Norovirus on sairastuttanut Tampereella joukon ravintolaruokailijoita. Tartunnat on todettu niiden joukossa, jotka olivat syöneet aasialaisravintolassa sushia viime viikon tiistaina.

Tampereen kaupungin terveysviranomaiset arvioivat, että todennäköisin lähde on ravintolan työntekijä, joka sairastui samana päivänä vatsatautiin ja lähti pois töistä.

Ravintolan asiakkaista 34:n on todettu sairastuneen. Lisäksi on löytynyt viisi jatkotartuntaa. Kaikki taudin saaneet ovat jo parantuneet.

Viranomaiset tarkastivat ravintolan perjantaina. Tarkastuksen kohteena olivat muun muassa elintarvikkeiden käsittely ja säilytys, tilojen ja välineiden kunto sekä henkilökunnan toimintatavat. Myös tarjolla olevien elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden lämpötilat mitattiin.

Tarkastuksella otetuista näytteistä ei ole toistaiseksi löytynyt taudinaiheuttajia. Tutkimukset ovat kesken.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkii tarkemmin epidemian aiheuttaneen viruksen kannan, koska se ei ole kovin tavallinen norovirusepidemian aiheuttaja.

Valta Tampereella vaihtui tammikuun lopulla 100 vuotta sitten. Punakaarti kaappasi vallan Tampereella käytännössä ilman väkivaltaa.

– Tampereella tapahtumien vyöry lähti oikeastaan liikkeelle 26.1., jolloin alkoi punakaartin liikekannallepano. Se alkoi takavarikoida aseita ja tehdä pidätyksiä. Kaarti otti haltuunsa strategisesti tärkeät paikat: rautatiet ja puhelinlaitoksen. Myös porvarillisten lehtien toiminta lopetettiin, kertoo yliopistotutkija Sami Suodenjoki Tampereen yliopistolta.

Vallankaappaus tarkoitti mm. kaupunginvaltuuston lopettamista ja sen korvaamista omalla hallintoelimellä.

– Väkivaltaa tarvittiin sodan ensimmäisinä päivinä varsin vähän Tampereella. Porvarillinen väestönosa ei ryhtynyt aseelliseen vastarintaan, koska näytti siltä, että kaupunki vääjäämättä ajautuu punaisten haltuun ja oli parempi jäädä katsomaan, miten tapahtumat etenevät.

– Pari päivää myöhemmin tuli tieto siitä, että punaiset olivat vallanneet myös muita kaupunkeja. Silloin Tampereella olevalle porvaristolle kävi selväksi, että Tamperekin ajautuu punaisten haltuun ja paikalliset suojeluskuntalaiset alkoivat pyrkiä pois kaupungista, Sami Suodenjoki sanoo. Suodenjoki oli mukana Ylen järjestämässä kysy sisällissodasta -verkkokeskustelussa.

Suurin Pohjoismaissa käyty kaupunkitaistelu

Tampere oli punaisen Suomen tärkein ja vahvin keskus sisämaassa. Valkoisten vastaisku huhtikuussa muutti kaupungin veriseksi sotatantereeksi. Kaupunkisodaksi yltynyt piiritys sai punaiset antautumaan. Tuhannet kuolivat.

Tampereen taistelun katsotaan edelleen olevan suurin yksittäinen Pohjoismaissa käyty kaupunkitaistelu.

Tampereen värin vaihtuminen valkoiseksi muodostui ratkaisevaksi käänteeksi koko sisällissodan lopputuloksen kannalta.

Taistelu Tampereesta 1918 -videolla äänessä ovat Tampereen taisteluiden kokijat ja jälkitapahtumien silminnäkijät: Konrad Alikytö, Eino Johteinen, Iivari Kauranen, Sabina Metsäpuro, Lauri Myllymäki, Julius Saaristo, Lauri Syrjälä, Lydia Vesanto ja Liisi Viita.

Video on koostettu arkistokuvista. Materiaali on järkyttävää eikä sitä suositella herkille katsojille.

Ylen Elävä Arkisto on koonnut vuoden 1918 tapahtumista laajan lukupaketin ja Yle Uutisten sivulla julkaistut jutut Suomen sisällissodasta löytyvät täältä.

Lue myös: Sisällissodasta kerrotaan suvuissa riipaisevia muistoja: "Jos tapatte minut, tappakaa lapsetkin"

Kirjastonhoitaja katsoo minua vino hymy huulillaan. Anneli Kannon Veriruusut-romaania on pääkaupunkiseudun kirjastoissa useita kappaleita.

– Kaikissa on useita kymmeniä varauksia. Sitten kevätpuolella pääset lukemaan, jos nyt varaat. Tai kesällä.

Sama juttu Lahtarit-kirjan kanssa. Käännyn kustantajan puoleen. Sieltä sentään löytyy Veriruusuista pokkari, toinen painos.

Kannon Suomen sisällissotaa käsittelevät kirjat ovat hitti. Ne puhuvat sodan tapahtumista inhimillisten tunteiden ja arjen tasolla. Historiallisia faktoja unohtamatta.

Tampereen ja Valkeakosken punaisten naiskaartista kertova Veriruusut ilmestyi jo vuonna 2008. Vastaanotto oli vähintäänkin laimea.

– Odotin, että nyt alkaa keskustelu! Ajattelin, että monikaan ei tiennyt tai ollut tullut ajatelleeksi, että naiset tarttuivat aseeseen. Tai, että heitä teloitettiin sodan aikana ja sen jälkeen, Kanto sanoo.

Muutama lehti kirjoitti kritiikin. Valkeakoskelle pyydettiin puhumaan. Tampere oli hiljaa.

Kapinasta vapaussotaan

Kun toinen sisällissotaa käsittelevä teos Lahtarit julkaistiin muutamaa vuotta myöhemmin, vastaanotto oli toinen. Kansalaissodan 100-vuotispaalu oli jo lähempänä. Vaikka naiskaarteista ei ollut ennen Veriruusuja kirjoitettu juurikaan proosaa, vielä vähemmälle suomalaisessa kaunokirjallisuudessa oli jäänyt voittaneen puolen analyysi.

– Odotin, että joku tulisi silmille ja väittäisi, että olen häpäissyt vapaussoturien maineen. Sen sijaan sain todella objektiivista palautetta.

– Sodasta on sata vuotta. Minä edustan kolmatta tai neljättä sukupolvea sen jälkeen. Nyt asiasta voidaan puhua joutumatta suureen mielenkuohuun.

Tuntuu, että joka suvussa on kansalaissotaan liittyvä tarina tai trauma. Anneli Kanto

Lahtarit nosti myös Veriruusut uudelleen esiin. Nuorten naisten halu ja tahto nousta yhteiskunnan pohjalta vastaperustetun valtion täysivaltaisiksi jäseniksi on riipaisevaa luettavaa. Naiskaartilaiset halusivat, että kaikilla olisi työtä, leipää ja mahdollisuus vaikuttaa. Näiden asioiden vuoksi he olivat valmiit vetämään jalkaansa housut, tarttumaan aseisiin ja nousemaan kapinaan. Samaan aikaan elettiin myös muuta naisen elämää. Rakastuttiin, flirttailtiin, leikattiin hiukset uuden muodin mukaan ja univormun lakkiin kiinnitettiin tulipunainen ruusu, koska se oli kaunis.

Köyhälistön naisten asema 1900-luvun alussa oli miehiä huonompi. He synnyttivät lapset, huolehtivat perheestä ja tekivät sen lisäksi raskasta työtä. Palkka oli pienempi kuin miesten. Suurta osaa naisista myös ahdisteltiin seksuaalisesti. Hyväksikäyttäjä saattoi olla talon isäntä tai työnjohtaja tehtaassa. Molemmat olettivat työväestön naisten olevan kuin luonnostaan heidän käytössään.

– Ne olivat naiset, jotka joutuivat häpeään kaikesta tästä. Jos tuli raiskatuksi, nainen siinä leimautui. Aviottomat lapset olivat myös naisen häpeä.

