Koulujen joulujuhlia siirretään nyt pois kirkoista ympäri Suomea, erityisesti pienillä paikkakunnilla. Isoilla paikkakunnilla kirkkojen käytöstä juhlapaikkoina on luovuttu jo aiemmin.

Kaikki koulut eivät kuitenkaan siirtoon pysty – usein tilanpuutteen vuoksi.

Tämä selvisi Ylen kyselystä, joka oli suunnattu kaikkien suurimpien kaupunkien ja yli kahdenkymmenen pienemmän kunnan opetuksen järjestäville viranomaisillle ympäri Suomen.

Kirkkojuhlien perumisen syynä on apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen ratkaisu, jonka mukaan kaikille koulun oppilaille tarkoitettua yhteistä joulujuhlaa ei voi järjestää kirkossa, koska se loukkaa koululaisten uskonnonvapautta ja yhdenvertaisuutta.

RatkaisussaanPölönen otti kantaa kouvolalaisen Naukion koulun käytäntöön, jossa syyslukukausi on päättynyt joulukirkkoon. Tilaisuudessa oli laulettu muun muassa virsiä ja pappi oli esiintynyt.

Keskustelu koskee kaikille yhteisiä joulujuhlia. Niiden lisäksi monet koulut järjestävät perinteisen joulukirkon ja sille vaihtoehtoisen tilaisuuden.

Monessa suuremmassa kaupungissa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu ei aiheuta muutoksia. Esimerkiksi Vantaalla, Helsingissä ja Oulussa juhlat järjestetään koulun tiloissa tai muussa uskonnollisesti neutraalissa paikassa. Tällainen tila on esimerkiksi kauppakeskus, jossa yksi oululainen peruskoulu pitää joulujuhlansa.

Tampereella joulujuhlien järjestämisestä kirkossa luovuttiin jo noin kolme vuotta sitten, kertoo kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari.

– Meillä on paljon oppilaita eri kulttuureista. Siksi lukukauden päättävän juhlan pitää olla mielestäni kaikille yhteinen. Tilanne voi olla erilainen pienemmissä kunnissa, hän sanoo.

Pienemmissä kunnissa juhlatilat ovat kortilla

Kyselyn perusteella näin vaikuttaisi olevan, sillä joulujuhlia siirretään pois kirkoista erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi Kannus ja Kaustinen. Opetushallituksesta arvioitiin jo aiemmin, että joulujuhlia järjestetään kirkoissa arviolta kymmenissä kouluissa Suomessa. (Ilkka)

Myös hieman suuremmissa kunnissa juhlapaikka on menossa vaihtoon. Tällainen kaupunki on esimerkiksi Rauma, jonka noin 700 oppilaan lukion joulujuhla on aiemmin järjestetty kirkossa.

Sivistystoimen johtaja Soile Stranderin mukaan tähän tulee nyt muutos. Uutta juhlapaikkaa ei ole kuitenkaan vielä tiedossa.

– Lukio on viettänyt suuren oppilasmäärän vuoksi joulujuhlia kirkossa sekä järjestänyt samanaikaisesti vaihtoehtoisen tilaisuuden niille, jotka eivät halua osallistua kirkkojuhliin, hän sanoo.

Runsaan 11 000 asukkaan Lieksassa Pohjois-Karjalassa on samanlainen tilanne. Kahden koulun yhteiset joulujuhlat siirretään kirkosta koululle tai seurojentalolle, kertoo aluerehtori Timo Vattulainen.

– Tarkoitus oli järjestää koulujen yhteinen joulujuhla Lieksan kirkossa, jonne olisi mahtuneet oppilaat, vanhemmat, isovanhemmat ja asiasta kiinnostuneet yhdellä kertaa.

Uskonnoton vaihtoehto olisi Vattulaisen mukaan järjestetty koululle. Hän kertoo olevansa pöyristynyt apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta.

– Kansakuntana meillä on jäljellä hyvin vähän perinteitä ja näyttää siltä, että lopuistakin ollaan luopumassa. Suvaitsevaisuus niin omia perinteitä kuin muiden kansakuntien perinteitä kohtaan on kulttuurisen ymmärryksen kehittymisen kannalta avainasemassa. Uskonnollisuus taikka jopa uskonnon harjoittaminen ei ole joulujuhlien pääasia.

Opetushallitus aikoo täsmentää ohjeistustaan

Ylen kyselyssä moni kunta korosti noudattavansa Opetushallituksen ohjeistusta juhlien järjestämisessä. Viimeisin ohjeistus on kuitenkin viime tammikuulta.

Kirkkoihin tai muihin tiloihin ohjeessa ei myöskään oteta suoraan kantaa.

