Aamun työmatkaliikenteessä on ollut ruuhkaa kahdeksan molemmin puolin. Esimerkiksi Tampereelle kohti rantaväylää suuntautuva liikenne oli vilkasta ja pysähteli ajoittain. Samoin Kangasalta keskustaan päin tuleva liikenne kulki varsin hitaasti.

Myös kolmostiellä Hämeenkyröön päin on ollut jonoa. Eniten liikenteeseen tuo hankaluuksia luminen keli. Lue lisää auraustöiden sujumisesta: Kinokset paikoin puolimetrisiä – koko Tampereen kaupungin aurauskalusto liikenteessä

Taksitolpilla aamu on ollut tavanomainen.

Bussimatkustajilta löytyy ymmärrystäkin

Linja-autoliikenteessä jää paljon vuoroja ajamatta. Tampereen seudun joukkoliikenteestä ovat tänään pois pelistä esimerkiksi linjat 6, 9 ja 10. Monilla muilla linjoilla ajetaan reilusti harvennetuilla vuoroilla. Bussien aikataulut voit tarkistaa joukkoliikenteen sivuilta.

Yle Tampereen toimittajan Anna Sirénin mukaan busseissa on vaihtelevasti matkustajia, mutta kaikissa on tilaa. Jouni Martikainen palasi takaisin kotiin keskustorilta, kun sopivaa bussia ei tullutkaan.

– Päivän suunnitelmat menivät ihan sekaisin, mutta täytyy sitä mielenilmaustakin ymmärtää, Martikainen sanoo.

– Lakkoaamu ei vaikuttanut arkeeni, mutta onhan se hankalaa monille, jotka ovat julkisen liikenteen varassa, sanoo kelitilannetta keskustassa seurannut Aarne Hakkarainen.

Mielenosoittajia noin tuhat Pirkanmaalta

Aktiivimallin vastainen mielenilmaus on pysäyttänyt Pirkanmaalla mm. rakennustyöt ja monet teollisuuslaitokset. Mieltä osoittamaan on Pirkanmaalta lähdössä jo pelkästään SAK:n kuljetuksilla noin tuhat ihmistä.

Mukaan oli lähdössä Keskustorilta myös Airi Leponiemi.

– Ilman muuta, koska ollaan niitä onnellisia, jotka on päässyt työpaikalta eläkkeelle. Mutta niitä on paljon, jotka eivät pääse. Tämä on hyvin tärkeä juttu meille eläkeläisillekin. Toivon, että mahti näkyy siellä meidän hallitukselle, Leponiemi sanoo.

Bussin kyytiin nousijoiden kylteissä luki mm. "Kun haluaa kyykätä, voi mennä salille." Solidaarisuussyistä oli liikkeellä myös Timpsana esiintynyt mies.

– Tämä on perseestä suoraan sanottuna. En ole keneltäkään myönteistä kuullut aktiivimallista. Se on pelleilyä ja vie leivän suusta.

Koulut ja päiväkodit toimivat pääosin normaalisti

Tampereen kaupungin päiväkodit, perusopetuksen koulut, esiopetus sekä aamu- ja iltapäivätoiminta toimivat pääosin normaalisti. Myös ruokailu ja erityislasten kuljetukset toimivat näillä näkymillä tavalliseen tapaan, kerrotaan Tampereen kaupungilta.

Toisaalta esimerkiksi Ylöjärvellä osa palveluliikenteen, koulukyytien ja seudullisen joukkoliikenteen vuoroista jää liikennöimättä.

Tampereen työväen teatterin uusi johtaja on monipuolinen teatterintekijä Otso Kautto. Maarit Pyökäriä seuraava Kautto on näytelmäkirjailija ja ohjaaja, joka tunnetaan muun muassa kiertävästä Quo Vadis -ryhmästä.

Otso Kautto on tuottelias näytelmäkirjailija, jonka tuotannossa suurta roolia näyttelevät lasten- ja nuortennäytelmät. Draamatekstien lisäksi hänen kynästään on lähtenyt runoja ja romaani, ja hän on toiminut myös kääntäjänä. Vuonna 1962 syntyneen Kauton omia tekstejä on käännetty seitsemälle eri kielelle.

TTT:n tulevaa johtajaa on vuosien saatossa luonnehdittu niin boheemitaiteilijaksi kuin oman sukupolvensa outolinnuksikin. Persoonallisen teatterintekijän nimi saatetaan kulttuuripiirien lisäksi muistaa myös urheilun puolella, sillä Kautto on entinen maajoukkuetason uimari.

Lisää yhteistyötä ryhmien kanssa

Vaikka laitosteatterissa on Otso Kauton mukaan paljon hyvää, hän lupaa muokata TTT:n toimintakulttuuria. Odotettavissa on ainakin lisää yhteistyötä teatteriryhmien kanssa.

– Sitä on haluttu tässä maassa pitkään, mutta se ei ole oikein kunnolla käynnistynyt. Jotenkin näkisin, että TTT olisi tässä jonkinlainen pilotti- ja malliteatteri, Kautto sanoo.

Tampereen työväen teatteri on ollut keskustelun ytimessä sen jälkeen kun kulttuurin valtionosuustyöryhmä esitti talon kansallisnäyttämön aseman poistamista ja samalla kahden miljoonan euron lovea vuotuiseen budjettiin. Uusi johtaja ei suostu olemaan huolissaan esityksestä.

– Lähden siitä, että se ei toteudu. Esitys on jossain määrin absurdi ja osuu juuri niihin, joiden asemaa on haluttu parantaa – eli freelancereihin ja teatteriryhmiin. Tavallaan tällä ehdotuksella ammutaan omaan nilkkaan, Otso Kautto sanoo .

Maarit Pyökäri jää eläkkeelle Tampereen työväen teatterin johtajan paikalta syyskuun alussa. Otso Kautto aloittaa johtajana ensi vuoden alussa. Hän on aloittanut jo nyt työt teatterissa erityistehtävissä ja viimeistelee samalla väitöskirjaansa Teatterikorkeakouluun.

Korjattu otsikkoa 2.2. klo 10.06: Kautto aloittaa johtajana vuoden 2019 alussa.

Täydennetty juttua klo 14.16 Otson Kauton kommenteilla.

Tamperelaisten jalkapallojunioreiden treenipaikka, Hervannan Jalitsu-halli on painunut kasaan. Ylipainehalli ei kestänyt torstaina katolle satanutta lumimäärää. Edellisen kerran halli jouduttiin sulkemaan lumikuorman vuoksi kaksi vuotta sitten.

Ensimmäiset oireet hallin painumisesta havaittiin Tampereen Kisatovereiden harjoituksissa torstai-iltana. Halliyhtiön johtokunta päätti pikaisesti lopettaa treenit ja tyhjentää hallin. Sisäpaineen nostamisesta huolimatta halli oli perjantaiaamuna niin kasassa, että se päätettiin tyhjentää kokonaan isompien vaurioiden välttämiseksi.

– Viikonlopun aikana vanhemmat ja seurojen ihmiset aloittavat jumalattomat lumenluontitalkoot. Jos halli on rikki, se korjataan, puhalletaan uudestaan pystyyn ja jatketaan sen jälkeen jalkapallon peluuta, summaa Jari Kosola Jalitsun hallituksesta.

