Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän esitys poistaisi kansallisnäyttämön aseman Tampereen Työväen Teatterilta. Tämä tietäisi kahden miljoonan euron leikkausta teatterin vuosibudjettiin.
Teatterinjohtaja Maarit Pyökäri on tyrmistynyt esityksestä.
– On kyse niin suuresta summasta, ettei se voi olla järkyttämättä Tampereen Työväen Teatterin kokoista laitosta ja sitä kautta myös koko Tampereen teatterielämää, hän sanoo.
– Ehdotus on aluepoliittinen katastrofi ja ristiriidassa työryhmän omien periaatteiden kanssa.
Muiden kansallisnäyttämön asemassa olevien teattereiden asemaan ja rahoitukseen ei esityksessä puututa samalla tavalla.
Ehdotus on aluepoliittinen katastrofi ja ristiriidassa työryhmän omien periaatteiden kanssa. Maarit Pyökäri
Työryhmä perustelee esitystään Tampereen Työväen Teatterin kohdalta sillä, ettei sen toiminta poikkea muiden suurimpien keskuskaupungeissa sijaitsevien teattereiden toiminnasta siinä määrin, että valtion olisi perusteltua rahoittaa sitä erilaisin perustein. Esityksen mukaan Tampereen Työväen Teatteri voisi hakea esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän piiriin.
Työryhmässä mukana ollut Työväenmuseo Werstaan tamperelainen museojohtaja Kalle Kallio jätti esitykseen eriävän mielipiteensä. Kallion mukaan leikkauksen seurauksena jopa 80 teatterialan työntekijää voi menettää työnsä.
– Tämän jälkeen Tamperetta tuskin tunnettaisiin maan teatteripääkaupunkina, hän sanoo eriävässä mielipiteessään.
Työryhmä jätti esityksensä kulttuuriministeri Sampo Terholle (sin.) tänään keskiviikkona. Esityksen mukaan taiteiden ja museoiden valtionrahoitus muuttuisi määräaikaiseksi. Uuden lain olisi tarkoitus astua voimaan vuoden 2020 alusta.
Puolustus- ja turvallisuusyhtiö Saab laajentaa toimintojaan Suomessa perustamalla teknologiakeskuksen Tampereelle.
Yksikkö osallistuu Saabin hävittäjä- ja ilmavalvontakoneiden elektronisen sodankäynnin järjestelmien sekä maasta käytettävien elektronisten tukitoimien ja elektronisen tiedustelun järjestelmien kehittämiseen.
Keskuksen henkilöstön palkkaaminen on alkanut viime vuonna ja sitä jatketaan tänä vuonna. Saabin toimitusjohtaja Håkan Buskhen mukaan tavoitteena on tehdä teknologiakeskuksesta olennainen osa Saabin tuotekehitystä ja tuotantoa.
Saab on tehnyt Suomessa tutkimusyhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa viime keväästä lähtien. Saabilla ja sen tytäryhtiöllä Combitech Oy:llä on tällä hetkellä Suomessa lähes 100 työntekijää ja toimipisteet Helsingissä, Espoossa Jyväskylässä, Tampereella ja Säkylässä.
Ensimmäisten joukossa äänestämään tulleella Mirjam Salinilla on vankat perusteet nopealle toiminnalle.
– Tulee tehtyä se tärkeä äänestys varmasti, ettei jää tekemättä, hän sanoo.
Oikeissa vaaleissa on kauheat jonot. Tässä on helpompi olla. Pekka Backman
Myös Kauko Tulijoen mielestä äänestämään pitää tulla heti, kun kykenee.
– Kun on näin vanha, niin ei sitä tiedä, elääkö enää huomenna, hän sanoo.
Omaa äänestysvuoroaan odottava Pekka Backman sanoo äänestäneensä ennakkoon aina. Tai ainakin niin kauan, kuin jaksaa muistaa.
– Oikeissa vaaleissa on kauheat jonot. Tässä on helpompi olla, hän perustelee ennakkoon äänestämisen kätevyyttä.
–Ja ihan ajankuluksikin tulin.
Vaalitoimitsijoiden työpäivät venyvät jopa 12–14 tuntiin.Marjut Suomi / Yle
Vilkas startti ei tullut vaalitoimitsijoille yllätyksenä. Tampereen Lielahden Prismassa päivätahti on kova.
– Presidentinvaalit pistävät ihmiset liikkeelle. Veikkaan, että sellaiseen 400–500 äänestäjään päästään, arvioi vastaava vaalitoimitsija Tiia Joki.
Toimitsijoiden työpaikat ennakkoäänestyspaikoilla venyvät pitkiksi, jopa 12–14 tuntiin. Vaikka taukoja pidetään tarvittaessa, äänestysviikko onkin toimitsijalle kova rutistus.
– Kun tässä viikon on, niin tietää tehneensä, Joki sanoo.
Marianne Salminen poikkesi äänestämässä kauppareissulla.Mari Vesanummi / Yle
Tamperelaisäänestäjillä on mielipide myös presidentinvaalin lopputuloksesta. Kauppareissulla äänestämässä poikennut Marianne Salminen uskoo, että presidentti valitaan jo ensimmäisellä kierroksella.
Samoilla linjoilla on myös Kauko Tulijoki. Hän uskoo ennakkoasetelman latistavan vaalitunnelmaa.
– Tää koko homma on vähän... kun ennalta tiedetään, kuka voittaa, Tulijoki sanoo.
Kun kansalaisvelvollisuus on hoidettu, ennakkoäänestäjäkin pitää vaaliperinteistä kiinni.
– No se on sitten se vaalikahvi tietenkin. Parhaan pullan kanssa, kuittaa Mirjam Salin.
Milanon liepeillä Piacenzassa asuva Michele Squeri rakensi marraskuun alussa Piaggio Ape -merkkisen kolmipyöräisen tavaramoponsa lavalle tukirakenteet. Kattoi lavan tukevalla pressulla ja pakkasi Apen matkakuntoon. Kaiken huipulle Squeri sitoi fatbike-pyöränsä.
Squerilla oli suunnitelma. Apella yli Alppien, läpi Itävallan, Slovakian ja Itä-Puolan Baltiaan ja Viron kautta Suomeen Helsinkiin.
Ja suunnitelma myös piti. Tiistaina 16. tammikuuta Squeri saapui Suomen pääkaupunkiin.
Vaikka suurin osa matkasta oli jo takana, perillä tavaramopollaan matkaa taittanut mies ei vielä ollut. Hänen tavoitteenaan on Rovaniemi.
"Tärkeintä on matka"
Keskiviikkona, 17. tammikuuta, matkamies herää uuteen aamuun Hämeenlinnassa. Hän on yöpynyt omassa kulkupelissään.
Tarkoitus on jatkaa matkaan edelleen Tampereelle, jossain vaiheessa sieltä Vaasaan ja edelleen rannikkoa pitkin Kemiin, josta Apen nokka käännetään kohti Rovaniemeä.
Rovaniemellä Michele Squerin tavoitteena on olla viimeistään helmikuun puolivälissä, sillä silloin kaupungissa alkaa Rovaniemi 150 Arctic Winter Race. Kyse on 150 kilometrin ultramaratonista, jossa kilpaillaan kolmessa sarjassa: jalan, hiihtäen ja fatbikella.
Täällä ei ole tullut vastaan yhtään Apea. Michele Squeri
Hämeenlinnasta tavoitettu Squeri sanoo, että matka ja matkustaminen on tärkeintä, vaikka syynä onkin Rovaniemi 150.
– Siksi matkustan näin halki Euroopan Rovaniemelle.
Squerilla on ollut körötellessä ehkä aikaa katsoa maisemia, sillä tuntivauhti Apen kanssa on 30 kilometrin luokkaa. Ylittäessään Alppeja vauhti putosi 10–20 kilometriin tunnissa.
Squeri sanoo, että hänen kulkupelinsä Piaggio Ape on hyvin tunnettu Italiassa.
– Täällä ei ole tullut vastaan yhtään Apea, matkamies nauraa.
Yö Apen lavalla
Squeri esittelee matkakumppaniaan. Italialainen on matkaansa varten joutunut rakentamaan Apeen muun muassa lämmityksen.
– Tähän asti olen selvinnyt matkasta ilman isoja ongelmia. Pienet viat olen voinut korjata itse.
Miki Wallenius / Yle
Vaikka Squeri voi myös yöpyä Apensa takaosassa, hän toivoo, että näiltä leveyksiltä löytyisi myös lämmintä yösijaa matkamiehelle. Hämeenlinnassa vietetty yö Apen kanssa oli ollut kylmä, mutta ei onneksi liian luihiin ja ytimiin käyvä.
– Mutta saapa nähdä jatkossa, enteilee iltalialinen, jonka hymy ei ole hyytynyt ainakaan vielä.
Puutarhurilla on aikaa matkustaa talvisin
Keväisin, kesäisin ja syksyisin Michele Squeri työskentelee puutarhurina, joten talvisin hänellä on aikaa matkustaa. Ja matkustanut hän onkin.
Piacenza Online -sivustolla julkaistussa jutussa hän kertoo, että tutuksi ovat tulleet muun muassa Bolivia, Syyria, Turkki, Iran ja Egypti.
Vuonna 2016 hän pyöräili Etiopiassa, Keniassa ja Tansaniassa.
