Pekka (nimi muutettu) alkoi käyttää päihteitä 15-vuotiaana, ja täysi-ikäisenä huumeiden käyttö muuttui entistä rankemmaksi. Elämä oli epätoivoista. Pekan mukaan ei edes voi puhua elämisestä, vaan selviytymisestä päivästä toiseen.

Välillä on ollut parempia jaksoja, välillä retkahtamisia. Hoitoon hakeutuminen oli käännekohta.

Nyt hän istuu Tampereella huumehoidon avopalvelu Jeesissä ja hymyilee. Hän valmistui toukokuussa A-klinikkasäätiön koordinoimasta koulutuksesta kokemusasiantuntijaksi, joka antaa vertaistukea huumeongelmista kärsiville.

– Valmistuminen oli kyllä hieno tunne. En ole yläasteen jälkeen saanut yhtään ainoaa koulua loppuun. Yritystä on ollut, mutta nyt päästiin maaliin asti.

Pekka on opioidikorvaushoidossa ja edelleen Jeesin asiakas. Kokemusasiantuntijakoulutus alkoi alkuvuodesta.

– Halusin nyt omalla panoksellani auttaa muita, jotka painivat samanlaisten ongelmien kanssa. Tuntui, että tämä on kaikkein paras reitti auttaa heitä.

Kokemusasiantuntijoiden ääntä huumehoitoon

Kyseessä on pilottihanke, jossa ryhmä opioidikorvaushoidossa olevia on koulutettu kokemusasiantuntijoiksi ensimmäistä kertaa Suomessa, kertoo palvelupäällikkö Päivi Ahtiala A-klinikkasäätiöstä. Osallistujat olivat mukana myös koulutuksen suunnittelussa. Koulutuksen järjesti Järvenpään seurakuntaopisto.

– Kokemusasiantuntijatyöstä on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi mielenterveyspalveluissa. Halusimme kokeilla, miten se soveltuu meille, Ahtiala sanoo.

Ahtialan mukaan tähänastiset kokemukset ovat olleet hyviä. Myös riskejä on kuitenkin mietitty.

– Täytyy esimerkiksi olla tarkkana, että kokemusasiantuntijoita ei kuormiteta liikaa, koska omassa jaksamisessakin on ongelmia.

Toisten auttaminen kuntouttaa

Koulutuksesta valmistui toukokuussa yhteensä parikymmentä henkilöä Helsingistä, Tampereelta ja Jyväskylästä.

– Pilotti on vielä kesken. Me täällä Tampereella kokoonnumme ensi viikolla kokemusasiantuntijoiden kanssa pohtimaan tulevia tehtäviä tarkemmin. Suunnitelmissa on esimerkiksi, että he ohjaavat ryhmiä täällä avohoidossa yhdessä ammattilaisten kanssa, Ahtiala sanoo.

Pekan odotukset ovat korkealla, ja muiden auttaminen tuntuu hyvältä. Koulutuksesta ja uudesta roolista on hyötyä myös omaan kuntoutumiseen.

– Kyllä siitä saa hirveästi itsekin, kun saa auttaa. Ei sitä oikein osaa sanoin kuvailla.

Kokemusasiantuntijakoulutus on osa OK-hanketta, jonka tavoitteena on opioidikorvaushoidossa olevien osallistaminen hoitoonsa mutta myös esimerkiksi laajemmin yhteiskuntaan. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan sosiaalirahastosta.

Nimi on muutettu haastateltavan pyynnöstä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päättänyt, miltä yrityksiltä se ostaa työttömien määräaikaishaastatteluja tukevia palveluita. Ely-keskus valitsi palveluntuottajia 15 alueelle.

Jokaiselle alueelle valittiin kolme palveluntuottajaa lukuun ottamatta Uuttamaata, jossa palveluntuottajia on viisi. Varsinais-Suomen hankintapäätös ei ole vielä lainvoimainen, koska tarjouskilpailun hävinnyt yritys on valittanut päätöksestä markkinaoikeuteen.

Osa yrityksistä pärjäsi useilla alueilla

Osa yrityksistä sai jalansijan lähes kaikille alueille. Useimmin listalla toistuvat Valmennuskeskus Public, Arffman Consulting ja VMP Group.

Tarkoituksena on, että työtön työnhakija valitsee alueen palveluntuottajista itselleen yhden ja siirtyy kuudeksi kuukaudeksi yrityksen asiakkaaksi. Sinä aikana työnhakija on TE-toimiston kanssa tekemisissä vain niissä asioissa, joissa tarvitaan viranomaista. Tällaisia ovat muun muassa kolmen kuukauden välein tehtävät määräaikaishaastattelut.

Palvelujen käyttö on työttömille vapaaehtoista. Palveluita tarjotaan niille työttömille työnhakijoille, jotka ovat käyneet ensimmäisessä määräaikaishaastattelussa.

Yritys saa palkkion vasta työllistymisestä

Jos työnhakija saa kuuden kuukauden aikana töitä, yritys kuittaa palkkion. Palkkio voi olla korkeintaan 1 700 euroa työllistynyttä kohden. Työsuhteen pitää kestää yli vuoden.

Palkkion suuruus voi hieman vaihdella alueen mukaan. Jos yritys ohjaa työnhakijan koulutukseen tai työkokeiluun, palkkio on 30 prosenttia maksimista.

Palveluista on sovittu vuoden 2018 loppuun saakka. Koko maassa niihin on käytettävissä viisi miljoonaa euroa. Esimerkiksi Pirkanmaan osuus määrärahoista on puoli miljoonaa euroa, millä voidaan tarjota palveluita 750 työnhakijalle.

Ely-keskusten tavoitteena on saada palveluntuottajat koolle kesäkuun aikana, minkä jälkeen palveluista tiedotetaan asiakkaille. Esimerkiksi Pirkanmaalla päästään alkuun aikaisintaan elokuussa.

Kokeilut eivät tuottaneet uudentyyppisiä palveluita

Hallitus päätti viime syksynä, että yksityisten palveluiden käyttöä työllisyydenhoidossa lisätään. Tavoitteena on luoda uudenlaisia, kekseliäitä tapoja tukea työttömien työllistymistä.

Yksityisten työnvälityspalveluiden tehoa työllisyydenhoidossa on kokeiltu aiemminkin Suomessa. Pilotteja on ollut muun muassa pitkäaikaistyöttömille ja korkeakoulutetuille. Myös niissä yksityisille yrityksille on maksettu palkkioita asiakkaiden työllistymisestä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman arvioinnin mukaan Uudellamaalla ja Pirkanmaalla vuonna 2015 järjestetyt kokeilut lisäsivät työllistymisen todennäköisyyttä. Koska kokeilujen asiakasmäärät olivat kuitenkin pienet, kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä niiden tuloksista ei voi tehdä.

Arvioinnissa kävi myös ilmi, että uudentyyppisiä tai innovatiivisia palvelumalleja kokeilussa ei juuri käytetty eikä syntynyt.

Lisäksi arvioinnin tekijät tulivat siihen johtopäätökseen, että suurten asiakasmäärien työllistämiseen yksityinen työnvälitys tulee tuskin ainakaan ihan lähiaikoina olemaan ratkaisu.

Yle ja Aamulehti järjestävät avoimen paneelikeskustelun suomalaisen jalkapallon tilasta. Juuri ennen MM-karsintapeliä käytävää keskustelua luotsaavat urheilutoimittaja Kaj Kunnas ja Aamulehden urheilutoimituksen esimies Pekka Aalto.

Panelisteina ovat Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande, 100 A-maaottelua pelannut Katri Mattsson, pelaaja-agentti Sami Salonen, Ilveksen maalivahti Mika Hilander, maajoukkueen kunniakapteeni Ari Hjelm ja valmentaja Sixten Boström.

Keskustelu järjestetään Tampereen Ratinassa, ravintolalaiva Laiturissa sunnuntaina 11. kesäkuuta kello 15.30-17.00.

Tule paikalle ja kerro, mitä mieltä olet tai kommentoi somessa tunnisteella #potkuapalloon. Keskustelua voit katsoa myös suorana netissä osoitteissa areena.yle.fi ja aamulehti.fi.