Halliin pääsee Jari Kosolan arvion mukaan pelaamaan viikon tai kahden kuluttua. Korjauskustannuksia voidaan arvioida vasta, kun vaurioita on päästy tutkimaan.

Talkoolaisille tarjotaan tietysti makkaraa ja pullaa ja korjaaminen maksaa jotain. Mutta raha on vain rahaa. Jari Kosola

– Talkoolaisille tarjotaan tietysti makkaraa ja pullaa ja korjaaminen maksaa jotain. Mutta raha on vain rahaa. On hyvä, ettei kukaan jäänyt alle eikä sattunut mitään vahinkoa, hän sanoo.

Tamperelaisten jalkapalloseurojen ja Tampereen kaupungin yhdessä toteuttama Jalitsu-halli otettiin käyttöön vuonna 2012. Hallissa harjoittelevat pääasiassa TKT:n, Ilveksen, Tampereen Palloveikkojen ja PP-70:n juniorit. Väliaikaisten harjoitustilojen löytäminen heille ei olekaan yksinkertaista.

– Tässä onkin pieniä naamanvääntöä, että mihin saamme joukkueet harjoittelemaan. Koitetaan valjastaa kaupungin resurssit kenttien ja harjoittelupaikkojen osalta niin hyvin kuin mahdollista, Kosola kertoo.

– En tiedä, pitääkö palata vanhan liiton harjoitteluun. Eli lähdetään lenkille ja punttisalille.

Hälytys Hämeenkyrön taajaman länsipuolella sijaitsevalle palopaikalle tuli noin kello 6.30 maanantaiaamuna.

Paikalle saapui useita pelastuslaitoksen yksiköitä. Tuli oli saanut kuitenkin niin suuren vallan, että rakennusta ei voitu enää pelastaa.

Palontien varrella sijaitseva omakotitalo oli pienikokoinen, pinta-alaa noin 40 neliömetriä.

Talon isäntä oli jo lähtenyt töihin. Kotona ollut emäntä pääsi omin avuin ulos palavasta rakennuksesta. Muita ei paikalla ollut.

Pelastuslaitoksen ja poliisi palontutkijat käyvät tänään selvittämässä onnettomuuden syytä.

Juttua on päivitetty 5.2. kello 9.50.

Työttömyysturvaan liittyy paljon sääntöjä, pykäliä ja byrokratiaa. Toivoisimme nyt työttömien omia kirjoituksia siitä, miten tässä sähköisen asioinnin ja raportoinnin maailmassa suunnistetaan ja millaisiin tilanteisiin siellä päädytään.

Työttömältä vaaditaan toimeliaisuutta monin tavoin. Vuoden alusta voimaan astunut aktiivimalli tuo työttömälle lisää velvoitteita tai työttömyysturvaa leikataan.

Millaisiin tilanteisiin olet työttömänä sääntöviidakossa joutunut? Miten keikkatyöt, kurssit tai koulutukset ovat vaikuttaneet työttömyysturvaasi? Mikä estää juuri sinua työllistymästä? Pitäisikö nykyisiä käytäntöjä muuttaa ja jos, niin miten?

Yle A-teema kerää tarinoita, kokemuksia ja ajatuksia aiheen tiimoilta tähän esimoderoituun keskusteluun. Julkaisemme kommenttejanne arkisin klo 9-17. Keskustelu suljetaan torstaina 8.2. klo 17. Voit osallistua keskusteluun nimimerkillä. Kirjoituksia voidaan käyttää myöhemmin julkaistavissa jutuissa. Voit lähettää kirjoituksesi myös A-teeman sähköpostiin: ateema@yle.fi.

Aktiivimalli on suututtanut suomalaisia. Miksi tekevälle ei löydy työtä, eikä työ löydä tekijäänsä? A-teema kysyy myös, mikä estää työllistymisen ja minkälaiselta työelämä näyttää tulevaisuudessa? A-teema: Työtä! torstaina 15.2. klo 21.00 TV1 ja Yle Areena. #ateema

Lähes kymmenen vuotta sitten Markus Lintunen päätti kokeilla taksinkuljettajan töitä. Siitä pitäen mies on ajanut mittariautoa Pirkanmaalla ja kauempanakin.

– Se lipsahti vakituiseksi, kun tämä oli niin mukavaa hommaa.

Mukavinta Lintusen mukaan on ennalta-arvaamattomuus. Ikinä ei tiedä mihin matka vie ja minkälainen ihminen kyytiin tulee. Matkalla kuulee paljon hienoja tarinoita.

Arkisin Lintunen ajaa päivävuoroja ja viikonloppuisin yövuoroja. Perjantai- ja lauantaiyöt menevät ratissa, koska silloin on paljon asiakkaita.

– Tulen humalaisten kanssa hyvin toimeen. He ovat rempseitä ja rehellisiäkin.

Tulot riippuvat ajokilometreistä ja kellonajoista

Markus Lintunen toteaa taksin olevan mukana ihmisten arjessa ja juhlassa, iloissa ja suruissa. Kuljettajan on mukauduttava asiakkaan mielentilaan ja käyttäydyttävä siten, että matka sujuu hyvin.

– Ihmiset olettavat, että tämä on simppeliä hommaa. Kyllä tässä on oltava sosiaalisia kykyjä ja pelisilmää.

Taksinkuljettaja ansaitsee keskimäärin 2000 euroa kuukaudessa. Aloittelevalle kuljettajalle kahdenkympin kyydistä jää käteen viisi euroa.

Kyllä tässä on oltava sosiaalisia kykyjä ja pelisilmää. Markus Lintunen

Lintusen mukaan palkka on sopiva työn vaatimuksiin nähden. Tuloihin voi vaikuttaa itsekin sen mukaan, miten paljon ajaa. On myös tiedettävä, mihin aikaan ja missä ihmiset kulloinkin liikkuvat.

– Sunnuntaina ei neljältä aamuyöstä kannata jäädä lähiön tolpalle, silloin mennään kaupungin keskustaan.

Taksinkuljettajista on ollut pitkään pulaa. Vaihtuvuus on kova, Tampereella 60 kuskia vaihtaa vuosittain muihin töihin. Markus Lintunen ei kuitenkaan muihin töihin hakaile.

– Hyvin harvoin harmittaa lähteä töihin. En muista koska viimeksi olisi harmittanut, hän sanoo.

Asiakkaiden turvallisuus vaarantuu

Kuljettajapula on eri puolella Suomea muuttunut jo krooniseksi. Tampereella haussa on jopa satoja kuljettajia.

Taustalla kummittelee Bernerin liikennekaari, joka avaa taksialan kilpailulle. Markus Lintusella on asiasta oma käsityksensä.

– Yksi taksinkuljettajilta vaadittava ominaisuus on nuhteettomuus. Tästä ilmeisesti tingitään.

Lintusen mukaan asiakkaiden on syytä pitää varansa, kenen kyytiin jatkossa menevät. Varoittavia esimerkkejä on vaikka Tukholmasta, jossa matkoista on saatettu periä roimia ylihintoja .