Opetusneuvos Kati Mikkolan mukaan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu tuo juuri tähän kysymykseen vahvemman tulkinnan. Opetushallitus on jo aiemmin ohjeistanut, ettei koulun yhteisten juhlien järjestämistä kirkossa pidetä suositeltavana, mutta päätös- ja harkintavalta on ollut kouluilla.

– Tämä aiheuttaa Opetushallituksen ohjeistuksen osalta mietintää. Seuraamme nyt tarkasti tätä oikeudellista keskustelua, jota asian tiimoilta käydään, hän sanoo.

Mikkolan mukaan Opetushallitus täsmentää ohjeitaan vuodenvaihteen aikaan.

Myös muiden juhlien osalta apulaisoikeusasiamiehen lausunto herättää kysymyksiä. Kyselyn perusteella ainakin yhdessä lukiossa lakkiaiset aiotaan järjestää jatkossa kirkossa.

Kaikki eivät voi siirtää juhlia kirkosta

Mikkelissä koulujen juhlat ovat pääsääntöisesti pidetty koulujen tiloissa. Poikkeuksena on Anttolan yhtenäiskoulu, joka on ollut homeongelman takia sijoitettuna parakkeihin runsaan viiden vuoden ajan.

Kirkko on ainoa tila, johon kaikki 150 oppilasta perheineen mahtuvat, ja koulu aikoo järjestää myös joulukuussa Jäähyväiset parakeille -juhlan kirkossa, kertoo rehtori Sirpa Rossi.

– Kirkossa järjestetyissä kevät- tai joulujuhlissa hengellisiä osuuksia ei ole enemmän kuin olisi ollut koulun tiloissa. Joulukuvaelma on järjestetty perinteisesti ja Enkeli taivaan on laulettu, hän sanoo.

Rossin mukaan vanhemmilta ei ole tullut asiasta negatiivista palautetta, ja seurakunta on suhtautunut hyvin tilaisuuksien railakkaampaan sisältöön ja joulujuhlaan sisältyvään tonttuiluun.

Opetusneuvos Mikkola suosittelee nyt käyttämään paikallista harkintaa, jos muita sopivia tiloja kuin kirkko ei ole koulun käytettävissä juhlaa varten.

– Sitten asiaa kannattaa miettiä uudestaan, kun Opetushallitus on pohtinut omia ohjeitaan ensin, hän sanoo.

Mikkolan mukaan ratkaisua kannattaa kouluissa miettiä käytännöllisyyden kannalta etenkin, jos juhlajärjestelyt ovat jo pitkällä.

– Huomioiden kuitenkin nykyiset ohjeistukset juhlien järjestämisestä, hän lisää.

Seinäjoella ei muutoksia linjaan

Seinäjoella kouluja ei aiota ohjeistaa toimimaan eri tavoin kuin aiempina jouluina.

Kaupungin koulut ovat joinakin vuosina käyttäneet joulujuhliin kirkkotilaa.

Perusopetusjohtaja Jari Jaskarin mukaan tänä syksynä kouluja aiotaan kuitenkin tiedottaa, että joulujuhla on kaikille yhteinen, ja juhlissa noudatetaan perustuslakivaliokunnan kannanoton näkökulmia.

– Sen mukaisesti Enkeli taivaan tai jouluevankeliumi eivät tee vielä tilaisuudesta uskonnollista, vaan ne ovat osa suomalaista kulttuuriperinnettä. Ymmärrän hyvin, että kirkkotila saattaa loukata jonkun tunteita, vaikka järjestettävä tilaisuus ei olisi sisällöltään uskonnollinen, tai on elementeiltään noudattanut perustuslakivaliokunnan linjauksia.

Jaskarin mukaan joulujuhlakäytäntöjä arvioidaan Seinäjoella rauhassa tulevaisuudessa. Hän lisää, että henkilökunta kokee paineita juhlien järjestämisestä niin, etteivät ne loukkaa ketään.

– Toivon, ettei tämä johda siihen, että joulujuhlien määrä vähenee, Jaskari sanoo.

Myös juhlan sisältö ratkaisee

Opetusneuvos Mikkola muistuttaa, että tilojen lisäksi oleellista on juhlien sisältö. Sen on sovittava kaikilla uskonnollisesta katsomuksesta riippumatta.

Kyselyn perusteella tämän on hyvin tiedossa, sillä useampi vastaaja viittaa Opetushallituksen ohjeistukseen sisällön suhteen. Ohjeissa todetaan esimerkiksi, että yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.

Ilomantsin Pogostan koulun rehtori Rauni Kolehmainen kertoo, että joulujuhlapaikan lisäksi kaikkien eri uskonnollisten katsomusten huomioiminen luo paineita opettajille.

