Nosturikuski ohjaa betonielementin näppärästi neljänteen kerrokseen Tampereen Santalahdessa. Ylhäällä työkaveri ohjaa elementin oikeaan kohtaan. Rakenteilla on kerrostalo Pispalanharjun kainaloon Näsijärven rantaan.

Pohjola Rakennus Oy:n Tampereen alueen rakennusjohtaja Erkki Ikonen kertoo, että työt ovat edenneet aikataulussaan koronakeväästä huolimatta.

– Olemme tehneet erilaisia varotoimia, että kohtaamiset työpäivän aikana ovat vähäisemmät. On porrastettu työaikoja ja taukoja. Ne kokoukset, jotka pystytään, järjestetään etänä.

Rakennusyhtiöllä on tekeillä kolmisenkymmentä asuinrakennusta eri puolilla Suomea ja kaikki työmaat ovat aikataulussaan.

Asennustyönjohtaja Pasi Kastari Lamminsivu Oy:stä kertoo, että Santalahden kerrostaloon betonielementtejä asentava porukka on pysynyt terveenä.

– Kyllähän ne muutokset näkyvät lähinnä tauoilla. Sosiaalitiloissa ei meidän väki ole käytännössä ollenkaan. Lounasaika vietetään autoissa omia eväitä syöden. Aikaisemmin ollaan porukalla käyty jossain lounaspaikoissa, mutta nyt ovat kaikki vaihtaneet eväisiin.

Nosturikuskilla on varamiehen varamies

Varsinkin suurilla työmailla töiden tekemistä on järjestelty huolella, jotta koronaviruksen tartuntariski ja sen myötä töiden viivästymisen vaara olisivat mahdollisimman pieniä.

Tampereen Kannen työmaalla noin 400 henkilön työt ovat jatkuneet lähes normaalisti. Tampereen keskustassa ratapihan päällä rakennetaan useaa kohdetta Uros Live -areenasta pysäköintilaitokseen ja tornitaloon. Työntekijöitä on riittänyt, ja aliurakoitsijoiden ulkomaiset työntekijät ovat pääosin pysyneet Suomessa.

Materiaalitoimituksetkin ovat tulleet lähes ajallaan.

– Jopa Italiasta tulevia kylpyhuone-elementtejä on päästy lastaamaan ja niitä on nyt matkalla tänne Tampereelle iso määrä, SRV:n Sisä-Suomen aluepäällikkö Henri Sulankivi kertoo.

Poikkeustilanne pitää rakennusyhtiön varpaillaan päivittäin.

– Yllättävän vähällä ollaan päästy tähän mennessä.

Työmaiden avainhenkilöiden, kuten esimerkiksi vastaavan työnjohtajan tai nosturinkuljettajan sijaistaminen on mietitty tarkkaan.

– Meillä on toimihenkilöille aina varamies kotona etätöissä kiertävästi. Vastaavalle työnjohtajalle on yksi varamies työmaalta ja toinen joltain muulta työmaalta, Sulankivi kertoo.

Tehoa siivoukseen ja etätöihin

Rakennusteollisuus RT, Ammattiliitto Pro ja Rakennusliitto ovat ilmaisseet huolensa työmaiden yhteisten tilojen hygieniasta.

Muiden muassa Skanska ja SRV kertovat lisänneensä siivousta.

– Kaikki pinnat, mihin käsin kosketellaan, siivotaan vähintään kahdesti päivässä, Sulankivi SRV:stä sanoo.

Rakennusalalla on otettu koronakriisin myötä digiloikka. Etäkokouksiin on totuttu nopeasti.

– Kaikki valmiudet ovat olleet olemassa, nyt vain on ollut pakko ottaa se henkinen loikka, tulosyksikön johtaja Antti Palo-oja Skanska Talonrakennuksesta kertoo.

Kirvesmiehen kummallinen kevät lomautettuna

Hämeenkyröläinen kirvesmies Jukka Viljamaa on lomautettuna toista kertaa 30-vuotisen uransa aikana. Edellisestä kerrasta on 22 vuotta.

– Sain lomautuksen ja samaan aikaan hallitus päätti lyödä koulut kiinni. Nyt olen voinut opettaa lapsia kuukauden.

Viljamaan lomautus ei johdu suoraan koronavirusepidemiasta vaan Tampereen Härmälään suunnitellun kerrostalon aloitus lykkääntyi sopimusteknisistä syitä.

Töiden lisäksi Rakennusliiton Osasto 10 puheenjohtajan kalenteri on tyhjentynyt lukuisista ammattiyhdistysliikkeen kokouksista. Hänellä on ollut aikaa tehdä polttopuita ja seurata, miten ala on selvinnyt koronakeväästä.

– Ihan satunnaisia tapauksia on ollut, Viljamaa kertoo koronaviruksesta johtuvista lomautuksista Pirkanmaalla. Työmailla on saatettu joutua siirtämään ihmisiä toisiin tehtäviin esimerkiksi siksi, ettei ulkomaalaista henkilöstöä olekaan ollut käytettävissä.

Hänen mielestään alalla on otettu koronaviruksen tartuntariski ja sen torjunta tosissaan.

– Jos siellä joku sairastuu, niin sitten voidaan yksi työmaa sulkea eikä mene kaikki ison rakennusliikkeen työmaat kiinni.

Ohjeistusta on työmailla tarjolla monella kielellä. Huonoa palautetta työnantajista ei ole tullut.

Viljamaa uskoo että nyt käynnissä olevat työmaat jatkuvat normaalilla miehityksellä. Loppuvuosi voi tuoda alalle työttömyyttä.

– Uskoisin, että tästä päästään yhdessä ylitse, kun kovasti yritetään.

Hän itse pääsee onneksi taas työnsyrjään kiinni.

– Ensi viikolla olisi tarkoitus mennä takaisin työmaalle. Joudutaan kotona vähän säätämään ja vaimo jää kotiin lasten kanssa.

Koronavirus tuo niin työvoimapulaa kuin lomautuksiakin

Rakennusalalla on jo käyty yt-neuvotteluja ja lomautusilmoituksia annettu, mutta toistaiseksi hyvin pieni osa niistä on toteutunut. Noin 45 000 jäsenen rakennusalan työttömyyskassaan eli Rakennuskassaan tulee uusia korvaushakemuksia kasvavassa määrin, mutta vielä nyt työttömyyttä on vain jonkin verran enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan.

Paikoin podetaan työvoimapulaa, kun osa ulkomaisesta työvoimasta on jäänyt kotimaahansa rajojen sulkeuduttua. Rakennusliiton arvion mukaan suurin osa on pysynyt suomalaisilla työmaillaan.

Käynnissä olevat uudisrakennuskohteet nousevat normaaliin tahtiin, mutta joitakin saneeraustöitä, esimerkiksi putkiremontteja ja muita kodeissa tehtäviä korjaustöitä on lykätty. Tämä näkyy lomautuksina.

Mitä pidempään koronapandemian tuoma poikkeustila jatkuu, sitä synkemmältä näyttää myös rakennusalan työllisyys.

– Uusien kohteiden aloitukset vähenevät todennäköisesti kesän jälkeen, Rakennuskassan johtaja Jan Peltonen arvioi.

Rakennusteollisuus RT:n jäsenyritykselleen huhtikuun alussa tekemän kyselyn mukaan peräti kolme neljästä vastaajasta ennakoi, että suunniteltuja aloituksia saatetaan perua.

Talouden sukellus vaikuttaa asunnonostajiin, joten Peltonen toivookin, että julkisia rakennuksia korjattaisiin ja rakennettaisiin kiihtyvään tahtiin. Alalla vaaditaan hallitukselta tukitoimia, jotka toisivat työtä rakentajille.

Lue myös:

Jos Suomi ei pysäytä koronavirusta, suomalaistutkijoiden uusi epidemiamalli ennustaa synkkää loppuvuotta: "Tauti ryöstäytyy käsistä"

Koronakriisi on iskenyt Uros Liveen ja muihin jättihankkeisiin – Rakennuttaja: "Vaikeimmat ajat ovat vielä edessä"

• Tästä voit lukea uusimmat koronatiedot Uudeltamaalta
• Tästä voit lukea uusimmat koronatiedot koko Suomesta ja ulkomailta.

Koronakriisi on iskenyt voimakkaasti palvelualoihin, jotka työllistävät yksinyrittäviä naisia. Vaikeimmassa tilanteessa ovat yrittäjät, jotka tekevät työtä vuokratiloissa ja joilta asiakkaat ovat voimakkaasti vähentyneet tai kaikonneet kokonaan.

Tällaisia yrittäjiä ovat esimerkiksi kampaajat, kosmetologit, jalkahoitajat ja pienet kauppiaat. Yrittäjällä ei ole myyntiä tai sitä on hyvin vähän. Kiinteät kustannukset kuitenki pyörivät kaiken aikaa.

– Jos esimerkiksi vuokranantaja ei tule vastaan ja isot kiinteät kulut juoksevat, eikä ole lainkaan myyntiä ja lisäksi olet vielä yksinhuoltaja, siinä on tällä hetkellä aika tyhjän päällä, sanoo toimitusjohtaja Carita Orlando Suomen Yrittäjänaisista.

2 000 euron tuki

Hallitus myönsi yksinyrittäjien tukemiseen 250 miljoonaa euroa, josta jaetaan 2 000 euron tukia liiketoiminnan kustannuksiin kuntien kautta. Kunnat ovat avanneet tai avaamassa omia tukihakemuspalvelujaan.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2019 kaikkiaan noin 187 000 yksinyrittäjää, joten tuki ei riitä kaikille. Karkeasti laskettuna tuki riittäisi 125 000:lle, joten ilman tukea jäisi runsaat 60 000 yksinyrittäjää.

Valtiovarainministeriön mukaan Suomessa yksinyrittäjiä on noin 170 000, ja heistä tuen ulkopuolelle jäisi 42 000. Ministeriön mukaan kaikki eivät tarvitse tukea, koska osalla liiketoiminta pyörii poikkeusoloista huolimatta hyvin.

Pienyrittäjiä huolestuttaa, millä perusteilla tukia myönnetään. Täyttä selvyyttä kuntien käyttämistä kriteereistä ei vielä ole. Kaikki haastattelemamme viisi yrittäjänaista aikovat kuitenkin hakea tukea.

Myös järjestöt ovat huolestuneita tilanteesta. Naisjärjestöjen Keskusliitto, Väestöliitto, Marttaliitto, Suomen Yrittäjänaiset ja Mothers in Business vetoavat hallitukseen ja kuntiin, jotta naisten asema yrittäjinä turvataan.

Yrittäjänaisilla ongelmaksi voivat koitua perhe- ja hoitovapaat. Esimerkiksi juuri aloittaneet tai hiljattain perhevapailla olleet yrittäjät ovat vaarassa jäädä ilman koronatukia, sillä niiden saaminen edellyttää, että toiminta on ollut kannattavaa ennen epidemiaa.

– Vetoamme kuntiin, ettei esimerkiksi toiminimiyritysten kannattavuutta arvioitaessa huomioitaisi yrittäjän juuri pitämää vanhempainvapaata, Carita Orlando sanoo.

Tuore yrittäjä joutui heti muuttamaan toimintatapoja

Tamperelainen kouluttaja ja valmentaja Ria Sadelin on pyörittänyt omaa Cairos Koulutus ja valmennus -yritystään puolisen vuotta. Sadelin kouluttaa muun muassa vuorovaikutteisuutta ja asiakkaiden kohtaamista sekä ryhmä- että yksilövalmennuksena.

Koronaeristykset muuttivat Sandelinin työtä hyvin konkreettisesti. Suuri osa asiakkaista leikkautui pois.

– Minulla oli muun muassa kuntouttavaa työtoimintaa isoille ryhmille, jotka lakkautettiin. Pitkäaikaistyöttömät jäävät tällaisessa tilanteessa todella yksin, sillä heillä ei ole omia koneita etäohjaukseen.

Työn puolesta matkustaminen on vähentynyt ja hän uskoo sen jäävän pysyväksi tavaksi. Myös etäpalaverit ja -kokoukset tuntuvat käteviltä.

– Teen valmennustyötä tällä hetkellä ympäri Suomen. Etäyhteyksien kautta olemme lähellä toisiamme, vaikka toinen olisi pohjoisessa ja toinen täällä Pirkanmaalla tai ihan missä tahansa.

Eniten Sadelinia huolestuttaa se, että ihmiset luulevat pitkään jatkuneen karanteeniajan olevan jo ohi. Tilanne pitkittyy ja kärjistyy, jos jokainen ei kanna vastuuta, hän pohtii. Yrittäjän omaa jaksamista auttavat neljä lasta, joista kaksi on vielä kotona.

– Ihanien kevätsäiden lisäksi lasten ilo ja energia tarttuu. Teemme etätöitä ja etäkoulua rinnakkain.

Kokenut yrittäjä: "Ensimmäisen kerran olen miettinyt, kuinka kauan vielä jatkan"

Kampaaja Heli Harakka palvelee asiakkaitaan TS-Salongissa Helsingin Kampissa, jossa hänellä on vuokratuoli. Hän on ollut alalla vuodesta 1986 ja yrittäjänä vuodesta 1995.

Harakka kertoo käyneensä läpi kolme lamaa, mutta saaneensa silti rahoitettua elämänsä. Hän pitää koronatilannetta ihan uutena ja outona mullistuksena koko yhteiskunnassa. Maaliskuun puolivälin jälkeen alkoi totaalinen hiljentyminen.

– Ensimmäisen kerran oikeastaan olen miettinyt, kuinka kauan vielä jatkan. Päivä kerrallaan on mentävä eteenpäin.

Yhteiskunnalta hän toivoo byrokratian karsimista, selkeitä sääntöjä ja aikatauluja.

