Tampereen yliopistollisen sairaalan teho-osasto siirretään munuaiskeskuksen ja infektio-osaston tiloihin. Tällä tietoa evakko kestää ainakin muutaman kuukauden.

Syynä muuttoon ovat kosteusvauriot, joiden jäljille päästiin kesällä henkilökunnan oireilun vuoksi. Syitä selvitellään vielä, mutta nyt näyttää, että ongelmat johtuvat vanhoista viemäreistä.

Siirto suunnitellaan huolella

Teho-osaston siirtäminen on suunniteltava erityisen tarkasti. Sähköpistokkeita tarvitaan paljon, koska suurin osa potilaiden elintoimintoja tukevista laitteista toimii sähköllä. Teho-osastolla tarvitaan myös toimivia tietoverkkojärjestelmiä sekä happi- ja ilmapistokkeita

– Sähkö on kaikkein tärkein edellytys. Teho-osastolla pitää olla varavoima käytössä. Juuri tästä syystä päädyimmekin muuttamaan dialyysiyksiköön, sanoo teho-osaston vastuualuejohtaja Sari Karlsson.

Varman sähköjärjestelmän lisäksi tarvitaan happi- ja ilmapistokkeita riittävästi. Karlssonin mukaan teho-osastolla on käytössään sairaalan tietoverkon lisäksi oma tietoverkko, jonka on toimittava moitteettomasti.

Hoitohenkilökunnalle muutto merkitsee lisätyötä.

– Tiedän kokemuksesta, millaista on siirtyä kaikkien laitteiden ja lääkkeiden kanssa toiseen paikkaan. Tästä on varmasti tulossa aika pitkäaikainen evakkoreissu, sanoo teho-osaston sairaanhoitaja Juha Reunamäki.

Reunamäen mukaan potilasturvallisuus on kaikkein tärkeintä. Potilaiden siirtäminen ei ole uutta, mutta uuteen ympäristöön tottuminen ottaa aikansa.

– Tavarat etsivät omia paikkojaan ensimmäiset viikot tai jopa kuukaudet. Kaikkein suurin haaste on, että pystytään eri potilasryhmät hoitamaan asianmukaisissa paikoissa.

Potilaiden siirtäminen on suunniteltu huolella

Tehohoidon käytössä on lääkkeitä ja varusteita kahden varastohuoneen verran. Kriittisessä tilanteessa kaikki tarvittava täytyy löytyä nopeasti eikä mitään voi lähteä hakemaan kaukaa.

– Teho-osastolla tarvitaan paljon lääkkeitä ja niiden pitää olla lähellä potilasta, sanoo Sari Karlsson.

Kaikki presidenttiehdokkaat astuvat tänään yleisön eteen Tampereella. Ylen ja Aamulehden yhteinen vaalitentti järjestetään kello 18–20 Tampereen yliopistolla. Tilaisuutta voi seurata myös Yle Areenassa.

Tilaisuuden aiheina ovat arvot, luottamus ja Suomen seuraavat sata vuotta. Voimmeko luottaa suomalaiseen yhteiskuntarauhaan ja miten vältämme vastakkainasettelun? Mitkä arvot ovat ehdokkaille kaikkein tärkeimmät? Osaavatko presidenttiehdokkaat kuvitella, millaisessa Suomessa elämme sadan vuoden kuluttua?

– Tampereen tentissä on vahvasti läsnä vuosi 1918, sillä juuri täällä ratkaistiin Suomen kohtaloa sata vuotta sitten. Juuri nyt, kun Suomessa käytetään kovaa kieltä ja kyseenalaistetaan yhteiskunnan instituutioita, on syytä keskustella arvoistamme ja siitä, mitä opittavaa meillä on sata vuotta sitten alkaneesta matkastamme, sanoo tilaisuuden toinen juontaja, Yle Tampereen päällikkö Sinikka Tuomi.

Keskustelemassa ovat kaikki ehdokkaat: Tuula Haatainen (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Laura Huhtasaari (ps.), Merja Kyllönen (vas.), Sauli Niinistö (Niinistön valitsijayhdistys), Nils Torvalds (r.), Matti Vanhanen (kesk.) ja Paavo Väyrynen (Väyrysen valitsijayhdistys).

Juontajina ovat Yle Tampereen päällikkö Sinikka Tuomi ja Aamulehden vt. päätoimittaja Jussi Tuulensuu.

Tilaisuutta voi seurata suorana Yle Areenasta ja Aamulehden sivuilta. Vaalitentin olennaiset sisällöt kirjoitetaan hetki hetkeltä tähän artikkeliin. Kommentointi somessa tunnisteella #tamperetentti.

Presidentinvaalin ensimmäinen vaalipäivä on 28.1.2018. Ennakkoäänestys alkaa 17. tammikuuta. Vaalissa valitaan Suomen tasavallan presidentti toimikaudelle 2018–2024.

Lue lisää:

Ylen vaalikone

Ylen vaaligalleria

Monitoimiareenan omistajaksi tulee SRV:n, sijoittajakumppanien ja Tampereen kaupungin omistama yhteisyritys. Se allekirjoitti perjantaina rahoitussopimuksen areenan rahoittajien eli Nordean, OP Tampereen, Handelsbankenin ja Lähitapiolan yritysrahoitusyhtiön kanssa.

Kansi ja areena -hanke liittää yhteen Tampereen itä- ja länsipuolen. Alueessa yhdistyvät asuminen, työskentely ja noin 13 000 katsojapaikan urheilu- ja tapahtuma-areena. Lisäksi tulee hotelli- ja ravintolapalveluja sekä asuntoja.

Jääkiekkoliigan joukkueet Tappara ja Ilves pelaavat ottelunsa uudella areenalla liigakaudesta 2021-22 alkaen. Koko hankkeen arvioidaan tällä hetkellä valmistuvan vuonna 2024.

Vielä viime vuonna Sastamalaan suunniteltiin innokkaasti Tatu ja Patu -taloa. Tavoitteena oli houkuttaa kaupunkiin yhä uusia matkailijoita, joiden haluttaisiin myös yöpyvän paikkakunnalla.

Ainakin toistaiseksi Outolan veljekset seikkailevat vain lastenkirjoissa. Sastamalan matkailu- ja tapahtumatuottaja Teresa Vidfeltin mukaan hanke on tällä hetkellä lepotilassa.

Kirjakortteli on konseptina herkullinen ja houkutteleva, mutta emme halunneet mitään puolitekoista. Sami Toivonen

– Emme vielä ole saaneet timanttista ehdotusta siitä, minkälainen talo tulisi olemaan.

Suunnitelmien puutteeseen talo ei kaatunut. Ehdotuksia kertyi kaikkiaan kaksikymmentä. Viiden suunnittelijat kutsuttiin jatkoon, visioimaan elämysmaailmaa .

Elämyskohteelle on haettu paikkaa muun muassa Marttilankadun kirjakorttelissa. Naapureikseen se olisi saanut kirjamuseo Pukstaavin ja Herra Hakkaraisen talon.

"Tatu-Patumaisuus" puuttui

Tatu ja Patu seikkailevat sastamalaisen kirjailijapariskunnan Aino Havukaisen ja Sami Toivosen lastenkirjoissa. Kirjailijoiden mukaan ehdotuksista puuttui samanhenkisyys kirjojen kanssa.

– Itse käytämme termiä Tatu-Patumainen. Talo pitäisi nähdä heidän kauttaan, heidän silminsä, Sami Toivonen muotoilee.

– Kirjat eivät ole vahingossa sellaisia, kuin ovat. Sama standardi pitää jatkua kaikkeen, mikä liittyy Tatuun ja Patuun, toteaa Aino Havukainen.

Kirjailijoiden mukaan kyse on myös omasta ajasta. Suunnitelmat onnistuisivat, jos heillä olisi aikaa käyttää kuukausia hankkeeseen.

– Pettymys on kova, mutta parempi näin kuin jos meillä olisi talo, joka ei vastaa lukijoiden vaatimuksia, sanoo Aino Havukainen.

Sastamala on ykkönen

Muuta sijoituspaikkaa kuin Sastamala kirjailijat eivät ole elämyskohteelle miettineet. Heidän mukaansa yhteistyö kaupungin kanssa toimii hyvin, tärkeintä on löytää hankkeelle hyvä suunnittelija.

– Meillä on kaupungin kanssa järjettömän hyvä yhteistyö. Kyllä me priorisoimme Sastamalan, Aino Havukainen naurahtaa.

Pettymys on kova. Mutta parempi näin, kuin jos meillä olisi talo, joka ei vastaa lukijoiden vaatimuksia. Aino Havukainen

Sami Toivosen mukaan oli selvää, että asia voidaan jättää sikseen, jos sisällölliset tavoitteet eivät toteudu. Tästä oli kaupungin kanssa yhteisymmärrys ensimmäisistä keskusteluista lähtien.

– Tämä on hankalaa, koska kirjakortteli on konseptina herkullinen ja houkutteleva, mutta emme halunneet mitään puolitekoista, Sami Toivonen arvioi.

– Ei tätä nyt ole haudattu, kyllä tämä vielä saattaa elää, Aino Havukainen korostaa.

Presidenttiehdokkaiden tentti on täyttänyt Tampereen yliopiston juhlasalin viimeistä paikkaa myöten. Paikalla on arviolta 1 400 katsojaa.

Innokkaimmat tulivat jonoon jo kello 16.30, puolitoista tuntia ennen tilaisuuden alkua.

Ensimmäisenä jonoon ehtivät Matti ja Anni Pälä, joiden bussi Ryydynpohjasta toi heidät Tampereen keskustaan ennen puolta viittä.

