Huomenna alkava kunta-alan lakko sulkee kouluja ja päiväkoteja sekä vaikuttaa myös kirjastoihin ja museoihin lakon piirissä olevissa kaupungeissa. Osassa kaupunkeja lakolla on vaikutusta myös esimerkiksi terveyspalveluihin ja liikenteeseen.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Ammattiliitto Jyty ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry aloittavat lakot kymmenessä kaupungissa: Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Vantaalla, Oulussa, Rovaniemellä, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Kuopiossa.

Kunta-alan työnseisaus järjestetään 3.–9. toukokuuta. Lakon piiriin kuuluu 81 000 työntekijää.

Yle koosti, miten lakko vaikuttaa kouluihin, päiväkoteihin, kirjastoihin, museoihin ja muihin palveluihin eri puolella Suomea. Valitse haluamasi kaupunki alapuolelta:

Koulut

Helsingissä peruskoulut ovat kiinni. Lakko koskee myös esiopetusta, jos sitä järjestävä koulu tai päiväkoti ei ole auki. Toisella asteella lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa opetus tapahtuu pääsääntöisesti etäopetuksena ja itsenäisenä opiskeluna. Helsingin työväenopistossa ja Arbiksessa suurin osa opetuksesta peruuntuu ja asiakaspalvelu sekä useimmat toimipisteet ovat suljettu.

Espoossa perusopetusta ei järjestetä lakon aikana. Lukioissa opetusta voidaan järjestää lähi- tai etäopetuksena.

Kauniaisissa koulut ovat suljettuina tiistaina. Kaupungin mukaan tilannetta katsotaan uudelleen tiistaina.

Vantaalla koulujen perusopetus ja vammaisten lasten päivätoiminta on kaupungin mukaan keskeytetty. Tiistaina illalla arvioidaan opetuksen järjestäminen 4.-9. toukokuuta. Myös aamu- ja iltapäivätoiminta on lakon piirissä. Lukioissa, ammattiopisto Variassa ja toisen asteen oppilaitoksissa on tehty toimintasuunnitelmat.

Turussa peruskoulut ovat kiinni ja koulujen yhteydessä olevat esikoulut ovat pääsääntöisesti suljettuna. Lukiot ovat kiinni, mutta lakkoon osallistumaton opettaja voi järjestää opetusta. Asiasta sovitaan opiskelijoiden kanssa erikseen. Turun ammatti-instituutin koulutalot ovat kiinni.

Oulussa pääosa kaupungin kouluista on kiinni.

Tampereella lähes 20 000 oppilasta on jäämässä tiistaina kotiin. Tampereen kaupungin mukaan lukioissa opiskelijat opiskelevat etänä itsenäisesti. Tampereen seudun ammattiopistoissa opetusjärjestelyt vaihtelevat lakkopäivinä.

Rovaniemellä lakko sulkee lähes kaikki peruskoulut ja lukiot. Lukiossa työskentely jatkuu työjärjestyksen mukaisesti niissä ryhmissä, joiden opettajat eivät kuulu lakon piiriin.

Jyväskylässä lakko keskeyttää kaupungin mukaan perusopetuksen lakkopäivien aikana. Kouluista lakon ulkopuolelle on Jyväskylässä rajattu vaativaa tukea ja erityistä hoitoa tarvitsevien oppilaiden opetusryhmä, Siilinmajan Keltaiset. Jyväskylän kaupungin mukaan koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut palvelut ovat suljettuina. Osa kansalaisopiston kursseista ja lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen opetustunneista peruuntuu.

Kuopion kaupungin mukaan opetustoimintaa ei järjestetä lakkopäivinä. Lakko vaikuttaa myös kuraattori- ja koulupsykologipalveluiden tarjontaan.

Päiväkodit

Helsingissä noin neljännes päiväkodeista pidetään auki koko lakon ajan. Auki pysyviä päiväkoteja on tasaisesti eri puolilla Helsinkiä. Päiväkodit täytetään jokaisena lakkopäivänä sitä mukaa, kun perheet tuovat lapsia päiväkoteihin. Työssä olevan henkilöstön määrä voi myös muuttua päivittäin.

Espoossa kunnalliset päiväkodit ovat kaupungin mukaan suljettuina ainakin ensimmäisenä lakkopäivänä tiistaina. Keskiviikosta alkaen joitakin päiväkoteja pidetään auki lyhyemmillä aukioloajoilla klo 8–16. Tiedot näistä päiväkodeista julkaistaan kaupungin verkkosivuilla tiistaina. Päiväkoteihin otetaan lapsia sitä mukaa, kun heitä saapuu paikalle.

Vantaalla suurin osa varhaiskasvatuksen yksiköistä on suljettu.

Kauniaisissa Sansinpellon päiväkoti tarjoaa suomenkielistä varhaiskasvatusta myös Pikku Akatemian, Metsämajan, Kielikylpypäiväkodin ja Satuvuoren ryhmäperhepäiväkodin asiakkaille.

Turussa päiväkodit ovat pääsääntöisesti suljettuna, eivätkä perhepäivähoitajat ole töissä. Kaupungin mukaan muutama päiväkoti pystytään ehkä pitämään auki rajatusti.

Lakkopäivien aikana pääosa Oulun kaupungin päiväkodeista ja perhepäiväkodeista on kiinni.

Vain yhdeksän päiväkotia on lakkopäivinä auki Tampereella. Myös esiopetusryhmien toiminta ja avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoiminta lakkautetaan tiistaista perjantaihin.

Rovaniemen verkkosivujen mukaan lakko sulkee lähes kaikki Rovaniemen kunnalliset päiväkodit ja perhepäivähoidon lakkopäivinä.

Jyväskylässä päiväkodeista auki ovat vain Tapiolan vuorohoitopäiväkoti, Kukkumäen, Kotimäen ja Luhtisen päiväkodit sekä Korpilahden ja Liinalammen päiväkotien vuorohoitoryhmät.

Kuopiossa pääosa päiväkodeista ja perhepäiväkodeista on kiinni. Kaupungin verkkosivujen mukaan hoitoa tarjotaan lakon aikana ensisijaisesti suojelutyötä tekevien huoltajien lapsille. Nämä päiväkodit on lueteltu kaupungin verkkosivuilla.

Kirjastot

Helsingissä kirjastot ovat pääsääntöisesti kiinni lakon ajan. Avoinna olevista kirjastoista tiedotetaan erikseen.

Espoossa kaikki kirjastot ovat suljettuina lakon aikana. Kauniaisissa kirjasto on kiinni. Vantaalla kirjasto on kiinni lakon aikana.

Kirjastot ovat Turussa suljettuna, eivätkä kirjastoautot kulje.

Oulussa pääkirjasto on avoinna muuten paitsi viikonloppuna. Muut kirjastot, kirjastoautot ja omatoimet ovat alustavasti kiinni.

Tampereella kaikki kaupunginkirjaston toimipisteet ovat kiinni omatoimikirjastoja lukuun ottamatta eikä myöskään kirjastoauto kulje.

Rovaniemellä Saarenkylän kirjasto on kaupungin mukaan avoinna rajoitetusti. Kaikki muut kirjaston toimipisteet ovat kiinni. Kirjastoauto ei kulje. Tiedot voivat tarkentua myöhemmin.

Jyväskylässä pääkirjasto on kaupungin mukaan auki rajoitetusti. Tiedot löytyvät kaupungin sivuilta.

Kuopion kaupunginkirjaston mukaan lakko voi supistaa aukioloaikoja ja osa saattaa olla kokonaan suljettuina. Tiedot tarkentuvat tiistaina aamupäivällä.

Museot

Helsingissä museot ja kulttuurikeskukset ovat pääsääntöisesti suljettuina.

Espoossa lakon vaikutukset Näyttelykeskus WeeGeen ja Talomuseo Glims toimintaan täsmentyvät. Kaupungin kulttuuritalot ovat auki lakon ajan, ellei muuta ilmoiteta.

Turussa museot ovat pääosin kiinni.

Oulussa osa museoista on auki.

Tampereen kaupungin sivuilla on tietoa museoiden ja näyttelyiden aukioloajoista. Osassa voi olla poikkeuksia aukioloissa ja palveluissa.

Rovaniemen kaupungin mukaan Arktikumin näyttelyt ovat auki.

Jyväskylässä lakon ajan suljettuna on kaupungin mukaan Keski-Suomen museo. Muista poikkeavista museoiden aukioloajoista tietoja on kaupungin sivuilla.

Kuopion kaupungin mukaan lakko sulkee todennäköisesti kaikki museot yleisöltä.