Jos Vehoniemen automuseon johtaja Leila Suutarinen on kadoksissa, kannattaa kurkata vuoden 1938 Studebakeriin. Leila sai auton vanhemmiltaan 16-vuotislahjaksi, ja siitä asti sen takapenkki on ollut yksi hänen lempipaikoistaan.

– On kuin menisi menneeseen maailmaan. Siellä nollaantuu kaikki.

Täysin alkuperäisessä kunnossaan oleva Studebaker Commander huokuu historiaa. Ilma on hiukan tunkkaantunut, siinä voi haistaa verhoilumateriaaleissa käytetyn liiman, autossa poltettujen sikarien ja erilaisten parfyymien tuoksun.

Studebaker on yksi Vehoniemen automuseon helmistä. Suomessa ei juurikaan ole muita saman aikakauden neliovisia autoja jäljellä.

– Kaikki nelioviset 30-luvun autot otettiin talvisodan syttyessä armeijan käyttöön, joten on ihan poikkeuksellista, että tämmöinen auto on säilynyt, Suutarinen kertoo.

Suutarisen perheessä harrastettiin vanhoja autoja jo ennen kuin Leila oli edes syntynyt. Hänen isänsä Olavi Sallinen oli hankkinut ensimmäiset vanhat autonsa 1950-luvun lopulla. Leila oli pienenä tyttönä ollut useasti autojen kyydissä ja seurannut, kun niitä kunnostettiin.

Olavi-isän haaveena oli aina ollut oma automuseo. 1970-luvulla, kun hän alkoi sairastella, päätti perhe myydä pois kaksi kuljetusliikettään. Näin saatiin pääoma automuseon perustamiseen.

Paikka museolle löytyi Kangasalta Vehoniemenharjulta, josta Salliset ostivat pakkohuutokaupassa olleen vanhan hotellin ja majatalon. Niiden paikalle rakennettu Vehoniemen automuseo aukesi yleisölle vuoden 1983 keväällä.

Leila on ollut töissä automuseossa alusta asti. Hän on tehnyt ihan kaikkea pölyjen pyyhinnästä vessanpyttyjen aukaisemiseen.

– Kaikki käy. Tärkeintä on, että museolla homma toimii.

Ensialkuun Leila pyöritti museon kahvilaa. Nykyään hän on virallisesti museonjohtaja tai niin kuin käyntikortissa lukee "The First Lady". Iän myötä on tullut työnjako, että Leilan tytär, Pauliina vastaa keittiöstä ja kahvilasta. Leila on pääasiassa museon puolella, missä hän kertoo kävijöille vanhoista autoista ja niihin liittyviä tarinoita.

– Silloin kun isä ja äiti olivat vielä mukana, niin isähän oli meidän paras museo-oppaamme. Hän tiesi asioista kaikkein eniten. Minä olen vuosikymmenten aikana yrittänyt imeä tietoa näistä autoista, tästä paikasta ja suomalaisesta ajoneuvohistoriasta.

Viime vuonna museolla vieraili noin 230 000 ihmistä. Se on kävijämäärältään yksi Pirkanmaan kärkikohteista. Moni tulija vierailee museossa useita kertoja vuodessa, sillä se on esimerkiksi motoristien ja perheiden suosiossa.

Näyttelyssä on kerrallaan esillä 25-30 autoa. Autoista osa on museon ja perheen omia, osa lainassa yksityisiltä harrastajilta. Kesäaikaan ainakin yksi auto vaihtuu parin viikon välein.

Vehoniemen automuseo on siitä erikoinen, että sinne on vapaa pääsy. Museotoiminta pyörii kahvila- ja pienoismallimyynnistä saatavilla tuloilla.

Aluksi museolle tuli asiakkaiden pyynnöstä leikkiautoja pikkupojille myytäväksi. Seuraavaksi joku kysyi, olisiko oikeita pienoismalleja. Niin otettiin ensimmäiset Solidon ja Revellin mallit myyntiin. 15 vuodessa valikoima on laajentunut satoihin eri malleihin.

– Kun ihmiset tietävät, että meillä on suhteita suoraan valmistajiin ja isoon eurooppalaiseen pienoismallitukkuun, he jättävät toiveita juuri tietyn mallisesta ja mittakaavaisesta autosta. Joskus menee parikin vuotta ennen kuin sen saa hankittua, mutta kyllä minä mielelläni otan sellaisia haasteita vastaan, Leila nauraa.

Kaikki automuseon autot ovat ajokuntoisia. Vaikka sesonkiaikana kesällä on museolta vaikea olla poissa, yrittää Leila osallistua myös silloin tällöin mobilistitapahtumiin muualla Suomessa.

Tänäkin kesänä hän aikoo matkata jälleen Vääksyyn, kanavan rannalle katsomaan autoja ja tapaamaan tuttuja. Matkaan lähdetään, jos kelit sallivat, 1930-luvun Marmonilla.

Myös lähialueen matkoille Leila lähtee usein jollakin 1920-30-luvun autoista, joista hän pitää eniten. Kiireisille matkoille hän lainaa välillä tyttärensä Pauliinan 1960-luvun puolivälin Dodgea.

– Isoisäni on aikanaan ostanut sen uutena. Sillä pärjää mainiosti nykyliikenteen mukana, Leila sanoo.

Automuseon tulevaisuus näyttää hyvältä. Museon keittiöstä ja kahvilasta vastaa Leilan 27-vuotias tytär Pauliina, joka on sitoutunut museoon koko sydämellään.

Haasteena on se, että museota ei voi laajentaa, vaikka siihen paineita olisikin. Museo sijaitsee Vehoniemenharjun luonnonsuojelualueella ja rakennusoikeus on jo kokonaan käytetty.

– Meidän täytyy vain vaihtaa täällä seinien sisäpuolella palikoita siihen malliin, että ihmiset jaksavat kiinnostua, Leila sanoo.

On myös kaksi muuta asiaa, joita museossa ei saa muuttaa: 1920-luvulta periytyvä lusikkamunkkien resepti ja valkosuklaakakku.

– Kerran 80-luvun lopulla kokeilin munkitonta päivää, kun olin niin kyllästynyt niitä paistamaan. Mutta ihmiset olivat niin vihaisia, että munkkeja on oltava. Ja valkosuklaakakkuun olemme osanneet laittaa kaikki kalorit, mitä tunnetaan, ja nekin, mitä ei tunneta!

Läntisen Suomen maakunnat haluavat nopeuttaa junayhteyksiä merkittävästi. Maakuntien mukaan läntinen Suomi on investointien näkökulmasta maan tärkeintä aluetta ja saavutettavuus tärkeimmille markkina-alueille on Suomen kilpailukyvyn kulmakivi.

– Keski-Suomessa on menossa metsäteollisuuden suurinvestointi. Pohjanmaalla Wärtsilä ja ABB ovat investoineet alueelle voimakkaasti. Etelä-Pohjanmaa on matkailussa vahvaa kasvualuetta. Satakunnassa on toteutuksessa ja suunnitteilla teollisuuden ja satamien investointeja 2 miljardilla. Pirkanmaalla tehdään uutta yliopistoa ja keskusareenaa, luetellaan maakuntien yhteisessä kannanotossa, maakunnat vaativat.

Isoja investointeja

Maakuntien tavoitteena on saada tunnin juna Helsingistä Tampereelle ja Tampereelta Poriin, Jyväskylään sekä Vaasaan. Asiasta on aloitettu jo keskustelut Euroopan investointipankin kanssa.

– Tämä on uusi ja iso avaus. Suomella on tällaisessa infrahankkeessa mahdollisuus kokeilla, mitä Euroopasta saadaan, sanoo kannanoton allekirjoittanut Satakunnan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Tapio Huhtanen.

Hankkeen toteuttaminen edellyttäisi muun muassa lisäraiteita Tampere–Helsinki, Seinäjoki–Tampere ja Jyväskylä–Tampere-väleille. Lisäksi radan profiilia ja tasoristeyksiä pitäisi parantaa Pori–Tampere ja Vaasa–Seinäjoki-osuuksilla.

Viimeistään 2030-luvulle tähtäävän kannanoton ovat allekirjoittaneet Pirkanmaan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomen ja Satakunnan maakunnat.