– Kun on eläkeläisenä aikaa, on kiva tulla katsomaan. Tykkään katsella, miten he katsovat toisiaan ja millaiset ilmeet heillä on, Anni Pälä kertoi.

Juhlasaliin, jossa presidenttiehdokkaita tentataan, mahtuu 650 katsojaa. Viereisissä luentosaleissa tenttiä voi seurata suorana valkokankaalta. Kaikkiaan tenttiä on Tampereen yliopistolla seuraamassa arviolta 1 400 katsojaa.

Yle ja Aamulehden yhteisessä tentissä ovat mukana kaikki kahdeksan presidenttiehdokasta.

Katso koko tilaisuus Yle Areenasta.

Vuosia vireillä ollut Lentorata näyttäisi nyt puksuttavan sivuraiteilta kohti päärataa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner vahvistaa Ylelle, että niin sanotun lentoradan rakentamissuunnitelmia tehdään parhaillaan uusiksi.

Lentorata olisi nopea ja suora yhteys Tampereelta ja Helsingistä suoraan Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Radan rakentamista kiirehtivät keskiviikkona Helsingin ja Tampereen pormestarit sekä VR ja Finnair. Lentorata kulkisi osin maan alla.

Bernerin mukaan hallitus päätti loppuvuodesta edistää pääradan infra-investointia vielä tällä hallituskaudella.

– Poikkeaako päärata Helsinki-Vantaan lentokentällä ja kuinka nopeaksi saamme yhteyden Helsingin ja Tampereen välillä, ne ovat nyt asioita, joita arvioidaan, Berner toteaa.

Liikennevirasto tarkentaa nyt suunnitelmia

Lentoradan edelliset suunnitelmat ovat vuodelta 2010. Nopea raideyhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle ei aiemmin ole kuulu suunniteltujen liikenneinvestointien joukkoon, vaikka rata on selvityksissä todettu kannattavaksi.

Liikennevirastossa aloitettiin radan teknisten suunnitelmien päivitys kuitenkin jo ennen joulua ja vaikutusten arviointi on käynnistymässä.

– Suunnitelmaa on viimeksi tarkasteltu vuonna 2010. Nyt joulun alla aloitimme tämän suunnitelmien päivitystyön, kertoo tie- ja liikennesuunnittelun asiantuntija Jukka Peura Liikennevirastosta.

Lentoradan alustava kustannusarvio kahdeksan vuotta sitten oli noin miljardi euroa. Päivitetytty arvio hinnasta valmistuu loppukeväästä.

Lentoradan vaikutusten arviointi puolestaan on jo tarjouspyyntövaiheessa.

Suunnitelman päivitys ei siis tarkoita vielä toteutusta. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa lentorata on merkitty toteutettavaksi 2020-luvulla tai viimeistään 2030-luvun alussa.

Lentorata sujahtaisi Pasilassa maan alle

Lentorata kulkisi kolmantena raiteena nykyisen pääradan vieressä, tai tarkemmin sanottuna maan alla, pääradan suuntaisena. Se vauhdittaisi matkantekoa maakunnista Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Mutta voisiko lentorata kytkeytyä Tallinna-tunneliin?

– Meille on erittäin tärkeätä, että muodostamme ison kuvan siitä, millaisella logistiikalla Suomi haluaa menestyä. Millä me luomme kilpailuetua ja olemme houkutteleva investointimaa? Haluamme huolehti siitä, ettemme ole saari tai pussinperä, ministeri Berner vastaa.

Iso visio tarkoittaa Bernerin mukaan käytännössä sitä, että tavarat, ihmiset, kuin myöskin palvelut ja data voisivat jatkossa muodostaa liikenteen solmukohdan Suomessa.

Selvitykset tehty kehysriiheen mennessä

– Meillä on erilaisia selvityksiä yhtäaikaisesti menossa. Toisaalta katsomme pohjoisessa Jäämeren rataa, siihen kytkeytyvää nopeaa päärataa, sen päätymistä Helsinkiin, sen jatkumista tunnelin kautta Tallinnaan ja sen liittymistä Rail Balticaan.

Jäämeren radan selvitys valmistuu helmikuun loppuun mennessä, Tallinna-tunnelin selvitys helmikuun alkupuolella ja pääradan osalta selvitykset valmistuvat kehysriiheen mennessä.

– Pidän tärkeänä sitä, että meillä kulkee (ratasuunnitelmissa) koko ajan mukana myös tavaraliikenne, joka tuo kannattavuutta näihin investointeihin ja helpottaa myöskin rahoitusmallien löytämistä. Voi olla useita ratkaisuja ja useita reittimahdollisuuksia. Niihin voi ottaa kantaa sitten kun kaikki selvitykset ovat valmiit, Berner painottaa.

Lue lisää aiheesta:

Pormestarit, VR ja Finnair: Lentoradan rakentaminen täytyy aloittaa pian – "Matkustajat odottavat nopeita yhteyksiä"

Peter Vesterbacka: Helsinki–Tallinna-tunneli on kuin startup-yritys – lapio maahan jo tänä vuonna

Verkkoyhtiö Nokia vähentää Suomessa noin 80 työpaikkaa. Yhtiön mukaan alkuperäinen arvio vähennettävistä työpaikoista oli enintään 190, mutta määrä saatiin yt-neuvotteluissa vähenemään muun muassa sijoittamalla työntekijöitä uusiin tehtäviin erityisesti tuotekehityksessä.

Nokia kertoo tarjoavansa vähennysten kohteeksi joutuville mahdollisuuden osallistua tukiohjelmaan, jossa heitä esimerkiksi autetaan löytämään uutta työtä yhtiön sisä- tai ulkopuolelta. Suurin osa vähennyksistä pyritään toteuttamaan kuluvan vuoden alkupuolella.

Yt-neuvottelujen alkaessa vähennyksistä merkittävän osan kerrottiin kohdistuvan Tampereelle.

Tampeen yliopistolla perjantai-iltana pidetyssä vaalitentissä presidenttiehdokkailta kysyttiin, millä nimellä heidän suvussaan on puhuttu Suomen vuoden 1918 sisällissodasta ja millaisia tarinoita siitä on kerrottu.

Pekka Haaviston äidin suku on Teiskosta, joka kuuluu nykyään Tampereeseen. Sisällissota kosketti sukua konkreettisesti.

– Meillä sota oli kansalaissota tai oikeastaan veljessota. Äitini suvussa osa sisarussarjasta oli punaisten, osa valkoisten puolella. Se on ollut hyvin traagista, Pekka Haavisto kertoi.

Haaviston sukulaisia oli myös Tampereen Tuomiokirkossa suojassa viimeisten sotatapahtumien aikaan.

– Suvussa on kulkenut perimätietona, että kuolevan hevosen ääni on surullisista surullisin sodan ääni, joka kesti tuntikausia, Haavisto kertoi.

Positiivisiakin tarinoita on.

– Isoäitini äiti Alma Toijala auttoi ensin valkoisia ylioppilaita pakenemaan Vaasaan, kun punaiset olivat täällä vallassa. Ja sitten, kun valta vaihtui, hän piilotteli punaisia Pekkalan veljeksiä kellarissaan Tampereella. Perimätiedon mukaan molemmat piilottelut olivat kuolemanrangaistuksen uhalla. Humanitääristä työtä tekivät ihmiset silloinkin, Haavisto kertoi.

Isoukki selvisi Tammisaaresta

Sisällissota kosketti myös Merja Kyllösen kotiseudulla Kainuussa. Hänen isoukkinisa Iisakki oli Tammisaaressa vangittuna. Tarinat vangitsemisajasta ovat jääneet mieleen.

Vahva kainuulaismies selvisi, mutta moni ympäriltä kuoli nälkään ja tauteihin. Iisakkikin tuli leiriltä niin heikossa kunnossa, että kahden miehen piti taluttaa hänet kotiin.

– Kaikkein jäntevin jälki on se, minä isovanhemmat terottivat: meidän tehtävämme on ylläpitää rauhaa. Se on meidän perintö, josta pitää pitää kiinni aina, Merja Kyllönen korosti.

Linnan romaani kävi tunteisiin

Nils Torvaldsille sisällissota avautui ensimmäistä kertaa tunnetasolla Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -romaanitrilogian kautta. Vastaanottavassa iässä olleelle Torvaldsille kokemus oli huikea – erityisesti, kun omassa suvussa sodasta kerrottiin toisenlaista tarinaa.

– Isoisäni oli turkulainen päätoimittaja, joka joutui punaisten vangiksi. Kotiapualainen sai kuitenkin tuoda vangeille ruokaa ja portviiniä tai konjakkia, ettei vankina oleminen olisi liian kauheaa, Torvalds kertoi.

– Kun ajattelee, miten vankeja kohdeltiin täällä Tampereella, se pistää miettimään, miten sellaiseen tilanteeseen jouduttiin, Torvalds sanoi.

Sisällissota vaikutti Väyrysen uran alkuun

Paavo Väyrysen mukaan sisällisota vaikutti vielä hänenkin poliittiseen uraansa. Väyrysen isoisä oli vasemmistososialisti, joka erotettiin Simon kunnanvaltuustosta sisällisodan jälkeen kommunistilakien nojalla.

Väyrysen isä ei päässyt suorittamaan asevelvollisuuttaan sydänvian vuoksi. Vaiva oli kuitenkin keksitty – isä eli yli 100-vuotiaaksi.

– Suojeluskuntalaiset olivat luokitelleet hänet epäluotettavaksi sillä perusteella, että hänen isänsä oli kruununtorppari ja sosialisti, Paavo Väyrynen kertoi liikuttuneena.