Liikuntapaikat ja nuorisotilat

Helsingissä sisäliikuntapaikat ja nuorisotilat ovat kaupungin verkkosivujen mukaan pääsääntöisesti suljettuina.

Espoossa osa liikuntapaikoista on kaupungin mukaan suljettuina ja osa ohjatuista liikuntatunneista perutaan.

Vantaalla liikuntatilat ovat kaupungin mukaan kiinni lakon aikana. Nuorisotyön palvelut ovat pääosin kiinni lakon aikana.

Kauniaisissa uimahalli ja nuorisotalo on suljettu.

Turussa lähes kaikki liikuntapaikat ovat suljettuna. Liikuntapalveluiden asiakaspalvelu Kupittaalla on kiinni. Petreliuksen uimahallin kuntosali ja Paattisten kuntosali ovat auki rannekkeella. Muista mahdollisesti auki olevista liikuntapaikoista kerrotaan erikseen. Nuorisotilat ovat pääosin suljettuna. Jos jokin nuorisotila on auki, siitä kerrotaan somekanavilla erikseen.

Oulun kaupungin uimahallit sekä iso osa muistakin sisäliikuntapaikoista on suljettuina. Sisäliikuntapaikoista auki ovat Ouluhalli, Linnanmaan jäähalli, Värtön liikuntahalli, Toppilan liikuntatalo, Kasarmin liikuntasali sekä koulujen ja päiväkotien liikuntasalit.

Tampereella osa sisäliikuntatiloista, ulkoliikuntapaikoista ja uimahalleista on suljettuna.

Rovaniemen kaupungin mukaan Uimahalli Vesihiisi on lakon ajan kiinni. Lakko voi myös vaikuttaa joidenkin nuorisotilojen aukioloaikoihin. Tilanne tarkentuu kaupungin mukaan lakon alkaessa.

Jyväskylässä lakko aiheuttaa muutoksia liikuntapaikkojen aukioloajoissa sekä ohjatun liikunnan palveluisssa. Nuorisotiloista muutama on todennäköisesti avoinna. Auki olevat tilat tarkentuvat myöhemmin.

Kuopiossa toimintakeskusten allastilat joudutaan sulkemaan lakon ajaksi ja vaikutusta voi olla Lippumäen uimahallin aukioloaikoihin.

Liikenne

Turussa joukkoliikenteessä Turun Kaupunkiliikenne Oy:n ajamat linjat ovat lakossa. Näitä ovat Fölin linjat 3, 30, 50, 51, 52, 52A, 53, 54, 55A, 58, 71, 73 ja 74.

Tampereella jää bussivuoroista ajamatta noin kolmannes. Linjat 2, 7, 17, 18, 33, 34, 35, 37, 38, 58, 82 eivät lakon aikana liikennöi. Lakko koskisi lisäksi osaa linjojen 5, 6, 8, 12, 28, 39, 45 ja 90 vuoroista.

Kuopiossa liikennöimättä jää linjojen vuorot 6X, 14, 19, 62-68 ja 83-86.

Jätehuolto

Lounais-Suomen jätehuollon lajitteluasemat ovat suljettuna lakon aikana.

Muut palvelut

Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin mukaan sen potilashoito voi ruuhkautua tiistaina 3. toukokuuta.

Espoon keskuksen asiointipiste palvelee, mutta todennäköisesti sen aukioloaikoja joudutaan supistamaan. Suljettuna ovat sähköisten asiointipalvelujen ja asiointipisteiden puhelin-, sähköposti- ja chat-palvelut. Espoon kaupungin mukaan lakolla voi olla suuria vaikutuksia hyvinvointi- ja terveyspalveluihin. Poikkeuksista on tietoa kaupungin verkkosivuilla. Myös Esbo Arbiksen toimintaan lakko vaikuttaa.

Vantaalla kunta-alan lakolla on suuria vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kaupungin verkkosivuilla on lueteltu kaikki normaalisti toimivat palvelut. Vantaan aikuisopiston, Vantaan kuvataidekoulun ja Vantaan musiikkiopiston opetus sekä liikunnan ja kulttuurin ohjattu toiminta saattaa keskeytyä. Lisäksi Vantaa-infot ja kaupungin puhelinpalvelut sulkeutuvat lakon ajaksi.

Kauniaisissa kansalaisopisto tiedottaa erikseen opiskelijoille, joiden kurssit ovat tauolla. Villa Bredan lounasravintola on suljettu.

Oulussa osa erityisryhmien työ- ja päivätoiminnan yksiköistä on suljettuna lakon vuoksi. Oulun kaupungin mukaan ikäihmisten päivätoiminta, Tuiran senioritoiminta ja Aino-neuvonnan asioimispiste suljetaan lakon ajaksi. Oulu10-asiointipisteet ovat suljettuina.

Jyväskylässä kuntouttavan päivätoiminnan yksiköistä joudutaan kaupungin verkkosivujen mukaan sulkemaan Vaajakoski ja Korpilahti. Lähitalot Piippurannan Klubi Kankaalla ja Kortteli Klubi keskustassa ovat kaupungin mukaan suljetut lakon ajan. Kassapalvelut ja joukkoliikenteen Linkki-palvelupiste ovat suljettuina lakon ajan. Tähystystutkimukset joudutaan keskeyttämään lakon ajaksi.

Kuopiossa Musiikkikeskuksella joudutaan kaupungin mukaan todennäköisesti sulkemaan lippukassa. Kuopion kaupunginteatterilla voidaan joutua perumaan joitakin teatteriesityksiä. Myös suuhygienistien vastaanottoaikoja joudutaan perumaan. Kuopiossa vammaispalveluiden päivä- ja työtoiminnan yksitöt ovat suljettuina lakon ajan.

Lue myös:

Ensi tiistaina alkaa 81 000 työntekijän lakko – tätä se tarkoittaa pienten lasten ja koululaisten perheille

Lakko sulkee Turun koulut ja kirjastot, päiväkodeista suurin osa kiinni – Katso kaikki tiistaina alkavan lakon vaikutukset tästä jutusta

Kunta-alan lakko alkaa Oulussa – vaikuttaa laajasti kaupungin tarjoamiin palveluihin

Kunta-alan lakko sekoittaa etenkin lapsiperheiden arjen Tampereella – vaikutuksia myös bussivuoroihin ja kirjastoihin

Kunta-alan lakko sulkee lähes kaikki Rovaniemen peruskoulut ja lukiot: "Emme voi tarjota turvallista ja toimivaa opetusta"

Kouluja ja päiväkoteja kiinni tiistaista alkaen Jyväskylässä – kunta-alan lakko toteutuu

Kuopio tarjoaa päivähoitoa lakon aikana ensisijaisesti suojelutyötä tekeville – lain mukaan rajausta ei saisi tehdä, kaupunki vetoaa poikkeustilanteeseen

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto valitsi maanantaina Pirkanmaan hyvinvointialuejohtajaksi Marina Erholan Päijät-Hämeestä.

Hyvinvointialuejohtajalle maksetaan 17 500 euron kokonaispalkkaa.

Erhola valittiin myös Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi viikko sitten. Hän kertoi silloin, ettei ota virkaa vastaan ennen kuin Pirkanmaan päätös on tiedossa.

Erhola sanoi Ylelle kertovansa tiistaina aamulla, kumpaan tehtävään päätyy. Hän on kiitollinen luottamuksesta. Hän kertoo aikovansa nukkua yön yli ja kertovansa ratkaisunsa tiistaina.

– Olen kiitollinen ja nöyrä luottamuksen edessä. Olen vähän hämmentynyt, kun tulin Päijät-Hämeeseen valittua. Tässä on pohdinnan paikka, Erhola sanoo.

Pirkanmaa on myös tuttu alue

Pirkanmaa on Erholan mukaan alueena vetovoimainen ja tehtävä kiinnostava. Hän on asunut Pirkanmaalla aiemmin viisi vuotta. Yksi Erholan neljästä lapsesta asuu Pirkanmaalla. Erhola on Päijät-Hämeestä kotoisin.

– Isä opetti, että ennen vaikeita päätöksiä pitää nukkua yksi tai kaksi yötä. Huomenna palaan tähän virka-ajan loppuun mennessä, Erhola kertoi maanantaina.

Erhola hoitaa tällä hetkellä Päijät-Hämeen virkaa määräaikaisesti, ja hän on toiminut aiemmin Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimitusjohtajana. Erhola on koulutukseltaan lääketieteen tohtori.

Loppusuoralle pääsivät hakijoista Marina Erhola, Kari Hakari ja Taru Kuosmanen. Hakari on sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö ja Kuosmanen Tampereen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueenjohtaja.

Pirkanmaan hyvinvointialue tuottaa 2,3 miljardilla eurolla sote- ja pelastuspalvelut yli puolelle miljoonalle ihmiselle. Työntekijöitä on yli 19 000.