– On todella uuvuttava ottaa asioista selvää, kun päätökset ja aikataulut muuttuvat. Asioiden pitkittyessä myös hyvin asiansa hoitaneet pienyrittäjät joutuvat väkisin huonoon valoon, kun raha ei liiku.

Vaikka Harakan omat lapset ovat jo täysi-ikäisiä, hän toivoo, että yhteiskunta huomioi yrittäjien alaikäiset lapset lapsikorotuksena myös yrittäjien väliaikaisessa työttömyystuessa.

Naisyrittäjien ja erityisesti yksinhuoltajien haavoittuvuus tulee Harakan mukaan ilmi äitiyslomissa ja muissa tuissa, sillä esimerkiksi äitiyspäivärahat perustuvat yrittäjäeläkevakuutuksiin.

– Moni pienyrittäjä maksaa pientä yel-maksua, koska tulot ovat pienet ja yel-maksu on suuri kuukausierä. Tämä on yrittäjänaisten ongelma. Perhe ja lapsia on kuitenkin kiva saada, mutta nämä tuet ovat aika pieniä palkansaajaan verrattuna.

Harakka pitää tärkeänä arjen perusasioita, kuten suomalaista saunaa, terveellistä ravintoa ja hyvää yöunta. Hän kertoo saavansa voimia pitkäaikaisista asiakkaista, ystävistä, luonnosta ja koirastaan.

Kosmetologi: "Jos minulla olisi mahdollisuus, pysyisin kotona"

Iisalmelainen kosmetologi Hanna Lehmusoksa toimii sopimusyrittäjänä kauneuskeskus Hymy.in:ssä. Hän maksaa vuokraa tuloihin suhteutettuna. Seitsemän vuotta yrittäjänä ollut Lehmusoksa kokee, että koronareaktiot jakavat suomalaiset kahtia. Noin puolet pelkää koronaa, eikä uskalla käyttää palveluja.

– Tuloni ovat tippuneet puoleen aiemmasta, kun yli puolet asiakkaista on jäänyt pois.

Raskainta hänestä on syyllistäminen. Kaikki eivät ymmärrä, että yksinhuoltajaäidin on otettava asiakkaita myös poikkeusaikoina.

– Jos minulla olisi mahdollisuus, pysyisin kotona. Koen siitä ristiriitaa, että työni vuoksi altistan myös kotona etäkoulussa olevat lapset mahdolliselle koronavirustartunnalle.

Lehmusoksan mielestä paras keino pienyrittäjien tukemiseen poikkeusoloissa olisi arvonlisäverojen poistaminen esimerkiksi 2–3 kuukauden ajalta. Hän itse esimerkiksi joutuu maksamaan koronakuukausilta samaa alv-maksua kuin tavallisestikin, vaikka tilanne on eri.

Eniten häntä huolestuttaa tilanteen epävarmuus, sillä olisi helpompaa jaksaa kun tietäisi, milloin asiat helpottuvat.

Vertaistuki ja keskusteleminen yrittäjäystävien kanssa auttaa: vaikka korona vaikuttaa eri tavoin eri aloilla, kukaan ei ole voittaja, vaan kaikki häviävät.

Lehmusoksalle on jäänyt enemmän aikaa lapsille ja omille opiskelutehtäville. Hän myös iloitsee myönteisistä ympäristön muutoksista Venetsiassa ja Himalajalla.

– Ei tässä voi paljon kritisoida. Tämä on uusi tilanne kaikille, ehkä seuraavalla pandemiakerralla olemme kaikki viisaampia.

Aiempi ammatti vähän auttaa kriisitilanteessa

Iisalmelainen Mirjami Palomäki on pyörittänyt yritystään 15 ja puoli vuotta. Kauneus- ja Jalkahoitola Mirjami Palomäen asiakkaat ovat vähentyneet koronaviruksen vuoksi alle puoleen aiemmasta, koska ihmiset eivät uskalla tulla hoitoihin.

– Teen myös kotikäyntejä, mutta nyt niitä ei ole. Riskiryhmään kuuluvat asiakkaat eivät uskalla ottaa ketään kotiinsa.

Yrityksen maksut kuitenkin pyörivät, kuten vuokra, alv-maksut ja yel-maksut, ja myös varastoa pitäisi täydentää. Ja vaikka poikkeusolot päättyisivät, yrittäjien tilanne ei heti korjaudu.

Palomäellä on perus- ja lähihoitajan tutkinto, joten hän on ryhtynyt tekemään keikkatyötä kotihoidon puolella. Palkka kuitenkin tulee viiveellä.

Eniten hän on huolestunut läheistensä terveydestä. Hän kantaa vastuuta omista vanhemmistaan, joille hän vie ruokaostokset tartuntariskin pienentämiseksi sekä kahdesta alaikäisestä lapsestaan. Hänellä on myös kaksi aikuista lasta, joista toisella on astma.

Palomäen mielestä paras apu yksinyrittäjälle olisi selkeä rahallinen tuki.

– Työttömyystukea en voi saada, kun käyn nyt osittain muualla töissä. Eräpäiviin voin saada lykkäystä ja jokainen voi hakea maksujärjestelyjä, mutta jossain vaiheessa maksut on kuitenkin hoidettava.

Hän aikoo hakea yksinyrittäjän tukea, mutta 2 000 euroa ei kauan riitä, jos sen saa.

– Sillä voisi maksaa noin neljä vuokraa tai parin kuukauden alv-maksut.

Vaikeasta ajasta huolimatta, iloa Palomäelle tuottavat oma ja läheisten terveenä pysyminen sekä arjen normaalielämä kuten ulkona liikkuminen ja töissä käyminen.

Asiakaskuntana riskiryhmäläisiä – voimakas muutos näkyi heti

Helsinkiläinen jalkahoitaja Victoria Uimolainen on menettänyt kollegoidensa tavoin paljon asiakkaita. Hän on toiminut jalkahoitajana Helsingin Töölössä reilun vuoden.

– Koronatilanne on vaikuttanut radikaalisti, sillä olen Valviran hyväksymä ammattilainen ja hoidan iäkkäitä asiakkaita. Teen myös kotikäyntejä ja hoitoja laitoksiin.

Suurin osa Uimolaisen asiakkaista on riskiryhmään kuuluvia iäkkäitä ihmisiä.

Uimolaisen mukaan tietoa tuista on huonosti saatavilla. Maahanmuuttajataustaisille Kelan ja TE-keskusten kiinni meneminen oli iso tappio. Palvelua ei saa kuin sähköisesti, ei kasvokkain. Uimolainen on huolissaan siitä, kuinka hän pystyy huolehtimaan laskuista ja yksinhuoltajana lapsista.

Tuore yrittäjä pitää tärkeänä verkostoitumista toisten yrittäjien kanssa ja heiltä saatavaa vertaistukea. Uimolainen pyrkii kotonaan normaaliin arkipäivän rytmiin, hän voimistelee ja miettii yrityksen tulevaisuutta.

– Olen optimisti, mutta silti huolestuttaa. Monilla yrittäjillä on tosi vaikeaa, konkursseja on tulossa.

Iloa on tuottanut se, että hän on voinut nyt olla enemmän lastensa kanssa ja myös rauhoittua.

– Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet tosi rankkoja, ilman lomia ja rentoutumista.

Naiset usein pienyrittäjiä – poikkeusolot keikuttavat pienituloista rankasti

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 Suomessa oli noin 80 000 yksin yrittävää naista.

– Naiset toimivat miehiä enemmän yksinyrittäjinä ja monet heistä varsin pienikatteisilla aloilla, missä he tienaavat lähinnä oman palkkansa, toteaa Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Carita Orlando.

Tulojen pienuus näkyy nopeasti sekä yrityksen että yrittäjän arjessa. Neljännes suomalaisista yksinyrittäjistä tienaa alle tuhat euroa kuukaudessa ja heitä on sekä miehiä että naisia.

– Erityisesti yksinyrittäjät ovat pulassa, jos tuet tulevat viiveellä ja he joutuvat elämään epätietoisuudessa, Orlando muistuttaa.

Hän tunnistaa myös maahanmuuttajayrittäjien huolen.

– Ymmärrän näitä maahanmuuttajayrittäjiä, että he ovat varmasti aikamoisessa pulassa. Onneksi löytyy apua, esimerkiksi uusyrityskeskuksiin voi olla yhteydessä, samoin yrittäjäjärjestöihin ja meidän neuvontapalveluihin.

Lue myös:

TEM: Uusia lomautuksia alkanut huhtikuussa keskimäärin 6 000 päivässä

Mäntän kuvataideviikoille ei pääse tänä kesänä. Näyttelykokonaisuus siirretään vuodelle 2021, jotta kävijöiden turvallisuus voidaan taata.

Kuvataideviikkojen teemana pysyy Erehtyminen – To Err is Human. Myös kuraattori eli taiteilija Anna Ruth säilyy.

Koronaviruspandemia on jo vaikuttanut näyttelyn valmisteluun. Taiteilijat eivät ole voineet työskennellä normaalisti ja liikkuminen on ollut Kuvataideviikkojen toiminnanjohtajan Tiina Nyrhisen mukaanmahdotonta.

– Lisäksi kaikilla on sama huoli paitsi omasta, myös läheisten terveydestä ja tulevaisuudesta yleensäkin. Me olemme tässä kaikki yhdessä, Nyrhinen sanoo tiedotteessa.

Kuraattori Anna Ruthinmukaan pandemia antaa mahdollisuuden pohtia elämää ja ihmisyyden ydintä.

– Nyt pandemian aikana olemme joutuneet pohtimaan tekojamme ja valintojamme aivan uudella tavalla, sillä ne vaikuttavat kouriintuntuvasti niin omaamme kuin toistenkin elämään. Taiteelle on ominaista sekä kyky parantaa että kommunikoida meille aiheista, joille muuten on vaikeaa löytää sanoja. Kesän 2021 Kuvataideviikot kuljettaa teemaansa, ihmisen erehtyväisyyttä, taas askeleen pidemmälle ja ammentaa kokemuksistamme uusin äänenpainoin, Ruth sanoo.

Ylöjärvellä Pirkanmaalla tutkitaan tappoa. Uhri on vuonna 1956 syntynyt mies.

Pirkanmaan käräjäoikeudessa vangittiin perjantaina 1970-luvulla syntynyt nainen todennäköisin syin epäiltynä taposta.

Sisä-Suomen poliisi kertoo tutkivansa Ylöjärvellä Kurussa tapahtunutta henkirikosta. Rikoksen uhri löytyi pääsiäisenä 13. huhtikuuta yksityisasunnosta, missä hän asui. Uhrin löysi ulkopuolinen henkilö, sen jälkeen kun mieheen ei oltu saatu yhteyttä.

Tutkinnan perusteella poliisi epäilee, että uhri on surmattu noin kuukautta aikaisemmin maaliskuussa teräaseella.

Poliisi otti 14. huhtikuuta kiinni rikoksesta epäiltynä uhrin asuinkumppanin, vuonna 1971 syntyneen naisen. Tekijän epäillään poistuneen asunnosta teon jälkeen. Hänet otettiin kiinni Nokialta.

Pula suojavarusteista on ollut viime viikkojen ajan laajasti otsikoissa. Sairaanhoitaliitto kertoi tänään perjantaina, mitä se on tarkoittanut hoitajien arjessa. Tiedot käyvät ilmi Sairaanhoitajaliiton koronakyselystä viimeisen kahden viikon ajalta.

Kyselyyn tulleet vastaukset ovat karua luettavaa. Kun oikeita suojavarusteita ei ole ollut riittävästi, työnantajat ovat improvisoineet sairaanhoitajille koronasuojaksi muun muassa sadetakkeja. Kysely on ollut auki jo kuukauden ja siihen on tullut yhteensä 740 nimetöntä vastausta.

“Johtavalta lääkäriltä tuli viesti: Henkilösuojusten riittävyys palveluasumisen yksiköissä pyritään turvaamaan. Valmistautukaa kuitenkin improvisoimaan. Suu-nenäsuojusmaski syntyy nopeasti talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista.”

“Tänään saimme uuden ohjeistuksen, jonka mukaan laitoshuoltajat voivat käydä ”pikaisesti” koronaepäiltyjen ja -positiivisten potilashuoneissa ilman mitään suojaimia. Ei oikein mene järkeen.”

“Suojavarusteet ja käsidesi ovat vähissä jo tässä vaiheessa epidemiaa. Työpaikassani hoitajat ovat alkaneet kuljettaa saippuaa ja vettä autoissaan kanistereissa, että pystyvät pesemään käsiään.”

• Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta.
• Lue tästä kaikki Uudenmaan tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Liitto toivoo, että hoitohenkilökunnan viesti kantautuu työnantajille ja päättäjille

Sairaanhoitajaliitossa osattiin odottaa vastauksia suojavarusteiden pulasta, mutta viimeisen kahden viikon aikana annetut vastaukset ovat olleet järkytys myös liitossa.

– Ihan kauhulla näitä on täällä käyty läpi. Erityisen huolissamme olemme ikäihmisten hoivalaitosten tilanteesta. Siellä näyttää nyt olevan erityistä pulaa ohjeistuksesta ja suojavarusteiden riittävyydestä, sanoo puheenjohtaja Nina Hahtela Sairaanhoitajaliitosta.

Vastaajista 86 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla ja 12 prosenttia yksityissektorilla. Sairaanhoitajat ovat jo aiemmin kritisoineet sekavaa ohjeistusta. Moni pelkää oman terveyden puolesta, mutta vastauksissa näkyy myös huoli potilasturvallisuudesta.

“Meille painotetaan, ettei koronapotilasta saa alkaa elvyttämään ilman oikeanlaisia suojauksia, joita ei käytännössä löydy sairaalasta. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kun suojavälineitä ei ole, ei elvytetä. Kerro tämä sitten omaiselle.”

Liitto toivoo, että hoitajilta saatu viesti herättäisi työnantajat noudattamaan voimassa olevia varotoimiohjeistuksia.