Valtio-opin professori, dosentti Ilkka Ruostetsaari sanoo, että perussuomalaisten voi olla vaikea löytää kumppaneita tulevissa hallituksissa.

– Yleensä puolueilla on hallituksessa kanta vähän joka asiaan. Jos perussuomalaisia kiinnostavat jatkossa lähinnä vain maahanmuutto ja EU-kriittisyys, pelkästään niillä eväillä on vaikea tehdä yhteistyötä muiden puolueiden kanssa.

Perussuomalaisten puheenjohtajaksi valittiin viikonloppuna europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ja varapuheenjohtajiksi kolme kansaedustajaa: Laura Huhtasaari, Teuvo Hakkarainen ja Juho Eerola.

– Ei ole kyse vain valituista henkilöistä, vaan johdon ajamasta linjasta. Nykyiset hallituskumppanit keskusta ja kokoomus ovat huolissaan hallituksen linjasta ja arvoista, sanoo Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.

Hallituksella pelissä liian paljon

Muun muassa eliitin ja suomalaisen politiikan valtarakenteiden tutkija ei kuitenkaan pidä nykyisen hallituksen hajoamista todennäköisenä.

– On se mahdollista, mutta tuskin se kaatuu. Hallituskumppaneilla on liian paljon pelissä, sillä ne ovat juuri saavuttamassa pitkään ajamiaan keskeisiä tavoitteita.

– Keskusta on saavuttamassa pitkäaikaista tavoitettaan maakuntauudistusta. Kokoomukselle taas terveyspalveluiden valinnanvapaus on tärkeä. Nämä tavoitteet vaarantuvat, jos hallitus nyt hajoaa, Ruostetsaari arvioi.

Johtonelikosta 2/4 on tuomittu

Tasavallan presidentti Sauli Niinistöä myöten on kiinnitetty huomiota uusien johtajien kirjoituksiin tai puheisiin maahanmuutosta. Jussi Halla-aho ja Teuvo Hakkarainen on kumpikin tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaa.

– Tasavallan presidentti on perustellusti kysynyt, katuvatko he ilmaisujaan. Presidentin tulkinta oli, että eivät kadu.

– On hyvin poikkeuksellista Suomessa, että puolueen johtodossa olevista henkilöistä kaksi neljästä on saanut tällaisen tuomion, Ruostetsaari sanoo.

Tamperelainen Terhi Kiemunki on aikonut liittyä takaisin perussuomalaisiin jo ennen viikonlopun puoluekokousta. Vielä hakemus ei ole lähtenyt.

– Nyt on sellainen puoluejohto, mikä edustaa sitä perussuomalaisuutta, mikä tämä puolue on ollut silloin, kun liityin siihen yli kymmenen vuotta sitten.

Valkeakoskelainen perussuomalaisten puoluevaltuuston jäsen Mikko Nurmo vaati Aamulehdessä, että Kiemunki on otettava takaisin puolueeseen. Hänen mukaansa puolueeseen olisi tulossa paljon uusia jäseniä.

Kiemungin mielestä yksi parhaista muutoksista on jäsenistön mukaan ottaminen.

– Tärkein muutos on se, että jäseniä on kuultu. Toivon, että kuullaan edelleen. Halla-aho mainitsi linjapuheessaan, että aikoo kiertää piireissä ja paikallisyhdistyksissä keskustelemassa. Se on poliittisen linjan lisäksi yksi tärkeimpiä asioita.

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho nosti linjapuheessaan vahvasti esiin kansallismielisen ja EU-kriittisen ajattelun.

Kiemunki tuomittiin viime joulukuussa 30 päiväsakkoon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Puolue erotti Kiemungin helmikuussa. Tampereen Perussuomalaisten puheenjohtajana toiminut Kiemunki jätti eroilmoituksensa yhdistyksestä ja sen puheenjohtajuudesta maaliskuussa.

Kiemunki toimii edelleen kansanedustaja Lea Mäkipään (ps.) eduskunta-avustajana.

Jussi Halla-ahon valinta perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi herättää ristiriitaisia tunteita maakunnissa. Perussuomalaisten Etelä-Savon piirijohtaja Kati Kähkönen sanoo olevansa valintaan pettynyt.

– Halla-Aho ei edusta minun arvomaailmaani. Hän on profiloitunut ensisijaisesti maahanmuuton vastustajana. Moni perussuomalainen kokee nyt olevansa koditon omassa puolueessaan, uskoo Kähkönen.

Kähkösen pesti puolueen piirijohtajana on päättymässä paikkakunnan vaihdon vuoksi, ja hän arvelee toistaiseksi jättäytyvänsä syrjään puoluetoiminnasta.

Kainuussa sen sijaan seistään uuden puheenjohtajan takana. Kajaanin seudun perussuomalaisten puheenjohtaja Eila Aavakare sanoo, että Kainuussa oli varmasti muutamia Sampo Terhon kannattajia, mutta Kainuu on ollut enemmän Halla-ahon puolella.

– Itse pidän Halla-ahoa viiltävän älykkäänä. Olen saanut tänäkin aamuna puhelinsoittoja, että asiat ovat nyt toivotulla tavalla. Kentällä ilmeisesti odotettiin jotain tämän tyyppistä, ehkä he eivät sitten olleet tyytyväisiä entiseen puheenjohtajaan, arvelee Aavakare.

Aavakare ei usko, että Kainuussa puolueesta lähtee loikkareita muualle Halla-ahon valinnan takia.

Odottavalla kannalla

Monet piiripomoista ovat odottavalla kannalla. Yle Uutiset kertoi maanantaina, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) esittävät puolueidensa eduskuntaryhmille, että yhteistyötä perussuomalaisten kanssa ei jatketa.

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Janne Aso on pettynyt siihen, että hallitus on kaatumassa. Hän olisi toivonut puolueensa jatkavan yhteistyötä keskustan ja kokoomuksen kanssa nykyisen hallitussopimuksen puitteissa.

– En itse aio hakea jatkoa piirin puheenjohtajuudelle politiikassa tapahtuneen linjanmuutoksen seurauksena.

Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Veijo Niemi sanoo, ettei kannattanut Halla-ahoa, mutta valinta tapahtui kaikkia sääntöjä noudattaen.

– Hän on perussuomalaisten puheenjohtaja ainakin seuraavat kaksi vuotta ja se on siinä. Juhannukseen mennessä varmasti selviää tarkemmin, mitä puolueessa tapahtuu. Jos emme jatka hallituksessa, valta ja vaikutusmahdollisuudet vähenevät merkittävästi.

Myös Hämeen piirin puheenjohtaja Matti Lintukorpi korostaa, että halua ja kiirettä kannanottamiseen uuden puoluejohdon suhteen ei vielä ole.

– Jäämme ihan rauhassa katselemaan, mitä tässä tapahtuu mistäkin suunnasta ja millaisia linjaratkaisuja tulee. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Näillä mennään, Lintukorpi sanoo.

"Puolueeseen tulee lisää jäseniä"

Keski-Pohjanmaalla ihmetellään, ettei toinen puheenjohtajaehdokas Sampo Terho tarjonnut Halla-aholle kovempaa vastusta. Piirin puheenjohtaja Arto Pihlajamaa povaa, että Halla-ahon valinta vahvistaa perussuomalaisten rivejä.

– Puolueeseen tulee lisää jäseniä, sillä monet tukevat Halla-ahon linjaa ja haluavat hallitukseen kriittisempää pakolaispolitiikkaa, Pihlajamaa toteaa.

Joukkopakoa puolueen riveistä ei odoteta muillakaan alueilla. Perussuomalaisten Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Jani Kolehmainen äänesti Sampo Terhoa, mutta sanoo olevansa demokratiaan taipuvainen. Hän muistuttaa, että enemmistöhän äänesti Halla-ahoa.

– Mitään suurempaa joukkopakoa puolueesta ei Pohjois-Savossa ole tulossa. En ole kuullut yhdestäkään lähtijästä.

Samaa mieltä on Pohjois-Karjalan piirisihteeri ja puoluehallituksen jäsen Jari Turpeinen.