Rovaniemi 150 -ultramaratoniin on tulossa myös Squerin ystäviä, mutta he ovat valinneet helpomman keinon saapua Rovaniemelle, nimittäin lentämisen.
Kun Squeri on päässyt Rovaniemelle, on hän tehnyt jo valmiiksi melkoisen ultramaratonin. Squerin italiankielisiä matkapäivityksiä voi seurata hänen Facebook-sivuiltaan tai blogistaan.
Turun hovioikeus pitää ennallaan Terhi Kiemungin tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Käräjäoikeus tuomitsi runsas vuosi sitten Tampereen perussuomalaisten silloisen puheenjohtajan 450 euron sakkoihin blogikirjoituksesta, jossa sanottiin kaikkien Euroopan terroristien olevan muslimeja.
Tuomion mukaan kirjoituksessa paneteltiin ja solvattiin islaminuskoa tunnustavaa ihmisryhmää uskonnon perusteella. Hoiviokeus toteaa, että Kiemungin teksti on yleistävä ja syrjivä koska se kohdistuu kaikkiin islaminuskoisiin eikä vain ääriaineksiin. Siten Kiemunki leimaa koko kansanryhmän rikollisiksi.
Uuden Suomen verkkolehdessä julkaistusta blogikirjoituksesta syntyi sen julkaisemisen jälkeen kohu. keskustelun kuohuessa Terhi Kiemunki pyysi itse poliisia tutkimaan, onko hän syyllistynyt rikokseen.
Terhi Kiemunki on entinen Tampereen perussuomalaisten puheenjohtaja ja kansanedustaja Lea Mäkipään entinen avustaja. Hän toimii edelleen varavaltuutettuna.
Tilanne herättää ympäristöpolitiikan tuntijassa ristiriitaisia tunteita. Tampereen yliopiston yliopistonlehtori kertoo eläintarhojen historian ulottuvan 1800-luvun lopulle, mistä lähtien ne ovat keskittyneet eksoottisten eläinten näyttämiseen.
– Toimintaa perusteltiin alun perin viihdyttämisellä ja kasvattamisella. 1960- ja 70-luvuilla eläintarhoja syytettiin kuitenkin luonnonvaraisten eläinten häviämisestä, Nina V. Nygren kertoo.
Onko pandoja tarpeellista kuljettaa kauaksi kotiseuduiltaan tänne? Nina V. Nygren
Niinpä eläintarhat alkoivat perustella toimintaansa luonnonsuojelulla ja ympäristönkasvatuksella. Myös pandojen tuontia Suomeen perustellaan niiden suojelulla.
– On eläinlajeja, joilla ei ole muita selviytymismahdollisuuksia kuin eläintarhat, mutta pandat eivät ole uhanalaisia.
Nina V. Nygren on tutkinut asiakkaiden kokemuksia eläintarhoista.Antti Eintola Yle
Nina V. Nygrenin mielestä eläimiä kannattaisi suojella ensisijaisesti niiden luontaisessa ympäristössä. Jos se ei ole mahdollista, tarhausta pidetään usein perusteltuna.
Yliopistonlehtorin mielestä eläintarhojen toimintaa on kyseenalaistettu myös eläinoikeuksien kannalta. Jos luontoa halutaan suojella, hänen mukaansa voisi olla parempi suunnata panokset esimerkiksi luontoalueiden suojeluun.
– Onko pandoja tarpeellista kuljettaa kauaksi kotiseuduiltaan tänne, jossa ei tiedetä miten ne täällä voivat, tutkija kysyy.
Tampereen Lielahdessa keskiviikkoaamuna äänestämässä käynyt Kauko Tulijoki totesi Ylen haastattelussa äänestävänsä ennakkoon, koska ei voi tietää, onko seuraavana päivänä enää elossa.
Mutta miten asia oikeasti on? Lasketaanko ennakkoon annettu ääni, jos äänestäjä ehtii kuolla ennen varsinaista äänestyspäivää?
– Kyllä ääni rekisteröityy. Äänioikeus on tarkistettu äänestettäessä, eikä ääntenlaskennassa enää tarkisteta, onko äänestäjä hengissä, sanoo neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen oikeusministeriöstä.
– Varman päälle toimiminen on sillä tavalla ihan ok.
Entä voiko 17-vuotias äänestää ennakkoon, jos täyttää viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä 18 vuotta?
– Kyllä voi äänestää. Vaalipäivänä 18 vuotta täyttävän tiedot löytyvät äänestysluettelosta, kerrotaan oikeusministeriön vaalipalvelunumerosta.
Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona vauhdikkaasti. Iltapäivään, kello 16 mennessä äänensä oli antanut jo runsaat 200 000 suomalaista. Vilkkainta on ollut Satakunnan ja Lapin vaalipiireissä.
Tampereen Työväen Teatterista näyttää tulevan valtion kulttuurirahoituksen uudistuksen ensimmäinen uhri.
Muusikko Jaakko Kuusiston vetämän työryhmän esityksessä TTT:ltä vietäisiin kansallisnäyttämön erityisasema. Se tarkoittaisi parin miljoonan euron leikkausta, eli noin viidennes teatterin vuosibudjetista katoaisi ilmaan.
Esitetäänkö tamperelaisen työväenteatterin suurella näyttämöllä jatkossa kamarinäytelmiä? Mitä työttömäksi jääville näyttelijöille tehdään?
On ymmärrettävää, että reilut sata vuotta sitten perustetun teatterin väki tuntee joutuneensa rahoitusuudistuksen maksumieheksi.
Yle Uutiset haastatteli vuosi sitten kulttuurin asiantuntijoita valtionosuusjärjestelmän (vos) uudistukseen liittyvistä toiveista.
Silloin uuden sirkuksen keskuksen Cirkon toiminnanjohtaja Riku Lievonen puhui kielteisestä sukupolvikokemuksesta: kokonainen uusi taiteen tekijöiden joukko on jäänyt nuolemaan näppejään, kun säännönmukainen valtionrahoitus on valunut taiteen ja kulttuurin olemassa oleviin rakenteisiin.
Nyt näyttää siltä, että valtionosuusjärjestelmän uudistus vain lisää nykysirkuksen tuskaa.
Kuusiston työryhmässä istuneen Iiris Aution mukaan vos-uudistus tekee nykysirkuksen ja nykytanssin rahoituksesta entistä epävarmemman, koska uusi järjestelmä suosii olemassa olevia laitoksia: vakituista henkilökuntaa, konserttisaleja ja teatteritaloja.
Hetkinen. Uudistuksen piti nimenomaan parantaa uusien taidemuotojen asemaa.
Valtionosuusjärjestelmän uudistus näyttää tässä vaiheessa kosmeettiselta. Teatterit ja orkesterit halutaan määräaikaisen tuen piiriin, mutta miten pahasti taidelaitosten johtajien täytyy mokata, jotta opetus- ja kulttuuriministeriö panee rahahanat jossain vaiheessa kiinni.
On vaikea uskoa, että kovin moni nykyisen valtionosuusjärjestelmän piirissä oleva instituutio jäisi uudessa rahoitusmallissa nuolemaan näppejään.
Tampereen Työväen Teatteri joutuu tosin järjestelemään uudelleen toimintojaan, koska sen rahoitus väistämättä pienenee, jos Kuusiston vetämän työryhmän esitys etenee sellaisenaan eduskuntaan.
Kulttuuriministeri Sampo Terholla (sin.) on joka tapauksessa pähkinä purtavana. Uudistus maksaisi noin kymmenen miljoonaa euroa, eikä sellaisia rahoja ole missään.
Koko hankkeen onnistuminen saattaa olla seuraavan hallituksen käsissä.
Joka tapauksessa taidelaitokset ja instituutiot voittivat tämän kisan.
Sekä klassisella musiikilla että puheteatterilla on Suomessa kovan luokan lobbaajat, jotka pitävät kynsin hampain kiinni jo saavutetuista eduista.
Pälkäneellä vajoava rivitalo tyhjenee asukkaista. Keskiviikkoiltana kokoontunut kunnan rakennus- ja ympäristöjaosto määräsi rakennuksen asumiskieltoon huonon kunnon vuoksi. Käyttökielto alkaa viimeistään maaliskuun puolessavälissä.
Viime viikolla asunto-osakeyhtiössä pidettiin rakennustarkastajan katselmus. Kävi ilmi, että rakennus on niin huonossa kunnossa, että siinä asuminen on terveydelle vaarallista.
Yksi Onkkaalanrivin taloyhtiön asunnoista on tyhjentynyt jo aiemmin. Nyt kolmen muunkin asunnon asukkaiden pitää lähteä.
Kunta on ollut asukkaisiin yhteydessä tulevista asumisjärjestelyistä. Valtuutettujen parissa on syntynyt halua auttaa asukkaita vaikeassa tilanteessa. Valtuutettujen muodostama yhteistyöryhmä pohtii keinoja asukkaiden tukemiseksi. Ryhmään kuuluu enemmistö valtuutetuista.
Kunta ja asukkaat ovat kiistelleet siitä, kenellä on vastuu entisen maankaatopaikan päälle rakennetun rivitalon vaurioista. Rivitalo on rakennettu vuonna 1988. Vuosien kuluessa maassa ollut eloperäinen jäte on lahonnut. Talo on vajonnut paikoin jopa 20 senttiä, mikä näkyy muun muassa halkeamina talon seinissä.