– Nyt näyttää siltä, että tämä koronatilanne on jotenkin saanut jotkut työnantajat unohtamaan voimassa olevan ohjeistuksen. Kyllä meidän pitää pystyä varmistamaan sekä työ- että potilasturvallisuus, sanoo Hahtela.

Hahtelan mukaan on kestämätön tilanne, että ohjeistukset muuttuvat päivittäin sen mukaan, mikä suojavaruste milloinkin on käytössä.

Työpaikoilla on hänen mukaansa lähdetty jopa liikaakin improvisoimaan itse varusteita, jotka vaikuttavat suoraan työ- ja potilasturvallisuuteen.

Osa sairaanhoitopiireistä todella varautunut sadetakeilla

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juhani Sandin mukaan sairaanhoitopiirissä on hankittu kertakäyttöisiä sadetakkeja siltä varalta, ettei muita suojatakkeja olisi käytettävissä.

– Tuo itse askarreltu suu-nenäsuojus ei kuulu meidän ohjeistukseemme, hän kuitenkin painottaa sähköpostiviestissään.

Samaa kerrotaan myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä HUSista. Myös sinne on hankittu varalle kertakäyttöisiä sadetakkeja. Tarvetta niiden käytölle ei toistaiseksi ole kuitenkaan ollut. Myös Husista viestitetään, ettei talouspaperisuojain ole osa heidän ohjeistustaan.

Johtajaylilääkäri Juhani Sandin mukaan kirurgisista, kertakäyttöisistä suusuojaimista on jo nyt ollut pulaa.

– Siihen ehkä ideaalitilanteeseen nähden, missä terveydenhuollon kaikissa potilaskontakteissa – ilman COVID-19-epäilyä – käytettäisiin kirurgista kertakäyttöistä suusuojainta, on pulaa suojamateriaaleista. Emmekä ole voineet ainakaan toistaiseksi ohjeistaa suojaimia käytettäväksi näissä tilanteissa.

Sand sanoo, että suojaintilanne on kuitenkin kahden viime viikon aikana parantunut ja näyttäisi paranevan edelleen sekä ulkomaisen tuonnin että kotimaisen tuotannon ansiosta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tilanne suojavarusteiden osalta on kokonaisuutena kohtalainen, viestittää HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen sähköpostitse.

– Toistaiseksi varusteita on riittänyt, mutta on ollut tarvetta olla tarkkana. Meidän henkilökunnan ohjeissa on kerrottu vaihtoehtoiset suojaimet, jos ensisijaista suojainta ei ole saatavilla.

Ruotsalaisen mukaan vaihtoehtoisilla suojaimilla tarkoitetaan suojaimia, joita normaaliaikanakin käytetään.

– Esimerkiksi FFP3-maskin sijaan voidaan käyttää FFP2:sta.

Ruotsalaisen mukaan HUSissa on hyvin tarkat ohjeet suojavarusteista ja ohjeita päivitetään säännöllisesti.

– Missä tilanteissa käytetään mitäkin suojavarusteita, kuinka ne puetaan ja kuinka ne riisutaan. Yhtenäisten ohjeiden noudattamisen tärkeyttä korostamme.

Sand toteaa, että viranomaiset päivittävät ohjeistuksiaan tiuhaan ja uudet ohjeet ovat saattaneet tulla käyttöön osin viiveellä.

– Yleiset toimintaohjeet ja erityisesti suojainten käyttöön liittyvät ohjeet ovat sairaanhoitopiirissä päivittäin joltain osin tarkastelussa. Niitä pyritään parantamaan ja selkiyttämään sekä saadun palautteen että muuttuvan tiedon pohjalta.

Alan vaihtaminen on käynyt monen sairaanhoitajan mielessä

Kyselyyn vastanneista hoitajista moni kokee, että työtä tehdään tällä hetkellä oman terveyden kustannuksella. Osa on harkinnut myös alan vaihtoa.

“Hoitajia tunnutaan pitävän eräänlaisina orjina, joiden tehtävä on nöyrästi palvella muuta kansaa unohtaen samalla muut velvoitteensa ja elämänsä. Hoitajat voidaan velvoittaa nykyoloissa mihin tahansa työtehtäviin milloin tahansa ja miten tahansa.”

“Eikö tästä, jos mistä, pitäisi koronapotilaita hoitaville maksaa vaarallisen työn lisää? Miesvaltaisilla aloilla maksetaan vähemmästäkin.”

"Ihmisten puheissa arvostetaan hoitajia, mutta muutoin arvostus ei näy. Tällä palkalla en ole enää valmis vaarantamaan itseäni ja läheisiäni. Näistä asioista on puhuttu jo vuosia, eikä mikään tule muuttumaan. "

Juttuun päivitetty 17.4.2020 klo 17.52 sairaanhoitopiirien kommentit.

Lue myös:

Hoitajia juhlitaan koronasodan sankareina, Anne Pauna ottaisi mieluummin palkankorotuksen – "Jos tästä maksetaan leikkirahaa, tätä ei kannata tehdä"

Pohjoismaissa tuttu valon voimakas lisääntyminen keväällä vaikuttaa vauvojen uneen. Maailmanlaajuisesti ensimmäinen näin laaja vauvojen unitutkimus kertoo, että myös kellojen siirto voi heikentää vauvojen unen laatua.

– Tulos on merkittävä. Jatkotutkimuksessa haluamme selvittää tarkemmin, mistä valon kasvun vaikutus vauvojen uneen johtuu, professori Sari-Leena Himanen Tampereen yliopistosta kertoo.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvisi, että se, mihin vuodenaikaan vauva syntyy, heijastuu unen laatuun.

Kellojen siirron aikaan huonointa unta

Vastasyntyneet uneksivat kolmea erityyppistä unta, joista aikuisten REM-uneen verrattava R-uni on kehityksen kannalta tärkeintä.

Tamperelaistutkimuksessa selvisi, että kesällä syntyneillä vauvoilla oli kuukauden ikäisenä enemmän hyvää REM-unta kuin talvella syntyneillä.

Kesällä syntyneet kuukauden ikäiset myös heräilivät kesken unen vähemmän kuin talvella syntyneet.

Tutkimuksen toisessa osassa tutkijoille tulikin yllätyksiä vastaan, sillä unen laadun tulokset kävivät päinvastaisiksi.

Kun kesällä syntyneet täyttivät seuraavana keväänä kahdeksan kuukautta, unen laatu olikin heikompaa kuin talvella syntyneillä.

Uni oli rikkonaisempaa ja syvää unta oli vähemmän.

Vauvoilla, jotka täyttivät syksyllä kahdeksan kuukautta, uni olikin siis vastaavasti parempaa.

– Lisäksi unen laatu oli kellojen siirron aikaan huonompaa kuin ennen tai jälkeen kellojen siirron. Jos kellojen siirto voi heikentää näinkin pienten unta, onhan se ihan älytöntä, että siirtelyä jatketaan, Himanen sanoo.

Kun valon määrä Pohjoismaissa kasvaa voimalla keväällä, monet vauvat nukkuvat pitkin päivää ja iltaa valoisassa esimerkiksi vaunuissa pihalla.

Vielä ei tiedetä, miksi lisääntyvä valon määrä vaikuttaa uneen niin suoraan. Silti esimerkiksi vastasyntyneiden teho-osastoilla myös keinotekoisen valon määrää on jo kontrolloitu pidemmän aikaa.

Himasen mukaan syy-seuraus-suhteisiin saattaa vaikuttaa ihmisen sisäsyntyinen mekanismi, jolla me pyrimme sopeutumaan erilaisiin muutoksiin.

Ilmeisesti valon muutos on keväällä näillä leveysasteilla niin nopea, että vauvat eivät pysty sopeutumaan siihen, Himanen toteaa.

Kevään ja syksyn kaltaista vaihtelua unen laadussa ei havaittu kesän ja talven välillä. Tästä on pääteltävissä, että unen laatu pysyy samana niin kauan kuin valon määrä pysyy samana. Vauvan uni on siis samanlaatuista niin kauan kuin vauva on tottunut valoon.

– Voi siis olla, että vanhempien kannattaa kiinnittää huomiota siihen, missä ja millaisessa valossa vauvat nukkuvat. Heikentäähän illan ja yön aikainen valoaltistus aikaisempien tutkimusten mukaan myös aikuisten unta, Himanen toteaa.

– Tutkimustulos on lohdullinen. Jos vauva heräilee, syy ei välttämättä ole vanhemmissa tai vaikkapa imetyksessä, vaan jo valo voi vaikuttaa vauvan nukkumiseen, Himanen lisää.

Minimoi illan ja yön valo

Yksi suurista syistä tutkimusprojektin käynnistämiseen oli halu voida auttaa perheitä ja neuvoloita uniongelmien setvimisen kanssa.

– Perhesuunnittelua tämän tiedon valossa ei tarvitse alkaa harrastaa, mutta nämä asiat kannattaa tiedostaa, Himanen naurahtaa.

Tutkimuksessa mukana oleva tohtorikoulutettava Anja Kärki sanoo, että vaikka tutkimukset ovat asetelmiltaan havainnoivia, eikä varmoja syy-seuraussuhteita voida tuoda esiin, joitain ohjeita voidaan silti antaa jo tässä vaiheessa vanhemmille.

– Tulosten perusteella voidaan korostaa unihygieniaohjeita myös pienten vauvojen kohdalla: illan valoaltistuksen minimoiminen ja makuuhuoneen pimentäminen uniaikaan voivat auttaa hyvän unen varmistamisessa, Kärki sanoo.

Vaikutuksia jopa käytökseen

Tamperelainen tutkimusryhmä seurasi ensimmäisessä vaiheessa kaikkiaan 88 vauvan unta vuosina 2011–2013. Vauvat olivat tutkimushetkellä yhden kuukauden ikäisiä.

Toisessa vaiheessa seurattavia vauvoja oli 76.

Tutkimukseen osallistuneita vauvoja on seurattu 5–7-vuotiaaksi saakka, joten lisää tutkimusta on vielä luvassa.

Unihäiriöt voivat aiheuttaa käytösongelmia ja kognitiivisia vaikeuksia, kuten ongelmia koulunkäynnin kanssa.

– Haluamme jatkossa tutkia, millaisia vaikutuksia unen laadulla voi olla kognitiivisiin kykyihin tai käytökseen, ja millaisia muita tekijöitä tästä vielä löytyy, Himanen kertoo.

Yksi syy siihen, että vauvojen unta ei aiemmin ole tutkittu näin tarkkaan, on tutkimisen vaikeus. Unta mitattiin aivosähkökäyrien avulla eli hyvin pienten vauvojen päähän asennettiin unen ajaksi kymmenkunta piuhaa ja ympärille muita laitteita.

– Tilanne on hankala koko perheelle. Olemme kiitollisia näille perheille osallistumisesta, Himanen toteaa.

Lue lisää: Tutkimus: Kesällä syntyneet lapset heräilevät talvivauvoja vähemmän

Lapsiperheitä valvottavista unipulmista uutta tietoa: unirytmi on aiemmin tiedettyä tärkeämpi, myös valaistuksella iso merkitys

Kun tulevaisuuden tutkijat katsovat kristallipalloonsa, välkkyy suurten visioiden seassa aina myös yllättävän taudin mahdollisuus. Vaikka epidemiaskenaario otetaan raporteissa rutiinilla huomioon, se ei koskaan täysin valmista siihen, mitä saattaa olla tulossa.

– Tauti X -pohdinnat ovat tulevaisuusajattelun peruskauraa. On kuitenkin aivan eri asia kirjoittaa tai lukea visioita kuin kokea tilanne oikeasti. Olen itsekin yllättynyt koronaepidemian vaikutusten suuruudesta ja nopeudesta, sanoo Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva.

Tamperelainen Dufva pohtii tulevia aikoja työkseen ja on ehtinyt elää tämänkin kevään mielessään jo hyvissä ajoin. Megatrendit 2020 -raporttia laatiessaan hänellä tai kollegoilla ei kuitenkaan ollut aavistustakaan koronaviruksesta.

Yllättävää on Dufvan mukaan ollut paitsi kriisin rajuus, myös reaktiot niin päättäjien kuin kanssaeläjien taholta. Suomalaiset ovat solahtaneet poikkeustilaan ihmeen sujuvasti, vaikka se ei kivutonta olekaan.

– Täällä ei olla paniikissa vaan pärjätään. Etätöihin ja -koulunkäyntiin on siirrytty todella nopeasti. Meiltä on löytynyt osaamista ja edellytyksiä ottaa rajoitukset vastaan ja pitää silti yhteiskunta pyörimässä.

Tämä kertoo Dufvan mielestä paitsi perusluottamuksesta toisiin ihmisiin myös pohjoismaisesta yhteiskunnasta. Kriisin keskellä ollaan palautumis- ja sopeutumiskykyisiä, kiitos turvaverkkojen – ja ilmeisen itsehillinnän, joka estää meitä nousemasta välittömästi toisiamme vastaan.

Arkinen keskustelu voi olla tulevaisuuden kartoittamista

Tulevaisuustutkijat seuraavat työkseen sekä pitempiaikaisia muutoksia että nousevia ilmiöitä. Yllätyksiä saattaa tulla, mutta jos niistä on onnistuttu visioimaan muutamakin, on osattu varautua edes hieman.

Samaa taktiikkaa voi harjoittaa kotioloissakin. Toiset ihmiset erilaisine ajatuksineen ovat hyvä peili tulevaisuuspohdinnoille ja parhaimmillaan myös ase ahdistuksen torjuntaan.

– Usein auttaa kun kuulee miten toiset hahmottavat tulevaisuutta. Tulevaisuuksia on aina monia. Tällä hetkellä saatetaan nähdä uhkakuvia, mutta ne eivät ole ainoa mahdollisuus. Omilla nykyhetken toimillaan voi vaikuttaa tulevaisuuteen, Mikko Dufva sanoo.

