Hallitukselta odotetaan kiireellisiä päätöksiä lähiopetukseen siirtymisestä kouluissa. Hallitus käsittelee ministeriön eri mallinnuksia eli rajoitusten vaikutuksia viruksen leviämiseen keskiviikkona.

Yle kysyi laajasti kuntien edustajilta pitäisikö lähiopetukseen palata toukokuun puolessa välissä. Vastauksia Yle sai 25 kunnan edustajalta kaikista maakunnista.

Useat vastaajista toivoi etäopetuksen jatkuvan lukukauden loppuun saakka, mutta monet uskoivat valtioneuvon pystyvän paremmin päättämään tilanteesta. Kukaan vastaajista ei kannattanut syyslukukauden aloittamisen aikaistamista.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) toivoo, että koronavirusrajoituksia aletaan purkaa Suomessa ensimmäisenä kouluista. Rajoituksia puretaan, kun terveysviranomaiset arvioivat sen olevan mahdollista.

Euroopan maissa yleinen linja on ollut se, että rajoitusten löysääminen on aloitettu ensin kouluista.Pohjoismaista Tanska ja Norja ovat jo päättäneet rajoitusten purkamisesta. Norja avaa ensin päiväkodit, Tanskassa osa päiväkodeista ja kouluista avattiin jo viime viikolla.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukainen tyrmää täysin ajatuksen koulujen alkamisesta. Luukkanen jopa arvelee lähiopetukseen siirtämisen aiheuttavan protestiaallon niin huoltajien kuin opettajienkin keskuudessa.

Hallituksen tämänhetkisen linjauksen mukaan etäopetus jatkuu 13. toukokuuta saakka.

Lähiopetukseen palaaminen aiheuttaisi myllerryksen

Monet kuntien edustajista ei toivonut kouluihin palaamista, jos siihen liittyy terveysriskejä. Koulujen avaaminen esimerkiksi saisi myös monet aikuiset lähtemään kotoaan, mikä voisi lisätä heidän kontaktejaan.

Vastauksissa todettiin opettajien onnistuneen luomaan hyvät käytännöt etäopetukselle: opettaminen ei ole loppunut poikkeusoloissa.

– Etäopetuksen jatkamista tulee harkita enemmän ihmisten terveyden kuin koulujen toiminnan näkökulmasta. Etäopetusta voidaan jatkaa, mikäli sillä voidaan lisätä turvallisuutta ja heikentää viruksen leviämistä. Lasten oppimisen kannalta ei parilla viikolla ei ole ratkaisevaa merkitystä, kommentoi Rovaniemen koulutuspalveluiden johtaja Kai Väistö.

Kunnat seuraavat tiiviisti valtioneuvoston linjauksia. Vastaajat kertoivat luottavansa, että päättäjät saavat parhaan tiedon terveysviranomaisilta.

– Toivon, että mikäli kansallisesti linjaukset tehdään, ne ovat niin selkeitä ja yksiselitteisiä, että paikallisesti ei jää enää ratkottavaksi tällaisia asioita. Pitäisin erittäin hyvänä, että ratkaisu olisi yhdenmukainen koko maassa, sanoo Lappeenrannan opetustoimenjohtaja Mari Routti.

Vastaajat arvioivat, että lähiopetukseen siirtyminen kävisi opettajilta nopeasti. Se olisi kuitenkin oppilaille ja opettajille taas uusi muutos. Stressi ja työmäärä voivat kasvaa, jos opetuksessa yritettäisiin kahdessa viikossa kuroa kiinni jälkeen jäämistä opetussuunnitelmasta.

Tukipalveluiden, kuten koulukyytien ja ruokailujen, järjestämiseen menisi kuitenkin useita päiviä, vaikka opettajat ovatkin valmiudessa. Siksi tieto lähiopetukseen siirtymisestä tarvitaan useita päiviä ellei jopa viikkoja aikaisemmin.

Joissakin kunnissa kouluihin palaaminen saa kannatusta, jos terveysviranomaiset katsovat sen mahdolliseksi. Uusimman tutkimustiedon ja asiantuntijoiden mukaan koulujen sulkemisella ei ole juuri merkitystä viruksen leviämiseen. Virus ei leviä lapsiin ja nuoriin samalla voimalla kuin aikuisiin.

Jo nyt 1–3-luokkalaisille ja erityisoppilaille on mahdollisuus lähiopetukseen. Muutaman muun vastauksen tapaan Lahden sivistysjohtaja Tiina Granqvistin mielestä lähiopetus voisi alkaa hallitusti portaittain.

– Hallittu kouluun palaaminen voisi tarkoittaa sitä että 1–4-luokkalaiset palaisivat kouluun. Sitten voitaisiin ajatella, että myös 9. luokan oppilaat palaisivat kouluun ja voisivat vielä suorittaa kokeita loppuarviointia varten.¨

Myös Laukaan sivistystoimenjohtaja Juha Tolonen kannattaa lähiopetukseen paluuta.

– Erityisesti ne oppilaat, joiden oppiminen vaatii enemmän tukea, hyötyisivät paljon lähiopetuksen käynnistämisestä.

Tolonen ei ollut vastaajista ainoa, joka koki huolta oppilaista hyvänä perusteluna lähiopetukselle. Kouluihin paluu olisi koulujen henkilökunnalle mahdollisuus nähdä oppilaita, joita on ollut vaikea tavoittaa etäopiskelun aikana. Keväällä voitaisiin myös arvioida oppilaiden syksyllä tarvitsemaa tuen määrää.

OAJ:n puheenjohtaja tyrmää lähiopetukseen paluun keväällä

Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo saaneensa opettajilta paljon yhteydenottoja, joissa he toivovat, ettei lähiopetukseen palattaisi enää kevätlukukautena.

– Saan valtavasti viestejä kouluista, että eikö tässä järki ole yhtään mukana kun leikitään ihmisten terveydellä.

Luukkainen ei usko koulujen avaamisen vaikuttavan opetustavoitteiden saavuttamiseen. Opettajat ovat toukokuun puoliväliin mennessä tehneet arvioinnit oppilaista, jotta todistukset ehditään kirjoittaa.

Hän pitää tärkeänä koulun antamaa tukea vaikeissa perheoloissa oleville lapsille, mutta hän ei usko kesälomaa edeltävän kahden viikon vaikuttavan heidän tilanteeseensa olennaisesti. Lasten tukemiseen tarvitaan muita ratkaisuja kuin koulu.

Jos koulujen ovet aukeavat, Luukkainen arvelee, etteivät kaikki oppilaat tai edes opettajat saavu paikalle. Monilla lapsilla huoltaja on kotona tekemässä etätöitä, mikä mahdollistaa kotiin jäännin. Moni opettaja taas voi hakea palkatonta virkavapaata suojellakseen terveyttään.

– Luulen, että tulee epävirallinen protestiaalto koulujen avaamista kohtaan. Sitä poliitikot eivät ole miettineet ollenkaan.

Kotiin jäävät saisivat huonompaa opetusta

Jos ministeriö tekee päätöksen lähiopetukseen paluusta, ei kouluilla ole enää velvollisuutta järjestää etäopetusta. Moni vastaaja piti kohtuuttomana tai jopa mahdottomana, että opettaja voisi järjestää opetusta sekä luokassa että kotona oleville oppilaille.

Jos koulut päätetään avata, vastuu kotiin jäävien lapsien opetuksesta siirtyy vanhemmille toisin kuin etäopetuksessa.

Jotkin vastaajat näkivät mahdollisena esimerkiksi striimata opetusta tai antaa tehtäviä kuten virallisten lomien ulkopuolella lomaileville oppilaille. Todennäköisesti kotona pysyvien opetus ei olisi yhtä laadukasta kuin kouluun tulevien.

Yksimielinen ei syyslukukauden aikaistamiselle

Kukaan Ylelle vastanneista kuntien edustajista ei kannattanut syyslukukauden alkamista tavallista aikaisemmin.

Laki määrää oppilaiden työpäivien määrän, ja kunnat saavat itse valita lukukauden alkamispäivän. Jos koulu aloitettaisiin aikaisemmin, eikä laissa oleviin työpäivien määriin puututa, keväälle tulisi tavallista enemmän lomapäiviä.

Vastaajat pitivät tärkeänä antaa oppilaille ja opettajille mahdollisuus palautua etätöiden aiheuttamista ponnistuksista. Koulutyötä ei ole poikkeusoloista huolimatta keskeytetty, joten loma on ansaittu.

Hollolan hyvinvointijohtaja Matti Ruotsalainen korostaa, että opettajille tarvitaan syksyllä tarpeeksi suunnittelupäiviä, jotta he voivat varautua myös oppilaiden eritystarpeisiin etätöiden jälkeen.

Kaikissa kunnissa ei uskottu koronaepidemian edes olevan ohi vielä syksyllä. Tampereen kasvatus- ja opetusjohtajaKristiina Järvelän mielestä on tärkeää pitää huolta, että ihmiset jaksavat syksyllä, jos rajoitustoimia joudutaan tekemään myös seuraavan lukuvuoden aikana.

– Nyt ei kannata syödä ihmisten jaksamista tarpeettomilla muutoksilla tai työpäivien lisäyksellä. Jokainen oppilas ja opettaja on työskennellyt parhaalla mahdollisella tavalla myös etäopetuksen aikana.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 22.4.2020 kello 23:00 asti.

Lomautetut suomalaiset ovat saaneet päivärahansa huomattavasti nopeammin kuin mitä vielä vähän aikaa sitten pelättiin. Tämä selviää Ylen selvityksestä isoille suomalaisille työttömyyskassoille.

Koronaviruspandemian takia monet yritykset ovat joutuneet lomauttamaan henkilöstöään. Suomessa on tullut kuukaudessa uusia lomautettuja noin 155 000, selviää työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Vielä huhtikuun alussa Suomen suurin työttömyyskassa YTK varoitti vakavista ruuhkista työttömyysetuuksien käsittelyssä. Loimaan kassana tunnettu YTK varoitti, että hakemusmäärä saadaan käsiteltyä vasta ensi vuoden alkuun mennessä.

Päivärahat otetaan YTK:ssa käsittelyyn tällä hetkellä kuitenkin noin 17 päivän ajassa. Sekin on toki pitkä aika odottaa etenkin pienituloiselle.

Päätös etuudesta pitää antaa lain mukaan 30 päivässä. YTK on tähän mennessä pystynyt käsittelemään hakemustulvan tässä ajassa ja jopa sen alle. Päiväraha maksetaan saman tien, kun päätös on tehty.

– Tilanne on hakemuskäsittelyssä tällä hetkellä normaali. Suunniteltujen ja jo tehtyjen toimien avulla uskomme pystyvämme toimimaan jatkossakin siten, ettei kestämätöntä viivettä jäsenillemme tule, YTK:n toimitusjohtaja Sanna Alamäki sanoo.

Viive on vielä pienempi monella muulla kassalla. Suomen toiseksi isoin työttömyyskassa KOKO edustaa korkeasti koulutettuja. Se käsittelee nyt viikko sitten saapuneita hakemuksia. Pienemmät työttömyyskassat ovat usein tätäkin nopeampia.

JHL-työttömyyskassa käsittelee nyt jopa viisi päivää sitten saapuneita lomautushakemuksia, mutta kassalla ei ole ollut vielä hakemuspiikkiä.

Hakemusmäärät yli kymmenkertaisia

Kassat ovat selviytyneet toistaiseksi suhteellisen nopeasti, vaikka hakemustulva on ollut valtava. Viime viikkoon mennessä esimerkiksi YTK oli saanut vajaat 12 000 uutta ensimmäistä lomautukseen liittyvää päivärahahakemusta. Hakemusmäärät ovat nyt yli 15-kertaiset verrattuna vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan.

Toiseksi suurimpaan KOKO-kassaan on saapunut huhtikuun alusta lukien noin 3 400 ensihakemusta. Saapuneiden hakemusten määrä on kymmenkertainen viime vuoteen verrattuna.

Myös PAMin työttömyyskassassa hakemukset ovat yli kymmenkertaistuneet. Huhtikuun aikana on tullut noin 14 000 uutta hakemusta ja tahti vain kiihtyy. Viime vuonna hakemuksia tuli koko vuonna yhteensä vajaat 20 000.

– Tällä hetkellä vanhin alkava hakemus on tullut noin kolme viikkoa sitten, PAMista sanotaan.

Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa käsittelee hakemukset nyt 2–3 viikon sisällä. Kasvu hakemuksissa on ollut 15 prosenttia.

Tilanne ei vielä niin paha kuin pelättiin

Pahimmat skenaariot eivät ole hakemustulvasta huolimatta toteutuneet.

YTK:n arvio rahojen viipymisestä vuodenvaihteeseen tehtiin jäsenistön kyselyn mukaan. Maaliskuun lopussa tehdyn kyselyn perusteella lomautusuhkaa koki jopa 100 000 YTK:n jäsentä.

Tämä uhka ei ole ainakaan vielä realisoitunut. Työttömyyspäivärahahakemuksia on tullut tasaisena virtana, eikä lomautusten määrä ole ollut niin paha toistaiseksi kuin pelättiin.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Lisää työntekijöitä palkattu

Työttömyyskassat ovat myös tehneet paljon töitä, että pysyisivät aikataulussa.

PAMin työttömyyskassassa on rekrytoitu lisää työntekijöitä ja tehty ylitöitä. Lisäksi ammattiliiton työntekijät ovat avustaneet työttömyyskassan työntekijöitä.

YTK:lla ensimmäiset 16 uutta työntekijää ovat jo töissä. Kevään aikana palkataan useita kymmeniä työntekijöitä lisää. Yhtiö on tehostanut perehdyttämistä ja hakemuskäsittelyprosessia. Uusi versio sähköisestä asiointipalvelusta helpottaa hakemustulvassa.

Jos iso osa työttömyyskassan henkilöstöä sairastuu koronaan, hakemusten käsittely viivästyisi. Siksi yhtiö jatkaa etätöitä näillä näkymin elokuuhun asti.

KOKO-kassan kassanjohtaja Outi Mäki sanoo, että työntekijöitä on palkattu lisää ja palkataan yhtä.

– Tilanne on vaikea sekä kassan jäsenille että kassalle. Jäsenten työtilanne muuttui erittäin nopeasti, joten muuttuneeseen tilanteeseen sopeutuminen vie aikaa meillä kaikilla. Lisäksi koronaan liittyvä sairastumisriski aiheuttaa huolta ja hankaloittaa esimerkiksi kassan uusia rekrytointeja, Mäki sanoo.

Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassan kassanjohtaja Anja Tikka kertoo, että toukokuussa aloittaa neljä uutta työntekijää. Henkilökunta on Tikan mukaan kovan paineen alla.

JHL-työttömyyskassan hakemukset ovat kasvaneet maltillisesti. Silti työntekijöitä on lisätty. JHL on jopa mainostanut muille, että työttömyyskassaa voi vielä vaihtaa ennen työttömyyttä jonojen välttämiseksi. Piikki on suunnattu lähinnä YTK:n suuntaan.

Muista laittaa kaikki liitteet mukaan

YTK arvioi, että tulevina viikkoina lomautushakemusten määrät kasvavat edelleen. Käsittelyaika venyy YTK:ssa pisimmillään uuden arvion mukaan vain joitakin viikkoja. Tilanne elää kuitenkin jatkuvasti.

Samaa arvioi myös KOKO-kassa.

– Hakemusten käsittelyä helpottaa ja nopeuttaa selvästi se, että niissä on valmiina kaikki tarvittavat liitteet. Silloin hakemus saadaan yleensä käsiteltyä kerralla pois maksuun, Outi Mäki neuvoo.

PAM neuvoo, että jos maksatus viivästyy ja rahat uhkaavat loppua, voi Kelalta hakea toimeentulotukea.

Hakemusten käsittelyä on nopeutettu Suomessa sillä, että omavastuuaika on poistunut koronan takia.

JHL:n työttömyyskassan kassanjohtaja Pasi Koskinen tehostaisi vieläkin maksatusta. Peruspäivärahan voisi Koskisen mukaan maksaa automaattisesti ja päälle ansiopäivärahan sitten kun hakemus on käsitelty.

– Ansiopäivärahan käsittely nopeutuu merkittävästi, jos työttömyyskassalla olisi lainsäädännössä mahdollisuus hyödyntää tulorekisterin suppeita tulotietoja ansiopäivärahan tason määrittelyssä. Työnantajat ilmoittavat suppeat tiedot laajasti jo nyt. Erillisiä palkkatodistuksia ei tarvittaisi ja maksatusta huomattavasti hidastavilta lisäselvityksiltä vältyttäisiin, Koskinen ehdottaa.

Voit keskustella aiheesta lisää 23.4. kello 20. asti.

Lue lisää:

Tässä konkreettiset ohjeet sinulle lomautettu: Miten nopeasti saan rahaa tililleni? Mitä teen ensimmäiseksi?