– Vaarana on, että ennemmin tai myöhemmin asiakkaita ryöstetään, Markus Lintunen arvioi.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy aloittavat tiistaina kello 7 ylityö- ja vuoronvaihtokiellon. Myös Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn päätti maanantaisessa kokouksessaan julistaa kunta-alalle työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi ylityö- ja vuoronvaihtokiellon huomenna kello 7 alkaen.

Jukon kielto koskee järjestön koko jäsenistöä kunta-alalla lukuun ottamatta viranhaltijoita, kiellon piirissä on myös OAJ:n jäseniä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n ylityö- ja vuoronvaihtokielto puolestaan alkoi tänään maanantaina.

Jytyn työtaistelun ulkopuolelle on rajattu työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piirissä eivät ole myöskään viranhaltijat, ja sellaiset yleistä turvallisuutta tai omaisuuden turvaamista koskevat työt, joita ei ole mahdollista siirtää myöhemmäksi.

Kunta-alan työsopimusneuvottelut kaatuivat sunnuntaina erimielisyyteen lomarahaleikkausten kompensoinnista. Palkansaajajärjestöt vaativat 150 miljoonan euron korvausta tänä ja ensi vuonna.

Kuntatyönantaja KT ei hyväsky vaatimusta, koska lomarahojen leikkaamisesta on sovittu kilpailukykysopimuksessa. KT:n mielestä vaaditut summat ovat kohtuuttomia.

Selvitimme, millaisia mahdollisia vaikutuksia ylityö- ja vuoronvaihtokielloilla saattaa olla.

1. Lapsia voidaan joutua hakemaan päiväkodeista

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto voi näkyä varhaiskasvatuksessa ja terveydenhuollossa, arvioi Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen.

– Varhaiskasvatukseen on määritelty tietty henkilöstömitoitus. Jos lastentarhanopettaja sairastuu tai on muuten poissa, niin päiväkodin johtaja joutuu soittelemaan vanhemmille, että tulkaa hakemaan lapsia pois, Luukkainen sanoo.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kertoo kuulleensa päiväkodeista, jotka ovat pyytäneet vanhempia hakemaan lapset päivähoidosta ajallaan, jotta ongelmia ylitöiden kanssa ei tulisi. Niemi-Laine kuitenkin korostaa, ettei ketään jätetä heitteille.

2. Terveydenhuollon aikoja saatetaan perua

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ennakoi, että ylityö- ja vuorovaihtokielto saattaa vaikuttaa erityisesti kiireettömän hoidon tuottamiseen.

Jukolla on hoitoaloilla jäseninä muun muassa terveydenhoitajia, puheterapeutteja ja psykologeja. Puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa, että jos työntekijä on poissa, niin muut eivät lähde paikkaamaan, jolloin varattu vastaanottoaika jää käyttämättä.

3. Leikkausten siirtyminen todennäköistä

Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi arvioi, että leikkauksia joudutaan siirtämään, sillä ne ovat valmiiksi tiukkaan aikataulutettuja ja viivästykset ovat tavallisia. Kirvesniemi vakuuttaa, että kenenkään henki tai terveys ei työtaistelukeinojen takia vaarannu.

4. Helsingin alueella metro- ja raitiovaunuvuoroja voi jäädä ajamatta äkillisten sairastumisten takia

Busseihin ylityö- ja vuoronvaihtokiellolla ei ole vaikutusta. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen liikennöintiyksikön johtaja Arttu Kuukankorpi kertoo, että maanantaina puoleenpäivään mennessä kaikki vuorot on ajettu tavallisten aikataulujen mukaan, mutta myöhemmin vaikutuksia voi olla enemmän.

– Sairastumisia on vaikea ennustaa. Meillä on jonkin verran työntekijöitä varalla, mutta jos sairastumisia tulee enemmän, varakuljettajat eivät riitä, Kuukankorpi sanoo.

Ajamatta jäävistä vuoroista tulee tietoa HSL:n poikkeusinfoon heti, kun tieto sairastumisesta tulee. Kuukankorpi suosittelee varaamaan enemmän matka-aikaa tärkeitä menoja varten.

5. Tampereella bussivuoroja voi jäädä ajamatta

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen TKL:n liikennejohtaja Ilkka Ala-Maakala kertoo, että maanantaina puoleenpäivään mennessä kaikki vuorot on saatu hoidettua. TKL:n kuljettajista noin 85 prosenttia kuuluu JHL:ään ja loput muihin liittoihin. Sairauslomat pyritään paikkaamaan kuljettajilla, jotka saavat tehdä ylitöitä. Ala-Maakala arvioi, että työtaistelutoimien pitkittyessä vuoroja voi jäädä ajamatta.

6. Katujen kunnossapito voi heikentyä

Porin kunta-alan yhteisjärjestön pääluottamusmies Tommi Raunela arvioi, että palvelujen heikkeneminen, kuten katujen kunnossapito ja pelastuslaitoksen toiminta, saattaa näkyä kuntalaisille jossain vaiheessa.

Tampereen Hämeensillan remontti näkyy liikenteessä tästä päivästä alkaen. Henkilöautoilijoiden elämään siltaremontilla on yksi merkittävä vaikutus: Hämeensillalla ei saa enää ajaa. Kielto astui voimaan maanantaina.

Silta varataan ainoastaan joukkoliikenteelle, huoltoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle. Käytännössä koko Tampereen keskustan halkovalla Hämeenkadulla ei saa enää ajaa yksityisautolla.

Busseillakin on aluksi käytössä vain sillan eteläinen sivu, sillä pohjoispuolen pintarakenteita aletaan purkaa. Jalankulkijat sen sijaan saavat kävellä sillan molemmin puolin koko remontin ajan.

Tiistaina 6. helmikuuta todenteolla alkavilla purkutöillä valmistellaan varsinaista sillan purkua. Pohjoispuolelta karsitaan työmaan valvojan Rambollin Mikko Vellamon mukaan aluksi rotvalli eli reunakiveykset, osa nupukivipinnasta sekä valaisimet. Näin saadaan jalkakäytävältä tilaa leveämmälle ajoväylälle.

Alkupurkujen jälkeen pohjoispuolen pintaan vedetään väliaikainen asvaltti ja kevyen liikenteen osuus kavennetaan noin kahteen metriin. Kun asvaltti on valmis, siirretään liikenne pidemmäksi ajaksi pohjoispuolelle. Kaikessa tässä menee aikaa noin kaksi viikkoa.

Liikennevalotkin poistetaan

Siltaremontin aluksi poistetaan myös liikennevalot molemmista päistä siltaa eli Tampereen teatterin kohdalta ja Hatanpään valtatien alusta.

Keskustorintorin päässä tämä johtuu Vellamon mukaan siitä, että bussien kääntymistä helpotetaan keskikorokkeen poistamisella, jonka myötä liikennevalotkin poistetaan. Hatanpään valtatien päässä syynä on se, että eri suuntiin Hatanpään valtatielle ja Hämeenkadulle kulkevien bussien kulku halutaan mahdollisimman sujuvaksi. Jos ongelmia ilmenee, pannaan paikoille tilapäiset liikennevalot.