Pirkanmaa on Suomen suurin hyvinvointialue, koska Helsinki järjestää omat palvelut.

Lue lisää:

Marina Erhola valittiin kahteen maakuntaan hyvinvointialuejohtajaksi: Nukkuu yön yli ja kertoo aamulla ratkaisunsa

Tampere parantaa jääkiekon MM-kisojen virallisen kisakadun turvallisuutta. Kisakatuna toimii kävelykaduksi muutettava Tampereen Tuomiokirkonkatu Hämeenkadulta uudelle areenalle.

Suuria väkijoukkoja keräävien tapahtumien turvallisuus nousi jälleen esiin Helsingissä vappuna tapahtuneen onnettomuuden takia. Kolme ihmistä loukkaantui vappuaatona, kun kuljettaja kaahasi Helsingin keskustassa vapunjuhlijoiden keskellä.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Perttu Mukkala kertoo, että tämäntyyppisiä tilanteita varten on etsitty turvallisuusratkaisuja jo muutamia vuosia. Mukkala viittaa Ranskassa joitain vuosia takaperin tapahtuneisiin hyökkäyksiin, joissa hyökkääjät ajoivat ajoneuvolla väkijoukkoon.

Esimerkiksi Nizzassa kymmeniä ihmisiä kuoli ja kymmeniä loukkaantui, kun kuorma-auto ajoi väkijoukkoon jalkakäytävällä.

– Siitä lähtien näitä on lähes joka kerta pohdittu, kun tapahtumaa järjestetään, Mukkala sanoo.

Esimerkiksi Tampereella sekä itsenäisyyspäivän ilotulitusten tai vasta pidettyjen Tapparan kultajuhlien aikana keskustan kaduille oli pysäköity rekkoja teiden sulkemiseksi.

Kisakatua on vaikea suojata täysin

Johtava palotarkastaja Perttu Mukkala sanoo, että Tuomiokirkonkadun suojaaminen on haastavaa.

– Se toimii koko kisojen ajan, ja vaikka se on kävelykatu, se toimii huoltoreittinä ja pelastustienä.

Tämän vuoksi Tuomiokirkonkatua ei voi kokonaan sulkea ajoneuvoilta kisojen ajaksi. Pelastuslaitos, poliisi ja Tampereen kaupunki ovat keskustelleet mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista.

– Jonkinnäköistä järjestelmää siihen tulee, että ajaminen katua pitkin ei olisi niin helppoa, Mukkala sanoo.

Lopullista päätöstä käytännön ratkaisusta ei ole vielä tehty.

Tampereella ja Helsingissä pelattavat MM-kisat alkavat 13. toukokuuta. Tampereen areenan edusta suljetaan pelipäivinä kadusta nousevilla ajoesteillä.

Lue lisää:

Katso ennen ja jälkeen -kuvat: näin kesä ja jääkiekko muuttavat Tampereen keskustaa – yhdestä kohteesta halutaan Instagram-hitti

Poliisilta uusia tietoja Pohjoisesplanadin kaahailusta: törmäilyä ei epäillä tahalliseksi, autossa oli kyydissä nainenTämän tiedämme nyt Pohjoisesplanadin kaahailusta: Epäilty on 33-vuotias mies, häntä yritettiin pysäyttää jo Pohjoisrannassa

Helsingin poliisi vappujuhlinnan keskellä sattuneesta onnettomuudesta: Ei viitteitä siitä, että olisi yritetty ajaa tahallaan ihmisten päälle

Yle järjestää Hyvin sanottu -festivaalin yhteistyössä Erätauko-säätiön ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Tapahtumassa on mahdollisuus osallistua luottamuksellisiin keskusteluihin tai liittyä spontaanisti pop-up-keskusteluihin. Julkisia keskusteluja voi myös pelkästään kuunnella.

Osa niistä nähdään Ylen kanavilla, mutta luottamukselliset pysyvät vain keskustelijoiden välisinä.

Hämeenlinnan festivaalin tarkoituksena edistää positiivista keskustelukulttuuria ja rohkaista suomalaisia mukaan keskusteluun.

– Kun olin lapsi, äitini tapasi aina sanoa, että puhumalla asiat selviää. Siinä on vinha perä. Rakentava keskustelu auttaa meitä ymmärtämään toinen toisiamme – ei välttämättä hyväksymään, mutta ymmärtämään erilaisia näkökulmia ja ajatuksia. Hyvin sanottu -festivaali tarjoaa tähän hienon mahdollisuuden, sanoo tapahtumaa yhdessä Milla Madetojan kanssa juontava Jussi-Pekka Rantanen.

Syys-lokakuun vaihteessa Verkatehtaalla järjestettävä festivaali on kaksipäiväinen. Samaan aikaan Hämeenlinnan festivaalin kanssa järjestetään pienempiä tapahtumia Oulussa, Tampereella ja Kuhmossa.

Hyvin sanottu – Bra sagt on Ylen ja Erätauko-säätiön viisivuotinen hanke, jolla pyritään vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Samalla halutaan vahvistaa luottamusta ja ymmärrystä toisia kohtaan.

Räppäri Milan Jaff on tuomittu Pirkanmaan käräjäoikeudessa huhtikuun lopussa pahoinpitelystä ja näpistelystä. Oikeus hylkäsi toisen pahoinpitelysyytteen.

Jaff on ollut paljon otsikoissa, koska hänet on vangittu murhan yrityksestä epäiltynä maaliskuun lopussa. Katujengien epäillään ampuneen toisiaan kohti, mikä on harvinaista Suomessa.

Hänet tuomittiin maaliskuussa myös yli vuoden ehdottomaan vankeustuomioon törkeästä pahoipitelystä. Hän potki toista miestä päähän kotibileissä Kotkassa.

Tammikuun 2020 tapahtumia

Pirkanmaalla pahoinpitelytuomio tuli tammikuun 2020 tapahtumista. Tuntematon mies kaatoi uhrin maahan, jonka jälkeen Milan Jaff potki oikeuden mukaan uhria päähän.

Uhrille oli tullut päähän kohdistuneista potkuista mustelmia ja verinaarmu otsaan. Hänellä oli ollut kipuja ja päänsärkyä pari viikkoa. Myös kyljessä oli ollut kipuja.

Tilanteen jälkeen uhrin lompakko oli kadonnut, ja hän oli nähnyt seuraavana päivänä Jaffin esittelevän lompakkoaan sosiaalisen median videossa.

Toinen syyte hylättiin, koska pahoinpitelijästä ei ollut näyttöä. Hän kiisti kaikki syytteet PIrkanmaan käräjäoikeudessa.

Jaff tuomittiin teoista 60 päivän ehdolliseen vankeuteen.

Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.

Jaffin pitää korvata uhrin oikeudenkäyntikulut 2 944 euroa ja kivusta ja särystä 200 euroa.

Tuomio ei ole lainvoimainen eli siitä voi valittaa hovioikeuteen.

Lue lisää:

Räppäri Milan Jaffille yli vuoden ehdoton vankeustuomio törkeästä pahoinpitelystä – potki toista miestä päähän kotibileissä Kotkassa

Räppäri Milan Jaff vangittiin murhan yrityksestä epäiltynä – katujengien epäillään ampuneen toisiaan kohti

Katujengien vihanpidossa uusi vakava rikosepäily: 24-vuotiasta miestä epäillään murhan yrityksestä

Valveilla ollessa yli kahdeksan tunnin päivittäinen istuminen, loikoilu ja makaaminen aiheuttavat noin 1,5 miljardin euron vuotuiset kustannukset Suomessa. Asia selviää Tampereella toimivan UKK-instituutin koordinoimasta tuoreesta tutkimuksesta.

– Suurin yksittäinen paikallaanolon kustannus syntyy työkyvyttömyyseläkkeiden muodostamasta tuottavuuden menetyksistä. Sen kustannus on lähes 700 miljoonaa euroa vuodessa, kertoo UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu tiedotteessa.

Jos lasketaan yhteen liian vähäinen liikkuminen ja runsas paikallaanolo niin vuosittaiset kustannukset yhteiskunnalle nousevat jo 4,7 miljardiin vuosittain. Näissä laskelmissa on huomioitu esimerkiksi kroonisista kansansairauksista aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset, sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet.

Tyypin 2 diabetes suurin kustannusten aiheuttaja

Kroonisista kansansairauksista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on tyypin 2 diabetes. Se on yhteydessä peräti kolmeen neljäsosaan paikallaolon ja lähes puoleen liikkumattomuuden terveydenhuollolle aiheuttamista kustannuksista.