– Isoisäni oli loppuun saakka vasemmistolainen, mutta äänesti kyllä minua. Mutta kun olin ensimmäistä kertaa ehdokkaana, kilpailevien ehdokkaiden kannattajat levittivät tietoa, että minä olen kommunisti ja epäluotettava henkilö, Väyrynen muisteli.

Omia pitää ojentaa

Sisällissota oli äärimmäinen esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun vastakkainasettelu kärjistyy ja yhteiskuntarauha järkkyy. Ehdokkailta kysyttiin, miten he pitäisivät huolta yhteiskuntarauhan säilymisestä.

Huhtasaaren mukaan on tärkeää kuunnella kaikkia mielipiteitä.

– Pidetään kaikki mukana keskustelussa eikä lähdetä halveksimaan toisiamme sen takia että sinun poliittinen mielipide on eri kuin minun mielipiteeni. Kun kansa kokee, että minua kuullaan ja kuunnellaan, niin me päästään aidosti keskustelemaan, Huhtasaari sanoi.

Niinistö sanoi on aina vaaran merkki, jos lähdetään kierros kierrokselta kovempaan sanaan – se helposti päätyy pahimmassa tapauksessa jopa väkivaltaan. Niinistö vetosi poliitikkoihin, joiden hän toivoo antavan kurinpalautusta omilleen.

– Omiansa pitää osata ojentaa, Niinistö sanoi.

Presidentti on järjen ääni

Vanhanen taas näkee uhkana sen, että on äärilaitoja, jotka eivät edes suostu kuuntelemaan toistensa argumentteja. Hänen mukaansa tarvitaan voimia, jotka ovat valmiita tekemään myös kompromisseja.

– Presidentteinä olisin rohkaisemassa kompromissien tekemiseen. Silloin, kun vaihtoehtoisisa totuuksissa mennään metsään, presidentti voi avata suunsa ja järjen äänellä suhteellistaa keskustelua.

Tuula Haatainen ottaisi keskiöön tämän päivän eriarvoistumiskehityksen.

– Meillä on liian monta nuorta syrjäytymisvaarassa, kymmeniä tuhansia nuoria. Tämän ilmiön taittamiseksi pitää kaikki tehdä, Haatainen sanoi.

Presidenttiehdokkaiden tentti on katsottavissa kokonaisuudessaan Yle Areenassa. Tentti välitettiin myös Facebookissa ja tallenne on katsottavissa täältä.

Katso koko vaalikeskustelu (2 tuntia).

Ylen ja Aamulehden yhteinen presidentinvaalitentti järjestettiin perjantaina Tampereella. Yleisöä kertyi niin paljon, että kolme salia täyttyi ääriään myöten ja osa joutui kääntymään Tampereen yliopiston ovilta takaisin.

Keskustelemassa olivat kaikki ehdokkaat: Tuula Haatainen (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Laura Huhtasaari (ps.), Merja Kyllönen (vas.), Sauli Niinistö (Niinistön valitsijayhdistys), Nils Torvalds (r.), Matti Vanhanen (kesk.) ja Paavo Väyrynen (Väyrysen valitsijayhdistys).

Aiheesta lisää:

Katso tentin parhaat hetket: Sisällissota näkyy presidenttiehdokkaiden historiassa

Presidentinvaalitentti hetki hetkeltä: Mitä vuoden 1918 tapahtumista voidaan ottaa opiksi?

Presidentinvaalin ensimmäinen vaalipäivä on 28.1.2018. Ennakkoäänestys alkaa 17. tammikuuta. Vaalissa valitaan Suomen tasavallan presidentti toimikaudelle 2018–2024.

Eletään sodan jälkeistä aikaa Koivulahdessa, Pohjanmaalla. Roger Rabb leikkii perheensä Klinga-koiran kanssa. Koira on tärkeä eläinrakkaalle pojalle. Hän on viisivuotias.

Nyt, 70 vuotta myöhemmin, tekniikan tohtori istuu kotonaan Vaasan Gerbyssä omissa ajatuksissaan ja pohtii monimutkaisia matemaattisia ongelmia silittäen välillä norjalaista metsäkissaa, joka tuntee nimen Simba.

– Hän otti sen kiinni puolijäätyneenä ja vei saunaan. Siellä kissa itki Rogerin kanssa ja sitten heistä tuli erottamattomat ystävät, kertoo Rabbin vaimo Seija Kankaanranta.

Lentokone, auton moottori ja rautalanka

Metallin väsyminen, väsymisrajat, lujuus ja lujuuslaskennat. Asioita, joista Roger Rabb puhuu kuin talvirenkaiden vaihtamisesta tai kahvin keittämisestä – arkisesti ja tottuneesti. Tästä mies tunnetaan.

– Jokainen meistä toivoo lentokoneen tuolissa siiven värinää kymmenessä tuhannessa metrissä katsellessaan, että lujuuslaskijat ovat osanneet oikein mitoittaa sekä moottorit että kantavat rakenteet koneessa.

Muita käytännön esimerkkejä arjen lujuuslaskennasta ovat esimerkiksi auton jakopään ketjun tai hihnan kestävyyden mitoittaminen. Jos ketju väsähtää ennen aikojaan, seuraukset käyvät kalliiksi.

Tiivistetyssä muodossa Rabbin Wärtsilässä tekemästä tutkimustyöstä voi lukea Rakenteiden mekaniikka-lehdestä.

Rabb puhuu lujuuslaskennasta ja teknillisestä mekaniikasta tavalla, joka pitää tietämättömänkin hereillä. Väsymättä ja lujaa. Ei tätä miestä syyttä pidetä yhtenä suomalaisen kone- ja laitevalmistuksen uranuurtajista. Todennäköisesti myös pelastajista.

Fyysisestä kunnosta talkoot eivät jää kiinni: miehen kunto on armeijaikäisen tasolla ja hänen tarmokkuutensa on kadehdittavaa. Rabb pyöräilee, lenkkeilee, ui, liikkuu paljon luonnossa ja lukee paljon sekä fiktiota että tiedekirjallisuutta.

Mies on mukana vaimonsa harrastamassa seurakunnan diakoniatyössä.

– Roger on aina sorretun ja köyhän puolestapuhuja, sanoo vaimo.

Työlleen omistautuva tiedemies

Roger Rabbin työllä on ollut iso merkitys teollisuusjätti Wärtsilän menestyksessä. Tämän vahvistaa Wärtsilän analyysijohtaja Hannu Tienhaara.

– Ilman Rogerin aloittamaa kehitystyötä Wärtsilän tietotaito moottoreiden mitoituksessa ei olisi sillä tasolla missä se nyt on. Maailmalla johtavat väsymisasiantuntijat tuntevat Rogerin ja hänen työnsä, ja tämä on myös osaltaan tuonut Wärtsilälle mainetta korkean teknologian yrityksenä.

Tienhaara aloitti Rabbin seuraajana Wärtsilän lujuuslaskentaryhmän päällikkönä 1999 kun Rabbista tuli kokopäivätoiminen tutkija Wärtsilässä.

Hän piirtää kuvan teoreettisesti lahjakkaasta lujuuslaskennan edelläkävijästä, joka uppoutuu mielellään matemaattisiin ongelmiin.

– Mietimme kerran ennen joulua, onko turboahtimen pyörimisestä aiheutuvalla hyrrämomentilla merkitystä sen dynamiikkaan, ja pitäisikö se ottaa laskelmissa huomioon. Roger tuli joulun jälkeen töihin ja esitti muutaman A3-kokoisen sivun, joissa hän oli joulun pyhien aikana pyöritellyt laskentakaavoja ja esitti päätelmän: hyrrämomenttia ei tarvitse ottaa huomioon.

Kommunisti-isän poikaa kiusattiin koulussa

Rabbin tie matematiikkaan uppoutuneeksi tutkijaksi ei ole ollut helppo. Koulu ei ainakaan sujunut ihan mutkitta.

Lukiossa hänen isänsä kommunistitausta herätti pahaa verta sodanjälkeisessä Vaasan ruotsalaisessa poikalyseossa, missä muut oppilaat olivat lähinnä virkamiesten lapsia.

Monet metallin väsymiseen liittyvät asiat selitettiin minusta huonosti alan kirjallisuudessa. Roger Rabb

Rabbia kiusattiin rankasti, eikä hän jaksanut opiskella ja selviytyi vain juuri ja juuri ylioppilaaksi.

– En uskaltanut hakea yliopistoon, vaan tyydyin Vaasan ruotsalaiseen teknilliseen opistoon.

Nykyään hän ajattelee, että elämässä täytyy tällaiset asiat vain antaa anteeksi.

Rabb on tunnetaan jääräpäisyydestään: hän on pitänyt päänsä silloinkin kun esimiehet eivät ole tukeneet.

Miehen syntymäkylässä Vassorissa tehdyn sukututkimuksen mukaan sukunimi tulee muinaisruotsin sanasta rabbig. Se tarkoittaa kivistä maata.

Suuri oivallus

Rabb valmistui opistoinsinööriksi 1968. Parin Rauma-Repolassa vietetyn vuoden jälkeen hän aloitti lujuuslaskijana Wärtsilässä. Jo tässä vaiheessa metallin väsymiseen liittyvät ristiriitaiset asiat ja tulkinnat alkoivat askarruttaa häntä.

– Monet metallin väsymiseen liittyvät asiat selitettiin minusta huonosti alan kirjallisuudessa.

Esimiehensä kannustuksesta hän opiskeli työn ohessa Tampereen teknillisessä yliopistossa diplomi-insinööriksi ja valmistui sieltä 1990.

– Silloin löysin viittauksia siihen, että todennäköisyysteoria ja tilastollinen ajattelu voisivat selittää metallin väsymiseen liittyviä ristiriitaisia asioita.