– Jäsenistössä ei ole havaittavissa tällä hetkellä liikehdintää. En osaa arvioida, onko enemmän pettyneitä vai iloisia puolueen jäseniä. Itse olen pettynyt siihen, etteivät sääntömuutokset edenneet puoluekokouksessa, Turpeinen toteaa.

Myös perussuomalaisten Kymen piirin puheenjohtaja Ilpo Heltimoinen on sitä mieltä, että puolueen kasvu jatkuu.

– Yhtenä rintamana olemme istuvan puheenjohtajan takana, sanoo Heltimoinen.

Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi maanantaina odotetusti Lauri Lylyn (sd.) uudeksi pormestariksi. Valinta oli yksimielinen eikä siitä käyty keskustelua.

Lylyn edeltäjä Anna-Kaisa Ikonen (kok.) toivotti seuraajalleen tehtävän hoitoon viisautta ja sydäntä. Ikonen tuli itse valituksi valtuuston puheenjohtajaksi.

Kiitospuheessaan SAK:n entinen puheenjohtaja Lyly kertoi nauttineensa vaalien jälkeisestä ajasta ja pormestariohjelman yksituumaisesta neuvotteluilmapiiristä sekä siitä, että pääsee nyt tekemään yhteiskunnallista vaikuttamista täysillä ja vieläpä rakkaassa kotikaupungissaan.

Lylyn puheessa nousi voimakkaasti esiin menossa oleva hallituskriisi. Pormestriohjelma painottaa työllisyyttä, mutta ison kysymysmerkin ohjelmaan tuo hallituskriisi, joka Lylyn arvion mukaan muuttaa sotesta tehtyjä suunnitelmia.

– Sote on epävarmempi tänään kuin koko hallituskauden ajalla on ollut, Lyly totesi.

Lyly arvioi, että uudistus ei toteudu vuonna 2019. Hänen mukaansa todennäköistä on, että aikataulun lisäksi myös sisältö muuttuu.

Valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja on demarien Pekka Salmi, toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin ensimmäisen kauden vihreä valtuutettu Iiris Suomela ja kolmannen varapuheenjohtajan paikalle nousi apulaispormestarinakin istunut vasemmistoliiton Mikko Aaltonen.

Loukaskorven valinnasta äänestettiin

Luottamushenkilöiden valinnat etenivät napakasti, puolueiden aiemmin sopimalla tavalla. Puhemyllyä pyöritti ainoastaan Aarne Raevaara, jolla on valtuustossa yhden hengen ryhmä, VaihtoehtoTampere.

Hyvinvoinnin palvelualeen apulaispormestarin paikasta jouduttiin äänestämään. SDP:n Johanna Loukaskorven valinta ei kelvannut Aarne Raevaaralle, joka esitti itseään apulaispormestiksi ja vaati asiasta suljettua lippuäänestystä.

Puheenvuorossaan Raevaara viittasi Loukaskorven toimintaan Rantatunnelista päätettäessä. Loukaskorpi oli yksi SDP:n neljästä valtuutetuista, jotka osaltaan sinetöivät tunnelipäätöksen. Raevaaran myöhempien puheenvuorojen perusteella kritiikin kärki oli kuitenkin osoitettu siihen, että hänen yhden miehen ryhmälleen ei hellinnyt yhtään luottamuspaikkaa.

Loukaskorpi valittiin lopulta apulaispormestariksi äänin 64-2. 43-vuotias Loukaskorpi on ammatiltaan opettaja ja hän on ollut valtuustossa kaksi kautta eli vuodesta 2009.

Kokoomuksen Aleksi Jäntin valinta kaupunkiympäristöstä vastaavaksi apulaispormestariksi sujui yksimielisesti ilman äänestystä.

Jäntti on 43-vuotias entinen upseeri. Apulaispormestariksi hän siirtyy Baronan yhteyspäällikön paikalta. Kuntapolitiikassa hän on toiminut vuodesta 2004, ensin silloisen kotikuntansa Lempäälän valtuustossa.

Elinvoimasta vastaavaksi apulaispormestariksi valittiin ilman keskustelua vihreiden Anna-Kaisa Heinämäki. Ammatiltaan vuonna 1978 syntynyt Heinämäki on poliisi. Kaupunginvaltuustoon hän nousi vuonna 2009.

Heinämäki toimi apulaispormestarina jo edellisellä valtuustokaudella, keväästä 2015 alkaen. Hänen vastuualueenaan olivat mm. osaamis- ja elinkeinopalvelut sekä elämänlaatu- ja sivistyspalvelut.

Kummolasta kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja

Kaupunginhallituksessa puhetta johtaa pormestari Lauri Lyly. Hallitukseen nousivat kokoomuksesta Kalervo Kummola, Ilkka Sasi ja Irja Tulonen, SDP:n ryhmästä Atanas Aleksovski, Aila Dündar-Järvinen ja Anneli Kivistö, vihreistä Jaakko Mustakallio ja Olga Haapa-aho, perussuomalaisista Lassi Kaleva, vasemmistoliitosta Minna Minkkinen, Tampereen Puolesta ry:stä Veikko Vallin ja keskustasta Suvi Mäkeläinen.

Hallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Kalervo Kummola ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Jaakko Mustakallio. Kolmas varapuheenjohtaja on Atanas Aleksovski.

Kaupunginhallituksessa pormestarin varajäsen on Anne Liimola.

Pirkkalan kunnan uudeksi pormestariksi on valittu odotetusti kokoomusvaltuutettu Marko Jarva. Jarva oli kunnan ääniharava huhtikuun kuntavaaleissa ja hänen johdollaan käydyissä neuvotteluissa luottamuspaikkojen jaosta päästiin sopuun jo toukokuun puolivälissä.

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Taru Tolvanen (sd.). Kunnanhallituksessa puhetta johtaa pormestari.

Jarva seuraa pormestarina Helena Rissasta, joka ei enää asettunut ehdolle. Uusi pormestari on puheissaan korostanut asukkaiden turvallisuutta. Hänen johdollaan kunnassa pohditaan erityisen turvallisuusvastaavan palkkaamista.

Luottamushenkilövalintojen lisäksi Pirkkalan valtuusto ehti käsitellä myös luonnonsuojelualueen perustamista Reipin katajakedolle. Valtuusto päätti tehdä arvokkaan perinnemaiseman suojelemisesta hakemuksen Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Entisen kuivaamon halliin Hiedanrannassa astuttaessa vastaan ei tulvahda mikään erityinen sirkusmeininki. Salissa on pikemminkin rauhallista, mutta kaikesta käy ilmi, että kyseessä on kuitenkin sirkusalan ammattilaiset ja harrastajien avoimet harjoitukset.

Salin keskiosassa ilmassa lentävät keilat, kun muutama jonglööri pyörittää niitä ilmassa vaivattoman näköisesti. Tatamilla puolestaan heitetään voltteja ja trikkaajan vieressä kävellään nuoralla. Tätä kaikkea ja paljon muuta on Sirkus Faktori, jonka avoimet harjoitukset järjestetään tiistai-iltapälvisin Tampereen Lielahden Hiedanrannan kuivaamon tiloissa.

Keväällä toimintansa aloittanut Sirkus Faktori tahtoo luoda Hiedanrannan kuivaamosta kaikille sirkustaiteesta kiinnostuneille yhteisöllisen tilan, jossa eri lajien harrastajat pääsevät kokoontumaan yhteen toinen toisensa tsemppaamisen hengessä. Useimmiten sirkuslajeja harjoitellaan yksin, mutta Sirkus Faktorissa toimitaan yhdessä yksin.

Sirkus Faktori keskittyy aikuissirkukseen

Tampereen sirkuskentälle on tullut uusi toimija, mutta Sirkus Faktorin puuhanaiset ja -miehet eivät koe kilpailevansa perinteisen Sorin Sirkuksen kanssa.

– Sorin Sirkus on keskittynyt nuorten sirkustoimintaan ja me puolestamme olemme tukemassa aikuisten sirkusharrastusta, kertoo Maiju Saarimaa Sirkus Faktorista.

Eri lajien kirjo kuivaamon tiistai-illoissa on laaja ja niin on myös osallistujien ikähaitari. Vanhimmat kursseille osallistuneet ovat yli viisikymppisiä ja nuorimmat kymmenen ikävuoden korvilla.

