Muun muassa kylmälaitteita huoltavan tamperelaisen perheyrityksessä Piketassa on ruuhkaa. Töitä on enemmän kuin ehditään tehdä.

Huoltopäällikkö ja perheyrityksen toinen omistaja Kari Järvinen joutuu ohjaamaan asiakkaita muiden korjaajien pakeille.

– Tosin ongelma on sama koko alalla. Kaikki kylmälaitteet ovat pitkien helteiden vuoksi kovilla, ja toisaalta osa miehistä kesälomalla.

Ilmanlämpöpumppu kannattaa käynnistää vasta, kun tulee kotiin. Sami Seuna

Pakastin on monilla tältä kesältä jo sen verran täynnä, että korjaajaa ei voi odotella päiväkausia. Ylöjärveläisen YIH Oy:n asentaja Jan Pimiä laskeskelee, ettei korjaus aina edes kannata.

– Jos kodin pieni arkkupakastin lakkaa toimimasta, uuden laitteen saa halvemmalla kaupasta kuin mitä vanhan korjaus maksaisi.

Motivan energia-asiantuntija Sami Seuna neuvoo, että laitteen ikä pitenee ja kulutus laskee helpoilla konsteilla.

– Kannattaa sulattaa pakastin säännöllisesti. Pölyjen imurointi kylmäaineputkista laitteen takaa pidentää ikää ja laskee sähkönkulutusta. Myös pakastimen lämpötila kannattaa tarkistaa ja valita oikein.

Ilmalämpöpumppu viilentää tai lämmittää – ja kuluttaa

Ilmalämpöpumppu käy talvella lämmittämiseen ja kesällä jäähdyttämiseen. Kari Järvisen mukaan ilmalämpöpumput kestävät hellettä aika hyvin, paremmin kuin esimerkiksi kodin kylmäkoneet.

Kaikenlainen ilman viilentäminen vie paljon sähköä. Kari Järvinen

– Pumput eivät ole samalla tavalla kovilla kuin vaikkapa jääkaappipakastimet kuumassa huoneessa. Tosin ilmalämpöpumppu vie paljon sähköä, kun sitä käytetään kuuman ilman viilennykseen. Kaikenlainen ilman viilentäminen yleensäkin vie paljon sähköä.

Motivan energia-asiantuntija Sami Seuna muistuttaa, että myös ilmalämpöpumpun kulutusta voi hillitä helposti.

– Sitä ei kannata jättää päiväksi päälle, kun lähtee töihin. Laite kannattaa käynnistää vasta, kun tulee kotiin. Kiinteällä lämpöpumpulla jäähdytys käy aika nopeasti, vinkkaa Seuna.

Laitteen asetuslämpötila kannattaa valita maltillisesti. Jo 24–26 astetta tuntuu mukavalta, sillä viiletessään ilma myös kuivahtaa.

Viikkosiivouksessa kannattaa imuroida pölyt myös ilmalämpöpumpun sisäyksikön suodattimesta, ettei puhdistus unohdu kokonaan ja suodatin mene tukkoon.

Joskus väitetään, että kesän viilennys söisi kaiken ilmalämpöpumpun talvella tuomasta säästöstä.

– Ei minusta, kyllä siitä vielä plussalle jää, sanoo Piketan Kari Järvinen. Motivan Sami Seuna on asiasta samaa mieltä.

Esimerkiksi Vattenfall ja Turku Energia kertovat verkkosivuillaan, miten paljon eri kodinkoneet kuluttavat energiaa.

Lue myös:

Ilmalämpöpumput loppumassa maahantuojilta ja asentajat täystyöllistettyjä – "Jos ei lopu pumput, loppuu asennuskapasiteetti"

Lämpö piinaa vanhuksia ja hoitajia laitoksissa – terveyshaitoista kertoo liki puolet kyselyyn vastanneista

Pelastuslaitokselta kerrotaan, että todennäköisesti kaksi henkilöä on hukkunut Pirkanmaalla tiistaina illalla.

Varmistettu tapaus on Ylöjärven Kurusta, jossa menehtyi iäkäs nainen.

Nainen oli löytynyt poliisin mukaan rannan tuntumasta, jonka jälkeen hälytettiin apua. Poliisi jatkaa tutkintaa kuolemansyynselvittelynä. Poliisi ei epäile rikosta.

Kadonnutta etsittiin vesiltä iltamyöhällä myös Virtain keskustan lähellä. Pelastuslaitos yritti parin tunnin ajan löytää kadonneeksi epäiltyä, mutta turhaan. Etsintöjä jatkaa seuraavaksi poliisi.

Koko maan hukkuneiden määrä on kääntynyt heinäkuussa selvästi nousuun, mikä heijastelee todennäköisesti sään ja vesien lämpötilan kehitystä. Alkukesällä tilanne näytti vielä paremmalta kuin vuosi aikaisemmin.

Tampereen odotettu maauimala avattiin keskiviikkona aamuseitsemältä. Paikalla oli heti innokkaita uimareita.

Puolen päivän maissa maauimalassa oli 600 asiakasta.

Maauimalaa on odotettu Tampereelle kymmenien vuosien ajan. Suomessa on noin parikymmentä maauimalaa, mutta Tampere on harvoja isoja kaupunkeja, joista se on puuttunut.

Tampereen maauimala tavoittelee keskimäärin parin tuhannen kävijän määrää päivässä. Heistä kolmisen sataa tulisi viereisen uintikeskuksen kautta yhdistelmälipulla. Yhteensä maauimalassa arvioidaan käyvän noin 300 000 kävijää vuodessa.

Tampereen kaupungin tarkoitus on, että maauimala kattaa kustannuksensa asiakasmaksuilla ja energian säästöllä. Uimalasta toivotaan myös turistien suosikkia.

"Kauan on varrottu"

Tamperelainen Jouko Juhola pääsi hyppäämään ensimmäisenä hyppytornista. Juhola ui kesällä joka päivä ja talvellakin pari kertaa viikossa.

– Kauan on varrottu. On todella hieno.

Maauimalan rakentamisen kuluiksi arvioitiin etukäteen 10,9 miljoonaa euroa, mikä näyttäisi toteutuvan.

Käyttökuluja on likimain 900 000 euroa vuodessa.

Tamperelainen Annu Hammar kertoo odottaneensa maauimalaa niin kauan kuin on asunut Tampereella eli vuosikymmenten ajan.

Hammarilla on kilpauimaritausta. Hän kokeili maauimalaa heti keskiviikkona.

– Tämä on ihan eri juttu kuin järvessä uiminen. Aivan mahtavaa. On upeata, että ulkona on allas, jossa voi uida varhaisesta keväästä syksyyn. Uinti on tärkeää kuntoilun, terveyden ja myös mielenterveyden kannalta.

Kilpailija järvelle

Hilla ja Mari Kiekara kokeilivat ensimmäisenä kahluuallasta. Tytär Hillan mielestä maauimala on kivempi kuin uimahalli.

– Aiemmin olemme uineet järvessä, mutta tästä tulee nyt kilpailija sille. Avaaminen sattui sopivasti, kun ehdin ennen työpäivää uimaan, Mari Kiekara sanoo.

Korjaus kello 11.17 korjattu Kiekaran nimi oikein. Lisätty kello 14.57 kuvia maauimalasta. Kello 16.45 korjattu aukioloaikoja.

Lue lisää:

Myös tamperelaiset pääsevät vihdoin hyppäämään kymmenestä metristä – Tampereen odotettu maauimala avautuu ensi viikolla

Tampereen ikuisuushanke rakentuu vihdoin – Lähes 11 miljoonan euron maauimala aukeaa kesällä 2018

Tampereen uuden maauimalan rakentaminen viimeistelyvaiheessa: neljästä altaasta kahdessa on jo vettä ja hinnoistakin on päätetty

Tampere saa maauimalan – rakentaminen alkaa kesäkuussa

Tampereella aurinko paahtaa ja kesä on kuumimmillaan. Kuinka hyvin irtoaa manserockin ikoninen kesähitti Popedan lähestyvän Ratinan stadionkeikan edellä? Hieman nihkeästi.

Houkutelluista laulajista useampikin kertoo hankkineensa jo liput Tampereen Ratinan lauantaiselle juhlakeikalle, mutta kiistää omaavansa laulutaitoa. Ylipuhutaan.

– Olen maailman toiseksi huonoin laulaja!