– Vuositasolla tyypin 2 diabetes aiheuttaa reilun miljardin euron kustannukset paikallaanolosta ja noin 390 miljoonan euroa liikkumattomuudesta, summaa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

Väestön ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun seurauksena kustannukset nousevat vuosittain. Hiljattain julkaistussa UKK-instituutin tutkimuksessa havaittiin, että jo päivittäisen istumisajan vähentäminen vaikutti edullisesti tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin jo kolmen kuukauden ajanjaksolla. Jo vajaan tunnin lyhyempi päivittäinen istumisaika ja kevyen liikuskelun lisääminen voi auttaa sairauksien ehkäisyssä.

UKK-instituutti on tehnyt tutkimuksen yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin sekä Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen kanssa.

Tutkimuksessa on hyödynnetty erilaisia suomalaisia rekistereitä, jotka löytyy tietoa muun muassa terveyspalveluiden käytöstä, ennenaikaisista eläkkeistä sekä sairauspoissaoloista.

Voit keskustella aiheesta 04.05.2022 kello 23.00 saakka.

Lue lisää:

Kerrostalossa asuvat liikkuvat enemmän kuin omakotiasujat – myös julkisen liikenteen vaihtovälit ohjaavat meitä liikkumaan enemmän

Liikuntalääketieteen ylilääkäri pelkää, että vähän liikkuvat ovat laiskistuneet lisää korona-aikana – laaja tutkimus mittaa suomalaisten kuntoa

UKK-instituutin johtaja on huolissaan liikuntapudokkaista, vaikka ymmärtääkin hallituksen suunnitelmia – lasten ja nuorten tutkimuksesta hälyttäviä tuloksia

Yhä useammassa suomalaiskaupungissa on mahdollista napata kaupunkipyörä osaksi matkaansa. Yli sadan kaupunkipyörän järjestelmiä on jo kahdeksassa eri kaupungissa.

Tamperelaisen Marika Räihän matka taittuu kotikaupungissa omalla pyörällä kelillä kuin kelillä. Kauemmaksi hän suuntaa junalla, määränpäässä hän käyttää hyväkseen lainattavia pyöriä.

– Helsingissä otan kaupunkipyörän aina kun ne ovat käytössä. Vaasassa otan hotellilta lainapyörän, jolla voin jatkaa matkaa. Kuljetan pyörää joskus myös junassa, mikä helpottaa jatkoyhteyksiä, Räihä kuvailee.

Jo 18-vuotiaana oman auton saanut Räihä tunnustaa, että identiteetin muutos autoilijasta pyöräilijäksi ei ollut helppo.

– Auto on ehkä semmoinen turva, että sillä pääsee aina, tulee mitä tahansa. Sitä itsekin mietti, että mitäs sitten, kun ei voikaan yhtäkkiä vaan hypätä siihen autoon ja lähteä jonnekin, mutta voinhan mä nytkin!

Räihä on myös harjaantunut käyttämään puhelimen karttasovelluksia ja julkisen liikenteen reittejä yhdistettynä pyörä- tai kävelyreitteihin.

Liikenneketjuihin toivotaan vielä parannusta

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin viime vuonna teettämä kyselytutkimus paljastaa kansalaisten tyytyväisyyden liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin. Heikoimman arvion sai juurikin eri kulkutapojen yhteentoimivuus. Noin viidennes kyselyyn vastanneista on tyytymättömiä mahdollisuuksiin yhdistää eri kulkutapoja.

Kaupunkipyörät ovat tuomassa tarpeellisen lisän matkaketjuihin. Monessa kaupungissa kaupunkipyöräjärjestelmiä on uudistettu, ja tulevaisuuden visiot ovat ruusuisia. Esimerkiksi Turkuun on tulossa touko-kesäkuun vaihteessa 700 uutta pyörää ja Ouluun saapuu tänä keväänä 500 sähköpyörää.

Tampereella otettiin viime kesänä kaupunkipyöräjärjestelmä käyttöön kesken kauden, ja tätä kesää pidetään pyöräjärjestelmän ensimmäisenä todellisena starttina. Järjestelmää on laajennettu viime kesän keskusta-alueesta palvelemaan kaupunkia laajemmin.

700 kaupunkipyörää levittäytyy 95:lle kaupunkipyöräasemalle Härmälään, Nekalaan, Kauppiin, Kalevaan, Muotialaan, Turtolaan ja Hallilan kautta aina Hervantaan saakka.

Lähtö kauteen on ollut vauhdikas, ja toukokuun alkuun mennessä on jo ylitetty viime kesän käyttäjämäärät.

– Rekisteröityneitä käyttäjiä on lähes 2 000, joista 900 on ostanut käyttöoikeuden koko kaudeksi. Käyttöoikeuden ostaneita on jo kaikkiaan 1 450, kertoo liikennesuunnittelija Jukka Uusitalo.

Tavoitteena on päästä asukaslukuun suhteutettuna samoihin lukuihin kuin Helsingissä ja Espoossa. Uusitalo olisi tyytyväinen viisinumeroisiin lukuihin, ja päätavoite on 20 000 rekisteröitynyttä käyttäjää.

– Pääkaupunkiseudun järjestelmät toimivat kansainvälisillä mittareilla erittäin hyvin, elleivät peräti ole maailman parhaita. Tavoitteet ovat asetettu todella kunnianhimoisesti.

Tampereella visioidaan, että lopputilanteessa koko kantakaupungin alue olisi katettu pyöräasemilla, ja järjestelmä leviäisi myös kaupungin länsiosiin ja vielä paremmin etelään. Uusitalon mielestä julkinen liikenne ja niitä tukeva kaupunkipyöräjärjestelmä pitäisi olla niin helppo, että siitä tulee kulkijalle itsestään selvä valinta.

– Se on lopulta meidän poliittinen päätöksentekomme, joka sen linjaa. Mutta jos ja kun tämä järjestelmä lähtee lentoon tällä pyöräasemamäärällä, niin sitten meillä on perusteet laajentaa kaupunkipyöräjärjestelmä muuallekin.

Auton polkupyörään vaihtanut Marika Räihä käyttää pyöräilyä ennen kaikkea osana liikennettä, mutta huviajeluakin kaupunkipyörillä tulee harrastettua etenkin turistina.

– Ne ovat tosi helppokäyttöisiä ja helpottavat liikkumista. Pyörän selästä näkee enemmän ja pääsee nopeammin ja näppärämmin liikenteeseen kuin jalankulkijana.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida keskiviikkoon 4.5. kello 23:een asti.

Tampereen Vuoreksessa maanantaina iltapäivällä syttyneen tulipalon syttymissyyn selvittäminen kestää poliisin arvion mukaan reilun viikon verran. Hupakankorvenkadulla sijaitsevassa kaksikerroksisessa luhtitalossa on kymmenen asuntoa.

Tutkinnanjohtaja Tommi Juvonen Sisä-Suomen poliisista vahvistaa, että palo sai alkunsa ensimmäisen kerroksen asunnon parvekkeelta. Poliisin tietoon ei ole tullut, että kukaan olisi loukkaantunut tulipalossa.

– Tämä on tietenkin hyvä uutinen, toteaa Juvonen.

Juvonen arvelee, että palosyyntutkinta kestää arviolta ensi viikon puoliväliin asti.

Tulipalon sammutustyöt kestivät yöhön asti. Pirkanmaan pelastuslaitokselta kerrottiin tiistaiaamuna, että pelastuslaitos sai noin kahden aikoihin yöllä viimeiset savukiehkurat sammutettua. Palanut rakennus luovutettiin taloyhtiön isännöitsijän hallintaan tiistaina.

Pelastuslaitokselta arvioidaan tulipalon tehneen rakennukselle niin pahat tuhot, että rakennus joudutaan todennäköisesti rakentamaan kokonaan uudestaan.

Lue lisää:

Vuoreksen tulipalon sammuttaminen kesti yöhön asti

Rivitalo kärsi pahoista palovahingoista Tampereen Vuoreksessa, asukkaat ja lemmikit evakuoitu – Yle seurasi suorana

Nyt pitää nukkua yön yli.

Päijät-Hämeen väliaikainen hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola oli maanantaina vaikea päätöksen edessä.

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto valitsi hänet maanantaina Pirkanmaan hyvinvointialuejohtajaksi.

Hyvinvointialuejohtajalle maksetaan 17 500 euron kokonaispalkkaa. Tehtävä on ihan uusi sote-uudistuksen jälkeen. Alaisia on noin 19 000 ja budjetti valtavat 2,3 miljardia euroa.

Pirkanmaa on Suomen suurin hyvinvointialue, koska Helsinki järjestää omat palvelut.