Kela varautuu tukien hakuruuhkaan lähiviikkoina: 300 000 uutta hakemusta ja etuusmenot kasvavat miljardilla

Suomen suurin työttömyyskassa varoittaa: Edessä ennennäkemätön hakemusvyöry – Päivärahojen maksaminen voi viivästyä vuodenvaihteeseen

Taas yksi julkimo sanoo mediassa, että kyllä me tästä koronasta yhdessä selvitään. Tamperelainen Mimmi Kanerva huokaisee.

– Kaikille se selviäminen ei ole niin yksinkertaista, hän sanoo.

Mimmi Kanerva on ruokapalveluvastaava tamperelaisessa koulussa. Hänen työkaverinsa Minna Honkala on palvelutyöntekijä eli hän siivoaa ja laittaa ruokia tarjolle päiväkodissa. He ovat toista viikkoa lomautettuna. Edessä on vielä kuusi pitkää viikkoa.

Keski- ja suurituloisten kuplassa voi unohtua, miten vaikea pienistä tuloista on enää säästää. Siinä missä lomautus voi olla suurituloiselle sapattivapaata, pienituloisen talous menee pitkäksi aikaa sekaisin.

Sekä Honkala että Kanerva säästävät, mistä voivat.

– Niin kauan kuin on mistä taistellaan, taistellaan. Luovuttaminen ei ole vaihtoehto, Mimmi Kanerva sanoo.

– Pitää olla pää kylmänä ja mennä päivä kerrallaan, Minna Honkala lisää.

Yli satatuhatta lomautettua ja lisää tulee

Koronaviruspandemian takia monet yritykset ovat joutuneet lomauttamaan henkilöstöään. Kokoaikaisesti lomautettujen kokonaismäärä oli viikko sitten Suomessa noin 142 000. Määrä kasvaa jatkuvasti. Maanantaina luku oli jo noin 155 000, selviää työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Lisäksi on valtava joukko ihmisiä, joiden lomautukset ovat vasta edessä tai jotka ovat osa-aikaisesti lomautettuja.

Minna Honkala ja Mimmi Kanerva ovat töissä ateria- ja siivousyhtiö Pirkanmaan Voimialla. Se lomauttaa 350 henkilöä. Honkala ja Kanerva olisivat toivoneet, että kaikki työntekijät olisi lomautettu yhtä pitkäksi ajaksi. Seitsemän viikkoa on pitkä aika.

Pirkanmaan Voimian pääluottamusmies Sari Nieminen sanoo, että monelle pienipalkkaiselle työntekijälle lomautus on henkisesti ja taloudellisesti raskas ratkaisu.

Ruoka- ja puhdistuspalveluhenkilön palkka on muutenkin pieni eli noin 1 900 euroa kuussa. Ansiosidonnaista päivärahaa saa vajaat 1 500 euroa, mistä jää verojen jälkeen noin tuhat euroa käteen, Nieminen laskee päivärahalaskurilla.

Siitä pitää maksaa perheen vuokrat, lainat, ruuat ja muut laskut.

Vähän toivoa tuo omavastuun väliaikainen poistuminen koronan takia, koska viiden päivän karenssia ei ole. Honkalan ja Kanerva työttömyyskassa JHL:ssa on lisäksi pystytty onneksi maksamaan päivärahat suhteellisen nopeasti.

Talous menee silti äärimmäisen tiukoille, koska pienistä tuloista jää harvoin säästöä.

Siksi Kanervan ja Honkalan perheissä syödään nyt nuudelia, makaronia ja munakasta.

"Jos töistä soitettaisiin, menisin sinne heti"

Mimmi Kanervan perheen taloudellista tilannetta vaikeuttaa se, että aviomies on invataksiyrittäjä. Taksiyrittäjät kärsivät nahoissaan jo taksiuudistuksesta, nyt korona iskee heihin raskaasti.

Siksi Mimmi Kanerva olisi toivonut, että olisi voinut olla töissä.

– Esitin toivomuksen, että voisin olla töissä. Jos töistä soitettaisiin, menisin sinne heti.

Tämä toive ei toteutunut. Perhe yrittää nyt kaikin voimin pitää yrityksen ja kodin. Mimmi Kanerva on pyytänyt pankista lyhennysvapaita, että he voisivat maksaa asuntolainasta vähän aikaa pelkät korot. Vastausta pankilta ei ole vielä tullut, koska moni muukin on samassa tilanteessa ja pankissa on jonot. Nelihenkinen perhe elää nyt käytännössä Kanervan tuloilla.

Kaikesta säästetään, mistä voidaan. Perhe elää maaseudulla ja tarvitsee kahta autoa. Nyt toinen auto on laitettu seisontavakuutukseen. Vakuutuksia on pienennetty. Kaikki maksukanavat on suljettu. Perheen teinit saavat kouluruokaa kaupungilta ja äiti tekee muut ruuat itse.

– Muutaman euron kuluja tulee monista paikoista. Silläkin säästää, että käy kaikki nämä asiat läpi ja miettii, mitä pystyy säästämään.

Työttömyyskassaa varten Mimmi Kanerva haki muutosverokortin, ettei päivärahasta menisi niin paljon veroja.

– Meidän piti tehdä pihasauna, mutta nyt sitten sitä ei tehdä valmiiksi, Kanerva kuvaa.

Pakkasessa ruokaa

Myös Minna Honkala säästää, mistä ikinä pystyy. Hänellä on yhteishuoltajuus kahdesta lapsesta ja lisäksi aikuinen tytär on nyt lomautettuna.

Päivärahaa ei ole voinut vielä anoa työttömyyskassasta, mutta Honkala lähettää anomuksen heti kun sen pystyy.

– Meillä on pakkasessa nyt ruokaa ja yritetään elää naftisti.

Honkala aikoo myös muuttaa veroprosenttinsa ja siirtää laskuja.

– Toukokuun vuokra tulee kohta maksuun ja pitää miettiä, miten siitä selviää. Sato tarjosi tuhannelle 50 euron lahjakortin Lidliin ja sain juuri kuulla, että olen näiden joukossa.

Päivä kerrallaan

Sekä Honkalan että Kanervan teini-ikäiset lapset ovat niin isoja, että ymmärtävät tilanteen. Jos lomautus päättyy toukokuun lopussa, kestää vielä kuukausia, että saa maksettua siirretyt laskut. Taloutta pitää venyttää paljon pidempään kuin pelkkä lomautusaika on.

– Sanoin lapsille, että hyvä jos jouluna ollaan päästy tasapainoon. Nyt mennään nyörit kireällä, Minna Honkala sanoo.

Honkala muutti juuri ja hän on yrittänyt keskittyä laittamaan tavaroita paikoilleen. Tavoite on saada yksi laatikko tai pussi päivässä järjesteltyä. Lasten takia Minna Honkala yrittää pysyä positiivisena.

– Päivä kerrallaan mennään ja huomista ei murehdita. Jos rahat loppuvat, sitten ne loppuvat ja pitää pyytää apua.

Tsemppiä hän saa työkavereilta. Koiran kanssa pääsee ulos ja Honkala kuuntelee mielellään musiikkia tai lukee kirjoja.

– Lasten kanssa katsellaan huolettomia ohjelmia tai pelataan jotain.

Myös Mimmi Kanerva yrittää katsoa tulevaan ja miettiä, että tämä on väliaikaista. Omakotitalossa maalla on tekemistä, mutta tekemistä rajoittaa rahanpuute.

– Voisin suhtautua lomautukseen kuin lomaan, mutta takaraivossa jyskyttää, ettei tuloja tule.

Sen takia hän toivoo, että hallitus päättää vielä avata koulut.

Lue lisää:

Tässä konkreettiset ohjeet sinulle lomautettu: Miten nopeasti saan rahaa tililleni? Mitä teen ensimmäiseksi?

Kela varautuu tukien hakuruuhkaan lähiviikkoina: 300 000 uutta hakemusta ja etuusmenot kasvavat miljardilla

Kerrankin hyvä uutinen: Lomautettujen pelättiin saavan rahansa vasta vuodenvaihteessa, mutta tilanne näyttääkin paljon paremmalta – ainakin vielä

Useita poliiseja kohti viime elokuussa ampuneita ruotsalaisveljeksiä epäillään todennäköisin syin 13 poliisin murhan yrityksestä.

Kaksi murhan yritystä tapahtui Porvoossa, jossa tuolloin 25-vuotias Raymond Granholm ja 30-vuotias Richard Granholm haavoittivat ampumalla kahta poliisia. Molemmat poliisit joutuivat sairaalahoitoon. Toinen heistä haavoittui vakavasti.

Poliisit olivat saaneet 25.8.2019 kello 0:22 omaisuusrikokseen liittyvän hälytystehtävän Porvoon Koneistajantielle. Kun he saapuivat paikalle, heitä vaadittiin luopumaan aseistaan ja heitä kohti ammuttiin.

11 murhan yritystä takaa-ajossa

Ampumisen jälkeen veljekset lähtivät autolla pakoon kohti Pirkanmaata. Heitä seurasi arviolta 20–30 poliisin yksikköä. Poliisia kohti ammuttiin takaa-ajon aikana useita laukauksia.

Nyt loppusuoralla olevassa esitutkinnassa on selvinnyt, että miehiä epäillään Porvoossa tapahtuneiden kahden murhan yrityksen lisäksi kahdeksasta murhan yrityksestä Tampereella ja kolmesta murhan yrityksestä Hämeenkyrössä.

Kaikki epäilyt liittyvät poliisia kohti ampumiseen. Poliisin ampuminen on lain mukaan aina murhan yritys. Takaa-ajon aikana henkilövahinkoja ei syntynyt, mutta ainakin kolme poliisin autoa vaurioitui.

– Poliisilla oli ammattitaitoa ja hyvää onnea mukana, kun tämän pahemmin ei käynyt kenellekään, toteaa tutkinnanjohtaja Kimmo Huhta-aho Keskusrikospoliista.

Takaa-ajon päätteeksi miehet otettiin kiinni Ikaalisissa.

"Koston voi motiivina unohtaa"

Poliisi on ollut vaitonainen tapauksen yksityiskohdista esitutkinnan ollessa kesken. Niinpä monenlaisia arveluita veljesten motiiveista on liikkunut mediassa. On uutisoitu, että teot liittyisivät järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai, että niiden motiivina olisi ollut kosto.

Vaikka Huhta-aho ei vielä tässäkään vaiheessa halua laajemmin kommentoida viimeistelyä vaativaa esitutkintaa, muutamalta huhulta hän leikkaa nyt siivet.

– Tutkinnassa ei ole ilmennyt viitteitä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Myös koston voi motiivina käytännössä unohtaa. Ne ovat toriraadin spekulaatioita.

Kimmo Huhta-aho on aiemmin kertonut, että hätäkeskukseen soittaja saattoi olla osallinen tapahtumaan.

– Meillä on koko ajan ollut epäily, että epäillyillä veljeksillä on osuutta hätäkeskukseen soittamiseen. Sen verran voin sanoa, että se epäily ei ole mihinkään hälvennyt, Huhta-aho kertoo.

Käräjille päästään elokuun lopussa

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus päätti keskiviikkona venyttää syytteen noston aikataulua esitutkinnan keskeneräisyyden ja koronavirustilanteen vuoksi 25.8. saakka. Silloin tapahtumista on kulunut tasan vuosi.

Tapaukseen liittyy mittavasti käännöstyötä, koska käsittely pidetään ruotsin kielellä. Veljeksistä toinen on ruotsin ja toinen Suomen kaksoiskansalainen. Molemmat miehet puhuvat myös suomen kieltä.

Lisäksi Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa päätettiin pidentää todistusaineiston takavarikkoaikaa syytteen nostoon saakka. Se, mitä on takavarikoitu, on kuitenkin salaista.

– Todistusaineistoa on takavarikoitu useista paikoista, kuten rikospaikalta Porvoosta, pakomatkan varrelta ja kiinniottopaikalta. Sen tarkemmin en voi kertoa, Huhta-aho toteaa.

Veljeksiä epäillään 13 murhan yrityksen lisäksi useista muista rikoksista, kuten törkeistä liikennelainsäädäntöön liittyvistä rikoksista. Molemmat veljekset ovat vangittuina.

Lisää aiheesta:

Porvoon ampumisten tutkinnanjohtaja Ylelle: "Poliisi ei vetänyt liipasimesta, monessa muussa maassa poliisi olisi ampunut"

KRP: Porvoon poliisiampumisista epäillyt saatu kiinni Tampereen seudulla – ampuivat poliisia kohti ja ajoivat poliiseja päin

Vanhemman veljen asianajaja Ylelle: "Ymmärrän, että juttu kiinnostaa Suomen kansaa" – Puolustus vaikenee tässä vaiheessa Porvoon ampumisista

Useamman viikon kestävien juhlien järjestämiseen tarvitaan luovuutta. Nyt sitä vaaditaan teekkareilta ja muilta korkeakouluopiskelijoilta tavallistakin enemmän.

Opiskelijajärjestöt ovat ottaneet koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vastaan sekä vakavasti että asianmukaisella huumorilla: teekkarijäynä puki monet tunnetut patsaat kasvomaskeihin.

Yhteisiä kokoontumisia ei ole, mutta se ei tarkoita että vapun juhlimisesta noin vain luovuttaisiin.

Monissa opiskelijakaupungeissa vietetään parhaillaan etävappua erilaisten haasteiden parissa. Lisäksi useammalla paikkakunnalla aiotaan juhlia vappua uudelleen ensi syksynä.

Otaniemi: ”Vappu on mielentila”

Otaniemessä vietetään tänä vuonna etävappua. Opiskelijat on muun muassa haastettu parvekkeille soittamaan JVG-yhtyeen kappaletta Fäijönii. Idea tuli maanlaajuisesta tapahtumasta, jossa soitetaan parvekkeilla ja pihoilla Darudea.

Päätös vapun järjestämisestä etänä ei ollut ylioppilaskunnalle helppo, mutta tuli lopulta tarpeeseen, kertoo Aalto-Yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen yhteisövastaava Christian Segercrantz.

– Haluamme järjestää vapun etänä niin hyvin kuin pystymme. Emme halunneet siirtää tapahtumia, sillä vappu on meille myös mielentila, joka kytkeytyy hyvin vahvasti kevääseen ja tiettyihin päiviin.

Tapahtumien siirtämisen esti Segercrantzin mukaan myöskin se, että ylioppilaskunnalla on syksyllä runsaasti muita tapahtumia, kuten fuksiaisviikko ja vuosijuhla. Samalla uusien tapahtumien ajoittaminen syksylle tuntui turhan isolta riskiltä.

Ylioppilaskunta on normaalisti järjestänyt vappua viettäneille opiskelijoille ohjelmaa Helsingin Kaivopuistossa vappupäivänä.

Kun Kaivopuiston tapahtuma jää tänä vuonna välistä, toimittaa ylioppilaskunta Otaniemen alueella asuville vappupäivän tarjoilut ja ohjelmaa kotiin Sillis as a Service -paketissa.

– En tiedä tarkkaan mitä paketti pitää sisällään, mutta luvassa on vappuun sopiva paketti, jonka oheen tarjoamme perinteiden mukaista etäohjelmaa, Segercrantz kertoo.

Jyväskylä: Somehaasteita ja syksyn odotusta

Haalareihin pukeutuneet korkeakouluopiskelijat kansoittavat yleensä vappuna Kirkkopuiston ja Harjun. Tänä keväänä juhliminen tapahtuu turvallisesti kotona.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY on julkaissut tunnelman saavuttamiseksi vappua edeltäville päiville haasteita, kuten vappuasukilpailu ja mölkyn harjoittelu tyhjillä vessapaperirullilla. Vapputapahtumia voi seurata vappuaattona ylioppilaskunnan Youtube-kanavalla.

Ammattikorkeakoulun opiskelijat aikovat hyödyntää etävapun vietossa Discord-kanavaa, joka mahdollistaa reaaliaikaisen etäkokoontumisen rajattomalle määrälle opiskelijoita.

Harjun autenttista piknik-tunnelmaa haikailevia JYY neuvoo ottamaan vappupäivänä eväät mukaan ja menemään olohuoneeseen tai parvekkeelle, asettamaan märän muovipussin istuinalustaksi ja nauttimaan Suomen kevään vaihtelevista sääolosuhteista.

Tunnetuimmat vapputapahtumat, kuten opiskelijoita linja-autolla ravintolasta toiseen kuljettava Jyväsmetro ja kaupunkisuunnistuskilpailu Amazing Race ovat siirretty syyskuulle.

JYY:n tapahtumatuottaja Laura Partamies näkee siirtämisessä myös positiivisen piirteen.

– Voidaan viettää vappu kerrankin kahteen kertaan. Isot tapahtumat on sijoitettu syyskuun alkuun, jotta myös uudet opiskelijat pääsevät juhliin heti mukaan.

Tampere: “Oli ilmiselvää, että vappua pitää siirtää”

Teekkariopiskelijoiden kaksi viikkoa kestävä, ympärivuorokautinen radiolähetys toteutetaan tänäkin vuonna.

