tampereen suurin kansainvälinen vetonaula, faneja saapuu tuhansien kilometrien päästä – "Sitä on vaikea selittää"

Ihmiset odottivat satojen metrien jonoissa muumimukeja – kolmenkympin mukista pyydetään jo tuhansia euroja

Muumeista tuli Sophia Janssonille elämäntyö – hän vahtii, ettei Muumipeikko pelaa tietokonepelejä (13.12.2017)

Muumit ovat erittäin tuottoisa bisnes – Jansson oli alusta asti kiinnostunut kaupallistamisesta (11.12.2017)

Testaa, tiedätkö kaiken muumeista – Miksi hattivatteja pelätään? (8.12.2017)

Vasta-avattu Muumimuseo sai yleisöltä ihastuneen vastaanoton: "Onhan tämä hieno ja iso!" (16.6.2017)