– Paineita on tietenkin myös tonttujen osalta. Samoin mainitaanko syntymäpäiviä ja niin edelleen.

Kolehmaisen mukaan Ilomantsissa on onnistuttu kuitenkin luovimaan tilanteen suhteen. Oppilaille ja huoltajille tiedotetaan tulevista tilaisuuksista jo lukuvuoden alussa.

Onko sinusta kirkko oikea paikka koululaisten joulujuhlille? Asiasta voi keskustella kello 18:aan asti.

Lue lisää:

Ensin luultiin, että Orpo ja Kulmuni käsittivät joulujuhlalinjauksen väärin, mutta he tarkoittivatkin mitä twiittasivat – myös yo-lakit pitää voida jakaa kirkossa

Kirkot halutaan säilyttää koulujuhlien yhtenä vaihtoehtona – keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset toivovat linjan kirkastusta

Kulttuuriperintöä vai uskonnon harjoittamista? Koulut vetävät joulujuhlat uusiksi pikaisella aikataululla, sillä niitä ei saa järjestää kirkossa

Vanhemmat ovat oppineet vaatimaan uskonnottomia joulujuhlia – koulujen juhlissa nähdään Jeesus-lapsen sijaan metsäneläimiä ja tonttu-ukkoja

Postin lakossa olevien työntekijöiden pinna kiristyy. PAU Pirkanmaan pääluottamusmies Leo Harra vaatii, että hallituksen pitää puuttua kiistaan. Harran mielestä omistajaohjausministerin pitää erottaa Postin hallitus.

– Sitten tämä solmu rupeaisi aukenemaan. Siellä on sellainen porukka, jolla ei ole penniäkään kiinni tässä. He ajavat Postin vaikka päin seinää, Harra sanoo.

Postilakko jatkuu, koska sopua ei syntynyt tiistaina. PAU hylkäsi sovintoesityksen aamupäivällä.

Työntekijät eivät hyväksy heikennyksiä

Lakkoteltta on seissyt postikeskuksen portilla Tampereen Multisillassa runsaan viikon. Teltan purku ei ole näköpiirissä. Harra ei usko pikaiseen sopuun.

– Lakko jatkuu ihan siitä syystä, että emme ole valmiita sopimaan työehtoheikennyksiä, Harra sanoo.

Työntekijöiden mielestä 700 pakettilajittelijan täytyy tulla PAU:n työehtosopimuksen piiriin. Pakettilajittelijat siirtyivät marraskuun alussa toisen työehtosopimuksen piiriin, jossa työnantajapuolta edustaa Medialiitto.

– Ei kukaan hyväksy sellaista omassa työelämässään, että hänen palkkojaan ruvetaan pudottamaan 30 prosenttia, jopa 50 prosenttia, Harra sanoo.

Posti: lajittelijoiden palkat turvataan

Posti tiedotti tiistaina iltapäivällä, että Postin pakettilajittelijoiden kokonaispalkka säilyy ennallaan yli kaksi vuotta. Postin mukaan uusi palkkamalli turvaa palkat myös tämän jälkeen.

Postin mukaan siirtymäaika on pitkä ja sen aikana työnantaja varmistaa yhdessä henkilöstön kanssa, että mallista tulee toimiva. Posti sanoo, että mallissa jokaiselle työntekijälle maksetaan tuotantopalkkiota työehtosopimuksen mukaisen taulukkopalkan päälle.

Postin mukaan muutoksella on valtion omistajaohjauksen tuki.

– Paltan ja PAU:n neuvotteluiden ja sovun jarruttaminen tämän yksittäisen ja jo päätetyn asian takia on kohtuutonta, sanoo Postin väliaikainen toimitusjohtaja Turkka Kuusisto.

Muilta liitoilta tukea Postin työntekijöille

Monet ammattiliitot tukevat Postin työntekijöiden lakkoa. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n tukilakko tavaraliikenteen ratapihoilla alkoi tiistaiaamuna ja päättyy illalla. Rautatiealan Unionin RAU:n saarto pysäyttää tavaraliikenteen turvaamisen ja ohjauksen tiistai-illasta alkaen vuorokaudeksi.

Tukilakot keräävät Postin työntekijöiltä kiitosta.

– Nyt näyttää siltä, että tämä rupeaa eskaloitumaan yhä suuremmaksi ja suuremmaksi. Tässähän saattaa käydä niin, että Suomi pian pysähtyy, Harra sanoo.

Lue lisää:

Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – toimitusjohtajan mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella sekä Suomessa että Ruotsissa islamiin liittyvät ennakkoluulot ja stereotypiat näkyvät kouluissa selvästi. Molemmissa maissa koulujen välillä on suuria eroja siinä, miten muslimeihin suhtaudutaan.