Äiti-ihminen olisi kiva saada laulamaan. Ratinan suvannon rannalla ensimmäiset kysytyt eivät ihastuneet ehdotuksesta.

– Hyi Popedaa, en! sanoo lastenrattaita työntävä rouva ja kiirehtii askeleitaan.

Popeda ei tuu koskaan lähteen mun sielustani pois. Lassi Viljanen

Teini-ikäisten tytärtensä kanssa kaupungilla pyörähtänyt suostuu heittäytymään, vaikka nuoriso hieman nolostellen seuraakin äidin suoritusta.

Vertti-koira nuuskii suvannon ranta-aitaa. Emäntänsä Heli Lahti innostuu oitis, kun pyydän koiralta osallistumista videon tekoon.

– Ilman muuta Vertti haluaa osallistua! Lahti naurahtaa ja nostaa koiran syliin kameran linssin eteen.

Ei tunnusteta ääneen, mutta fanitetaan silti

Löytyiskö Kaukajärven rannalta väkeä, joka heittäytyisi kuumaan kesätunnelmaan? Saavumme kuvaajan kanssa uimarannalle toiveikkaana. Huudan isoon ääneen rannalla: Kuka täällä fanittaa Popedaa?

Kovin on hiljaista.

Sitkeästi lähden kyselemään, josko tamperelaiset eivät vain uskalla tunnustaa ääneen pitävänsä oman kaupungin bändistä. Johanna Modig kertoo ostaneensa lipun Ratinan keikalle.

–Kyllä mä tykkään. Oon menossa! Modig hymyilee ja antaa ääninäytteen.

Kun niissä syvissä vesissä menin, Popeda antoi voimaa ja itseluottamusta. Miska Karhu

Nuoret uimaritkin saadaan laulamaan, kun valmentaja vähän patistaa.

Kaikkia pyyntöni ei innosta.

– Mitä te täällä ihmisiä kiusaatte? Olen tullut tänne rentoutumaan, nuori nainen puhisee.

Perhepäivähoidon neljä Tapparan miestä

Sitten on aika siirtyä tosifanien pariin, ensin Orivedelle. 27-vuotias Lassi Viljanen ei muista elämää ilman Popedaa.

– Popeda ei tuu koskaan lähteen mun sielustani pois.

Yhtyeen musiikki löi lekan lailla jo pikkunassikkana.

– Muistan sen kuin eilisen päivän, me oltiin ryhmäperhepäivähoitolassa 1990-luvun puolivälissä.

Lassia ja kolmea muuta poikaa hoiti Seija, jonka kaseteilta pidettiin levyraati.

– Me soitettiin kaikki Mää ja Tapparan mies. Jorattiin Seija-tädin sängyllä, huudettiin ja riehuttiin.

Siitä alkoi fanitus, ja sitä on kestänyt melkein kolmekymmentä vuotta.

Isot munat, iso ego ja röyhkeys. Lassi Viljanen

Viljasen löytää Popedan keikoilta eturivistä. Bändin viehätys on aikuiselle Lassi Viljaselle selvä.

– Isot munat, iso ego ja röyhkeys, hän sanoo ja laulaa antaumuksella bändin ehkä tunnetuinta kappaletta Längelmäveden rannalla helleaamun kuumina hetkinä. Costello Hautamäen säveltämä ja Pate Mustajärven sanoittama Kuuma kesä -kappale tunnetaan yleisesti myös nimellä Pitkä kuuma kesä, ja sitä tämä kesä on.

”Popeda antoi voimaa ja itseluottamusta”

Popeda antoi voimaa teini-iässä Miska Karhulle, joka huomasi 13–14-vuotiaana olevansa homo.

– Kun niissä syvissä vesissä menin, äidin kanssa oli kärhämää, Popeda antoi voimaa ja itseluottamusta, Karhu muistelee Tampereella Mustalahden satamassa.

Kun pääsin keikalle, se oli tähtihetki. Miska Karhu

– Se tuntui vähän oudolta, että miten Popeda-fanius ja homous keskustelee keskenään, mutta kyllä mä löysin sieltä semmosta – minäkin olen mies omalla tavallani, ja hyvä juuri sellaisena kuin olen.

40-vuotias tamperelaisbändi on Karhun mielestä parhaimmillaan keikalla.

– Kun pääsin nykyisen mieheni kanssa keikalle, kun oli pitkään kuunnellut ja omaa identiteettiä etsinyt, se oli tähtihetki.

Aluksi Karhua jännittää laulaa Popedan hittiä kameralle, mutta jo muutaman säkeen jälkeen biisi vie mennessään.

–Tämähän oli yllättävän hauskaa! hän sanoo.

Kuuntele, millainen acapella-versio vuoden 1985 hitistä syntyi pirkanmaalaisten tulkitsemana. Video löytyy jutun alusta.

Lue myös:

Popedan 40 vuotta mahtuu 600 sivuun – "Jos joku tulisi takahuoneeseen ennen keikkaa, varmaan yllättyisi"

Virroilla Pirkanmaalla etsitään miestä, jonka epäillään hukkuneen. Poliisi käynnistää pelastuslaitoksen kanssa etsintöjä rannalla ja vedessä.

– Odotamme kaikuluotainta, koska paikassa on erittäin huono näkyvyys. Yritämme paikallistaa paikan mahdollisimman tarkasti sukeltajaa varten, rikoskomisario Veli-Pekka Välisaari sanoo.

Noin kuusikymppinen mies oli ollut uimassa Keiturinsalmessa. Pelastuslaitokselle tuli ilmoitus vähän ennen kello yhtätoista myöhään tiistai-iltana.

– Isä ja poika olivat uimassa. Sitten poika huomasi, ettei isää näy missään, Välisaari sanoo.

Miestä etsittiin pari tuntia yöllä, mutta ei löydetty. Paikka on syvä ja siinä on poliisin mukaan aika kova virtaus.

Puoli kolmelta keskiviikkona miestä ei ollut vielä löytynyt, poliisi kertoi.

Ylöjärven Kurussa hukkui tiistaina illalla iäkäs nainen. Poliisi ei epäile rikosta, vaan tutkii asiaa kuolemansyynselvittelynä.

Hellesäät ovat vaikuttaneet hukkumistilastoihin.

Heinäkuun puoliväliin mennessä Suomessa on hukkunut yhteensä 41 henkilöä. Kahden ensimmäisen heinäkuun viikon aikana hukkui 13 ihmistä, selviää Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton keräämistä tiedoista.

Lisäys kello 14.21 Päivitetty etsintöjen tilanne.

Kuumuus lyö vastaan heti ovella. 87-vuotias Toini Laukko asuu 1970-luvun elementtitalossa Tampereen Härmälässä, pari kilometriä keskustasta.

Parveke on etelään, eikä se tuo paljon helpotusta. Reilun 60 neliön kaksiossa on auttamattoman kuuma. Läpivedosta ei ole hyötyä.

– Kyllähän se koville on ottanut. Ensimmäinen näin kova hellekesä minulla on tässä, 15 vuotta talossa asunut Toini Laukko sanoo.

Härmälässä on Ilmatieteen laitoksen mittari ja se on näyttänyt hellesäätä lähes koko kesän. Juuri päättynyt heinäkuu oli Ilmatieteen laitoksen mittaushistorian lämpimin heinäkuu. Koko maan keskilämpötila oli 19,6 astetta.

Yli 30 asteen helteet ovat tavallisia.

Niin myös Toini Laukon kotona.

Aika on ollut tukalaa sekä kotihoidon vanhuksille että työntekijöille. Härmälän kotihoidon lähihoitaja Sari Helenius ei muista tällaista kesää.

– Tosi kuumia paikkoja on. Ainakaan meidän alueella ei ole tullut vastaan viileitä asuntoja. On sitten omakotitalo tai kerrostalo, se on kuuma. Kesä on ollut tukala vanhuksille ja työntekijöille, Helenius sanoo.

Helle aiheuttaa terveyshaittoja monissa terveyden ja sosiaalihuollon laitoksissa, kertoo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tuore kysely. Vuodeosastoilla ja palvelutaloissa kuumuus lisää väsymistä, huonovointisuutta, sekavuutta ja esimerkiksi virtsatieinfektioita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on lähettänyt kirjeen kunnille helteen terveysriskeistä.

"En saa yöllä nukuttua"

Toini Laukon makuuhuoneessa on ollut jopa 32 astetta kuuma. Tämän takia Laukon on ollut vaikea saada unta, vaikka hän on yrittänyt keksiä helpotusta.