Pekka Kauranen oli lenkillä syksyisessä Kaupin metsässä, kun hänen silmiinsä osui jotakin. Kuusen alta pilkisti vanha korppudisketti. Muinaismuisto oli kurainen ja kahtena kappaleena, joten Kauranen tyytyi nappaamaan siitä kuvan ja jatkamaan matkaansa.
Kaurasen ystävä Martin Zechner näki kuvan sosiaalisessa mediassa ja kiinnostui välittömästi. Hän kävi poimimassa aarteen talteen ja puhdisti pinnat huolella vuosien hiekasta.
Tämä on harvinaisuus. Tietoon on tullut vain kolme kappaletta. Ei niistä riitä monen keräilijän hyllyyn. Tommi Lempinen
Myös Pekka Kauranen palasi mättään äärelle toistamiseen.
– Martin oli jo ehtinyt hakea disketin, mutta aivan läheltä löytyi muovipussi. Siellä olivat vettyneet pahvikuoret, joista erottui pelin 80-lukuinen kansikuva.
Kuva vihjasi disketin sisällöstä, ja pian kaksikko sai disketin luettua Zechnerin pc-koneella. Miehet tajusivat, että heillä oli käsissään Alkon 80-luvulla teettämä Promille-peli.
Keräilijöillekin harvinaisuus
Museokeskus Vapriikissa Tampereella vuoden toiminut Suomen pelimuseo otti tiedon pelin löytymisestä innostuneena vastaan.
Löytö antaa hupaisan kuvan 80-lukuisesta valistuksesta. Promillessa pelaaja menee baariin nauttimaan erilaisia alkoholijuomia, ja peli näyttää sitten miten juomat vaikuttavat.
Kiitos harvinaisuuden päätymisestä talteen kuuluu paitsi pelin löytäjille, myös Tommi Lempiselle, joka pelasti disketin sisällön.
– Levy oli huonossa kunnossa, ja sen pinta oli irronnut. Pinta oli lukukelpoinen, koska sitä oli onneksi käsitelty suojakäsinein, Lempinen kiittää Martin Zechnerin työtä.
Lempisen omat tärkeimmät työvälineet olivat vesi ja vanupuikot sekä laite, jolla levystä saadaan luettua tietoa ura kerrallaan. Tällä arsenaalilla Promille-peli saatiin vihdoin Vapriikkiin kaiken kansan nähtäville.
Monesta muusta paikasta sitä ei löydykään, Tommi Lempinen sanoo.
– Tämä on harvinaisuus. En ollut itsekään aiemmin koskaan kuullut koko pelistä, ja tapahtuman jälkeenkin tietoon on tullut vain kolme kappaletta. Ei niistä riitä monen keräilijän hyllyyn.
Tampereen talous on ollut pakkasella jo lähes kymmenkunta vuotta. Menoja on enemmän kuin tuloja ja velkaa on jo lähes miljardi euroa. Pormestari Lauri Lyly onkin vaatinut valtuutettuja etsimään säästökohteita talouden tasapainottamiseksi.
Perussuomalaisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva on samoilla linjoilla pormestarin kanssa.
– Kaupungin talous on miinuksella jo kahdeksatta vuotta. Säästökohteita on siis löydyttävä. Meidän poliitikkojen ja kaupungin johtajien on myönnettävä, että olemme ryssineet, hän sanoo.
Tarvitaanko tunneleita?
Jos säästöjä etsitään esimerkiksi hyvinvointipalveluista, investointejakin pitää tarkastella kriittisesti. Tätä edellyttää ainakin Vasemmistoliitto valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Aaltonen.
– Onko nyt esimerkiksi Amurin tunnelin aika? Tarvitaanko Tampereella vielä lisää tunneleita vai hyvinvointipalveluja? hän kysyy.
Onko nyt esimerkiksi Amurin tunnelin aika? Tarvitaanko Tampereella vielä lisää tunneleita vai hyvinvointipalveluja? Mikko Aaltonen
Aaltonen ihmettelee, miten säästökohteet löytyisivät nyt, kun niitä eivät aiemmatkaan valtuustot ole löytäneet. Hän perää säästöihin pitkäjänteisempää suunnittelua.
– Pormestariohjelmaan on kirjattu, että menot saavat kasvaa vuosittain 1 - 2 prosenttia. Viime vuoden tilinpäätösennuste kertoo, että nettomenot ovat kasvaneet 2,1 prosenttia eli tavoitteessa on pysytty, Aaltonen sanoo.
– Tuntuu kummalliselta, että nyt täytyisi tehdä radikaaleja leikkausohjelmia, vaikka tavoitteissa on pysytty. Ennusteiden mukaan tilinpäätös tulee olemaan 4,5 miljoonaa euroa suunniteltua parempi.
Lassi Kalevan mielestä poliitikoilla ja johtajilla on peiliin katsomisen paikkaKai Pohjanen / Yle
Perussuomalaisten Lassi Kalevan mukaan kaupunki voisi saada lisätuloja maanjalostuksesta ja kaavoituksesta. Säästöjä hän etsisi lastensuojelun uudelleen organisoimisesta ja sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisestä.
Kaleva nostaa esiin myös lähes koko valtuuston yksimielisesti hyväksymän pormestariohjelman, jossa todetaan hallinnollisten kustannusten viiden prosentin säästötavoite.
– Yt-neuvotteluja ei tule, eikä työmiehen palkkaan tai työhön puututa. Niistäminen koskee ylintä ja keskijohtoa, Kaleva linjaa.
Säilyykö pormestariohjelman sopu?
Pormestariohjelman takana on poikkeuksellisen suuri koalitio. Valtuustossa oppositiota edustaa vain yksi valtuutettu, Vaihtoehto Tampere -valtuustoryhmän Aarne Raevaara. Sopu on ainakin näennäisen vahva, mutta mahtaako se säilyä säästöpaineiden alla?
– Pormestariohjelmassa on tietty menosäästörajoite ja tämä on varmasti kivuliasta joillekin ryhmille. Syksyn aikana se on jo näkynytkin, muotoilee kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Ilkka Sasi.
Ilkka Sasi toivoo valtuuston pysyvän yhteisen ohjelman takana.Antti Palomaa / Yle
Sasi kuitenkin toivoo ryhmien pysyvän yhteisen ohjelman takana.
Vihreiden ryhmäjohtaja Jaakko Stenhällin mielestä keskustelut säästöistä tulee käydä koalition sisällä.
– Jokainen ryhmä joutuu omalta kohdaltaan pohtimaan, missä määrin mahdolliset säästöt täyttävät pormestariohjelman tavoitteet, joihin on yhdessä sitouduttu, hän sanoo.
– Myös me vihreät katsomme, että meille olennaisia asioita näkyy näissä päätöksissä painoarvomme suhteessa eli ihan merkittävästi.
Veronkorotus on vihonviimeinen vaihtoehto
Kaupungin talouden tasapainottamisessa johtavat poliitikot etsivän mieluummin säästöjä kuin menevät kuntalaisten kukkarolle..
SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Atanas Aleksovski korostaa pitkäaikaisten rakenteellisten muutosten merkitystä säästöjen aikaansaamiseksi.
– Verojen tarkastelun paikka voisi olla 2020-luvun vaihteessa, hän pohtii.
– Työnverotuksen kiristäminen heikentää meidän työllisyystavoitettamme, Ilkka Sasi linjaa ryhmänsä näkemyksiä.
Myös perussuomalaisten Lassi Kaleva vaatii itseään ja muita poliitikkoja etsimään säästökohteita tai lisätuloja muilla tavoilla.
– Kun veroja tai asiakasmaksuja nostetaan, se on pois kulutuksesta, hän perustelee.
Tai sitten ei
Kuntaveron korotusta ei pidetä ensisijaisena vaihtoehtona myöskään vihreissä, mutta talouden tasapainottamisessa sitä ei ryhmän mielestä voida sulkea tyystin poiskaan. Jaakko Stenhäll nostaisi kuitenkin ensi sijassa kiinteistöveroa.
– Ratikka nostaa kiinteistöjen arvoa tietyillä alueilla ja sitäkin kautta voitaisiin saada lisätuloja yhteiseen kassaan, hän pohtii.
Valtio päättää kiinteistöveron ylä- ja alarajat, mutta vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja mielestä kaupungilla olisi sen suhteen vielä pelivaraa.
Mari Siltanen / Yle
Suurista ryhmistä ainoastaan vasemmistoliitto ottaa kuntaveroprosentin korotuksen yhdeksi keinoksi talouden tasapainoon saattamisessa.
– Kyllä vasemmistoliitolla on valmius pohtia veronkorotusta. Prosenttiyksikön korotus lisäisi keskituloisen tamperelaisen menoja muutamilla kymmenillä euroilla, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Aaltonen.
Nuori mies nappaa isot puntit käsiinsä ja alkaa kääntää hauista. Katse seuraa tiiviisti liikerataa kuntosalin peilin kautta. Ylös, alas, ylös, alas.
Vartalo on kuin veistos.