Tulevaisuutta hahmottaakseen voi ottaa käyttöön myös esimerkiksi ammattilaisten raportteja tai seurata vaikka futuristeja sosiaalisessa mediassa.

Henkilökohtaiseksi selviytymiskeinokseen Mikko Dufva nimeää parantumattoman optimismin. Sitä tarvitaan, kun tienaa elantonsa pohtimalla mahdollisia uhkakuvia.

– Haluan uskoa, että onnistumme toimimaan paremman tulevaisuuden puolesta. Työni olisi raskasta, jos sellaiseen ei uskoisi.

Entä kun kaikki on taas hyvin?

Poikkeusoloissa haaveillaan tulevasta, mutta monelle on tärkeää pohtia myös kylmän realistisesti, mitä omalle arjelle ja yhteiskunnalle tapahtuu kun korona-aika järjestelyineen ja rajoituksineen on ohi.

Paluuta entiseen ei todennäköisesti ole tiedossa. Mikko Dufvan mukaan post-normaali aika, jossa yllätykset jatkuvat, on realismia koronan jälkeenkin. Asian valoisa puoli on se, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa.

– Jos asiat olisivat tiedossa, ne vain kulkisivat tiettyyn suuntaan ilman, että voisimme tehdä mitään.

Jos asiat olisivat tiedossa, ne vain kulkisivat tiettyyn suuntaan ilman, että voisimme tehdä mitään. Mikko Dufva

Ihminen tarvitsee kuitenkin suuntaviivoja, ja epävarmuuden sietäminen voi olla hankalaa. Vaikka maailman nopeasta muuttumisesta on puhuttu pitkään, olemme todellisuudessa tottuneet tasaisempaan muutostahtiin.

– Jatkuvan kasvun aika on ollut yllättävän pitkä. Muutos saattaa pelottaa, jos se ei näytä muutokselta kohti parempaa. Meiltä ehkä puuttuu toivottavien tulevaisuuskuvien sanastoa ja kuvastoa. Millä tavoin toisenlainen tulevaisuus voisikin olla monin tavoin entistä parempi, Dufva pohtii.

Yhteiskunta hyötyy harmeistakin

Koronaepidemia on kiistatta kyykyttänyt suomalaisen yhteiskunnan. Vaikka tilanteesta ei voikaan varsinaisesti olla kiitollinen, tulee vuosi 2020 jättämään meille valtavan määrän tietoa ja käytännön oppia siitä, miten asiat voidaan tehdä eri tavoin kuin ennen.

– Ihmisten suhtautuminen tulevaisuuteen olisi toki voinut avautua jollakin mukavammallakin tavalla. Ehkä nyt on kuitenkin helpompi nähdä mahdollisena ne asiat ja tavat, jotka ennen tuomittiin mahdottomiksi.

On irvokasta sanoa, ettei kriisin kannata antaa mennä hukkaan, mutta ajatuksessa on vinha perä. Kannattaa käyttää hyväkseen tilaisuus muuttaa niitä asioita, jotka aiemmin eivät toimineet, Mikko Dufva sanoo.

– Ei palata vanhaan vaan opitaan tästä, miten saadaan kestävämpi ja paremmin voiva yhteiskunta. Uudistuminen on varmaankin tällä hetkellä sitä parasta varautumista.

Latvialaisen airBalticin toimitusjohtajan Martin Gaussin työpöydällä on suunnitelma, joka ei ole viime päivinä totisesti päässyt pölyttymään. Yhtiössä on tarkkaan mietitty, miten liikenne aloitetaan uudelleen – sitten kun siihen saadaan lupa ja lennot on turvallista aloittaa. Suunnitelma on päivätty toukokuulle, mutta päivämäärää siihen ei ole kirjoitettu.

– Ensimmäisellä viikolla operoimme viidellä koneella ja enintään kahtatoista meille tärkeintä reittiä, sanoo Martin Gauss.

Yhtiö aikoo lisätä joka viikko liikenteeseen yhden koneen ja samalla palauttaa muutamia reittejä. Mikäli rajoituksia päästään purkamaan jo kesällä, vuoden loppuun mennessä airBaltic lentää lähes 60 prosenttia kaikista lennoista, joita se operoi ennen koronapandemiaa.

– Mutta kestää aina vuoteen 2022 asti, että olemme saaneet reittiverkoston samaan tilaan, kuin ennen kriisiä, jatkaa Gauss.

Monen lentoyhtiön palautussuunnitelma on samankaltainen.

Suomen lennot airBaltic aikoo aloittaa 13. toukokuuta, mikäli hallitus ei jatka lentoliikennettä koskevia rajoituksia. Ensin palaavat lennot Helsinkiin, heinäkuun lopulla Turkuun ja lokakuun lopulla todennäköisesti lisäksi Tampere-Pirkkalan kentälle.

Myös Finnair suunnittelee lisäävänsä vuoroja rajoitusten poistuessa, mikäli lennoille riittää matkustajia. Lentojen määrä lisääntyisi kesäkuusta alkaen, mutta heinäkuun osalta vuoroja ei ole vielä vahvistettu. Lähiviikkojen ajaksi yhtiö tosin on joutunut supistamaan lisää jo aiemmin karsittua liikenneohjelmaa.

Ryanair aikoo palauttaa lennot Lappeenrantaan ja Tampereelle syksyyn mennessä, kun matkustusrajoitukset sen sallivat ja alueellinen tautipiikki on ohitettu.

Matkustajat varaavat jo syksyn lentoja

Euroopan lentovuoroista on peruutettu tällä hetkellä jopa 85 prosenttia. Peruutukset vaihtelevat yhtiöittäin, ja esimerkiksi Finnair ja Skandinavian lentoyhtiö SAS ovat peruuttaneet 92 prosenttia lennoistaan, Euroopan suurin lentoyhtiö Ryanair peräti 96 prosenttia.

Mutta matkustajissa on herännyt toivo kriisin hellittämisestä kesän jälkeen. Esimerkiksi airBaltic saa viikossa jo 2 000 lentovarausta, vaikka yhtiö on poistanut varausjärjestelmistään 40 prosenttia loppuvuoden lennoista.

– Normaaliviikkoon verrattuna varausmäärä on noin kaksi prosenttia, ja valtaosa on tehty kesäkuun jälkeisille lennoille, sanoo toimitusjohtaja Martin Gauss.

Uudet varaukset ovat lentoyhtiöille tärkeitä. Ne saavat kaivattua kassavirtaa, ja toisaalta varaukset tuovat arvokasta tietoa siitä, mihin ihmiset haluavat kriisin jälkeen lentää. Varausten perusteella näyttäisi siltä, että kysyntä kasvaa sellaisiin kohteisiin, joissa epidemia on ollut lievempi, ja jonne matkustamista pidetään turvallisempana vaihtoehtona.

Täpötäydet Välimeren rantalomakohteet eivät ole listalla kärkipäässä.

Osa lentoyhtiöistä on pitänyt myynnissä lentoja esimerkiksi toukokuulle, vaikka todellisuudessa kyseisiä reittejä ei tulla lentämään. Lentoja poistetaan varausjärjestelmistä tipoittain, viikko kerrallaan.

– Jos otamme pois myynnistä suuren määrän kapasiteettia kerralla, joudumme myös palauttamaan rahat kerralla, ja se voi olla yhtiöille taloudellisesti vaikeaa, koska huomattava osa varauksista on tehty jo paljon ennen kriisiä.

Osalla lentoyhtiöistä kassa on jo niin tyhjä, että peruutusten takia maksettaviin palautuksiin käytetään uusien lentojen varauksista saatavia rahoja. Vaihtoehtona palautuksille useimmat lentoyhtiöt tarjoavat voucheria, jonka voi käyttää uuden lennon maksuna myöhemmin.

Lentoyhtiöt palauttavat ylimääräisiä koneita leasingyhtiöille

Lentoyhtiöt arvioivat, ettei lentomatkustus palaa entiselleen ainakaan heti kriisin jälkeen, eikä läheskään kaikille matkustajakoneille ole siten enää käyttöä.

Yhtiöt poistavat nyt ennätysmäärän koneita liikenteestä, ja monet myös lykkäävät uusien koneiden hankintaa. Esimerkiksi lentokoneenvalmistaja Boeing menetti maaliskuussa 150:n 737MAX:n tilaukset.

Latvialaisen airBalticin 38 lentokoneen laivasto pienenee lähes puolella, kun yhtiö luopuu vanhoista Boeing 737-koneista ja kahdestatoista Bombardierin Q400 -potkuriturbiinikoneesta.

– Me emme enää aloita lentoja potkuriturbiinikalustolla, vaan poistamme koneet suunniteltua aikaisemmin, sanoo toimitusjohtaja Martin Gauss.

Tämä on huono uutinen varsinkin Tampere-Pirkkalan kentälle, jonne latvialaisyhtiö on lentänyt 76- paikkaisilla potkuriturbiinikoneilla. Nähtäväksi jää riittääkö matkustajia puolet suuremmalle suihkukoneelle, vai lakkautetaanko reitti kannattamattomana.

Koronapandemian jälkeen yhtiön ainoa konetyyppi tulee olemaan 145-paikkainen Airbus A220-200.

Myös Lufthansa, Air France, British Airways, Iberia ja KLM ovat kertoneet luopuvansa vähemmän taloudellisista nelimoottorisista Airbus A340 -koneista.

Lentäminen ei myöskään ole järin kannattavaa maailman suurimmalla Airbus A380 -konetyypillä, mikäli se ei ole täynnä matkustajia. Koska vain harvalla kaukolennolla on lähiaikoina enää tarvetta 500-paikkaisille koneille, Lufthansa ja Air France ovat päättäneet poistaa pysyvästi liikenteestä A380-koneita.

Yksistään Lufthansa poistaa käytöstä 21 laajarunkonetta, mikä tarkoittaa noin viidenneksen vähennystä yhtiön kaukolentojen paikkatarjonnassa.

Lentoliikenne palautuu kahdessa vuodessa

Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA arvioi, että lentojen palautumiseen kriisiä edeltävälle tasolle voi kulua jopa pari vuotta. Lentoyhtiöt joutuvat varautumaan matkusrajoitusten jatkumiseen vielä pitkän aikaa varsinkin mannertenvälisillä reiteillä, jotta vältettäisiin koronaviruksen toisen aallon tulemista Eurooppaan.

Euroopan sisäinen lentoliikenne sen sijaan käynnistynee kesän myötä. Vie kuitenkin aikansa, että ihmiset uskaltavat lähteä uudelleen esimerkiksi lomamatkalle, kun kuukausien ajan on vältetty lähikontakteja ja oleskelua julkisilla paikoilla. Koneita eivät myöskään täytä kaukokohteista tulevat jatkomatkustajat.

Siksi lentoyhtiöiden tilanne ei helpotu kovinkaan nopeasti.

– Tulemme näkemään ensi vuonna Euroopassa vielä yhtiöiden yhdistymisiä, sanoo airBalticin toimitusjohtaja Martin Gauss.

Gauss muistuttaa, että lentoyhtiöitä rasittavat esimerkiksi käyttämättömien koneiden leasingvuokrat ja yhtiöiden tekemät suojaukset, joilla ne ovat varautuneet lentokerosiinin hinnannousuun. Nopeasti halventunut polttoaine ei siten tuo helpotusta monen lentoyhtiön kassakriisiin vielä pitkään aikaan.

Euroopasta poistuu lentoyhtiöitä

Euroopan lentoliikenne tulee olemaan kriisin jälkeen kovin erilainen, kuin vielä vuosi sitten keväällä.

Tähän mennessä koronapandemian aiheuttaman matkustajakadon takia konkurssiin on ajautunut brittiläinen Flybe, maksukyvyttömyyden takia toimintansa keskeyttänyt ruotsalainen Braathens ja vaikeuksista on kertonut myös irlantilainen Cityjet. Saksalainen Lufthansa Group on puolestaan ilmoittanut, ettei sen omistama halpalentoyhtiö Germanwings aloita enää lentoja lainkaan.

Helsinki-Vantaalla varaudutaan uusien yhtiöiden tuloon, ja toisten poistumiseen.

– Välttämättä kaikki reitit ja lentoyhtiöt eivät palaa samanlaisina kuin mitä ne olivat ennen koronapandemiaa, ja varmasti tapahtuu muutoksia, sanoo lentoasemaa ylläpitävän Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Monet lentoyhtiöt, kuten esimerkiksi norjalainen Norwegian hakevat tällä hetkellä suojaa konkurssia vastaan valtioilta. Yhtiön kohtalo ratkeaa käytännössä 4. toukokuuta pidettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Norwegian tarvitsee pelastuakseen noin 270 miljoonan euron suuruisen valtion tukirahoituspaketin, tai se ajautuu konkurssiin ennen kesää.

Norwegianin brittiläinen tytäryhtiö kertoi tällä viikolla noin tuhannelle lentäjälle ja matkustamohenkilökuntaan kuuluvalle, ettei se pysty maksamaan huhtikuun palkkoja. Britannian hallituksen toivotaan antavan tukea palkkojen maksuun.

Osalla lentoyhtiöistä pelastuksena voi olla niiden siirtäminen valtion omistukseen. Pahasti tappiollinen Alitalia siirtyi maaliskuussa Italian valtion omistukseen ja nyt Belgiassa pohditaan Bryssel Airlinesin kansallistamista, jotta lähes konkurssitilassa oleva yhtiö pystyisi jatkamaan toimintaansa. Yhtiö kuuluu Lufthansa Groupin omistukseen, ja se toimi vuoteen 2001 asti Sabenan nimellä.