Tutkimuksessa joidenkin rehtoreiden kuva islamista osoittautui kapeaksi ja yksipuoliseksi. Tutkijatohtori Inkeri Rissasen mukaan tämä voi johtaa siihen, että muslimi-identiteetin esiintuloa pyritään välttämään koulussa.

Rehtoreilla saattaa olla islamista stereotyyppisiä käsityksiä, jotka eivät monenkaan muslimiperheen kohdalla pidä paikkansa. Käsitykset muslimeista voivat perustua kokemuksiin vain yhteen etniseen ryhmään kuuluvista muslimeista.

– Jos ei ole kokemusta ja ymmärrystä islamin moninaisuudesta ja islamin positiivisista merkityksistä oppilaiden elämässä, käy helposti niin, että koulussa keskitytään samanlaisuuteen ja unohdetaan erilaisuus, Rissanen sanoo.

Rissasen mukaan tällaisessa tilanteessa väärät käsitykset ja negatiiviset mielikuvat islamista pysyvät voimissaan eikä niitä haasteta.

Perheiden kanssa pitäisi puhua uskonnosta

Tutkimusta varten tehdyt haastattelut paljastivat, että uskontoon liittyviä asioita uskalletaan ottaa huonosti puheeksi. Rissasen mielestä niistä pitäisi voida keskustella, kuten muistakin perheiden elämää määrittävistä asioista.

– Koulu saattaa kysyä neuvoa toimintaperiaatteisiin esimerkiksi yksittäiseltä imaamilta. Silloin perheiden ja vanhempien itsemääräämisoikeus asioissa voi olla uhattuna, Rissanen sanoo.

Koulussa voidaan ajatella, että uskonnollisen johtajan neuvojen pitäisi päteä yhteisön kaikille muslimeille. Samoin voi käydä, jos koulussa on vain yksi muslimiopettaja.

Osassa kouluista yleistykset vältetään

Tutkimuksen mukaan toisissa kouluissa islam tunnetaan paremmin. Silloin koulussa osataan nähdä kulttuurien ja uskontojen myönteinen arvo oppilaiden elämässä.

Tällaisissa kouluissa uskonnosta on opittu puhumaan ja uskontoihin liittyviä tarpeita huomioimaan ilman yleistyksiä. Tämä näkyy esimerkiksi koulujen juhlakulttuurissa siten, että juhlissa tehdään tilaa eri katsomuksille.

Suomessa on viime päivinä keskusteltu runsaasti koulun joulujuhlista, koska apulaisoikeusasiamies linjasi asiasta. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan koulun yhteisiä joulujuhlia ei pitäisi järjestää kirkossa.

Myös Rissanen on pannut merkille koulujen juhlista käytävän keskustelun. Hän on kiinnittänyt huomiota siihen, että keskustelun jakolinjat eivät kulje uskontojen välillä: kaikki kristityt eivät ajattele asiasta samalla tavalla keskenään, kuten eivät myöskään kaikki muslimit tai kaikki uskonnottomat.

Esimerkiksi Rissasen haastattelemilla muslimivanhemmilla ja -opettajilla oli paljon erilaisia käsityksiä siitä, millainen koulun juhlakulttuuri voisi olla. Toiset korostavat kaikille yhteisiä elementtejä, toiset moninaisuutta.

Juhlista kannattaisi keskustella avoimesti

Rissasen mielestä koulun juhlien kohdallakin kannattaisi miettiä vähemmän sitä, mikä on sallittua ja mikä ei, ja enemmän sitä, mikä on hyvää pedagogiikkaa. Rissanen välttäisi vahvoja yleistäviä ohjeita.

– Suomessa on suuret maantieteelliset erot siinä, mitä katsomuksia ja kulttuureita kouluissa on edustettuna. Koulun juhlakulttuurin pitäisi pohjautua aina siihen, keitä siellä koulussa on ja miten parhaiten tuetaan sen porukan osallisuutta.

Rissanen korostaa, että koulun juhlien tehtävänä on rakentaa yhteisön yhteenkuuluvuutta.

– Kaikkien perinteiden sivuun laittaminen ei varmasti ole hyvää pedagogiikkaa. Tilasta ei tule neutraalia sillä, että tilanteesta poistetaan jotkut uskonnolliset elementit. Jotkut arvot siellä joka tapauksessa vaikuttavat.

Rissanen kannustaa pohtimaan sitä, miten juhlista tulee yhteisön näköinen ja voisivatko eri kulttuurien ja eri uskontojen juhlaperinteet saada jonkinlaista roolia koulun juhlakulttuurissa.