Rabb alkoi testata metallin väsymistä 1990-luvun puolivälissä ja havaitsi, että materiaalien lujuusominaisuuksissa oli tilastollista vaihtelua. Rabb oivalsi, että moottorin komponentit eivät väsy tasaisesti, vaan niiden kuormitus vaihtelee.

Kun hän alkoi soveltaa tilastomatematiikkaa väsymismitoituksiin, alettiin saada vastauksia moniin avoinna olleisiin kysymyksiin.

Hän ymmärsi että metallin väsymisraja on satunnaismuuttuja, ja että varmuuskerroin voidaan määritellä tilastollisin menetelmin. Ennen tätä oivallusta väsymismitoitus oli ollut ristiriitaista ja sekavaa. Esimerkiksi varmuuskertoimia voitiin määritellä neljällä eri tavalla ilman minkäänlaista logiikkaa.

Tällä saralla, Rabbin ansiosta, Wärtsilä on ollut hyvin edistyksellinen verrattuna muihin yrityksiin.

Wärtsilä pärjää hyvin maailmanlaajuisilla markkinoilla esimerkiksi laivan moottoreissa juuri siksi, että sen teknillisen mekaniikan osaaminen on maailman huippua.

Käännekohta

Suurin käännekohta Rabbin elämässä tapahtui 1997, kun hänen professorinsa Juhani Koski Tampereen teknillisestä yliopistosta vieraili Wärtsilässä ryhmänsä kanssa. Koski oli pyytänyt Rabbia pitämään vierailun yhteydessä esitelmän metallin väsymiseen liittyvistä tutkimuksistaan.

Esitelmän jälkeen hän sanoi, että nuo ovat niin edistyksellisiä tutkimuksia, että niistä voi tehdä väitöskirjan.

– Se oli melkoinen ahaa-elämys. Käsitin myös että minulla oli asiasta paras tieto itselläni silloin. Kolmen vuoden päästä väittelin tohtoriksi, Rabb muistelee.

Valtiovalta edellyttää, että sinulla on näyttää tuloksia: tutkimusta, tohtoreita ja niin edelleen. Silloin saat rahaa. Roger Rabb

Tuolloin Wärtsilässä elettiin vielä aikaa, jolloin iso osa johtoportaasta ei arvostanut korkeampia opintoja. Korkeillakin johtajilla saattoi olla vain opistoinsinöörin tutkinto.

Vuosi Rabbin valmistumisen jälkeen yhtiön linja muuttui ja sen jälkeen työntekijöitä on Wärtsilässä suorastaan kannustettu tohtoriopintoihin.

– Wärtsilä on unelmatyöpaikka nuorelle diplomi-insinöörille. Työvälineet ja kehittymismahdollisuudet ovat ensiluokkaiset.

Tutkimukset yksiin kansiin

Väitöskirjan jälkeen, eläkkeelle jäämisen yhteydessä, Rabb kirjoitti vielä alan perusteoksen Todennäköisyysteoriaan pohjautuva väsymisanalyysi. Vastaavaa tieteellistä julkaisua ei edelleenkään ole olemassa.

Oulun yliopiston pyynnöstä Rabb vielä laajensi kirjaansa, jotta siihen saatiin mukaan Rabbin uusin tutkimustieto, jonka ansiosta väsymisrajan määrittely on vielä entisestään tarkentunut.

Suomen Yliopistopainon loppuvuodesta 2017 julkaisemassa päivitetyssä versiossa on 160 sivua lisää. Sen nimeksi tuli Väsyminen ja todennäköisyysteoria.

Kirjassa Rabb esittelee modernin tavan käyttää hyväksi laboratoriomittauksista saatuja tuloksia vaativissa teollisissa mitoitus- ja laskentatehtävissä. Kirjan voi katsoa olevan alan edelläkävijän Wärtsilän kädenojennus yliopistoille ja koko alalle.

Jos hyvin käy, olen ainakin 80-vuotiaaksi mukana leikissä. Roger Rabb

Yleensä yritykset eivät anna kallista tutkimustietoa vapaasti muiden käyttöön, mutta Wärtsilän ympäristöteknologiajohtaja Juha Kytölän mukaan Wärtsilän logiikkana on pitää yllä etumatka kilpailijoihin. Siksi ei haittaa vaikka kilpailijatkin oppivat. Kokonaisuutena ala hyötyy.

Rabb pitää Wärtsilän avarakatseisuutta hyvänä asiana, mutta sanoo toisaalta, että tällaisen varaan ei voi pidemmän päälle laskea.

– Toisinpäinhän sen pitäisi olla. Kehitystyön pääpainon pitäisi olla yliopistoissa, sanoo Rabb.

Hän huolettaa teknillisen mekaniikan nykyinen alennustila Suomessa. Alan koulutusta on Oulun yliopistossa, Aalto-yliopistossa Helsingissä, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Näistä Oulun yliopistossa teknillistä mekaniikkaa on kohdeltu Suomessa kaikkein kurjimmin. Tällä vuosikymmenellä teknillisen mekaniikan professuurien määrä on tipahtanut olemattomiin.

Alan ahdingon on hänen mukaansa synnyttänyt yliopistojen rahoitusmalli, joka palkitsee tutkintojen määrästä ja tutkimustuloksista.

– Valtiovalta edellyttää, että sinulla on näyttää tuloksia: tutkimusta, tohtoreita ja niin edelleen. Silloin saat rahaa. Mutta teknillinen mekaniikka vaatii suuria investointeja ja erikoismiehiä. Pitää saada rahaa ensin, ennen kuin voi luoda tuloksia, sanoo Rabb.

Tehtävä Oulussa

Rabb silittelee Simba-kissaansa. Simba on muunnos kaulapannassa olleesta Simo-nimestä. Metsäkissan entisen omistajan omaiset olivat yrittäneet tappaa kissan ampumalla, mutta tämä oli onnistunut pakenemaan.

Rabbin vaimo kertoo, että kuolemalta pelastettuja kissoja on ollut välillä enemmänkin. Useimmat niistä ovat olleet eri tavoin invalidisoituneita. Roger Rabbille eivät kuitenkaan näytä vielä koittavan kokopäivätoimiset kissanrapsutuspäivät.

Mies on valmis jatkamaan Oulun yliopiston dosenttina ja opiskelijoiden ohjaajana niin kauan kuin terveys kestää tai niin kauan kuin katsotaan, että hänestä on hyötyä. Jos hänen tekemänsä tutkimussuunnitelma hyväksytään ja saadaan sille rahoitus, sekin kestää 3 vuotta.

– Anoimme Suomen Akatemiasta vuosi sitten rahoitusta, mutta silloin sitä ei saatu. Nyt yritetään saada siihen rahaa innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista eli entisestä Tekesistä. Jos onnistumme saamaan rahoituksen, minä johdan tämän tutkimushankkeen osapäiväisesti. Jos hyvin käy, olen ainakin 80-vuotiaaksi mukana leikissä, sanoo Rabb.

Jouni Karnasaaren kolmevuotias lyhytkarvainen collie Tara nukkuu sohvalla rauhallisena. Karnasaari on itse töissä, mutta näkee valvontakamerasta Taran levollisen olemuksen.

– Nyt on omistajan ikuinen huoli poissa, kun pystyn seuraamaan mitä koira päivät pitkät tekee. Tara on hyvin passiivinen koira yksin ollessaan, ja hyvä niin. Ja kyllähän tämä helpottaa myös omistajan eroahdistusta, Karnasaari nauraa.

Karnasaari hankki valvontakameran kotiinsa kolmisen vuotta sitten Taran ollessa pentu. Karnasaarella oli ollut koiria viimeksi parikymmentä vuotta sitten, ja silloin hänelle tuli yllätyksenä, kun hän kuuli koiriensa eroahdistuksesta naapureiltaan.

– Koirat olivat olleet minulla vuoden, ja vasta sitten sain tietää, että ne haukkuivat päivät minun ollessani töissä. Se oli aika järkytys. Silloin ajattelin, että olisipa jokin systeemi jonka avulla niitä valvoisi.

Kyllähän tämä helpottaa myös omistajan eroahdistusta Jouni Karnasaari

Kameravalvonta ei ole ainoa tekninen asia, jonka atk-suunnittelijana toimiva Karnasaari on koiransa hyvinvointia ajatellen hankkinut. Namiautomaatti, aktiivisuusmittari, gps-panta ja tavallista älykkäämpi palohälytin kuuluvat Jounin ja Taran arkeen. Namiautomaatiilla koiran voi palkita etäältäkin esimerkiksi tottelevaisuuskoulutuksessa ja aktiivisuusmittari kertoo omistajalle koiran aktiivisuudesta, levosta, unen määrästä ja laadusta.

– Sitä helposti touhuaa koiran kanssa päivästä päivään, mutta teknisillä härpäkkeillä saa lisää tekemiseen, Karnasaari luonnehtii kiinnostustaan koiralla käytettävää tekniikkaa kohtaan.

Turvallisuuden tunnettakin tekniset laitteet lisäävät, Karnasaari sanoo. Hän hankki kotiinsa älykkään palohälyttimen koiransa vuoksi. Hälytin lähettää ilmoituksen Karnasaaren kännykkään tulipalon sattuessa.

– Havahduin siihen, että mitä jos koira sytyttää tulipalon vaikka hellasta yksin ollessaan. Mietin kauanko kestäisi ennen kuin joku huomasi tilanteen ja olisiko koira silloin enää pelastettavissa. Nyt saan tiedon heti kännykkääni ja pystyn itse reagoimaan, Karnasaari kertoo.

Teknistä apua lajien väliseen vuorovaikutukseen

Maassamme on tällä hetkellä enemmän koiria kuin koskaan ennen, yli 800 000. Myös koiraharrastusten suosio on kasvanut huimasti viime vuosien aikana. Samalla on koiran ja ihmisen välinen suhde muuttunut.