– Kyllä väsyttää, koska en saa yöllä oikein nukuttua. Vessassa pesen kylmällä vedellä. Yöt parveke ja ikkunat ovat auki. Puolen päivän aikaan aurinko "räkittää" niin, että paras panna ne kiinni, Laukko sanoo.

– Ei tarvitse mennä etelän lämpöön, kun menee makuukamariin, hän naurahtaa.

Toini Laukko tarvitsee keuhkoahtauman takia lisähappea, ja sitä on tarvittu yöllä.

Seitsemän rappua eristää

Talossa on hissi, mutta sitä edeltää seitsemän jyrkkää rappusta. Tämän takia Toini Laukko ei pääse ulos, koska selän ja polven rappeumat estävät liikkumista.

– Edellisen kerran olin juhannuksena ulkona, kun tulin sairaalasta.

Tästä on jo kuutisen viikkoa.

Toini Laukko kertoo, että pääsisi hissillä kellarin kautta ulos, mutta ylöspäin tulo olisi vaikeaa.

Nestettä ja suolapalaa

Toini Laukko kertoo juovansa paljon helteellä. Kaikkia vanhuksia ei janota, eikä ole nälkä. Sari Heleniuksen mukaan kotihoitajat yrittäjät parhaansa mukaan juottaa vanhuksille nestettä.

– Suositusten mukaan jopa 2–3 litraa pitäisi mennä, mutta harvapa sitä pystyy juomaan. Kaikki sanovat, ettei ole jano. Yritämme mahdollisimman paljon juottaa sellaista nestettä, joka vain jotenkin maistuu.

Myös suolojen saanti on tärkeää vanhuksille.

– Yritämme lämmittää suolaista ruokaa ja saada syömään pienikin annos, ettei menisi ihan huonoon kuntoon, lähihoitaja sanoo.

Kotihoitajat yrittävät viilentää oloa myös kosteilla pyyhkeillä.

– Muistutamme juomisesta ja pyrimme juottamaan käyntien aikana muistisairaita, jotka eivät itse muista juoda. Laitamme ikkunaa auki, Helenius sanoo.

Lähihoitajan mukaan päivävuorossa on yleensä kymmenkunta asiakasta ja iltavuorossa jopa 17.

– Meidän aikamme ei riitä aina suihkuun viemiseen, kun on vartin aikoja monta päivässä. Sitten on aina aikataulusta jäljessä, jos yrittää jonkun vointia parantaa, hän kuvaa arkea.

Yleinen toive omaisille

Lähihoitaja Sari Helenius tinkii itse tauoista, kun hän kiitää kesällä paikasta toiseen.

– Itse en pysty pitämään taukoja, kuten pitäisi. Autossa on täysillä ilmastointi, ja vettä ja mehua kuluu monta litraa.

Vapaa-ajalla lähihoitaja miettii, miten tietyt vanhukset pärjäävät helteellä.

Toini Laukon mukaan kotihoitajat tekevät kaikkensa. Sari Helenius on käynyt hänen luonaan muutaman kerran viikossa jo kahden vuoden ajan.

– Eivät he tälle kuumuudelle voi mitään. Olen erittäin tyytyväinen kotihoitoon. Ei ole mitään moittimista. Tämä on nyt tätä, mitä on, Toini Laukko sanoo.

Lähihoitajalla on yleinen viesti kaikille vanhusten omaisille.

– Omaisten pitäisi viedä omia vanhuksia omaan kotiinsa tai mökille tai ainakin tuoda tuulettimia. Voisi vierailla nykyistä enemmän vanhusten luona. Kyllä se loman vietosta sekin sujuu, että käydään vanhusten luona, hän sanoo.

Lue lisää:

Lämpö piinaa vanhuksia ja hoitajia laitoksissa – terveyshaitoista kertoo liki puolet kyselyyn vastanneista

Heinäkuu oli Suomessa mittaushistorian kuumin – nyt sää viilenee päivä päivältä

Helle on alkanut vaatia kuolonuhreja Suomessa – "Mitä pidempään jatkuu, sitä raskaammaksi käy"

Masennusta sairastavalle viina voi olla hetken helpotus, mutta pitkässä juoksussa se vain pahentaa sairautta ja kaikinpuolista elämänhallintaa.

Tämän tietää sekä pitkän kliinisen kokemuksen että oman väitöstutkimuksensa perusteella psykiatrian apulaisylilääkäri, päihdelääkäri Jonna Levola.

Levola väittelee alkoholiongelmista ja masennuksesta Tampereen yliopistossa elokuun alussa.

Juomakierre ruokkii masennusta

Jonna Levola muistuttaa, että masennus on vakava sairaus, mutta sitä voidaan hoitaa. Hoidosta on kuitenkin vähemmän apua, jos samalla kuluu viinaa runsaasti.

– Juomakierre ylläpitää masennusta, sanoo Jonna Levola.

Masentuneen aivoissa on vajausta välittäjäaineista kuten serotoniinista ja noradrenaliinista. Vajausta korjataan yleensä niin kutsutuilla mielialalääkkeillä.

– Alkoholi laskee välittäjäaineiden tasoja luonnostaan. Lääkkeistä ei siis ole masentuneelle kovasti apua, jos alkoholi on koko ajan ikään kuin lääkkeiden vastavoimana. Niinpä masennuksen ennuste vain huononee ja oireet syvenevät.

Jonna Levola antaa vastaanotolla masennuksesta kärsiville potilailleen tärkeän ohjeen.

– Parasta olisi jättää hoitojen aikana alkoholi joksikin aikaa kokonaan pois. Tai jos se ei ole mahdollista, niin rajoittaa käyttö mahdollisimman vähiin kunnes masennus on saatu paranemaan.

Humalajuominen nakertaa elämänlaatua

– Alkoholiongelmat ovat yhteydessä heikentyneeseen elämänlaatuun. Myös masennus on siihen yhteydessä. Entäpä sitten, kun nämä kaksi ovat yhdessä, kysyy Jonna Levola.

Hän varoittaa kuitenkin tekemästä suoria päätelmiä, mikä on syy ja mikä seuraus.

– Kun asiallinen hoito saadaan alkuun, elämänlaatu kohenee. Hoidolla on vaikutusta paitsi itse juomiseen myös fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä sosiaaliseen toimintakykyyn.

Kokenut päihdelääkäri kritisoikin vanhaa hoitomallia hoitaa asia kerrallaan.

– Nykytietämyksen mukaan se vanha malli, jossa käskettiin ensin mennä A-klinikalle ja vasta raitistumisen jälkeen ruvettiin hoitamaan masennusta, on pähkähullu, sanoo Jonna Levola.

– Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ja tässä on se teema, josta haluaisin lähteä jatkamaan omaa tutkimustani.

Ahkera kännäily pahentaa masennusta

Jonna Levolan tutkimus paljasti, että itsensä usein humalaan juoneet miehet kärsivät masennuksesta 2,6 kertaa useammin kuin kohtuukäyttäjät. Vastaavaa yhteyttä ei havaittu naisilla.

– Syytä siihen en osaa varmasti sanoa. Joidenkin tutkimusten mukaan naisten masennus olisi jo aivojen rakenteesta alkaen erilaista kuin miesten. Se voi olla yksi selitys, ja tulevissa tutkimuksissa varmaan saadaan lisää selityksiä.

Silti masentunut, olipa hän nainen tai mies, juo enemmän ja useammin kuin ihminen, joka ei kärsi masennuksesta.

Levolan tutkimusaineisto on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n finriski-tutkimusta.

Tutkija selvitti lisäksi muun muassa neuvoloista ja työterveyshuollosta tutun Audit-kyselyn sopivuutta masentuneiden riskijuomisen huomaamiseen. Audit-kysely tunnetaan paremmin nimellä Kymmenen kysymystä alkoholista.

Levola luottaa suomalaisten rehellisyyteen sekä kirjallisissa kyselyissä että lääkärin suullissa kyselyissä.

– Vanhan vitsin mukaan potilas kertoo lääkärille, ja lääkäri kertoo sen sitten päässään kolmella. Mutta ei ihan niin mene. Kyllä suomalainen yleensä vastaa totuudenmukaisesti silloinkin kun kysytään juomisesta.

Jonna Levolan väitöskirja Alkoholiongelmat ja masennus: seulonta, juomatavat ja yhteydet elämänlaatuun on päihdelääketieteen alaa. Se tarkastetaan Tampereen yliopistossa 3.8.2018.