Lue lisää:

Kalliita lentoja, koronapasseja, kuumemittausta: 6 asiaa, jotka korona ehkä mullistaa matkailussa – "Rajattoman maailman ajat taitavat olla ohi"

Lentoliikenne jatkunut Suomeen koronasta huolimatta, mutta rajusti supistettuna – Finnair perui viimeisen kaukolennon ennen heinäkuuta

Finnair perustamassa yhteisyritystä kiinalaisen lentoyhtiön kanssa

Lufthansan lennoista 90 prosenttia peruttu – "Avuntarve on sitä todennäköisempää, mitä kauemmin koronaviruskriisi kestää"

Hallitus tukee Finnairia – suunnitteilla 600 miljoonan euron valtiontakaus

Osa matkanjärjestäjistä yrittää kiertää lakia – asiakkaiden rahat palautettava poikkeustilanteissakin

Kuluttaja-asiamies: Lentoyhtiöt pyytävät apua valtioilta, mutta konkursseja on edessä – Asiantuntija: Kriisin jälkeen maailma on eri asennossa

Artikkelin keskusteluosio on auki maanantaihin kello 22.00:een asti.

Valtatie 9:llä Tampereella on sattunut rekan ja henkilöauton yhteentörmäys, kertoo Pirkanmaan pelastuslaitos. Onnettomuus on tapahtunut Tasanteen kohdalla, ja liikenne on poikki molempiin suuntiin.

Pelastuslaitoksen mukaan henkilöauton kuljettaja loukkaantui vakavasti onnettomuudessa. Rekan kuljettaja selvisi tilanteesta vahingoittumattomana.

Tampereen tieliikennekeskuksen mukaan tarkempi onnettomuuspaikka on Alasjärven liittymästä 3,7 kilometriä Aitovuoren liittymän suuntaan.

Tamperelainen seurakuntapastori Hannele Juutinen on tuntenut tänä keväänä olonsa ontoksi.

– Kun en voi koskettaa esimerkiksi toisia ihmisiä tulee yksinäinen ja alavireinenkin olo.

Juutinen sokeutui jo nuorena ja tarvitsee koskettamista arjessaan paljon. Portaita noustessa on tartuttava kaiteeseen, kaupan kassalla maksupäätteeseen. Koronavirus on muuttanut tilanteen, nyt koskettelu on jopa vaarallista.

– Yritän lähestyä sitä kaipauksen kautta. Annan sen tunteen tulla itseeni, että jotakin merkityksellistä puuttuu. Kun olen rehellisesti sen kanssa kasvokkain, kestän koskettamattomuuden paremmin.

Hannele Juutinen kokee ammentavansa arjen kosketuksista normaalisti paljon iloa.

– Kai kyse on ihan hormonaalisesta asiasta. Kosketuksella välitetään toiselle hyvää oloa.

Ihan tavallinenkin kosketus tuntuu nyt luksukselta.

– Ihanaa, että saan pitää puolitoistavuotiasta tytärtäni edelleen sylissä tai halata puolisoa illalla ennen nukkuumaanmenoa.

Yksi helpotus fyysisen etäisyyden tuomaan ikävään on koskettamisesta puhuminen. Juutisen mukaan helpottaa kun saa sanoa ääneen mitä kaipaa. Se tuo samalla vähän osalliseksi koskettamisesta, vaikka ei sitä olekaan.

– Ystävälle saatan sanoa, että nyt haluaisin halata sinua, jos voisin. Tai virallisemmissa kohtaamisissa, että olisipa kiva kätellä teitä.

Arkun reunat ja kastettavan pää on pakko tunnustella käsin

Hannele Juutinen on toiminut kymmenen vuotta pappina. Poikkeustilan aikaan hän kohtaa ihmisiä paljon harvemmin kuin ennen. Silloin kun ihminen tulee luo, täytyy Juutisen pitää omien sanojensa mukaan näpit kurissa.

– Minulle on luonnollista mennä kohti ihmistä koskettamisen kautta. Nyt kun se ei ole mahdollista huomaan, kuinka tärkeää se minulle oikeasti on.

– Yritän ilmeillä ja eleillä viestittää ihmisille läsnäoloa, vaikka en voi laittaa esimerkiksi kättä surevan hartialle.

Kirkollisissa toimituksissa Juutisen on välttämätöntä kosketella pystyäkseen tekemään työnsä.

– Lapsi on vaikea kastaa koskematta. Monet kollegat pystyvät esimerkiksi valelemaan lapsen pään kastevedellä, mutta minulta se ei onnistu. Samoin siunatessa pitää kosketella arkun reunoja, että osaa asettua oikein.

– Se on jatkuvaa tasapainoilua sen kanssa, mikä kosketus on välttämätöntä oman turvallisuuden kannalta.

Mutta aivan erityisesti hän kaipaa seurakuntalaisten koskettamista ehtoollispöydässä.

– Kaipaan sileitä käsiä, karheita käsiä, vahvoja tai vapisevia käsiä. Ja myös oma palveleva käteni haluaisi päästä tekemään työtään.

Sitten kun taas saa koskettaa

Hannele Juutisen mukaan itsessään ei kannata säikähtää, jos koskettaminen tuntuu tämän ajan jälkeen vähän oudolta tai vaikealta.

– On varmaan vähän samankaltainen tilanne, kuin joutuisi käyttämään pitkästä aikaa vierasta kieltä. Sanoja hakee, puhe hapuilee ja siihen menee aikaa, että pääsee taas hyvään supliikkiin.

– Toisaalta kun sanon nyt tämän, joku toinen ääni minussa sanoo, ettei siinä ole mitään vaikeaa. Se on vain ihanaa ja hullaannuttavaa.

Juutinen uskoo, että tämän ajan myötä oikeasti merkitykselliset asiat korostuvat. Jos vielä joskus tullaan tilanteeseen, jossa ei voi pitkään aikaan koskea toista, niin tästä ajasta voisi oppia siihen selviytymisstrategioita.

Yksi sellainen keino on käyttää toisia aisteja koskettamisen sijaan. Tutun ihmisen äänen kuuleminen voi Juutisen mukaan tuntua silitykseltä iholla.

– Minulla on kotona edesmenneen äitini pehmeä kylpytakki. Kun on ikävä oman äidin kosketusta, kietoudun siihen vaatteeseen ja kuvittelen olevani äidin sylissä.

Ihmiset eri puolilla Suomea vaikuttavat pääpiirteittäin pysyneen viikonloppuna omissa oloissaan, eivätkä yli kymmenen hengen joukkokokoontumiset ole juuri työllistäneet poliisia joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Suomessa on eletty nyt noin kuukausi hallituksen linjaamien rajoitusten mukaisesti.

Koronaviruksen torjumiseksi määrättyjen toimenpiteiden mukaan julkiset kokoontumiset on rajoitettu kymmeneen henkilöön ja tarpeetonta oleskelua yleisillä paikoilla suositellaan välttämään.

Yle kysyi eri alueiden poliisilaitoksilta, miten poliisi on joutunut viikonlopun aikana puuttumaan erilaisiin joukkokokoontumisiin.

Monilla alueilla joukkokokoontumiset eivät ole tänä viikonloppuna työllistäneet poliisia ollenkaan. Näin kerrottiin Länsi-Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Oulun ja Hämeen poliisilaitoksilta.

Pohjanmaalla oli ollut lauantai-iltana useammallakin paikkakunnalla jopa sadan auton kokoontumisia. Poliisi oli arvioinut tällaisia kokoontumisia tapauskohtaisesti. Vaasassa porukkaa oli jouduttu hajottamaan, ja useita poliisipartioita oli tarvittu rauhoittamaan tilannetta.

Joitakin autokokoontumisia oli ollut myös Itä-Suomessa esimerkiksi Pieksämäellä ja Itä-Uudellamaalla, mutta niihin ei ollut liittynyt rähinöintiä.

Lounais-Suomen poliisi kertoo puuttuneensa alueella alle kymmeneen joukkokokoontumiseen. Porissa poliisi joutui pääsiäisenä hajottamaan jopa sadan nuoren kokoontumisia, mutta nyt tällaisia ei ole ollut. Salon torilla oli ollut joitakin nuoria koolla, mutta nuoret olivat totelleet poliisia eikä sakkoja tarvinnut kirjoittaa.

Lapissa julkiset kokoontumiset eivät ole viikonlopun aikana työllistäneet poliisia, mutta sen sijaan kaupungeissa, ja erityisesti Rovaniemellä, on pitänyt puuttua kotibileisiin, joissa on ollut liikaa ihmisiä.

Yle ei saanut tietoja poliisin tehtävistä liittyen joukkokokoontumisiin Sisä-Suomen poliisilaitokselta eikä Helsingin poliisilaitokselta. Helsingin poliisista todetaan, että kyseiset tehtävät kootaan yhteen vasta ensi viikolla.

Aiheesta aiemmin:

Joukkokokoontumiskieltoa uhmaavat nuoret uskaltavat rikkoa sääntöjä, koska paikalla on yleensä joku aikuinen vetämässä viimeisen rajan

Poliisi: Jopa sadan nuoren kokoontumisia hajotettu Porissa pääsiäisenä, sama ilmiö myös Pohjanmaalla – "Mussutusta on nyt kuunneltu riittävästi"

Ismo Vänskä vilkaisi vielä kerran kirjan viimeistä pistettä ja sulki kannen.

Takana oli 17 000 sivua suomalaista elämänmaisemaa lähes yhdeltä istumalta. Vänskän silmien läpi oli kulkenut valtava suururakka, Kalle Päätalon kirjoittama 26-osainen Iijoki-sarja.

– Oli kyllä aika tyhjä olo, kertoo Vänskä.

Koko Iijoki-sarjan lukemiseen kuluu ahkerallakin lukijalla helposti ainakin vuosi. Ismo Vänskällä urakka kesti alle kolme kuukautta, tarkalleen 89 vuorokautta.

– Aloitin 3.1.2020 ja lopetin 31.3.2020 tasan kello 23.15, kertoo Vänskä.

Lukutahti oli kaksi tai kolme kirjaa viikossa. Käytännössä kaikki viikonloput yötä myöten.

– Perhekin oli välillä sitä mieltä, että eikö tuo jo riittäisi.

Yhtään Päätalon romaania Ismo Vänskällä ei tuolloin ollut omanaan kirjahyllyssään, eikä ole vieläkään. Kaikki 26 osaa löytyivät Imatran kirjastosta.

– Huomasin, että siellä taisi minun lisäkseni olla pari muutakin, joilla oli sama urakka käynnissä, pohtii Vänskä.

Vaikka takana on nopea ja millä tahansa mittarilla mitattuna hurja suoritus, ei Ismo Vänskä tunnustaudu edes erityisen ahkeraksi lukijaksi. Jostain syystä Iijoki-sarja alkoi viime syksynä tunkeutua hänen elämäänsä, ja siihen oli siihen pakko tarttua.

– Lankomies oli lukenut Iijoki-sarjan. Sitten yksi minun oppilaanikertoi lukevansa sitä. Ja samaan aikaan vielä jossain lehdessä oli juttu Iijoki-sarjasta. Minä ajattelin, että tämä tulee nyt koko ajan minua vastaan, niin ehkä tämä on syytä aloittaa.

Niinpä hän kävi hakemassa kirjastosta sarjan ensimmäiset kirjat, laittoi takkaan tulet ja asettui omakotitalonsa takkahuoneen sohvalle.

Epätoivo

Heti ensimmäisten sivujen jälkeen Ismo Vänskä oli täysin varma, ettei hän tule ikinä lukemaan sarjaa kokonaan.

– Tuntui niin uskomattomalta, että pitäisi lukea 26 osaa, ja se ensimmäinen kirjakin oli aivan järkyttävän paksu. Ajattelin, että korkeintaan katson vähän alkua, että millainen se on.

Ismo Vänskälle kävi kuitenkin samalla tavalla kuin tuhansille suomalaisille ennen häntä. Kalle Päätalon teksti imaisi mukaansa.

Vänskä kertoo, miten Iijoki-sarja alkaa 1900-luvun alkupuolelta. Kirjojen sivuilla kuvatut tapahtumat Päätalo linkittää Vänskän mielestä taitavasti vallitsevaan aikakauteen.

Suomen lähihistoria avautui hänelle aivan uudella tavalla.

Mieleen jäi erityisesti huumori. Iijoki-sarjassa on itseironiaa ja hauskoja hahmoja, joista suuri osa on mukana koko sarjan ajan.

– Nauroin useita kertoja. Päätalo osaa kertoa hauskoja juttuja hauskalla tavalla, sanoo Vänskä.

Nykyajan tosi-TV:tä

Kalle Päätalon (1919-2000) Iijoki-sarja kertoo Kalle Päätalon elämästä. Alkujaan siihen piti tulla vain muutama osa, mutta pikkutarkan kuvailun ansiosta se paisui 26-osaiseksi kaunokirjalliseksi omaelämäkerraksi.

Ensimmäinen osa, Huonemiehen poika, ilmestyi vuonna 1971. Sen suosio yllätti kustantaja Gummeruksen, joka joutui ottamaan siitä useita uusintapainoksia.

Uusi kirja ilmestyi aina isänpäivän kynnyksellä vuoteen 1995 saakka. Yleisön pyynnöstä Päätalo kirjoitti vielä vuonna 1998 sarjaan päätösosan Pölhökanto Iijoen törmässä.

Kaikkia sarjan teoksia on myyty yhteensä miljoonia kappaleita. Edes kustantaja ei osaa kertoa tarkkaa lukemaa. Painosmäärät eri osilla vaihtelevat kustantajan mukaan 76 000 ja 135 000 kappaleen välillä.

Filosofian tohtori, tietokirjailija Ritva Ylönen väitteli tohtoriksi vuonna 2013. Väitöskirjassaan hän pohti nimenomaan Kalle Päätalon Iijoki-sarjan suosiota ja sen samaa lukijapalautetta.

– Suosio perustuu kirjailijan taitoon kirjoittaa niin, että se vie mennessään, kertoo Ylönen.