– Koira on perheenjäsen, jonka terveydestä ja hyvinvoinnista halutaan pitää huolta kuten ihmisestä. Lisäksi koirien kanssa harrastetaan enenevässä määrin, jolloin hyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, kertoo tutkijatohtori Heli Väätäjä Tampereen yliopistosta.

Väätäjä on yksi niistä tutkijoista, jotka ovat mukana parhaillaan käynnissä olevassa kolmen yliopiston laajassa tutkimushankkeessa. Tavoitteena on selvittää millaista teknologiaa koiraperheet toivovat arkeensa. Lisäksi selvitetään millaisilla ratkaisuilla koirien fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia voidaan tukea sekä miten tekniikka vaikuttaa koiran ja ihmisen suhteeseen.

– Nyt markkinoilla olevat laitteet ovat vasta ensimmäinen askel lemmikkien terveysteknologian yleistymisessä. Koira ei osaa puhua tuntemuksistaan, mutta teknologia voi auttaa tulkitsemaan karvaista perheenjäsentä, tutkijatohtori Heli Väätäjä kertoo.

Panta kertoo pian, miltä koirasta tuntuu

Uusimpana markkinoille on tullut ratkaisu, joka havainnollistaa koiran tunnetilaa. Tätä mittaria ei ole vielä Suomesta saatavilla, eikä sen tuloksista ole tutkittua tietoa. Asia kiinnostaa kuitenkin suomalaistutkijoita.

– Jatkossa Suomessa tutkitaan sitä, miten ja mitä koiran tunnetilasta voidaan mitata teknologian avulla. Tutkimuksen kohteena on myös se, miten koiran tunteista voidaan omistajalle viestiä ja miten tietoa voidaan hyödyntää koiran hyvinvoinnin parantamiseksi, tutkijatohtori Heli Väätäjä kertoo.

Kaiken tutkimuksen ja teknisten apuvälineiden tavoite on luoda parempi ymmärrys koiran ja ihmisen välille. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tiedeyhteisö on hyväksynyt sen, minkä moni koiranomistaja on tiennyt iät ja ajat. Koirat kokevat samankaltaisia perustunteita kuin ihmisetkin.

- Se, onko koiran ilo, suru, pelko tai viha samanlaista kuin ihmisten tuntema, sitä emme tällä hetkellä ainakaan tiedä. Mutta toisaalta, emmehän tiedä sitäkäään, tuntuuko sinun suru samalta kuin minun suruni, sanoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen farmakologian professori Outi Vainio.

Aiemmin ajateltiin, että koirat toimivat vaistojensa sekä viettiensä varassa. Nyt ainakin osa vaistotoiminnoista on pystytty nimeämään tunteiksi.

– Koira käyttää vaistojaan, tunteitaan ja kognitiivisia taitojaan eri tilanteissa. Esimerkiksi jos koira havaitsee ihmisen olotilasta jotain, voi se automaattisesti tai sen mukaan miten on opetettu, toimia, sanoo koirien käyttäytymistä tutkinut Vainio.

Koirat ovat kulkeneet ihmisen rinnalla noin 30 000 vuotta. Siinä ajassa niille on kehittynyt erinomaiset ihmistenlukutaidot. Erityisesti ihmisten kasvot kiinnostavat koiria.

– Koirat lukevat ihmisten kasvojen ilmeitä ja eleitä erittäin hyvin. Jotkin koirat lukevat ihmisiä paremmin kuin ihmiset itse, professori Outi Vainio kertoo.

Vainio on tutkinut erityisesti koirien hyvinvointia ja sen osa-alueita. Tällä hetkellä niin tutkimuksissa kuin teknologisten laitteiden tuotekehityksessä erityisesti koiran tunteet ovat lisääntyvän kiinnostuksen kohteena.

– Koiran hyvinvointiin kuuluu tunne-elämän tasapainoisuus. Samalla kun tutustuu omaan koiraansa, oli se sitten pentu tai aikuinen, on hyvä etsiä oikeita tapoja elää niin, että arki tuottaa mielihyvää niin koiralle kuin omistajallekin, professori Vainio kertoo.

Koira tarvitsee harrastuksia

Perustarpeiden, eli ravinnon, raikkaan veden, levon, liikunnan ja nenätyöskentelyn lisäksi koira kaipaa elämäänsä virikkeitä voidakseen hyvin.

– Koirissa on yksilöllisiä eroja aivan kuten meissä ihmisissäkin. Toinen tykkää juoksemisesta, toinen sohvalla köllöttelystä ja joku autoilusta. Jotkin koirat tarvitsevat paljon aktiviteetteja ja jotkin toiset vähän vähemmän. On kokeiltava juuri sen oman koiransa kanssa, mikä sille on mieluista, ja järjestettävä koiralle tilaisuuksia tehdä lempiasioitaan, professori Outi Vainio sanoo.

Koiran tunne-elämän ymmärtämisen lisäksi koiraperheet kaipaavat tekniikasta apua moniin arjen ongelmiin.

– Koiran yksinolo on selkeästi yksi sellainen asia, johon teknologiasta kaivataan apua. Myös koiran hyvinvointi ja terveydessä tapahtuvat muutokset ovat asioita joihin teknologiasta haluttaisiin apuvälineitä. Myös ongelmakäytökset on yksi tyypillinen asia, jossa toivotaan apua teknologiasta, tutkijatohtori Heli Väätäjä valottaa koiraonomistajien huolia.

Samaan hengenvetoon Väätäjä painottaa, etteivät erilaiset mittarit ja laitteet koskaan korvaa ihmisen ja koiran välistä suoraa vuorovaikutusta.

Oletko koirasi paras ystävä?

Vaikka tekniikan hyödyntäminen koiraperheissä on vielä melko vähäistä Suomessa, on se kasvava trendi. Yhä useampi hyödyntää hyvinvointisovelluksia kehittyäkseen paremmaksi koiranomistajaksi.

Jouni Karnasaari ajattelee koiransa Taran hyvinvointia joka päivä. Kolmen vuoden aikana parivaljakolle on kehittynyt arkirytmi, johon kuuluu vähintään 80 minuuttia liikuntaa päivässä, harrastuksia ja yhdessäoloa.

– Peruslenkkien lisäksi teemme etenkin viikonloppuisin pitkiä metsälenkkejä, tapaamme muita koiria tai käymme tulistelemassa nuotiolla. Kaksi kertaa viikossa harrastamme agilityä ja Tara on myös mukana ratsastusharrastuksissani, Karnasaari kertoo koira-arjestaan.

Se, että olen koirani paras ystävä, on vähintä mitä voin tehdä Jouni Karnasaari

Karnasaari kertoo kokeilleensa eri koiraharrastuksia Taran ollessa pieni. Erilaisten kurssien ja lajikokeiluiden jälkeen oli selvää, että vauhdikas agility on toimeliaan koiran, ja isännän, laji.

– Siinä se syttyy ja vauhtia riittää. Tavoitteita ei sen kummemmin olla asetettu, mutta nollarata olisi kiva, vasta kisauraansa Taran kanssa aloitteleva Karnasaari virnistää.

Jouni Karnasaaren mottona koiranomistamisessa on olla koiran paras ystävä.

– Koira antaa kaiken aikansa sinulle pyyteettömästi eikä se päätä yhtään mistään itse käytännössä. Kyllä sen pitää vastineeksi saada jotain siitä. Se, että olen koirani paras ystävä, on vähintä mitä voin tehdä, Karnasaari sanoo ääni värähtäen ja rapsuttaa Taraa korvan takaa.

Potilaiden oikeus valita hoitopaikkansa on tulehduttanut Helsingin yliopistollisen sairaalan (HYKS) ja Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) sydänkeskusten välit. Taysin Sydänkeskuksella on sairaala Tampereen lisäksi myös Helsingissä.

Toista vuotta kytenyt kiista kärjistyi muutama viikko sitten, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kuntayhtymä teki Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen valituksen valinnanvapauspotilaiden hoitotietojen luovutuksesta.

– Haluamme potilastiedot Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laskuttamien hoitolaskujen perusteiden ja oikeellisuuden arvioimiseksi, sanoo HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen ylilääkäri Antti Vento.

– Julkisuuslaki velvoittaa, että meidän täytyy nämä tiedot saada, koska olemme maksajan roolissa.

Tays Sydänkeskus on kieltäytynyt potilastietojen luovutuksesta.

– Toimimme omistajamme, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ohjeiden mukaisesti. Emme voi toimittaa pyydettyjä tietoja tietosuojalain takia, vastaa Tays Sydänkeskuksen ylilääkäri Kari Niemelä.

– Muiden sairaanhoitopiirien kanssa asiassa ei ole ollut mitään ongelmia.

Valinnanvapauttaan käyttävät potilaat maksavat itse vain muutamien kymmenien eurojen asiakasmaksut. Loppulaskun maksaa potilaan kotikunta. Laskutus kulkee sairaanhoitopiirien kautta.

Helsingin sydänsairaalan toiminta ärsyttää hyksiläisiä

Riidan ytimessä on Jätkäsaaressa toimiva Helsingin Sydänsairaala Oy. Sen pääomistaja on Tampereen yliopistosairaalan Sydänkeskus, ja sairaala kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin konserniin. Neljännes Helsingin Sydänsairaalan omistuksesta on sen lääkäriosakkailla.

Helsingissä puolitoista vuotta toiminut sairaala hoitaa valinnanvapauspotilaita. Potilasmäärät ovat kasvaneet nopeasti.