Kukaan ei voi aavistaa, että joitakin vuosia sitten tuo sama keho makasi koomassa vailla toivoa henkiin jäämisestä. Aivovamman arvet eivät näy ulospäin, mutta 21-vuotias Lassi Lappi tuntee ne joka päivä.
– Väsyneenä alan änkyttää, ja kesken lauseen tulee ajatuskatkoja. Ajatus vain häviää. En muista mitään, olen koko ajan väsynyt ja hajamielinen, Lappi kertoo.
Iso ruusutatuointi kietoo miehen vasemman käden uumeniinsa. Kukkien alla on kahleet ja kuvan keskellä päivämäärä, jota reunustavat siivet. 16.7.2011 oli päivä, joka muutti nuoren miehen elämän.
– Halusin tatuoinnin, joka ei ala kaduttaa. Se päivä on osa minua koko loppuelämäni.
Viimeinen päivä
Kesä 2011 oli poikkeuksellisen lämmin. 15-vuotias Lassi Lappi vietti poikaporukassa aurinkoista päivää kaverinsa mökillä Haminan lähistöllä Klamilassa.
– Pelasimme korttia ja saunoimme. Se oli tosi kiva päivä, Lappi kertoo.
Illemmalla pojat hyppäsivät mopojensa selkään ja lähtivät ajamaan kohti Haminaa. Matkalla pysähdyttiin ostamaan evästä. Siihen loppuvat Lassi Lapin muistikuvat.
Lappi ja hänen paras kaverinsa Tuomas ajoivat liian lähellä toisiaan, ja mopot osuivat yhteen. Lappi suistui tieltä ojan yli ja ruusupensaikon läpi. Sitten hän iskeytyi pää edellä valkoisen omakotitalon seinään.
Iskälle sanottiin, että kuolen. Lassi Lappi
Sisällä talossa kuului pamaus, taulu putosi seinältä ja keittiötuolit siirtyivät pois paikoiltaan. Talon asukkaat tulivat ulos katsomaan, mitä oli tapahtunut.
Tuomas kaatui maahan, hänen farkkunsa repesivät.
Lapilta repesivät aivot. Hänen kypäränsä oli palasina, ja hän oli vajonnut koomaan.
Lassi Lapin kotialbumi
Ei toivoa
Ambulanssi kiidätti pojan Kotkan keskussairaalaan. Sairaalassa tilanteen vakavuus selvisi nopeasti. Kypärä ei ollut ainoa asia, joka oli palasina. Pään magneettikuvat kertoivat, että Lapin aivot olivat repeilleet useammasta kohdasta.
Poika siirrettiin teho-osastolle Helsingin Töölöön. Lääkärit eivät uskoneet hänen selviävän.
– Iskälle sanottiin samana iltana, että kuolen.
Kun selvisi, ettei hän välttämättä kuolekaan, seuraava ennuste oli, ettei hän kävele enää ikinä.
Lappi makasi hengityskoneessa viikon. Hengitystoimintojen palauduttua hänet siirrettiin Lastenklinikalle, josta hän heräsi.
– En muista siitä hetkestä mitään.
Äiti, isä ja hoitohenkilökunta huomasivat, että vasen puoli pojan kehosta ei liikkunut ollenkaan. Törmäyksen voimasta päähän tullut isku oli ollut niin voimakas, että hän oli halvaantunut.
Diagnoosi oli synkkä. Aivohalvaus, kasvohalvaus ja raajahalvaus. Lappi menetti puhekykynsä, ja hänen vasen silmänsä sokeutui.
– En tuntenut kosketusta. Jos hymyilin, oikea puoli nousi ylös mutta vasen puoli pysyi paikallaan.
Lapin kanssa kolaroinut Tuomas vetäytyi viikkokausiksi huoneeseensa. Hän syytti onnettomuudesta itseään.
Lassi Lappi makasi kuukausia sairaalassa.Lassi Lapin kotialbumi
Jääkiekkounelma
Lappi oli kuukausia sänkypotilaana. Hänellä oli vaipat, ja hän tarvitsi apua kaikkeen. Kun kriittisin tilanne oli ohi, hoitaja ja isä nostivat Lassin tarvittaessa pyörätuoliin ja veivät vessaan. Hänet pestiin suihkusängyssä.
Muiden armoilla oleminen kävi pojan voimille. Hän pohti, että olisi parempi päästä kokonaan pois.
– En pystynyt tekemään muuta kuin makaamaan sängyssä ja katsomaan telkkaria. Kävi mielessä, että olisi paljon helpompaa, jos ei tarvitsisi enää tehdä yhtään mitään. Mutta en pystynyt tekemään itsellenikään mitään, kun en pystynyt liikkumaan. Se oli todella vaikeaa aikaa.
Kun Lapin kuntoutus alkoi, hänen puheensa oli pelkkää mongerrusta. Hän ei osannut muodostaa sanoja eikä sitoa kengännauhoja. Kuuden ammattilaisen työryhmä teki töitä hänen toimintakykynsä palauttamiseksi.
– Jouduin opettelemaan kaikki perusasiat kuten kävelemisen, puhumisen ja hymyilemisen uudestaan.
Kuntoutus alkoi purra nopeasti, ja samalla pojan mieliala kohosi. Lappi alkoi miettiä rakasta jääkiekkoharrastustaan. Haaveissa siinsi ura ammattilaisena.
– Olin lätkässä tosi hyvä, vaikka itse sanonkin. Tuli hyvä fiilis. Suurin motivaationi kuntoutumiseen oli, että pystyisin pelaamaan vielä jääkiekkoa.
Sitten lääkärit sanoivat, ettei Lassi voisi enää koskaan pelata jääkiekkoa. Riski pään tärähtämiseen olisi liian suuri. Arvet aivoissa voisivat revetä.
Kun jääkiekko vietiin minulta, tuntui siltä, etten olisi edes elänyt koskaan. Lassi Lappi
5-vuotiaasta asti jääkiekkoa pelanneen pojan maailma murskaantui.
– Olin laittanut kaiken vapaa-aikani jääkiekkoon. Kun se vietiin minulta, tuntui siltä, etten olisi edes elänyt koskaan. Kymmenen vuotta elämästäni pyyhittiin pois.
Lassi päätti, että lääkärit olivat väärässä.
– Minut on kasvatettu niin, että aina pitää voittaa ja yrittää loppuun asti. Ikinä ei anneta periksi. Sillä tavalla olen aina elänyt.
Syöminen, käveleminen ja puhuminen oli opeteltava uudestaan.Lassi Lapin kotialbumi
Keskiarvo romahti
Onnettomuus tapahtui kesälomalla, jonka jälkeen Lapin oli tarkoitus siirtyä peruskoulun 9. luokalle. Elokuussa kaverit jatkoivat koulunkäyntiä Haminassa.
Lappi opiskeli aluksi tunnin päivässä sairaalakoulussa. Hänellä oli yksityisopettaja.
– Oppitunnin jälkeen minun oli aina pakko nukkua kahden tunnin päiväunet. Väsymys oli niin suurta.
Puolen vuoden sairaalajakson jälkeen poika pääsi kotiin, ja joulukuussa hän palasi omaan kouluunsa Haminaan. Aluksi hän kulki koulumatkansa taksilla. Lumien sulettua hän sai luvan alkaa kävellä kouluun.
– Kävelin matkat äidin ja isän kanssa. Se on ymmärrettävää varmaan ekalla luokalla, mutta minä kävelin heidän kanssaan 16-vuotiaana.
Lappi hyväksyi aivovamman melko nopeasti osaksi elämäänsä, mutta koulussa luokkakaverit eivät osanneet suhtautua siihen.
– He heittivät jotain retard-juttuja eivätkä ymmärtäneet, kuinka pahasti se loukkasi. Aina, jos tuli jotain sanaharkkaa, sain kuulla olevani vammainen. Se meni ihon alle ja vei itsetuntoni.
Lappi oli aina ollut hyvä koulussa, mutta joulutodistuksen keskiarvo oli 6,9. Se oli huonoin todistus, jonka hän oli koskaan saanut.
Kevään aikana poika nosti kovalla työllä keskiarvonsa yli kahdeksaan ja aloitti ammattilukion. Kaikki ei kuitenkaan ollut hyvin.
Jatkuva väsymys
Lappi huomasi, että hänelle oli jäänyt onnettomuudesta paljon oireita.
– Minulla oli oltava tarkka vuorokausirytmi. Jos nukkumaanmenoaika tai ruokailu heittivät tunnilla, menin ihan sekaisin.
Pahinta oli jatkuva väsymys. Sen vuoksi opettajat antoivat Lapille vapauksia.
– Jos minua alkoi väsyttää tunnilla, sain lähteä kävelemään koulun käytäville. Söin lukiossa kolme lämmintä ruokaa kahden tunnin välein, että jaksoin käydä koulua, Lassi sanoo.
He heittivät jotain retard-juttuja. Aina, jos tuli jotain sanaharkkaa, sain kuulla olevani vammainen. Lassi Lappi
Myös muistin kanssa oli ongelmia. Lapilla oli herätyskello muistuttamassa ruokailuajoista, ja hän joutui myös näkemään koulun eteen ikätovereitaan enemmän vaivaa.
– Kaverit saivat saman numeron kuin minä, vaikka eivät lukeneet kokeisiin. Olin itse lukenut koealueen kolme kertaa.