Ruotsissa kielteisempi suhtautuminen uskontojen näkymiseen

Rissasen tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Siihen haastateltiin rehtoreita sekä muslimiopettajia ja -vanhempia, jotka toimivat kouluissa epävirallisissa ”kulttuuritulkin” rooleissa. Suurin osa kulttuuritulkeista oli kouluissa töissä opettajina tai koulunkäynnin ohjaajina.

Laadullisen tutkimuksen perusteella ei voi tehdä laajoja yleistyksiä tai maiden välisiä vertailuja. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä koulujärjestelmien eroista.

Kulttuuritulkkien haastattelujen perusteella Ruotsissa uskontojen näkymiseen julkisessa tilassa suhtaudutaan selvästi kielteisemmin kuin Suomessa.

Myös Suomen ja Ruotsin opetussuunnitelmat eroavat toisistaan siinä, miten ne suhtautuvat kulttuurien moninaisuuteen. Ruotsissa monikulttuurisuuden tukeminen ei ole enää niin vahvasti esillä kuin ennen. Opetussuunnitelmassa on aiempaa enemmän puhetta perinteisistä ruotsalaisista arvoista ja niiden vaalimisesta.

Suomessa opetussuunnitelmien perusteet edellyttävät moninaisten kulttuuri-identiteettien tukemista. Suomalaisissa kouluissa esimerkiksi uskonnonvapauteen liittyvistä asioista neuvotellaan enemmän kuin Ruotsissa. Koska Ruotsissa on myös islamilaisia kouluja, rehtorit saattavat joskus vedota perheiden mahdollisuuteen vaihtaa koulua.

Alma Median työsyrjintäsyytettä käsitellään torstaina Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Oikeudenkäynti alkoi kello yhdeksän aamulla.

Syyttäjä vahvisti jo aiemmin, että Alma Median toimitusjohtaja Kai Telannetta vastaan on nostettu syyte työsyrjinnästä Aamulehden päätoimittajan valintaprosessiin liittyen.

Telanteelle vaaditaan 50–60 päiväsakkoa. Ankaroittavana tekijänä on syyttäjän mukaan se, että Telanne on tuomittu aikaisemminkin työsyrjinnästä.

Telanteen syytetään syrjineen Aamulehden päätoimittajan hakuprosessissa Päivi Anttikoskea. Myös Alma Mediassa päätoimittajan valintaprosessiin osallistunut henkilöstöjohtaja Virpi Juvonen sai syytteen työsyrjinnästä. Juvoselle vaaditaan 30–40 päiväsakkoa.

Anttikoski on syyttäjän mukaan sivuutettu päätoimittajan valintaprosessissa sukupuolen perusteella. Aamulehden vastaavaksi päätoimittajaksi valittiin Jussi Tuulensuu.

Syyttäjän mukaan päätoimittajaksi valittu ei ole ollut ainakaan selvästi pätevämpi tai sopivampi tehtävään kuin Anttikoski.

Telanne ja Juvonen ovat kiistäneet syyllistyneensä asiassa rikokseen.

Syyttäjä: Sukupuoli vaikutti

Telanne ja Juvonen haastattelivat Anttikoskea 4. joulukuuta 2017. Haastattelussa Telanne on syyttäjän mukaan kysynyt Helsingissä asuvalta Anttikoskelta hänen asumisjärjestelyistään siltä varalta, että hänet valittaisiin päätoimittajaksi. Anttikoski ilmoitti, että hän muuttaisi viikoiksi Tampereelle, mutta hänen miehensä ja 10-vuotias poikansa jäisivät Helsinkiin.

Syytteen mukaan Telanne ilmoitti silloin, että 10-vuotias lapsi ei pärjää ilman äitiään. Anttikoski sivuutettiin päätoimittajan valinnasta.

Syyttäjän mukaan Telanne ja Juvonen antoivat kiellettyä merkitystä Anttikosken vanhemmuudelle ja äitiydelle eli syrjivät häntä sukupuolen perusteella.

Valtioneuvoston tuore viestintäjohtaja Päivi Anttikoski kertoi vuonna 2018 kesällä Suomen Kuvalehden artikkelissa, että hänen rekrytointinsa Aamulehden päätoimittajaksi katkesi äitiyteen. Anttikosken mukaan hän ei hakenut paikkaa, vaan häntä pyydettiin mukaan rekrytointiprosessiin hakuajan päättymisen jälkeen.

Anttikoski oli valmis muuttamaan Tampereelle, mutta hänen perheensä olisi jäänyt Helsinkiin. Tämä ei Anttikosken mukaan sopinut Telanteelle.

– Telanne vastasi, että ei kuule kymmenvuotias lapsi pärjää ilman äitiä. Tuli sakot äitiydestä.