Koko keskustan lukuisat liikenteen poikkeusjärjestelyt voit tarkistaa Tampereen kaupungin karttasovelluksesta.

Luonnonvoimat myöhästyttävät aikataulua

Tampereen Hämeensillan remontti myöhästyy aikataulustaan jo tänä keväänä, kiitos märän sään. Runsaan vesimäärän takia koskea ei saada kuivaksi alkuperäisen suunnitelman mukaan eli maaliskuun alussa.

Koski tyhjennetään kolmeksi päiväksi, jotta rakennustelineet saadaan paalutettua. Samaan aikaan alkaa myös väliaikaisen kevyen liikenteen väylän rakentaminen Verkarannan ja Värjärinkujan välille.

Näsijärven pintaa alennetaan Tampereen Sähkölaitoksen Energiamarkkinat-yksikön johtajan Jukka Jorosen mukaan parhaillaan juoksuttamalla täydellä teholla. Vettä kulkee 130 kuutiota sekunnissa, mikä alentaa järven pintaa päivässä noin sentin. Jos kaatosateita ei tule, koskea voidaan pitää tyhjänä maalis-huhtikuussa.

Vettä ei juoksuteta vain remontin takia, vaan järven pintaan tehdään parhaillaan kevätkuoppaa. Kevätkuopalla tehdään tilaa lumen sulamisvesille, jottei esimerkiksi Porissa tulvisi.

Jos koskea ei voisi pitää keväällä kuivana kolmen päivän ajan, on sillekin Mikko Vellamon mukaan varasuunnitelma. Silloin koskea juoksutettaisiin öisin ja päivällä virtaus pidettäisiin mahdollisimman pienenä, jotta telineet saa rakennettua. Tosin paalujen hyvää paikkaa olisi hankala katsoa, sillä kosken pohja on hyvin kivinen ja telineiden rakentaminen sillan alle olisi käytännössä mahdotonta.

Edessä kahden vuoden urakka

Kahden vuoden aikana Hämeensilta puretaan käytännössä kokonaan ja rakennetaan uudelleen. Alkuperäisistä osista uudelleen käytetään vain verhouskivet ja siltaa koristaneet patsaat.

Silta rakennetaan puoli kerrallaan. Ensin vuorossa on sillan eteläpuolen rakenteet. Silta pilkotaan osiksi ja toinen puoli tuetaan aina rakennustyön ajaksi.

Hämeensillan uusiminen maksaa yhteensä 4,3 miljoonaa euroa. Aikataulun mukaan silta saadaan valmiiksi lokakuussa 2019.

Penkkariajelut ajetaan tänä vuonna aivan uudella reitillä Tampereella. Syynä on Hämeensillan remontti ja ratikan rakentaminen.

– Uskon, että jokainen Tampereen keskustassa käynyt ymmärtää, ettei sinne voi lähteä yli 50 kuorma-autolla ajelemaan. Hämeenkatu on remontissa emmekä halua ruuhkauttaa Hämeenpuistoa ja Satakunnankatuakaan, sanoo lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio Tampereen kaupungilta.

Niinpä tällä kertaa abiturientteja kuljettavat kuorma-autot eivät lähdekään rautatieaseman kokoontumispaikalta Hämeenkadulle, vaan suuntaavat Rautatienkatua Erkkilän sillalle ja Tammelaan.

Hämeenkadun pätkä perinteen vuoksi

Tammelan puistokatua autoletka etenee yliopistolle, jonka edestä käännytään Kalevantietä oikealle. Reitti jatkuu Hatanpään valtatietä Koskipuistoon, jossa päästään ajamaan muutaman korttelin verran Hämeenkatua takaisin rautatieasemalle. Siellä käydään kääntymässä taas uudelle kierrokselle.

– Perinteinen penkkarireittihän on kulkenut eestaas Hämeenkatua. Halusimme säilyttää perinteestä edes sen pienen pätkän. Vähän jännittää, miten letka selviää sumppaamatta tuon rautatieaseman kierroksen, Suonio sanoo.

Lenkin pituus on 3,4 kilometriä. Se on siis yhtä pitkä kuin aiempi reitti Hämeenkadulla ja keskustassa.

Tammelantorin seudulla näkee hyvin

Tänä vuonna saatavien kokemusten ja rakennustöiden edistymisen perusteella punnitaan, toimiiko nyt ajettava reitti myös jatkossa. Aika varmaa kuitenkin on, että perinteistä reittiä ei päästä ajamaan ainakaan muutamaan vuoteen.

Yleisön kannalta hyviä katselu- ja karkinkalastuspaikkoja löytyy reitin varrelta useita. Koeajossa ajosuunta valikoitui juuri siksi, että näin päin ajettu on yleisön kannalta parempi. Jorma Suonio ennustaa, että Hämeenkadun varressa on tänäkin vuonna paljon yleisöä. Myös Hatanpään valtatien alkupäässä, Koskipuistossa näkee hyvin.

– Mutta yhtä hyvin kannattaa lähteä vaikka Tammelantorin kohdalle. Siinä on aika kiva paikka, hän vinkkaa.

Abiturienttien lukuloman käynnistävät penkkarit ovat tänä vuonna torstaina 15. helmikuuta. Ajelu käynnistyy kello 12. Yle lähettää tamperelaisten abiturienttien ajelun suorana Yle Areenassa.

Suomalaisia luonnehditaan usein ujoiksi ja vähäsanaisiksi, mutta kysymys rakkaudesta saa karskinkin rakennustyöläisen avautumaan.

– Oon rakastumassa. Se on kutkutusta vattan pohjassa, kertoo Jarkko Ruotsalainen, joka oli tavannut juuri ennen haastattelua uuden ihmisen.

– Tinderissä tapasin. Sitä voi rakastua ihan ensi silmäyksellä, Ruotsalainen myhäilee.

Pyynikillä sauvakävelylenkillä ollut mies taas ei usko rakkauteen ensi silmäyksellä.

– Rakkaudessa on oltava myös järkeä.

Se on elämää ylläpitävä voima. Ritva Pokkinen

Kysyimme tamperelaisilta, mitä rakkaus on.

– Aika pahan pistit. Se on semmosta kahden ihmisen välistä hyvää ystävyyttä. Ja hempeilyä, sanoo rakkaustotuuksien äärellä anonyymiksi jättäytyvä rakennustyöntekijä.

– Se on elämää ylläpitävä voima, sanoo Ritva Pokkinen.

Videolla kaksi leskeksi jäänyttä kertoo uudesta rakkaussuhteestaan.

– Mentiin naimisiin tuossa reilu vuosi sitten, kertoo Erkki Blom.

Katso videolta, missä Blom tapasi Heta Suvanto-Blomin, ja millä repliikillä hän avasi keskustelun.

Lue myös: Oudot tunteet: Rakastuminen, Mitä aivoissamme tapahtuu, kun rakastumme?

Tämän jutun kuvassa toinen tykkää toisesta ja toinen tykkää takaisin. Kirjakielen lisäksi asia selviää Pohjois-Savon-, Rauman-, Etelä-Pohjanmaan-, Tampereen sekä Etelä-Karjalan murteilla.