Ylösen mukaan Päätalo kuvasi tapahtumat perusteellisesti ja yksityiskohtaisesti. Lisäksi hän otti kerrontaan mukaan tunteet niin, että lukija solahtaa mukaan kerrontaan.

– Lukija ikään kuin muuttuu Kalleksi ja alkaa elää Kallen elämää. Tyyli on melkein sama kuin nykyajan tosi-TV-sarjoissa, sanoo Ylönen.

Ismo Vänskä kertoo oman lukukokemuksensa aikana kokeneensa aivan saman tunteen.

– Minulle kävi niin, että metsässä kävellessäni aloin ajatella asioita samalla tavalla kuin Päätalo oli kirjoissaan luontoa kuvannut.

Niin paljon tuttua

Iijoki-sarjassaan Kalle Päätalo käsittelee monille ihmisille tuttuja ja tavallisia elämän kriisejä, kuten syrjäytymistä, avioeroa, koulukiusaamista, uskottomuutta ja monia muita vaikeita asioita. Ritva Ylösen mukaan sarjan suosiota selittää varmasti myös, että niin moni lukija pystyy samaistumaan Kalle Päätalon elämän vaiheisiin.

– Elämä oli silloin ja nykyäänkin hektistä ja epävarmaa. Iijoki-sarja on tuki ja turvapaikka, johon lukija on voinut palata aina uudelleen ja uudelleen, sanoo Ylönen.

Erityinen ansio teossarjalle on Ylösen mukaan totuudellisuus – se, että teokset perustuvat Kalle Päätalon omiin kokemuksiin.

– Teos on hyvin autenttinen. Historialliselta romaanilta edellytetään, että tapahtumat joko ovat tapahtuneet tai ainakin olisivat voineet tapahtua. Se kriteeri kyllä Päätalon tapauksessa täyttyy, sanoo Ylönen.

Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa on lähes 2 000 eri henkilöä. Ylösen mukaan paria lukuun ottamatta he kaikki ovat todellisia elossa olleita tai edelleen eläviä henkilöitä.

Pohjaltakin voi nousta

Ismo Vänskän luku-urakan päättymisestä on nyt kulunut reilut kaksi viikkoa. Hänelle on jäänyt mieleen erityisesti Iijoki-sarjan voimaannuttava vaikutus. Päätalo on välillä hankalissa paikoissa ja suuressakin pulassa, mutta toivottoman syvästä suostakin voi päästä ylös ja nousta takaisin jaloilleen.

– On hyvin voimaannuttavaa huomata, että joku muukin on hölmöillyt elämässään, naurahtaa Vänskä.

Tietokirjailija Ritva Ylönen on Ismo Vänskän kanssa samaa mieltä. Ylösen mukaan Kalle Päätalo oli selviytyjä.

– Iijoki-sarja on tuhkimotarina siitä, miten köyhän kodin pojasta kasvaa menestyvä kirjailija. Se antaa elämänuskoa lukijoille, että kun Kalle on pärjännyt, niin kyllä mekin pärjäämme.

Tämän Ylönen todisti myös väitöskirjassaan. Sitä varten hän tutustui suureen määrään kirjeitä, joita lukijat olivat Kalle Päätalolle lähettäneet. Niissä paitsi iloittiin hienoista kirjoista, myös kiitettiin siitä, miten Iijoki-sarja on antanut uskoa elämään.

– Lukijat kokivat kirjat elämälle uskoa ja toivoa antaviksi ja että elämän voi saada hallintaan. He kokivat, että elämässä voi pärjätä ja että aina kannattaa yrittää.

Ylösen mukaan monet lukijat olivat niin syvällä Kalle Päätalon kirjoittamassa maailmassa, että kokivat Päätalon jopa läheiseksi ystäväksi, jolle pystyivät uskoutumaan.

– Koska Kalle Päätalo oli uskoutunut lukijalle, niin vastavuoroisesti lukijat halusivat kertoa omia elämänvaihteitaan kirjailijalle, sanoo Ylönen.

Kun Päätalo esimerkiksi kertoi 1930-luvun lamasta, oli se auttanut 1990-luvulla laman kourissa olevaa lukijaa selviytymään arjessa eteen päin.

– Jotkut kirjoittivat, miten olivat jo itsemurhaa hautomassa, mutta kirjojen lukemisen jälkeen tulivat toisiin aatoksiin, kertoo Ritva Ylönen.

Pidä aika mielessä

Iijoki-sarjan laajuus on tehnyt siitä myös kansainvälisestikin ainutlaatuisen. Tietokirjailija Ritva Ylönen uskoo, että Iijoki-sarja ei olisi tällainen ilmiö, jos se olisi jäänyt vain muutaman kirjan mittaiseksi – kuten Päätalo itse alun perin ajatteli.

Kalle Päätalon Iijoki-sarjaa ei voi Ylösen mielestä lukea harppomalla. Silloin käy helposti niin, ettei pääse tarinaan mukaan ja kirja jää kesken.

– Edellytys siihen että Kalle Päätaloon samaistuu ja koukuttuu on, että lukee kirjat perusteellisesti.

Ismo Vänskä puolestaan kehottaa miettimään tarkasti, milloin luku-urakan aloittaa.

– Tuollainen kirjasarja on hieno matka, kannustan lukemaan, mutta aikaa pitää varata.

Päätalon kirjat eivät omana aikanaan juurikaan nauttineen kriitikoiden suosiota. Ismo Vänskä ymmärtää myös sen.

– Ei se suurta taidekirjallisuutta ole. Kyllä minä sen kritiikin ymmärrän. Mutta omalla tavallaan niissä on elämää, jota historiallisesti ajatellen on ollut tosi tärkeätä kertoa, sanoo Ismo Vänskä.

Tampereen kaupunki aikoo käynnistää isot yt-neuvottelut.

Neuvottelut koskevat sivistyspalvelujen ja Tampereen kaupunkiliikenteen henkilöstöä sekä mahdollisesti muita henkilöitä, joiden työ on vähentynyt koronavirustilanteen johdosta.

Tampereen kaupunki valmistautuu siihen, että valtakunnallinen poikkeustilanne jatkuu pitkään.

Asia tuli tänään ylimääräisenä maanantaina kaupunginhallituksen listalle.

Koronavirusepidemiasta johtuvat poikkeusolot ovat Tampereellakin lisänneet sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta, mutta vähentäneet merkittävästi monien muiden kaupungin palvelujen kysyntää.

Työ on vähentynyt kaupungin henkilöstöyksikön selvityksen mukaan Tampereella yli 1 100 henkilöltä. Muuta työtä on järjestynyt näistä noin 460 henkilölle sosiaali- ja terveyspalveluihin ja perusopetuksen ruokajakeluun. Tämän selvityksen perusteella yt-neuvottelut koskisivat satoja ihmisiä, mutta kaupunki ei ole ilmoittanut vähennystarvetta.

Työn vähentymiseen on reagoitu ensisijaisesti tähän asti Tampereella tarjoamalla muuta työtä omassa yksikössä tai muualla kaupunkiorganisaatiossa. Lisäksi on sovittu palkattomien vapaiden pitämisestä tai hyödynnetty vuosilomasuunnittelua.

Tampereen kaupunki vetoaa yt-neuvotteluissa nyt siihen, että työsopimuslain mukaan palkanmaksu voidaan keskeyttää 14 päivän jälkeen, mikäli työnteolle on tullut ennalta arvaamaton este.

Mahdollisten toimenpiteiden tarkemmasta kohdentumisesta ja kestosta ei ole vielä tässä vaiheessa tietoa. Mahdolliset lomautukset kestävät kuitenkin enintään 90 päivää.

Aiemmin myös kaupungin yhtiössä lomautuksia

Aiemmin Tampereen kaupungilla on ollut yt-neuvottelut yhtiössään. Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistamassa ateria- ja siivousyhtiö Pirkanmaan Voimia Oy:ssä työt ovat vähentyneet rajusti, kun oppilaitoksia ja niiden ravintoloita on suljettu koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Pirkanmaan Voimia lomauttaa noin 350 henkilöä. Näissä yhteistoimintaneuvotteluissa sovittiin myös työjärjestelyistä ja muista säästötoimenpiteistä. Nämä yt-neuvottelut koskivat 600 henkilöä.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri lisää kiireetöntä hoitoa. Varsinkin psykiatriaan panostetaan, kertoo johtajaylilääkäri Juhani Sand.

– Pyrimme erityisesti huolehtimaan psykiatriasta, oli se sitten lastenpsykiatriaa, nuorten psykiatriaa, aikuisten psykiatriaa tai psykogeriatriaa. Tavoitteena on, että pääsisimme mahdollisimman lähelle tilannetta, jossa olimme ennen koronaa. Kuitenkin ajatellaan, että tarve varmaan kasvaa siitä lähtötilanteesta, Sand sanoo.

Toinen iso kokonaisuus on Sandin mukaan vastaanottotoiminta. Puhelimitse, videoyhteydellä tai kasvokkain tapahtuvaa avovastaanottotoimintaa lisätään. Normaalitasoon ei Sandin mukaan päästä, sillä osa henkilökunnasta on siirretty epidemian hoitoon ja siihen valmistautumiseen.

Kiireetöntä hoitoa on jo lisätty liukuvasti viimeisen kahden viikon aikana. Lisääminen jatkuu asteittain. Sandin mukaan tilannetta tarkastellaan rullaavasti aina noin kolmen viikon päähän.

Kiireetöntä hoitoa voidaan Sandin mukaan lisätä, sillä koronaepidemia on edennyt Pirkanmaalla rauhallisemmin kuin vielä maaliskuun alkupuolella arvioitiin.

Myös leikkaussali otettu käyttöön kiireettömille

Pienissä määrin myös kiireettömiä leikkauksia on alettu tehdä. Tällä viikolla on otettu käyttöön yksi leikkaussali. Eri erikoisalat vuorottelevat salin käytössä.

Sandin mukaan ensi viikolla leikkauksia voidaan taas lisätä. Samaan aikaan suunnitellaan kuinka paljon tulevina viikkoina kiireettömiin leikkauksiin voidaan panostaa.

Käytännössä kutsu esimerkiksi polvi- tai selkäleikkaukseen voi tulla lyhyellä varoitusajalla.

– Pääosa kutsuista tulee puhelimitse, että pääsisikö esimerkiksi kahden viikon päästä leikkaukseen, Sand sanoo.

Jonot kasvavat silti

Vaikka kiireetöntä hoitoa lisätään, ei se poista kasvaneita jonoja. Kiireetöntä hoitoa vähennettiin reilusti koronaepidemian takia.

Sandin mukaan epidemian hälvennettyä jonoja joudutaan joka tapauksessa purkamaan. Nyt halutaan estää jonottajien kunnon romahtaminen pitkittyneen jonotuksen takia.

– Hoidamme jonoa tarkemmin ja poimimme sieltä puolikiireellisiä ja sellaisia, joiden tilanne on muuttumassa kiireelliseksi, Sand sanoo.

Lue lisää:

Tuoreimmat tiedot koronatilanteesta Pirkanmaalla: Sairaalassa yhä rauhallista

Museokeskus Vapriikki on saanut neuvoteltua lisäaikaa huippusuositulle Ostia, portti Roomaan -näyttelylleen. Näyttelyn piti päättyä alun perin toukokuussa, mutta uuden sopimuksen mukaan se on esillä Tampereella 10. tammikuuta 2021 asti. Yleisö pääsee siis tutustumaan muinaiseen Roomaan vielä koronaepidemian helpotuttua.

– Olen hyvin mielissäni, ja niin on koko Vapriikin henkilökunta. Tämä on ollut ehkä suuritöisin projekti, mitä meillä on koskaan ollut. Olisi ollut harmi, jos näyttelyaika olisi jäänyt sulkujen vuoksi lyhyemmäksi, sanoo näyttelypäällikkö Marjo Meriluoto museokeskus Vapriikista.

Italian koronatilanne on ollut niin paha, että siellä otettiin aika helpottuneena vastaan se, että halusimme pidentää aikaa Marjo Meriluoto

Viime marraskuussa avattu näyttely oli varsinainen vetonaula ennen kuin se jouduttiin sulkemaan yleisöltä koronan vuoksi. Suurelta osin Ostian ansiosta museokeskuksen alkuvuosi oli kaikkien aikojen vilkkain. Tammikuun kävijämäärä nousi noin 16 000:een eli tuplasti suuremmaksi, kuin vuotta aiemmin.

Antiikin Rooman tärkein satamakaupunki Ostia oli noin 50 000 asukkaan kansainvälinen merenkulun ja kaupan keskus. Rooman valtakunnan kaupungeista se säilyi parhaiten ja sieltä löytyneet esineet ja rakenukset ovat antaneet runsaasti tietoa esimerkiksi tavallisten ihmisten arjesta.

Näyttelyn siirto aiheuttaa dominoefektin

Vapriikin näyttelyyn on saatu runsaasti aitoa esineistöä Ostiasta. Useat niistä ovat nyt ensimmäistä kertaa Italian ulkopuolella. Marjo Meriluodon mukaan näyttelyn jatkamiseen Tampereella suhtauduttiin Italiassa suopeasti.

– Italian koronatilanne on ollut niin paha, että siellä otettiin aika helpottuneena vastaan se, että halusimme pidentää aikaa. Mutta tietysti maan kulttuuriministeriöltä tarvittiin luvat ja myös Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa piti neuvotella, hän kertoo.

Ison kansainvälisen näyttelyn aikataulun muuttaminen teettää paljon töitä ja vaikuttaa tuleviin näyttelyihin.

Meillä on ollut ihan valtavan kiireinen kevät. Marjo Meriluoto

– Näyttelykalenteri on suunniteltu noin viideksi vuodeksi eteenpäin. Kyllä siitä dominoefekti tuli, kun kaikkien kansainvälisten näyttelyiden aikataulut piti neuvotella uudestaan. Omista kokoelmista tehtävät näyttelyt joustavat helpommin, mutta ei sekään ihan yksinkertainen kuvio ole, Meriluoto sanoo.