Anttikoski ei vaatinut rangaistusta, vaan poliisi kirjasi itse ilmoituksen.

Alma Media kiistää syrjinnän

Alma Media ja toimitusjohtaja Kai Telanne ovat kiistäneet syrjinnän. Alma Median mukaan tilanteessa oli kyse väärinkäsityksestä.

Alma Median mukaan perhesuhteet eivät ole millään muotoa vaikuttaneet Aamulehden päätoimittajan valintaan.

Alma Median hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila sanoi aiemmin, että hallitus luottaa siihen, että rekrytointiprosessissa on toimittu asiallisesti eikä prosessissa ole tapahtunut työsyrjintää. Syytteen nostamisella ei ole vaikutusta asianomaisten asemaan Alma Mediassa.

Vuonna 2015 korkein oikeus tuomitsi Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanteen sakkoihin työsyrjinnästä. Lapin Kansan päätoimittajaksi valitun Johanna Korhosen työsuhde peruttiin 2008 sen jälkeen, kun Telanne sai tietää Korhosen puolison olevan nainen.

Lue lisää:

Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne saa syytteen työsyrjinnästä – Hakijan mukaan rekrytointi katkesi äitiyteen

Aamulehden työsyrjintäepäily syyteharkintaan: Kaksi epäiltyä ja kaksi epäiltyä uhria

Tutkinnanjohtaja Alma Median syrjintäepäilystä: "Kuulustelussa tuli ilmi seikkoja, joiden perusteella tässä vaiheessa on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen"

Lempäälässä useiden koulun alakouluikäisille on lähtenyt seksiviestejä Whatsappin kautta.

Samasta puhelinnumerosta on lähetetty seksuaalissävytteisiä viestejä ainakin Lempoisten ja Moision koulun oppilaille.

Asiasta uutisoi ensin Lempäälä-Vesilahden Sanomat, jonka mukaan myös Sääksjärven, Hakkarin ja Nurmen koulujen oppilaat ovat saaneet viestejä.

Lempäälän kunnan sivistysjohtaja Nina Lehtinen sanoo Ylelle, että viestejä on lähtenyt 11-vuotiaille tytöille.

Asiasta on pari kuvallista todistetta ja lisäksi kuraattorille on kerrottu useista viesteistä. Lempäälä tiedotti asiasta vanhemmille Wilma-viestillä.

– Halusimme reagoida välittömästi, että vanhemmat ovat tästä tietoisia, Lehtinen sanoo.

Lempäälä on ollut yhteyksissä myös poliisiin. Lasten kanssa olisi hyvä keskustella avoimesti aiheesta.

– Jos huomaa jotain epäilyttävää, kannattaa olla poliisiin yhteydessä.

Lempäälän kunta ei tiedä, mistä häiriköijä tai häiriköijät ovat saaneet puhelinnumerot. Seksiviestit ovat todennäköisesti lähteneet prepaid-liittymästä.

Lue lisää:

Onko lapsesi kuulunut tähän Whatsapp-ryhmään? Poliisi paljasti satojen lasten suosiman ryhmän, jossa on jaettu raakoja ja rivoja kuvia

Kun oma lapsenlapsesi kysyy 20 vuoden päästä, mitä sinä teit maapallomme hyväksi, mitä vastaat?

Aktivistimummot vastaavat, että me yritimme parhaamme ja saimme aikaan ison heräämisen. Tähän pohjautuu lokakuun lopussa Facebookissa avautunut Aktivistimummot-ryhmä. Perustajajäsenet odottivat, että vuodenvaihteeseen mennessä ryhmään liittyisi 500 jäsentä.

Toisin kävi.

Reilussa viikossa mummoaktivisteiksi ryhtyi yli 3 000 ihmistä. Suurin osa ryhmään liittyneistä tulee pääkaupunkiseudulta, toiseksi eniten Tampereelta. Aktiiveja löytyy kuitenkin jo useita kymmeniä muun muassa Briteistä, Ruotsista ja Espanjasta.

Pirkanmaalainen kirjailija Kaija Pispa on yksi tuoreista mummoaktivisteista. Hän liittyi Facebook-ryhmään heti, kun kutsu kävi.

– Tajusin heti, että näin se kuuluu olla: isoäiti- ja isoisäikäiset voivat nyt aktivoitua yhdessä. Meillä on aikaa perehtyä ilmastonmuutokseen, levittää tietoa ja näyttää mallia lastenlapsille, Pispa kertoo.

Ilmapiiri Aktivistimummoissa tuntui some-ryhmäksi poikkeuksellisen lämpimältä ja maltilliselta. Ryhmässä ei öyhötetä tai huudeta, vaan keskustellaan ja vieläpä tietoon perustuen.