Vain viikko sitten Erhola valittiin myös Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi. Hän kertoi silloin, ettei ota virkaa vastaan ennen kuin Pirkanmaan päätös on tiedossa. Päijät-Hämeen tehtävän palkkaa ei ole määritelty vielä, mutta se on arviolta noin 15 000 euroa.

Tiistaina Erhola kertoi valitsevansa kahdesta maakunnasta Pirkanmaan. Erhola kertoo Ylelle päätöksen olleen uransa vaikein.

– Olen hyvin kiitollinen, että olen saanut olla mukana Päijät-Soten muutosmatkalla ja rakentamassa Päijät-Hämeen hyvinvointialuetta. Valinta kahden tehtävän välillä oli hyvin vaikea ja haikea, mutta ammatillisesti koen olevani omimmillani Pirkanmaan tarjoaman muutoshaasteen edessä. Perheemme koti jää kuitenkin Lahteen, Erhola kertoo.

Miksi valinta oli vaikea?

Erhola tuli alun perin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän johtajaksi 2019. Hän toteaa johtaneensa maakunnan sotepuolta suurten ja välttämättömien muutosten läpi. Nyt muutostyö on niin pitkällä, että on hyvä aika lähteä, Erhola uskoo.

– Nyt koen, että on hyvä vaihe siirtyä seuraavaan haasteeseen ja täällä jonkun toisen ottaa uusi hyvinvointialue johtoonsa. Siirtymävaihe pyritään ajoittamaan niin, että hyvinvointialueen keskeiset kokonaisuudet, kuten strategiatyö, saadaan täällä aluevaltuuston kanssa hyvään vaiheeseen, Erhola sanoo tiedotteessa.

Erhola sanoi Ylelle maanantaina kertovansa tiistaina, kumpaan tehtävään päätyy. Hän ei valinnut suoralta Pirkanmaata, koska Päijät-Hämeeseen liittyy sukujuuria, ja hän on ollut siellä nostamassa aluetta taloudellisesta kriisistä ylös. Tunneside on siksi vahva.

– Isä opetti, että ennen vaikeita päätöksiä pitää nukkua yksi tai kaksi yötä. Huomenna palaan tähän virka-ajan loppuun mennessä, Erhola kertoi maanantaina.

Hän oli kiitollinen luottamuksesta ja siitä, että pääsi valitsemaan kahdesta mahtavasta työstä.

– Olen kiitollinen ja nöyrä luottamuksen edessä.

Päijät-Häme joutuu etsimään uuden johtajan

Pirkanmaa on Erholan mukaan alueena vetovoimainen ja tehtävä kiinnostava. Hän on asunut Pirkanmaalla aiemmin viisi vuotta. Yksi Erholan neljästä lapsesta asuu Pirkanmaalla. Erhola on Päijät-Hämeestä kotoisin.

Kun Päijät-Hämeen aluevaltuusto valitsi Erholan hyvinvointialuejohtajaksi viime viikolla, hänelle ei valittu varahenkilöä. Viran haku avataan uudelleen.

Uudessa haussa huomioidaan myös hyvinvointialuejohtajan virkaa ensimmäisellä kierroksella hakeneet.

– Kutsun aluehallituksen kokoon ensi maanantaina ja sovimme jatkosta. Toivon nopeaa etenemistä rekrytointiprosessissa, jotta Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valmistelu etenee aikataulussa, toteaa Päijät-Hämeen aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen tiedotteessa.

Erhola hoitaa tällä hetkellä Päijät-Hämeen virkaa määräaikaisesti. Hän on koulutukseltaan lääketieteen tohtori.

Lue lisää:

Marina Erhola valittiin kahteen maakuntaan hyvinvointialuejohtajaksi: Nukkuu yön yli ja kertoo aamulla ratkaisunsaLue lisää:

Marina Erhola valittiin Pirkanmaan uudeksi hyvinvointialuejohtajaksi: tienaa yli 17 000 euroa kuussa ja 19 000 alaista

Marina Erhola valittiin Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi – Pirkanmaan päätös ratkaisee, ottaako hän työn vastaan

Marina Erhola valittiin kahteen maakuntaan hyvinvointialuejohtajaksi: Nukkuu yön yli ja kertoo aamulla ratkaisunsa

Juttua korjattu 3.5.2022 klo 15.00: Erhola aloitti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajana 2019, ei 2017, kuten jutussa aiemmin väitettiin.

Hämeenkyröstä Miharin alueelta on löytynyt yli sata metriä paksu pohjavesikerros.

Pohjavesikerros löytyi Mahnalanharjun, Miharin ja Ketunkivenkankaan pohjavesialueiden geologisen rakenneselvityksen yhteydessä. Alueella tehty selvitys auttaa vedenhankinnassa sekä pohjaveden suojelussa.

Miharin alue on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Mahnalanharju ja Ketunkivenkangas ovat puolestaan vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita.

Alueilla tehtiin myös maastokartoituksia, uusia painovoimamittauksia, maatutkaluotauksia sekä maaperäkairauksia. Tutkimusta tehtiin viime ja tämän vuoden aikana.

Osa laajaa harjujaksoa

Tutkimuksessa mukana olleet pohjavesialueet kuuluvat laajaan aina Salpausseliltä alkavaan ja Hämeenkyröön saakka kulkevaan harjujaksoon. Ketunkivenkankaan ja Ylöjärvenharjun pohjavesialueita erottaa kallioalue, jolla saattaa olla vaikutusta veden kulkeutumiseen pohjavesialueiden välillä.

Miharin alueella kallionpinnan korkeusvaihtelu on suurta. Korkeustaso vaihtelee 40 metristä merenpinnan alapuolella aina 170 metriin merenpinnan yläpuolella. Pohjaveden korkeustaso vaihtelee alueella aina 60 metristä 158 metriin merenpinnan yläpuolella.

Kallionpinnan taso on matalimmillaan Miharinlammen koillispuolella, Lemmakkalanjärven itäpuolella ja Turkin alueen itäosassa ja näillä kohdin myös pohjavesikerroksen paksuus on suurin, paksuimmillaan yli 100 metriä.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan ely-keskuksen, Hämeenkyrön kunnan, Nokian Vesi Oy:n ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa.

Sote-uudistuksen jälkeen valittavien uusien hyvinvointialueiden johtajien palkat ovat puhuttaneet julkisuudessa.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajaksi valitulle Ilkka Luomalle maksetaan tehtävän hoidosta 17 400 euroa kuukaudessa.

Maanantaina Pirkanmaan aluevaltuusto päätti hyvinvointialuejohtajan palkaksi 17 500 euroa. Vuosiansio lomapalkan kanssa on 218 750 euroa.

Lääketieteen tohtori Marina Erhola valittiin sekä Pirkanmaan että Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi, mutta hän kertoi tiistaina iltapäivällä ottavansa Pirkanmaan paikan vastaan.

Yli 17 000 euron kuukausipalkka on enemmän kuin esimerkiksi Tampereen pormestarilla ja pääministerillä.

Tampereen pormestarin palkka on 14 625 euroa kuussa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) puolestaan tienasi vuonna 2020 noin 16 860 euroa kuukaudessa.

Presidentti Sauli Niinistön palkkio on 126 000 euroa vuodessa, mutta tästä ei makseta veroa.

Hoivayhtiöissä palkat moninkertaiset

Satakunnan hyvinvointialuejohtajaksi valittu sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila ihmetteli aiemmin Ylelle johtajien palkoista noussutta keskustelua. Varhilan kuukausipalkka on arviolta14 000–15 500 euron välillä.

– Olen ihmetellyt sitä. Kyse on ison kokonaisuuden johtajista, joilla on äärettömän suuri vastuu. Jos näitä palkkoja verrataan yksityisen sektorin vastaaviin, palkkataso on ehkä kolmannes. On mielenkiintoista ajattelua, että julkisella puolella ei palkita vastuusta, hän kertoi aiemmin.

Yksityisellä hoivasektorilla palkat ovat todellakin kovemmat.

Terveystalon toimitusjohtajan kiinteä palkitseminen koostuu kuukausipalkasta ja verotettavista luontoiseduista. Toimitusjohtaja Ville Iho sai viime vuonna yhteensä 640 000 euroa, Terveystalo kertoo sivuillaan.

PIhlajalinnan toimitusjohtajan Joni Aaltosen palkka ja muut verotettavat etuudet olivat viime vuonna 404 765 euroa, selviää Pihlajalinnan palkitsemisraportista.

Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää sai vuoden 2020 vuosikertomuksen mukaan peruspalkkaa 400 000 euroa ja tulospalkkiota saman verran, eli ansiot olivat 800 000 euroa.