Käsidesiä ja saippuaa kuluu, kun juontajat vaihtavat vuoroa musiikkikappaleen aikana.

Petra Oksa, yksi Rakkauden Wappuradion päätoimittajista, kertoo että radiolähetyksellä haluttiin piristää opiskelijoita poikkeuksellisessa tilanteessa.

– Jo perinteeksi muodostuneen toteamuksen mukaisesti: Wabu ei lopu. Eli vaikka nyt ei paikan päälle päästäkään juhlimaan, niin vappu on siitä huolimatta.

Tampereella vappua juhlitaan Jyväskylän tavoin kunnolla ensi syksynä.

– Meille oli ilmiselvää, että vappua on pakko siirtää, eikä vain korvata jollakin etäfiiliksellä, Tampereen ylioppilaskunta Treyn tapahtumavastaava Salla-Mari Palokari sanoo.

Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Tammerkoskeen kastettavat teekkarifuksit saavat nauttia tavallista lämpimämmästä vedestä.

Keväällä vappua juhlitaan etänä. Trey on ideoinut vappua edeltävälle kahdelle viikolle omat päivähaasteet, joihin kuuluu esimerkiksi munkin syöminen huuliaan nuolaisematta.

Perinteisen grillin koristelukilpailun sijaan tänä vuonna tuunataan vessapaperirulla.

– Tarkoitus on luoda yhteisöllisyyttä. Kaikille on rankkaa, kun pitää olla yksin kotona, Salla-Mari Palokari toteaa.

Mikä on sinun hauskin vappumuistosi? Voit keskustella aiheesta 24.4.2020 klo 23 asti.

Lue lisää:

Huomasitko tämän: patsaat puettiin kasvomaskeihin eri puolilla maata – Teekkarijäynän tarkoitus tuoda hyvää mieltä synkkien uutisten keskelle

Manta lakitetaan tänä vappuna virtuaalimaailmassa

Pankin pitkäaikainen työntekijä on tuomittu Pirkanmaan käräjäoikeudessa 1 vuoden ja 8 kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä kavalluksesta. Lisäksi naisen pitää suorittaa 45 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Nainen tunnusti kavaltaneensa rahaa, mikä alensi käräjäoikeuden mukaan tuomiota. Ilman tunnustusta oikeudenmukainen rangaistus teosta olisi käräjäoikeuden mukaan ollut 2,5 vuotta vankeutta.

Nainen anasti työtehtävistään johtuen hallussaan olleita Nordea Bank Oyj:n ja sen edeltäjäpankkien varoja yhteensä 805 251 euroa.

Työntekijä oli ottanut käteistä rahaa pankin kassalippaasta ja pyytänyt muita pankkitoimihenkilöitä tekemään näillä varoilla käteispanoja läheistensä pankkitileille tai on tehnyt itse käyttämästään kassasta käteistalletuksia omille tai läheistensä pankkitileille pankin varoista. Pitkän ajan kuluessa tehtyjä anastuksia peitettiin väärillä kirjauksilla ja kohdentamisilla pankin sisäisissä kassajärjestelmissä.

Kavaltamillaan rahoilla nainen maksoi omia ja läheistensä laskuja, veroja, ulosottomaksuja ja lainojen lyhennyksiä.

Rikokset tapahtuivat 2008–2018 Tampereella. Naisella ei ollut aiempaa rikoshistoriaa.

Nainen korosti oikeudessa pyrkivänsä hoitamaan vahingonkorvaukset tehdyn sovintosopimuksen mukaisesti. Naisen omaisuus on vakuustakavarikossa, kunnes hän hoitaa korvaukset.

Naisen neljä läheistä tuomittiin tuottamuksellisesta rahanpesusta tai törkeästä rahanpesusta sakkoihin tai ehdolliseen vankeuteen.

Tuomiot eivät ole lainvoimaisia eli niistä voi valittaa hovioikeuteen.

Lue lisää:

Pankin pitkäaikainen työntekijä tunnusti kavaltaneensa lähes miljoonan pankin kassalippaista

Moni ihminen on tuskaillut korona-aikana, kun ei tapaa ihmisiä kasvokkain. Jo videopuhelu voi kuitenkin tutkijoiden mukaan auttaa etenkin jos webbikamera on suunnattu niin, että katsoo ihmistä suoraan kohti.

Tampereen yliopiston psykologian tutkijat ovat osoittaneet, että katsekontakti aiheuttaa videopuhelun aikana samankaltaisia fysiologisia tunnereaktioita kuin kasvokkaisessa tilanteessa. Jo suoran katseen näkeminen on saanut ihmiset hymyilemään.

Videopuheluja käytetään paitsi töissä myös läheisten väliseen yhteydenpitoon.

Vaikka videopuheluyhteydet eivät voi tutkijoiden mukaan täysin korvata kasvokkaista vuorovaikutusta, uudet tutkimustulokset osoittavat, että katsekontaktin synnyttämät fysiologiset tunnereaktiot saattavat olla samankaltaisia videopuheluissa kuin kasvokkain kohtaamisessa.

Vastikään julkaistussa Tampereen yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin fysiologisia reaktioita katsekontaktiin erilaisten tilanteiden aikana.

Videpuhelu sai aikaan hymyn

Tutkittavat katsoivat toista henkilöä kolmessa eri tilanteessa: kasvotusten, videopuheluyhteyden välittämänä tai pelkästään videolta.

Näiden tilanteiden aikana tutkijat mittasivat ihon sähkönjohtavuutta sekä kasvolihasten aktivaatiota. Ihon sähkönjohtavuuden muutokset heijastavat autonomisen hermoston aktiivisuutta ja siten tunnereaktiota. Kasvolihasten aktivaatio ilmentää puolestaan tunnereaktion positiivisuutta tai negatiivisuutta.

Tutkimustulos oli, että toisen ihmisen suora katse sai aikaan saman reaktion videopuhelussa kuin kasvokkain.

– Tulokset osoittavat, että autonomisen hermoston vaste katsekontaktiin edellyttää kokemuksen katseen kohteena olemisesta, tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja Jonne Hietanen kertoo.

Suoran katseen näkeminen aiheutti positiivisen tunnerektion. Tämä ilmeni niin, että tutkittavien suupielet kohosivat ja kulmien kurtistus väheni, kun he näkivät toisen henkilön katsovan heitä suoraan kohti videopuhelun aikana.

– Lisäksi kävi ilmi, että jo pelkkä suoran katseen näkeminen ilman kaksisuuntaista vuorovaikutusta sai aikaan vaivihkaisen hymyreaktion kasvoilla. Tulos viittaa siihen, että nämä kasvolihasten reaktiot katsekontaktiin ovat erittäin vahvasti automatisoituneita, Hietanen kertoo tutkimustiedottessa.

Kun toinen ihminen nähtiin sen sijaan pelkästään videolla ilman videopuheluyhteyttä, suora katse ei aktivoinut autonomista hermostoa.

Vaikka tulokset viittaavat siihen, että tunnereaktiot voisivat olla samankaltaisia luonnollisessa kohtaamisessa ja videopuhelussa, tutkijat ovat varovaisia tulosten tulkinnassa.

– Useimmissa videopuhelusovelluksissa ei ole mahdollista ottaa katsekontaktia toiseen ihmiseen, ja kameroiden sijoittelusta johtuen keskustelukumppani näyttää yleensä katsovan hieman alaviistoon. Tästä syystä on epäselvää, yleistyvätkö havaitsemamme reaktiot myös sovelluksiin, joita ihmiset arjessaan käyttävä, Hietanen kertoo.

Lue lisää:

Miksi tuntuu kuin muut tuijottaisivat vihaisesti tai katsoisivat ohi? Tuore väitös selittää, miten tulkitsemme "väärin" muita ihmisiä

Jesse Markin, 34, vastaa iloisena haastattelukysymyksiin videon välityksellä Helsingin kodistaan. Taustalla olevalla kirjahyllyllä pilkottaa Emma-palkinto. Hänet palkittiin helmikuun gaalassa vuoden tulokkaana ja kriitikoiden valintana.

Monet ovat suitsuttaneet Markinin musiikkia, jossa yhdistyvät useat tyylilajit hiphopista ja soulista etnoon. Vertailukohtia on vaikea löytää suomalaisesta musiikista.

– Kaikki jutut on vedetty vierekkäin ja se on kuin smoothie, Markin kuvailee musiikkiaan.

Nyt Jesse Markin sai Teosto-palkinnon esikoisabumistaan Folk. Hän jakaa 25 000 euron arvoisen tunnustuksen tuottajansa Totte Rautiaisen kanssa.

Teosto-palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimpia taidepalkintoja, joten Markin on kunnianosoituksesta hämmentyneen innoissaan.

– Tämä on suurin tunnustus, jonka olen koskaan saanut. Kyllä se vähän mykistää ja pistää hiljaiseksi.

Folk-albumia kypsyteltiin rauhassa neljän vuoden ajan. Vaikka Markin tiesi tekevänsä jotain ainutlaatuista, esikoislevyn saama suosio on yllättänyt.

– En ajatellut, että englanninkielisellä musiikilla Suomessa olisi mitään sijaa missään.

Ulkopuolisuuden tunne

Jessa Markin muutti 6-vuotiaana Suomeen Liberiasta. Kotipaikaksi tuli pieni Viljakkalan kunta Tampereen lähistöltä.

Markin puhuu edelleen itsestään kylänmiehenä ja murre on tamperelaisistakin erittäin leveää.

Pienellä paikkakunnalla kasvaminen oli rankkaa ja Markin koki paljon rasismia.

– On tullut tapeltua, on puukkoa vilauteltu, on ollut tuhopolttoa ja tappouhkauksia. Ne ovat rakentaneet myös luonnetta.

Markin on koko elämänsä ajan kokenut olevansa ulkopuolinen. Suomalaisille hän ei ole ollut tarpeeksi suomalainen ja afrikkalaisille sukulaisille hän on ollut hassua kieltä puhuva Suomipoika.

– Sä pyörit siinä kaiken välissä. Tulee väistämättä ulkopuolinen fiilis.

Jesse Markin on purkanut tuntojaan musiikkiin. Ennen soolouraansa hän kuului The Megaphone State -duoon, jossa hän jo räppäsi aiheesta.

Markin sanoo luoneensa itselleen oman identiteetin päästäkseen elämässään eteenpäin. Tämän takia hän laulaa englanniksi. Hän teki siitä oman juttunsa, kun opetteli puhumaan kieltä paremmin kuin suomalaiset tai afrikkalaiset.

Markin on ilokseen huomannut, että ulkopuolisuuden tunteen käsitteleminen musiikissa on koskettanut monia. Hänen keikoillaan käy kaikenlaista porukkaa nuorista eläkeläisiin.

– Olen saanut paljon viestiä ihmisiltä, joilla on esimerkiksi adoptiolapsia. Kuinka tärkeää on ollut nähdä minunlaiseni tyyppi tuolla isoissa kuvioissa. Kyllähän se tuntuu, että on tehnyt jotain tärkeää.

Jesse Markin ei ole vielä suurelle yleisölle tuttu kasvo. Siksi hän itsekin hämmentyy, kun ihmiset tulevat juttelemaan hänelle kadulla.

Muusikko pohtii, että hänellä itsellään on opeteltavaa, kun ihmiset ovat alkaneet tunnistaa. Tuijottava ohikulkija saa vanhat vainoharhat hiipimään mieleen.

– Mun pitää vähän skarpata, että mä en voi vaan ottaa jotain tuijotuskisaa metrossa, että kumpi murtuu. Pitää olla vähän nätimmin tuolla kylillä, Markin nauraa.

Korona sotki kuviot

Koronatilanne pännii Jesse Markinia. Hyvä noste on valumassa hukkaan, kun kymmenet keikat on peruttu. Kesällä oli tarkoitus lähteä valloittamaan Eurooppaa.

– Kyllähän se ärsyttää, kun nythän olisi ollut priima-aikaa mun lähteä tuonne kylille.

Markin yrittää kuitenkin ajatella positiivisesti. Hän kiittelee onneaan, ettei ole julkaissut uutta levyä juuri nyt.

– Jos mä olisin painanut tuolla neljä vuotta menee hiki hatussa, kyyneleet silmissä ja sydän revittynä ja julkaisisin levyn ja sitten kaikki menee kiinni. No!, Markin parkaisee.

Karanteenissa on kuitenkin syntynyt uutta musiikkia. Markin kertoo jatkavansa ulkopuolisuuden teemalla, sillä siitä riittää vielä ammennettavaa. Hän on pohtinut myös rotukysymyksiä sekä maskuliinisuutta, joka usein ylikorostuu rap-musiikissa.

– Mitä maskuliinisuus nykyisin on ja missä sen toksisuuden rajat menevät, Markin tuumaa.

Uutta musiikkia oli tarkoitus julkaista jo kesällä, mutta kuviot on pitänyt ajatella uusiksi. Vaikka tilanne kismittää, Teosto-palkinto lämmittää mieltä.

– Pohjoismaiden suurimpia taidepalkintoja ja kylän mies, joka ei oo koskaan ajatellut, että kukaan edes kuuntelee, niin mä oon aika tyytyväinen nyt. Tyhmähän mä oisin, jos mä tähän lopettaisin, Markin nauraa.

Jesse Markin ja Totte Rautiainen esiintyvät perjantaina 24.4. Yle Olohuone -lähetyksessä, jonka voi katsoa TV2:lla ja Yle Areenassa klo 19.05 alkaen.

Katso myös:

KulttuuriCoctailin minidokumentti Yle Areenassa:Jesse Markin - Viljakkalan kuningas

Yle Areena: Flow Festival 2019: Jesse Markin

– Onhan tämä ihan katastrofi, toteaa Flow-festivaalin taiteellinen johtaja Tuomas Kallio.

Tuleva kesä on koronaepidemian takia yleisötapahtumien järjestäjille täysin poikkeuksellinen ja iso takaisku kulttuuritapahtumille.

– Korona yllätti. Hyvin harva on osannut tällaiseen varautua. Varmasti tullaan näkemään myös konkursseja.

– On paljon ihmisiä, joilta työt ovat loppuneet kokonaan. Tämä on monelle todella vaikea paikka, Kallio jatkaa.

Hallitus linjasi keskiviikkona, että yli 500 ihmisen yleisötapahtumat kielletään kesä- ja heinäkuulta. Sen on määrä päättää loppukesän yleisötapahtumien kohtalosta kesäkuun alussa.

Lisäksi vapun jälkeen kuullaan, jatkaako hallitus myös yli 10 hengen tilaisuuksien rajoittamista. Esimerkiksi pienet kesäteatterit saavat siis vielä odottaa päätöstä, voidaanko esityksiä kesällä pitää.

Tällä hetkellä on vielä auki, perutaanko myös elokuun isot konsertit ja festivaalit. Kolmipäiväinen Flow elokuun puolivälissä Helsingissä on yksi niistä.

– Tilanne on hankala. Meillä on vain yksi tapahtuma vuodessa. Jos Flow'ta ei ole, liikevaihtoakaan ei ole, festivaalin taiteellinen johtaja Tuomas Kallio sanoo.

Toistaiseksi Flow'n järjestäjät jäävät odottamaan hallituksen linjausta heinäkuun jälkeen järjestettävista tapahtumista. Tämänvuotisesta Flow'sta ei ole vielä päätetty.

– Elokuun tapahtumia ei ole kielletty, joten olemme puoliodottavassa tilanteessa.

Teatterikesä ei uskalla odottaa hallituksen päätöstä

Heti elokuun alussa, 3.8. alkavalle Tampereen Teatterikesälle hallituksen kesäkuussa lupaama päätös loppukesän tapahtumista on liian myöhään. Kustannukset juoksevat koko ajan.

– Löysässä hirressä roikkuminen jatkuu meidän osaltamme, huokaa toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl.

Festivaalin hallitus kokoontuu alkuviikosta päättämään, perutaanko tapahtuma tältä kesältä. Siirtäminen on mahdotonta, koska teattereiden esityskaudet pyörähtävät käyntiin syksyllä.

Jo kuukausi sitten Teatterikesä päätti luopua kansainvälisestä ohjelmistosta kokonaan. Ulkomaiset vierailut on saatu siirrettyä kesälle 2021, kertoo Rosendahl.

– Festivaalia on rakennettu nyt kotimaisen pääohjelmiston varaan. Ulkomaiset vieraat olisivat olleet liian suuri riski, kun ei tiedetä lähtömaiden koronatilannetta, eikä lentojen kohtaloa.

Teatterikesän yksittäiset tilaisuudet ovat pääsääntöisesti alle viidensadan ihmisen yleisölle suunnattuja. Rosendahl arvelee, että riskit voivat olla silti liian suuria, sillä katsomoissa istutaan vieri vieressä ja suuri osa yleisöstä on varttunutta.