– Minulle on sanottu, että ei kai naisia nyt ihan noin kohdeltu, miten olet kirjoittanut. Esimerkiksi Tampereella on kulkenut suorasukainen sanonta: “Perkele, kun seuraavan kerran tuut pilluani tehtaalla kouriin, kusen kätees!”. Mistähän sellainenkin on sitten syntynyt, puhisee Kanto.

Aihe valitsi kirjailijan

Kirjailija Anneli Kanto on entiseltä ammatiltaan toimittaja. Toimittajan silmin hän luki näyttelijä Vilho Siivolan muistelmateoksen Myllykylästä maailmalle, jossa Siivola kertoo sisarestaan. Sisko liittyi punaiseen naiskaartiin Valkeakoskella ja selvisi hengissä sodasta. Samaan aikaan, 1980-luvulla, Kanto törmäsi myös arkistotietoihin aseellisista naisjoukoista. Hän ihmetteli, miksei kukaan ole tarttunut tällaiseen aiheeseen.

– Eihän se toisaalta olisi ollut mahdollistakaan silloin. Tutkimustietoa ei vielä ollut. Heikki Ylikankaan liikkeelle laittama Sotasurma-projekti 2000-luvun alussa avasi jähmettyneen tilanteen. Yhtäkkiä kansalaissotaa tutkittiinkin monesta uudesta näkökulmasta. Myös naiset ja heidän toimintansa nousi esiin.

Aihe alkoi poltella tosissaan. Kun kukaan ei tarttunut siihen, kirjailijaksi jo liukunut Kanto antautui.

Aihevalintaan vaikutti toki myös Kannon kotikaupunki Tampere. Kun kirjailija kävi läpi sisällissodasta tehtyjä tutkimuksia, kaupunki alkoi tihkua historiaa. Kalevankankaalla haukahti teloittajan ase, Aleksanterin kirkosta kuului pakolaislasten itkua ja Työväentalon ohi kulkiessa kiväärinperä kuului napsahtavan kivilattiaan. Amurin työläiskorttelin hellahuoneessa pumpulin tytöt letittävät tukkaansa ja raapivat luteenpuremia ihollaan.

Vaikka Kanto on syntynyt Tampereen kupeessa Pirkkalassa, hänen isänsä suku on Ilmajoelta, Pohjanmaalta.

– Tuntuu, että joka suvussa on kansalaissotaan liittyvä tarina tai trauma. Ajattelin pitkään, että meillä ei ole.

– Sitten törmäsin museokeskus Vapriikin näyttelyssä valokuvaan, jossa oma paappani on valtaamassa Tamperetta valkoinen merkki hihassaan. Siinä hän tuijotti minua silmiin.

Tamperelaiselle on arka paikka myöntää, että isoisä kuului kaupungin valkoisiin valtaajiin. Anneli Kanto ei tiedä, mitä kaikkea nuori mies joutui kohtaamaan. Se on selvinnyt, että tämä on ollut taisteluissa mukana voitonparaatiin asti. Lomalippu on leimattu Helsingissä. Vaikka oman isoisän jälkiä oli mahdotonta seurata, vastaavien nuorten miesten kohtaloita on nyt käärittynä Lahtarit-teokseen.

Elintasokuilu ei hyödytä ketään

Anneli Kanto päästää kissan ulos hedelmäpuiden reunustamalle takapihalleen. Härmälän kaupunginosa nuokkuu hämärässä, mutta kasvavan kaupungin kohinan voi aistia rauhalliselle omakotialueelle asti. Nostokurjet kumartelevat kaupungin silhuetissa. Tampereen kadut ovat täynnä kuoppia ja esteitä. Ne eivät tietenkään liity sotaan tai konflikteihin, vaan ratikkakiskojen rakentamiseen. Tampere on elävä osoitus siitä, että vaurautta Suomessa riittää. Se vain jakautuu epätasaisesti.

Eihän rikkaidenkaan etu ole se, että on valtavat elintasoerot. Anneli Kanto

Kannosta on alkanut näyttää siltä, että keskuudessamme on uusi köyhälistö. Häntä järkyttää, että vanhempien koulutustausta ja varallisuus määrittävät taas sitä, miten paljon lapset opiskelevat. Tai se, että lapset syrjäytyvät jo koulussa ja pulpeteissa istuu poikia, jotka eivät osaa lukea. Suomessa.

– Eihän rikkaidenkaan etu ole se, että on valtavat elintasoerot. Se lisää levottomuutta tavalla tai toisella.

– Vielä ei varakkaankaan tarvitse palkata henkivartijoita tai pystyttää korkeaa muuria talonsa ympärille. Mutta, entä tulevaisuudessa.

Kanto muistelee Lontoon kännykkämellakoita. Kun jossain lasin takana on himoittua tavaraa, jota ei voi mitenkään saavuttaa, se otetaan omin luvin. Eriarvoisuus ruokkii rikollisuutta ja laittomuuksia.

Vaikka vielä ei olla muurien pystyttämisen tiellä, kahtiajakautuminen ja vihapuhe ovat jo muuttaneet yhteiskuntaa.

– Kun Sauli Niinistö pyrki presidentiksi vuonna 2005, hänen vaalilauseensa oli: Vastakkainasettelun aika on ohi. Kuka yrittäisi tänä päivänä presidentiksi sellaisella lauseella?

Kanto ei voi ymmärtää, miksi eriarvoisuudesta kumpuavaa vihapuhetta ei tuomita selkeämmin. Kun hän opiskeli Tampereen yliopistossa tiedotusoppia, opiskelijoille tehtiin selväksi, mitä ovat herjaus, solvaus ja laiton uhkaus. Ne ovat rikoksia, joista voidaan tuomita. Nyt on kuitenkin hyväksyttävää uhata joukkoraiskauksilla, haukkua räävittömästi tai syytää solvauksia. Someraivoon ei puutu kukaan, ei konkreettisesti eikä puheen tasolla.

– Yhteiskunnan nykytila muistuttaa mielestäni enemmän 1930-lukua kuin sadan vuoden takaista. Silloin tapahtui monenlaisia laittomuuksia. Vasemmistolaisia kirjapainoja hävitettiin, kansanedustajia häirittiin, mukiloitiin ja murhattiinkin. Poliittinen johto ja esivalta olivat mukamas kykenemättömiä estämään tätä.

– Jos saisin päättää, perustaisin poliisiin erikoisyksikön. Se tutkisi netin someraivoa ja vihapuhetta. Tutkisi ja antaisi rapsut tarvittaessa.

Ihminen voi tulla väkivaltaiseksi hirveän nopeasti, kukaan ei ole siltä varjeltu. Anneli Kanto

Viattomista maalaispojista kasvoi tappajia

Yhteiskunnan henkisellä ilmapiirillä on Kannon mielestä valtava vaikutus ihmiseen.

– Ihminen voi tulla väkivaltaiseksi hirveän nopeasti, kukaan ei ole siltä varjeltu.

– Kun terroristien radikalisoitumista on tutkittu, on käynyt ilmi, että se saattaa tapahtua muutamassa kuukaudessa. Useinhan taustalla on ideologinen taustakoneisto, joka vakuuttaa, että terrori on oikeutettua ja hyväksyttyä.

Ajatukset kääntyvät jälleen kansalaissotaan. Kanto laskeskelee isoisänsä kaltaisten nuorten miesten reittejä Pohjanmaalta Viipuriin ja edelleen Helsinkiin. Pojat lähtevät liikkeelle lakeuksilta helmikuussa. He ovat viattomia maalaispoikia, joilla on isänmaallisen aatteen palo. Rintama etenee kohti punaisia helmi-maaliskuun vaihteessa. Sotaa käydään kaksi kuukautta. Jo huhtikuun alussa valkoisten toiminta Tampereella on järkyttävän raakaa. Kun päästään toukokuun alkuun, Viipurissa on helvetti päällä. Suurin osa sodassa menehtyneistä punaisista ei kaatunut taisteluissa. Sen sijaan antautuneita häviäjiä teloitettiin ja tapettiin nälkään vankileireillä sodan jo päätyttyä.

Raakuuksiin löytyy monia muitakin syitä kuin se, että väkivalta eskaloitui voiton huumassa. Jotkut näkivät punaiset rottalaumana, joka täytyi hävittää uuden yhteiskunnan tieltä.