Valtionyhtiöissä ja Nokiassa palkat eri luokkaa

Alkon toimitusjohtaja Leena Laitinen tienasi yhtiöstä viime vuonna 488 034 euroa. Kokonaispalkka luontaisetuineen oli 347 792 euroa, kertoi Kauppalehti.

Valtionyhtiöistä eniten kritiikkiä on herättänyt perinteisesti Postin pääjohtajan palkka.

Postin entinen toimitusjohtaja Heikki Malinen kertoi pari vuotta sitten luopuvansa kahden kuukauden palkasta, kun hänen noin 82 000 euron kuukausiansiosta palkkioineen nousi kohu. Hänen seuraajansa Turkka Kuusiston kiinteä palkka on 40 500 euroa kuukaudessa, selviää Postin sivuilta. Siihen voi tulla kannustinpalkkioita lisäksi.

Hyvinvointialuejohtajalla on poikkeuksellisen paljon alaisia. Pirkanmaalla heitä on 19 000 ja budjetti on 2,3 miljardia euroa. Vastuu on siis erittäin suuri.

Muissa kuin valtionyhtiöissä palkkahaitari on vielä suurempi. Nokian toimitusjohtajan vuotuinen peruspalkka on 1,3 miljoonaa euroa. Siihen tulee vielä kannustinpalkkiot päälle.

Lue lisää:

Kaksi tosi kovapalkkaista ja haastavaa työtä oli tarjolla: Marina Erhola nukkui yön yli ja valitsi Pirkanmaan

Kaisu Leinonen nyki tiistaina turhaan Tampereen pääkirjaston ovenkahvaa. Ovi pysyi suljettuna, sillä kirjasto on lakon vuoksi kiinni.

– Tämä tuli yllätyksenä. En ollut lukenut, että kirjastokin olisi menossa kiinni.

Lukiolaisena Leinonen on perillä lakon vaikutuksista koulutyöhön, mutta arjen sekoittuminen isomminkin ihmetyttää. Koronavuodet ovat onneksi totuttaneet yllätyksiin.

Samaa sanoo lastensa Niilon ja Joelin kanssa liikkeellä ollut Aino Soininen.

– Korona on opettanut varautumaan. Alkaa olla uusi normaali, että koskaan ei voi olla varma, onnistuvatko sovitut asiat.

Soinisen perheen arki muuttui lakon seurauksena hieman, mutta ei varsinaisesti hankaloitunut. Päiväkodin sijasta esikoinen Niilo on nyt kotona äidin ja vauvan kanssa.

– Hänellehän tämä on samalla myös vähän niin kuin loma. Tiedossa saattaa olla myös aikaa mummojen kanssa, Aino Soininen sanoo.

Korona-arki ei vienyt lakolta terää

Jotta lakko olisi tehokas, sen pitäisi vaikuttaa ihmisten arkeen huomattavasti. Koronavuosien jälkeen kansa on tottunut etätöihin ja siihen, ettei joka paikkaan pääse. Sosiologian emeritusprofessori Harri Melin Tampereen yliopistolta ei silti usko, että korona olisi vienyt lakkoilulta terän.

– Ei lakon vaikutus sinällään ole muuttunut mihinkään. Jos bussi ei kulje, bussi ei kulje. Jos lapsia ei voi viedä päiväkotiin, lapsia ei voi viedä päiväkotiin. Lakosta syntyvä haitta kohdistuu kuitenkin ennen kaikkea työnantajaan, ja sen vaikutukset tuntuvat pitkään lakon jälkeenkin.

Mikä ylipäätään voisi viedä tehoja lakolta? Ainakin yleisen mielipiteen kääntyminen. Kansan tuella on vaikutusta lakon tavoitteiden onnistumiseen, ja lakkoilu on paitsi työ- myös viestintätaistelua.

– Julkisella mielipiteellä on merkittävä vaikutus lakon oikeutukseen ja siihen, millä tavalla työtaisteluihin nyt ja vastaisuudessa suhtaudutaan. Nyt etenkin terveydenhuoltoalan suhteen kansalaisten suuri enemmistö on sitä mieltä, että lakko on täysin oikeutettu. Jos mielipide kääntyisi laajalti lakkoja vastaan ja kansa tuomitsisi lakkoilun, se vaikuttaisi työmarkkina-asetelmaan merkittävällä tavalla.

Lakkoja osaa jo odottaa

Tamperelainen Brita Alm ei tunnu hätkähtävän, vaikka Pyynikin uimahallille tulikin hukkareissu.

– Eikös lakot ole melkein jokakeväinen juttu. Kyllähän sen tietää, että jossain vaiheessa niitä tulee. Nyt olin tosin katsonut, että vain päiväkodit, kirjastot ja koulut ovat kiinni.

Rakkaaseen vesijuoksuharrastukseen tulee lakon vuoksi viikon tauko, mutta Alm on keksinyt jo korvaavaa tekemistä.

– Lähden reppuni kanssa kotiin. Illalla sitten jumppaan ja menen lenkkisaunaan.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida keskiviikkoon kello 23:een asti.

Lue myös:

Kunta-alan laaja lakko on sekoittanut arkea eri puolilla Suomea – osa ihmisistä osasi varautua, osa yllättyi

Poliisihallitus varoittaa ihmisiä, että jääkiekon MM-kisoissa voi olla laitonta ulkomaista rahapelimarkkinointia.

Arpajaislain vastaista rahapelimarkkinointia on Poliisihallituksen mukaan tavattu useissa eri yleisötapahtumissa aikaisemminkin.

Tämä on näkynyt niin logobrändättyjen ilmaistuotteiden jakamisena, somekampanjointina kuin mainosteipattujen autojen muodossa.

– Rahapelien markkinointi on näkyvintä verkossa, mutta etenkin suurten yleisötapahtumien aikaan rahapeliyhtiöt pyrkivät saamaan näkyvyyttä myös muilla markkinointitavoilla. Vastaan on tullut muun muassa tapaus, jossa saunarekka oli teipattu näyttävästi rahapeliyhtiön logoilla. Markkinointitoimissa usein vain mielikuvitus on ollut rajana, ylitarkastaja Juhani Ala-Kurikka Poliisihallituksen arpajaishallinnosta toteaa tiedotteessa.

Jääkiekon MM-kisat järjestetään 13.-29. toukokuuta Tampereella ja Helsingissä. Poliisihallitus kertoo pyrkivänsä ehkäisemään rahapelien laitonta markkinointia jääkiekon MM-kisoissa.

Poliisihallitus on lähettänyt useille kymmenille tapahtumaan osallistuville tahoille kirjeen koskien rahapelien markkinointia.

Tapahtumaan osallistuvia tahoja onkin ohjattu esimerkiksi varmistamaan, ettei markkinointipaikkoja myönnetä ulkomaisille rahapeliyhtiöille, eikä näiden markkinointimateriaaleja muutoinkaan jaeta tapahtuma-alueilla.

Vain Veikkaus saa Suomessa mainostaa rahapelejä

Ylitarkastaja Juhani Ala-Kurikka sanoo, että rahapelaaminen aiheuttaa merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.

Suomessa rahapelien kulutus on kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla.

Suomessa rahapelien markkinointia saa harjoittaa ainoastaan Veikkaus Oy arpajaislaissa säädetyin rajoituksin. Muiden toimijoiden markkinointi on arpajaislain nojalla kokonaan kiellettyä silloin, kun se on suunnattu Suomeen ja Suomessa asuville kuluttajille. Suomessa järjestettävissä tapahtumissa toteutettava markkinointi on erityisen selkeästi suunnattu suomalaisille kuluttajille.

Poliisihallitus voi kieltää lainvastaisen rahapelitoiminnan ja markkinoinnin ja asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakon. Lisäksi vuoden 2022 alusta alkaen Poliisihallitus on voinut esittää markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä arpajaislain vastaisesta markkinoinnista.

Hoitopaikkojen ollessa lakon takia kiven alla, tarttuivat etenkin useat liikunta-alan toimijat ideaan lasten lakkoleireistä. Maksullisia leirejä lakon aikana järjestävät esimerkiksi Vantaalla Vantaan Voimisteluseura sekä koripalloseurat ToPo Helsingissä ja HoNsU Jyväskylässä.

Tampereella on lasten niin ikään mahdollista päästä lakkopäivien ajaksi liikunnallisten aktiviteettien pariin. Päivät kuluvat nopeasti esimerkiksi vauhdikkaan trikkauksen parissa.

Temppuilua hyvällä meiningillä

Tampereella akrobatia- ja trikkausopetusta tarjoavalla LegendTrick Gymillä riittää tiistaipäivänä vilskettä, kun eri-ikäiset pojat perehtyvät trikkauksen saloihin salin järjestämällä lakkoleirillä.