Ostia-näyttelyn jatkoaika siirtää ensimmäisenä Apinat – kädellisten tarina -näyttelyn, jonka piti tulla Vapriikkiin kesäkuussa Skotlannin kansallismuseosta. Sille löytyi uudesta aikataulusta paikka loppuvuodesta 2021.

Vaikka Vapriikki on kiinni yleisöltä, Meriluodon mukaan museon henkilökunta tekee töitä normaaliin tahtiin.

– Meillä on ollut ihan valtavan kiireinen kevät. Vapriikin alakerrassa rakennetaan näyttelyä, jonka piti avautua tällä viikolla. Tutkijat valmistelevat tulevien vuosien näyttelyitä. Kaikilla on töitä. Oikeastaan vain asiakaspalvelu on kiinni, Meriluoto kertoo.

Lue myös:

Yle tarjoaa opastetut museokierrokset suljettujen ovien takaa – Kotisohvalta muumien maailmaan tai antiikin ajan baariin

Museokeskus Vapriikki tekemässä alkuvuoden kävijäennätyksen

Apinoita ja merellä seikkailevia muumeja – tamperelaismuseot haluavat houkutella erityisesti nuorta yleisöä vuonna 2020

Navetasta löytyi 200 kuollutta nautaa, ja elävätkin piti lopettaa välittömästi. Poliisin mukaan törkeästä eläinsuojelurikoksesta epäillyt ovat kokeneita tilallisia, jotka ovat pitäneet maatilaa Lapissa vuosia.

Maaliskuussa uutisoitu tapaus sai monet kysymään, miten näin pääsi jälleen käymään.

Tarvittaisiin sosiaaliviranomaista tai päihdetyöntekijää, emmekä me pysty aina auttamaan edes eläimiä. Kati Lehtimäki

Yhdellä valvontaeläinlääkärin tarkastuskäynnillä isäntä haki haulikon esiin kesken tarkastuksen. Toista valvontaeläinlääkäriä uhattiin puukolla. Kolmas saa tappouhkauksia somessa.

Vuosia valvontaeläinlääkärin työtä myös aluehallintovirastossa tehnyt henkilö kertoo, että väkivallan uhka on tarkastuskäynneillä arkea.

Itä-Suomen alueella työskentelevä valvontaeläinlääkäri ei esiinny jutussa omalla nimellään oman turvallisuutensa ja asioiden arkaluontoisuuden vuoksi.

– Me olemme ne pahikset näissä jutuissa. Kukaan tilallisista tai lemmikinomistajista ei ilahdu, kun tulemme tarkastuskäynnille. Meitä vihataan.

SEY Suomen eläinsuojelu ry:n selvityksestä käy ilmi, että suurin osa valvontaeläinlääkäreistä kokee työssään voimattomuuden tunnetta. Ei ole tarpeeksi resursseja eli valvontaeläinlääkäreitä. On niin paljon tarkastuksia, ettei kaikkia ehditä suorittaa.

Pirkanmaalla valvontaeläinlääkärin työtä tehnyt Kati Lehtimäki tunnistaa riittämättömyyden tunteen.

– Jos eläimellä on hätä, yleensä ihmiselläkin on. Paikalle tarvittaisiin sosiaaliviranomaista ja psykologia tai päihdetyöntekijää, emmekä me pysty aina auttamaan edes eläimiä, Lehtimäki sanoo.

Tappouhkaukset kuin osa työtä

Suurin osa valvontaeläinlääkäreistä on nuoria naisia. Osa on tehnyt työtään vasta muutamia vuosia. Tarkastuksia kodeissa ja tuotantotiloilla tehdään usein yksin.

Samaan aikaan niin lastensuojelua kuin poliisityötäkin tehdään aina pareittain.

Pienillä paikkakunnilla valvontaeläinlääkärit tunnetaan ja asiakas voi tulla vastaan vaikka kaupassa. Numerot ja nimet löytyvät netistä.

Suomessa on tällä hetkellä enintään 70 virkaa valvontaeläinlääkäreille.

Epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuksia on vuosittain noin 6 500.

– Selkein ratkaisu eläinsuojelun ongelmiin olisi valvontaeläinlääkäreiden määrän lisääminen. Kun työtä tehtäisiin pareittain, tarkastuskäynnit ja niihin liittyvä hallinnollinen työ nopeutuisivat, Itä-Suomessa toimiva valvontaeläinlääkäri toteaa.

Hän kertoo, että tappouhkauksia ja solvaamista on pidetty ikään kuin osana viranomaistyötä.

– Mutta kun vieraaseen kotiin tarkastuskäynnille menee 50-kiloinen nainen, kyse voi oikeasti olla hengenvaarasta. Ei sellaista voi pitää tavallisena osana työtä.

Kun eläimellä on hätä ja siitä tehdään ilmoitus, valvontaeläinlääkäri on se viranomainen, joka tarkastusta lähtee tekemään.

Ennen käyntiä tehdään riskiarvio: onko syytä epäillä, että tarkastuskäynnillä voisi käydä jotakin?

– Ihmisistä ei vain voi tietää. Vaikka kaksi ensimmäistä tarkastuskäyntiä olisikin sujunut hyvin, kolmannella kerralla voi tulla nyrkistä silmään. Näin on käynyt minullekin, Itä-Suomessa toimiva valvontaeläinlääkäri kertoo.

Uskallusta puuttuu, vastuu painaa

Jos eläinten kohtelu on huonoa ja eläimet kärsivät, valvontaeläinlääkäri voi turvautua kiireellisiin toimenpiteisiin. Itä-Suomessa työtään tekevän valvontaeläinlääkärin mukaan ongelmana on se, kuinka moni uskaltaa niitä käyttää.

Kiireelliset toimenpiteet tarkoittavat esimerkiksi ruuan tuomista tilalle, eläinten myymistä tai viemistä teuraaksi tai eläimen lopettamista heti paikan päällä.

Valvontaeläinlääkäri toteaa, että osa ammattilaisista välttelee esimerkiksi eläinten lopettamista, koska eläinten omistajat yleensä valittavat päätöksistä.

– Kun kyse on tilallisen koko elinkeinosta, uskallusta voi puuttua, valvontaeläinlääkäri kertoo.

Poliisilla ei tarpeeksi osaamista

Valvontaeläinlääkäreiden työkuormituksen ja kiireen lisäksi eläinsuojeluongelmien toinen puoli liittyy poliisityöhön.

Yli 70 prosenttia valvontaeläinlääkäreistä kertoo SEY Suomen eläinsuojelu ry:n selvityksessä, ettei oman alueen poliisi tunne eläinsuojelulakia tarpeeksi hyvin.

Ruokaviraston eläinten hyvinvoinnin ja tunnistamisen yksikön ylitarkastaja Taina Mikkonen toteaa, ettei kyselyn tulos yllätä.

Ruokavirasto on Suomessa korkein eläinsuojeluvalvonnasta vastaava viranomainen maa- ja metsätalousministeriön lisäksi.

– Edelleen on alueita, joilla poliisi ei aina miellä itseään eläinsuojeluviranomaiseksi, Mikkonen toteaa.

Kun valvontaeläinlääkäri huomaa, että eläinsuojelulakia rikotaan, tämän on viipymättä ilmoitettava asiasta poliisille. Poliisin vastuulla on aloittaa esitutkinta ja määritellä, onko kyse esimerkiksi eläinsuojelurikkomuksesta tai rikoksesta.

SEY:n selvityksen tehnyt entinen poliisi Toni Lahtinen koetti aikanaan saada poliiseja erikoistumaan eläinsuojelutapauksiin. Ideaa ei otettu innolla vastaan.

Lahtinen on seurannut suomalaista eläinsuojelututkintaa vuosia.

– On tapauksia, joissa valvontaeläinlääkäri on ilmoittanut poliisille epäillyistä eläinsuojelurikoksista useita kertoja. Poliisi ei ole kuitenkaan reagoinut.

Lahtinen antaa esimerkin.

Pohjois-Pohjanmaan käräjäoikeus käsitteli viime vuonna tapauksen, jossa lähes 200 lammasta oli pidetty osan aikaa ilman ruokaa ja vettä. Koirat pääsivät lampaiden ja karitsoiden kimppuun ja eläimiä pidettiin tiloissa, joissa ne saattoivat esimerkiksi pudota lattian läpi tai astua nauloihin.

Eläimillä ei ollut suojaa sateelta tai tuulelta ja tilalta löytyi myös kuolleita lampaita tai karitsoja useilla käynneillä.

Tarkastuskäyntejä tilalle oli tehty lähes seitsemän vuoden aikana ainakin 25. Poliisille oli ilmoitettu lain epäillystä rikkomisesta useita kertoja, alkaen vuodesta 2012. Poliisi ei reagoinut.

Poliisin pitäisi alkaa tutkia tilannetta heti, kun viranomainen epäilystä ilmoittaa. Silti näin ei aina tapahdu.

– Vasta kun paperiin oli kirjoitettu sana tutkintapyyntö, poliisi lähti selvittämään asiaa. Tämähän on laiton käytäntö, jo ilmoitukseen pitäisi reagoida, Lahtinen toteaa.

Eläinsuojelupoliisi halutaan valtakunnalliseksi

Myös poliisilla on paljon töitä ja liian vähän resursseja. Kun pinossa on murhia, pahoinpitelyjä ja raiskauksia, eläinsuojelurikos jää muiden tapausten jalkoihin.

Tähän auttaisivat eläinsuojelurikoksiin nimitetyt poliisit.

Helsinkiin reilu vuosi sitten perustettu maan ensimmäinen eläinsuojelurikoksiin erikoistunut tutkintayksikkö on saanut jo palkintoja ja kiitosta.

Kun eläinsuojeluun on omat korvamerkityt poliisinsa, viranomaisyhteistyö nopeutuu. Poliisi voi olla tarkastuskäynneillä mukana jo alkuvaiheessa, ja jos rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, dokumentointi voidaan aloittaa heti.

Poliisin erikoistuminen myös varmistaisi, että eläinten kokemaan kärsimykseen suhtaudutaan tarpeeksi vakavasti ja esitutkinta tehdään huolella.

– Koska poliisilla ei aina ole tarpeeksi osaamista eläinsuojelurikoksen tunnusmerkeistä, osa tapauksista luokitellaan lieviksi, vaikka ne olisivat vakavampia, Lahtinen toteaa.

Poliisin esitutkintamateriaali toimii tuomioistuimissa tapauksen pohjatietoina. On siis esitutkinnasta kiinni, saako syyttäjä tapauksesta tarpeeksi tietoa.

Helsingin eläinsuojelupoliisin tutkintaryhmän tutkinnanjohtaja Anne Hietala sanoo, ettei eläinsuojelu vaatisi välttämättä sen enempää poliiseja, vaan töiden uudelleen organisointia.

– Kroonistuviin ongelmatapauksiin saadaan poliisin läsnäololla ryhtiä ja tehokkuutta. Kun mukana tarkastuskäynnillä on poliisi, tilanteessa on tuntua, että nyt viranomainen on tosissaan ja korjaustoimet on tehtävä, Hietala sanoo.

Joka neljäs tarkastuksista on uusintakäynti, jolla tarkastetaan, onko annettuja määräyksiä noudatettu.

Miksi eläinsuojelupoliisi ei sitten ole jo valtakunnallinen? Valvontaeläinlääkäreiden työn ongelmat ovat olleet jo vuosia tiedossa.

– Jos maa- ja metsätalousministeriö tietää ongelmat, miksi sieltä ei ole jo kymmenen vuotta sitten tullut korvamerkittyä rahaa eläinsuojelupoliisin järjestämiseksi, Toni Lahtinen kysyy.

Uusi laki eduskunnalle vuoden päästä

Sisäministeriö on vastaanottanut SEY:n selvityksen Helsingin eläinsuojelupoliisin mallin laajentamisen tärkeydestä. Varsinaisia päätöksiä asiasta ei ainakaan nopeasti ole tulossa.

Hallituksen hajoamiseen päättynyt uuden eläinten hyvinvointilain valmistelu on kesken. Eläinsuojelupoliisista tai valvontaeläinlääkäreiden määristä ei laissa päätetä.

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tiina Pullola kertoo, että hallituksen esitys eläinten hyvinvointilaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2021.

Uuteen lakiin on kirjattu joitakin parannuksia valvontaan. Lain mukaan valvontaviranomainen voisi esimerkiksi vaatia uusintatarkastuksista eläinten omistajalta maksun, jos annettuja ohjeistuksia tai määräyksiä ei ole noudatettu.

Säästöjä vai lisärahaa?

Maa- ja metsätalousministeriö on perustamassa eläinlääkintähuoltolain uudistamista pohtivan työryhmän. Tarkoituksena on muun muassa pohtia kunnaneläinlääkäreiden valvontatehtävien rahoitusta ja organisointia.

Kunnat saavat periä valtiolta korvauksia kunnaneläinlääkäreiden tarkastuksista, ja osassa maata valvontaeläinlääkärit ovat voineet työskennellä jo pareina.

Neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin kertoo, että parityöskentely on aiheuttanut korvauksiin kasvua, jota ei ole laskettu valtionbudjettiin.

– Kunnat päättävät valvontaeläinlääkäreiden määristä itse. Valtio ei siihen voi vaikuttaa. Valtio vain korvaa valvontaeläinlääkärimenoja kunnille, Hakulin toteaa.

Työryhmän esityksen on määrä valmistua syyskuussa 2021.

Luvassa on joko kustannusten nousun hillitsemistä koskevia toimenpiteitä tai lisämäärärahan sisällyttäminen talousarvioon.