Tampereen maauimalassa kävi ensimmäisenä päivänä 2 000 ihmistä. Maauimala avautui keskiviikkona pitkän odotuksen jälkeen.

Tampereen kaupungin liikuntapäällikkö Mikko Heinonen kertoo, että yhteensä uintikeskuksessa kävi 2 200 ihmistä, joista 1 600 pelkästään maauimalassa.

– Tosi hieno määrä avauspäivälle. Moni varmaan vielä jätti tulematta, kun ajattelee, että on niin paljon väkeä. Tällainen määrä mahtuu tänne hienosti. Tilaa kyllä on, Heinonen sanoo.

Kokonaiskävijätavoite maauimalalle ja uimahallille on 300 000.

– 99-prosenttisesti on tullut positiivista palautetta. Eniten toivottiin kelloa, mutta se on helppo asia korjata. Sekin hoidetaan pian kuntoon. Loppuajasta tuli vähän kiire, sillä jäi kello vielä puuttumaan.

Esimerkiksi Helsingissä Kumpulan maauimalassa on käynyt heinäkuun loppuun mennessä 130 000 ihmistä. Samaan aikaan mahtuu paikkaan 2 000 ihmistä.

Helsingin Uimastadionin maauimalassa on käynyt tänä kautena heinäkuun loppuun mennessä yli 160 000 ihmistä. Sinne mahtuu enemmän ihmisiä kuin Kumpulaan, mutta määrää ei osata arvioida tarkalleen.

Turussa Kupittaan maauimalassa kävi viime vuonna noin 50 000 ihmistä. Tänä vuonna ihmisiä on jo käynyt enemmän.

– Hyvällä säällä kävijöitä on 1 500 – 2 000, huonolla säällä alle 100, Turun uimalaitosten päällikkö Eeva Haapanen sanoo.

Turun Samppalinnan maauimalassa kävi viime vuonna 90 000 ihmistä, ja sekin luku on jo ylittynyt. Hyvällä säällä kävijöitä on 1 500–2 000.

Lue lisää:

Tältä se nyt näyttää: Tampereen maauimala avattiin vihdoin – "Kivempaa kuin uimahallissa"

Myös tamperelaiset pääsevät vihdoin hyppäämään kymmenestä metristä – Tampereen odotettu maauimala avautuu ensi viikolla

Tampereen ikuisuushanke rakentuu vihdoin – Lähes 11 miljoonan euron maauimala aukeaa kesällä 2018

Tampereen uuden maauimalan rakentaminen viimeistelyvaiheessa: neljästä altaasta kahdessa on jo vettä ja hinnoistakin on päätetty

Tampere saa maauimalan – rakentaminen alkaa kesäkuussa

Kalakuolemien syy on selvinnyt Vesilahden Pyhäjärvellä Pirkanmaalla.

Muutama viikko sitten Vesilahdelta Pyhäjärven Vakkalanselän ympäristöstä löytyi kuolleita kaloja.

Näytteiden tulokset ovat selvinneet. Näytteet toimitettiin Elintarviketurvallisuusvirastoon Eviraan tutkittavaksi. Kalakuolemiin on monta syytä, kertoo vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

– Kalanäytteistä todettiin kalojen huono vastustuskyky ja ulkoloisen aiheuttama kidusärsytys. Vastustuskyvyn heikkenemisen todennäköinen syy on vedenlaadun heikkeneminen, kuten levien lisääntyminen, korkea veden lämpötila ja muutokset veden happamuudessa, joka aiheuttaa kaloille stressitilan, Mäkynen kertoo.

Kiduksilla havaittiin jäänteitä Trichodina sp.- loisista, joka saattaa viitata Mäkysen mukaan kyseisen loisen voimakkaaseen infektioon. Kalojen sisäelimissä oli eri sukuisia sisäloisia, kuten imumatoja ja heisimatoja.

Kalojen ihossa todettiin lisäksi useita kalatäitä, jotka voivat näkyä kalan ihossa vaaleina läikkinä tai reikinä. Kalojen suolistossa oli erittäin runsaasti äyriäisen munia, joita kala on syönyt ravintonaan ennen sairastumistaan. Tutkimuksen mukaan kalat olisivat kuolleet melko äkillisesti.

Suurin osa kalojen loisista on vaarattomia ihmiselle eivätkä ne tartu ihmiseen, Pirkanmaan ELY-keskus sanoo.

Lue lisää:

Kalojen joukkokuolema uhkaa suomalaisjärviä, varoittaa tutkija ja kertoo, mitä kuka tahansa voi asialle tehdä

Kalakuolemien syynä todennäköisesti stressihelle: "Hankala niin meille ihmisille kuin luonnon eliöillekin"

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousu on pitkällä aikavälillä hidastunut, Tilastokeskukselta kerrotaan. Tilastokeskuksen mukaan kaupunkien ydinalueilla vuokrataso nousee selvästi reuna-alueita hitaammin.

Esimerkiksi Helsingin ydinkeskustassa vuokrien nousu oli selvästi valtakunnallista tasoa hitaampaa, kun taas Helsingin reuna-alueilla vuokrien kehitys oli valtakunnallista tasoa rivakampaa.

– Se voi merkitä sitä, että ainakin alueellisesti on päästy jollekin kipurajalle, jonka jälkeen vuokralaisten maksukyky jo tulee vastaan, yliaktuaari Martti Korhonen Tilastokeskukselta kertoo.

Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat huhti-kesäkuussa keskimäärin 2,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta. Korhosen mukaan vuokra-asuntojen hinnannousu on jo pidempään ollut hidastumaan päin.

– Ollaan tultu jopa neljästä prosentista tänne 2,5 prosentin tuntumaan. Jos katsoo vaikkapa muun Suomen osalta Ara-asuntoja, niin siellä ollaan alhaisimmissa mitatuissa lukemissa, Korhonen toteaa.

Kohtuuhintaista asumista tarjoavien Ara-asuntojen vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 3,2 prosenttia ja muualla Suomessa kaksi prosenttia.

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat toisella vuosineljänneksellä pääkaupunkiseudulla 2,3 prosenttia. Yliopistokaupungeissa Kuopiossa, Jyväskylässä ja Turussa vapaarahoitteisten hinnannousu oli pääkaupunkiseutua rivakampaa.

Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen keskineliövuokra oli 18,75 euroa ja muualla maassa lähes 12 euroa. Tampereella keskineliövuokra oli muita pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevia kaupunkeja suurempi, mikä voi Korhosen mukaan selittää maltillista 1,9 prosentin vuokran kasvua.

Laulaja Pate Mustajärvi päätti jo nuorena, että Popedasta tulee isona stadionluokan yhtye. Nyt orkesteri on päässyt keski-ikään ja Ratinan stadionia valmistellaan tiiviisti elokuun neljännen päivän konserttia varten.

– Tietysti olemme vetäneet yhtä suurilla lavoilla aiemminkin, mutta ne ovat olleet aina festareita. Tämä on kotikentällä ja vain meitä varten, tähän astisen uramme suurin keikka, Mustajärvi kertoo.

Heinäkuun lopussa Mustajärvi ajoi Ratinan ohi ja näki ensimmäistä kertaa sen seiniä koristavat valtavat Popeda-mainokset.

Mahassa muljahti. Jännitys kouraisi munaskuissa asti. Tuntui samalta kuin nuorena, kun näki bändin oman mainoksen jossain koulun seinällä. Jännittää aivan pirusti ja se tuntuu vain hyvältä, laulaja kertoo.

Tämä on kotikentällä ja vain meitä varten, tähän astisen uramme suurin keikka. Pate Mustajärvi

Lauantaina lavalle nousee Popedan lisäksi torvisektio. Vaikka paikalle saapuu 30 000 ihmistä ja biisilista hätyyttelee kolmen tunnin mittaista soittosessiota, keikasta on tulossa “hyvin popedamainen”.

– Me ei saavuta laskuvarjoilla yleisön eteen, eikä me ajeta lavalla avoautoilla. Taustatanssijoitakaan ei nähdä. Jos joku tanssii, niin Karhukoplaksi ristitty torvisektio, Mustajärvi toteaa ja hyrisee matalaa naurua.

Popedan kitaristi Costello Hautamäki kertoo, että keikalla kuullaan ainakin uran kovimmat hitit ja tunnetuimmat klassikot. Ratinan biisilistalle mahtuu lähes 40 kappaletta ja ehkä myös muutama harvoin kuultu laulu.

