Rehtori Liisa Laakson työ Tampereen yliopiston johtajana alkaa olla valmis. Viimeiset työpäivät ovat koostuneet haastatteluista, tapaamisista ja papereiden allekirjoittamisista.
Nykymuotoisen yliopiston viimeiset valmistujaisjuhlat olivat viime perjantaina ja torstaina yliopistolla vietetään valon juhlaa, jossa muun muassa paljastetaan Elina Brotheruksen Laaksosta tekemä muotokuva.
Juhla on samalla Laakson kolme vuotta sitten alkaneen rehtorikauden päätöstilaisuus. Alun perin hänet nimitettiin virkaansa viideksi vuodeksi.
– Olin kyllä valmis olemaan täällä viisi vuotta, mutta ihan hyvällä mielellä siirryn muihin tehtäviin, hän sanoo.
Joululoman jälkeen Laakso suuntaa Uppsalaan, jossa hän aloittaa tutkijana pohjoismaisessa Afrikka-instituutissa.
Monilla tieteenaloilla tällainen useamman vuoden hallintoputki saattaa tarkoittaa sitä, että putoaa oman tieteenalansa viimeaikaisen kehityksen seuraamisesta. Liisa Laakso
Paluu tutkijaksi on iso muutos ihmiselle, joka on ollut yhdeksän vuotta hallinnollisissa tehtävissä, ensin Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dekaanina ja sitten Tampereen yliopiston rehtorina.
– Tunnustan, että jännittää. On ihan kiinnostavaa nähdä itsekin, miten pystyn tarttumaan kokopäivätoimiseen tutkijan työhön, hän sanoo.
– Ehkä juuri yhteiskuntatieteilijälle ja politiikan tutkijalle se on mahdollista. Monilla tieteenaloilla tällainen useamman vuoden hallintoputki saattaa tarkoittaa sitä, että putoaa oman tieteenalansa viimeaikaisen kehityksen seuraamisesta.
Laakso haki viime keväänä Uppsalaan tutkimussuunnitelmalla, jossa aiheena oli politiikan tutkimuksen rooli Afrikan poliittisissa muutoksissa. Siihen hän aikoo nyt paneutua.
Taistelu uudesta yliopistosta
Laakson päätehtävä Tampereen yliopiston rehtorina on ollut tamperelaisten yliopistojen yhdistämisen edistäminen. Ensi vuoden alusta Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät ja syntyy uusi säätiöyliopisto – sekin nimeltään Tampereen yliopisto.
Yliopistosta tulee samalla Tampereen ammattikorkeakoulun pääomistaja ja yhteistyö koulujen välillä tiivistyy entisestään.
Uuden yliopiston syntyprosessi on ollut pitkä, ja se on monella tavalla hankala edelleen. Teknillinen korkeakoulu on vetäytynyt hetkeksi koko hankkeesta, Tampereen yliopiston väki on marssinut ulos ja on valitettu hallinto-oikeuteen.
Laakso itse on kokenut tulleensa syrjäytetyksi valmistelusta.
– Mitkään fuusiot eivät ole helppoja ja yksinkertaisia. Tässä on ollut hankalinta se, että vaikka yhdistyminen tapahtuu kolmen korkeakoulun omasta tahdosta, näkemykset siitä, millainen uuden yliopiston pitäisi olla, eivät ole olleet aina kovin yhteneväiset, hän pohtii nyt.
Jälkeenpäin pieniltä tuntuvat asiat kasvoivat Laakson mielestä liian suuriin mittasuhteisiin.
Ymmärrän hyvin, että kun kolmesta isosta kokonaisuudesta rakennettiin uusi organisaatio, siihen haluttiin vetäjä ulkopuolelta. Liisa Laakso
– Ihmisillä on ollut erilaisia pelkoja tulevaisuudesta, että säilyvätkö ne hyvät toimintatavat ja se rakennustyö, jota he ovat tehneet tahoillaan. Kyllähän tässä yhdistyy erilaisia organisaatiokulttuureita.
Laakso on kertonut aiemmin, että hän olisi mielellään jatkanut myös uuden yliopiston johdossa. Tehtävään valittiin kuitenkin Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Mari Walls. Mitään katkeruutta asiaan ei liity.
– Ymmärrän hyvin, että kun kolmesta isosta kokonaisuudesta rakennettiin uusi organisaatio, siihen haluttiin vetäjä ulkopuolelta. Mutta kun asiaa on kysytty, minusta olisi ollut kummallista sanoa, etten olisi ollut käytettävissä.