Peruutuksista miljoonien eurojen tappiot

Tulevan turvaamiseksi ja työpaikkojen pelastamiseksi tapahtumajärjestäjät toivovat valtiolta pikaisesti kahta asiaa: suoraa taloudellista tukea ja päätöstä elokuun festivaalien kohtalosta, summaa Suomen musiikkitapahtumien verkosto LiveFinin puheenjohtaja Samppa Rinne.

– Suoraa tukea on tultava, koska muuten ala kokee hirveän iskun. Miten muuten tästä päästään jaloilleen, hän kysyy.

Myös Samppa Rinne toivoo, että hallitus päättäisi loppukesän tapahtumista mahdollisimman pikaisesti.

– Elokuu on liian iso kysymysmerkki kaikille toimijoille. Jotta päätöksiä peruuttamisesta voidaan tehdä, tarvitaan viranomaispäätöksestä johtuva force majeure -tilanne. Silloin sopimukset raukeavat ja osapuolet kärsivät omat tappionsa.

Kokoontumisrajoitusten aiheuttamat nettotappiot livetapahtumille ovat Rinteen mukaan jo maalis-toukokuussa 33 miljoonaa euroa.

Kesän päättyessä alan liikevaihtoon on syntynyt järjestön laskujen mukaan jo 220 miljoonan euron lovi.

Tuesta on jo neuvoteltu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Konkretiaa kaivataan mahdollisimman pian, Live Finin puheenjohtaja Samppa Rinne painottaa.

Festivaalipaikkakunnat vaikeuksissa

Peruutusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä ovat jo kertoneet Savonlinnan oopperajuhlat ja Pori Jazz.

Niitä on tiedossa myös tapahtumapaikkakunnille.

Helsinki laski tiistaina tiedotustilaisuudessaan, että kaupungissa järjetettävien, suurimpien 30–40 tapahtuman liikevaihto on noin sata miljoonaa euroa.

Seinäjoen kaupungin tapahtumakoordinaattori Kirsi Kivisaari arvioi, että tapahtuminen aluetaloudellinen vaikutus olisi noussut tänä kesänä 30 miljoonaan euroon.

Seinäjokelainen Tangomarkkinat on kertonut siirtävänsä tapahtumansa sellaisenaan ensi vuoteen. Myös Kauhajoen Nummijärvellä juhannuksena järjestettävä metallimusiikin Nummirock on peruttu.

Lista perutuista tapahtumista pitkä

Moni tapahtuma oli päättänyt jo ennen hallituksen linjausta jättää ensi kesän festivaalit järjestämättä. Koronaepidemian takia näin tekivät muun muassa Järvenpään Puistoblues, Ruisrock ja Naantalin musiikkijuhlat.

Peruuntuneiden listaan tulee uusia nimiä jatkuvasti.

Turussa DBTL-festivaali etsii vielä vaihtoehtoja tulevan kesän tapahtuman järjestämiselle hallituksen uuden linjauksen jälkeen.

– Selvitämme parhaillaan eri vaihtoehtoja DBTL 2020 -festivaalien järjestämisen suhteen ja tiedotamme päätöksistä niin pian kuin mahdollista, kerrotaan tapahtuman somekanavissa.

Monet satakuntalaiset kesätapahtumat peruuntuvat tältä vuodelta. Raumalla esimerkiksi Pitsiviikon yleisötilaisuudet ja Rock In The City on peruttu.

Raumanmeren juhannus kertoo Facebook-sivuillaan kunnioittavansa hallituksen linjausta, mutta odottavansa vielä velvoittavaa määräystä viranomaisilta.

Porissa Kirvatsin Jytä ja heinä-elokuun taitteeseen sijoittuva Porispere joutuvat pitämään välivuoden. Jo aiemmin tapahtuman peruuntumisesta on ilmoittanut Porissa pidettävä SuomiAreena.

Yksi uusista on suosittuna yleisötapahtumana tunnettu, kolmipäiväinen Kotkan Meripäivät.

– Meillä ei ole tällä hetkellä siirtosuunnitelmia, koska tilanne on epävarma myös loppukesän suhteen. Tällä hetkellä näkisin kyllä, että Meripäiviä ei tulla tänä vuonna Kotkassa näkemään, Kotkan tapahtumapäällikkö Tiina Salonen sanoo.

Myös Kuhmon Kamarimusiikki ja Kajaanin Runoviikko on tältä kesältä peruttu.

Vaikka yksittäisissä esityksissä ei tulisi olemaan yli 500 ihmistä, järjestäjät haluavat pelata varman päälle.

– Tämä on päivänselvä asia. Emme halua vaarantaa yleisön emmekä taiteilijoiden terveyttä. Surullista, mutta pakollista, Kajaanin Runoviikon tapahtumapäällikkö Tuula Tikkanen sanoo.

Sodankylän elokuvajuhlat aiotaan järjestää poikkeuksellisesti virtuaalisesti.

Artisteista Lauri Tähkä kertoi keskiviikkona, että Toreilta Töölöön -keikat järjestetään vasta vuonna 2021. Aiemmin Samu Haber ja Sunrise Avenue ilmoitti, että yhtyeen uran päättävä Thank You For Everything -kiertue siirtyy ensi vuodelle.

Sen sijaan Rovaniemellä elokuun puolivälissä järjestettävän Simerockin järjestelyt etenevät normaalisti ja järjestäjien oletus on, että festivaali toteutuu suunnitelmien mukaisesti.

Viime vuodet ovat olleet livemusiikkibisnekselle erinomaisia, mikä on näkynyt myös kesän festivaaleilla. Tapahtumat ovat rikkoneet yleisöennätyksiään vuosi toisensa jälkeen.

Esimerkiksi Joensuun Ilosaarirock ja Oulun Qstock vakuuttavat taloutensa olevan sen verran vakaalla pohjalla, ettei festivaalien tulevaisuus ole uhattuna, vaikka festivaaleja ei tänä kesänä järjestetäkään.

Lipun ostaneille rahat takaisin

Jos olet jo ehtinyt hankkia lipun tapahtumaan, joka nyt perutaan, tilanne ei ole toivoton.

Johtava asintuntija Raija Marttala Kilpailu- ja kuluttajavirastosta muistuttaa, että lipun ostajalla on oikeus saada rahat takaisin, jos tapahtuma perutaan. Mikäli tilalle järjestetään korvaava konsertti, kannattaa hyväksyä se, jos suinkin mahdollista.

Esimerkiksi Pori Jazz tiedottaa, että se tarjoaa lipun ostaneille mahdollisuuden käyttää ostetut liput vuonna 2021.

Saman on ilmoittanut moni festivaali: tälle kesälle hankittu lippu käy ensi kesälle siirtyvään tapahtumaan.

Suuret lippumyymälät lähettävät asiakkailleen lippujen palautusohjeet pääsääntöisesti sähköpostilla, jos osoite on annettu lipunoston yhteydessä.

Tietoja siitä, peruuntuuko vai siirtyykö tapahtuma, ja miten lippujen kanssa toimitaan, päivitetään koko ajan lippumyymälöiden tapahtumasivuille.

Vaikka asiakas saa koronan peruuttamista tapahtumista lippurahansa halutessaan takaisin, joutuu niitä ennennäkemättömän ruuhkan takia odottamaan pitkään.

Osa lippukaupoista arvelee suman purkamiseen menevän jopa kolme kuukautta, joten asiakkailta toivotaan kärsivällisyyttä.

Käsittely- ja toimituskuluja ei palauteta.

Huvipuistojen piti aivan kohta herätä talviuniltaan.

Suomen kolme suurta huvipuistoa Helsingin Linnanmäki, Tampereen Särkänniemi ja Kouvolan Tykkimäki ovat kaikki normaalisti avautuneet viimeistään vappuna.

Nyt kaikki on epäselvää.

– Ei ole mitään tietoa, kertoo Tampereelta Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä.

Samanlainen on viesti myös sekä Tykkimäeltä että Linnanmäeltä.

Hallitus linjasi tiistaina, että heinäkuun loppuun saakka Suomessa ei saa järjestää mitään yli 500 henkilön tilaisuuksia. Hallitus mainitsi kiellossa erityisesti festivaalit. Selväksi ei kuitenkaan tullut, koskeeko linjaus myös huvipuistoja. Ihmeissään on myös ravintola-alan yrittäjien ja työnantajien etujärjestö MaRa.

– Rajaus vaikutti siltä, että se koskee festivaaleja ja muita isoja yleisötilaisuuksia. Emme tosiaan tiedä, koskeeko se myös huvipuistoja, sanoo MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi.

Vetoomus hallitukselle

Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin toivoo kovasti, että huvipuisto saisi avata portit 1.6.2020. Hänen mielestään huvipuisto ei ole festivaaliin verrattava yleisötapahtuma.

– Huvipuistot eivät ole massatapahtumia, vaan ne pitäisi rinnastaa kaupunkipuistoihin tai kauppakeskuksiin, joiden on sallittu olla auki myös näin poikkeustilan aikana. Meillä on mahdollisuus turvata ihmisten terveys jopa paremmin kuin ulkoilupuistoissa tai kauppakeskuksissa, joissa ei ole samanlaista valvontaa, sanoo Adlivankin.

Myös Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä uskoo, että huvipuistot pystyvät takaamaan kävijöidensä turvallisuuden.

– Meillehän turvallisuus muutenkin on se ykkösasia. Jos turvallisuus ei olisi ykkösasia, niin huvipuistojen toimintahan loppuisi saman tien, sanoo Seppälä.

Matkailu- ja ravintola-alan yrittäjien ja työnantajien etujärjestön MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi kertoo, että Suomen huvipuistot ovat jo maanantaina yhdessä vedonneet hallitukseen, että huvipuistot olisivat yleisörajausvaatimusten ulkopuolella.

– Huvipuistot perustelevat sitä sillä, että toiminta on erilaista kuin festivaaleilla. Ne pystyvät erilaisilla järjestelyillä hajauttamaan asiakkaat, ottamaan laitteiden käytössä asiakasmäärät huomioon ja tekemään turvajärjestelyt niin, että riskienhallinta voidaan hoitaa, kertoo Aittoniemi.

Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin korostaa, että huvipuistoa ei avata, jos se on terveydelle vaarallista.

– Haluan painottaa, että kukaan meistä ei halua avata huvipuistoa, jos se on terveydelle vaarallista. Kaikki lähtee siitä, että varmistamme asiakkaiden ja henkilökunnan terveyden, kertoo Adlivankin.

Toiveena kesäkuun alku

Sekä Linnanmäki, Särkänniemi että Tykkimäki kertovat, että pystyvät avaamaan huvipuiston kesäkuun alussa.

– Tarkoitus on avata kesäkuun alussa ja rajata sisäänpääsyä, kertoo Tykkimäen huvipuiston toimitusjohtaja Sakari Pasanen.

Linnanmäen toimitusjohtajan Pia Adlivankinin mukaan huvipuistot ovat selvästi rajattuja alueita, joiden kävijämäärää pystytään valvomaan ja rajaamaan. Huvipuistot myös toimivat pääasiassa ulkoilmassa.

– Me olemme ulkotapahtuma. Jos ravintolat saavat avata 1.6., niin me koemme, että huvipuistojenkin ravintolat pitää saada avata. Meillä on lisäksi paljon ravintoloita, joissa syödään ulkona ja monista kioskeista myydään annoksia ulkona syötäväksi.

Matkailu- ja ravintola-alan yrittäjien ja työnantajien etujärjestö MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi toivoo asiaan pikaista ratkaisua ja hallitukselta selkeää vastausta.

– Aika äkkiä tämän pitäisi ratketa, sillä toukokuu alkaa kohta. Toivomme hallituksen antavan asiasta jo lähipäivinä selkeän linjauksen, että huvipuistolle tehtäisiin toisenlainen ratkaisu kuin festivaaleille.

Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin toivoo, että hallitus viimeistään 3.5.2020 kertoisi linjauksensa myös huvipuistoista.

500 liian vähän

Nyt voimassa on 500 henkilön raja heinäkuun loppuun. Näin pieni asiakasmäärä kerrallaan ei kuitenkaan isoimmille huvipuistoille MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittokosken mukaan riitä.

– Jokainen huvipuisto laskee, onko se kannattavaa. Moni huvipuisto tekee tappiota, jos raja on 500 henkilössä.

Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin ei näe tarkoituksenmukaisena avata huvipuistoa, jos raja olisi 499 henkilöä.

– Silloin emme saa kuluja katettua. Laitteet kulkisivat lähes tyhjinä ja täällä olisi hyvin väljää. Meillä on kuitenkin yli 40 huvilaitetta ja toistakymmentä peliä ja kioskipistettä.

Linnanmäelle mahtuu yli 20 000 henkilöä. Useamman tuhannen yleisömääräkään ei Adlivankin mukaan vielä kovin hyvin näy.

– Jos meillä on 5 000 ihmistä, niin silloin on vielä tosi väljää.

Tykkimäen toimitusjohtaja Sakari Pasanen sen sijaan kertoo, että he avaavat, vaikka 500 henkilön rajoitus olisi voimassa.

– Avaamme, kun avaaminen on viranomaisten mukaan turvallista. Avaamme myös vaikka henkilömäärärajoitukset olisivat voimassa, kertoo Pasanen.

Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä uskoo, että huvipuisto saadaan auki noin parin viikon varoitusajalla.

– Meillä on siinä mielessä hyvä tilanne, että meillä on työntekijöitä, jotka ovat olleet täällä ennenkin töissä, kertoo Seppälä.

Hän uskoo, että avajaispäivä ei kuitenkaan tule olemaan ihan tavallinen huvipuistopäivä.

– Oli se avauspäivämäärä mikä tahansa, niin varmasti silloinkin on voimassa jonkinlaiset poikkeusolosuhteet, kertoo Seppälä.

Hän luottaa myös siihen, että yhteistyö viranomaisten kanssa sujuu, ja puistot saadaan turvallisesti avattua.

– Uskon, että tulemme ylittämään kaikki viranomaisvaatimuksen, kun se päivä tulee.

Kokemukset ulkomailta avuksi

Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä on ollut vuoden päivät Kansainvälisen huvipuistoliiton Euroopan puheenjohtajana. Hän kertoo, että muualla Pohjoismaissa huvipuistot avautuvat tämän hetkisen tiedon mukaan jo toukokuun alkupuolella.Se auttaa suomalaisia huvipuistoja kauden aloituksessa.

– Me saamme tiedon, miten rajoituskäytännöt ovat siellä toimineet ja millaisia keinoja niissä on käytetty. Voimme tuoda ne toimivimmat tavat sitten tänne Suomeen, kertoo Seppälä.

Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä kertoo, että heillä on valmiutta jatkaa kautta myös normaalia pidemmälle. Alun perin oli tarkoitus lopettaa kausi syyskuun ensimmäisenä lauantaina.

– Nyt on pohdittu, että kautta jatkettaisiin koko syyskuun.

Myös Tykkimäellä on samanlaiset ajatukset.

– Suunnitelmissa on jatkaa kautta vielä syyskuun puolella, mutta emme tiedä vielä kuinka pitkään, kertoo Tykkimäen toimitusjohtaja Sakari Pasanen.

Yle seuraa koronaviruksen vaikutuksia Suomessa ja maailmalla. Lue uusimmat koronauutiset tästä.

Kutakuinkin samanikäinen, -kokoinen ja -kuntoinen omakotitalo voi vaihtaa omistajaa jopa muutamalla kymppitonnilla – tai sitten se maksaa satoja tuhansia euroja. Kaikki on kiinni sijainnista.

Suomen omakotimarkkinat ovat jakautuneet erittäin jyrkästi kalliisiin alueisiin ja halpoihin seutuihin ja erot ovat vain jyrkentyneet viime vuosina.

Hintaviin kuuluvat isot kaupungit kehyskuntineen, halpoihin Itä- ja Pohjois-Suomen taantuvat muuttotappiokunnat. (Juttu jatkuu kartan jälkeen).

Omakotitaloissa on jopa 15-kertaiset erot keskihinnoissa sijainnista riippuen. Maanmittauslaitoksen talokauppatilaston mukaan Hyrynsalmi ja Kuhmo ovat pientalokauppojen keskihinnaltaan maan edullisimmat kunnat.

Kaava-alueella sijaitsevan omakotitalon voi saada sieltä muutamalla kymppitonnilla. Haja-alueelta pientalon saattaa ostaa vielä tätäkin edullisemmin: Vaalan, Keiteleen ja Suomussalmen keskihinnat pyörivät viime vuonna 17 000–18 000 eurossa.

Kalleimmat talokaupat tehdään pääkaupunkiseudulla. Espoossa ja Helsingissä saa varautua maksamaan omakotitalosta helposti 400 000–500 000 euroa ja enemmänkin. Kauniaisissa vielä tuplasti päälle naapureitten hintatason.

Taulukosta näet kunnittain kaava-alueen omakotikauppojen keskihinnat ja lukumäärät 2019. Voit järjestää tiedot pienimmästä suurimpaan ja päinvastoin näpäyttämällä pikkukolmiota sarakkeen yläreunassa. Yksittäisen kunnan löydät kirjoittamalla hakukenttään kunnan nimen tai sen osan. (Juttu jatkuu taulukon jälkeen).

Liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa Huoneistokeskus&SKV:stä näkee, että jyrkän hintaeriytymisen taustalla on väestön keskittyminen ja muuttoliike suuriin kaupunkeihin, kuten pääkaupunkiseudulle.

– Esimerkiksi Helsingissä omakotitalojen osuus koko asuntokannasta on alle 10 prosenttia. Kun siellä kysyntä kasvaa ja tarjontaa ei ole niin paljon eikä vapaita tontteja, kyllä se näkyy hinnoissa, Hintsa kuvaa.

Hintsan mukaan hintojen nousu voi heijastua myös suuren kaupungin lähiseudulle, kun ostajat lähtevät etsimään uutta kotia hiukan laajennetulta alueelta ympäryskunnista. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Kirkkonummi ja Kerava pääkaupunkiseudulla ja Pirkkala Tampereen kyljessä. Pirkkala on keskihinnaltaan jo kalliimpi kuin iso naapurinsa Tampere.

Hinnat markka-ajoilta

Väestötappioseutua taas nitistää ostajien vähyys.

– Valitettavasti välillä kaupataan omakotitaloa useita vuosiakin, mutta on niitäkin tapauksia, että menee viikon kahden sisällä myyntiin tulosta, sanoo toimitusjohtaja Olli-Pekka Hyyryläinen kiinteistönvälitys OP Koti Kainuusta.

Hyyryläisen mukaan pikkukuntien edullisimmat omakotitalot on yleensä rakennettu 1970-80 -luvuilla ja ne ovat olleet pääsääntöisesti yhdellä omistajalla koko ajan. Nykyinen hintataso on talojen myyjille tuttua tietoa.

– Olen toiminut Kainuussa kiinteistöalalla 30 vuotta ja hinnat eivät ole olleet pienissä kunnissa paljon tämän suurempia koskaan, ei markka- eikä euroaikana.

Joku hintapiikki on saattanut joskus olla, mutta sulanut nopeasti.

–Kun kysyntää ei ole, niin hintataso on tämä. Ne eivät mene korkeammalla hinnalla.

– Mitä olen keskustellut ihmisten kanssa heidän taloistaan ja niiden arvoista, niin he hyväksyvät sen, että omakotitalolla ei sen suurempaa arvoa ole.

Hintahuippu ohitettu

Maakunnittaisesta hintavertailusta näkee nopeasti, että hinnat ovat pääosassa maakuntia kääntyneet laskuun jo useita vuosia sitten. Valtaosan hintahuippu koettiin kaava-alueen omakotitaloissa vuosina 2010-2013, kuten oheisesta taulukosta näkee. Eniten hinnat ovat tulleet hintahuipustaan alas Etelä-Savossa -21% ja Kymenlaaksossa -19%. Ainoastaan Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla hinnat ovat jatkaneet nousua tai pysyneet ennallaan.

Haja-alueilla pientalot ovat halventuneet huippuvuodestaan vielä selvemmin: eniten Pohjanmaalla -27%, Etelä-Karjalassa -24% ja Päijät-Hämeessä -24%. Ainoastaan Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla ovat hinnat jatkaneet kipuamistaan myös viime vuonna.

Koko maata koskeviin hintatilastoihin voi tutustus Maanmittauslaitoksen tilastosivuilla. Siellä on hintatilastoa 1990-luvun alusta näihin päiviin.

Kaupungistuminen jatkuu

Jako halpoihin ja kalliisiin alueisiin on vain jyrkentynyt viime vuosina, ja sama jatkuu tulevinakin vuosina.

– Megatrendit eivät katoa taustalta mihinkään: kaupungistuminen jatkuu. Toisaalta on hyvä huomioida vastatrendit. Etätyömahdollisuudet saattavat mahdollistaa työskentelyn kauempanakin työpaikasta, Hintsa sanoo.

Hintsa arvioi, että hinnat jatkavat nousuaan pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. Myös Kuopiossa, Oulussa ja Jyväskylässä hintakehitys on ollut vahvaa.

Missä hinnat saattavat laskea?

– Jos mietitään viime vuoden lukuja, niin Porissa, Kouvolassa ja Lahdessa on näkynyt enemmän haasteita hinnan kasvussa kuin muissa isoissa kaupungeissa, Hintsa kertoo.

Autiotaloja taajamiin

Kainuun Hyyryläinen ei povaa kohoavia hintoja syrjäkuntien omakotitaloille edes taajamissa, vaan pimeneviä ikkunoita. Hänen mukaansa polarisoituminen jatkuu Suomessa.

– Omakotitalojen hinnat tulevat vielä laskemaan pienten kuntien ja muuttotappiokylien kaavoitetuissa taajamissa.

– Me näemme vielä semmoisenkin ajan, että taajamissa on autiotaloja. Aikoinaan 1960-luvulla maalta lähdettin kaupunkiin ja maalaistaloja jäi tyhjilleen ympäri Suomea. Jatkossa autiotaloja tulee näihin pieniin taajamiinkin, Hyyryläinen arvelee.

Lue lisää:

Nainen maksaa asunnostaan keskimäärin 4 000 euroa enemmän kuin mies – tappiota kertyy sekä ostaessa että myytäessä

Ulkomaan kansalaiset ostivat Suomesta yli 5000 asuntoa 2017 – eksoottisia maita ostajalistan kärkipäässä

Moni haluaa päästä mökistään eroon, mutta nuoremmat eivät enää osta: Rantamökkien hinnat pudonneet jopa 50 000 euroa – katso listasta alueesi hintamuutokset

Aiheesta voi keskustella lauantaihin kello 23.00:een asti.

Ennätysmäärä suomalaisia on hakenut asuntolainaansa koronakeväänä lyhennysvapaata. Tämä selviää Ylen kyselystä isoille pankeille.

Yksin OP:ssa hakemuksia oli käsitelty alkuviikosta jo yli 30 000.

Finanssiala kertoi perjantaina aamulla, että pankeille on tullut koronatilanteen aikana yhteensä noin 165 000 hakemusta lainanlyhennysvapaista koronatilanteen aikana. Henkilöasiakkailta hakemuksia on tullut noin 142 000 ja yrityksiltä reilut 23 000.

Lähes kaikki käsitellyt lyhennysvapaahakemukset on hyväksytty. Hakemuksia on tullut monikymmenkertaisesti normaaliin aikaan verrattuna.

– Tämä kertoo asiakkaiden talouden hädästä ja siitä, että lomautusten ja työttömien määrä on viime viikkoina kasvanut rajusti, OP:n asuntorahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Kaisu Christie sanoo.

Danske Bankin laina-asiantuntijakeskuksen johtaja Sari Hammari sanoo, että korona on aiheuttanut asiakkaissa huolta ja epävarmuutta.

– Kaikilla kyse ei ole pelkästään tulevaisuudesta, vaan osalla lomautus tai työttömyys on jo toteutunut. Muuttunut tilanne on näkynyt poikkeuksellisen vilkkaana aktiivisuutena järjestellä omia lainoja.

Hakemuksia ruuhkaksi asti pankeissa

Asuntolaina on yleensä suomalaisten suurimpia menoeriä. Lyhennysvapaita alettiin hakea pankeista heti maaliskuussa, kun koronavirus näytti äityvän pandemiaksi.

Moni pienituloinen lomautettu saa vain tonnin käteen kuussa, eikä asuntolainan lyhentämiseen ole mahdollisuuksia.

Esimerkiksi Säästöpankit ovat saaneet henkilöasiakkaiden lyhennysvapaahakemuksia maaliskuun alun jälkeen noin 20-kertaisen määrän normaalitilanteeseen verrattuna.

– Ruuhkahuippu oli 3–4 viikkoa sitten, ja nyt tilanne on jo tasaantunut, Säästöpankkiryhmän kehitysjohtaja Kai Koskela sanoo.

Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Jani Eloranta sanoo, että hakemuksia lyhennysvapaisiin tuli joinain viikkoina yhtä paljon kuin normaalisti koko kuussa. Tämä siitä huolimatta, että suurimmassa osassa esimerkiksi Nordean asuntolainoista on ominaisuutena lyhennysjousto, jonka avulla voi itse pienentää tai suurentaa lyhennyksiä tai jättää lyhennyksen väliin verkko- tai mobiilipankissa.

– Tässä tapauksessa asiakkaan ei tarvitse edes olla erikseen yhteydessä pankkiin, Eloranta sanoo.

Isoja eroja eri maissa

Suomen hallitus ei ole ainakaan vielä säätänyt lakia lainojen lykkäyksistä, eikä siitä ole juuri edes keskusteltu julkisuudessa. Vain ulosotossa oleville on väläytelty lyhennysvapaita, ja hallitus on esittänyt sen sijaan korkokaton huomattavaa laskemista ja muita keinoja.

Kansainvälinen lainavertailusivusto Financer.com listasi vähän aikaa sitten, miten eri maissa lainanlyhennyksiin suhtaudutaan.

Joissakin maissa laki määrää lykkäyksestä, eli lainanottajalla on laillinen oikeus tilapäisesti keskeyttää lainanlyhennykset tai muuttaa maksusuunnitelmaa.

Tämän vertailun mukaan esimerkiksi Ruotsissa saa lainanlyhennyksille lain mukaan lykkäystä. Espanjassa ja Saksassa lykkäyksen saa lain mukaan kolmeksi kuukaudeksi. Yhdysvalloissa valtion takaamien asuntolainojen lyhennyksiin on vertailun mukaan tarjolla vuoden lykkäys.

Suomessa perustuu pankkien harkintaan

Suomessa pankit yleensä jo myöntävät vapaaehtoisesti lyhennysvapaita kuukausia.

Eivät kuitenkaan kaikille, selviää Ylen kyselystä. Pankit ovat myös kieltäytyneet osasta hakemuksia. Hakemukset käsitellään tapauskohtaisesti.

Esimerkiksi Nordeassa noin 95 prosenttia lyhennysvapaahakemuksista hyväksytään.

– Hylkäyksen syynä on usein jo käytössä olevat lyhennysvapaat tai lainan muut ominaisuudet, ja yksittäistapauksissa aikaisemmat maksuhäiriöt, Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Jani Eloranta sanoo.

Jos muilla pankeilla on suunnilleen sama hyväksymisprosentti, hylkäyksiä tulee useille tuhansille suomalaisille.

– Lyhennysvapaan myöntämiseen voivat vaikuttaa lainan vakuudet tai muut velanhoidon ongelmat, joilla ei ole yhteyttä koronavirukseen, OP:n Kaisu Christie kertoo.

Danske Bankista kerrotaan, että lisäjousto saattaa jopa syventää asiakkaan ahdinkoa, jos asiakas on ennestään jo tiukoilla. Toinen esille nouseva syy kieltäytyä lyhennysvapaasta voi liittyä lainan vakuuksiin.

– Myös näissä tilanteissa yleensä taustalla on ollut jo aiempia haasteita ja lisäksi vakuuden arvoon liittyy lisäongelmia ja riskiä. Näissä tilanteissa pitkittämällä laina-aikaa hankaloitetaan asiakkaan asemaa silloin, kun vakuuden realisointi voisi olla paras ratkaisu, Sari Hammari sanoo.

Kuukaudesta vuoteen

Suomalaisten hakemat lyhennysvapaat vaihtelevat pituuden mukaan. Osa suomalaisista hakee lyhennysvapaata vain muutamaksi kuukaudeksi, osa vuodeksi.

Aktiassa lyhennystä voidaan myöntää kerralla 1–12 kuukautta, viestintäjohtaja Lotta Borgström kertoo. Henkilöasiakkaiden lisäksi myös yritykset ovat hakeneet selvästi aiempaa enemmän lyhennysvapaita.

Lomautusjakso monilla on kolme kuukautta tai vähemmän. Tämä heijastuu myös asuntolainaan. Esimerkiksi Danske Bankissa yleisin lyhennysvapaajakso on ollut 3–6 kuukautta, koska koronan on uskottu olevan väliaikaista.

Säästöpankit ovat myöntäneet lyhennysvapaata yleensä ainakin puoli vuotta.

Asuntolainarästejä seurataan tarkasti

Pankit kertovat Ylen kyselyssä, että suomalaiset ovat yleensä tunnollisia asuntolainan maksajia. Vuosittain vain pieni osa ei pysty hoitamaan lainaansa.

OP:ssa on huomattu pieni nousu asuntolainojen rästeissä. Asiakkaita kehotetaan ottamaan yhteyttä ajoissa pankkiin, jos taloudellinen tilanne muuttuu ja lainasta on vaikea selviytyä.

– Pikavippi ei ole oikea tapa ratkaista asuntolainan lyhennyksen haasteita, OP:n Kaisu Christie sanoo.

Pankit seuraavat tarkkaan, miten lainojen maksu toteutuu. Aktian Lotta Borgström sanoo, että on selvää, että pitkittyessään koronakriisin taloudelliset vaikutukset yltävät myös kotitalouksiin.

Pankit tarjoavat lyhennysvapaata maksutta

Lyhennysvapaa voi olla maksullinen. Pankit ovat nyt korona-aikana kuitenkin lähes poikkeuksetta tarjonneet palvelua ilman erillistä maksua. Näihin kampanjoihin voi liittyä aikarajoitteita.

Esimerkiksi OP:ssa lyhennysvapaa maksaa yleensä 120 euroa, mutta nyt se on ollut ilmaista kuten muissakin pankeissa.

Voit keskustella aiheesta 25.4. kello 20. asti.

Korjattu kello 8.12 Sari Hammarin sukunimi.

Lue lisää:

Katso lista hallituksen avusta yrittäjille ja yksityishenkilöille: Pikavippien suoramarkkinointikielto, perintäkulujen suitsimista, lyhennysvapaita kuukausia...

Kerrankin hyvä uutinen: Lomautettujen pelättiin saavan rahansa vasta vuodenvaihteessa, mutta tilanne näyttääkin paljon paremmalta – ainakin vielä

Moni lomautettu saa nyt vain tonnin käteen kuussa – kaksi naista kertoo, miten perheet keksivät yhä uusia säästökohteita selvitäkseen

Ylöjärveläisen Suvi Ylipään isä kuoli vajaa kuukausi sitten vaikeaan sairauteen. Surun keskellä piti sopeutua siihen, että aktiivisen miehen siunaustilaisuuteen sai tulla vain oma perhe.

Koronarajoitukset näkyivät sekä käytännön järjestelyissä että tilaisuuden tunnelmassa.

– Siunaus pystyttiin järjestämään nopealla aikataululla. Kun ei ollut mahdollisuutta kutsua ketään vieraita, ei ollut paljon järjestelyitä. Hautajaissaatto oli tosi pieni, ydinperheen ulkopuolelta oli kolme ihmistä. Muistotilaisuutta ei järjestetty ollenkaan.

Ylipää sanoo, että vaikka rajoitukset pystyi hyväksymään, ne tuntuivat harmillisilta.

– Siinä hetkessä olisin halunnut jakaa tunnetta menetyksestä. Tuntui, että jotakin jäi puuttumaan. Ihmisten kohtaaminen, kosketus ja läsnäolo olisivat olleet tärkeitä.

Kaikkien lähiomaisten osallistuminen sallittu

Maaliskuun 16. päivästä alkaneen poikkeusajan aikana kokoontumiset on rajattu 10 henkeen, mutta hautajaisiin pääsevät kuitenkin kaikki lähiomaiset, vaikka heitä olisi yli kymmenen. Piispat lievensivät ensimmäistä, tiukkaa rajausta jo parin päivän jälkeen.

Epidemian rajoittaminen otetaan evankelisluterilaisessa kirkossa vakavasti. Se näkyy esimerkiksi siinä, että haudalla tapahtuvaa siunausta suositaan.

– Seurakunta toimittaa arkun hautaan ja siunaus toimitetaan siellä. Perinteisiä arkun uloskantoja kappelista ei järjestetä, kertoo Tampereen Kalevankankaan hautausmaan krematorionhoitaja Mikko Saros.

Monista vanhoista perinteistä on jouduttu luopumaan.

– Toisinaan omaiset haluaisivat vielä tulla vainajaa katsomaan, mutta olen joutunut toteamaan, että arkkuja ei nyt poikkeusoloissa avata, Saros sanoo.

Myös Kemissä seurakunta on ottanut epidemian rajoitukset vakavasti ja esimerkiksi terveysviranomaisten ohjeistusta noudatetaan tarkasti.

– Hautajaisiin, häihiin ja kirkollisiin toimiin on annettu ohjeistus, että noudatetaan THL:n, sosiaali- ja terveysministeriön ja myös meidän Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin ohjeita, kertoo Kemin seurakunnan kirkkoherra Tuomas Tölli.

Osa omaisista haluaisi siirtää hautajaisia

Tampereella haudataan joka viikko 40–50 vainajaa. Koronarajoitusten takia osa omaisista on halunnut lykätä hautausta poikkeusajan yli. Huhtikuun alussa näytti jo siltä, että sairaaloiden kylmätilat täyttyvät. Nyt tilanne on kuitenkin tasaantunut.