Aktivstimummouden idean isoäiti Seija Kurunmäki havahtui ilmastokriisiin kymmenisen vuotta sitten. Hän työskenteli Sitran projektissa, jossa tehtiin skenaarioita siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa vuoteen 2030 mennessä. Projektissa käytiin läpi erilaisia tulevaisuuden kuvia ja vaihtoehtoja pahimmista uhkakuvista lievempiin.

Kurunmäki on viime vuosien aikana nähnyt, miten pahasti toivottu skenaario hallitusta ilmastonmuutoksesta on mennyt pieleen.

–Olemme menossa kohti maailmaa, joka muistuttaa pannuhuonetta, Kurunmäki sanoo.

Tammikuussa hän alkoi kerätä verkostoistaan erilaisia ammatteja edustavia ihmisiä, joiden kanssa luoda ilmastonmuutosta vastustava yhteisö. Tavoitteena oli myös tuoda toivoa kriisin keskelle.

Lopulta koossa oli 12 naisen ryhmä.

– Liikkeen nimi oli helppo keksiä. Aktivisti on toimeen tarttuva ihminen ja mummo-sana taas on jotakin lämmintä ja lempeää, armollista ja kotoista, Kurunmäki kertoo.

– Aktivistimummot kuulostaa tarpeeksi radikaalilta, siinä on ytyä, Pispa lisää.

Mukaan voi liittyä kuka tahansa: mummo, pappa tai vaikkapa lapseton, kunhan löytyy empatiakykyä ja tahtoa vaalia maapalloa tuleville sukupolville, omille tai muiden jälkeläisille.

Tieto ja taito eivät katoa eläkkeellä

Aktivistimummojen 12 perustajajäsentä ovat kaikki korkeakoulutettuja naisia, joilla on takanaan pitkä ura ja kovaa asiantuntijuutta yhteiskunnan eri alueilla. On viestijöitä ja kirjailija, lastenpsykiatri ja tutkimusjohtaja, päätoimittaja sekä geenitutkija.

Kurunmäki taas on palkittu ruokavaikuttaja ja viestinnän ammattilainen.

–Tosin nyt aion painattaa käyntikorttiini Aktivistimummon.

Ikä tai eläköityminen eivät ole aktivistimummouden kriteereitä. Kurunmäki tahtoi valjastaa kaiken sen hiljaisen asiantuntijuuden, joka usein eläkeelle pääsyn jälkeen tuntuu unohtuvan muulta yhteiskunnalta.

– Tässä vaiheessa elämää on aikaa tehdä asioita ja vapaaehtoistyötä, jota tiivis työelämä ei mahdollista. Eivät elämänjano tai asiantuntijuus noin vain sammu eläkkeellä, Kurunmäki sanoo.

Se on aktivismia, passiivista vastarintaa, joka näkyy kassoilla. Kaija Pispa

Mummoaktivistit pyrkivät kohti kohtuullista elämäntapaa niin, ettei välttämättömyyksistä tarvitse luopua. Jokainen voi tehdä parhaansa, lempeästi ja armollisesti, mutta päättäväisesti.

Aktivistimummot kokevat eläneensä vaurauden ja kuluttamisen aikaa, jona ihmisestä puhuttiin kuluttajana ja ostaminen kuului elintason nousuun.

Ryhmässä ei kuitenkaan tuomita muita ja toisten valintoja. Mummouden lempeys on kohtuuden tavoittelua myös arjen valinnoissa.

– Helsingissä on helppo sanoa, että sen kun jättää autoilun, mutta maaseudulla autottomuus ei välttämättä ole mahdollista. Siksi etsimme ratkaisuja, jotka eivät ole kohtuuttomia, mutta vaikuttavat silti, Kurunmäki sanoo.

Facebook-ryhmän seinällä puututaan ruokahävikkiin ja palmuöljyyn, pikamuotiin ja kulutusjuhliin. Siihen, mitä ostaa ja mitä jättää ostamatta.

– Se on aktivismia, tietynlaista passiivista vastarintaa, joka näkyy sitten kassoilla, Kaija Pispa toteaa.

Olenko minä omistamani tavarat?

Ryhmän marraskuun teemana on vaatteiden vaikutus ilmastoon. Sivuilla vaihdetaan käytännön vinkkejä siitä, miten kierrättää helpommin, kuinka korjata vanha ja pärjätä ostamatta uutta tai mitkä olisivat tulevaisuuden uusiutuvat tekstiilimuodot.

– Meidän lähtökohtamme on tutkittu tieto ja sitä me myös jaamme. Tieto antaa mahdollisuuden valita vaikka eri tuotteiden välillä, Kurunmäki toteaa.