Ääriolosuhteissa esiin nousevat psykopaatit. Anneli Kanto

Tutkija Marjo Liukkonen on selvitellyt punaisten puolella olleiden naisten kohtelua Hennalan vankileirillä. Leirillä oli yli 13 000 punavankia, joista 2000 oli naisia. Yli 200 naista ammuttiin. Teloitusten taustalla olivat ajatukset rotuhygieniasta. Housuihin pukeutuneet naissotilaat koettiin uhaksi, eikä heidän kaltaisten haluttu antaa lisääntyä. Osa "naisista" oli vasta 14-vuotiaita.

– Ääriolosuhteissa esiin nousevat psykopaatit. Sellaiset ihmiset, jotka ovat hyviä tappamisen hommassa.

– Kyseessä oli kaiken kaikkiaan amatöörien sota. Suomellahan ei ollut omaa armeijaa. Kummallakin puolella oli aseissa miehiä, jotka olivat saaneet muutaman viikon tai vain muutaman päivän sotilaskoulutuksen, Kanto pohtii.

Housut, jotka nousivat näyttämölle

Vaikka Veriruusut sai tahmean alun, nyt Anneli Kanto saa nauttia revanssista. Sekä Lahtareita että Veriruusuja ahmitaan ja jälkimmäisestä on tehty tälle keväälle kaksi näytelmäsovitusta, molemmat kirjailijan arvostamiin teattereihin.

Tampereen Työväen Teatterin suurponnistus, musiikkinäytelmä Tytöt 1918, perustuu osittain Kannon romaaniin. Kom-teatterin esitys Veriruusut on dramatisoitu suoraan siitä.

– Molempien esitysten tekijät ovat aivan ihania ja erittäin osaavia. Silti minua jännittää ihan kauheasti, Kanto tunnustaa.

Kanto on antanut teatterintekijöille vapaat kädet. Hän on kirjoittanut osuutensa, ohjaajat ja dramaturgit tehkööt omat ratkaisunsa. Molemmissa teattereissa naiset vetävät jalkaansa housut, heittävät kiväärin selkäänsä ja kiinnittävät lakkiinsa veriruusun. Silloin saattaa kirjailijalla olla kyynelten paikka.

Tässä jutussa testataan uutta ulkoasua, minkä vuoksi osalle lukijoista juttu näyttää erilaiselta.

Juttua muutettu 28.1. 2018. Lisätty sana 'juurikaan' lauseeseen: 'Vaikka naiskaarteista ei ollut ennen Veriruusuja kirjoitettu juurikaan proosaa, vielä vähemmälle suomalaisessa kaunokirjallisuudessa oli jäänyt voittaneen puolen analyysi.' Aiemmin jutusta tuli se kuva, että Anneli Kannon kirja olisi ensimmäinen naiskaarteista kirjoitettu proosateos. Raija Westergårdin 'Maria' ilmestyi ennen sitä, eli vuonna 2007.

Yksi henkilö on loukkaantunut vakavasti tulipalossa Tampereen Tesomalla.

Pelastuslaitoksen mukaan pyörätuolissa olleen vaatteet syttyivät palamaan tuntemattomasta syystä ensimmäisen kerroksen asunnossa Virontörmänkadulla. Hälytys tuli maanantaiaamuna kello 8.46.

Yläkerran asukas löysi palavan henkilön porraskäytävästä ja sammutti tulen.

Pelastuslaitoksen mukaan palon uhri on hengissä, mutta vakavasti loukkaantunut.

Tieto- ja viestintäteknologia on repinyt viime vuodet kasvua Pirkanmaalla. Kymmenen vuoden takaista suvantoa lukuun ottamatta toimiala on tähynnyt ylöspäin.

Ict-alan yrityksiä on nyt lähes tuhat, ja ne sijaitsevat säännönmukaisesti Tampereella. Niiden kassoissa kilisee vuosittain yli 700 miljoonaa euroa.

Saabin ja Patrian teknologiakeskukset lisäävät osaajien kysyntää entuudestaan. Katseet kohdistuvat teknilliseen yliopistoon ja korkeakouluun sekä alan yrityksiin.

Kyse on siitä, riittääkö osaajia varsinkin kun perinteinen teollisuus kilpailee ohjelmistoalan ammattilaisista. Markus Sjölund

– Rekrytoimme sekä suoraan koulun penkiltä että kokeneempaa väkeä, liiketoimintajohtaja Pasi Niinikoski Patria Systemsiltä toteaa.

Oppilaitokset, yritykset ja tutkimuslaitokset muodostavat Tampereella verkoston, jonka sisällä liikkuu paljon hiljaista tietoa. Tähän tietoon pääsy edellyttää läsnäoloa paikkakunnalla.

– Kyse on siitä, riittääkö osaajia varsinkin kun perinteinen teollisuus kilpailee ohjelmistoalan ammattilaisista, arvioi apulaisjohtaja Markus Sjölund Tampereen kauppakamarista.

Ict-ala on Suomessa keskittynyt. Yrityksiä toimii Tampereen lisäksi pääasiassa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Oulussa.

Suomalaiset äänestivät presidentinvaaleissa tosissaan. Annetuista yli 3 miljoonasta äänestä alle 10 000 eli noin 0,33 prosenttia hylättiin. Se on selvästi vähemmän kuin kaksissa edellisissä vaaleissa. Viime kevään kuntavaaleissa hylkäysprosentti oli 0,55 ja vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 0,5.

Hylättyjen äänten vähyyden on pannut merkille myös Pirkanmaan vaalipiirilautakunnan sihteeri Teemu Jokinen. Hän on ollut mukana laskemassa ääniä jo kymmenisen vuotta.

– Ihmiset ovat selvästi olleet liikkeellä äänestystarkoituksessa ja se on tietysti tärkeää. Vaikuttaa siltä, että presidentinvaalit keräävät vähemmän protestiääniä kuin muut vaalit, hän sanoo.

Niin sanotut protestiäänet heijastelevat aikaansa. Aku Ankka saa aina ääniä ja muutama kirkkovenekin joka vaalista löytyy. Mutta jos joku henkilö on erityisen ajankohtainen vaalien aikaan, hänen nimensä todennäköisesti löytyy myös hylätystä äänestyslapusta. Ei siis ihme, että näissä vaaleissa Donald Trump sai äänen Tampereelta.

Protestiääni vai silkka vahinko?

Teemu Jokisen mielestä äänestyskopissa protestointi ei juuri maksa vaivaa.

– Epäasiallisen merkinnän tai hylätyn äänen näkee tavallisesti parikymmentä ihmistä. Eli kyllä ehdottomasti äänestyskopissa kannattaa lappuun laittaa sen ihmisen numero, jota aikoo äänestää, Teemu Jokinen sanoo.

Tyypillisimmin hylätty ääni on kuitenkin tyhjä äänestyslappu tai lappu, johon on piirretty viiva.

– Surullisimpia ovat tapaukset, joissa me emme saa selvää, ketä äänestäjä on yrittänyt äänestää. Eli ihminen on halunnut äänestää, mutta ei ole kyennyt laittamaan äänestyslappuun numeroa selvästi, Teemu Jokinen kertoo.

– Meidän tehtävä on näissäkin tapauksissa selvittää äänestäjän tahto. Vaalipiirilautakunta pyrkii siihen, jos vain suinkin kykenemme merkintää tulkitsemaan.

Niinpä äänestyspaikalla hylätty ääni saattaa vielä vaalipiirilautakunnan päätöksellä muuttua hyväksytyksi.

Maanantaina puolilta päivin Tampereen seudun ammattiopisto Tredun toimipisteessä Tampereen Sammonkadulla lasketaan Pirkanmaan ääniä. Ennakkoäänet laskettiin sunnuntaina ja ääntenlaskijoita oli 150. Varsinaisen vaalipäivän ääntenlaskentaan riittää 60 ihmistä.

– Epäselviä numeroita pähkäillään ensin itse – että onko tämä seiska, kakkonen vai vitonen – ja sitten saman pöydän ääressä laskevien kesken. Ja sitten mennään vielä vähän viisaammilta kyselemään neuvoja, kertoo Terho Koskinen, joka on ollut ääntenlaskijana jo vuodesta 1998.