Eniten vaikeuksia oli matematiikassa. Jos aamulla oli yksi tunti matematiikkaa, Lappi nuokkui loppupäivän. Hän nukkui aina koulun jälkeen ja välillä myös koulussa. Kaverit alkoivat kaikota ympäriltä.
Juha Korhonen / Yle
Tylsää seuraa
Lapilla ja hänen kavereillaan oli ollut tapana kokoontua yhden kaverin autotalliin viettämään iltaa. Enää Lassi ei kuitenkaan jaksanut valvoa viikonloppuisin muiden kanssa.
– Kun istuimme iltaa, muut joivat alkoholia. Minä en juonut, koska pääni ei kestä sitä. Onnettomuus tuhosi aivosolujani muutenkin niin paljon. Kun kello tuli varttia vaille kymmenen, lähdin kotiin nukkumaan.
Koulussa tuntui pahalta kuunnella, mitä muut olivat tehneet loppuillan. Lassia ei lopulta enää pyydetty mihinkään.
– Minua pidettiin tylsänä seurana. En tehnyt sitä, mitä muut tekevät. Se tuntui pahalta, kuka nyt haluaisi olla yksin.
Paras kaveri Tuomas, jonka kanssa Lappi oli kolaroinut, kuitenkin jäi. He ovat tunteneet toisensa pienestä asti.
– Puhuimme onnettomuuteen liittyvät asiat läpi vasta 20-vuotiaina. Hän syytti törmäyksestä pitkään itseään, mutta sanoin ettei se ollut hänen syynsä. Sen jälkeen halasimme.
Kehitin kropasta itselleni suojakuoren, ja aloin rakentaa itsetuntoani uudestaan sitä kautta. Lassi Lappi
Lassi keskittyi kuntouttamaan itseään niin, että pystyisi palaamaan jääkiekkoilijaksi. Hän pääsikin takaisin joukkueeseensa.
– Olin jo opetellut kävelemisen ja puhumisen uudestaan. Sitten jouduin opettelemaan vielä luistelemisen.
Taidot eivät kuitenkaan olleet enää entisellään. Ensin Lassi putosi ykkösketjusta nelosketjuun. Joukkueen pistepörssin kuningas ei saanut edes yhtään syöttöpistettä. Lopulta hän ymmärsi, että hänen olisi luovutettava.
– Minun olisi pitänyt harjoitella todella paljon, että olisin pärjännyt. Se ei enää ollut minua varten. Itkin sitä monet illat ja yöt. Se oli kova paikka.
Kuntoutuksensa kautta Lassi oli alkanut käydä säännöllisesti kuntosalilla. Aluksi se ei ollut kehonrakennusta, vaan kevyiden liikesarjojen loppuun suorittamista fysioterapeutin valvovan silmän alla. Voimien kasvaessa myös vastukset kasvoivat, ja ahkeran kuntoilun tulokset alkoivat näkyä.
– Näin peilin kautta tuloksia ja halusin niitä lisää. Jäin siihen koukkuun. Kehitin kropasta itselleni suojakuoren, ja aloin rakentaa itsetuntoani uudestaan sitä kautta.
Juha Korhonen / Yle
Lappi innostui harjoittelusta yhä enemmän ja alkoi lisätä kuvia itsestään Instagramiin. Siellä hän näki mainoksen erään mallitoimiston järjestämästä kilpailuista. Hän päätti osallistua.
– Sieltä ei tullut palkintoa, mutta sain jalan oven väliin.
Viime vuonna Lappi osallistui kehonrakennuksen ja fitnessin SM-kisoihin ja sijoittui miesten fysiikkasarjassa viidenneksi. Hän ei ollut sijoitukseen tyytyväinen.
– Ennen sitä halusin vain olla kunnossa ja näyttää hyvältä. Kilpaileminen ei ollut motivaationlähteeni salilla käymiseen, mutta nyt on.
Mallitoimiston kautta Lappi pääsi esiintymään erään yökerhon Ladies Night -tapahtumaan muutaman muun nuoren miehen kanssa.
– Tanssimme, nostatimme tunnelmaa ja vedimme kilpailuja. Olen aina tykännyt esiintyä ja olla huomion keskipisteenä, joten se oli tosi hauskaa.
Yksi tuona iltana otettu valokuva vei hänet kertarysäyksellä sisään mallipiirien ytimeen.
Mr. Young Finland
Mallitoimiston edustaja otti esiintyjistä kuvan, jonka Lapin kokeneempi mallikaveri jakoi Facebookiin. Mr. Finland -miesmallikisojen järjestäjä näki kuvan ja otti Lappiin yhteyttä.
– Hän pyysi minua osallistumaan kilpailun karsintoihin. Ajattelin, että tottakai osallistun.
Nuori mies matkusti Turkuun karsintoihin, joissa hänellä oli 11 kilpakumppania. Esiintymisten lisäksi miehet joutuivat tuomarien tenttiin. Se vaati Lapilta enemmän kuin muilta. Hän ei kertonut kilpailun järjestäjille tai tuomareille aivovammastaan.
– Kysymyksiin piti vastata tosi nopeasti ja hyvin. Aivovamma aiheuttaa sitä, että kerron asioita hirveän pitkästi. Välillä ajatus katkeili ja olin hajamielinen, mutta tilanne jännitti varmaan muitakin.
Tämä kuva toi Lassi Lapille (vas.) kutsun Mr Finland -kilpailun karsintoihin. Kuvassa myös Jake Ruotsalainen, Elmeri Rantalainen ja Niko Eronen.Emmi Ojala / Facemaker
Neljä valittiin finaaliin. Lappi oli yksi heistä. Järjestäjä kysyi, haluaisiko hän osallistua myös alle 25-vuotiaille miesmalleille tarkoitettuun Mr. Young Finland -kisaan. Lappi halusi.
– Voitin sen koko homman. Sain myös yleisön suosikki -palkinnon.
Mallikisat imaisivat Lapin maailmaansa.
– Pidän siitä, kun menen lavalle ja kuulen, kun yleisö huutaa minulle tai muille jätkille. Se on kaikkein siisteintä, kun näen sen, että pystyn viihdyttämään yleisöä.
Lassi päätti jättää kotikaupunkinsa taakseen. Ammattilukiosta talonrakentajaksi valmistuttuaan hän oli hakenut kolme kertaa ammattikorkeakouluun opiskelemaan fysioterapeutiksi, mutta ei päässyt esivalintakokeesta kertaakaan läpi.
Nyt oli hyvä aika vaihtaa maisemaa.
Muistilappuja
Tämän vuoden alussa Lappi muutti Tampereelle.
Hän huomasi nopeasti, että aivovamma tuo haasteita asumiseen yksin kaukana perheestä. Haminassa äiti oli käynyt auttamassa Lassin asunnon siivoamisessa.
– Minun on mahdotonta lähteä tekemään mitään, mikä ei kiinnosta. Vaikka näen, että kämppä on likainen ja maassa on roska, en vain pysty tekemään sille mitään.
Onnettomuudesta on 6,5 vuotta aikaa, mutta aivovamma muistuttaa itsestään joka päivä. Nykyään Lappi muistaa syödä, mutta hänen asuntonsa on täynnä muistilappuja. Hänen on merkattava kaikki menonsa ylös lapuille ja kännykän muistutuksiin.
– Silti välillä unohtuu mennä. En välttämättä muista mennä esimerkiksi neuropsykologille, vaikka kännykkä hälyttäisi puolta tuntia aikaisemmin.
Lappi kantaa edelleen mukanaan kylmälaukkua, jossa on pari ateriaa mukana. Hän syö ja nukkuu aina samalla kellonlyömällä.
– Vuorokausirytmini on oltava säännöllinen.Yhdeksän tunnin yöunien lisäksi nukun 1-2 päiväunet. Jos unirytmi menee sekaisin, pilkin jatkuvasti. Univelan korjaamiseen voi mennä kaksi viikkoa.
Juha Korhonen / Yle
Suuria unelmia
Lassi saa tällä hetkellä vakuutusyhtiöltä ansionmenetyskorvausta. Pian hänelle tehdään vammanarviointi, jonka perusteella vakuutusyhtiö päättää korvauksien jatkamisesta. Vaihtoehtona on, että Lassi laitetaan työkyvyttömyyseläkkeelle.
– En haluaisi työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta väsymys ja osa neurologisista oireista on niin pahoja, etten ole täysin työkykyinen. Minun pitäisi löytää sellainen työ, jota pystyisin tekemään.
Nyt Lappi tekee satunnaisia mallintöitä. Mallipiirien kautta hän on saanut myös uusia, samanhenkisiä ystäviä. Helmikuun puolivälissä häämöttää Mr. Finland -finaali. Hän toivoo, että se avaa jälleen uusia ovia.
– En halua kertoa haaveitani, koska on noloa, jos ne eivät toteudukaan. Mutta olen sellainen ihminen, että tavoitteet ovat kaikissa asioissa tosi korkealla.
Välillä Lappi miettii, miksi juuri hänelle kävi huonosti. Hän uskoo, että onnettomuus kuitenkin kasvatti ja vahvisti häntä.
– Jos onnettomuutta ei olisi tapahtunut, en varmaankaan olisi tässä. En usko, että ilman sitä olisi tapahtunut näitä asioita, joita olen nyt elämässäni saavuttanut.