– Näin esimerkiksi kerran Joe Cockerin keikan ja se kesti puolitoista tuntia. Tuli sellainen tunne, että konsertti jäi auttamatta liian lyhyeksi. Me haluamme tarjota yleisölle parhaamme ja siksi keikasta tulee ainakin kahden ja puolen tunnin mittainen. Eipähän jää kenellekään tunnetta, että biiseissä olisi pihistelty, Hautamäki toteaa.

Alun perin Ratinan stadionkeikan piti järjestyä jo viime kesäksi, mutta aikatauluongelmat tulivat tielle.

Nyt bändi on saanut reissata Suomea juhlakiertueen merkeissä ja valmistautua Ratinaa varten huolella.

– Vedettiin me Hartwallillakin, mutta se oli vain reeniä Ratinaa varten, Mustajärvi hörähtää.

50 000 kilometriä vuodessa

Pate Mustajärvi kertoo, että joinakin vuosina keikkojen perässä on tullut ajettua 50 000 kilometriä vuodessa. Nyt suhtautuminen ajamiseen on muuttunut.

Kesäkuun lopussa Mustajärvi joutui auto-onnettomuuteen matkalla keikalle. Vaikka henkilövahingoilta säästyttiin, eikä onnettomuus ollut Mustajärven syytä, kolmen auton kolari vakavoitti. Auto meni lunastukseen, mutta Mustajärvi ehti keikalle ajoissa.

Onnettomuus jätti muistijäljen, joka nousee kuumalla kesätiellä edelleen mieleen.

–Kuolevaisuuteni olen tiedostanut aina, mutta kyllä se pysäytti. Nyt tajuaa, että mihinkään ei voi olla niin kiire, että ei voisi keventää kaasujalkaa ja ajaa mieluummin varmasti kuin hosumalla.

Laulajan mukaan ajaminen ja hotelleissa lojuminen ovat työtä. Keikkailu sitä vastoin ei 40 vuoden jälkeenkään maistu puurtamiselta.

– Niin kauan kuin soitto soi ja se tuntuu vapaudelta, me voimme jatkaa.

Taustakangas on kannanotto

Tämän kesän keikoilla moni on joutunut hieraisemaan silmiään lavan nähdessään. Suomalaisen äijärockin aateliin kuuluvan Popedan lavaa koristaa nyt keikoilla jättimäinen I Love Popeda -taustakangas.

Kuva on tyylitelty versio lasten My Little Pony -tuotemerkin logosta ja Popedalla tekstiä koristavat sateenkaari ja poneiksi piirretyt muusikot.

– Kyllä se sateenkaari on suora kannanotto. Me olemme vain ihmisiä ja kaikilla on samat oikeudet olla ihmisinä täällä keskenään. Me olemme niin äijiä, että sateenkaaret, rakkaus tai ponipiirrokset eivät machoutta hetkauta, Mustajärvi sanoo.

– Bändin kosketinsoittaja Iso-Pate on sen verran kyvykäs ihminen, että hän sen loi, laulaja lisää.

Anni Tolonen

Yle Perjantai

Lue myös:

Popedan 40 vuotta mahtuu 600 sivuun – "Jos joku tulisi takahuoneeseen ennen keikkaa, varmaan yllättyisi"

Pate Mustajärvi: Ylpeästi juntti ei ole ahdasmielinen ja typerä

"Olen maailman toiseksi huonoin laulaja!" Ja silti fanit laulavat tunteella Popedan Kuumaa kesää – katso video

Kalja saunan jälkeen, siideri onnistuneen matonpesun jälkeen, viiniä grilliruuan kanssa, kuohuviiniä terassilla.

Kesällä alkoholia kuluu helposti enemmän kuin talvella.

Teimme testin, jonka avulla voit tarkastella omaa alkoholinkäyttöäsi.

Voit merkitä kalenteriin klikkaamalla tai täppäämällä päivät, jolloin olet nauttinut edes pienen määrän alkoholia.

Missä kulkee riskiraja?

Päihdelääketieteen kliininen opettaja Solja Niemelä Turun yliopistosta sanoo, että suomalaisten alkoholin kulutus nousee yleensä helteellä.

– Kaikki humalahakuinen juominen on oikeastaan riskikäyttöä, Niemelä muistuttaa.

Rajat löytyvät Käypä hoito -suosituksesta. Sen mukaan alkoholinkäyttö, josta ei ole todennäköisesti riskiä terveelle työikäiselle henkilölle, on naisilla 0–1 annosta päivässä ja miehillä 0–2 annosta päivässä.

Pienikin alkoholinkäyttö voi suurentaa haittariskiä.

– Naisille maksimi olisi seitsemän annosta viikossa ja miehillä 14. Yksi viinilasi päivässä kuuluu vielä turvavyöhykkeelle. Jos juo enemmän kuin tämä, maksa-arvot lähtevät helposti nousemaan, Niemelä sanoo.

Asiantuntija muistuttaa, että viinilasilla tarkoitetaan noin desin annosta. Esimerkiksi hanapakkauksista kaadettaessa määrä on helposti tätä suurempi.

Omaa alkoholin käytön riskiä voi testata myös perinteisellä Audit-testillä, joka löytyy Päihdelinkin sivuilta.

"Kaltevalla pinnalla"

Hälytysraja juomisessa on miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa. Silloin omaa alkoholinkulutusta tulisi Niemelän mukaan viimeistään vähentää. Lääkärin tulisi ottaa alkoholi puheeksi vastaanotolla.

– Tällä tasolla ollaan jo kaltevalla pinnalla ja kuolleisuusriski on kohonnut.

Runsas kertajuomisen raja ylittyy naisilla 5-6 alkoholiannoksella ja miehillä 6-7 annoksella.

Mitä jos Ylen testissä on merkinnyt juoneensa alkoholia joka päivä kahden viikon ajan?

– Suunta siihen, että vähentää. Kannattaa yrittää olla seuraava viikko kokonaan ilman alkoholia, että maksan rasitus korjaantuu. Hyvä uutinen on se, että vauriot eivät lähde etenemään, jos juomista vähentää.

Lääkäri muistuttaa, että juominen vaikuttaa myös unen laatuun ja mielialaan.

Lue lisää:

Tuikku murheeseen vain syventää murhetta – väitöstutkimus vahvistaa alkoholin ja masennuksen yhteyden

Eduskunnan maksamat kulukorvaukset nousivat tapetille, kun Teuvo Hakkaraisen (ps.) kakkosasunnosta syntyi kohu.

Vihreiden kansanedustaja Olli-Poika Parviainen taas maksaa asunnostaan noin 200 euroa kuussa, mutta saa silti täyden korvauksen – eli noin 490 euroa kuussa. Parviainen myöntää, että nykyinen järjestelmä on höveli niille, joilla on halpa asunto.

– Tämä könttäsumma tuntuu herättävän palautetta. Mielestäni olisi järkevää muuttaa järjestelmää sellaiseksi, että korvaukset maksetaan toteutuneiden menojen mukaan, Parviainen pohtii.

Vaihtoehtoisesti korvaus voisi hänen mukaansa olla osa kansanedustajan palkkiota.

Asunnosta korvataan nyt pääsääntöisesti saman verran, maksoipa siitä euron tai tuhat kuussa. Parviaisen mukaan voi syntyä vaikutelma, että kansanedustajat saavat ylimääräistä hyötyä nykyisestä kulukorvausmallista.

– Mielestäni olisi kansanedustajien etu, että järjestelmää muutettaisiin toiseen suuntaan.

"Lähes kaikilla kulut ovat suuremmat"

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio on tyytyväinen nykyiseen järjestelmään. Hänen mukaansa viilattavaa löytyisi pikemminkin kulukorvauksen tasosta.

– Korvaussummat ja koko järjestelmä on vuodelta 2000, eikä sitä ole sen jälkeen muutettu. Asumiseen on arvioitu käytettävän 490 euroa, ja voi olla, että joillain on tilaisuus asua sitä halvemmalla, Rauhio sanoo.

– Mutta lähes kaikki kyllä maksavat kaksinkertaisesti tai enemmänkin asunnostaan. Eli korvaus ei kata kuluja.

Kokonaisuudessaan kulukorvaus kuluu Rauhion mukaan enimmäkseen yhteydenpitoon vaalipiirin kanssa.

– Kansanedustajat eivät saa laskuttaa bensoja, päivärahoja tai majoituskuluja mistään tupailloista tai puhetilaisuuksista, hän muistuttaa.