– Mahdollisuuksien mukaan hyväksytään, jos vähänkään pystytään numeroiksi tulkitsemaan. Kyllähän se ääni pitää mukaan saada, jos vain on mahdollista.

Ratatyökone suistui raiteelta vaihdealueella Kuurilassa Hämeenlinnan pohjoispuolella tiistaina varhain aamulla. Liikennevirasto arvioi suisumisen aiheuttavan myöhästymisiä etenkin Helsinki–Tampere väliselle henkilöliikenteelle.

Myöhästymisten arvioitiin olevan noin 30 minuuttia. Pääradan myöhästymisistä huolimatta pääkaupunkiseudun lähiliikenteen arvioitiin sujuvan normaalisti.

Liikennevirasto tiedotti aamupäivällä kymmenen aikaan, että ratatyökone on saatu nostettua takaisin kiskoille ja sitä ollaan siirtämässä. Siirron ajan Toijalan ja Kuurilan välillä on käytössä vain yksi raide junaliikenteelle. Tämä aiheuttaa Liikenneviraston mukaan osalle junista muutaman minuutin myöhästymisen.

Liikenneviraston mukaan suistuminen aiheutti loppujen lopuksi 10–20 minuutin myöhästymisiä junaliikenteeseen Riihimäen ja Tampereen välillä.

Juttua päivitetty klo 10.32: Liikenneviraston viimeisimmät tiedot lisätty.

Pälkäneläinen Hanna Al-Saedi on järkyttynyt ja peloissaan. Maahanmuuttovirasto ei ole myöntänyt hänen aviomiehelleen Bahaa Al-Saedille oleskelulupaa perhesiteen perusteella.

Al-Saedit ovat valittaneet päätöksestä hallinto-oikeuteen. Viime viikolla he saivat tiedon, että oikeus ei normaalikäytännöstä poiketen keskeytä käännytystä asian käsittelyn ajaksi. Käytännössä se tarkoittaa, että poliisi voi noutaa Bahaan ja palauttaa hänet Irakiin koska vain. Pariskunnan mukaan palautus tarkoittaa varmaa kuolemaa.

– Kun päätös tuli, mies itki ja oli suunniltaan. Emme osanneet edes kuvitella, että näin voisi käydä – ei pahimmissa painajaisissakaan, Hanna Al-Saedi sanoo.

– Asianajajamme mukaan käännytyksen täytäntöönpano on kielletty lähes säännönmukaisesti aina. Hän pitää tapausta todella törkeänä.

Ystävät todistavat rakkaudesta

Hanna ja Bahaa tutustuivat toisiinsa syksyllä 2015 Kangasalla Kaivannon vastaanottokeskuksessa, jossa Bahaa oli turvapaikanhakijana ja Hanna Punaisen Ristin vapaaehtoisena. Vaikka parilla ei ollut aluksi yhteistä kieltä, he tutustuivat ja ystävystyivät. Pikkuhiljaa ystävyys muuttui seurusteluksi.

Kun Bahaan perheessä myöhemmin samana syksynä sattui kuolemantapaus, Hanna otti hänet luokseen lepäämään – omakotitalossa oli tilaa myös Bahaan ystävälle, toiselle turvapaikanhakijalle. Yhdessä on asuttu siitä lähtien. Pariskunta vihittiin muslimimenoin pari vuotta sitten ja maistraatissa viime helmikuussa.

Onko Suomi tosiaan sitä mieltä, että minun pitää myydä talo, irtisanoutua luokanopettajan ja pianonsoitonopettajan töistä ja jättää vanhenevat vanhempani? Hanna Al-Saedi

Maahanmuuttoviraston mielestä he eivät kuitenkaan ole viettäneet tosiasiallista perhe-elämää. Perusteluina on muun muassa se, että taloudessa on asunut muitakin turvapaikanhakijoita. Ja se, että 48-vuotias Hanna on Bahaata 16 vuotta vanhempi. Hannasta maahanmuuttoviraston perustelut ovat hakemalla haettuja.

– Tuntuu käsittämättömälle, että joku voi sanoa, ettei meillä ole ollut oikeaa parisuhdetta –näkemättä meitä ja juttelematta meidän kanssamme. Eikö riitä, että me rakastamme toisiamme? hän ihmettelee.

– Olemme kuin vakka ja kansi. Meillä on hirmu hyvä olla yhdessä. Jos se, että huolehdimme toisistamme, ei ole parisuhdetta, niin mikä on?

Avioliiton aitoutta todistavat myös kymmenet tutut, ystävät ja sukulaiset, joiden lausunnot on kerätty valituksen liitteeksi. Ne kertovat rakkaudesta, samansieluisuudesta ja keskinäisestä kunnioituksesta. Pariskunta tunnetaan kotikunnassaan hyvin: he muun muassa tekevät eläinsuojelutyötä ja ovat mukana seurakunnan, Punaisen Ristin ja Pelastakaa Lapset ry:n toiminnassa.

Maahanmuuttovirasto ei kommentoi yksittäistapausta

Viime vuoden kesäkuun alun ja marraskuun lopun välillä maahanmuuttovirasto käsitteli 1 406 hakemusta, joissa Suomen kansalaisen puoliso haki ensimmäistä oleskelulupaa Suomesta. Oleskelulupa evättiin 166 tapauksessa.

Helpoiten oleskeluluvan saivat Venäjän kansalaiset, joiden 173 oleskelulupahakemuksesta hylättiin neljä, ja Yhdysvaltain kansalaiset, joille kielteinen päätös tuli kahdessa tapauksessa kaikkiaan 80 hakemuksesta.

Eniten kielteisiä oleskelulupapäätöksiä saivat vietnamilaiset (26 kielteistä päätöstä 59 hakemuksesta) ja irakilaiset (22 kielteistä päätöstä 116 hakemuksesta).

Ulkomaalaisten vaimojen ensimmäisistä oleskelulupahakemuksista hyväksyttiin 91,6 prosenttia, ulkomaalaisten aviomiesten hakemuksista 83,8 prosenttia.

Ylitarkastaja Leena Turku Maahanmuuttovirastosta sanoo, ettei virasto voi kommentoida Al-Saedien tapausta eikä muitakaan yksittäistapauksista. Hänen mukaansa jokainen hakemus arvioidaan erikseen kokonaisuutena.

Elämä on Pälkäneellä

Bahaa Al-Saedi kertoo olleensa entisessä kotimaassaan poliisi. Hän sanoo joutuneensa turvallisuuspalvelun yksiköiden, shiiamilitioiden, kidnappaamaksi ja kiduttamaksi ja lähteneensä niitä karkuun. Suomeen tultuaan hän haki turvapaikkaa, mutta sitä ei myönnetty.

– Olisin voinut mennä Saksaan tai Ruotsiin, mutta uskon, että Jumala johdatti minut tänne Hannan luokse, hän sanoo.

Ei Bahaa ole tullut tänne loisimaan. Hän haluaisi vain tehdä työtä ja elää vaimonsa kanssa. Hanna Al-Saedi

Vaikka kielteinen turvapaikkapäätös pariskuntaa kummastuttikin, he luottivat siihen, että jo aiemmin solmitun avioliiton perusteella oleskelulupa myönnetään. Kielteinen päätös oli kummallekin shokki.

– Eikö avioliitolla ole maahanmuuttovirastolle mitään merkitystä? Onko Suomi tosiaan sitä mieltä, että minun pitää myydä talo, irtisanoutua luokanopettajan ja pianonsoitonopettajan töistä ja jättää vanhenevat vanhempani, että voisin elää puolisoni kanssa? Hanna ihmettelee.

– Monet asiat sitovat minut tänne, mutta emmehän me voi erossakaan olla. Kun löytää ihmisen, jonka kanssa on hyvä olla, ei hänestä voi luopua.

Myös Bahaa on kotiutunut Pälkäneelle. Ilman oleskelulupaa hän ei voi tehdä palkkatyötä, mutta hän hoitaa eläimiä, auttaa tuttavia, kalastaa, marjastaa ja laittaa ruokaa. Hannan sukulaisista ja ystävistä on tullut hänenkin sukulaisiaan ja ystäviään.