Lisärahoitus olisi tarpeen Tampereella
Vuoden alussa aloittavassa Tampereen yliopistossa yhdistyvät yhteiskuntatieteen osaaminen, terveystieteet ja teknologia. Ammattikorkeakoulu tuo yhdistelmään oman mausteensa.
Laakso uskoo uuden yliopiston menestykseen, mutta on huolissaan sen taloudellisista edellytyksistä.
– Sitä strategista rahoitusta, jota saimme, ei voi verratakaan Aalto-yliopiston saamaan. Uusien järjestelmien ja koulutusohjelmien rakentaminen ja uudet tutkimusyhteistyöhankkeet vievät resursseja. Muutamakin kymmenen miljoonaa auttaisi nyt kriittisten vaiheiden yli, hän sanoo.
– Toivon, että Tampereen yliopisto saadaan uuteen hallitusohjelmaan ja sille osoitettaisiin ihan korvamerkittyäkin rahoitusta. Näinhän aiemmissakin isoissa korkeakoulutuksen rakenteellisissa hankkeissa on tehty.
Toteutuuko tasa-arvo valintaprosesseissa?
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara totesi torstaina ensimmäisessä eduskunnalle luovuttamassaan kertomuksessa, että Suomessa on edelleen merkittäviä tasa-arvo ongelmia. Laakson elämässä tasa-arvoasiat ovat tänä vuonna näkyneet kahdessa nimitysasiassa.
Vuosi sitten Liisa Laakso haki Helsingin yliopiston rehtorin paikka. Hän pääsi kärkisijoille, mutta valituksi tuli kaupunkiekologian professori Jari Niemelä.
Laakso kokee, että häntä syrjittiin valinnassa sukupuolensa vuoksi.
– Tasa-arvolaki edellyttää, että hakijoista tehdään objektiivinen ansioihin perustuva vertailu. Kun pyysin sitä nimityksen jälkeen yliopistolta, sen saamiseen meni toista viikkoa, hän kertoo.
Laakson mielestä vertailu tehtiin tarkoitushakuisesti. – Joitakin omia ansioitani ei huomioitu ollenkaan. Lisäksi puutteiksi oli nostettu sellaisia seikkoja, joita ei oltu mielestäni arvioitu objektiivisesti.
Meillä pitäisi käydä kriittistä keskustelua siitä, miten tasa-arvo toteutuu rekrytoinneissa, ja miettiä keinoja, joilla sitä voitaisiin tehokkaasti edistää. Liisa Laakso
Laakso ei lähtenyt kuitenkaan valittamaan asiasta, koska siitä ei hänen mielestään olisi ollut mitään hyötyä.
Se, että tasa-arvon puolustaminen oikeusteitse on niin vaikeaa, asettaa Laakson mukaan kyseenalaiseksi tasa-arvolain ja organisaatioiden tasa-arvo suunnitelmien vaikuttavuuden.
– Meillä pitäisi käydä kriittistä keskustelua siitä, miten tasa-arvo toteutuu rekrytoinneissa, ja miettiä keinoja, joilla sitä voitaisiin tehokkaasti edistää, hän sanoo.
Asenteet saattavat vaikuttaa rekrytointipäätöksissä.
– Jos esimerkiksi talous- ja johtamisosaamista arvioidaan ilman objektiivisia näyttöjä, saattaa olla, että se tapahtuu naishakijoille epäedullisella tavalla.
Tampereen yliopisto sai lokakuussas tuomion sukupuolisyrjinnästä rekrytointitilanteessa. Laakso nimitti miespuolisen professorin vaikka oikeuden mielestä nainen oli pätevämpi. Yliopisto on valittamassa asiasta hovioikeuteen.
– Tapaus on vielä kesken, enkä halua kommentoida sitä. Tampereen yliopistossa professorin tehtävien täytössä tehdään aina huolellinen kirjallinen ansiovertailu ja se on näitten nimitysten pohjana, Laakso sanoo.
Myös tässä tapauksessa hakija oli sitä mieltä, että yliopiston arvio ei ollut objektiivinen.
– Asia on kesken ja siitä yliopistolla ja kantajalla on erilainen näkemys.
Lue myös:
Tampereen uuden yliopiston palvelujohtajisto on varsin TTY-taustainen - henkilöstöjärjestöissä epäilyksiä toimintatavoistaUusi Tampereen yliopisto sai ensimmäisen hallituksen – kokoonpano kerää heti kritiikkiä: "Ei täytä tasa-arvovaatimuksia"
Tampereen yliopisto valittaa saamastaan syrjintätuomiosta: "Sukupuolella ei ollut merkitystä"
Uuden Tampereen yliopiston ympärillä kuohuu: Kymmenen päättäjää valitti hallinto-oikeuteen