Jos eduskunnassa siirryttäisiin malliin, jossa kulut korvataan toteutumien mukaan, hallinnollinen taakka kasvaisi. Sen lisäksi pitäisi pohtia entistä tarkemmin, millaisia kuluja korvataan.

– Kuitteihin perustuva järjestelmä olisi mielestäni hyvin epäselvä. Mitkä asumiskulut esimerkiksi oikeuttaisivat korvaukseen? Entä maksettaisiinko korvausta perheen muuttamisesta?

"Periaatteiden täytyy olla kaikkien tiedossa"

Julkishallinnon avoimuutta tutkinut Vaasan yliopiston emeritusprofessori Ari Salminen muistuttaa, että järjestelmän periaatteiden täytyy olla jokaisen tiedossa.

– Jos periaatteita venytetään, läpinäkyvyys vähenee. Silloin kukaan ei tiedä, miten näitä rahoja oikeastaan käytetään.

Salmisen mukaan kansanedustaja toimii luottamuksen varassa, ja tärkeintä on, että kansalainen voi luottaa edustajaan.

– Mutta toki toimia tulee hoitaa niin, että myös eduskunnan hallinto voi luottaa edustajiin, hän sanoo.

– Jos väärinkäytöksiä ilmenee, voimakkaampi kontrolli on yleensä ainoa ratkaisu.

Tämän vuoden Iskelmä-Finlandian sai iskelmämusiikin pioneeri Danny eli Ilkka Lipsanen.

Nokian kaupunki myöntää vuosittain Tapsan Tahdit -musiikkitapahtuman yhteydessä 10 000 euron arvoisen Iskelmä-Finlandia-palkinnon suomalaiselle kevyen musiikin esittäjälle, joka on ansiokkaasti esittänyt iskelmä- ja populaarimusiikkia.

Kevyen musiikin palkinto myönnettiin torstaina jo 17. kerran. Danny on iloinen siitä, että hän sai palkinnon Tapio Rautavaaran nimikkotapahtumassa.

– Tapsa oli aikanaan yhteistyökumppanini D-Tuotannossa. Tuotti erityistä mielihyvää kuulla, että minut palkitaan huomionosoituksella juuri täällä. Rautavaaran merkitys urheilijana ja laulujensa kautta on ollut minulle aina suuri. Hän oli aikanaan suuri suomalainen ihminen ja taiteilija, Danny sanoo.

Voittajan valitsi ammattilaisraati, jonka puheenjohtajana toimi sanoittaja ja muusikko Turkka Mali. Malin mukaan Danny tavallaan aloitti koko iskelmä- ja show-kulttuurin Suomessa.

– Tällä kertaa palkinnon sai mies, joka on kokenut nuorten ihailijoitten hysterian, varttuneemman väen suosion, levylistojen ykköspaikkoja ennätysmäärän sekä auttanut urallaan kymmeniä artisteja tietotaidollaan. Mies, joka sympaattisuudellaan ja esimerkillisellä jämptiydellään on todellakin tämän Iskelmä-Finlandiansa ansainnut, Mali sanoo raadin perusteluissa.

Ura alkoi 1960-luvulla

Ilkka Lipsanen aloitti musiikkiharrastuksen jo vuonna 1954, kun hän sai ensimmäisen kitaran ja mikrofonin. Syksyllä 1963 Lipsanen aloitti The Islanders -yhteen laulusolistina, jolloin hän otti käyttöön taiteilijanimensä Danny.

Hänen ensimmäinen hittinsä oli East Virginia. Vuonna 1966 Danny perusti oman D-tuotanto -yhtiön ja alkoi kiertää maata Danny Show'lla.

1960-luvun menestysbiisejä olivat Kesäkatu, Vähän ennen kyyneleitä, Salattu suru ja Hiljainen kitara.

Levylistoille Lipsanen ylsi 1960-luvulla peräti 60 kappaleella. 1970- ja 1980-luvuilla yhteistyö Armi Aavikon kanssa synnytti duettona menestysbiisit Tahdon olla sulle hellä sekä Kaiken sulle antaisin. Yhteensä Dannylla on ollut 98 listamenestyskappaletta ja hän on julkaissut 18 studioalbumia.

Lipsasesta on tehty kolme kirjaa ja musikaali. Hänet on palkittu mm. Erikois-Emmalla. Hänelle on myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan ritarimerkki ja musiikkineuvoksen arvonimi.

Danny on ilmoittanut, että lokakuusta 2018 tammikuuhun 2019 ulottuva kiertue olisi hänen uransa viimeinen iso kiertueensa.

– On haikeaa ja vaikeaa luopua tästä kaikesta. Siksi tuntuu erityisen hyvältä saada Iskelmä-Finlandia juuri nyt, viimeisen täysimittaisen kiertueen alla, Lipsanen sanoo.

Aiemmin Iskelmä-Finlandia -palkinnon ovat saaneet Markku Aro (2017), Suvi Teräsniska (2016), Pate Mustajärvi (2015), Katri Helena (2014), Pave Maijanen (2012), Pepe Willberg (2011), Laura Voutilainen (2010), Charles Plogman (2009), Olli Lindholm (2008), Paula Koivuniemi (2007), Eino Grön (2006), Jari Sillanpää (2005), Matti ja Teppo (2004), Kari Tapio (2003), Marion Rung (2002) ja Antti Huovila (2001).

Palkinto jaettiin nyt 17. kerran. Iskelmä-Finlandiaa ei jaettu vuonna 2013..

Pelastuslaitos on saanut sammuttaa maastopaloja mm. Ruovedellä, Virroilla, Sahalahdella, Juupajoella ja Urjalassa.

Likimain kaikkien syy lienee salamointi. Tyypillisesti hätäkeskus on saanut tiedon savusta metsässä, ja paikalta on löytynyt salamaniskun sytyttämä pitkään kuivunut maasto.

Varsinkin Juupajoella oli tapauksia, joissa tuli levisi metsästä rakennuksiin. Rahalliset vahingot eivät liene kovin suuria. Noin hehtaarin metsäpaloja on kuitenkin ollut. Sellainen on jo tuntuva taloudellinen menetys.

Tehtävien yhtäaikaisuus toi omat ongelmansa. Tampereella oli paljon ukkosen tuomia automaattihälytyksiä, joissa ei ollut paloa. Tarkistuskäyntiinkin menee aikaa.

Sähkökatkoja oli jonkin verran. Ruovedellä oli aamuyöllä enimmillään 1200 taloutta ilman sähköä, Virroilla vajaat kaksi sataa. Nyt jännitteet on saatu takaisin lähes kaikille.

Vettä satoi paikoin runsaasti, mutta määrät vaihtelivat kovasti. Paikoin vettä tulvi kaduille ja kellareihin, mutta erityisen suuria tulvavahinkoja ei Pirkanmaalla ollut tiedossa ainakaan perjantaiaamuna.

Popeda-yhtye juhlii 40 vuottaan lauantaina Tampereen Ratinan stadionilla. Vuonna 1977 perustetun tamperelaisbändin historiikki julkistettiin jo viime syksynä, mutta juhlakonsertti siirtyi tähän vuoteen.

Stadionkeikka jännittää mukavalla tavalla laulaja Pate Mustajärveä.

– Tämä on kotikentällä ja vain meitä varten, tähän astisen uramme suurin keikka, Mustajärvi kertoo Ylelle.

Juhlan kunniaksi pyysimme faneja ja hikistä kesää viettäviä pirkanmaalaisia laulamaan Kuuma kesä -kappaletta. Hulvattoman acapella-version voit kuunnella Yle Areenasta.

Halusimme kuulla myös, mitä lapset ovat yhtyeen musiikista mieltä. Kysyimme tamperelaispäiväkodissa, ovatko 4–6-vuotiaat lapset kuulleet Popedasta.

Harva oli. Silti vuonna 1984 julkaistu Sukset-kappale sai hyvän vastaanoton.

– Oli kyllä sellanen laulu, että kyllä nauroin paljon, Amelia Perttula, 6, sanoo.

Lasten reaktiot voit katsoa Yle Areenasta. Sieltä selviää myös, mikä on Costello Hautamäen ja Pate Mustajärven lempi-Popeda-biisi.

Lue myös:

Käy niin kuin Kälviällä, lauletaan tunnetussa biisissä, mutta mitä Kälviällä oikein kävi?