Voit keskustella aiheesta ke 22.4. klo 23 asti.

Lue lisää:

Asiantuntija eläinsuojelurikoksista: "Ulostetta voi olla puoli metriä ja ruoka homeessa" – katso, milloin rikoksista rangaistaan ja milloin ei

Solvauksia, tappouhkauksia… "Maria" valvoo, että eläimet voivat hyvin, mutta itse hän pelkää kotonaankin

Poliisi löysi noin 200 kuollutta nautaa, noin 30 huonokuntoista eläintä piti lopettaa

Korkeakoulupaikkaa tavoittelee tänä vuonna ennätysmäärä hakijoita, yhteensä 167 000. Tamperelainen Katariina Kolehniemi on yksi heistä.

Hänelle tämän vuoden haku Tampereelle lääkikseen voi jäädä "kerran elämässä" -tilaisuudeksi. Siksi yliopistojen perinteisten pääsykokeiden peruminen huolestuttaa.

• Lue lisää: Yliopistot peruvat koronan vuoksi perinteiset pääsykokeet – ammattikorkeakoulujen valintakoe järjestetään etäkokeena kesäkuun alussa

Kuukausia kestävä kallis valmennuskurssi, sadat opiskeluun käytetyt tunnit ja töihin paluun lykkääminen äitiysloman jälkeen eivät ole valintoja, joita hän voisi tehdä joka vuosi.

– Nyt on täydellinen hetki hakea.

– Jos se kosahtaa siihen, että minä itse munaan pääsykokeessa, niin totta kai se harmittaa. Mutta enemmän harmittaa se, jos en pääse tänä vuonna näyttämään osaamistani.

Enemmän harmittaa se, että jos en pääse tänä vuonna näyttämään osaamistani. Katariina Kolehniemi

Kolehniemen tavoin kymmenet tuhannet hakijat valmistautuvat epätietoisissa tunnelmissa etävalintakokeisiin.

Monet heistä pelkäävät, että todistuksella valittavien määrää lisätään tuntuvasti valintakokeella valittavien kustannuksella tai että joillakin aloilla päädytään pelkkään todistusvalintaan.

Tampereen lääketieteellinen yksi suosituimmista opiskelupaikoista

Korkeakoulujen yhteishaussa voi hakea korkeintaan kuuteen eri koulutukseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Hakija valitsee mieluisimman opiskelupaikan ensisijaiseksi hakukohteekseen.

Kolehniemi on hakenut vain Tampereelle. Tarjolla on 135 opiskelupaikkaa, ja niitä tavoittelee ensisijaisesti yli 1 540 hakijaa.

Tampereen lääkis on ensisijaisten hakijoiden määrällä mitattuna yhteishaun neljänneksi suosituin hakukohde. Sijoitus on sama kuin viime vuonna, mutta ensisijaisia hakijoita on pitkästi toistasataa enemmän.

Opiskelupaikasta Kolehniemen kanssa kisaa myös suuri joukko hakijoita, joille Tampere ei ole ensisijainen hakutoive. Aniharva kuitenkaan luopuu lääkiksen opiskelupaikasta, vaikka paikkakunta ei olisikaan se kaikkein mieluisin.

Kolehniemelle opiskelu Tampereella on ainoa mahdollinen vaihtoehto, vaikka esimerkiksi Itä-Suomen yliopistoon Kuopioon ensisijaisia hakijoita on vähemmän.

Jos ei olisi perhettä niin en tiedä, muuttaisinko esimerkiksi Kuopioon. Katariina Kolehniemi

Mies, yksivuotias tytär ja juuri hankittu rivitaloasunto Pispalassa pitävät hänet tiukasti Tampereella.

– Jos ei olisi perhettä niin en tiedä, muuttaisinko esimerkiksi Kuopioon. Nyt en sinne lähtisi.

– Puolison kanssa on oltu etäsuhteessa kaksi vuotta, mutta lapsen kanssa se olisi hankalaa.

Lääketieteellisten tiedekuntien lisäksi eniten ensisijaisia hakijoita on aiempien vuosien tapaan suurten kaupunkien yliopistojen kauppatieteellisiin ja oikeustieteellisiin koulutuksiin.

Näyttelijäksi haluavia lähes sata yhtä paikkaa kohden

Kun hakukohteen ensisijaisten hakijoiden määrää verrataan aloituspaikkojen määrään, lista näyttää toisenlaiselta.

Kovimmin kilpailtujen alojen listalta löytyvät jälleen kärjestä yliopistojen elokuva- ja teatterialan hakukohteet, joissa aloituspaikkoja on vähän.

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näyttelijäopintojen kahtatoista aloituspaikkaa tavoittelee tänä vuonna peräti 1 172 ensisijaista hakijaa. Hakijoita on yhtä paikkaa kohden liki 98.

Tänä vuonna ei ole hakua Tampereelle teatterialan koulutusohjelmaan, joten tunku Helsinkiin on kova.

Yliopistoissa myös psykologian tai logopedian opiskelupaikasta kisaa useita kymmeniä ensisijaisia hakijoita.

Ammattikorkeakouluissa kovimmin kilpaillaan paikoista ensihoitajakoulutuksessa ja uusilla tavoilla järjestettävissä sosionomiopinnoissa.

Ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevien lisäksi joukossa on Kolehniemen tavoin toista kertaa paikkaa tavoittelevia. Kolehniemi kirjoitti ylioppilaksi vuonna 2007 ja valmistui bionalyytikoksi ammattikorkeakoulusta jouluna 2010.

Hän viihtyy työssään, mutta ajatus lääkikseen hakemisesta on kytenyt pitkään.

Kolehniemi sanoo ymmärtävänsä, että koulutus maksaa paljon, joten toista tutkintoa suorittamaan pyrkiviä karsastetaan.

Me aiemmin kirjoittaneet olemme tehneet päätöksiä ihan väärin perustein. Katariina Kolehniemi

– Mutta silloin kun olin lukiossa, sanottiin, että ottakaa edes joku paikka vastaan. Jos haluatte lääkikselle, niin ottakaa kemia ja yrittäkää vuoden päästä uudestaan.

– Yhtäkkiä se sitten muuttuikin. Alettiin suosimaan ensikertalaisia, ja me aiemmin kirjoittaneet olemme tehneet päätöksiä ihan väärin perustein.

Kolehniemeä vetää lääkikseen halu osallistua potilaiden hoitoon alusta loppuun.

– Kun laitan potilaan tuloksia eteenpäin labrasta, niin mietin, että tähän tämä hoitoketju loppuu. En ikinä saa tietää, miten potilaalle kävi.

Kymmenen vuotta työelämässä on tuonut Kolehniemelle roimasti kokemusta monenlaisista laboratoriotöistä veriviljelyistä aina "vauvojen tekemiseen" lapsettomuusklinikalla. Samalla hän on saanut realistisen kuvan lääkärin ammatista.

– Ei ole sellaista ihmiskehon eritettä, jota en olisi käsitellyt ja olen läheltä nähnyt, mitä lääkärit tekevät. Se ei ole Greyn anatomian tyyppistä hississä pussailua. Lääkärit joutuvat koskemaan potilaaseen kaikkein eniten ja tekemään niitä kaikkein epämiellyttävimpiäkin toimenpiteitä.

Ei ole sellaista ihmiskehon eritettä, jota en olisi käsitellyt ja olen läheltä nähnyt, mitä lääkärit tekevät. Katariina Kolehniemi

Suurin osa korkeakouluihin hakevista jää tänäkin vuonna niiden ovien ulkopuolelle. Aloituspaikkoja on tarjolla hieman yli 51 000:lle eli vajaalle kolmannekselle hakijoista.

– Toivoisin, että nyt muistettaisiin, että hakijoissa on meitä yhden korkeakoulututkinnon hankkineita perheellisiä, joille ei ole ihan sama, minä vuonna hakee ja miten haetaan, sanoo Kolehniemi.

• Katso vuoden 2019 hakijamäärät ja suositut kohteet: Elli Abrahamsson tähtää maan halutuimpaan kauppakorkeakouluun kuten tuhannet muutkin: "Niin iso määrä, että on vaikea käsittää" – Katso korkeakouluhaun 600 suosituinta opiskelupaikka

Tiedot yli 132 000 hakijan ensisijaisista hakutoiveista

Alla olevan taulukon kuuteensataan koulutukseen hakee yhteensä noin 132 500 ensisijaista hakijaa eli noin 80 prosenttia kaikista hakijoista.

Taulukkoon on koottu opiskelupaikat, joihin ensisijaisia hakijoita on vähintään 60. Tämän vuoksi osa kilpailluista kohteista on jäänyt pois.

Esimerkiksi Aalto-yliopiston elokuvauksen koulutukseen on 52 ensisijaista hakijaa, mutta aloituspaikkoja on vain kaksi.

Taulukosta puuttuvat myös hakukohteet, joiden aloituspaikkojen määrää ei ole ilmoitettu. Näitä ovat muutamat Tampereen yliopiston ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) sekä Taideyliopiston ja Sibelius-Akatemian koulutukset.

Mukana ei ole maisterihaun kohteita.

Korkeakoulujen suosituimmat hakukohteet 2020

Voit etsiä tietoa hakukohteen, koulutusalan, tutkinnon nimikkeen, yliopiston (yo), ammattikorkeakoulun (AMK) ja paikkakunnan mukaan.

Terveyden ja hyvinvoinnoin laitos, THL kertoo aloittaneensa näytekeräyksen koronaviruksen esiintymisen kartoittamiseksi Suomen jätevesissä.

THL kertoo tiedotteessaan, että aiemmin vastaavia testauksia on tehty muun muassa Yhdysvalloissa sekä Australiassa. Näissä tutkimuksissa on todettu, että puhdistamattomasta jätevedestä pystytään mittaamaan koronaviruksen RNA:ta eli viruksen geeniperimää.

Tiedotteessa sanotaan kuitenkin ettei RNA-testi kerro kuitenkaan viruksen tarttuvuudesta tai elinkyvystä.

THL kertoo, että jätevesinäytteitä kerätään useista eri jätevesipuhdistamoista. Osasta näytteitä otetaan viikoittain, mutta suurimmasta osasta kuukausittain.

Tavoitteena mahdollisimman laaja kattavuus

Tutkimus on jo alkanut Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Nyt tutkimukselle halutaan mahdollisimman laaja maantieteellinen kattavuus ja näytteenottoa laajennetaan muihin kaupunkeihin.

Esimerkiksi toukokuun alussa näytteitä ryhdytään ottamaan Rovaniemellä.

– Siinä, missä tavallinen koronavirustesti kertoo, onko yksilöllä koronavirustartunta, jätevesitutkimus kuvastaa, kuinka paljon virusta esiintyy väestötasolla eri paikkakunnilla, kertoo THL:n erikoistutkija Tarja Pitkänen tiedotteessa.

THL muistuttaa, että koronavirukset eivät ole uhka juomaveden turvallisuudelle Suomessa. Vedenpuhdistamoilla käytössä olevat vedenkäsittelytekniikat poistavat ja tuhoavat viruksia tehokkaasti.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Katso ministerien saapuminen Säätytalon koronaneuvotteluihin klo 9.30, Yhdysvalloissa on kuollut noin 45 000 koronatartunnan saanutta

Koronavirustartunnat Suomessa liittyvät THL:n mukaan usein joukkokokoontumisiin, joissa altistuminen on ollut pitkäaikaista

Kymmenet koronakuolemat jääneet raportoimatta Suomessa – tieto Helsingin hoivakotikuolemista ei ole mennyt THL:lle asti

Koronaepidemia on romahduttanut taksikyytien kysynnän noin kolmannekseen normaalista Tampereen Aluetaksissa. Tilanteen takia osa yrittäjistä on lomauttanut työntekijöitään.

Aluetaksin takseihin on nyt asennettu koronasuojia.

– Ennen kaikkea haluamme turvata asiakkaitamme ja kuljettajiamme. Tämä on yksi toimenpide. Toki toivomme, että tällä on positiivinen vaikutus taksimatkojen kysyntään. Emme kuitenkaan usko, että tällä yksittäisenä toimenpiteenä sinänsä merkittävää lisäystä saadaan aikaan, myynti- ja markkinointipäällikkö Tiina Pessi kertoo.

Tiivis muovikalvo pannaan kuskin ja matkustajan eli etupenkin ja takapenkin väliin.

Kalvo on asennettu yhteensä sataan Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä kulkevaan taksiin, mikä on noin kymmenesosa takseista.

Aluetaksi organisoi lisää suojien asentamisia, jos taksiyrittäjät haluavat lähteä suojaukseen mukaan. Tämä riippuu paljon myös asiakkaiden toiveista.

Suojattujen taksien puhdistus on myös tehostettua. Jos kyydissä on ollut koronaa sairastava ihminen, desinfioidaan taksi heti asiakkaan jäljiltä.

Tampereella esitetään, että lukiot ja ammattiopistot jatkaisivat etäopetusta kouluvuoden loppuun eli toukokuun loppuun asti.

Lukion etäopetuksen jatkoa perustellaan sillä, että lukuvuoden loppuun sijoittuva jakso on jo muutenkin suunniteltu etäopetuksena.

Lukiokoulutuksen arvion mukaan työskentelytavan muutos tuottaisi toukokuun puolivälissä opiskelulle enemmänkin häiriötä kuin hyötyä.

Myös Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa etäopetus nähdään tarkoituksenmukaiseksi.

Etäopinnot järjestetään niin, että valmistuvien opiskelijoiden opintojen suorittamien ei vaarannu.

Tredussa keväällä tehdyn kyselyn perusteella etäopinnot ovat sujuneet pääsääntöisesti hyvin.

Tampereen elinvoima- ja osaamislautakunta päättää asiasta keskiviikkona.

Lue lisää:

Opetusministeri Andersson: Toivon, että koronarajoituksia aletaan purkaa ensimmäisenä kouluista