– Syy sairaalan perustamiseen on yksinkertainen. Siellä on paljon kysyntää ja Helsinkiin on hyvät liikenneyhteydet, selittää ylilääkäri Kari Niemelä.

Sydänsairaalan markkinointi on mielestämme ollut aggressiivista. Antti Vento

Sydänsairaala kertoo mainosvideossaan, että se tarjoaa kolmannen vaihtoehdon julkisen ja yksityisen hoidon rinnalle.

– Pääset hoitoon käytännössä jonottamatta ja julkisen palvelun hinnoilla, hehkuttaa mainos.

Toimintamalli on Suomessa ainutlaatuinen. Muut sairaanhoitopiirit eivät ole perustaneet sairaaloita oman alueensa ulkopuolelle.

– Sydänsairaalan markkinointi on mielestämme ollut aggressiivista, arvioi HYKSin Vento.

Ylilääkäri Antti Vento on huolissaan kustannuksista.

– Tällä hetkellä toimenpiteille ei ole olemassa minkäänlaista kustannusten ylärajaa.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri laskutti vuonna 2017 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä valinnanvapauspotilaiden hoidosta yli 1,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 laskutus oli puolen miljoonan luokkaa.

HUS jopa jätti syksyllä 2017 Helsingin Sydänsairaalan hoitolaskut maksamatta, koska se ei omasta mielestään saanut riittäviä dokumentteja. Myöhemmin suurin osa hoitolaskuista on maksettu, koska HUS haluaa välttää mahdolliset viivästyskorkovaateet.

Hoitokustannuksia on vaikea vertailla

Ylilääkäreiden laskelmat sydänpotilaiden hoitokustannuksista ovat kaukana toisistaan. Meilahden tornisairaalan ylimmässä kerroksessa HYKSin ylilääkäri Antti Vento lyö toimittajan eteen kovia rätinkejä.

– Erot kustannuksissa ovat suuret. Jos lähdetään tekemään potilaalle esimerkiksi pallolaajennusta, niin meidän omana tuotantona se on huomattavasti halvempaa.

– Me pystymme tuottamaan pallolaajennuksen 2800 euron hintaan, kun Taysin sairaalassa se maksaa 4500 euroa.

Taysin Kari Niemelä ei Vennon laskelmista hätkähdä.

– En tiedä, mihin HYKSin laskelmat perustuvat, Niemelä sanoo.

– Kiireettömän hoidon hintavertailussa olemme Suomessa edullisimmasta päästä. Ulkopuolinen taho on auditoinut meidät kaksi kertaa. Tätä juupas-eipäs -hintakeskustelua on julkisuudessa käyty paljon.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vertailukelpoisia tietoja toimenpiteiden hinnoista eri sairaaloissa ei ole.

Sepelvaltimokuvauksiin pitkät jonot

THL seuraa säännöllisesti kiireettömän hoidon potilasjonoja. Viimeisimmän tilaston mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä varjoainekuvauksiin pääsee nopeammin kuin Pirkanmaalla. Pirkanmaalla mediaaniodotusaika sepelvaltimokuvauksiin on 56 vuorokautta, Helsingissä ja Uudellamaalla 44 vuorokautta.

Sairaanhoitopiirien väliset erot ovat suuria.

Pisimmät jonot ovat Keski-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä, lähes 70 vuorokautta. Sujuvimmin valtimokuvaukseen pääsee Itä-Savon sairaanhoitopiirissä, jossa odotusaika on tilaston mukaan vain 12 vuorokautta.

Erikoissairaanhoidon valinnanvapaus koskee kiireetöntä tutkimusta tai hoitoa. Hoitopaikka valitaan yhteisymmärryksessä lähetteen kirjoittavan lääkärin kanssa.

Valinnanvapaus ei koske päivystyspotilaita, jotka hoidetaan aina asuinkunnastaan riippumatta lähimmässä siaraalassa, jossa on asiantuntemus ja valmius potilaan hoitamiseen.

Ohituskaista vai uudenlaista ajattelua?

Taysin ja HYKSin erimielisyys kertoo, kuinka eri näkökulmista julkisen puolen sairaaloissakin valinnanvapautta katsotaan.

Tays Sydänsairaalan viidessä toimipaikassa vuonna 2017 hoidetuista potilaista noin joka kymmenes oli valinnanvapauspotilas. Heidän määränsä on kasvanut nopeasti. Kun vuonna 2016 hoidossa kävi noin 900 valinnanvapauspotilasta, vuonna 2017 heitä oli jo 2500.

Vaikka yhä useampi käyttää oikeutta valita hoitopaikkansa, joukko on vain pieni murto-osa kaikista sydänpotilaista, muistuttaa Taysin Kari Niemelä.

– Tärkeämpää on, että valinnanvapaus synnyttää jännitteen, joka pakottaa meitä kaikkia kehittämään omaa toimintaamme potilaan lähtökohdista.

Provosoiden voi sanoa, että erikoissairaanhoidon toiminta Suomessa on ollut aika kartellimaista. Kari Niemelä

HYKSin Antti Vento epäilee, että nykyisessä valinnanvapausmallissa potilaat eivät ole tasavertaisessa asemassa.

– Tässä järjestelmässä kiireettömän hoidon potilaat pääsevät ehkä nopeammin hoitoon. He käyttävät tavallaan ohituskaistaa, joka maksetaan verorahoilla.

Kari Niemelä haluaa olla "positiivinen häirikkö" ja raivata tilaa uudenlaiselle ajattelulle.

– Vähän provosoiden voi sanoa, että erikoissairaanhoidon toiminta Suomessa on ollut aika kartellimaista. Kenelläkään ei oikein ole ollut tarvetta kehittää toimintaa potilaan lähtökodista. Toivottavasti tämä muuttuu.

Jäteveden tuhoaman omakotitalon omistajat ovat pääosin voittaneet Oriveden kaupungin oikeuskiistassa.

Hovioikeus määräsi kaupungin maksamaan Seppo ja Päivi Nikkilälle noin 250 000 euroa jo maksettujen korvausten lisäksi. Aiemmin kaupunki on maksanut Nikkilöille jo noin 400 000 euroa.

Lisäkorvaussumma laski kuitenkin hovioikeudessa noin kolmanneksen käräjäoikeuden määräämästä korvauksesta.

Oriveden kaupunki aikoo tyytyä hovioikeuden tuomioon.

Juhannuksena 2014 Nikkilöiden naapurin roskanpoltosta karannut tuli vaurioitti jätevesipumppaamoa. Nikkilöiden taloon tulvi viemärijätettä ja se muuttui asumiskelvottomaksi. Myös irtaimisto tuhoutui.

1980-luvun puolivälissä rakennettu talo oli remontoitu kokonaan hieman ennen onnettomuutta. Lue Nikkilöiden tarina maaliskuussa 2017 julkaistusta jutusta.

Jyväskylän poliisiaseman poliisivankila suljettiin maanantaina sisäilmaongelmien vuoksi. Jatkossa poliisi kuljettaa kiinniotetut henkilöt Jyväskylästä Jämsään, Saarijärvelle tai tarvittaessa Tampereelle, Sisä-Suomen poliisin pääpoliisiasemalle.

Poliisin maijoille on luvassa ajoa, sillä Jämsään ja Saarijärvelle tulee molempiin Jyväskylästä matkaa noin 60 kilometriä suuntaansa, Tampereelle tiekilometrejä on 150.

Sisä-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Timo Vuola sanoo, että päätös poliisivankilan sulkemisesta tehtiin pakon edessä.

Sisäilmaongelmista kärsineitä tiloja on tutkittu pitkään ja remontoitu useampaan otteeseen matkan varrella.

– Meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, mikä ongelmia aiheuttaa. Henkilöstö on oireillut tiloissa, ja viime viikolla tietoon tuli kaksi tapausta lisää. Tässä tilanteessa ei muuta voida, Timo Vuola sanoo.

Kotiinkuljetukset lisääntyvät?

Poikkeusjärjestely saattaa yllättäen myös lisätä poliisin kotiinkuljetuksia, sillä päihtymyksen vuoksi kiinniotetun osoite saattaa jatkossa olla yhä useammin putkan sijaan oma koti.

– Jos juopunut on turvallisesti mahdollista viedä kotiin, niin luulen, että tätäkin voidaan tässä tilanteessa käyttää nykyistä enemmän. Ei tietenkään siinä tapauksessa, että on syytä arvella, että siitä seuraa ongelmia, Vuola sanoo.

Jyväskylän poliisivankila on kovalla käytöllä. Tiloissa yönsä viettää vuosittain noin 5500 kiinniotettua.

Tutkintavangit sijoitetaan Jyväskylästä jatkossa ensisijaisesti rikosseuraamuslaitoksen yksiköihin.

Poliisilaitoksella poikkeustilanteeseen on valmistauduttu varaamalla käyttöön lisää ajoneuvokalustoa. Kiinniotettujen kuljetuksiin tullaan Vuolan mukaan käyttämään etenkin vartijatyövoimaa.

Lisäpartioita Vuola ei Keski-Suomeen lupaa.

– Tilanne on hyvin hankala ja syö poliisin työaikaa, mutta en usko, että sillä on vaikutusta toimintavalmiusaikaan. Enemmän vaikutusta voi olla tutkinnan puolelle, kun pidätetyt ja tutkintavangit ovat kaukana.

Konttiputkan mahdollisuutta selvitetään

Vuolan mukaan poliisin toiveena on, että tilojen remontti voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian. Poliisivankilan kiinteistön omistaa Senaatti-kiinteistöt.

– Lähtökohta on, että tilat pitää korjata sellaisiksi, että niissä ei ole sisäilmaongelmia, Vuola sanoo.