Erilaisia potkuja, voltteja ja kierteitä yhdistävä liikuntalaji on kuin sekoitus voimistelua ja taistelulajeja. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei siis puutu.

– Kyllähän täällä on hulinaa ja meininkiä. Mukana on tänään viisitoista 7–12-vuotiasta poikaa, eli kyllä tässä saa olla hereillä ja tarkkana koko päivän, naurahtaa LegendTrick Gymin toimitusjohtaja Vellu Saarela.

Yrityksen lakon ajaksi järjestämä trikkausleiri tarjoaa lapsille mahdollisuuden harjoitella lajin saloja tai tutustua kokonaan uuteen harrastukseen. Mukana leirillä on niin aktiivisia harrastajia, kuin aloittelevia kokeilijoita.

– Kaikille löydetään oman tasoista harjoitetta, ja jokainen onkin päässyt hyvin mukaan.

Lakkoleirillä lapset pääsevät paitsi harjoittelemaan trikkauksen saloja, myös liikkumaan ja pitämään hauskaa muiden kanssa. Aamut aloitetaan aamiaisella, ja päivällä tarjoillaan lämmin lounas. Iltapäivällä myös ulkoillaan.

– Myöhemmin tulossa on vielä leiriolympialaisia ja kaikennäköistä kisailua ja pelailua yhdessä. Ensimmäisinä päivinä on tärkeintä, että jengi tutustuu toisiinsa ja löytää kavereita, ja sen jälkeen hyvällä meiningillä treenataan, Saarela summaa.

Leirejä järjestetty lyhyellä varoitusajalla

Liikunnallista puuhaa on tarjolla myös Tampereen Lentolassa, jossa liikuntakeskus Hipan järjestämällä lakkoleirillä leikitään ennen kaikkea lasten ehdoilla.

– Leirin ohjelma rakentuu meillä pitkälti sen mukaan, mitä lapset oikeasti itse haluavat tehdä. Meillä on esimerkiksi parkouria, sirkusta ja akrobatiaa, eli liikutaan sisällä ja ulkona, kertoo liikuntakeskus Hipan yrittäjä Marika Hillberg.

Kuten LegendTrick Gymillä, myös Hipassa lakkoleiri saatiin järjestettyä nopealla aikataululla.

– Kyllä tässä on ollut niin lyhyt varoitusaika, että varmaan aika harva paikka lopulta pystyi nopeasti laittamaan esimerkiksi työvuoroja uusiksi. Meillä oli käytettävissä irtoresursseja niin, että saatiin onneksi vapun jälkeisenä maanantaina pyöräytettyä homma kasaan.

Liikuntakeskus Hipan järjestämällä lakkoleirillä mukana on 5–10-vuotiaita lapsia, ja lisääkin mahtuisi. Nopean aikataulun takia tieto leireistä ei välttämättä ole vielä tavoittanut kaikkia vanhempia.

Lapsille kivaa puuhaa ja vanhemmille työrauhaa

Myös lasten sisäleikkipuistoissa on nähty lakon tuomat mahdollisuudet. Esimerkiksi leikkipuistoketju Hoplop markkinoi vanhemmille mahdollisuutta tehdä etätöitä puiston tiloissa lasten leikkiessä.

Kaikille etätyö ei kuitenkaan ole vaihtoehto, ja monille vanhemmille lapsen vieminen lakkoleirille voi olla iso pelastus.

– Monelle tämä leiri on ollut äärettömän hyvä asia. Kaikilla kun ei ole sitä tukiverkostoa, kuten mummulaa tai muuta hoitopaikkaa, johon lapsen voisi töiden ajaksi viedä, Hillberg pohtii.

Myös trikkausleirin järjestäjille on satanut vanhempien suunnalta kiitosta.

– Todella huikea vastaanotto on ollut, ja paljon tullut viestejä, että aivan nappiveto, ja uskomatonta että pystytte näin nopeasti reagoimaan, kertoo Vellu Saarela.

Lakkoleirejä ovat toki hyödyntäneet myös kotona työskentelevät vanhemmat.

– Eräs etätöitä tekevä äiti mietti, että on lapsillekin mukavampaa päästä päiväksi liikkumaan ja leikkimään, kuin kökkiä kotona töitä tekevän äidin kanssa, sanoo Marika Hillberg.

Auttamista, bisnestä – vai kenties molempia?

Pääasiassa lapsille järjestettävät lakkoleirit ovat maksullisia. Herääkin kysymys, järjestetäänkö leirejä puhtaasta auttamisen halusta, vai onko tässä huomattu yrittäjän näkökulmasta myös oiva markkinarako?

Saarelan mukaan tilanne hyödyttää kaikkia osapuolia.

– Se on win-win tilanne. Tietenkin sali saa tästä vuokratuloja ja ohjaajat palkkatuloja, niin kuin täytyy ollakin. Mutta samalla pystymme myös auttamaan vanhempia ja lapsia, jotka haluavat tulla leirille ja oppia.

Saarela vertaakin lakkoleirejä liikuntaseurojen järjestämiin kesäleireihin.

– Yhtä lailla se on bisnestä kuin hyväntekeväisyyttä ja auttamista, hän summaa.

Bisnestä tai ei, on leirien kaltaiselle aktiviteetille nyt lakon aikana kysyntää. Kiinnostavan leirin takia ollaan valmiita matkustamaan myös paikkakunnalta toiselle. Näin teki myös 12-vuotias helsinkiläinen Urho Aro, jonka elämän ensimmäinen junamatka suuntasi aamulla Helsingistä Tampereelle.

– Onhan se aika pitkä matka, mutta halusin tulla tänne trikkaamaan. Kesällä tulee kaksi vuotta trikkausta täyteen, Aro kertoo.

Normaalisti Helsingissä harjoittelevan Aron tavoitteet lajin parissa ovat vaatimattomat.

– Tähtään maailman parhaaksi – tai ainakin haluaisin osata olla luova ja hyvä. Ja joskus haluaisin oppia 1080 dive rollin. Se vois olla ihan kova, nuori trikkaaja toteaa, ja jatkaa vauhdikasta, volttien täyteistä leiripäiväänsä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida torstaihin 5.5. kello 23:een asti.

Lue lisää:

Työtaistelutoimet sulkevat kouluja ja päiväkoteja kymmenessä kaupungissa ensi viikolla – lakkojen alkaminen varmistui

Vanhemmat varautuvat etätöihin ja isovanhempien apuun, kun lakko sulkee päiväkodit ja koulut – sympatiat ovat lakkoilijoiden puolella

Pandemiaohjausryhmä on poistanut koronasta johtuvan etätyösuosituksen. Asia linjattiin ilman erillistä kokousta.

Tampereen yliopistollinen sairaala kertoi asiasta Twitterissä.

Koronatilanne on pandemiaryhmän mukaan kehittynyt hyvään suuntaan ja sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrä vähentynyt.

TAYSissa on keskiviikkona 16 potilasta koronan takia vuodeosastoilla.

Viikko sitten myös yleinen maskisuositus päättyi Pirkanmaalla. Etätyösuositus on ollut koronaepidemian alkuajoista asti voimassa.

Maskin käyttöä ruuhkissa kannattaa yhä harkita erityisesti, jos

• on rokottamaton aikuinen
• on riski saada vaikea koronatauti rokotuksista riippumatta
• hakeutuu koronaepäilyn vuoksi testiin tai hoitoon
• joutuu välttämättömästä syystä liikkumaan hengitystieoireisena kodin ulkopuolella
• tietää altistuneensa koronavirukselle (esim. perheessä on todettu korona) ja kodin ulkopuoliset lähikontaktit eivät ole vältettävissä.

Lue lisää:

Yleinen maskisuositus päättyy myös Pirkanmaalla – influenssatapauksien määrä kuitenkin kasvussa

– Se olisi sellainen vanhan ajan lottarekisteri, kuvailee Maanpuolustusnaisten liiton Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Elina Paukkunen.

Hänen äidillään oli lottakortti, johon oli kirjattu oma osaamisalue ja koulutukset.

Vastaavaa tarvittaisiin Paukkusen mukaan myös nyt. Hän kannattaa Naisten Valmiusliiton näkemystä siitä, että Suomeen pitäisi perustaa turvallisuuskoulutettujen vapaaehtoisten rekisteri.

Rekisteri antaisi Naisten Valmiusliiton mukaan selkeän kokonaiskuvan koulutettujen määrästä ja osaamisesta sekä antaisi tietoa, millaista koulutusta kannattaisi antaa.