Suomen kielessä on valtava määrä murteita. Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen mukaan murteet voidaan jakaa kahdeksaan pääryhmään, joiden sisällä on useita eri murteita. Karkein jako tehdään itä- ja länsimurteiden välillä.

Tuo itä- ja länsimurteiden välinen henkinen välimatka saattaa olla huomattavasti pidempi kuin murrealueiden todellinen välimatka kartalla.

Esimerkiksi kuopiolainen saattaa hyvinkin ymmärtää, mitä lapualainen puhuu, mutta ihmettelee, miksi asia pitää tuoda esiin niin suoraan ja uhoamalla. Samaan aikaan lapualainen ei ymmärrä, miksi samaan asiaan ei saa kuopiolaiselta selvää vastausta.

Lappeenrantalaisella taas voi olla todellisia vaikeuksia ymmärtää turkulaisen vaikeaselkoista puhetta. Tai jos ymmärtääkin, niin matkia hän ei turkulaista osaa. Niin monimutkaiselta murre kuulostaa.

Sketsiohjelmien pussihousumiehelle nauretaan

Murteisiin liittyy voimakkaita mielikuvia. Ne ovat usein negatiivisia.

Itä-Suomen yliopiston kielitutkijat ovat huomanneet, että esimerkiksi Pohjois-Savon eli kansan kielellä Kuopion murteen puhujia pidetään yleisesti juntahtavina ja moukkamaisina maalaisina, joilla on vanhanaikainen kieli.

Se näkyy myös mediassa. Savoa "sönkkäävä" lupsakka pussihousumies kelpaa mielellään sketsiohjelmien ja elokuvien hahmoksi. Savolaisten kiireetöntä ja kiertelevää kieltä pidetään lystikkäänä hupimurteena, joka alkaa helposti naurattaa muita.

Hupimurteen maineesta seuraa surullinen kierre. Pääkaupunkiseudulle muuttaneet savolaiset ovat 1980-luvulla tehdyn tutkimukseen mukaan muuttaneet puhetapaansa kaikkein nopeimmin.

Murre onkin uskottavuussasia. Kuopiolainen huippuluokan neurokirurgi puhuu varmasti yleissuomea pitäessään luentoa lääkäripäivillä, vaikka sairaalan potilaille hän veivaisi savoa siinä missä muutkin.

Äijämeininkiä ja kovaäänisiä akkoja

Murteet voivat olla kuulijastaan hyvin eksoottisia tai sitten ärsyttää suunnattomasti.

Lounaismurteet kuten vaikkapa Porin seudun murteet käyvät tutkitusti itäsuomalaisia helposti hermoon, koska niiden rakenne eroaa merkittävästi muista murteista. Peräpohjalaismurteet eli kansan kielellä Lapin murteet taas saavat usein arvonnousua eksoottisuudellaan.

Murteissa merkitystä onkin sillä, keneltä kysyy. Turkulaisten mielestä Tampereella puhutaan vanhahtavaa ”böndeläistä” murretta. Monien muiden mielikuvissa taas Tampereella kuulee letkeää ja rentoa kieltä. Tampereen murteen mielikuvia yhdistää maskuliinisuus. Tampere on monille yhtä kuin Timo Jutila.

Äijät tulevat mieleen myös Etelä-Pohjanmaan murteista. Siellä uhoavat kovaa puhuvat isäntämiehet. Jotakin kertoo sekin, että pääkaupunkiseudulle muuttaneiden eteläpohjalaisten murteen murtuminen kestää muita pidempään.

Etelä-Karjalan eli kansan kielellä Karjalan murretta taas pidetään nopeana ja solisevana. Murteen intonaatio poukkoilee ylös ja alas. Karjalan murretta puhuvat kokevat yleensä itse, että heihin suhtaudutaan myönteisesti.

Toisin kuin monia murteita, Etelä-Karjalan murretta pidetään feminiininä. Suomalaisten mielikuvissa esiin nousevat kimakasti puhuvat akat, jotka pulputtavat korkealta ja kovaa.

Murresukulainen ymmärtää senkin mitä ei sanota

Suomessa ei ole toistaiseksi tutkittu, miten murre vaikuttaa seurustelusuhteiden solmimiseen. Saksassa on huomattu, että oikea murre voi olla flirttailussa avuksi ja väärä johtaa mahalaskuun. Esimerkiksi Berliinin murretta pitävät vastemielisenä oikeastaan kaikki muut paitsi berliiniläiset.

Tilanne on mennyt siihen, että Saksassa on puheterapeutteja, jotka auttavat pääsemään murteesta eroon.

Pääkaupunkiseudulla puhuttu kieli on monissa maissa epäsuosittua. Murre ei olekaan pelkästään puhetta, vaan sisältää voimakkaita latauksia. Helsinkiläinen "honottaja" voi ärsyttää jo sadan kilometrin päässä, vaikka kieli ei suuresti hämäläisestä poikkeaisikaan.

Samaa murretta puhuva sen sijaan koetaan tutuksi ja turvalliseksi. Sielunveli ymmärtää sanojen välistä senkin, mitä ei sanota ääneen.

Esimerkiksi savolaisia syytetään usein siitä, että ei osata sanoa kyllä tai ei, vaan asiaa kierrellään ja kaarrellaan. Savolainen itse saattaa kokea puheensa kohteliaisuutena. Toiselle annetaan ikään kuin mahdollisuus pohtia onko asia niin tai näin sen sijaan, että suoraan tyrmätään.

Ympäristö muokkaa murretta haluttiin tai ei

Itä-Suomen yliopiston kielitutkijat ovat haastatelleet eri sukupolvien suomalaisia. He ovat huomanneet, että nykyiset pikkulapset eivät oikeastaan enää puhu murretta.

Kieli muuttuu nopeasti. Vielä 1800-luvulla Suomessa puhuttiin joko täysin kirjakieltä tai sitten murretta syntymästä hautaan.

Nyt muodissa on yleiskieli. Normitetussa yleiskielessä on tietyt säännöt. Tyypillistä yleiskieltä on vaikkapa television uutiskieli. Myös esimerkiksi presidentin tulee käyttää kieltä, jonka kaikki ymmärtävät.

Vaikka puhuja ei tietoisesti muuttaisi puhettaan, ympäristö muokkaa sitä automaattisesti. Tämän ilmiön kanssa on tekemisissä jokainen, joka muuttaa asumaan eri murrealueelle. Kotikonnuilla käydessään muut huomaavat kielessä muutoksen, vaikka itse ei sitä huomaisikaan.

Vastaavasti omasta murteestaan on vaikea saada tiettyjä piirteitä pois. Vaikka puhuttu sanasto ei puhujaa paljastaisikaan, intonaatio ja foneettiset piirteet paljastavat.

Parhaiten muita murteita oppivat puhumaan ja imitoimaan musikaaliset ihmiset. Imitoidessa intonaatio on tärkeä. Puhujan pitää kuulla ja osata matkia, millä korkeudella mitäkin murretta missäkin kohtaa lausetta puhutaan.

Lähteet: Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Marjatta Palander sekä Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan toimitus

Kommentointi on päättynyt. Kiitos kaikille keskustelijoille.

Muutamat kaupungit ovat rajoittaneet olympialaisten katselua netin kautta.