Pate Mustajärvi sateenkaari-logosta ennen Ratinan-keikkaa: “Me olemme niin äijiä, että sateenkaaret, rakkaus tai ponipiirrokset eivät machoutta hetkauta”

"Olen maailman toiseksi huonoin laulaja!" Ja silti fanit laulavat tunteella Popedan Kuumaa kesää – video

Popedan 40 vuotta mahtuu 600 sivuun – "Jos joku tulisi takahuoneeseen ennen keikkaa, varmaan yllättyisi"

Pate Mustajärvi: Ylpeästi juntti ei ole ahdasmielinen ja typerä

Tampereella on murtauduttu Postin noutopisteeseen. Asiakkaiden ulkomailta ja Suomesta tulleita paketteja on viety runsaasti.

Postin ryhmävastaava Terhi Väisänen sanoo, että arviolta pari sataa pakettia on viety. Posti on tehnyt rikosilmoituksen.

Noutopiste sijaitsee Insinöörinkatu 40:ssä Hervannassa. Ennen kuutta aamulla töihin tullut henkilökunta havaitsi murron.

Asiakkaat eivät saa korvausta Postilta, jos paketteja ei saada takaisin. Korvauksia pitää hakea omilta vakuutusyhtiöiltä.

– Posti ei valitettavasti korvaa ulkopuolisen aiheuttamaa tuhoa, Väisänen kertoo.

Saman vahvistaa Posti virallisessa asiakastiedotteessaan.

– Koska kyseessä on ulkopuolisen aiheuttama vahinko, jota emme ole voineet välttää ja jonka seurauksia emme ole voineet ehkäistä, on tekijä siitä vastuussa. Posti ei valitettavasti korvaa vahinkoa tällaisessa tapauksessa. Halutessaan vastaanottaja voi olla yhteydessä lähettäjään, Posti sanoo.

Henkilökunta huomasi asian aamulla

Murron vuoksi pakettien noutopiste oli suljettuna torstaina, mutta perjantaina se on ollut auki.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marja Kiiski Sisä-Suomen poliisista sanoo, että murto tapahtui keskiviikon ja torstain välisenä yönä.

– Odotamme vielä Postilta tietoa siitä, mitä on viety. Emme tässä vaiheessa kerro mahdollista tekotapaa. Henkilökunta on huomannut asian aamulla. Tällä hetkellä tekijöistä ei ole tietoa, Kiiski sanoo.

Asiasta kertoi ensin Iltalehti.

Murron vuoksi Postin toimipiste kerää noutopisteessä tietoa asiakkailta, mikä on varastetun paketin lähetystunnus, lähetyksen sisältö, lähettäjä- ja vastaanottajatieto ja lähetysajankohta. Tiedot toimitetaan poliisille.

Suksi, suksi ei luista mihinkään, kaikui takavuosina koulun diskossa.

Ja sitten tuli se jännin kohta: Ja nyt jätkä se kuokka tänne tai käy niin kuin Kälviällä.

Popedan vuonna 1984 julkaistun Sukset-kappaleen sanonta Käy niin kuin Kälviällä herättää jatkuvasti kysymyksiä sosiaalisessa mediassa.

Mitä tämä tarkoittaa? Mitä siellä Kälviällä oikein kävi?

Tai Käläviällä, kuten paikalliset sanovat.

Popeda-yhtye juhlii 40 vuottaan lauantaina Tampereen Ratinan stadionilla. Vuonna 1977 perustetun tamperelaisbändin historiikki julkistettiin jo viime syksynä, mutta juhlakonsertti siirtyi tähän vuoteen. Konsertissa kuullaan todennäköisesti myös Sukset-biisi.

Mikä Kälviä?

Kälviä on pieni vajaan 5 000 asukkaan kylä Keski-Pohjanmaalla. Nykyään se kuuluu Kokkolaan. Sanonta on todennäköisesti tunnetuin asia, mikä Kälviästä tiedetään. Ellei sitten lasketa edesmennyttä kansanedustaja Lucina Hagmania. Tai no, kummastakaan ei valtaosa suomalaisista ole todennäköisesti kuullut.

Keskustelupalstat tietävät kuitenkin kertoa, että Popeda-yhtye on ajanut kolarin Kälviällä. Olisiko se syy sanoitukseen?

Popedan keulakuva Pate Mustajärvi on perjantaina kiireinen valmistellesssaan keikkaa.

Hän viestittää lyhyesti, ettei sanoituksella ole mitään tekemistä kolarin kanssa. Kolari sattui laulun julkaisun jälkeen.

– Kyseessä on härski vitsi 1970-luvulta, Mustajärvi viestittää, ja on taas jo menossa.

Taustalla tarina

Tästä tarinasta on useita variaatioita. Yleensä niissä on piika ja renki.

Helsingin kaupunginkirjastolla on verkkotietopalvelu iGS, jolle voi lähettää kysymyksen aiheesta kuin aiheesta. Palvelu rakennettiin Bill ja Melinda Gatesin rahoilla.

Tietopalvelulta kysyttiin jo vuonna 2002, mistä sanonta Käy niin kuin Kälviällä juontaa juurensa.

Helsingin kaupunginkirjaston vastauksen mukaan perustarina menee suurin piirtein näin:

– Renki oli ihastunut samassa talossa olevaan piikaan ja eräänä iltana päätti rohkaista hurjaa luontoaan ja vähän neuvoa-antavaa otettuaan uskaltautui tunkeutua aittaan, jossa piika nukkui. Lyhyen sananvaihdon jälkeen rengin mahdollisuudet alkoivat näyttää varsin vähäisiltä, joten hän tarrautui viimeiseen oljenkorteen ja ärähti piialle: Jos et anna, niin käy niin kuin Kälviällä, kaupunginkirjasto kirjoittaa.

– Mitä siellä Kälviällä sitten kävi? piika kysyi seuraavana aamuna.

Renki pälyili ympärilleen, naurahti hieman ja tokaisi:

–En saanut.

Kaupunginkirjaston mukaan kyseessä onkin tavallaan kompa. Kälviällä ei ollutkaan tapahtunut mitään, vaan renki käytti lausetta luodakseen vaikutelman uhkaavasta tilanteesta.

Sanonta on niin vanha ja hämärä, että osa tarkoittaa sillä arkikielessä myös sitä, etteivät asiat mene suunnitelmien mukaan.

Toimittaja on syntynyt ja asunut 18 vuotta Kälviällä.

Lue myös:

Manserockin äijäosasto Popeda juhlii nelikymppisiään – lapsilta mykistynyt reaktio yhdestä bändin suosituimmasta laulusta

Pate Mustajärvi sateenkaari-logosta ennen Ratinan-keikkaa: “Me olemme niin äijiä, että sateenkaaret, rakkaus tai ponipiirrokset eivät machoutta hetkauta”

"Olen maailman toiseksi huonoin laulaja!" Ja silti fanit laulavat tunteella Popedan Kuumaa kesää – video

Popedan 40 vuotta mahtuu 600 sivuun – "Jos joku tulisi takahuoneeseen ennen keikkaa, varmaan yllättyisi"

Tampereen Ratinan stadionilla on kuuma. Vuorokautta ennen Popedan 40-vuotisjuhlakonserttia lavan edustalla hikoilevat Popedan jäsenet Costello Hautamäki, Lacu Lahtinen ja Vatasen perhe Siilinjärveltä.

Yle teki pari viikkoa sitten etsintäkuulutuksen, jossa innokaita Popeda-faneja pyydettiin kertomaan suhteestaan bändiin. Vatasen perhe ilmoittautui ja Yle järjesti heille tapaamisen bändin kanssa Ratinan stadionkeikan esiintymislavalle.

Paikalla ovat perheen äiti Taru, isä Tomi ja lapset Lotta, 17, Kalle, 14, ja Severi, 12. Jokainen perheenjäsen tunnustautuu Popedan faniksi ja bändin tuotanto raikaa Vatasen perheessä päivittäin.

Jotain fanituksen tasosta kertoo perheen tyttären Lotta Vatasen pohjetta komistava Costello Hautamäen tatuointi. Nuori nainen kertoo käyvänsä kaikki Popedan keikat, joille alaikäisenä pääsee.

– Parikymmentä keikkaa on tullut nähtyä. Tämä on tälle kesälle viides.

Costello Hautamäki kertoo tietävänsä muidenkin tatuoineen nimensä ihoonsa.