Tampereen evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Jyrki Lehtonen sanoo, että toiveita hautajaisten siirrosta on tullut esimerkiksi silloin, kun osa omaisista on ulkomailla, eivätkä pääse rajoitusten takia matkustamaan.

– Vainaja voidaan tällä hetkellä tuhkata ja tuhka siunata myöhemmin. Tuhkan säilytys on huomattavasti helpompaa. On myös mahdollista, että vainaja siunataan pienellä väkimäärällä nyt ja pidetään muistotilaisuus vaikka kesällä kun tämä on ohi, Lehtonen sanoo.

Hautajaisjärjestelyistä helposti pahaa mieltä

Vaikka omaiset ovat suhtautuneet poikkeustilanteeseen yleensä hyvin, esimerkiksi Kangasalan seurakunnassa on huomattu, että etenkin iäkkäimpien omaisten kanssa on tarvittu enemmän selvennystä ja perusteluja. Papeilta vaaditaan nyt tilannetajua toimia uudessa tilanteessa.

– Omaisten kanssa on yhdessä mietitty muun muassa sitä, miten muille läheisille kerrotaan etteivät he saa tulla paikalle. Joskus heitä rauhoittaa tieto siitä, että pienet hautajaiset on ollut vainajan oma tahto, kertoo Kangasalan seurakunnan citypappi Riikka Hämäläinen.

Myös Kemin seurakunnan kirkkoherra ymmärtää läheisten huolen ja vaikean tilanteen.

– Läheiset joutuvat aika raakoihinkin ratkaisuihin ja he joutuvat tekemään valintaa keitä kutsuvat esimerkiksi hautajaistilaisuuteen, kertoo Kemin seurakunnan kirkkoherra Tuomas Tölli.

Jyrki Lehtonen Tampereelta sanoo, että hautajaisten perinne on niin vahva, että poikkeusjärjestelyistä tulee helposti pahaa mieltä.

– Jo aiemmin on huomattu, että jos joku on mennyt hautauksessa pieleen, sitä pohditaan ja surraan pitkään.

Useimmat hautausjärjestelyihin liittyvät asiat hoidetaan nyt puhelimessa. Suvi Ylipää sanoo, että se tuntui raskaalta.

– Olisi ollut niin paljon helpompi puhella kasvotusten kuin puhelimessa. Mutta pääsiasia, että se hautaus ja siunaus on saatu tehtyä, Ylipää sanoo.

Videointi ja striimaus lisääntyneet

Kuvien ja videoiden merkitys on kasvanut ja omaisille on entistä tärkeämpää tallentaa siunaustilaisuus.

– Kuvien ja videoiden ottaminen siunaustilaisuudesta on tärkeää etenkin niille omaisille, jotka eivät voi tulla paikalle. Tilaisuudesta on mahdollista myös välittää videokuvaa muille läheisille sen mukaan mitä omaiset tästä keskenään sopivat, sanoo Kangasalan seurakunnan Riikka Hämäläinen.

Kemin seurakunnan kirkkoherra Tuomas Tölli kannustaakin ihmisiä myös suoran videokuvan välittämiseen niin kastejuhlista kuin hautajaisistakin.

– Jos omaiset haluavat livekuvata esimerkiksi läheisen hautajaiset, se on mahdollista ja suotavaa. Se on kuitenkin ainutlaatuinen hetki elämässä. Elämänkaaren päätteeksi soisi, että kaikki mahdolliset pääsevät edes sen livekuvan välityksellä osallistumaan. Se on hyvä ajatus, jos sellaisen järjestää, kertoo Tölli.

Myös Suvi Ylipään perhe päätti videoida isän siunauksen. Videota on tarkoitus jakaa ystäville ja sukulaisille, jotka muuten olisivat osallistuneet siunaustilaisuuteen. Ajatuksena on myös kokoontua muistotilaisuuteen, kun rajoitukset ovat ohi.

– Isä olisi kesäkuussa täyttänyt 85 vuotta. Jos vaan voimme, niin kesällä olisi tarkoitus järjestää muistoseurat, jonne kutsutaan sitten ystävät ja sukulaiset, jotka muutenkin olisi kutsuttu siunaustilaisuuteen, Ylipää sanoo.

Ulkopuolisia arkunkantajia tarvitaan nyt entistä enemmän

Koronatilanteen takia myös ulkopuolisista arkunkantajista on paikoin pulaa. Keminmaalainen Veijo Kirkinen alkoi arkunkantajaksi hautaustoimistossa työskentelevän ystävän pyynnöstä.

– Se kantajaryhmä mikä tällä alueella on normaalisti toiminut, alkaa olla jo 70-vuotiaita täynnä. Nyt he ovat karanteenissa joten kantajia ei ole niin paljon kuin normaalisti, sanoo Kirkinen.

Ulkopuolisena arkunkantajana Kirkinen on pohtinut tilanteen surullisuutta ja halu auttaa on vain voimistunut.

– Kyllä tilanne on laittanut miettimään, että on tosi surullista, kun omaiset eivät pysty koko porukalla saattamaan läheistään hautaan viimeiselle matkalle. Että voimia kaikille, jotka joutuvat luopumaan läheisestä tässä vaikeassa tilanteessa.

Onko sinulla kokemuksia korona-ajan hautajaisista? Keskustelu aiheesta on auki 25.4. klo 23 asti.

Lue lisää:

Korona-ajan hautajaisissa pyritään pitämään kiinni 10 vieraan säännöstä – muistotilaisuuteen voi osallistua vaikka videon välityksellä

Piispat tarkentavat hämmennystä herättäneitä hautajaisohjeita: Lähiomaiset pääsevät hautaan siunaamiseen, vaikka 10 henkilön raja ylittyisikin

Pian olisi kiireetöntä hoitoa taas tarjolla, mutta saapuvatko potilaat paikalle? Asiaa joudutaan nyt miettimään koronatilanteen takia eri puolilla maata ja muun muassa Pirkanmaalla.

Tampereen yliopistollinen sairaala TAYS käynnistelee jälleen kiireettömän hoidon tarjontaansa, sillä koronatilanne on pysynyt alueella rauhallisena jo pari viikkoa.

TAYSin johtajaylilääkäri Juhani Sandin mukaan vakavana huolena on nyt se, tulevatko kutsutut potilaat tarkastuksiin tai lääkäriin. Osa on jo jättänyt tulematta, perunut tai siirtänyt aikaansa.

Potilaskato on jo huomattu myös päivystyksissä eri puolilla maata.

Yle kertoi jo maaliskuun lopussa, että joidenkin sairaaloiden päivystyksissä on ollut tyhjempää kuin pitkään aikaan ja perusterveydenhuollossakin potilaat ovat peruneet aikojaan.

Esimerkiksi Helsingin terveysasemien johtajalääkärin Timo Lukkarisen mukaan monet, jotka tarvitsisivat kiireellistä hoitoa muun kuin koronan vuoksi jättävät nyt menemättä lääkäriin koronan pelossa.

Osa pelkää kuormittavansa hoitojärjestelmää ja jättää siksi käynnin väliin.

Myös Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella päivystyspoliklinikan asiakasmäärä on ollut maaliskuussa noin 20 prosenttia pienempi kuin vastaavaan aikaan yleensä.

Nyt tilanteesta on Sandin mukaan käyty jo valtakunnallista keskustelua.

– Huoli on nyt kova. Koronan vuoksi on ollut vahvaa viestiä, että esimerkiksi iäkkäiden pitäisi pysyä kotona. Se on ehkä ollut väärä painotus, jos ja kun edes lääkäriin ei lähdetä, Sand sanoo.

Myös HUS tiedotti viime viikolla, että esimerkiksi lasten vastaanotoilla on ollut tavallista enemmän peruutuksia.

Uuden lastensairaalan ja Jorvin sairaalan lasten päivystykset ovat Suomen suurimpia lasten päivystyksiä.

Päivystyksen kävijämäärät ovat olleet selvässä laskussa viimeisen kuukauden ajan.

HUSin alueella kaikkien päivystyspotilaiden määrän on kerrottu aiemmin vähentyneen noin 25 prosenttia.

Tilanne on vakava. Jos pitkäaikaissairauksia ei voida seurata ja hoitaa, tilanne voi pahentua niin, että sairaudet uhkaavat jo henkeä tai liitännäissairauksien riski kasvaa.

Jos kiireetöntä hoitoa ei voida tehdä nyt hallitusti, koronakriisin taituttua hoitoa voi olla odottamassa valtava määrä ihmisiä.

Johtajaylilääkäri Sandin mukaan koronatilanne on jo aiheuttanut useamman tuhannen potilaan jonoja.

Kiireetöntä hoitoa on käytännössä lähes puolentoista kuukauden ajalta.

TAYSin asiantuntijat seuraavat, keiden tilanne on saattanut muuttua kiireettömästä kiireelliseksi. Etenkin esimerkiksi psykiatristen potilaiden hoito halutaan turvata.

Sand korostaa, että jos kutsu kiireettömään hoitoon tulee kenelle tahansa, aika kannattaa ottaa ja käyttää.

– Vahva viesti on, että kun asiantuntija arvioi, että hoitoon kutsutaan, silloin voi ja kannattaa tulla

Lue lisää: Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Poliisi vetoaa vapunviettäjiin, 10 kuollut koronaan Mehiläisen hoivakodissa Espoossa, Lagarde varoittaa: Euroalueen talous voi sukeltaa pahimmillaan 15 prosenttia

Rockfest 2020 -festivaalia Tampereen Särkänniemen tapahtumarannassa ei järjestetä tänä vuonna. Tämä johtuu siitä, että Suomen hallitus on kieltänyt yli 500 henkilön yleisötapahtumat heinäkuun 2020 loppuun saakka. Rockfest noudattaa hallituksen linjausta.

– Ymmärrämme tilanteesta koituvan pettymyksen ja olemme itsekin murtuneita, mutta vallitsevasta tilanteesta johtuen tapahtuman järjestäminen ei ole mahdollista 2020, Nelonen Media Liven toimitusjohtaja Anssi Nevalainen kertoo.

Rockfestin oli tarkoitus olla Suomen suurin rockfestivaali ja kerätä yli 60 000 kävijää. Lipunmyynti oli ennätysvauhdissa. Rockfest 2020 –festivaalin pääesiintyjinä olisivat toimineet brittiläinen heavylegenda Iron Maiden, ruotsalainen power metal -yhtye Sabaton ja harvoin Suomessa keikkaileva kotimainen Nightwish.

Ensimmäistä kertaa Tampereella järjestettävän Rockfestin oli tarkoitus avata Tampereen uusi suurtapahtuma-alue, Näsijärven maisemissa sijaitseva Särkänniemen tapahtumaranta.

Tammerfest odottaa avin virallista niittiä vielä

Myös heinäkuun lopussa pidettävä Tammerfest on käytännössä peruttu. Nelonen Media Live odottaa vielä aluehallintoviraston kieltävää päätöstä.

– Sopimuksellisista syistä odotamme pikaisesti aluehallinnon viranomaiselta tarvittavaa velvoittavaa määräystä tapahtuman perumiselle ja tiedotamme lisätietoja- ja ohjeita asiakkaillemme tapahtumien kaikissa omissa kanavissa heti, kun se on mahdollista, Nevalainen kertoo.

Tämän kesän tapahtumiin jo ostetut liput käyvät sellaisenaan ensi vuoden tapahtumaan ja mikäli asiakas haluaa palauttaa ostetun lipun, palautukset hoidetaan sen lippukaupan toimesta, josta lippu on ostettu. Virallisina lippukauppoina ovat toimineet Tiketti ja Lippu.fi.

– Kesän tapahtumien peruuntuminen on todella ikävä päätös, mutta toisaalta tämä oli odotettavissa. Eilen saatu hallituksen päätös tulevasta poisti pitkään jatkuneen epävarmuuden ja nyt tähän tilanteeseen voidaan reagoida ja toimia sen mukaisesti, Nevalainen kertoo.

Ensi vuonna Rockfestia ja Tammerfestia juhlitaan Tampereella tämän kesän peruuntumisesta huolimatta.

Vuoden 2021 Rockfest juhlitaan kolmipäiväisenä tapahtumana Tampereella Särkänniemen tapahtumarannassa 11.–13.6.2021. Ensi vuoden ohjelma julkaistaan mahdollisimman pian.

– Juhlimme takuulla kahden vuoden edestä, Nevalainen sanoo.

Isot menetykset myös Tampereelle

Tampereen tapahtumajohtaja Perttu Pesä kertoo, että kesän esiintymisten ja keikkojen peruuntuminen tietää Tampereelle suuria menetyksiä.

Pesän mukaan alueelle tulee vuosittain rahaa tapahtumatalouden kautta yli 600 miljoonaa euroa. Pääsylippuja myydään vuosittain yli 4 miljoonaa.

Nyt jo reilu kolmannes lipuista on sulanut pois kesätapahtumien peruuntumisen vuoksi. Kun lipputuloja ei tule ja osa järjestelyistä on jo maksettu, tilanne on vaikea.

– Mittaluokka on todella iso. Vaikka tapahtumia ei sinänsä ole peruttu, vaan siirretty, kyllä tämä vaikuttaa alueen talouteen, Pesä sanoo.

Tapahtumajohtajan mukaan Tampereelta on peruttu jo noin 2 700 erilaista tapahtumaa.

Pesän mukaan festareita pienempien tapahtumien järjestäminen riippuu nyt Aluehallintoviraston päätöksistä.

– Tauti ei ole selätetty 30. heinäkuuta mennessä, vaikka osa rajoituksista on sinne asti voimassa. Vielä ei voida tietää, voitaisiinko osa tapahtumista siirtää syksylle vai suoraan vuodella eteenpäin, Pesä sanoo.

Lue lisää:

Festivaalikesän peruuntumisesta miljoonatappiot – "katastrofi", "konkursseja", "tukea on tultava"

Ylen opastetut museokierrokset jatkuvat tällä kertaa Tampereen Lenin-museosta tasavuosien kunniaksi. Vladimir Iljitš Leninin syntymästä tuli keskiviikkona 22.4.2020 kuluneeksi 150 vuotta.

Museo sijaitsee samassa rakennuksessa, jonne Leninin johtama bolševikkipuolue kokoontui joulukuussa 1905. Pietari oli salaiselle kokoukselle liian vaarallinen, joten vallankumousta päädyttiin suunnittelemaan Suomen autonomisessa suuriruhtinaskunnassa sijaitsevassa tehdastyöläisten kaupungissa.

Samassa tilaisuudessa Lenin tapasi ensimmäistä kertaa myös georgialaisen kumouksellisen, jonka maailma tuli sittemmin tuntemaan Josif Stalinina.

Lenin-museo esittelee laajasti sekä Neuvostoliiton syntyyn johtaneita tapahtumia että bolševikkipolitiikan traagisia seurauksia.

Vladimir Iljitš Leninin masinoiman kapinan polttoaineena toimivat todelliset ongelmat: työväestön surkea asema, köyhyys, nälkä, vähemmistöjen venäläistäminen ja yleinen mielivalta. Vallankumouksen myötä valtaan pääsi puolue, jonka jäljiltä maailmanhistoriaan jäivät kuitenkin pelko, kansalaisten orjatyö ja valtavat likvidointiaallot.

Etenkin 1930-luku oli Neuvostoliitossa murheellinen.

– Kansanvihollisiksi julistettiin kaikki, jotka ajattelivat eri tavoin kuin puolue, sanoo Ylen museokierroksella oppaana toimiva Lenin-museon erikoistutkija Mia Heinimaa.

Lenin-museo ei ole neuvostovaltion ylistys

Lenin-museo avattiin tammikuussa vuonna 1946 Leninin kuoleman muistopäiväksi. Tampereen museo oli ensimmäinen Neuvostoliiton ulkopuolelle perustettu ja sittemmin Neuvostoliiton hajottua useiden vuosien ajan myös maailman ainoa Lenin-museo.

Menestyksekkäimpiä vuosiaan museo eli 1980-luvulla, jolloin se oli neuvostoturistien lähes pakollinen käyntikohde. Tampereen työväentalossa on vuosikymmenten saatossa vieraillut useita Neuvostoliiton korkeimpaan johtoon kuuluneita henkilöitä sekä esimerkiksi kosmonautti Juri Gagarin.

Vuonna 2014 Tampereen Lenin-museo siirtyi Työväenmuseo Werstaan hoitoon. Tapahtui perinpohjainen uudistus. Näyttelytilana on edelleen sama sali, jossa Lenin ja Stalin kohtasivat toisensa ensimmäisen kerran, mutta museon näkökulma on muuttunut käsittelemään Suomen ja Neuvostoliiton yhteistä historiaa kriittisellä tavalla.