Tampereen kaupunki harkitsee Tampere-talon laajennusurakkaa koskevan kiistan viemistä oikeuteen. Kaupunki vaihtoi kesällä urakoitsijaa, koska kaupungin mielestä alkuperäinen urakoitsija Jatke oli tehnyt virheitä ja jäänyt jälkeen aikataulusta.
Kaupunki ja urakoitsija ovat eri mieltä siitä, mitä korvataan ja miten.
– Lakimiehet ovat neuvotelleet kiistanalaisista asioista. Mitään sovintoesitystä ei ole vielä saatu aikaiseksi. Tilanne on auki, sanoo Tampereen Tilapalvelujen rakennuttamispäällikkö Jukka Kauppinen.
Jatkeen toimitusjohtaja Hannu Anttonen ei kommentoi asiaa millään tavalla riitatilanteen vuoksi. Anttonen aloitti Jatkeen toimitusjohtajana viime vuoden loppupuolella heti sen jälkeen, kun rakennuskonsernin hallitus vapautti entisen toimitusjohtajan Hannu Lokan tehtävästään. Yhtiön mukaan päätös syntyi yhteisymmärryksessä Lokan kanssa.
Monitoimisalin matto vaihdettiin joulun välipäivinä
Tampereen Tilakeskus eli nykyinen Tilapalvelut solmi urakkasopimuksen Jatkeen kanssa lokakuussa 2015. Kauppisen mukaan ongelmat alkoivat pian sen jälkeen.
Laajennuksen piti olla valmis keväällä 2017. Kaikki tilat otettiinkin käyttöön huhtikuussa. Tampereen kaupungin mielestä moni asia oli kuitenkin vielä kesken tai huonosti tehty. Uusi urakoitsija korjaa virheitä edelleen.
– Joulun välipäivinä ison monitoimisalin matto vaihdettiin. Lisäksi on tehty maalaus- ja ovihommia, Kauppinen sanoo.
Varmaan täytyy urakoitsijoiden valinnassa neuvotella tarkemmin ja laittaa kovemmat kriteerit. Jukka Kauppinen
Kauppisen mukaan uuden monitoimisalin Dueton induktiosilmukan silmukat näkyivät maton läpi. Lisäksi matossa oli viiltoja.
Ennen uuden maton asentamista silmukat upotettiin betoniin ja päälle laitettiin uusi tasoite. Myös salin ovien äänieristyksessä oli kaupungin mielestä puutteita.
Auditorion siirtokatsomo jää jumiin ja natisee kesken esitysten
Myöskään uuden Maestro-auditorion katsomo ei kaupungin mielestä täytä laatuvaatimuksia. Maestro on Tampere-talon uusi ylpeys, jonka suurista ikkunoista avautuu näköala Sorsapuistoon.
– Kun katsomoa avataan, se menee linkkuun ja jumiin. Yhden henkilön piti pystyä ohjaamaan moottoreilla katsomo auki ja kiinni, mutta nyt tarvitaan enemmän henkilökuntaa, Jukka Kauppinen sanoo.
Katsomo myös natisee häiritsevästi, kun joku poistuu kesken tilaisuuden.
Tampere-talon Maestro-salin siirtokatsomon tekniikka ei toimi toivotulla tavalla.Terri Niemi / Yle
Tila on suunniteltu niin, että esimerkiksi puhetilaisuuksien aikana katsomo on auki ja teatteri- tai tanssiesityksen aikana se siirretään sivuun. Korjaustöitä on hidastanut se, että Tampere-talon uudet tilat ovat koko ajan kovassa käytössä.
Tampere-talon johto ei kommentoi ongelmia
Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas sanoo, että hän ei halua kommentoida julkisuudessa urakan viivästymisen mahdollisesti aiheuttamia hankaluuksia. Ahokas sanoo, että Tampere-talossa töissä olevat ammattilaiset huolehtivat, että asiat sujuvat asiakkaiden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
Ahokkaan mukaan laajennusurakka on Tilapalvelujen ja urakoitsijan välinen asia. Ahokas sanoo, että Tampere-talo puuttuu kyllä aina tilanteeseen, jos joku asia hankaloittaa heidän toimintaansa. Ahokkaan mukaan heidän yhteistyönsä Tilapalvelujen kanssa on sujunut hyvin.
"Aikataulu oli haastava"
Aamulehti kirjoitti Tampere-talon remontista syntyneestä riidasta elokuun alussa. Silloin Jatkeen entinen toimitusjohtaja Hannu Lokka arvosteli Tilakeskusta suunnittelun ongelmista. Tilakeskus oli muun muassa vaihtanut arkkitehtitoimiston kesken kaiken.
Urakoitsija sanoi, että alkuperäisessä aikataulussa pysyminen oli vaatinut yö- ja pyhätöitä, mikä maksoi suunniteltua enemmän.
– Aikataulu oli haastava, mutta se oli urakoitsijalla urakkasopimusta tehtäessä tiedossa, Kauppinen vastaa nyt syytöksiin.
Maestro-auditorion suurista ikkunoista aukeaa näkymä Sorsapuistoon.Jousia Lappi / Yle
Laajennusurakan jälkityöt jatkuvat ainakin tulevaan kesään saakka. Kevään aikana kunnostetaan viallista julkisivulevytystä. Maestron siirtokatsomo on tarkoitus vaihtaa toiseen ensi kesänä. Samalla tilan puulattia joudutaan korjaamaan. Lattia on laikukas ja paikoin irti.
Tampereen Tilapalvelujen rakennuttamispäällikkö Jukka Kauppisen mukaan urakasta voi ottaa oppia tulevia varten.
– Varmaan täytyy urakoitsijoiden valinnassa neuvotella tarkemmin ja laittaa kovemmat kriteerit, että valittavilta urakoitsijoilta löytyy referenssikohteita sekä toimintavarmuutta ja kykyä, Kauppinen sanoo.
Tekeillä on Presidentin sekoitus -niminen poliittinen satiiri. Sen käsikirjoitusta on hiottu, harjoiteltu, kirjoitettu uudestaan ja taas tuumittu, mikä lopulta toimii ja mikä ei.
– Tässä tyylilajissa nämä jutut tuppaavat vanhenemaan hyvin nopeasti, mutta toisaalta uutta materiaalia tulee tilalle jopa päivittäin, huokailee Antti Kemppainen, joka pitkälti vastaa käsikirjoituksesta.
Antti Kemppainen ja Hannu Räisä ovat kaksistaan rakentaneet Presidentin sekoitus -nimisen poliittisen satiirin, jossa pääosassa ovat puunuket.Miki Wallenius / Yle
Nukketeatterin perustaja ja nukkien rakentaja on Hannu Räisä, joka myöntää esityksen sesongin olevan hyvin lyhyt, vain pari viikkoa.
– Vaalien jälkeen tätä esitystä ei enää kukaan halua nähdä eikä esittää.
Siinä syy, miksi molemmat miehet toivovat hartaasti, että tulisi vielä toinen kierros.
Rauhallista ja räiskyvää
Presidentit sekoitus -esitystä varten on Hämeenlinnan Taidekasarmin tiloissa veistetty kiivaasti peräti viisi uutta nukkea. Aiemmilta vuosilta olivat valmiina Paavo Käyränen, Sauli Fiinistö ja Pekka Kaapisto.
Heidän seurakseen nousevat näyttämölle Matti Lantanen, Merja Kyllänen, Nils Holgersson, Laura Harhasaari ja Tuula Hätäinen.
– Tuosta Lantasesta tykkään tällä hetkellä eniten. Hän on rauhallinen peräkammarin poika tuolta Nurmijärven Prisman takahuoneesta. Hän harrastaa puusepänhommia ja uuniperunoita, Hannu Räisä hymähtää.
Antti Kemppainen kiittelee myös räiskyvän oranssin hahmon saanutta Merja Kyllästä.
– Hänelle on ollut mielenkiintoista kirjoittaa. Kun kaivelin hänen taustojaan, niin sieltä löytyi hyvää materiaalia. Merja on todellakin ”veistetty eri puusta” kuin Tuula Hätäinen.
– Laura Harhasaarella on puolestaan opettajataustaa, niin esityksessämme hän opettaa muun muassa juomisoppia, hihittää Hannu Räisä.
Kuningas haluaa työttömäksi
Presidentin sekoitus saa ensi-iltansa lauantaina Oluthuone Birgerissä, Hämeenlinnassa.
Esitys nähdään myös Riihimäellä, Tampereella ja Helsingissä. Noin tunnin mittaisen nukketeatteriesityksen lähtökohtana on, että kuningas Sauli Fiinistö on menossa toisella hallitsijakaudelle, mutta häntä se ei näytä kiinnostavan.
– Sauli on leipääntynyt ja hän haluaisi olla mieluimmin vaikka työttömänä ja aktivointimallin kohteena. Hänellä riittäisi hommaa kotona koiran, runoilevan vaimon ja tulevan lapsen hoitamisessa, valottaa Hannu Räisä kupletin juonta.
Showsta vastaavat miehet eivät halua kertoa, kuka lopulta vaalit voittaa, mutta sympatiat ovat selvästi yhden hahmon puolella.
– Paavo Käyräselle toivomme puolestaan pitkää ikää, sillä hänestä on niin hauskaa ammentaa kaikenlaista.