– Turvallisuusympäristömme voimakkaan muutoksen pitää viimeistään nyt herättää kaikki tahot ymmärtämään rekisterin tarpeellisuus, sanoi Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikko tiedotteessa vähän aikaan sitten.

Naiset kiinnostuneita valmiuskoulutuksesta

Naisten Valmiusliitto kouluttaa vapaaehtoista asepalvelusta suorittamattomia naisia puolustusvoimien ja muiden viranomaisten tueksi erilaisiin kokonaisturvallisuuden tehtäviin.

Kiinnostus koulutuksiin on räjähtänyt. Naisten Valmiusliiton kursseille eivät mahdu kaikki halukkaat.

Kevään Nasta Leijona -harjoitukseen on ilmoittautunut vajaat neljäsataa naista ja yli viisisataa on jonossa. Valmiusliittoon tulee paljon yhteydenottoja ja kyselyitä, miten toimintaan pääsisi mukaan.

Sama on nähtävillä maanpuolustusnaisissa. Elina Paukkusen mukaan jäsenvyöry yllätti täydellisesti. Pirkanmaalla on pidetty arjen turvallisuuskurssi ja tulossa on väestönsuojakoulutusta.

Ajatus rekisteristä on saanut tukea myös asevelvollisuutta pohtineelta parlamentaariselta komitealta, joka jätti mietintäraporttinsa marraskuussa 2021.

– Meidän tavoitteemme on se, että niille, jotka haluavat kouluttautua ja sitoutua tukitehtäviin, luodaan siihen nykyistä paremmat mahdollisuudet. Samalla tulee varmistaa, että koulutus vastaa ennakoitujen tehtävien osaamisvaatimuksia, sanoi Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Pia Lindell liiton tiedotteessa.

Naisille asevelvollisuus?

Samaan aikaan on väläytelty myös ajatusta, pitäisikö naisille tulla yleinen asevelvollisuus.

Ylen tuoreessa kyselyssä kolmekymmentä kansanedustajaa ulottaisi asevelvollisuuden myös naisille.

Maanpuolustusnaisten liiton Pirkanmaan piirin puheenjohtajan Elina Paukkusen oma tytär kävi asepalveluksen. Tyttärellä on nyt pieni lapsi ja Paukkunen miettii tilannetta, jossa molemmat vanhemmat kutsuttaisiin sotaan.

– Ollaan uuden asian äärellä. Puolustusvoimissa olevat nuoret ovat ensimmäisen kerran niin sanotusti toden edessä. Varmasti isovanhempia tarvitaan avuksi ja kaikkea lähipiiriä. Ei ole helppo ratkaisu.

Paukkunen haluaisi, että sekä naisille että miehille olisi yleinen kutsuntatilaisuus, jossa saisi tietoa asepalveluksesta.

Naisten pakollista asepalvelusta hän ei kannata.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että naisilla on muutakin tehtävää kuin pakollinen asepalvelus. Häiriö- ja poikkeustilanteissa riittää paljon tekemistä kaikille.

Paukkunen ei pidä asepalvelusta tasa-arvokysymyksenä.

– Meillä naisilla on hirvittävän paljon tehtäviä, ja saamme ilman rynnäkkökivääriä oman asemamme poikkeusoloissa, Paukkunen sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida torstaihin 5.5. kello 23:een asti.

Hämeenkyrön Miharin alueelta tutkimuksissa löytynyt yli sata metriä paksu pohjavesikerros on kiinnostava, mutta ei täysin harvinainen löytö.

– Silloin tällöin löytyy näin syviä pohjavesiesiintymiä. Tänä vuonna viimeksi, kun Lohjan harjulla tehtiin tutkimuksia, tuli samanpaksuinen sadan metrin syvyinen pohjavesialue vastaan, kertoo projektipäällikkö Tuire Valjus Geologian tutkimuskeskuksesta.

Suomen pohjavesialueet ovat melko hyvin kartoitettu. Hämeenkyrönkin pohjavesialue oli jo aiemmin rajattu, mutta uusien tarkempien tutkimusten perusteella tulee välillä vastaan uusia kohtia, joiden syvyyttä ei ole vielä tiedetty.

Tutkimuksilla saadaan rajattua nykyisin entistä tarkemmin kallion sekä pohjavesikerroksen paksuus. Hämeenkyrössä edelliset tutkimukset oli tehty 1970-80 lukujen vaihteessa.

Yleisesti pohjavesialueet ovat syvyydeltään noin 50 metrin molemmin puolin, mutta ne voivat olla matalampiakin. Itse pohjavesi voi sijaita maastossa matalalla tai syvemmällä.

Tutkimukset tärkeitä pohjaveden saamisen kannalta

Tarkempia tutkimuksia pohjavesialueille tehdään pohjaveden saannin varmistamiseksi.

– Jos on tarkoitus perustaa uusi pohjavedenottamo, on syvin kohta tietenkin silloin paras. Siitä saa varmasti pohjavettä nostettua, Tuire Valjus kertoo.

Myös pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää tietää tarkasti pohjavesialueiden sijainnit.

Syvällä sijaitseva pohjavesi ei välttämättä ole sen puhtaampaa kuin lähempänä pintaa sijaitseva. Pohjaveteen on voinut kulkeutua esimerkiksi saastuneita pintavesiä. Valjuksen mukaan Suomessa on kuitenkin yleisesti puhtaat pohjavedet.

Nykyisin pohjavedenottamoita merkitään enää harvoin julkisiin karttoihin, ja sillä osaltaan suojellaan ihmisten juomavesiä. Tehdyt tutkimukset ja pohjavesialueet ovat kyllä julkisesti tiedossa.

Hämeenkyrössä pohjavesialue on nyt tutkittu perusteellisesti, ja sieltä on saatu riittävän kattava yleiskuva. Esimerkiksi Pirkanmaalla ei enää isoja uusia alueita ole tutkittavana.

Vuosittain Geologian tutkimuskeskus tekee kymmenkunta samantyyppistä pohjaveden tutkimusta ympäri Suomea.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida torstaihin 5.5. kello 23:een asti.

Lue lisää:

Hämeenkyröstä löytyi yli sata metriä paksu pohjavesikerros

Jääkiekon MM-kisojen aikana saavat Tampereen ravintolat sekä kahvilat näyttää ulkotiloissa pelejä ja soittaa taustamusiikkia puoleen yöhön asti. Kahden tunnin jatkoaika koskee koko kaupunkialuetta – siis myös lähiöitä ja omakotialueita.

Tampereen kaupungin tapahtumapalvelut hakee yhteisellä meluilmoituksella lupaa kaikille halukkaille. Kyseessä on pilottikokeilu yhdessä ympäristönsuojeluyksikön kanssa.

– Tällä halutaan helpottaa byrokratiaa ja tehdä samalla asiat oikein, kertoo Tampereen kaupungin tapahtumatuottaja Matilda Salminen.

Lupaa haetaan 13. ja 29. toukokuuta väliselle ajalle. Uudella yhteisellä hakemuksella ympäristönsuojeluyksikölle ei tule kymmeniä erillisiä ilmoituksia samasta aiheesta.

– Tämähän on hienoa, jos saadaan tämän avulla kiekkohuumaa nostatettua koko kaupungissa, iloitsee Salminen.

Normaalisti musiikin toistaminen terassilla äänentoistolaitteista pitää päättyä kello 22. MM-kisojen aikana myöhäisimmät pelit alkavat kello 20.20 ja loppuvat kello 23 aikoihin tai jopa myöhemmin.

Jos terassilla on yhtye soittamassa livemusiikkia, se tarvitsee edelleen oman lupansa. Samoin jos musiikin voimakkuus terassilla on normaalia kovempaa, silloin mennään normaalin lupamenettelyn kautta.

Entä tuleeko asukkailta valituksia?

MM-kisojen kokoluokan tapahtuman saapuessa kaupunkiin tulee keskusta-alueelle väistämättä mahdollisia haittavaikutuksia esimerkiksi melun muodossa.

Salmisen mukaan se on tietoinen riski, mikä täytyy ottaa kun isoja tapahtumia haetaan.

– Yhteinen meluilmoitus on kokeilu, katsotaan miten se menee ja millaista palautetta tästä tulee. Ja kokemusten perusteella katsotaan voitaisiinko vastaavaa yhteistyötä tehdä jatkossakin ympäristönsuojeluyksikön kanssa.

Ravintola Dam Barin ravintolapäällikkö Pirke Vuori odottaa innolla kisojen alkamista.

– Ihan varmasti uusi meluilmoitus elävöittää iltaa ja nostattaa tunnelmaa. Pari kesää on mennyt erilaisten rajoitusten varjossa ja odotukset ovat kesän suhteen nyt korkealla.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida torstaihin 5.5. kello 23:een asti.