Tiistain avoimissa harjoituksissa osallistujat treenaavat omatoimisesti. Ainakin alkuvaiheessa Sirkus Faktorin avoimet harjoitukset ovat olleet ilmaisia. Tämän on mahdollistanut yhteiskunnan tuki.

– Aluksi saimme tukea Tampereen kaupungilta ja nyt ilmaistoiminnan tekee mahdolliseksi Suomen Kulttuurirahasto, Saarimaa kertoo.

Eri sirkuslajeihin pääsee tutustumaan tiistaisin juhannukseen asti ja toiminta käynnistyy kesätauon jälkeen jälleen elokuussa. Kevään mittaan Sirkus Faktori on järjestänyt myös muutamia työpajoja, joissa on päässyt tutustumaan eri sirkuksen muotoihin solmujen tekemisestä jongleeraukseen.

Sirkus Faktori järjestää tulevaisuudessa myös iltamia, joissa yleisö pääsee tutustumaan harjoituksissa opittuihin uusiin juttuihin.

Tiina Elovaara (30) toimii Uusi vaihtoehto -nimeä kantavan ryhmän varapuheenjohtajana. Ryhmän puhemies on Simon Elo. Kaikki perussuomalaisten ministerit ovat mukana ryhmässä. Timo Soini on ryhmän rivijäsen.

– Loppujen lopuksi ratkaisu oli aika helppo. Lauantain jälkeen meiltä on löytynyt perussuomalainen perhe, jolla ei enää ole kotia. Mutta löysimme toisemme ja rakennamme uuden vaihtoehdon, Tiina Elovaara kommentoi ryhmän syntyä.

Elovaara kertoi odottaneensa myös arvostamiensa ihmisten päätöksiä.

– Lopulta päätökset tehtiin yhdessä tällä joukolla. Se oli helpotus ja tunnelma keskenämme on ollut erinomainen.

Uusi ryhmä on valmis jatkamaan hallituksessa.

– Hallitusohjelma on meidän neuvottelujemme pohjalta syntynyt. Me emme ole muuttuneet, puolue on, Elovaara sanoi.

– Suomi ei kaipaa hallituskriisiä. Toivomme, että tilanne rauhoittuu. Tuomme oman vaihtoehtomme pääministerille.

Perussuomalaisille jää 15 kansanedustajaa

Uusi vaihtoehto -ryhmään kuuluvat Simon Elo, Sampo Terho, Vesa-Matti Saarakkala, Kimmo Kivelä, Timo Soini, Jari Lindström, Martti Mölsä, Ari Jalonen, Anne Louhelainen, Kari Kulmala, Pirkko Mattila, Jussi Niinistö, Ritva Elomaa, Kaj Turunen, Tiina Elovaara, Lea Mäkipää, Hanna Mäntylä, Maria Lohela, Reijo Hongisto ja Pentti Oinonen.

Kello 14 jälkeen tuli tieto, että myös Arja Juvonen ja Veera Ruoho lähtevät perussuomalaisista. Ruoho liittynee uuteen ryhmään, Juvosen aikeista ei ollut vielä tarkkaa tietoa.

Jatkossa perussuomalaisen eduskuntaryhmän muodostavat Juho Eerola, Teuvo Hakkarainen, Laura Huhtasaari, Olli Immonen, Ville Vähämäki, Ville Tavio, Sami Savio, Jari Ronkainen, Mika Raatikainen, Tom Packalén, Mika Niikko, Jani Mäkelä, Leena Meri, Rami Lehto ja Toimi Kankaanniemi.

Tiina Elovaara jakoi Twitterissä jo aamulla päivityksen, jossa sanoi olevansa politiikassa arvojen eikä uran vuoksi.

Ennen puoluekokousta Elovaara sanoi Yle Tampereen haastattelussa, että Halla-ahon valinta olisi hänelle vakavan harkinnan paikka.

Lue myös: “Elämäni oli kävelyä lasinsirpaleilla” – Tiina Elovaara ponnisti lasisesta lapsuudesta eduskuntaan

Artikkelia täydennetty ja muutettu useaan otteeseen iltapäivän kuluessa.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset sai 38 edustajan paikkaa. Viime vuoden kesäkuussa ryhmän koko pieneni yhdellä, kun Maria Tolppanen loikkasi perussuomalaisista sosialidemokraatteihin.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä supistui Uuden vaihtoehdon muodostamisen jälkeen 15 hengen vahvuiseksi.

Tässä Uusi vaihtoehto -ryhmän nimilista:

Simon Elo, Sampo Terho, Vesa-Matti Saarakkala, Kimmo Kivelä, Timo Soini, Jari Lindström, Martti Mölsä, Ari Jalonen, Anne Louhelainen, Kari Kulmala, Pirkko Mattila, Jussi Niinistö, Ritva Elomaa, Kaj Turunen, Tiina Elovaara, Lea Mäkipää, Hanna Mäntylä, Maria Lohela, Reijo Hongisto ja Pentti Oinonen.

Perussuomalaisten perustaja ja entinen puheenjohtaja Timo Soini on ryhmässä rivijäsen. Puheenjohtajana toimii Simon Elo ja varapuheenjohtajana Tiina Elovaara.

Eduskunnan paikkajako uusiksi

Uuden vaihtoehdon myötä eduskunnan voimasuhteet muuttuivat. Tässä ajantasainen paikkajako:

Keskustan eduskuntaryhmä: 49 kansanedustajaa

Kokoomuksen eduskuntaryhmä: 37

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä: 35

Uusi vaihtoehto eduskuntaryhmä: 20

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: 15

Vihreä eduskuntaryhmä: 15

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä: 12

Ruotsalainen eduskuntaryhmä: 10

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä: 5

Uusi vaihtoehto tähtää hallitusneuvotteluihin

Perussuomalaisista irtautunut 20 kansanedustajan ryhmä ilmoitti päätöksestään iltapäivällä Eduskunnassa.

Ryhmän puhemiehenä toimi kansanedustaja Simon Elo, jonka mukaan tässä vaiheessa ei ole ajankohtaista perustaa omaa puoluetta. Elo pitää sitä mahdollisena myöhemmin, esimerkiksi seuraaviin eduskuntavaaleihin.

– Uusi vaihtoehto on valmis hallitusneuvotteluihin. Me olimme mukana rakentamassa nykyistä hallitusohjelmaa, siksi olemme valmiit hallitusneuvotteluihin, sanoi ryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tiina Elovaara.

Jos pääministeri Juha Sipilä ottaisi perussuomalaisista irronneet mukaan uuteen hallitukseen, olisi sillä yhteensä 107 paikkaa hallussaan eduskunnasta.

Ketkä jäivät perussuomalaisten eduskuntaryhmään?

Myöhemmin iltapäivällä perussuomalaisten eduskuntaryhmä supistui edellä mainittujen 20 lähtijän lisäksi vielä kahdella. Kansanedustaja Arja Juvonen ilmoitti Twitterissä, että on eronnut itse perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Illansuussa Juvonen tviittasi, ettei hän kuulu nyt mihinkään ryhmään.

– En ollut Uusi vaihtoehto -ryhmän perustamiskokouksessa, vaan valiokunnissa tekemässä työtäni, hän kirjoitti.

Eduskunnan käytävällä Veera Ruoho ilmoitti niinikään jättävänsä perussuomalaiset ja liittyvänsä Uuteen vaihtoehtoon.

Uuden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kertoi Ylelle, että toistaiseksi ryhmässä on 20 jäsentä. He ovat niitä, jotka liittyivät ryhmään perustamiskokouksessa. Mikä on edustaja Ruohon ja muiden mahdollisesti Uuteen vaihtoehtoon haluavien kohtalo?

– Ryhmälle jätetään hakemus ja ryhmä käsittelee ne yksilöllisesti. Seuraava ryhmäkokous on näillä näkymin torstaina kello 14, Elo kertoo viestissään.

Näin ollen perussuomalaisiin jää tällä tietoa 15 kansanedustajan ryhmä. Tässä he ovat:

Juho Eerola, Teuvo Hakkarainen, Laura Huhtasaari, Olli Immonen, Toimi Kankaanniemi, Rami Lehto, Leena Meri, Jani Mäkelä, Mika Niikko, Tom Packalèn, Mika Raatikainen, Jari Ronkainen, Sami Savio, Ville Tavio ja Ville Vähämäki.