Juhlat ovat kutistuneet 50 vuoden takaisesta

Kun Leninin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta keväällä 1970, Neuvostoliitto ja koko sosialistinen maailma juhlivat merkkivuotta. Myös Suomessa järjestettiin yli tuhat tilaisuutta, joissa päivänsankaria ja lämpimiä idänsuhteita ylistettiin.

Nyt, syntymän 150-vuotisjuhlavuonna, merkittävää humua ei ole tiedossa edes Venäjällä.

– Häntä ei kovin moni edes muista tänä päivänä. Leninin rooli ja merkitys venäläisessä nyky-yhteiskunnassa on lähestulkoon olematon, Mia Heinimaa sanoo.

Tampereella Leninin syntymän merkkivuosi on kuitenkin nostettu esiin. Lenin-museoon on rakennettu uusi näyttelykokonaisuus nimeltä Iljitš kuoli - Lenin elää! Näyttely kertoo kuinka neuvostovaltion perustajan lähes jumalallista myyttiä luotiin osin jo ennen hänen kuolemaansa ja etenkin sen jälkeen.

Kansalaiset oppivat tuntemaan sankarijohtajan jo nuorella iällä.

– Lapsille kerrotuissa tarinoissa Lenin oli ahkera ja iloinen pellavapää, joka opiskeli tietysti koulussa parhain arvosanoin. Kaikki pikku lokakuulaiset kantoivat merkissään nelivuotiaan Vladimir Iljitšin kuvaa, Mia Heinimaa kertoo.

Leninin lisäksi muumeja, taidetta ja antiikin häskeimpiä huveja

Yle Tampere on poikkeuskevään ajan kuljettanut yleisöä opastetuilla kierroksilla museoiden suljettujen ovien takana. Aiemmilla kierroksilla on tutustuttu muun muassa muinaisen Ostian baareihin ja bordelleihin, Tove Janssonin ja muumien maailmaan, Joseph Alasen Kalevala-kuvituksiin sekä modernien taiteilijoiden näkemyksiin asetelmasta.

Ylen aiemmat opastetut museokierrokset löydät täältä:

Kuollutta luontoa vai silkkaa sommittelua? Ylen opastetulla museokierroksella tutkitaan asetelman eri muotoja Sara Hildénin taidemuseossa

Lähde Ylen mukaan opastetulle kierrokselle suljettuun museoon - Kalevalasta hullaantunut Joseph Alanen jäi suotta Gallen-Kallelan varjoon

Lähde opastetulle kierrokselle Muumimuseon suljettujen ovien taakse – Yle esittelee harvinaisia teoksia, joita ei tavallisesti saa kuvata

Yle tarjoaa opastetut museokierrokset suljettujen ovien takaa – Kotisohvalta muumien maailmaan tai antiikin ajan baariin

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen A-halli voi muuttua drive-in-teatteriksi kesäkuun alussa, mikäli koronatilanne sen sallii. Tampereen Messujen tapahtumatoimiston Finland Eventsin suunnitelmissa on järjestää drive-in-leffaviikko, jonka aikana esitetään useampia näytöksiä lapsille ja perheille sekä nuorisolle ja aikuisille suunnatuista elokuvista.

– Yleisö istuu näytösten ajan omissa autoissaan. Edellytyksenä leffaviikon toteutumiseen on, että Suomessa saa kesäkuussa jo kokoontua yli kymmenen hengen voimin. Tarvittaessa leffaviikko toteutetaan myöhemmin, Finland Eventsin tiedotteessa todetaan.

Koronaviruksen takia Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tilat tyhjentyivät messuista ja tapahtumista kevään ja kesän osalta.

– Poikkeustilanne pakotti miettimään nopeasti uusia tekemisen muotoja ja maaliskuussa heräsi ajatus drive-in-teatterin toteuttamisesta sisätiloihin, tapahtumatoimisto kertoo.

– Kymmenen hengen kokoontumisrajoitusten vuoksi emme ole voineet vielä toteuttaa ajatusta drive-in-teatterista. Olemme kuitenkin valmistautuneet siihen, että mikäli yli kymmenen hengen kokoontumiset ja sitä kautta pienet yleisötapahtumat ovat sallittuja jo kesäkuussa, toteutamme tämän Drive-in-leffaviikon heti 1. kesäkuuta alkaen.

Elokuvaliput kaikkiin näytöksiin maksaisivat 25 euroa autokunnalta.

– En olisi pystynyt kirjoittamaan tätä aikaisemmin kuin nyt.

Tampereen yliopistollisen sairaalan TAYSin apulaisylilääkäri Reetta Huttunen on ollut parikymmentä vuotta lääkärinä. Lääkärin työhön liittyy mielikuvia ja myyttejä, joita hän ravistelee tuoreessa esikoisrunokoelmassaan. Huttunen on infektiolääkäri, ja nyt hän auttaa koronapotilaiden hoidossa.

Hänen Valkoisessa takissa olen lähinnä mies -runokokoelmansa ilmestyi maaliskuussa ennen Suomen korona-aaltoa, mutta siellä on yksi runo, joka olisi voinut ennustaa tilanteen.

Keskieurooppalaisen kylpyläkaupungin lokakuinen alakulo

on minun vastuullani

niin kuin sydämenlyöntisi

teen ruumiintarkastuksen tyhjiin jäätelöbaareihin

tyhjät kassakoneet kirskahtavat

epätahtiset yskähdykset

ennustavat vaaraa, menetystä

kahvilanpitäjät kurkistelevat autiolle kävelykadulle

odotan:

heinäkuussa vanhukset täyttävät kadut, liikkuvat hitaasti

aamutohveleissa ja kylpylätakeissa suihkulähteille

ja kun kahvilat täyttyvät

saan hengähtää saavutetusta

Nyt Reetta Huttunen ei pysty työssään hengähtämään. TAYSissa koronapotilaita on ollut muuta maata vähemmän, mutta infektiolääkärit eivät vielä tiedä, pystyvätkö he pitämään edes kesälomia.

Reetta Huttunen vastaa tällä hetkellä erityisesti koronavirusepidemiaan liittyvästä suunnittelu- ja ohjaustyöstä, konsultaatioista ja jäljitystyöstä. Hän antaa teho-osastolla ohjeita, miten koronapotilaita hoidetaan.

Koronavirukseen liittyy paljon tuntematonta. Vaikka Reetta Huttunen osaa infektiolääkärinä tartuntatautilain kuin vettä valaen, tilanteet tulevat eteen uutena.

– Esimerkiksi karanteeniin asettamiset tuntuivat ennen dystopialta, nyt niitä tehdään liukuhihnalta

Huttunen vertaa tilannetta siihen, kun hän metsässä mökkitiellä auton edessä kohtasi karhun ja kaksi poikasta.

– Tiesin, että karhu on metsässä, mutta se oli yllätys, että näin sen. Koronaankin liittyy samanlaisia vaaran ja yllätyksen elementtejä.

Samoin liittyy myös lääkärin työhön. Runoissa tulee esille neljä myyttiä, joita lääkäreihin liitetään.

1. myytti: Lääkäri pystyy aina parantamaan

Mielikuvamme on vahva siitä, että lääkäri pystyy parantamaan.

Lääkäri joutuu vaikeaan tilanteeseen, jos potilaiden ja omaisten odotukset ovat kaukana toipumisedellytyksistä.

– Vaikka kuinka haluaisi kertoa hyviä uutisia, ei aina voi.

Potilas voi tukeutua lääkäriin ja toivoa, että lääkäri pystyisi hänet parantamaan. Lääkärillä on iso vastuu siinä, miten uutiset kertoo.

Huonojen uutisten kertomiseen tottuu, mutta tilanne ja kohtaaminen on silti aina uusi. Potilaiden ja omaisten reaktiot ovat erilaisia.

Lääkäri on myös ihminen.

– Lääkärikin miettii jaksanko, osaanko ja riitänkö. Mietin pitkään, voiko näistä kirjoittaa, ovatko nämä liian arkoja asioita. Mitä potilas tai työnantaja ajattelee.

Lopulta Huttunen päätyi siihen, että runot ova fiktiota ja niiden avulla voi käsitellä asioita. Tunteet runojen taustalla ovat aitoja.

2. myytti: Lääkäri tietää kaiken

Reetta Huttunen teki nuorena lääkärinä paljon päivystystä öisin, työvuorot olivat pitkiä. Kohtaamisia potilaiden kanssa oli paljon ja asioita tuli esille laajalla skaalalla.

Reetta Huttunen ajatteli, että lääkärin pitäisi tietää kaikki.

– Nuorempana lääkärinä ajattelin, että potilas hätkähtää tai tekee valituksen, jos tunnustan, etten tiedä jotain asiaa.

Lääkäreillä oli paksu lääkärikirja. Tuntui nololta selata sitä potilaan läsnäollessa ja tarkistaa tietoja. Nyt lääkäreillä on sähköiset hakemistot ja tiedon hakeminen on paljon nopeampaa ja helpompaa.

Jokin muukin on muuttunut.

– Nykypäivänä monet potilaat ovat tyytyväisiä, jos sanoo, etten tiedä, mutta selvitän asiaa ja palaan.

Huttusen mukaan potilaat ovat tyytyväisiä, jos heidän asioihinsa paneudutaan ja kysytään arviota myös kollegalta. Tämä herättää tunteen, että asioihin on perehdytty eikä päätöksiä tehdä lonkalta.

3. myytti: Lääkäri on vahva

Reetta Huttusen mukaan on inhimillistä, että ihminen haluaa tukeutua sellaiseen, joka pystyy auttamaan.

– Kukaan ei halua joutua sen käsiin, joka on heikko siinä hetkessä.

Lääkärin vahvuus on kokemuksessa ja tiedossa. Lääkäri joutuu ottamaan vastuun toisesta ihmisestä. Lääkäri ei voi karata paikalta, vaikka tilanne olisi kuinka vaikea. Pitää olla valmis tekemään vaikeitakin toimenpiteitä.

– Lupa kajota toiseen ihmiseen on valtava lupa.

Lääkärin pitää myös pystyä herättämään luottamusta ihmisessä, että toimenpiteet saadaan tehtyä. Nuorelle lääkärille luottamus voi olla vaikea saavuttaa ja siinä vaaditaan myös kykyä esiintyä. Reetta Huttunen kertoo runossa, miten hän tarvittaessa madaltaa ääntään, että luottamus saavutetaan.

Toimenpiteiden tekeminen vaatii myös herkkyyttä ja empatiaa. Yliempaattinen ei kuitenkaan voi olla.

– Yliempaattinen ei haluaisi tuottaa toimenpiteen tuottamaa kipua, vaikka se olisi edellytys paranemiselle. Lääkärin täytyy pitää tunteet poissa, vaikka näkee, että toiseen sattuu.

Paniikillekaan ei ole sijaa. Reetta Huttunen muistaa yhä, kuinka lapsen elämä oli kiinni siitä, miten hän osasi toimia terveyskeskuslääkärinä.

– Terveyskeskuksesta oli sairaalaan liian pitkä matka. Tilanne meni silloin onneksi oikein.

4. myytti: Lääkäri ei tee virheitä

Mitä jos tilanne olisi mennyt toisin ja lapsi esimerkiksi kuollut? Mitä jos koronapotilas kuolee Huttusen vahtivuorolla?

Kukaan lääkäri ei ole syrjässä näiltä pohdinnoilta, vaikka olisi kuinka kokenut.

– Lääketiede ei ole absoluuttinen tiede, muuttajia on paljon, eikä potilas ole koskaan samanlainen. Tässä on vaaran ja epätietoisuuden momentti läsnä.

Jokainen lääkäri kohtaa Huttusen mukaan tilanteen, jossa hän ei ole voinut ennustaa tilannetta. Sattumilla ja yllätyksillä on merkitystä.

Lääkäriä ja potilasta voi helpottaa se, että sairaalassa mennään standardien mukaan eli tietyt toimenpiteet ja tutkimukset tehdään järjestyksessä. Lääkäri määrää hoitoja sen mukaan, mikä potilaalla todennäköisesti on.

Jos jotain odottamatonta tapahtuu silti, lääkärin ei auta muu kuin hyväksyä tilanne.

–Sitten asia käsitellään yhdessä omaisten ja kollegoiden kesken. Asiat on kerrottava suoraan.

Lääkärin pitää käsitellä myös omat tunteet. Reetta Huttusella auttaa kirjoittaminen. Hän on voittanut Pirkanmaan kirjoituskilpailun vuonna 2018 ja saanut samana vuonna novellistaan Hannu Salama -seuran tunnustuspalkinnon. Huttunen on opiskellut kirjoittamista Ahjolan opistossa Tampereella.

– Kirjoittamalla voi tuoda esille vaikeitakin tunteita, Huttunen sanoo.

Potilaiden silmissä näkyy usein sama katse kuin Huttusen kohtaamalla äitikarhulla mökkitiellä.

– Näin pelon, valtavan menettämisen pelon. Saman pelon olen nähnyt ihmisten silmissä koronapandemian kynnyksellä.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronatilanteesta

Mitä koronapotilaan tehohoidossa käytännössä tapahtuu? Ylilääkäri: Ihminen ei kestä hengitysputkea selvin päin

Koomikkopari Riku Suokas ja Johanna Tohni istuu kotisohvallaan Tampereella ja katsoo kameraan.

– Me tiedetään, että on tosi rankkaa olla pariskuntana jumissa näinä aikoina, Tohni nyökyttelee katsojalle.

Sosiaaliseen mediaan jakamallaan videolla pariskunta lupaa simppelin keinon löytää kodista kuin kodista omaa tilaa jokaiselle. Tohni asettelee Suokkaan päähän sinisen ämpärin ja näyttää tyytyväiseltä.

– Tää on kiva. Mulla on nyt ihan sellainen olo, että olisin yksin huoneessa.

Suokas istuu ämpäri päässä vastaan sanomatta. Vitsin kohteena olemisesta on kokemusta, sillä tämä parisuhde on valjastettu viihdytyskäyttöön ennenkin. Pariskunnan stand up -komedia Mars vs. Venus on kiertänyt maata menestyksekkäästi, ja yleisö on päässyt todistamaan kun Suokas ja Tohni piiskaavat toistensa heikkouksia kaikkien edessä.

Suhde lienee teräksenluja kun sen voi kerta toisensa jälkeen leväyttää kaiken kansan naurettavaksi?

– Tai sitten mennään tosi pienillä marginaaleilla, Suokas hekottaa.

Vitsillä eristyskevääseen

Poikkeuskevättä 2020 Suokas ja Tohni ovat viettäneet muiden esiintyjien tapaan keikkojaan peruen. Kotona ollaan nyt koko ajan, mikä ei välttämättä ole parisuhteelle aina eduksi.

Johanna Tohni sanoo pariskunnan talon neliöiden riittäneen toistaiseksi pitämään sovun yllä.

– Riku ei ole alkanut nyppimään, koska meillä on iso talo ja hän on onnistunut piilottelemaan jossain kellarikerroksessa, Tohni virnuilee.

Eräänä päivänä kellarista päivänvaloon kömpinyt mies sai kuitenkin yllättäen ämpärin päähänsä. Video syntyi hetken mielijohteesta.

– Tuli vaan mieleen, että nyt kun omaa tilaa niin kovasti halutaan, niin toinenhan voisi kätevästi kadota vierestä. Ämpäreitähän on jaettu Suomessa paljon, ehkä juuri tätä tarkoitusta varten, Tohni sanoo.

Ensimmäinen video on jo ehtinyt saada jatko-osan. Siinä Tohni tuunaa keksintöään liimaamalla Suokkaan päässä olevaan ämpäriin kuvan paidattomasta miesmallista ja Ylpeys ja ennakkoluulo -sarjan herra Darcysta.

– Heti paljon kivempi, hän taputtaa ämpäriä.

Suokas suostuu osaansa videolla, mutta jää nyt pohtimaan vitsin tasapuolisuutta.

– Jos tämän olisikin tehnyt toisin päin: minä olisin laittanut Johannan päähän ämpärin ja liimaillut siihen pari missiä. Voi olla, ettei olisi mennyt läpi.

Ämpäristä ja siihen teipatuista unelmauroksista viis, Suokas sanoo kaipaavansa yleisön eteen. Siksi videoita pukkaa vaikka ajat ovatkin ankeat.

– Koomikkona on 26 vuodessa tottunut siihen, että aina on yleisön edessä. Tähän se näemmä kanavoituu kun ei muuten pääse toteuttamaan omaa tarvettaan esiintyä.

Tuomitsija ja aamuinen murjottaja

Suurinpiirtein 150. Suokas ja Tohni laskevat Mars vs. Venuksen esityskertoja. Henkilökohtaisuuksiin meneviä vitsejä on tuntimääräisesti takana niin valtava määrä, että molempien luonteet alkavat olla pohjia myöten ruodittu.

Kumpikaan ei enää hätkähdä kun pyydetään nimeämään toisen ärsyttävin piirre tai kuuntelemaan kun puolisolta kysytään samaa.