– Ei Bahaa ole tullut tänne loisimaan. Hän haluaisi vain tehdä työtä ja elää vaimonsa kanssa, Hanna sanoo.

– Me voisimme perustaa vaikka oman yrityksen ja auttaa vanhuksia. Meillä on paljon yhteisiä suunnitelmia.

Tällä hetkellä Al-Saedit elävät päivän kerrallaan, odottaen. Vaikka tilanne on raskas ja pelottava, he eivät ole luovuttamassa.

– Asianajajamme uskoo, että päätös saadaan kumottua. Hän on luvannut viedä asian vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asti, Hanna sanoo..

Loviisaan nousee Euroopan suurin hyönteistehdas. Näin lupaa tehtaan teknologiasta vastaava Pohjolan Hyönteistalous Oy eli kansainvälisemmin Nordic Insect Economy.

Hyönteistehtaalle sopivat tilat löytyivät Loviisan Strömforsin vanhan sähkötarviketehtaan tiloista. Ensi kesästä lähtien tehtaalta toimitetaan kymmenien tonnien edestä pakastettuja kotisirkkoja elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Kun ensimmäinen osa tehtaasta on valmis, alkaa toisen osan rakentaminen.

Yrittäjänä toimiva korialainen maanviljelijä Vesa-Matti Marjamäki arvioi, että silloin puhutaan sadoista tonneista. Tehdas on valmistuessaan Euroopan suurin yksittäinen elintarvikehyönteisten kasvatusyksikkö.

Vesa-Matti Marjamäki on viljellyt vuodesta 2014 saakka Korialla härkäpapua, kauraa ja ohraa. Alun perin hyönteistehdasta kaavailtiin Marjamäen pihalla tyhjillään seisovaan sikalaan.

– Sitten ymmärsimme, että teollisuuden vaatimukset ovat paljon suuremmat, Marjamäki kertoo.

Vaikka hyönteisbisneksestä onkin nähty ahdingossa oleville maatalousyrittäjille uutta tulonlähdettä, Vesa-Matti Marjamäki ei ole niitä perinteisimpiä tilallisia.

Puhelinkopeilla menestyväksi yrittäjäksi

Marjamäki alkoi viljelijäksi vasta vuonna 2014 muutettuaan perheineen Tampereelta Kouvolaan.

Sitä ennen hän on ehtinyt kunnostautua start up -yrittäjänä. Marjamäki perusti yhdessä ystävänsä kanssa äänieristettyjä puhelinkoppeja valmistavan Framery Oy:n.

Tamperelaisyrityksen koppeihin paetaan avokonttorin melua muun muassa Twitterin ja Microsoftin konttoreissa. Viime vuonna Aamulehti kertoi, että kymmenien miljoonien liikevaihdon saavuttanut yritys palkittiin presidentin kansainvälistymispalkinnolla. Marjamäki on nykyisin Frameryn osakas.

Tuotantotaloutta opiskellut Marjamäki on vastannut myös älypakkauksia valmistavan kouvolalaisyrityksen myynnistä ja tuotekehityksestä. Sekaan mahtuu myös työ elinkeinoyhtiö Kouvola Innovationin kehittämispäällikkönä.

Marjamäki kertoo haaveilleensa maalla asumisesta jo nuoresta. Nyt hän lisäksi halusi oppia maanviljelijäksi. Siihen tarjoutui mahdollisuus sukupolvenvaihdoksen kautta.

– Haluan tehdä jo nyt niitä asioita, joita haaveilen tekeväni eläkkeellä.

Sikatilalliset kiinnostuneet sirkkafarmeista

Suomessa sallittiin viime syksynä hyönteisruuan kasvattaminen ja myyminen. Siitä hetkestä alkoi soida puhelin kouvolalaisessa kasvatusteknologiaa tarjoavassa Pohjolan Hyönteistalous Oy:ssä. Yli sata tahoa ilmoitti kiinnostuksestaan alkaa tehtailla hyönteisiä.

– Maanviljelijät ovat erittäin kiinnostuneita. Nyt tietysti monilla on ollut taloudellisia vaikeuksia ja nyt etsitään uudenlaisia tapoja tehdä liiketaloutta maataloudessa. Hyönteisistä saa paljon rahaa ja ala on kasvussa. Usein maataloudessa on vaikea löytää kasvualaa, kertoo perustaja Santtu Vekkeli Pohjolan Hyönteistaloudelta.

Kolmannes kysyjistä on ollut entisiä sianlihan tuottajia.

Pohjolan Hyönteistalous toimittaa välineistön myös Loviisan tehtaalle. Lisäksi se välittää pakastetut kotisirkat elintarviketeollisuudelle.

Suomi hakee etulyöntiasemaa hyönteisbisneksessä

Vesa-Matti Marjamäen tehdashankkeesta kerrottiin julkisuuteen vain pari kuukautta hyönteisten kasvattamisen sallimisen jälkeen. Marjamäki kertoo pohtineensa sirkkatehtailua vuoden päivät, mutta lain tulkinnan nopea muutos tuli yllätyksenä.

– Tärkein syy on, että tämä on ekologinen valinta. Kun on tuota yrittäjän vikaa, näen myös mahdollisuuden luoda etumatkaa muihin maihin. Hyönteistehtailulle pitää luoda ekosysteemi, siksi haluan edistää uutta asiaa, Marjamäki selventää.

Euroopassa vain Itävalta, Tanska, Hollanti, Iso-Britannia ja Belgia ovat sallineet hyönteistuotannon. Pohjolan Hyönteistalouden Santtu Vekkeli arvioi muiden Euroopan maiden seuraavan Suomea parin vuoden sisällä.

– Suomalaisilla on nyt todella hyvä etulyöntiasema, koska meillä on täällä kaikki valmiina: elintarvikkeet, farmit, laatuketjut, teknologia, tutkimus. Kun muu Eurooppa aukeaa, me päästään niiden markkinoille todella hyvässä asemassa.

Vekkeli arvioi, että hyönteiselintarvikealasta kasvaa miljardibisnes tulevilla vuosikymmenillä. Pohjolan Hyönteistalouden lisäksi tuottajaverkostojaan pyrkivät laajentamaan suomalaiset Finsect ja EntoCube, jonka keräämistä sijoituksista uutisoi Talouselämä.

Loviisan tehdas työllistää 20 työntekijää

Loviisaan tulevasta sirkkatehtaasta ei haluta paljastaa vielä havainnekuvia, sillä Pohjolan Hyönteistalous haluaa pitää teknologian vielä salassa kilpailijoilta. Näin toimivat myös kansainväliset kilpailijat tällä hetkellä.

Selvää on vain, että vanhassa tehdaskiinteistössä lämpötila nousee trooppiseksi ja sirinä korvia huumaavaksi. Sadattuhannet kotisirkat vaativat tuoretta ravintoa kerran päivässä kasvaakseen nopeammin. Vuoden lopussa tehdas työllistää noin 20 työntekijää.

Start up -yrittäjä Vesa-Matti Marjamäki myöntää, että hänellä on paljon tunnettakin pelissä hankkeessa.

– Kyllä mää näitä päätöksiä teen silti faktaperusteisesti.

– Minusta tämä sopii sellaisille uutta pelkäämättömille ihmisille. Toki tämä vaatii avointa mieltä ja riskinsietokykyä, sillä markkina ei ole vielä kehittynyt siihen, mitä siitä tulee.

Tampereen kaupunki valmistelee parhaillaan ohjeita henkilöstölle perjantaiksi kaavaillun poliittisen mielenilmauksen ja siihen liittyvien lakkojen varalle. Tarkkaa tietoa mielenilmauksen vaikutuksista Tampereen kaupungin palveluihin ei vielä ole.

Useat liitot ovat ilmoittaneet osallistuvansa niin sanottua aktiivimallia vastustavaan mielenilmaukseen. Muun muassa Auto- ja kuljetusalan liitto AKT, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Sähköliitto, PAM ja Insinööriliitto ovat mukana.