Tilanne kuitenkin elää, ja mahdollisia lähtijöitä voi vielä tulla lisääkin. Esimerkiksi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi kertoo Twitterissä pyytäneensä ja saaneensa heti eron eduskuntaryhmän puheenjohtajan tehtävästä. Hän aikoo harkita jatkoa rauhassa.

Kello 13:46 artikkelia täydennetty Eduskunnan paikkajaolla ja mahdollisen uuden hallituksen kansanedustajamäärällä.

Kello 14:19 päivitetty artikkelia perussuomalaisten eduskuntaryhmän uudella kokoonpanolla.

Kello 15:22 päivitetty Toimi Kankaanniemen jättäneen perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikan.

Kello 16:37 lisätty Simon Elon kommentti siitä, miten uuteen eduskuntaryhmään voi liittyä.

Kello 18.10 päivitetty: Arja Juvonen ei kuulu nyt mihinkään ryhmään.

Perussuomalaisen eduskuntaryhmän hajoaminen on saanut perussuomalaisten puoluekentän hämmennyksen valtaan. Ylen piirijohtajille tekemän soittokierroksen perusteella osalle tieto tuli täytenä yllätyksenä.

– Tätä osattiin epäillä, mutta en olisi uskonut, että tällaisia muutoksia näin nopeasti tapahtuu, sanoo Uudenmaan piirin hallituksen puheenjohtaja Pekka M. Sinisalo, joka johtaa 2 000 jäsenen piiriä.

– Enemmistö piirien jäsenistä saattaa siirtyä uuteen ryhmään, Sinisalo arvioi.

Yön yli on nukuttava, että nähdään mihin tilanteeseen tämä johtaa. Veijo Niemi, Pirkanmaa

Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Veijo Niemi kertoo, että hänellä oli ennakkoaavistuksia erkaantumisesta, mutta vahvistuksen aavistukselleen hän sai vasta Ylen toimittajan soittaessa.

– Yön yli on nukuttava, että nähdään mihin tilanteeseen tämä johtaa, Niemi sanoo.

"Perussuomalaiset tarjoaa poliittista viihdettä koko rahalla"

Myös Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Heli Kupari oli ollut päivän töissä ja uutispimennossa. Uutisen kuulleessaan hän herähti nauramaan.

– Perussuomalaiset tarjoaa nyt poliittista viihdettä koko rahalla. Nyt politiikka kiinnostaa varmaan sellaisiakin, joita se normaalisti ei kiinnosta, Kupari sanoo, muttei vielä halua kertoa omista suunnitelmistaan.

– Ei ole mitään syytä miksi pitäisi lähteä mihinkään. Liikehdintää varmaan tulee olemaan piiritasolla molempiin suuntiin.

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Janne Aso, Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Janne Aso kertoo olettaneensa, että jotain liikehdintää on luvassa. Näin monen edustajan lähteminen oli kuitenkin hänellekin yllätys.

– Tunnelmat ovat odottavat, katsotaan mitä tapahtuu. Meillä on illalla piirijärjestöjen puheenjohtajien neuvottelut, joissa analysoimme, mikä tilanne tällä hetkellä on. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

"Sydämeni musertui ja puristui lauantaina"

Tiukimmin uskollisuutta Soinille ja uudelle ryhmälle vannoo Lapin piirin puheenjohtaja Matti Torvinen.

– Voin sanoa, että sydämeni musertui ja puristui lauantaina kun puheenjohtajistossa havaitsin, että äärioikeistolaiset ovat kaapanneet vallan perussuomalaisessa puolueessa ja häikäilemättömästi olivat viemässä puolueen koko aikaisemmin tehtyä työtä äärioikeiston käsiin, Torvinen sanoo.

– Silloin ajattelin, että tämä ei voi olla totta. Että minun kohdallani se ei voi jatkua enää. Eli ehdottomasti olen Timo Soinin mukana.

Ehdottomasti olen Timo Soinin mukana. Matti Torvinen, Lappi

Myös Etelä-Savon piirin puheenjohtaja Kati Kähkönen tuntee uuden ryhmän omakseen. Hän sanoo, ettei ole valmis laittamaan tikkua ristiin Halla-ahon johtaman perussuomalaisen puolueen eteen.

Etelä-Savon osalta Kähkönen arvioi, että noin 40 prosenttia puolueen kannattajista on tyytyväisiä muutokseen ja kannattaa Halla-ahoa. 60 prosenttia kannattaa Kähkösen mukaan vanhaa soinilaista järjestystä. Iso osa tuki avoimesti Sampo Terhoa puheenjohtajaksi.

"Uudelle puheenjohtajalle ei annettu mahdollisuutta"

Perussuomalaisista piireistä löytyy myös vahvaa Halla-ahon kannatusta. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Ahti Moilanen ihmettelee tilannetta eikä aio lähteä perussuomalaisista mihinkään.

– 20 vuotta on tehty työtä puolueen hyväksi. Viimeisenä olisin ajatellut, että Timo Soini lähtee ja muodostaa oman ryhmän. Olisiko ollut mahdotonta olla oppositiossa? Ei ollut Soinilla malttia, Moilanen sanoo.

– Minä en ole lähdössä mihinkään. Viikonloppuna Jussi Halla-aho valittiin puheenjohtajaksi. Kun valinnat on tehty, niin pulinat pois. Me pysymme piirijärjestönä paikallamme.

Olisiko ollut mahdotonta olla oppositiossa? Ei ollut Soinilla malttia. Ahti Moilanen, Pohjois-Pohjanmaa

Uuden ryhmän muodostuminen tuli yllätyksenä Hämeen piirin puheenjohtajalle Matti Lintukorvelle. Hänen mukaansa Hämeessä ei ole puoluekokouksen jälkeen ollut mitään jälkipuinteja ja vain vähän on tullut yhteydenottoja jäseniltä.

– Ihmetys on nyt suuri, Lintukorpi sanoo.

– Kyllähän tässä nähdään millaista show'ta tämä koko politiikka on. Jokainen joka vähänkin seuraa asioita niin pystyy kyllä näkemään, mitä on tapahtunut. Ei ole kyllä annettu uudelle puheenjohtajalle edes mahdollisuutta näyttää onko yhteistyökykyinen vai ei.

Myös Helsingin piirin hallituksen puheenjohtaja Markku Saarikangas aikoo itse olla uskollinen perussuomalaisille, vaikka ei ole jyrkän maahanmuuttokriittisen siiven edustaja.

– Perussuomalaiset on minulle tärkeä asia ja meillä on aidosti jäsenet voineet päättää, kuka meitä johtaa. Nyt kun päästiin ensimmäisen kerran testaamaan tätä, niin käy ilmi, että tällainen varasuunnitelma on tehty todennäköisesti jo jokin aika sitten, Saarikangas sanoo.

– Minun mielestäni tämä on ihan pohjanoteeraus. Uskon, että piirihallituksen jäsenistä valtaosa jatkaa, koska valtaosa oli voimakkaasti Halla-ahon taustalla ennen puoluekokousta. Uskon, että Helsingissä perussuomalaiset jatkaa perussuomalaisina suurelta osin.

Uskon, että Helsingissä perussuomalaiset jatkaa perussuomalaisina suurelta osin. Markku Saarikangas, Helsinki

"Näin saadaan toimiva hallitus"

Pohjois-Karjalan piiriä johtava kansanedustaja Pentti Oinonen sanoo tienneensä uuden eduskuntaryhmän muodostamisesta jo sunnuntaina. Hänen mielestään nyt ajateltiin isänmaan etua.

– Näin saadaan Suomeen toimiva hallitus, Oinonen sanoo.

Oinonen kuuluu perussuomalaisista eronneeseen yli 20 kansanedustajan ryhmään. Oinosen mukaan on paljon mahdollista, että myös kunnissa perussuomalaisten rivit repeävät.

Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Raimo Vistbacka puolestaan uskoo, että uusi vaihtoehto -ryhmästä muodostuu nopeastikin puolue.