– Johanna kuulostaa hyvin usein tuomitsevalta tai kriittiseltä. Joudun muistuttamaan itseäni, että ehkä hän vain kuulostaa tuolta eikä ole oikeasti sitä mieltä, Suokas sanoo.

– Olemme ihan erirytmiset ihmiset, mikä on yksi haasteellisimpia juttuja sekä suhteessa että työnteossa. Itse herään aamulla puheliaana ja energisenä, ja Riku puolestaan vaikuttaa vihaavan kaikkea ja kaikkia. Sen sietämisessä on ollut opettelemista, Tohni paljastaa.

Kriitikon ja aamukiukuttelijan liitto on silti vahvasti kasassa. Yhteensopivuutta on testattu ennen koronaeristystä myös esimerkiksi koko talon remontilla ja kolmella muutolla viiden vuoden sisään.

– Jos tämän keväänkin jälkeen vielä ollaan yhdessä, niin pitää varmaan tehdä jatko-osa Marsille ja Venukselle. Heti kun karanteenista selvitään niin ei muuta kuin uutta koettelemusta putkeen, Suokas venkoilee.

Sitä ennen ehtii tehdä vaikka muutaman ämpärivideon lisää.

Kaksi lihavaa hyvässä lihassa olevaa lehmää nyppii rehupaalia rapaisessa aitauksessa. Eletään vielä maaliskuuta, mutta itäsuomenkarjaa olevat punakyytöt viihtyvät ulkona.

Salama ja Lumme ovat Sampo Tukiaisen ja hänen perheensä lemmikkejä. Toki maitoa saadaan aina välillä ja on tilalta myyty yksi sonnikin.

– Balthazar pääsi hyviin hommiin, siitossonniksi. Juuri kuultiin, että tilalla oli ollut tiineystarkastus, ja 11 hiehosta 10 oli saatu tiineeksi. Selvästi pystyvä sonni, virkaintoinen, Tukiainen nauraa.

Kymmenen vuotta sitten Tukiainen teki ison elämänmuutoksen. Umpikaupunkilainen kolmikymppinen muutti perheineen maalle, Tampereen Pispalasta Ylöjärven Antaverkaan ja alkoi harjoitella puutarhataloutta. Nyt vanhalla evakkotilalla tuotetaan muun muassa mansikoita ja hunajaa.

– Kun toiminta on pientä, käsityöläistyyppistä, kasvatettavien asioiden pitää olla suhteellisen arvokkaita ja tuotannon tasaista, Tukiainen sanoo.

Uusi kasvukausi on vasta alussa. Kasvihuoneessa lehtikaalin taimet tunkevat purkeista, joissa multa on tummaa ja kuohkeaa. Kasvualusta on seosta, jonka keskeinen osa on biohiili.

– Mustaa kultaa, sanoo Tukiainen.

Äänessä on ylpeyttä, ja syystäkin. Tukiainen on omistanut biohiilen kehittämiseen koko aikuisikänsä, yli 20 vuotta. Pitkään hän sai esitellä ideoitaan ja teknologioitaan hyvin epäileväiselle kuulijakunnalle, mutta nyt hänen johtamansa Carbofex on läpimurron kynnyksellä.

Tampereen Hiedanrannassa toimiva tehdas tuottaa biohiilen lisäksi historiallista hiilinegatiivista kaukolämpöä Tampereen sähkölaitokselle. Tehtaan tuotanto viedään käsistä. Carbofex on mukana myös Fortumin lanseeraamassa Puro.earth-markkinapaikassa, joka käy kauppaa hiilidioksidin poistolla ilmakehästä.

Biohiiltä Tukholman puistoihin

Carbofexin tehdas Tampereen Hiedanrannassa on vaatimattoman näköinen. Aikanaan sellutehtaan palokuntaa varten rakennettu halli kätkee sisäänsä pyrolyysilaitoksen, jota tullaan ihmettelemään ympäri maailmaa.

Laitoksen reaktoria lämmittävä kaasu-uuni hohkaa yli 800 asteisena. Hallin toisessa päässä on iso hakekasa. Biomassa syötetään uuniin, ja hetkessä se hiiltyy mineraalimuotoon. Puhutaan kuivatislauksesta eli pyrolyysista.

– Käytännössä haketta kuumennetaan ilmattomassa tilassa seitsemän minuuttia, jonka jälkeen se jäähdytetään, ja homma on ohi, sanoo Tukiainen.

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta systeemin kehittelyyn on kulunut kymmeniä miestyövuosia ja miljoonia rahaa.

– On pitänyt ratkaista monta ongelmaa. Miten prosessi pysyy käynnissä, miten raaka-ainetta lisätään ylipaineiseen reaktoriin, miten lopputuote pidetään puhtaana sivutuotteista, miten prosessi saadaan energiataloudellisesti järkeväksi, Tukiainen luettelee.

– Nyt prosessin energiaomavaraisuus on 300 prosenttia, eli laitos tuottaa kolme kertaa enemmän energiaa kuin käyttää.

Teknologia perustuu yrityksen omaan kehitystyöhön ja on suojattu. Carbofexin pyrolyysissa 50 prosenttia puun hiilestä sitoutuu muotoon, josta se ei helposti vapaudu takaisin kiertoon.

Biohiilen tuottaminen ei sinänsä ole mitenkään poikkeuksellista. Myös Suomesta löytyy useampia alan yrityksiä. Carbofex poikkeaa monista muista siinä, että sen biohiilellä on korkean tason laatutodistus, eurooppalainen EBC-sertifikaatti.

Yrityksen biohiilestä 90 prosenttia menee vientiin. Iso osa päätyy Tukholmaan esimerkiksi puistorakentamiseen ja erilaisten kaupunki- ja valumavesien suodatukseen. Kaupungin viheraluesuunnittelijat ovat havainneet kokeiluissaan, että biohiilipohjalle istutetut puut kasvoivat nopeasti ja vaikuttivat voivan paremmin kuin monet aiemmin perinteisemmin menetelmin istutetut ja hoidetut puut.

Grillihiilitehtailija jo lukiolaisena

Hiili on kiehtonut Tukiaista aina. Noin 25 vuotta sitten, lukioikäisenä, hän perusti kaverinsa kanssa grillihiilitehtaan. Kuulostaa vähän utopistiselta kesätyöidealta, mutta mutta taustalla oli verenperintöä.

– Molemmat isoisäni olivat metsäteollisuudesta. Toisen kanssa asiasta jonkin verran puhuttiin ja harrastettiinkin vähän. Molemmilta isoisiltä perin teknisiä käsikirjoja, joissa oli esitelty erilaisia metsäteollisuuden ratkaisuja, ja niissä oli esimerkiksi tehtaiden käyntidataa.

Alkuperäinen idea oli polttaa tervaa, mutta 16-kesäisten taidot eivät riittäneet siihen, että tavaraa olisi saatu talteen riittävästi. Onneksi grillihiilet menivät hyvin kaupaksi.

– Muutaman mutkan kautta päädyttiin siis valmistamaan grillihiiliä Keskolle. Tehtailu loppui, kun menin armeijaan, mutta se johti silti uusiin ajatuksiin ja innovaatioihin. Sillä tiellä ollaan edelleen, Tukiainen sanoo.

Tukiainen on opiskellut Tampereen teknillisessä yliopistossa kemiaa sekä energia- ja prosessitekniikkaa. Hän pääsi mukaan yliopiston Yritystalli-ohjelmaan, sai konttorin ja rensselit ja perusti kaasutusteknologiaa kehittävän ja markkinoivan yrityksen. Valmistua hän ei ole ehtinyt.

– Ehkä suurin ongelma on se, että kun luen jonkun kirjan, siitä aukeaa aina tuhat uutta maailmaa, syntyy aina uusia ideoita. Olen kyllä vuosien mittaan tilannut useamman opinnäytetyön yliopistolta, Tukiainen nauraa.

Biohiili kiinnostaa tutkijoita

Biohiileen on kymmenisen vuotta kohdistunut maailmalla suurta kiinnostusta. Yle on kertonut esimerkiksi suomalaisnaisen johtamasta startup-yrityksestä, joka tekee biohiiltä ruokajätteestä. Yleisesti hyväksytty ajatus on, että biohiili sitoo biomassan hiilidioksidin pysyvään muotoon ja on näin ilmaston kannalta hyödyllinen.

Suomen luonnonvarakeskuksen, Luken erikoistutkija Kimmo Rasa on yksi alan asiantuntijoista Suomessa. Rasa on myös yksi heistä, joka on varoitellut biohiileen liittyvästä hypestä. Hän sanoo, että kokonaisuus on riippuvainen siitä, kuinka paljon päästöjä esimerkiksi biomassan keräämisestä, kuljetuksesta ja hiiltämisestä aiheutuu.

– Mielenkiintoinen kysymys on myös se, mitä homma maksaa. Biohiili on kallis tuote ja sille on löydettävä järkeviä käyttökohteita, Rasa sanoo.

Myös biohiilimarkkinaa tunteva Jyväskylän yliopiston väitöstutkija Esko Salo sanoo, että pelkkä biohiilen valmistus ja myynti eivät takaa menestystä.

– Biohiilen markkinapotentiaali perustuu liiketoimintamalliin. Kokonaisuuden pitää olla kunnossa eli on otettava huomioon prosessissa käytettävä raaka-aine, tuotannon sijoituspaikka, kaikkien pyrolyysituotteiden eli ylijäämäenergian, nesteiden ja biohiilen taloudellinen hyödyntäminen, sanoo Salo.

Juuri näiden asioiden kanssa Tukiainen on paininut viime vuodet.

– Olemme osanneet tehdä biohiiltä jo yli kymmenen vuotta, mutta markkinaa ei ole ollut. Jotta olemme saaneet asiaa eteenpäin, on pitänyt miettiä, mitä kaikkea biohiilellä voisi tehdä.

Historiallista hiilinegatiivista kaukolämpöä

Puolitoista vuotta sitten Carbofex teki suomalaista energiahistoriaa ja alkoi valmistaa kaukolämpöä, jota se mainostaa hiilidioksidinegatiiviseksi. Kaukolämmön ostaa Tampereen Sähkölaitos.

Tuotannon vuositavoitteeksi asetettiin noin 30 kerrostalon lämpötarve. Tampereen Sähkölaitoksen energiamarkkinoista vastaava johtaja Jukka Joronen sanoo, että odotuksille on ollut katetta.

– Tuotanto on kasvanut hyvin ja johdonmukaisesti. Sähkölaitos lähti tähän mukaan riski mielessään, mutta meidän omat odotuksemme ovat täyttyneet, Joronen sanoo.

Hiilinegatiivisuus on kuitenkin kova väite ja Tukiainen on saanut selittää asiaa monta kertaa. Laskelma lähtee siitä, että koska biomassa uusiutuu pellolla tai metsässä, sen polttaminen on hiilineutraalia. Ja koska biohiili varastoi osan biomassan hiilidioksidista pysyvään muotoon, se tekee tuotannosta hiilinegatiivisen.

– Raaka-aineemme kohtalo olisi joko hajota tai palaa, jolloin sen sisältämä hiilidioksidi vapautuu ilmaan. Meidän laitoksessamme iso osa massasta muuttuu biohiileksi, joka ei hajoa, vaan toimii hiilidioksidin kantajana.

– Lopputuloksena on hiilidioksidinegatiivinen kokonaisprosessi, kun hiiltä sidotaan enemmän kuin tuotetaan päästöjä.

Tampereen Sähkölaitos uskoo menetelmään niin paljon, että se on solminut Carbofexin kanssa aiesopimuksen kymmenen kertaa suuremman tehtaan rakentamisesta. Arvio kustannuksista on 20 miljoonaa euroa.

Esko Salo pitää Carbofexin toimintaa lupaavana.

– Mikäli yritys onnistuu toiminnan skaalaamisessa, tulee se olemaan iso juttu koko alalle, Salo arvioi.

Seuraavat ideat jo kehittelyssä

Tukiainen haluaa esitellä vesiviljelmänsä, jonka on tehnyt tilansa vanhaan navettaan. Itse rakennetussa altaassa on jo kuusi vuotta elänyt järvitaimenia.

Kalat lannoittavat allasveden, joka kierrätetään altaan yläpuolella biohiilessä kasvaville aasialaisille lehtivihanneksille. Ne päätyvät tamperelaisiin ravintoloihin.

Tällä hetkellä Carbofex kehittää systeemiä, jossa biohiilen avulla sidotaan esimerkiksi maatalouden ravinnepitoisista valumavesistä fosforia ja typpeä.

– Tavoitteena on puhdistaa vettä, mutta myös saada vesien ravinteet kiertoon, Tukiainen sanoo.

Suunnitteilla olevassa systeemissä biohiilestä valmistettu suodatin ottaa typet ja fosforit ravinnepitoisista valumavesistä talteen. Tämän jälkeen ravinteita imenyt hiili käytetään esimerkiksi kasvualustan valmistukseen. Kun kasvualustasta on saatu sato tai kaksi, se voidaan myydä vaikka maanviljelijöille tai kompostilaitokseen.

– Loppukäyttäjät eivät pysty enää maksamaan raaka-aineesta paljon, mutta heille on siitä paljon hyötyä. Jos saamme luoduksi tällaisen ketjun, sillä pystytään rahoittamaan montaa eri arvoista käyttöä hiilellä.

Maailmalla ollaan valmiita maksamaan hiilenpoistosta

Tukiaisen tulenpalava into pelastaa maailma ja tehdä siitä kannattavaa bisnestä on kunnioitettava. Erityisesti, koska vasta viime vuosien aikana ilmastotietoisuus on tehnyt biohiilestä laajaa ostajakuntaa kiinnostavaa. Tukiainen sanoo, että käänne tapahtui pari vuotta sitten.

– Aiemmin sai kylähullun leiman otsaansa, kun sanoi, että hiili on arvokas hiilinieluna. Mutta en ole ikinä epäilijöitä säikähtänyt.

Carbofexin tehdas Hiedanrannassa on prototyyppi, koelaitos. Viime vuoden liikevaihto oli yhtiön mukaan 355 000, tänä vuonna mennään jo miljoonan vauhdissa. Isoin bisnes on teknologian kehittämisessä ja kauppaamisessa.

– Biohiili pitää meidät hengissä ja kaikki siitä saatavat tulot on käytetty yhtiön kehittämiseen, Tukiainen sanoo.

Tällä hetkellä Tukiainen on innoissaan Fortumin vuosi sitten lanseeraamasta Puro.earth-markkinapaikasta. Puro järjestää huutokauppoja, joissa kauppatavarana on poistettu hiilidioksiditonni.

– CO2-poistosta puhutaan tulevaisuuden megabisneksenä, ja me toimimme sillä markkinalla jo tänään, markkinaehtoisesti, ilman tukia. Tämä on saanut käsittämättömän vähän huomiota Suomessa.

Puron tarjontaa kehittävä Marianne Tikkasen mukaan päästöjen poistokauppa on lähtenyt hyvin liikkeelle. Ostajia on erityisesti EU:ssa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Tikkanen toivoo, että kiinnostus jatkuu koronaepidemiasta huolimatta – tai jopa voimistuu sen takia.

– Toivoa on, että arvojärjestykset pannaan uusiksi ja luonnon kanssa eläminen nousisi prioriteeteissa korkeammalle, Tikkanen sanoo.

Tekeminen helpottaa ilmastoahdistusta

Navetan seinustalle tuotujen mehiläispesien suulla näkyy liikettä. Mehiläiset ovat aamulla lähteneet kevään ensimmäiselle lennolle. Pesien edessä maassa kömpii kohmeisia yksilöitä, kaikki eivät jaksa puhdistuslennolta pesään asti.

Tukiainen on kasvissyöjä, melkein vegaani. Poikkeuksen ruokavalioon tekee hunajan lisäksi vain omien lehmien maito. Tukiainen sanoo, että ilmastoahdistus helpottaa, kun tekee itse jotain asian eteen.

– Eniten ahdistaa ihmisten välinpitämättömyys. Kun itse on yritttänyt tehdä kaiken voitavan, tulee voimaton olo, kun huomaa että jotkut eivät halua kantaa vastuuta.

Tukiainen tunnistaa itsessään myös maailmanparantajan, vaikka yrittääkin keskittää energiansa tietoisesti omaa bisnestä lähellä oleviin asioihin.

– Keksinnöllähän ei ole mitään arvoa, jos sitä ei ehdi hyödyntää. Maailmaa parannan hieman toivottavasti joka päivä, tai en ainakaan pahenna.

Sampo Tukiainen on Yle Radio Suomen sunnuntaivieraana 26.4.2020. Voit kuunnella jutun Areenasta kello 16.30 alkaen.

Lue myös:

Henrietta Kekäläinen kehittää kokkareita, jotka voivat niellä huomattavia päästöjä – Biohiili "ei ole ihmelääke", mutta siitä innostuttiin jo

Tampereella tehdään biohiiltä ja kaukolämpöä ensimmäisten joukossa maailmassa – uusi laitos kymmenkertaistaisi tuotannon