Ihmiskaupan uhrin lasta piilotellut 42-vuotias nainen ei saanut valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Näin ollen naisen kolmen vuoden vankeustuomio jää lainvoimaiseksi.
Turun hovioikeus piti viime vuoden kesäkuussa voimassa naisen vankeustuomion, joka tuli muun muassa törkeästä vapaudenriistosta. Pirkanmaan käräjäoikeuden aiemman tuomion mukaan rikoksen uhri oli nelivuotias lapsi, jota piiloteltiin vuosina 2014-2016 yli puolitoista vuotta.
Lapsen isä on 42-vuotiaan naisen ex-mies. Mies ja hänen tyttärensä pitivät vankinaan naista, joka synnytti miehelle kolme lasta. Vanhin heistä oli kateisiin vuonna 2014 joutunut pikkupoika, jonka vapaudenriistosta nainen tuomittiin.
Miehen tuomiota käsiteltiin viime vuonna korkeimmassa oikeudessa. Hänen tuomionsa aleni siellä aiemman Ruotsissa saadun tuomion vuoksi kahdella vuodella kolmeen vuoteen kahdeksaan kuukauteen.
Tampereen Kotilinnasäätiön tonttikauppajärjestelyt ovat johtaneet rikostutkintaan.
Poliisin mukaan esitutkinta koskee Muotialantien tonttia, jonka Tampereen kaupunki vuokrasi Kotilinnasäätiölle. Tämä puolestaan myi saamansa vuokraoikeuden rakennusyhtiö Lehto Groupille ilman kaupungin lupaa.
Tampereen kaupungin sisäinen tarkastus kiinnitti asiaan äskettäin huomiota ja suositteli sopimussakon vaatimista Kotilinnasäätiöltä. Sakko on 1,8 miljoonaa euroa.
Kotilinnasäätiö on Tampereen kaupungin tytäryhtiö, joka rakentaa ja tarjoaa asuntoja iäkkäille tamperelaisille.
Suomi nousi kuudenneksi kansainvälisessä vertailussa, jossa mitataan maiden ja kaupunkien kykyä haalia huippuosaajia.
Kuulostaa suomalaisen korvaan epäuskottavalta, mutta vertailu ei ole mikään äkkiä kokoon sohaistu tusinatyö vaan perusteellinen selvitys.
Maat on laitettu järjestykseen kymmenien muuttujien kimpulla, ja tutkimuksen toteuttanut Insead-korkeakoulu on arvostettu kansainvälisen liike-elämän opinahjo. Tuloksetkin julkistettiin tänään maailmantalouden kärkiareenalla eli Maailman talousfoorumissa Sveitsin Davosissa.
Listaykkönen on Sveitsi, kakkonen Singapore ja kolmonen Yhdysvallat. Suomi nosti asemiaan viime vuodesta, jolloin sijoitus oli yhdeksäs. Pohjoismaat ovat sievässä jonossa sijoilla 4–7, ja Islantikin on vertailun 13:s.
Eurooppa voi röyhistää rintaansa, sillä kahdenkymmenen parhaan maan joukossa on peräti kolmetoista Euroopan maata. Maailman talousjättiläinen Kiina sen sijaan löytyy vasta sijalta 43 ja Venäjä vieläkin alempaa, sijalta 53.
Huippuosaajille vetovoimaisimpia kaupunkeja vertailtiin vasta toista kertaa. Helsingin viime vuoden kolmossija vaihtui nyt viidenteen sijaan.
Yle Uutisgrafiikka
Suomen lihakset... niin mitkä lihakset?
Suomi on tunnetusti Euroopan nuori ja pimeä peränurkka, jossa on aggressiivinen ilmasto ja pitkät etäisyydet ihan mihin tahansa.
Miksi ihmeessä viittä kieltä puhuva kansainvälinen huippuosaaja valitsisi Suomen? Vaikkapa Pariisista pääsee parissa tunnissa kölsch-lasilliselle Kölniin tai romanttiselle viikonloppulomalle keskiaikaiseen Gentiin, jos laatuviinien nautiskelu Seinen varren terasseilla alkaa jostain syystä tympiä.
Kysytään sitä Alain Dehazelta, tutkimuksen tehneen Adeccon toimitusjohtajalta, joka antoi Ylelle puhelinhaastattelun suoraan Davosista.
– On selvää, ettei Suomessa ole Espanjan säätä, mutta teillä on paljon muuta joka nostaa teidät vuodesta toiseen korkealle näissä vertailuissa, Dehaze aloittaa kohteliaasti.
– Yksi vahvuus on ylitse muiden, eli koulutus. Te olette siitä todella tunnettu. Lisäksi ihmisillä on vahvat mahdollisuudet sosiaaliseen liikkuvuuteen. Kolmas tekijä on yhteiskunnan monimuotoisuus, kuten se että naisilla on loistavat mahdollisuudet toimia johtajina.
Lisäksi Suomi sai vertailussa korkeat pisteet vahvasta sisäisestä luottamuksesta ja hyvästä markkinaympäristöstä. Toisin sanoen Suomi on maa, jossa kaikilla on mahdollisuus, elämä hyvää ja jossa tietää mitä saa.
Dehazen sanat ovat hunajaa maabrändi-spinnaajille. Mutta myös parannettavaa on – tuppisuumaineessa kieriskelleelle maalle tutuissa teemoissa.
– Voisitte kertoa paremmin vahvuuksistanne ulospäin. Ja lisäksi tarvitsisitte ainakin yhden korkeakoulun, joka olisi globaalisti tunnettu. Samoin kuin Nokian tunnettuuden pohjalle voisi rakentaa telekommunikaatio-piilaakson, tai jotain siihen verrattavaa. Jotain, mikä nostaisi Suomen tunnettuutta, Dehaze listaa.
Yle Uutisgrafiikka
Kun valtionrajoilla ei enää ole väliä
Huippuosaaja ylittää valtionrajat kepeillä loikilla.
– Otetaan vaikka Lontoo. Se taitaa olla nykyään ranskalaisten kuudenneksi suurin kaupunki. Lontooseen tehtiin taas uusi Lycee Francais [ranskankielinen eliittikoulu esiopetus-, peruskoulu- ja lukioikäisille, toim.huom.], jotta ranskankielisille lapsille on tilaa kouluissa. Tämän tyyppinen kansainvälistyminen on tyypillistä, Dehaze kertoo.
Positiivista Suomen kannalta on, että houkutteluun ei vertailun mukaan tarvita mitään monimiljoonaista metropolia. Asukasluvultaan koko Suomen kokoinen kuhiseva Pietari sijaitsee muun maailman näkökulmasta ihan samassa paikassa kuin Helsinki, mutta houkuttelevuudessa Helsinki painii paria porrasta ylemmässä sarjassa.
Huomionarvoista on, että vertailussa kaupunkien kärkikymmenikössä ainoa metropoli on Pariisi. Muut ovat korkeintaan noin miljoonan asukkaan pienehköjä möttejä, siis varsin samanlaisia kuin Helsinki.
Kansallisvaltiot syntyivät keinotekoisesti 1800-luvulla. Sitä ennen rajat siirtyivät eestaas, ja kaupungit olivat ne jotka jylläsivät. Maailman suurimman henkilöstöpalveluyrityksen toimitusjohtajan näkökulmasta on vain hienoa, etteivät rajat pidättele huippuosaajia.
– Yhdysvalloissa on heti tukku esimerkkejä siitä, että kuuluisimmat yritykset ovat maahanmuuttajien perustajia. Otetaan vaikka Google ja Sergei Brin, Dehaze sanoo.
– Huippuosaajat hakevat hyviä mahdollisuuksia ja antoisaa elämänlaatua. He ovat valmiita siirtymään sinne, missä näitä on tarjolla.
Digitalisaatio etenee henkilöstöpalveluyrityksissä ja tekoälyn käyttö rekrytoinnin apuna yleistyy.
Henkilöstöpalveluyrityksissä on suuria määriä tietoja aiemmin tapahtuneista rekrytoinneista ja niiden pohjalta isostakin hakijajoukosta löytyy sopivimmat ehdokkaat.
Nämä algoritmit laittavat hakijat järjestykseen. Tekoälyohjelmat oppivat sen, mitä niille opetetaan
Esimerkiksi Suomen suurimmassa henkilöstöpalveluyrityksessä Baronassa tekoäly on opetettu seulomaan hyvät akanoista vertailemalla noin 700 000 ansioluetteloa ja tehtyjä valintoja.
Tekoäly ei tee valintoja, Barona Technologies Oy:n teknologiapäällikkö Kirsi Louhelainen muistuttaa.Jari Hakkarainen/Yle
– Meille on kertynyt paljon tietoa siitä, minkälaisilla CV:llä ihmiset ovat työllistyneet. Nähin tietoihin perustuen meidän algoritmi on oppinut, millaisin perustein mihinkin paikkaan voi päästä, kertoo teknologiajohtaja Kirsi Louhelainen Barona Technologies Oy:stä.