Esimerkiksi Hämeenlinnassa annettiin tiistaina tiukat ja selvät ohjeet rajoittaa video- ja äänilähetyksiä Ylen verkkosivujen kautta. Tänään keskiviikkona toimia tiukennettiin ja Yle Areenan katselua päätettiin rajoittaa Hämeenlinnan kaupungin verkossa.

Käyttörajoitus on voimassa toistaiseksi.

Hämeenlinnan kaupungin tietohallinnon työntekijöille lähettämän viestin mukaan tietoliikennemäärät kasvoivat räjähdysmäisesti tiistaina 13. päivä, kun kaupungin työntekijät seurasivat olympialaisten nettilähetyksiä muun muassa Yle Areenan kautta.

Viestin mukaan verkon liiallinen käyttö saattaa haitata muun organisaation työntekoa ja pahimmillaan vaarantaa jopa sairaaloiden potilasturvallisuutta.

Kaupungin tietohallinnon virkailijoita ei tavoitettu kommentoimaan päätöstä. Sen sijaan kaupungin viestintä vahvistaa tiedot.

Myös Tampereella on kehotettu rajoittamaan Yle Areenan katselua työaikana työkoneilta. Suurimmista kaupungeista esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla ja Turussa vastaavia rajoituksia tai suosituksia ei ole annettu, ainakaan vielä.

"Tämä on vain varotoimi"

Tampereen kaupungin tietoturvapäällikkö Juha Koivisto perustelee rajoituksia aiemmista kilpailutapahtumista saaduilla kokemuksilla ja muun muassa potilastietojärjestelmien toiminnan takaamisella. Samalla hän muistuttaa, että kyse on varotoimesta.

– Meillä aiemmat isot urheilukisat, esimerkiksi jääkiekon MM-kisat ja olympiakisat, ovat aiheuttaneet takavuosina haasteita. Liikennemäärät ovat tukkineet tiettyjen kiinteistöjen yhteyksiä niin, että operatiivinen toiminta, esimerkiksi potilastietojärjestelmä on häiriytynyt. Tällä toimenpiteellä varmistetaan se, että meillä ei tule minkäänlaisia häiriöitä potilastietojärjestelmiin, eikä muuhun operatiiviseen toimintaan, Koivisto perustelee rajoituksia.

Koiviston mukaan rajoitukset koskevat kaupungin koko verkkoa, ei vain muutamien kiinteistöjen yhteyksiä. Sadan megabitin nettiyhteys saattaa mennä tukkoon jo muutaman hyvälaatuista videolähetystä katsovan myötä.

– Jos siellä riittävän moni katselee omalta tietokoneeltaan yhtä aikaa lähetystä netin kautta, niin silloin liikennemäärä saattaa saada järeänkin putken täyteen ja sitten siellä tulee häiriöitä muissakin järjestelmissä.

– Siellä saattaa olla saman yhteyden takana hallintotoimintaa, koulutoimintaa ja opiskelijoita. Emme halua, että toiminnot häiriytyvät tämän katselun kautta.

Käytännössä Tampereella on tehty rajoituksia tietoliikenneverkon käyttöön niin, että tarvittaessa liikenteen määrää voidaan rajoittaa. Pieni määrä liikennettä sallitaan, mutta ei suuria määriä.

Tietoturvapäällikkö Koivisto huomauttaa myös, ettei katselua netin kautta ole kielletty tai estetty, vaan jos sitä on paljon, niin sitä rajoitetaan.

Hän kertoo, että rajoitukset ovat voimassa vain näiden kilpailujen ajan. Sen jälkeen ne poistuvat. Tulevaisuudessa rajoituksia tarkastellaan aina tilanteen mukaan.

Lue lisää:

Tässä on Pyeongchangin olympiakisojen koko ohjelma

Muumimuseon vetonaula ovat lähes kolmekymmentä Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän rakentamaa kuvaelmaa. Ennen uuden museon avaamista kesällä 2017 jokainen niistä konservoitiin pieteetillä, mutta nyt yksityiskohtaisten teosten kestävyyttä joudutaan siitä huolimatta jännittämään. Museon naapurissa alkaa kevään aikana massiivinen jytinä, kun Tampere-talon viereen nousevan hotellin paalutukset alkavat.

Kahden taiteilijan yhteistyönä syntyneiden yksityiskohtaisten kuvaelmien materiaalikirjo on laaja. Niissä on käytetty kaikkea tulitikuista pikkukiviin, eikä teosten kestävyydestä ole tutkittua tietoa.

– Kuvaelmat lasketaan museoesineiksi, joille on määritelty erittäin herkän esineen rajat. Näiden tärinänkestävyyttä ei ole koskaan varsinaisesti testattu, sanoo museomestari Manu Alakarhu kulkiessaan Muumimuseon vitriinien välissä.

Arkisena iltapäivänä Tampere-talon muumimaailmassa on hiljaista. Viikonloppuisin ja koululaisryhmien vieraillessa lattiaa sen sijaan tärisyttävät sadat jalkaparit. Tähän on vitriinejä asennettaessa varauduttu.

– Osa kuvaelmista kelluu tärinänvaimentimen päällä, ja se riittää tasaamaan asiakkaista syntyvää liikettä. Alakerroksen kuvaelmat ovat puolestaan betonilattialla, mikä on vakaampi ratkaisu, joten vastavärähtelijöitä ei tarvita, Manu Alakarhu sanoo.

Hiekkaharju saattaa pelastaa

Marriott-hotellin rakentaminen ihan Tampere-talon viereen alkaa kevään aikana. Muumimuseon arvokkaan kokoelman suhteen ei haluta ottaa mitään riskejä, ja niinpä asiantuntijoita konsultoidaan jo hyvissä ajoin ennen työmaajyrinän alkamista.

Tuoreimmasta asiantuntijatapaamisesta saatiin museomestarin ensihuojennukseksi hyviä uutisia.

– Kävi ilmi, että Tampere-talo on hiekkaharjulla, ja hiekka vaimentaa tärinää toisin kuin kallio. Parhaassa tapauksessa saattaa siis olla, ettei tärinä aiheuta meille juurikaan hankaluuksia, Manu Alakarhu sanoo.

Äärimmäinen vaihtoehto on tietysti se, että teoksia joudutaan viemään pois museon tiloista. Manu Alakarhu

Ennen varsinaisten rakennustöiden alkamista tullaan kuitenkin tekemään myös virallisia koepaalutuksia, joiden aikana museossa mitataan lattioiden tärinää.

– Mittausten jälkeen olemme viisaampia ja osaamme tehdä tarvittavat toimenpiteet. Äärimmäinen vaihtoehto on tietysti se, että teoksia joudutaan viemään pois museon tiloista, mutta onneksi meillä on muitakin mahdollisuuksia. Kuvaelmien alle voidaan esimerkiksi laittaa tärinänvaimennusmattoa, joka riittää hyvin pitkälle.

Artikkelia muokattu 15.2.2018 klo 12:22. Täsmennetty äärimmäisen vaihtoehdon, eli teosten siirtämisen museosta, koskevan vain kuvaelmia.