– Toistakymmentä nimmaritatskaa taitaa olla. Se on merkkiuskollisuutta, osoitus siitä, että Popeda on kova bändi.

Hautamäki muistelee huvittuneena sutaisseensa Kanarialla erään fanin olkapäähän nimikirjoituksensa.

– Sanoin perään, että kovat jätkät ottavat nimmarin tatuointina. Seuraavana päivänä hän tuli esittelemään tatuointiaan.

Pitkän linjan muusikko ymmärtää fanien merkityksen. Hautamäki tietää, että 40-vuotinen ura ei olisi ollut mahdollinen ilman kannattajien tukea.

– Ilman faneja ei olisi bändiä. He tekevät meidät.

Promoottori Timo Isomäki ei peittele innostustaan keikan alla.

– Onhan tää hienoo! 30 000 ihmistä, lauantai ja Tampere. Tämä on äärimmäinen huipennus.

– Bändi on aivan hirveessä tikissä, ja huomenna tullaan näkemään lauteilla sellainen hiottu timantti, että ei paremmasta väliä.

Popeda astuu lauteille noin kello 20.30. Konsertti päättyy ilotulitukseen noin kello 23.00.

Lue myös:

Käy niin kuin Kälviällä, lauletaan tunnetussa biisissä, mutta mitä Kälviällä oikein kävi?

Manserockin äijäosasto Popeda juhlii nelikymppisiään – lapsilta mykistynyt reaktio yhdestä bändin suosituimmasta laulusta

"Olen maailman toiseksi huonoin laulaja!" Ja silti fanit laulavat tunteella Popedan Kuumaa kesää – video

Pate Mustajärvi sateenkaari-logosta ennen Ratinan-keikkaa: “Me olemme niin äijiä, että sateenkaaret, rakkaus tai ponipiirrokset eivät machoutta hetkauta”

Tamperelaisterasseilla istuskelee elokuun alun hellepäivänä muutamia ihmisiä varjojen alla lounasta syöden. Jokunen on ottanut myös huurteisen.

Kesälomakauden päättyminen ei ole ainoa syy siihen, että vapaita paikkoja löytyy terasseilta kosolti. Kesäisen sään tultua jo toukokuussa janoinen kansa suorastaan ryntäsi sisätiloista ulkoterasseille. Kesäkuussa tahti ravintoloiden terasseilla jatkui samanlaisena.

Kun suosituin lomakausi ja heinäkuun helteet saapuivat, iski ihmisiin turnausväsymys.

– Tämä on ollut mun mielestä liian piinaava kesä kaikille. Ihmiset ovat rannoilla, mökeillä ja kotona grillaamassa. Toivoisin, että ensi kesänä olisi edes pikkuisen viileämpää, panimomestari Sam Viitaniemi Panimoravintola Plevnasta sanoo.

Ratikkatyömaa vaikuttaa, terasseilla istutaan iltaisin

Heinäkuu on todettu asiakasmäärien suhteen touko- ja kesäkuuta hiljaisemmaksi myös ravintola Telakassa. Ravintolapäällikkö Tiina Tökkäri kertoo, että asiakkaita on käynyt suunnilleen saman verran kuin viime vuoden sateisina heinäkuun päivinä.

– Pitkään jatkunut helle on tähän varmasti yksi syy, mutta toinen syy voi olla ratikkatyömaa, joka on vähentänyt niin sanottuja Suomi-turisteja, joita on aiemmin käynyt heinäkuussa enemmän.

Pirkanmaan Osuuskaupan ketjuravintoloissa helle ei ole ainakaan laskenut asiakasmääriä, sanoo toimialajohtaja Anna Mari Koutroukides.

– Uskon, että näin helteillä ihmiset viettävät päivisin aikaansa rannoilla tai mökeillä, mutta iltaisin suunnataan sitten terasseille. Kauppa on käynyt meillä koko kesän hyvin.

Turistina kotikaupungissa voi piipahtaa terassilla

Nokialainen Jarmo Vehmas syö lounasta terassilla. Ruokajuomana alas menee vesi ja olut. Hän kertoo syövänsä lounasta ulkoterasseilla muutamana päivänä viikossa.

– Mää en kesäterasseilla juuri käy, jollei lasketa sitten näitä lounaspyrähdyksiä. Minulla on iltaisin, viikonloppuisin ja lomalla muutakin tekemistä.

Tamperelaiset Riitta ja Sakari Autero ovat puolestaan lähteneet turisteiksi kotikaupunkiinsa.

– Terasseilla piipahdetaan silloin tällöin fiiliksen mukaan, mutta kyllä se aika menee enimmäkseen tuolla mettän syrjässä, Sakari Autero kertoo parin kesänvietosta.

Riitta Auteron mielestä kesäiset kaupunkikäynnit ovat heille kuin pieni loma.

– Me leikitään aina sellaista, että olemme turisteja, kun tulemme tänne kaupunkiin käymään ja silloinhan voi piipahtaa vaikka terassilla.

Maaliskuun alusta voimaan tullut uusi alkoholilaki ei ole aiheuttanut ryntäystä alkoholin ulosmyyntilupien hankintaan. Niitä on hankittu koko maassa muutamia satoja, mikä on suhteellisen vähän Suomen tuhansien ravintoloiden mittakaavassa.

Pienpanimossa iloitaan uudesta alkoholilaista

Panimoravintola Plevnan panimomestari Sam Viitaniemi on ottanut alkoholilain uudistuksen ilolla vastaan, vaikka itse ravintolasta olutta ei ulos myydäkään. Myynti tapahtuu panimon nimissä, mutta kaupat tehdään baaritiskillä panimon omaan kassakoneeseen.

– Me olemme odottaneet tätä yli 20 vuotta. Tämä on kyllä aivan uskomattoman hieno juttu. Nyt me saamme myydä omia oluitamme aina 12 prosentin vahvuuteen asti tästä mukaan. Se on mennyt ihmisille todella hienosti läpi, Viitaniemi hehkuttaa.

Pirkanmaan Osuuskaupan ravintoloissa uusi alkoholilaki on otettu vastaan maltillisesti. Jatkoaikalupia, jotka mahdollistavat ravintolan aukio-olon aamuneljään asti, on hankittu tähän mennessä kaksi.

– Pohdinnassa on vielä muutama jatkoaikalupa. Lisäksi olemme ottaneet maltillisesti käyttöön häppärin eli happy hour -mahdollisuuden, Anna Mari Koutroukides Pirkanmaan Osuuskaupasta sanoo.

– Ulosmyyntilupia emme ole hankkineet. Keväällä avatusta Puisto-ravintolasta olutta tai siidereitä voi toki mukaansa ostaa, mutta ne myydään kaupan puolelta, eikä siihen tarvita erillistä ulosmyyntilupaa.

Ravintola Telakasta kerrotaan, ettei uusi alkoholilaki ole vielä vaikuttanut heidän toimintaansa, mutta ensi vuonna tilanne voi muuttua.

– Meillähän on nyt lupa pitää ravintolaa auki kolmeen ja todennäköisesti haemme ensi vuonna lupaa pitempään aukioloaikaan, Tiina Tökkäri sanoo.

Alkoholilaki vaikuttaa ostoihin kaupassa, muttei ravintolassa

Terassiasiakkaista Jarmo Vehmas ei näe uudella alkoholilailla olleen minkäänlaista vaikutusta hänen elämäänsä ravintoloiden osalta, mutta päivittäistavarakaupan osalta kyllä.

– Kaupasta tulee ostettua sen verran vahvaa olutta kuin sieltä nykyään saa. IPA-oluet ovat minun suosikkejani ja siinä ryhmässä nämä entisen A-oluen vahvuiset ovat aivan ykkösiä.

Terassilounaalla piipahtanut Johanna Lystilä ei ole huomannut lain muutosta mitenkään.

– Lapset ovat niin pieniä, että ei se ole kyllä vaikuttanut minuun millään lailla. Jos nyt kerran tai kaksi vuodessa käyn ulkona niin ei siinä ole juurikaan merkitystä, millainen alkoholilaki on.

Lue myös:

Tee helppo testi: Kuinka monena päivänä olet tissutellut? "Tällä tasolla ollaan jo kaltevalla pinnalla"

Tuikku murheeseen vain syventää murhetta – väitöstutkimus vahvistaa alkoholin ja masennuksen yhteyden

Liki 1 200 uutta ravintolaa tarjoilee alkoholia nyt aamuyöhön – katso kuinka monta uutta lupaa kotikuntaasi on tullut