Tekoäly ei tee valintoja, vaan sen avustaa rekrytointeja, Kirsi Louhelainen tähdentää ja jatkaa:
– Tekoäly oppii vain sen, mitä sille opetetaan. CV:n lisäksi tekoäly voi myös ottaa huomioon hakijan työpaikkaan liittyviä toiveita. Rekrytoija voi puolestaan hyödyntää myös tavanomaisia hakuehtoja tai päättää olla käyttämättä tekoälyn suosituksia.
”Tekoäly automatisoi hylkäämisen”
Tekoälyn käyttö on tehokasta isojen hakijamäärien valikoinnissa, mutta mitkä asiat vaikuttavat päätöksiin?
Tutkijat ovat huolestuneita taustamateriaaliin liittyvistä riskeistä.
Syrjintä saatta siirtyä tekoälyyn, koska algoritmit perustuvat aiemmin tehtyihin henkilövalintoihin ja asenteisiin.
Virheet tai vinoutunut tapa niputtaa asioita voivat estää pääsyn työhaastatteluun, eikä oikaisumahdollisuutta ole. Arto Laitinen
Tampereen yliopiston filosofian professori Arto Laitinen seuraa tekoälyn ja robotiikan kehitystä eettisestä näkökulmasta.
– Tekoäly automatisoi hakemuksen hylkäämisen. Tekoälyn käyttö henkilövalinnoissa ei synnytä syrjintäongelmaa, mutta pahimmassa tapauksessa se saattaa sementoida syrjinnän ja tehdä siitä entistä jäykemmän, hän sanoo.
”Nyt päätetään, mitä automatisoidaan”
Teknologiajohtaja Kirsi Louhelaisen mielestä on virhekuvitelma, että tekoälyn tarvitsisi automatisoida päätöksentekoa.
– Barona Technologiesissa näemme tekoälyn ennemminkin “tukiälynä” – se ei pudota tai suodata ketään pois, mutta tarjoaa tehokkaita apuvälineitä rekrytoijalle.
– Myös EU:n uusi tietosuojalaki, GDPR, nostaa esiin automaattisen päätöksenteon riskit ja vaatii, että asiakkaalla on oikeus olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi. Työnhakijan ei siis tarvitse pelätä, että järjestelmä pudottaisi hakijan automaattisesti, Louhelainen sanoo.
– Juuri nyt on se hetki, jolloin teemme valintoja siitä, miten tekoälyä hyödynnämme. Kukaan ei pakota automatisoimaan kaikkea, vaan voimme valita käyttää tekoälyä tukemaan ihmisen päätöksentekoa ja automatisoimaan mekaanisempia tehtäviä.
Väärät vastaavuudet vaarana
Yhdysvalloissa tutkijat ovat raportoineet siitä, miten algoritmiperusteinen valinta kohtelee huono-osaisia. Esimerkiksi nimi, asuinpaikka tai maksuhäiriöt saattavat pudottaa hakijan mahdollisuuksia tulla valituksi.
Kirsi Louhelaisen mukaan vääristymien vaara on tiedostettu.
– Ennen kuin mitään dataa voidaan käyttää, se pitää puhdistaa. Eli meidän on pidettävä huoli siitä, että siinä ei ole sellaisia aineksia, jotka johtaisivat vääränlaisiin tuloksiin tai vääränlaisiin korrelaatioihin.
Kukaan ei pakota automatisoimaan kaikkea, vaan voimme valita käyttää tekoälyä tukemaan ihmisen päätöksentekoa ja automatisoimaan mekaanisempia tehtäviä. Kirsi Louhelainen
Jos osoitetiedot olisivat valintaperusteina, voisi käydä vaikka yhtä hassusti, kuin leikkimieleisessä, pienellä aineistolla tehdyssä kokeilussa.
– Kun testidatasta ei oltu poistettu osoitteita, löytyi heikko korrelaatio siihen, että tietynnumeroisessa asunnossa asuvat ihmiset työllistyivät hyvin Python-koodareiksi, Louhelainen kertoo.
– Korrelaatioita voi löytää mistä tahansa, erityisesti jos dataa on vähän ja tästä syystä data pitää käsitellä.
– Me poistamme osoitteen, nimen, henkilötiedot, sukupuolen ja iän väärien korrelaatioiden välttämiseksi. Työnhakijan muut CV:ssä ilmoittamat tiedot ovat tärkeimmät, Kirsi Louhelainen sanoo.
Kuka teki mitä, häh?
Työnhaussa jatkoon pääsevät ne, jotka kelpaavat koneelle. Professori Arto Laitinen puhuu mustan laatikon ongelmasta.
– Virheet tai vinoutunut tapa niputtaa asioita voivat estää pääsyn työhaastatteluun, eikä oikaisumahdollisuutta ole. Saattaa olla, että edes ohjelmoijat eivät tiedä, millä perusteilla algoritmit suosituksiinsa päätyvät.
– Läpinäkyvyys puuttuu. Päädytään tuloksiin ilman että kukaan tietää, millä perusteilla niihin on päädytty.
Avoimuus ja julkisuus ovat keskeisiä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta, Arto Laitinen muistuttaa.
Läpinäkyvyyttä tarvitaan oikeudenmukaisuuteen, sanoo professori Arto Laitinen.Antti Eintola / Yle
Tilastollisen suuraineiston käyttö huolestuttaa myös kansainvälisesti. Helsingin Sanomat esitteli äskettäin yhdysvaltalaisen matemaatikon Cathy O'Neilin maalailemaa uhkakuvaa amerikkalaisesta tietosuojasta.
Myös Kirsi Louhelainen jakaa huolen avoimuudesta.
– On erittäin tärkeää, että läpinäkyvyyteen kiinnitetään paljon huomiota. Meillä ei tälläkään hetkellä anneta koneen tehdä yksin päätöstä sopivuudesta.
– Mustan laatikon ongelma koskee erityisesti tietyntyyppisiä algoritmeja kuten neuroverkkoja, ja tällä hetkellä tutkitaan kiivaasti sitä, miten niiden päätöksenteosta saisi lisätietoa ulos.
Ylen suomenkielinen aluetoiminta uudistuu merkittävästi kahden vuoden aikana. Uutta toimintatapaa pilotoidaan maalis-toukokuussa Kaakkois-Suomen ja Lounais-Suomen toimituksissa.
Yle siirtää toimittajia ja kuvaajia yhä enemmän kenttätyöhön eli ihmisten pariin. Uudistus koskee televisiota, radiota ja verkkoa. Ylen aluetoiminnan päällikkö Jyri Kataja-Rahko kertoo, että tavoitteena on tarjota aiempaa vaikuttavampaa sisältöä.
– Entistä liikkuvammat toimittajat tuottavat sekä maakunnallista että valtakunnallista sisältöä kattavasti kaikkialta Suomesta, sanoo Jyri Kataja-Rahko.
Yhteiset iltapäivälähetykset alkavat
Lounais-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa aloitetaan maaliskuun alussa alueelliset iltapäivälähetykset radiossa. Yle Turku ja ja Yle Pori tekevät yhteisen lähetyksen. Samoin Yle Lappeenranta ja Yle Kotka tekevät yhteistä iltapäivälähetystä.
Radion aamulähetykset ja aina puolelta kuultavat uutiset jatkavat maakunnallisina entiseen tapaan.
– Alueellinen iltapäivä sisältää mielenkiintoisimmat ja ajankohtaisimmat uutiset ja puheenaiheet. Maakunnallisissa aamuissa keskitymme entistä enemmän täysin paikallisiin asioihin ja ilmiöihin, sanoo Kataja-Rahko.
Uudesta toimintatavasta kerätään palautetta ja sen perusteella jatketaan aluetoiminnan kehittämistä.
Pormestari Lauri Lyly uskoo, että Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajan Atanas Aleksovskin rooli demareiden valtuustoryhmän puheenjohtajana nousee tarkasteluun kevään aikana.
– Valtuustoryhmä katsoo tätä varmasti omalta osaltaan ja kyllä tämä varmasti kevään aikana puhuttaa kunnallisjärjestössäkin, Lyly toteaa.
– Mutta on aina parempi, että tutkitaan hyvin perin pohjin ensin, ja toimitaan vasta, jos on aihetta.
Tampereen Kotilinnasäätiön tonttikauppajärjestelyt ovat johtaneet rikostutkintaan. Poliisin mukaan esitutkinta koskee Muotialantien tonttia, jonka Tampereen kaupunki vuokrasi Kotilinnasäätiölle. Säätiö myi vuokraoikeuden eteenpäin rakennusyhtiö Lehto Groupille ilman kaupungin lupaa.
– Poliisi tutkii niitä asioita, mitkä se näkee tarpeelliseksi, Lyly sanoo.
Hänen mielestään kaupungin toiminta tonttikaupan selvittelyssä kestää päivänvalon.
– Kaupunki on omalta osaltaan tehnyt päätöksiä ja tarkistanut, ettei meillä ole huomautettavaa tässä tilanteessa. Ne asiat, jotka pitää korjata, ne korjataan, Lyly sanoo.
– Kotilinnasäätiö joutuu tekemään selvityksiä omalta osaltaan ja se varmaan käydään nyt juurta jaksaen läpi.
Aamulehti on uutisoinut viime kuukausina Aleksovskiin liittyvistä muista epäselvyyksistä. Lehden mukaan Aleksovski on muun muassa saanut taloudellisen etuuden arkkitehtitoimistolta, joka on ollut mukana Tampereen rakennushankkeissa.