Poikkeusjärjestelyt jatkuvat Jyväskylässä arviolta ainakin vuoden ajan. Vuolan mukaan seuraavaksi selvitetään, olisiko tilannetta mahdollista paikata esimerkiksi konttijärjestelyin.

– Nyt alkaa aikamoinen ralli Jyväskylän ja näiden pienten poliisivankiloiden välillä. Tutkimme sitäkin vaihtoehtoa, että olisiko meillä mahdollisuutta nopeaan konttiratkaisuun Jyväskylän poliisiaseman sisäpihalla, hän sanoo.

Nokialainen Harri Ikonen ilahtuu tamperelaisen kahvilan tiskillä. Tarjolla on sämpylöitä, munkkeja, suklaaleivoksia, kakkua ja mustikkapiirakkaa. Mies voi turvallisin mielin valita mitä vaan – toisin kuin kahviloissa yleensä.

– Gluteenia ei saa olla, ja myös maltodekstriiniä ja dekstriiniä pitää välttää. Ja katsoa, mistä tärkkelykset on tehty, Harri Ikonen luettelee vältettävien ruoka-aineiden listaansa.

Aloitin reseptien kehittelyn 14 vuotta sitten, ja viitisen vuotta sitten ne alkoivat vihdoin olla kohdillaan. Iitu Haavisto

Allergiakahvila Alleduurin emäntä Iitu Haavisto myy Ikoselle kahvit ja kastettavat viiden kuukauden vankalla yrittäjäkokemuksella.

– Tässä sitä ollaan. Enkä alunperin ollut mikään luontainen leipuri, hortonomin ja merkonomin koulutuksen saanut nainen nauraa.

Allergiakahvila on harvinainen helmi

Alleduurin tapainen kahvila on ainakin toistaiseksi harvinaisuus. Allergia-, iho ja astmaliitosta kerrotaan, että kokeiluja pelkkiä allergiatuotteita myyvistä kaupoista on jo jonkin verran, mutta moniallergikoille sopivia kahviloita ei vielä juurikaan ole.

Liitto muistuttaa, että vakavasti allergisen asiakkaan on elintärkeää voida luottaa kahvilanpitäjän osaamiseen ja tietämykseen sekä tilojen puhtauteen.

Keliakialiitto puolestaan jakaa yrityksille Gluteenittoman palvelun merkkejä tunnustukseksi turvallisesta valikoimasta. Koko maassa merkkejä on jaettu vasta kuusi, ja niistä kaksi on osunut Tampereelle. Toinen löytyy Pella's Cafesta, toinen koristaa juuri Alleduurin vitriiniä.

Gluteenittomia tuotteita löytyy jo lähes joka kahvilasta, mutta niiden valmistus vaatii omat tilansa. Iitu Haaviston ei tarvitse jakaa pientä keittiötään kahtia tilojen puhtauden vuoksi. Kun kaikki ei-toivotut raaka-aineet on siivottu resepteistä pois, voi jäljelle jääneitä aineita käsitellä vailla pelkoa esimerkiksi vääränlaisesta pölystä ilmassa.

– Koska ruoka-aineallergiat ovat niin moninaisia, keskustelen kuitenkin asiakkaiden kanssa vielä tilauksen yhteydessä siitä, mitä aineita heidän tulee välttää, Iitu Haavisto sanoo.

Äidinrakkaudella saa aikaan

Iitu Haavisto puhuu mielellään estettömyydestä myös allergioiden yhteydessä. Vaikka rampit ja kaiteet olisivat kunnossa, on silti paljon ihmisiä, jotka eivät vakavan allergian takia voi edes mennä sisään tavalliseen kahvilaan. Jo pelkästään sisäilmassa pölisevä jauho saattaa olla kohtalokasta.

Haavisto on itse moniallergikko. Hänen molemmat poikansa ovat hengenvaarallisesti allergisia kananmunalle, ja toinen lisäksi kotimaisille viljoille. Erityisesti vilja-allergia näin rajuna rajoittaa menemisiä todella paljon, ja juuri siinä piilee kahvila Alleduurin alkujuuri.

– Meille ei löytynyt paikkoja, joista saisi kaikille jotakin. Sisu kasvattaa kummasti, ja kun tarpeeksi ärsyyntyy, alkaa tehdä itse, Haavisto kertoo.

Alleduurin tarjoomuksissa on siis nostattajana aimo tujaus äidinrakkautta ja mausteena sisua ja kiukkua. Sen sijaan venhää, ohraa, ruista, pähkinöitä, munia, maitoa, kalaa tai hunajaa niistä ei löydy missään muodossa.

Kun näin monta aineosaa on kiellettyjen listalla, saa niin suolaisten kuin makeidenkin tarjottavien kanssa käyttää mielikuvitusta – etenkin, kun Iitu Haaviston tarkoituksena on, ettei allergialeivonnaista maun puolesta erottaisi tavallisesta.

– Aloitin reseptien kehittelyn 14 vuotta sitten, ja viitisen vuotta sitten ne alkoivat vihdoin olla kohdillaan. Kyllä tässä on saanut kakkua vääntää.

Ihan kaikille ei voi luvata

Suurin selätettävä este allergialeipurille ovat olleet luontaisesti gluteenittomat jauhot. Niistä on välillä syntynyt vain kivikovia palleroita koemaistajien hampaiden menoksi.

Eilen tässä kävi ensimmäistä kertaa sellainen asiakas, jolle en löytänyt tarjottavaa. Iitu Haavisto

Oman haasteensa tuovat leipurin omat ruokarajoitteet. Edes allergiakahvilassa ei voida taata, että ihan jokainen tuote sopisi ihan jokaiselle. Siksi esimerkiksi riisille allerginen leipuri ei ole itse päässyt maistamaan koemaistajien tuella syntynyttä kuuluisaa suklaanappikakkuaan.

– Ja juuri eilen tässä kävi ensimmäistä kertaa sellainen asiakas, jolle en löytänyt tarjottavaa. Hänen imetysdieettinsä oli niin rankka, Iitu Haavisto harmittelee.

Vegaanikin iloitsee

Alleduurin ovesta astuu moniallergikkojen ja keliaakikkojen lisäksi sisään myös heitä, jotka ovat itse valinneet ruokavalionsa. Iitu Haavisto laskee noin kolmanneksen kahvilan asiakaskunnasta olevan vegaaneja.

– Olen ollut iloisesti yllättynyt siitä, miten hyvin vegaanit ovat tänne löytäneet. Veganismin noussut suosio on myös vaikuttanut positiivisesti siihen, että markkinoille on tullut maidotonta ja munatonta tarjontaa.

Vieraskirjan kiitosten allekirjoituksista näkee, että harvinaiseen kahvilaan matkataan kaukaakin. Hyvä kahvipulla tekee syöjänsä tietysti aina iloiseksi, mutta täällä nähdään poikkeuksellisen onnellisia asiakkaita.

– Tiskillä näkyy paljon hymyjä ja välillä ihan hysteerisiä naurukohtauksiakin. Toisaalta on ollut myös itkuja, kun epäusko ja helpotuksen tunteet ovat purkautuneet. Se kertoo siitä, että näille ihmisille ei ole aiemmin ollut tarjolla tällaisia kokemuksia.

Kuuden vuoden tauon jälkeen ovat alan ammattilaiset valinneet Suomen 50 parasta ravintolaa. Listan ja äänestyksen ovat toteuttaneet hotelli- ja ravintola-alojen media Viisi Tähteä yhdessä Food Camp Finlandin kanssa.

Voittajaksi äänestettiin helsinkiläinen ravintola Grön, jonka on luonnehdittu olevan brutaalin bistron käsitteen ytimessä. Huippuruokaa kierrätysaterimilla ja salin kalusteilla.

Äänestäjät antoivat Grönistä seuraavia mainintoja.

"Makumaailmassa samaan aikaan jotakin hyvin tuttua ja silti yllättävää. Todellinen suomalaisten raaka-aineiden, makujen, valmistustapojen ja sesonkien noudattaja.”

”Teki kasvisruoasta ravintolan vetonaulan olematta kasvisravintola."

Suomen ravintola-ala on päätoimittaja Eeropekka Rislakin mukaan muotoutunut viime vuosina enemmän bistrotyyppiseksi, koska taloudellinen taantuma on koetellut huipputason ruokaravintoloita.

– Aikaisempina vuosina fine dining on määrittänyt automaattisesti sijoituksen listan arvostetuimpien ravintoloiden joukkoon. Mutta nyt esimerkiksi kärkiviisikossa on kolme ravintolaa, joita määrittävät muut ominaisuudet kuin perinteinen Michelin-taso. Silti ruoan parhaasta mahdollisesta mausta ei tingitä, mutta ruoka ja ravintolan ilmapiiri ovat rentoja, Viisi Tähteä -verkkomedian päätoimittaja Eeropekka Rislakki perustelee.

50 Parasta Ravintolaa Suomessa -listan ravintoloista 24 on Helsingin ulkopuolelta. Erityisesti Turku, Tampere ja Porvoo ovat vahvasti edustettuina.