Satakunnan piirin puheenjohtaja Anssi Joutsenlahti kertoo tienneensä uuden ryhmän perustamisesta eilisestä alkaen. Hänen arvelunsa siitä, että alkujaan 20 hengen ryhmä suurenee edelleen, näyttää käyvän toteen.

Keskustalla, Kokoomuksella ja Uusi vaihtoehto -ryhmällä on tällä hetkellä eduskunnassa 107 edustajaa.

.

Puoluetoimistolta odotetaan ohjeita

Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Jani Kolehmainen kertoo odottavansa puoluetoimiston neuvoja.

– Ei tämmöisestä ole kokemusta, niin en tiedä mitä tulee tapahtumaan. Odotan, että puoluetoimistolta tulee neuvontaa asiasta. Rupean sitten soittelemaan paikallisyhdistyksiä läpi ja tyynnyttelemään ihmisiä, Kolehmainen sanoo.

Kolehmainen ei lähde arvioimaan sitä, lähtevätkö piirin jäsenet uuteen vai pysyvätkö perussuomalaisten jäseninä.

– Tilanne on vielä niin arka, että en uskalla arvioida tilannetta ollenkaan. Tämä tuli varmasti tietyllä tapaa yllätyksenä, että tämä erkaantuminen tapahtui niin nopeasti.

Vielä maanantaina piirijohtajat arvioivat, että Halla-ahon valinta perussuomalaisten puheenjohtajaksi ei aiheuta joukkopakoa puolueen riveistä.

Juttua on korjattu kello 18.02: Uudenmaan piirijohtajan lausuntoa on muutettu julkaisun jälkeen.

Perussuomalaisista Uuteen vaihtoehtoon siirtynyt kansanedustaja Tiina Elovaara väitti Ylen A-studion haastattelussa tiistai-iltana, että perussuomalaisten puoluekokouksessa olisi tehty Halla-ahon tukemiseksi sopimattomia käsitervehdyksiä, jotka eivät herättäneet luottamusta.

– Näimme puoluekokouksessa sellaisia käsitervehdyksiä sinun tullessa valituksi, jotka eivät sovi siihen kontekstiin, Elovaara sanoi.

– Minä en ole nähnyt puoluekokouksessa yhtäkään natsitervehdystä, ja jos joku sellaisia tekee, ei ainakaan minun hyväksynnälläni, Halla-aho kommentoi.

– Siitä on valokuvia, Elovaara sanoi.

Tiina Elovaara näytti lähetyksen jälkeen Ylen toimittajalle Twitteristä kuvan, johon hän lähetyksessä viittasi.

Yle selvitti kuvan alkuperän. Twitterissä levinneen kuvan on alunperin ottanut Lehtikuvan kuvaaja Jussi Nukari, ja se on julkaistu muun muassa Etelä-Suomen Sanomissa.

Kuvaaja Jussi Nukari kertoo Ylelle, että kuva on otettu sunnuntaina 11. kesäkuuta, kun kokous ajautui kaaokseen presidenttiehdokkaan valintamenettelystä keskusteltaessa.

Jussi Halla-ahon ja muun puoluejohdon valinnasta taas päätettiin päivää aiemmin 10. kesäkuuta lauantaina.

Väitöskirjaansa valmisteleva Atte Kekonen esittelee maallikon silmissä erikoisen näköistä laitteistoa. Pöydälle on aseteltu kalvomainen haavasidos ja mittalaite.

Mittauslaitteiston avulla voi tarkkailla kroonisten haavojen paranemista haavasidosta poistamatta.

– Menetelmä perustuu siihen, että terve ja vaurioitunut kudos johtavat sähköä eri lailla.

Haavaa peittävää sidettä ei tarvitse vaihtaa vain sen takia, että nähdään miten paraneminen edistyy.

– Haavan mekaaninen ärsytys vähenee ja haava paranee nopeammin, kertoo Kekonen.

Laite on vielä protyyppi. Sitä on testattu kliinisissä kokeissa yhteistyössä Tampereen yliopistosairaalan ihotautien poliklinikan kanssa.

– Tulokset olivat yllättävän hyviä, kuittaa Kekonen.

Kroonisten haavojen hoito on kallista

Yhden haavapotilaan hoitokustannuksiksi on arvioitu 5 000–7 000 euroa. Tarkkoja lukuja haavapotilaiden määrästä ei ole.

– Heitä on vuosittain joka tapauksessa kymmeniä tuhansia, sanoo Atte Kekonen.

Krooniset alaraajahaavat yleistyvät, kun väestö ikääntyy. Alaraajahaavojen Käypä hoito -suositus on vuodelta 2014.

Diplomi-insinööri Atte Kekosen väitöskirja valmistunee vuoden kuluttua. Laitteiston tuontia markkinoille valmistelee turkulainen startup-yritys Cutosense Oy.

– Nopeimmillaan laitteisto on markkinoilla jo vuoden päästä, arvioi Cutosense Oy:n toimitusjohtaja Mikko Vesa.

Tekoäly kiehtoo biolääketieteen tekniikan tutkijoita

Haavapotilaiden hoitoa helpottava mittauslaite on yksi esimerkki biolääketieteellisen tutkimuksen edistysaskelista. Uusimpia innovaatioita esitellään Tampere-talossa tällä viikolla koolla olevassa konferensissa. Alan suurimpaan eurooppalaiseen konferenssiin osallistuu yli 600 tutkijaa lähes 50 maasta.

– Suurin mielenkiinto kohdistuu tällä hetkellä tekoälyyn, arvioi konferenssin presidentti, professori Jari Hyttinen Tampereen teknillisestä yliopistosta.

– Tekoäly antaa mahdollisuuden käsitellä isoja data-aineistoja. Ongelmana on, että emme voi kurkistaa kovin syvälle tekoälyn sisään. Emme tiedä, miten se on tehnyt päätelmänsä. Siinä on tutkijoilla vielä paljon työtä.

Hyttinen arvioi, että tekoäly voi syrjäyttää esimerkiksi nettihaut.

– Nykyään vaivoja googlataan, mutta ehkä jo lähitulevaisuudessa potilas voi katsoa tekoälyn avulla oman diagnoosinsa jo ennen lääkärille menoa.

Tampereen viisipäiväisessä biolääketieteen tekniikan konferensissa on esillä muitakin innovaatioita, jotka äkkikseltään vaikuttavat tieteistarinoilta. Tampere-talossa esitellään muun muassa valoaktiivisia lääkkeitä, ihmisen varaosia ja hermoston korjausta 3D-printtauksella.

Perussuomalaisista Uusi vaihtoehto -ryhmään eilen tiistaina lähtenyt kansanedustaja Tiina Elovaara on lähettänyt tiedotusvälineille perussuomalaisten puoluekokouksessa kuvatun videon.

Heikkolaatuisen videon perusteella on mahdotonta sanoa varmasti, mitä kuvissa näkyy. Videon voi katsoa yllä olevaa kuvaa klikkaamalla.

Videolla luetaan ensin puheenjohtajavaalin tuloksia. Jussi Halla-ahon äänimäärän jälkeen yleisö puhkeaa raikuviin suosionosoituksiin. Videolla näkyy ruskeatakkinen mies, joka nousee seisomaan nostaen ensin molemmat kätensä ilmaan. Sen jälkeen hän laskee kätensä alas ja alkaa taputtaa. Lopuksi hän nostaa oikean kätensä ylös.

Tämän jälkeen kamera pyörii ympäriinsä ja kuvasta on hyvin vaikea saada selvää. Kuvassa näyttää yhdessä kohtaa vilahtavan tumma hahmo, jonka toinen käsi on sojossa ylöspäin.

"Kuvasta ei tarvitse jatkaa keskustelua"

Elovaara haluaa täsmentää eilisiä puheitaan A-Studiossa. Elovaara väitti lähetyksessä, että perussuomalaisten puoluekokouksessa tehtiin Jussi Halla-ahon valinnan aikana sopimattomia käsitervehdyksiä. Elovaara sanoi, että käsimerkeistä on olemassa valokuvia.

Aamulla Elovaara korosti, että ei itse puhunut televisiossa natsitervehdyksistä, vaan käsimerkeistä.

– En itse käyttänyt natsitervehdys-sanaa, Elovaara sanoi aamulla.