Mielenilmaus pysäyttää merkittävän osan Tampereen seudun linja-autoista eli nysseistä sekä kaukoliikenteen busseista. Muun muassa Paunu jättää vuorot lähestulkoon ajamatta. Tiedot ajettavista linjoista tarkentuvat keskiviikkona. Tarkemmat tiedot ajettavista linjoista ja vuoroista voi tarkistaa Tampereen joukkoliikenteen nettisivuilta.

–Suosittelemme, että mahdollisuuksien mukaan perjantaina kannattaa tehdä töitä kotoa käsin, kävellä tai pyöräillä tai käyttää kimppakyytejä, joukkoliikenteen väki suosittelee.

Ranta-Tampellaakaan ei rakenneta

Pirkanmaan jätehuollon mukaan mielenilmaus vaikuttaa jonkin verran myös jätekuljetuksiin. Jäteastian tyhjennyspäivä voi siirtyä osalla asiakkaista aikaisemmaksi tai myöhemmäksi.

Koulujen ja päiväkotien toimintaan mielenilmauksella ei näillä näkymin ole suurta vaikutusta.

Lakkopäivä pysäyttää työt myös monella rakennustyömaalla, esimerkiksi Ranta-Tampellassa.

Teollisuusliiton aluetoimistosta kerrotaan, että useiden suurten, pirkanmaalaisten yritysten työntekijöitä on lähdössä osoittamaan mieltä Helsinkiin. Vaikutukset tuotantoon vaihtelevat yrityksittäin.

Lue myös:

EK:n ja SAK:n johto tukkanuottasilla poliittisen mielenilmauksen takia – "Vastuuton, täysin ylimitoitettu"

Kuntatyönantajat: JHL pysäyttämässä Helsingissä raitiovaunu- ja metroliikenteen perjantaina

Liikennepäivystäjä Jori Hildén hieraisi silmiään pari viikkoa sitten yövuorossa Tampereen Liikennekeskuksessa. Hän oli huomannut sivusilmällä liikettä yhdellä valvontahuoneen seinällä olevista ruuduista. Kun Hildén kääntyi katsomaan, ruudussa näkyi huuhkaja. Kello oli muutamaa minuuttia vaille puolen yön.

Hildén ja samassa työvuorossa ollut Marko Kolattu käänsivät varovasti kelikameraa, jotta lintu näkyisi paremmin. Huuhkaja istui kelikameran pylväässä Tampereen Rantatunnelin suuaukolla Santalahdessa ja peilaili itseään kameran linssistä yli 20 minuuttia.

– Kyllä se oli aika erikoinen ja yllättävä tilanne. Tietysti kamerassa juoksentelee yöaikaan kettuja ja jäniksiä ja joku variskin on istunut joskus pylväässä, mutta se ei ole ollut kauhean mielenkiintoista, Marko Kolattu kertoo.

Mahdollisuus, että sen uudelleen siinä bongaisi, on varmasti häviävän pieni. Marko Kolattu

– Mutta se, että huuhkaja istuu ihan kameratolppaan ja katselee suoraan linssiin, on kyllä poikkeuksellista.

Marko Kolattu kertoo perehtyneensä sen verran pöllöihin, että tietää niiden liikuskelevan pitkälti samalla alueella. Rantatunnelin huuhkajaa ei ole kuitenkaan sen koommin näkynyt.

– Voi olla, että se oli ihan ainutkertainen tilanne. Mahdollisuus, että sen uudelleen siinä bongaisi, on varmasti häviävän pieni, hän sanoo.

Liikennevirasto julkaisi tiistaina videon, jossa kelikameran pylväässä istuva huuhkaja näyttää peilailevan itseään kameran linssissä. Puoliminuuttisen videon ovat koostaneet Jori Hildén ja Marko Kolattu.

– Videossa näkyy vierailun alkupätkä. Kyllä siinä aika lailla oleellisen vierailusta näkee, Kolattu kertoo.

Kesätyöpaikkojen haku on hyvässä vauhdissa. Monet työnantajat ovat jo julkaisseet työpaikkailmoituksensa ja aloittelevat haastattelurumbaa.

Suosituimpiin paikkoihin on satoja, jopa tuhansia hakijoita. Esimerkiksi Pirkanmaan Osuuskauppa palkkaa kesäksi 350 työntekijää. Hakemuksia arvioidaan tulevan noin 2 500, ja kaikki kesäkuuhun mennessä 18 vuotta täyttävät pääsevät haastatteluun.

Rekrytointipäällikkö Heini Salo sanoo, että hyvä asenne jää haastattelijoiden mieleen.

– Ensivaikutelma on tosi tärkeä, kun tulee haastatteluun. Pitää olla hyvä asenne asiakaspalveluun ja työn tekemiseen. Se on meille äärimmäisen tärkeää.

Pirkanmaan TE-toimiston palveluesimies Tuuli Humina on samoilla linjoilla.

– Asenne ratkaisee. Asiat voi oppia, jos on innostunut, motivoitunut ja luotettava. Sellainen hakija varmasti kiinnostaa työnantajaa.

Valmiina käärimään hihat?

Hyvälle tyypille tuntuu olevan aina kysyntää. Ikean Tampereen tavaratalon johtaja Vesa Haapalahti valottaa hyvän tyypin määritelmää.

– Me haluamme kesätyöntekijäksi hyvän tyypin, joka jakaa meidän arvomme: esimerkiksi yhdessä tekemisen ja esimerkillä johtamisen. Haluamme rekrytoida maanläheisiä ihmisiä, jotka ovat valmiita käärimään hihat ja tekemään töitä.

– Paras keino erottautua porukasta on olla luonnollinen oma itsensä. Kannattaa myös kertoa, millainen tyyppi olet ja mitä olet tehnyt, Vesa Haapalahti vinkkaa.

Joskus paras vaikutelma syntyy siitä, että marssii oma-aloitteisesti kysymään työtä. Pirkanmaan TE-keskuksen palveluesimies Tuuli Humina antaa vinkit omatoimiseen kesätyönhakuun.

– Ole aktiivinen, hyödynnä kaikki verkostot ja hae myös sellaisia paikkoja, joita muut eivät huomaa hakea.

Tamperelainen kansanedustaja, SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Sanna Marin, 32, kertoo Twitterissä iloisesta perheuutisesta.

– Elämämme ihme syntyi sunnuntaina. Äidillä ja pienellä tytöllä kaikki hyvin, hän kirjoittaa.

Marinin puoliso Markus Räikkönen ottaa lapsen hoitovastuun ensi syksynä, kun Marin aikoo palaa takaisin eduskuntatyöhön.

– Itse olen kevään ja kesän vanhempainvapaalla ja mies ottaa hoitovastuun syksyllä. Puolipäiväisenä on tarkoitus laittaa lapsi sitten sukulaiselle perhepäivähoitoon, Marin kertoi suunnitelmistaan Ylelle syyskuussa.

Alun perin Marin kertoi raskaudestaan Anna-lehden haastattelussa.

Lempäälässä pitkään toiminut tavaratalo Kuljun Kartano lopettaa toimintansa kannattamattomana. Kuljun Kartanoa pyörittävän Löytötavaratalon yt-neuvottelut päättyivät yhtiön koko liiketoiminnan alasajoon.

Lempäälän myymälän lisäksi tyhjenevät Nokian ja Ylöjärven Löytötavaratalot. Päätös merkitsee töiden loppumista 50 hengeltä. Yrityksen johto tiedotti yt-neuvottelujen tuloksesta henkilökunnalle eilen tiistaina. Viime keväänä Löytötavaratalo sulki myymälän Tampereen Lielahdessa.

Löytötavaratalo yritti pelastaa myymälät löytämällä ostajan yritystoiminnalle, mutta kauppoja ei lopulta syntynyt. Toimitusjohtaja Timo Lehtonen kertoo, että myymälät sulkeutuvat viimeistään ennen syksyä. Aikataulu tarkentuu kevään aikana.

Yrityksen juuret torikaupassa

Timo Lehtosen isä Hannu Lehtonen aloitti yritystoiminnan torikaupalla 1970-luvulla. Saman vuosikymmenen lopulla Lehtonen perusti ensin kivijalkakauppoja ja myöhemmin Kuljun Kartanon Lempäälään. Tavaratalo ehti toimia Lempäälässä siis noin 40 vuotta.