50 parasta ravintolaa -lista

1. Ravintola Grön, Helsinki, Paras ruoka -kategorian voittaja

2. Ravintola Olo, Helsinki

3. Basbas, Helsinki, Paras palvelu ja Paras tunnelma -kategorioiden voittaja

4. Finnjävel, Helsinki

5. Vinkkeli, Helsinki

6. Kaskis, Turku

7. Ask, Helsinki

8. Demo, Helsinki

9. Savoy, Helsinki

10. Ora, Helsinki

11. Palace, Helsinki

12. Chapter, Helsinki, Paras tulokas -kategorian voittaja

13. Lyon, Helsinki

14. Ravintola C, Tampere

15. Mami, Turku

16. Juuri, Helsinki, Paras työnantaja -kategorian voittaja

17. Ravinteli Bertha, Tampere

18. Emo, Helsinki

19. Ravintola Huber, Tampere

20. Shelter, Helsinki

21. Bistro O Mat, Kirkkonummi

22. Mikko Utter, Lohja

23. Bistro Sinne, Porvoo

24. Nokka, Helsinki

25. Sicapelle Wining & Dining, Porvoo

26. Fabrik, Helsinki

27. Tintå, Turku

28. Muru, Helsinki, Paras viinilista -kategorian voittaja

29. Ostroferia, Oulu

30. Kuurna, Helsinki

31. Meat District, Porvoo

32. Aito, Helsinki

33. Kakolanruusu, Turku

34. Spis, Helsinki

35. Sky Ounasvaara, Rovaniemi

36. Wino, Helsinki

37. Ludu, Turku

38. Linnankrouvi, Mustio

39. Tertin Kartano, Mikkeli

40. Kuori, Turku

41. Basbas & Staff Winebar, Helsinki

42. Werner, Helsinki

43. Roux, Lahti

44. 4 Vuodenaikaa, Tampere

45. Storage, Turku

46. Ravintola Hugo, Oulu

47. Gastro Cafe Kallio, Helsinki

48. Gastropub Tuulensuu, Tampere, Paras olutlista -kategorian voittaja

49. Yes, Yes, Yes, Helsinki

50. Local Bistro, Joensuu

Lisäys 16.1. klo 10.40 Lauseeseen lisätty Tampere. Erityisesti Turku, Tampere ja Porvoo ovat vahvasti edustettuina.

Tampereen keskustan keskeisin kulkureitti, Hämeensilta, rakennetaan käytännössä kokonaan uudelleen. Huonoon kuntoon menneen sillan remontti alkaa helmikuun alussa ja kestää puolitoista vuotta.

Remontin ajaksi Tammerkosken yli rakennetaan puinen kevyen liikenteen silta. Katettu silta lähtee Tempon takaa, Värjärin kujan kohdalta, ja tulee Verkarannan taidetalon kulmalle. Varasilta saadaan käyttöön huhtikuussa.

Hämeensilta uusitaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa puretaan ja rakennetaan sillan Ratinan puoleinen ja toisessa vaiheessa Näsijärven puoleinen osa. Työn aikana silta on ainoastaan joukkoliikenteen ja jalankulkijoiden käytössä.

Hämeensilta puretaan kivi kerrallaan

– Tämä on tosi monipuolinen ja mielenkiintoinen rakennusurakka, joka koskettaa hyvin iso joukkoa tamperelaisia. Kyllä tähän varmasti törmää, jos keskustan alueella liikkuu, sanoo rakennuttamispäällikkö Petri Kantola Tampereen kaupungilta.

Silta puretaan kivi kiveltä ja talteen otettu kiviverhoilu tuodaan paikalleen, kun siltarakenteet ovat valmiina ja Hämeensilta on jälleen alkuperäisessä historiallisessa asussaan.

Remontin jälkeen myös Pirkkalaisveistokset palautetaan sillalle. Uusimisen yhteydessä myös Hämeensillan länsipuolelle rakennetaan kevyenliikenteen alikulkuyhteys, Tempon tunneli.

Hämeensillan vauriot tutkittiin perusteellisesti vuonna 2015. Silloin huomattiin, että vuonna 1929 valmistunut silta alkaa olla käyttöikänsä lopussa. Muun muassa tulevan raitiotien takia päädyttiin rakentamaan se kokonaan uudelleen pienemmän remontin sijaan. Uusimisen jälkeen sillan lasketaan kestävän sata vuotta.

Hämeensillan uusiminen maksaa 4,3 miljoonaa euroa.

Finavian uusi toimitusjohtaja Kimmo Mäki sanoo Ylelle, ettei Lentoradan rakentaminen olisi mitenkään pois Finavian Tampere-Pirkkalan lentoasemalta. Perinteinen siltarumpu–ajattelu ei tässä mallissa toimi, vaan kaikki hyötyisivät kehittyvistä liikenneyhteyksistä.

– Tampere-Pirkkalan lentoasemalla kaikki munat eivät ole samassa korissa. Tampereelta lähtee koneita paitsi Vantaalle, myös suoraan kansainvälisille kentille, toimitusjohtaja Mäki huomauttaa.

Lisäksi Ilmavoimat operoi Pirkkalan kentältä, ja se on myös aktiivinen koulutuskenttä. Kenttää pidetään tärkeänä alueen bisneselämälle ja matkailulle.

– Voihan toki olla, että kaupallisessa lentoliikenteessä näkyy vaikutuksia, kun matkustamisen eri muodot linkittyvät aiempaa paremmin. Uusi rata voisi olla pirkanmaalaisille vaihtoehtoinen tapa matkustaa Helsinki-Vantaalle, ja joku voi vaihtaa kulkumuodosta toiseen.

Toimitusjohtaja Mäki muistuttaa, että Lentorata on vasta alustavassa suunnittelu– ja päivitysvaiheessa. Toisaalta Helsinki–Vantaalle pääsee jo nyt sujuvasti Tikkurilan kautta.

Finavialla on tällä hetkellä 21 lentoasemaa. Yhtiö lähtee siitä, että lentämällä nämä yhdistyvät toisiinsa parhaiten, mutta lyhyillä etäisyyksillä raideliikenteen rooli korostuu. Pirkkalan asemaa kehitetään ja remontoidaan ensi kesänä 15 miljoonalla eurolla.

Helsinki–Vantaalla ennätysmäärä matkustajia

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Tampereen pormestari Lauri Lyly, Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo ja VR Groupin toimitusjohtaja painottivat viime viikolla yhteisessä tiedotteessaan, että Lentorata on koko maan liikennejärjestelmän kannalta kriittinen investointi. Heidän mielestään Lentorataa pitäisi ryhtyä edistämään pikaisella aikataululla.

Sekä kaupungit että nyt myös Finavia perustelevat Lentorataa sen positiivisilla vaikutuksilla koko maan kasvulle. Se avaisi aivan uusia kasvumahdollisuuksia Helsingin ja Helsinki–Vantaan lentokentän kautta muualle Suomeen.

– Pääradan kasvava liikenne ja lisääntyvä lentoliikenne tekevät Lentoradasta realistisen. Tampere on sitä paitsi vilkkaasti liikennöity junaliikenteen solmukohta, Mäki perustelee.

Lentoradan katsotaan parantavan kaikkien Etelä-Suomen kasvukeskusten kansainvälistä saavutettavuutta. Lentoradan lasketaan luovan vaihdottoman, parikymmentä minuuttia nopeamman yhteyden lentoasemalle pääradan ja oikoradan suunnista. Maakuntien ja Helsingin seudun kytkennät kotimaiseen ja kansainväliseen lentoliikenteeseen paranisivat.

Helsinki-Vantaalla oli viime vuonna matkustajia 18,9 miljoonaa, mikä on kaikkien aikojen ennätys.

Lue lisää aiheesta:

Lentoradan suunnitelmia päivitetään jo

Kongsberg Defence & Aerospace ja Patria ovat sopineet ohjusjärjestelmien yhteistyömahdollisuuksien kehittämisestä. Sopimus kattaa osaamiskeskuksen perustamisen Suomeen. Tekniikkaa tulee Suomen ohjushankkeisiin. Näköpiirissä on myös vientimahdollisuuksia.

Osaamiskeskus painottuu vaativaan teknologiaan. Osapuolet kertovat sen tukevan Suomen puolustusvoimien huoltovarmuutta sekä teollista kehitystyötä Kongsbergin maailmanlaajuisen asiakaskunnan kanssa.

Yhtiöt ovat tehneet yhteistyötä Suomessa mm. NASAMS-ilmapuolustusjärjestelmän parissa. Nyt tehty sopimus koskee myös esimerkiksi rannikkopuolustusjärjestelmiä.

Maaliskuussa 2016 Kongsberg kertoi ostaneensa 49,9 prosenttia Patriasta. Suomen valtio omistaa enemmistön Patrian osakkeista ja Norjan valtio vastaavasti Kongsbergistä.

Tampereen kaupunki tarkistaa asiakaskäyntien turvallisuusohjeet. Syynä on maanantaina hervantalaisessa yksityisasunnossa tapahtunut välikohtaus, jossa pahoinpideltiin asukkaan lisäksi kahta sosiaalityöntekijää.

Kaupunki on järjestänyt työntekijöilleen kriisiapua.

Poliisi epäilee asunnon toista asukasta, noin 30-vuotiasta miestä samanikäisen naisen tapon yrityksestä ja Tampereen kaupungin sosiaalityöntekijän törkeästä pahoinpitelystä. Uhrit vietiin sairaalaan, mutta poliisin mukaan heillä ei ole hengenvaaraa.

Myös toinen paikalla ollut sosiaalityöntekijä loukkaantui, mutta hänen vammansa eivät vaatineet sairaalahoitoa.

Paikalle hälytetty poliisi otti epäillyn kiinni asunnosta. Taponyrityksen ja pahoinpitelyn lisäksi häntä epäillään virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Tampereen kaupunki käy pikaisesti läpi asiakaskäyntien menettelytavat ja muuttaa ja tarkentaa ohjeita tarvittaessa. Myös turvallisuuskoulutusta tehostetaan.

– Koulutusta tarvitaan. Se, että näitä pohditaan yhdessä, lisää turvallisuuden tunnetta, sanoo Tampereen kaupungin työsuojelupäällikkö Tuula Haapio.

Kaupungin mukaan on harvinaista, että työntekijät näkevät tai kokevat väkivaltaa työssään.