Elovaara näytti A-Studion jälkeen tarkoittamansa valokuvan Ylen toimittajalle. Yle selvitti kuvan alkuperän: sen on alun perin ottanut Lehtikuvan kuvaaja Jussi Nukari, ja se on otettu päivää Halla-ahon valinnan jälkeen presidenttiehdokkaan valintamenettelystä keskusteltaessa.

Tänään keskiviikkona Elovaara myönsi, ettei tiennyt, missä tilanteessa kuva oli otettu ja kuka sen oli ottanut.

– Nythän oli erittäin hyvää ja ripeää toimintaa Yleltä, että he selvittivät nopeasti nämä lähteet, että tässä on kyseessä lehtikuva ja ilmeisesti äänestystilanne, Elovaara sanoi puhelimessa.

– Siinä mielessä haluan heti korjata, että hyvä jos näin on, niin tästä lehtikuvasta ei tarvitse jatkaa keskustelua, Elovaara jatkoi.

Elovaara lähetti videon

Elovaara kuitenkin jatkoi keskustelua lähettämällä Ylelle kännykkäkameralla kuvatun videon, josta on hänen mukaansa saattanut muodostua käsitys sopimattomista käsitervehdyksistä. Elovaara kertoi saaneensa asiasta yhteydenottoja puolueen jäseniltä.

– On epäilty, että tällaista olisi siellä tapahtunut. En pysty sitä nyt sataprosenttisesti osoittamaan, Elovaara sanoi.

Elovaara sanoo, että haluaa tuoda videon nyt julkisuuteen, sillä jotkut ovat epäilleet hänen keksineen itse koko jutun. Hän korosti haluavansa katkaista huhuilta siivet.

– Sen takia halusin, että Jussi voi sitten sen korjata, jos ei se pidä paikkaansa. Se olisi ainoastaan meille kaikille hyvä uutinen. Kyseessä on myös minun entinen puolueeni, en haluaisi uskoa tällaista. Mutta minun on reagoitava, jos saan tällaisia yhteydenottoja.

Turun hovioikeus on pitänyt ennallaan tuomion jutussa, jossa pikkupoikaa piiloteltiin Tampereella yli puolitoista vuotta.

Syytettynä olleelle naiselle määrättiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa kolme vuotta vankeutta törkeästä vapaudenriistosta. Käräjäoikeuden mielestä vuonna 1975 syntynyt nainen syyllistyi myös petokseen ja väärän henkilötiedon antamiseen. Hovioikeus katsoi alemman oikeusasteen ratkaisun oikeaksi.

Samassa jutussa 1987 syntynyt mies sai käräjäoikeudelta kahden vuoden ja kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen. Tämä tuomio on lainvoimainen.

Lapsen oli alun perin kaapannut pojan isä. Lapsen piilottelu on jatkoa rikosjutulle, jossa pojan isä tuomittiin maaliskuussa 2015 törkeästä ihmiskaupasta. Ihmiskaupan uhri on pojan äiti.

Poliisi löysi pojan viime kesänä Tampereelta Näsijärven rannalta vuokratulta kesämökiltä. Etsijöiden hämäämiseksi hänet oli mm. naamioitu tytöksi. Poika ehti olla huoltajiltaan kateissa pitkään, vuodesta 2014.

Perussuomalaisista irtautuneen Uusi vaihtoehto -ryhmän Tiina Elovaara käynnisti tiistaina illalla Ylen A-studiossa keskustelun siitä, tehtiinkö perussuomalaisten puoluekokouksessa viikonloppuna kyseenalaisia käsitervehdyksiä.

– Näimme puoluekokouksessa sellaisia käsitervehdyksiä sinun tullessa valituksi, jotka eivät sovi siihen kontekstiin, Elovaara sanoi viitaten Halla-ahon valintaan.

– Minä en ole nähnyt puoluekokouksessa yhtäkään natsitervehdystä, ja jos joku sellaisia tekee, ei ainakaan minun hyväksynnälläni, Halla-aho kommentoi lähetyksessä.

Elovaara kertoi, että tilanteesta on kuvamateriaalia, ja näytti sitä myöhemmin Ylen toimittajalle. Yle selvitti tiistaina illalla, että kuva, jota Elovaara näytti, oli otettu sunnuntaina, eikä Halla-ahon valinnan hetkellä lauantaina. Kuva oli otettu tilanteessa, jolloin keskusteltiin presidenttiehdokkaan valintamenettelystä. Elovaara täsmensi tänään eilisiä kommenttejaan tilanteesta ja totesi, että keskustelua kuvasta ei tarvitse jatkaa.

Neljä videota valinnan hetkestä

Tänään keskiviikkona Elovaara lähetti eri medioille paikallaolijan kuvaaman videon, jossa näkyy reaktioita hetkellä, jolloin Halla-aho valittiin puheenjohtajaksi. Videon perusteella ei voi sanoa varmasti, mitä kuvissa näkyy, mutta Elovaara kertoo saaneensa tilanteesta yhteydenottoja joihin haluaa reagoida.

Yle julkaisee nyt videokuvan eri kameroista ja lähetyksestä, joista Ylellä on saatavilla kuvaa siltä hetkeltä, jolloin Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten johtoon lauantaina. Videoita kuva kuvalta katsonut Ylen kuvatuotannon toimittaja ei havainnut niistä keskustelussa esillä olleita käsivarsitervehdyksiä.

Yleisön reaktioita näkee varsinkin monikameralla kuvatusta lähetyksestä, eli järjestäjän tarjoamasta videolähetyksestä tapahtumasta, ja Ylen kuvaajan videosta, jossa on kuvattu Halla-ahoa. Monikameravideo on ollut myös muiden medioiden käytössä.

Ylen oma kamera seurasi Halla-ahon reaktioita tämän voiton hetkellä.

Kolmas kuvakulma oli väistyvän puheenjohtajan Timo Soinin reaktioissa niinä hetkinä, kun uuden puheenjohtajan nimi selviää.

Ylellä on valinnan hetkeltä vielä videokuvaa, jossa näkyy vain lavalla oleva puhuja, eikä ollenkaan yleisöä. Video ei siksi ole tässä listauksessa mukana.

Elovaaran julkisuuteen toimittaman, paikallaolijan kuvaaman videon voi katsoa alta.

Keskustelu siitä, nähtiinkö kokouksessa kyseenalaisia käsitervehdyksiä, käynnistyi julkisuudessa Elovaaran kommenttien jälkeen tiistaina illalla. Valinnan hetkellä puoluekokouksessa oli paikalla useiden eri medioiden toimittajia.

VR:n lähijunaliikenne laajenee ensi viikolla Riihimäeltä Tampereelle. Maanantaista alkaen Helsingin ja Tampereen välillä kulkee R-juna.

Lähijunaliikenteen lisäämisellä VR pyrkii palvelemaan työmatkalaisia. VR karsi vuosi sitten Hämeenlinnassa pysähtyvien kaukojunien määrää reippaasti. Harvennetut junavuorot ovat hankaloittaneet erityisesti työmatkalaisten kulkemista.

VR:n vuoden takaista uudistusta on vastustettu voimakkaasti erityisesti Hämeenlinnan seudulla, mutta myös Riihimäellä. Asiaan ovat ottaneet kantaa muun muassa asukkaat, yritykset, kuntapäättäjät ja Hämeen Liitto. Tiheiden junavuorojen on katsottu olevan elintärkeitä seudun kasvulle ja kehitykselle.

VR vastasi kritiikkiin lisäämällä taajamajunavuoroja viime vuoden lopulla ja uudelleen keväällä. Ensi viikolla lähijunaliikenne laajenee Tampereelle asti, mutta aikatauluihin ei ole tulossa suuria muutoksia. Samalla VR yhtenäistää hinnoitteluaan lähijunaliikenteessä. Lipuissa on kiinteä hinta, joka ei vaihtele kysynnän mukaan. VR kertoo myös laskevansa lähijunien lippujen hintoja.

Lippuja ei voi jatkossa enää ostaa lähijunista. Lipun tulee olla ostettuna ennen matkan alkua. Vaikka lippua ei voi enää ostaa lähijunasta, konduktöörit alkavat kiertää junissa pareittain ja tarkastavat lipun kaikilta matkustajilta.