Lue myös: Tällainen on maailman ainoa Muumimuseo – Ensimmäiset japanilaisturistit paikalla jo tunteja ennen avajaisia (17.6.2017)

Eikö olisi asunnon ostajana hienoa tietää millaisia vuosikymmeniä taloyhtiöllä on edessään? Tietäisit, että sijoitusasuntosi arvo pysyisi vähintään ennallaan. Tai hallituksen jäsenenä tietäisit, mitä asukkaat ja osakkaat ovat mieltä siitä, mihin rahaa pannaan ja mihin ei.

Tätä haluaa myös Isännöintiliitto. Taloyhtiöiden tulisi kirjata omat pitkän aikavälin tavoitteensa julkisesti esille, Isännöintiliitto ehdottaa. Taloyhtiön strategia määrittelisi, painottaako taloyhtiö enemmän esimerkiksi lapsiperheiden asioita tai ikäihmisten etuja.

Paperin pohjalta ikäihmisten talon budjetissa raha varattaisiin sille, että hissi toimii joka päivä. Lapsiperheiden talossa taas pihan leikkialueeseen voisi budjetoida enemmän.

Vuosina 1963–1964 rakennetussa talossa asuva ja hallituksen puheenjohtajana toimiva Tuula Suvanto pitää ideaa hyvänä, mutta käytäntö rajoittaa tarkkoja määritelmiä.

– Vanhan taloyhtiön pienissä asunnoissa ei ole tilaa lapsille, eikä vanhaa taloa saa liikuntaesteettömäksi hyvällä tahdollakaan. Meidän tavoitteemme voisi olla, että kaikilla olisi hyvä olla. Sijoittajaomistajan kannalta, että omistuksen arvo säilyisi tai kasvaisi.

– Asumisviihtyvyyskin pitää säilyttää ja edellytykset hyvälle asumille niin vuokralaisilla kuin omistaja-asukkailla, Suvanto sanoo.

Paperi, jonka jokainen jaksaa lukea

Taloyhtiöiden strategioita on Suomessa tehty aiemminkin. Ne vain ovat usein jääneet mappeihin pölyttymään tai niiden tekeminen on ollut liian monimutkaista.

Tällä hetkellä strategia on Isännöintiliiton kehityspäällikkö Pekka Harjunkosken mukaan enintään viidellä prosentilla taloyhtiöistä.

Ainakin itse pitäisin taloyhtiötä astetta houkuttelevampana, jos sieltä löytyy kattava suunnitelma tulevaisuudelle. Esko Sivula

Harjunkosken mukaan strategioista halutaan tehdä nyt yksinkertaisempia ja selkeämpiä: Sellaisia, jotka ovat osakkaiden ja asukkaiden toiveiden mukaisia. Sellaisia, jotka jaksaa uusikin asukas lukea.

– Taloyhtiön strategian on tarkoitus kertoa, mitkä tavoitteet ohjaavat taloyhtiön päätöksentekoa pitkällä tähtäimellä. Johtamisen tulisi olla nykyistä tavoitteellisempaa ja pohjautua osakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin, sanoo Harjunkoski.

Sijoittajakin saa äänensä kuuluviin

Strategiaa varten esimerkiksi tamperelaisessa Tuula Suvannon taloyhtiössä on juuri tehty asukas- ja osakaskysely. Kysymyksissä käsiteltiin kiinteistöhuoltoa, hallituksen ja isännöitsijän toimintaa, yleistä viihtyvyyttä ja toiveita. Vastauksia käydään läpi alkuvuodesta.

– Odotan varsinkin avointen kysymysten vastauksia. Mitä halutaan säilyttää nykyisellä tasolla, mitä halutaan parantaa. Kysyimme myös, halutaanko pesutupaa vielä säilyttää ja mitä kylmäkellarille voisi tehdä tulevaisuudessa, Suvanto kertoo.

Kyselystä ja tulevasta strategiasta Suvanto haluaa paremman selkänojan 108 asunnon taloyhtiön hallituksen päätöksenteolle.

– Meillä vain kolmasosa osakkeiden omistajista asuu itse talossa eli meillä on paljon sijoitusasuntoja. Sijoittajien mielipiteitä kuulee harvoin. Asukkaita sentään näkee silloin tällöin, Suvanto kertoo.

Ostajakin saisi lisätietoa

Suomessa vastaavaan kyselyyn on vastannut Isännöintiliiton Pekka Harjunkosken mukaan noin 2 000 taloyhtiön väki. Taloyhtiöitä on Suomessa 87 000, joten työsarkaa piisaa vielä.

Pelkän kyselyn pohjalta ei strategia synny. Lisäksi arvioidaan yhtiön taloudellinen tila ja talon tekninen kunto.

Meidän tavoitteemme voisi olla, että kaikilla olisi hyvä olla. Tuula Suvanto

Strategia helpottaa isännöitsijän työtä ja taloyhtiön hallituksen päätöksiä, mutta on se myös lisätuote. Kyselystä ja strategiasta saa tehtyä erilaisia paketteja, joita isännöintiyhtiöt myyvät taloyhtiöille. Suvannon taloyhtiön kohdalla kyselyn ja strategian hinnaksi tuli noin 900 euroa.

Yksi strategian tuotteistanut yhtiö on tamperelainen Pamis. Kahteen taloyhtiöön on tekeillä strategia ja kyselyitä on yhteyspäällikkö Esko Sivulan mukaan tehty useampaan. Sivula korostaa, että strategia antaa vapautta ja varmuutta isännöitsijälle ja hallitukselle, sillä paperi hyväksytään taloyhtiön kokouksessa. Ja on paperista hyötyä tulevillekin sijoittajille.

– Asuntokaupan näkökulmasta strategia on myös tärkeä asiakirja. Ainakin itse pitäisin taloyhtiötä astetta houkuttelevampana, jos sieltä löytyy kattava suunnitelma tulevaisuudelle, Sivula sanoo.

Hallitus ei aio jatkaa alueellisia työllisyyskokeiluja hyvistä tuloksista huolimatta.

Työministeri Jari Lindström (sin.) vastasi kansanedustaja Tarja Filatovin (sd.) kirjalliseen kysymyksen aiheesta tammikuussa, että vuoden lopussa päättyvien kokeilujen tilalle kehitetään uudenlaisia kokeiluja.

”Hallitus ei ole valmistelemassa esitystä julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden sekä työelämäkokeilun alueellista tarjoamista koskevan lain jatkamisesta. Hallitus kuitenkin selvittää mahdollisuuksia monipuolistaa ja laajentaa erilaisia työllisyyskokeiluja vielä ennen maakuntamallin voimaantuloa tukemaan sujuvaa siirtymistä maakuntamalliin. Kokeilutoiminnan monipuolistaminen edistää myös kokeilukulttuurin vakiinnuttamista osaksi päätöksenteonvalmistelua.”

Pahimmillaan työttömiä pompotellaan kokeilun päättyessä TE-toimistoille ja siitä vuoden päästä maakunnan järjestämiin palveluihin.

Esimerkiksi Pirkanmaan kokeilun hyviä tuloksia on nostettu esiin. Taloussanomien jutussa kerrottiin tammikuun lopussa kuinka työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut 11,4 prosenttia. Alueellisia kokeiluja on myös Satakunnassa, Lapissa, Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa.