Timo Lehtonen kertoo, että työntekijät ottivat tiedon haikeana vastaan.

– On tämä meillekin kova paikka, Lehtonen sanoo.

Osa työtekijöistä on jo alkanut katsella uutta työpaikkaa. Lehtonen sanoo, että myös hänen oma tulevaisuutensa on vielä avoinna. Nykyisten myymälöiden alasajossa menee runsaat puoli vuotta. Yrityksen tavoitteena on sinä aikana päästä eroon niin suuresta määrästä tavaraa kuin mahdollista.

Teivon raviradalle on näillä näkymin löytymässä uusi paikka Kolmenkulmasta eli Tampereen, Nokian ja Ylöjärven rajalta. Asiasta kertoi ensimmäisenä Tampereen Viikko.

Selvityksessä oleva paikka on Ylöjärven kaupungin omistama, noin 20 hehtaarin alue ja se sijaitsee Helsinki-Ylöjärvi-moottoritien läheisyydessä.

Tampereen Ravirata Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Mahlamäki korostaa, että nyt ollaan vasta selvitysvaiheessa.

– Vielä ei ole olemassa päätöstä siitä, että Teivon ravirata siirtyy. Me suhtaudumme kaikkiin kehittämisvaihtoehtoihin positiivisesti, mutta nyt vasta selvitetään varsinaisen suunnittelun edellytyksiä, hän sanoo.

Idea raviradan siirrosta on Ylöjärven kaupungin, joka haluaisi ottaa Teivon ja sen ympäristön asumiskäyttöön. Uuteen kaupunginosaan voisi tulla koti jopa 3 000–4 000 asukkaalle.

Ylöjärvi on selvittänyt nykyisen raviradan alueen uutta käyttöä ja raviradan siirtoa viime syksystä lähtien yhdessä Tampereen kaupungin ja Tampereen Ravirata Oy:n kanssa. Teivon ravirata sijaitsee Ylöjärven kaupungin puolella, Tampereen kaupungin omistamalla tontilla, jonka Tampere on vuokrannut Ravirata Oy:lle vuoden 2035 lopuun asti.

Selvityksen pitäisi valmistua kesäkuun loppuun mennessä.

Vielä pitäisi löytää maksaja

Matti Mahlamäen mukaan Ylöjärvi on esitellyt Ravirata Oy:lle useampia paikkoja muun muassa kolmostien varresta Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajamailta. Näistä tarkemmin tutkittavaksi on valikoitunut Kolmenkulman alue, joka on raviradan näkökulmasta kaavallisesti, omistuksellisesti ja liikenteellisesti paras vaihtoehto.

– Sieltä löytyi kompakti alue, johon tiivis ravi- ja tapahtumakeskus on mahdollista sijoittaa. Toki se vaatii useamman vuoden töitä ja sitä ennen tietysti rutkasti suunnittelua ja ideointia, Mahlamäki kertoo.

Mahlamäen mukaan vielä pitää löytää yhteinen näkemys siitä, kuka vastaa siirron kustannuksista eli uuden raviradan rakentamisesta.

– Hevosmiehen yksinkertaisesta näkökulmasta katson, että eiköhän se pidä löytyä niistä, jotka tästä siirrosta suurimman hyödyn saavat.

Eli Tampereen ja Ylöjärven kaupungeista?

– Tuo oli aivan loistava arvaus, hän sanoo.

Kaupunginhallitus ottaa kantaa paikkaan parin viikon päästä

Ylöjärven kaupunginhallitus ottaa helmikuun puolivälissä kantaa siihen, aletaanko raviradan siirtoa Kolmenkulmaan tutkia. Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Timo Isolähteenmäki pitää nyt esiin noussutta paikkaa parhaana mahdollisena selvityksen kohteeksi.

– Paljon on selvitettävää vielä, mutta tämä on yksi askel, hän sanoo.

Seuraava iso askel on rahoituspaketin miettiminen. Isolähteenmäen mukaan alustavaa tunnustelua osapuolten välillä on jo käyty, mutta perusteellisemmin asian kimppuun käydään kevään aikana.

– Tottakai tällaiset isot hankkeet aina kumuloituvat siihen, että rahoitus järjestyy. Positiivisessa hengessä tässä ollaan, hän sanoo.

Jokioislainen Hemmo Teerimäki huomasi pihapihlajassaan jotain erikoista jo vuonna 2012. Se ei vaikuttanut tuulenpesältä, vaan ikivihreältä pallomaiselta pensaalta.

Teerimäen epäilykset heräsivät. Kyseessä saattaisi olla misteli, mutta varmistus asiaan saatiin vasta hiljattain. Uutisointi Turun seudun misteleistä sai Teerimäen ottamaan yhteyttä Turun yliopistoon.

Puutarhaneuvos Arno Kasvi saapui Jokioisille tarkistamaan asiaa. Ja onneksi saapui, sillä kyseessä ei todellakaan ollut tuulen- tai harakanpesä.

– Kyllä kai hän aika hämmästynyt, ihastunut ja innostunutkin siitä oli, tuumaa Teerimäki.

– Sain omistajan luvalla kuvata, tehdä havaintoja ja ottaa näytteitä. Se oli kookas misteli, ja siitä sai hyvät näytteet, kertoo puolestaan Kasvi itse kohtaamistaan Jokioisten mistelin kanssa.

Kasvi toimitti mistelistä näytteet Turun yliopiston herbaarioon.

– Olivat kaikki erilaisia kuin Turun mistelit. Sirompaa, sanoisinpa melkein pohjoisempaa kantaa, jos eivät nyt hämeenlinnalaiset löydä omista puistaan, Kasvi nauraa.

Huhuja Tampereen mistelistä

Kasvi sanoo, että tällä hetkellä Jokioisten misteli on Suomen pohjoisin havainto.

– Olen kuullut huhuja, että Tampereella olisi [misteliä], mutta ne ovat ilmeisesti itse kylvettyjä hedelmäpuihin.

Ja niitä ei lasketa, Kasvi sanoo.

Misteli on puoliloisiva pensas, joka elää esimerkiksi pihlajan, lehmuksen, vaahteran ja poppelin oksilla. Talvella sen huomaa parhaiten, koska kasvusto ei piiloudu isäntäpuunsa lehtien sekaan.

Olen kuullut huhuja, että Tampereella olisi [misteliä], mutta ne ovat ilmeisesti itse kylvettyjä hedelmäpuihin. Arno Kasvi

Jokioisten misteliäkään ei huomaa kesäisin, sanoo Hemmo Teerimäki. Oksanhankaan majoittunutta misteliä saa katsoa niska kenossa.

– Pihlaja on noin kuusi metriä pitkä, ja se on noin metrin siitä latvasta, Teerimäki mittailee.

Misteliä kantava pihlaja ei Jokioisilla kasva sinänsä kovin suojaisalla paikalla, mutta itse piha on suojaisa ja lämmin.

– Siihen paistaa koko päivän aurinko, Teerimäki vakuuttaa.

Kulorastasko toi mistelin Jokioisille?

Misteli leviää marjoja syövien lintujen, kuten kulorastaan matkassa.

Arno Kasvi ei pidä mahdottomana, että misteli olisi voinut levitä myös laajemmalle Hämeessä, esimerkiksi Hämeenlinnan seudulle. Vanajavedeltä löytyy rantalehtoja ja lämpimiä rinteitä, joissa misteli saattaisi hyvinkin menestyä.

Sellaiselle paikalle kulorastas saattaisi keväällä hyvinkin saapua muuttomatkaltaan misteliä muassaan.

Kasvin tiedossa lähin Suomea oleva paikka, josta misteliä luonnollisesti levinneenä löytyy, on Tukholma. Mutta mitä kautta misteli Suomeen lintujen matkassa on tullut, se on jo toinen juttu. Mutta miksi misteli Suomeen on rantautumassa?

– Siihen saattaa olla monet syyt, mikä sitä levittää, ja se ei ole meille ihan tarkkaan selvillä.