Kokeilun aikana myös Suomen taloudessa on mennyt hyvin. ICT-alalla podetaan jopa työntekijäpulaa. Kokeilussa ovat mukana työttömät, jotka saavat työttömyysetuutena Kelan työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa.

Osa työttömyyden vähenemisestä johtuu tilastojen siivoutumisesta. Yhteydenottojen ansiosta työttömäksi kirjautuneiden joukosta on löytynyt esimerkiksi jo kuolleita ihmisiä ja opiskelut aloittaneita.

Työttömyys aiheena torstain Ylen A-teemassa TV 1:ssä kello 21.00.

Abiturienttien säännöllinen koulunkäynti päättyi tänään penkinpainajaisiin. Tampereella penkkareita viettää yli 1 500 ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvaa lukiolaista.

Penkkariajot käynnistyivät Tampereella kello 12 rautatieasemalta.

Abiturientteja kuljetti yli 50 kuorma-autoa. Tänä vuonna ajoreitti oli uusi. Hämeensillan remontin ja raitiotien rakentamisen vuoksi kuorma-autot suuntasivat keskustan sijaa Tammelaan. Noin 3,4 kilometriä pitkän reitin loppupäässä ajetaan kuitenkin perinteen vuoksi muutaman korttelin matka Hämeenkatua.

Penkkareista alkava abien lukuloma päättyy maanantaina 12. maaliskuuta, kun ylioppilaskirjoitukset jatkuvat äidinkielen esseekokeella.

Aamulehden vastaavaksi päätoimittajaksi on nimitetty Jussi Tuulensuu. 40-vuotias Tuulensuu on toiminut Aamulehden päätoimittajana syyskuun 2015 alusta ja vt. vastaavana päätoimittajana viime lokakuusta alkaen.

Aikaisemmin Tuulensuu on työskennellyt muun muassa Sanoma Media Finlandin aikakauslehtiyksikössä ja Alma Median Kauppalehti Optiossa.

– Päätoimittaja Tuulensuulla on selkeä näkemys ja kokemus, millaisin askelin tulevaisuuden alueellista mediaa pitää kehittää, liiketoimintayksikön johtaja Kari Juutilainen sanoo Alma Median tiedotteessa.

Tuulensuu itse kertoo uskovansa maksullisen journalismin tulevaisuuteen myös verkossa.

– Aamulehdessä siitä kertoo maksullisen sovelluksen käyttäjämäärä, jo yli 40 000.

Alma Media on STT:n toiseksi suurin omistaja.

Lue lisää:

Verkkotilaukset elämän ja kuoleman kysymys painetuille sanomalehdille – "Jos ei jaa sisältöjään ilmaiseksi, niitä voi saada myytyäkin"

Pirkanmaalla on käynnissä laaja valepoliiseihin liittyvä esitutkinta. Epäillyt ovat soitelleet iäkkäille ihmisille ja saaneet heidät vakuuttumaan siitä, että poliisi on langan päässä ja uhrin rahat ovat juuri sillä hetkellä vaarassa.

Rikolliset ovat saaneet haltuunsa uhrien tilien käyttäjätunnukset ja onnistuneet siirtämään niiltä jopa suurimman osan heidän omaisuudestaan.

– Poliisina esiintymisen ilmiö jatkuu edelleen. Viime vuonna koko maassa oli lähes tuhat juttua ja meillä Pirkanmaalla vähän yli 100. Sama ruljanssi on jo alkanut tänäkin vuonna eli kyllä meillä vielä tekemistä on, sanoo rikosylikomisario Jari Kinnunen Sisä-Suomen poliisista.

Esitutkinnassa pisimmällä olevassa kokonaisuudessa rikolliset ovat huijanneet lähes 100 000 euroa neljältä eri uhrilta. Rikoksista epäillään tällä hetkellä vähintään 15 ihmistä. Määrä saattaa vielä nousta.

Huijattu raha katoaa nopeasti

Esitutkinta on edelleen kesken kolmen muun petosrikoksen osalta. Poliisin mukaan on todennäköistä, että epäiltyjen kokonaismäärä nousee yli kahdenkymmenen.

Esitutkinnan aikana on ollut vangittuna kuusi henkilöä. Loput ovat olleet pidätettyinä ja kiinniotettuina. Rikollisten saama hyöty koko kokonaisuudessa on yli 120 000 euroa.

– Rikollisilta on saatu takaisin 30 - 40 000 euroa, kultakoruja, autoja ja vähän muuta omaisuutta. Nykyään raha pystytään siirtämään tililtä tilille ja myös käteen hyvin nopeasti. Rahan alkuperä katoaa ihan muutamassa hetkessä ja ihan kokonaan päivässä, Jari Kinnunen sanoo.

Tällä hetkellä eri puolilla maata on aktiivisessa esitutkinnan vaiheessa useita petoskokonaisuuksia, joilla kaikilla on yhteisenä nimittäjänä poliisina esiintyminen. Myös Sisä-Suomen poliisilaitoksessa Keski-Suomen alueella on esitutkinta käynnissä erittäin laajasta petosvyyhdistä.

Poliisi on tiedottanut asiasta on viime vuonna usein ja laajasti. Viime vuonna valepoliisit onnistuivat huijaamaan koko maassa lähes miljoona euroa.

Penkkarien lakanoihin saatiin ideoita viime vuonna ilmestyneistä elokuvista, kuten Tuntematon sotilaasta ja kahdeksannesta Tähtien sodan osasta. Tampereella lakanoihin kirjattiin ajatuksia ratikkahankkeesta. Myös Paavo Väyrynen ja länsimetro huomioitiin.

Kokosimme esimerkkejä ympäri maata.

Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn on jättänyt eroanomuksen virastaan. 53-vuotias pääministeri jatkaa tehtävässään siihen asti, kunnes vallanvaihto on suoritettu.

Desalegn toivoo päätöksen rauhoittavan maan tilannetta.

Pääministerin eroa edeltävät pitkittyneet hallituksen vastaiset mielenosoitukset. Protesteissa on kuukausien aikana saanut surmansa satoja ihmisiä, ja kymmeniä tuhansia on vangittu.

Mielenosoitukset ovat vaikeuttaneet pahoin Etiopian talouselämää, liikennettä ja yliopistojen toimintaa. Viime kuussa hallitus pyrki lievittämään jännitteitä vapauttamalla poliittisia vankeja demokratian vahvistamiseksi.

Desalegnista tuli Etiopian pääministeri vuonna 2012.

Opiskellut Tampereella

Eroanomuksen jättäneellä pääministerillä on myös yhteys Suomeen, sillä hän opiskeli Tampereella 1990-luvulla. Desalegn on valmistunut Tampereen teknillisestä yliopistosta diplomi-insinööriksi vuonna 1992.

Opintojensa yhteydessä Desalegn työskenteli Tampereen jätevedenpuhdistamolla. Hän kirjoitti diplomityönsä jäteveden käsittelystä.

Lue myös:

Etiopialta yllätyslupaus: Kaikki poliittiset vangit vapautetaan, pahamaineisesta vankileiristä tehdään museo

Etiopian uusi pääministeri on opiskellut Suomessa