Mistelihavainnoista voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen puutarharuissalo@utu.fi, kannustaa Kasvi.

Myrkyllinen misteli on meille tuttu elokuvien ja sarjakuvien kautta. Mistelin alla saa jouluna suudella (Historia) ja Asterixissa tietäjä Akvavitix tarvitsee misteliä taikajuomaansa varten. Misteli tunnetaan myös lääkekasvina, ja puoliloisivaan pensaaseen liittyy myös erilaisia uskomuksia..

Jokioisten mistelistä kertoi ensimmäisenä Forssan Lehti. Turun misteleistä Arno Kasvia on haastateltu aiemmin muun muassa Ylellä ja Turun Sanomissa.

Seitsemän henkilöä saa syytteen laajassa taideväärennösjutussa. Syytteet koskevat väärennösvyyhdin niin sanottua Sisä-Suomen haaraa. Pääasiallinen rikosnimike on törkeä petos.

Keskusrikospoliisin tutkimassa laajassa rikoskokonaisuudessa pirkanmaalainen taidekauppias ja hänen alamyyjänsä kauppasivat toista sataa jäljennöstä, jotka on myyty tunnettujen suomalaisten taiteilijoiden tekeminä. Asianomistajia on kolmisenkymmentä eri puolilla Suomea. Epäillyt rikokset tapahtuivat vuosien 2004 - 2014 välillä.

Syytteen mukaan vastaajien saamaa rikoshyötyä on kertynyt ainakin 1,4 miljoonaa euroa. Käsittelyn aikataulusta päättää Pirkanmaan käräjäoikeus.

Tulipalossa Tampereen Tesomalla loukkaantunut mies on kuollut. Hän menehtyi vammoihinsa sairaalassa tiistaina. Asiasta kertoi ensimmäisenä Aamulehti.

Pyörätuolissa olleen miehen vaatteet syttyivät maanantaina tuleen tuntemattomasta syystä. Onnettomuus sattui hieman ennen 9:ää kerrostaloasunnossa Virontörmänkadulla. Yläkerran asukas löysi apua huutaneen palavan henkilön porraskäytävästä ja sammutti tulen.

Tutkinnanjohtaja Marja Kiiski Sisä-Suomen poliisista kertoo, että palonsyyn ja kuolemaansyyn tutkintaa jatketaan. Asiassa ei epäillä rikosta.

Keskustelu seksuaalisesta häirinnästä teatteri-, tv- ja elokuva-alalla jatkuu kiivaana Ylen kerrottua keskiviikkona, että elokuvaohjaaja, professori Lauri Törhönen on häirinnyt kymmeniä naisia työ- ja opetustilanteissa.

Näyttelijäopiskelija Mikko Kauppilaa uutinen ei yllättänyt. Neljättä vuotta teatterityötä Tampereen yliopistossa opiskeleva Kauppila sanoo, että Törhösen tapaus ei valitettavasti ole yksittäistapaus.

– Olen joutunut kuulemaan naiskollegoilta, että he ovat kokeneet seksuaalista häirintää – ihan omilta luokkalaisiltani, jotka eivät ole vielä tässä vaiheessa edes kauheasti ehtineet tehdä töitä kentällä, hän kertoo.

– Tiedän itsekin useampia nimiä ja toivon, että niitä tulee esiin. Kyse on kuitenkin laajemmasta ilmiöstä, ihan kokonaisesta kulttuurista, jossa jokainen on jollain tavalla osana.

Opiskelijat ovat kertoneet häirinnästä, esimerkiksi epäasiallisesta kielenkäytöstä, myös teatterityön professorille Pauliina Hulkolle.

– Keskusteluissa on tullut esiin asiattomuutta. Opiskelijat ovat kertoneet olevansa hämmentyneitä ja pettyneitä siihen tapaan, miten heille on kommunikoitu, Hulkko sanoo.

Hulkon mukaan häirintätapauksia ei tule hänen tietoonsa usein eikä häirintä ole järjestelmällistä.

– Häirintä ei liity välttämättä mihinkään rakenteisiin tai tiettyihin auktoriteetteihin. Se tapahtuu siellä, täällä ja tuolla, hän sanoo.

On oikeus sanoa ei

Syksystä lähtien esillä olleen #metoo-kampanjan ansiosta Tampereen yliopiston teatterityön laitoksella on puhuttu häirinnästä tavallista enemmän. Pauliina Hulkon mukaan näyttelijäopiskelijoita valmennetaan työelämässä mahdollisesti esiin tuleviin tilanteisiin ammatillista itsetuntoa kasvattamalla ja puhumalla asioista avoimesti. Opiskelijoille korostetaan, että heillä on oikeus sanoa ei.

– Tällä hetkellä me puhumme todella suoraan, koska nämä asiat askarruttavat. Puhumme vastaantulevista ammatillisista tilanteista ja käymme niitä läpi, Pauliina Hulkko kertoo.

– Jos häirintään törmäisi, asiassa olisi helppo edetä. Meitä on ohjeistettu, mitä tilanteessa pitäisi tehdä, kertoo toista vuotta näyttelijäksi opiskeleva Sofia Smeds.

Hulkon mukaan tietoisuus häirinnästä on kasvanut #metoo -kampanjan ansiosta. Hän pitää sitä hyvänä.

– Kukaan ei ainakaan voi sanoa, että ei tiennyt tai että on jotain epäselvyyttä tässä. Kyllä se on ihan varmasti kasvattanut tietoisuutta ja toimintatavat varmasti siistiytyy ja on syytäkin, hän sanoo.

Sofia Smeds on samaa mieltä.

– Häirintä on tietysti koko yhteiskunnan läpäisemä asia. Näistä uutisista tulee surullinen, mutta toisaalta aika voimaantunutkin olo. Nyt tämä alkaa purkautua ja se on hienoa.

Työmatkapyöräilijöistä vain vannoutuneimmat hyppäsivät satulaan torstaina. Perjantain varhaisaamussakin lunta vielä piisasi, vaikka vilkkaimmat kadut ja valtatiet olikin saatu auki jo yön aikana.

– Pääväylät on suurimmaksi osaksi saatu auki ja aurauskalusto on koko ajan liikenteessä, kertoo Liikenneviraston tieliikennekeskuksen liikennepäivystäjä Heidi Peltomaa.

Aamulehden mukaan 50-60 aura-autoa on ollut liikkeellä aamuyhdestä asti. Työmaapäällikkö Kari Pitkänen muistuttaa, että siihen päälle lasketaan vielä kevyen liikenteen väyliä siivoavat.

Ilmatieteenlaitoksen mukaan lunta on satanut vuorokauden sisällä noin 15 senttiä, mutta Pitkäsen mukaan tuuli on kasannut paikoin puolimetrisiä lumikinoksia. Illan ja yön aikana on irrotettu niin jumissa olleita busseja kuin rekkoja.

– Riippuu sademääristä, kuinka hyvään kuntoon kadut saa. Vielä kymmenenkin senttiä voi sataa lunta. Perkaamme katuja kahteen, kolmeen, asti. Sitten käydään kotona kääntymässä ja yöllä palataan töihin kolmeen taas.

Päivän auraustöitä helpottaa Pitkäsen mukaan se, etteivät läheskään kaikki bussit ole mielenilmauksen takia liikenteessä. Bussivuorot voit tarkistaa kaupungin joukkoliikenteen sivuilta. Kunnossapidon väkeä mielenilmaukseen ei ole lähdössä.

Ajantasaisen auraustilanteen voit tarkistaa kaupungin karttapalvelusta. Lumisade alkaa jo Pirkanmaalla vähitellen helpottaa.

– Voimakkaimman sateen alue on jo liikkumassa koillisen suuntaan. Pöllyävän lumen takia on edelleen huono näkyvyys, malttia tarvitaan liikenteeseen, muistuttaa liikennepäivystäjä Heidi Peltomaa.

VR tiedotti torstaina, että luminen sää voi vaikuttaa perjantain vuoroihin myöhästymisinä ja vuorojen perumisina. Aamulla muutama juna oli puolisen tuntia myöhässä, mutta syynä olivat esimerkiksi ratatyöt.