Kirjailija Kaija Pispan mukaan mummoikäisillä on jo kykyä luopua. Kohtuullisuus ja luopuminen limittyvät identiteettiin saakka.

– Ei tuhlata tai pröystäillä. Ja sehän tietää sitä, että ihmisten täytyy miettiä, mikä minä olen. Olenko minä ne omistamani tavarat, vai olenko minä joku muu, Pispa sanoo.

Eduskuntataloon sisälle asti

Arjen tekojen ja somevaikuttamisen lisäksi aktivistimummot pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin ja päätöksiin asti.

– Päättäjiin vaikuttaminen on meidän äänestävien mummojen tärkein tehtävä. Niin saadaan tarvittavat muutokset aikaan ja hallitukset tekemään kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, Kurunmäki toteaa.

Kurunmäki korostaa fossiilisten polttoaineiden korvaamisen merkitystä ja sitä, että korvaaminen vaatii poliittisia päätöksiä. Hän kertoo, että nyt on aika tehdä kotiläksyt ja miettiä, missä ilmastoasioissa mummoenergiaa tarvitaan eniten.

Sitten on tiedossa vierailu eduskuntaan.

– Olisi upeaa marssia eduskuntataloon 3 000 mummon voimin.

Nuoria ei pelotella, he pelkäävät

Tammikuussa mummot käynnistävät ilmastonmuutosta käsittelevän luentosarjan Helsingin Oodissa. Ensimmäisenä puhujana on ympäristöahdistuksen tutkija Panu Pihkala.

Ahdistuksen käsittely onkin mummoille ominaista työtä.

Julkisuudessa aikuiset ihmiset päättäjistä alkaen ovat tehneet ulostuloja nuorten ahdistuksesta.

Vaikka ilmastokriisi pelottaa nuoria, moni pistää pelon pelottelun piikkiin.

Mummot ovat lasten puolella, eivätkä halua vähätellä heidän kokemustaan tulevaisuuden pelosta. Pienen lapsen ahdistusta voi lievittää, vaikkapa opettamalla lapsenlapselle tapoja toimia ilmaston hyväksi.

Kurunmäen omat lapsenlapset ovat kolmekymppisiä vuonna 2050.

– Jos saan elää yhdeksänkymppiseksi ja he kysyvät minulta, mitä sinä mummo teit ilmaston hyväksi, haluan vastata, että tein kaikkeni.

Tamperelainen Combinostics on saanut 3,9 miljoonaa euron rahoituksen kansainvälisiltä sijoittajilta. Yritys julkisti tiedon Slush-tapahtumassa torstaina.

Yrityksen ohjelmisto auttaa lääketieteen ammattilaisia diagnosoimaan Alzheimerin taudin nykyistä aiemmin.

Sijoittajina ovat ruotsalainen Industrifonden ja suomalais-japanilainen NordicNinja VC.

Tamperelaisyritys laajentaa rahoituksen avulla markkinoita Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. Alzheimeimeriin ei ole keksitty vielä tehokkaita hoitoja. Elämänlaatuun voi vaikuttaa, jos sairaus todetaan ajoissa.

Yritys on perustettu vuonna 2014 Tampereella. Yrityksen yhteistyökumppaneita ovat neurologiset sekä radiologiset osastot EU:ssa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Etelä-Koreassa.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on ratkaissut matkustajan linja-autosta poistamiseen liittyvän riita-asian. Oikeus määräsi kuskin maksamaan matkustajalle 500 euron korvauksen poistumiskehotuksen aiheuttamasta loukkauksesta seuranneesta kärsimyksestä.

Kuski oli käräjäoikeuden tuomion mukaan pyytänyt matkustajaa siirtymään kauemmas istumaan tai poistumaan kokonaan kyydistä, koska tämä "haisee".

Kuljettaja kertoi käräjäoikeudessa kärsineensä tapahtuma-aikana eli viime joulun alla keuhkoputkentulehduksesta ja kovasta yskästä, jota voimakas hajuveden tuoksu pahensi entisestään.

Käräjäoikeudessa todistajana kuullun toisen matkustajan mukaan kuljettajan yskä loppui, kun asianomistaja poistui linja-autosta.

Kuljettaja syyllistyi käräjäoikeuden mukaan kunnianloukkaukseen. Lisäksi hänen matkustajaan kohdistamansa kovaääninen käskyttäminen oli halventavaa, epäkunnioittavaa ja loukkasi tämän ihmisarvoa.

Lokakuussa Helsingin Lauttasaaressa sattui samantyyppinen tapaus, kun linja-autonkuljettaja hääti bussista itkevän, taaperoikäisen lapsen äiteineen

Matkustaja poistetaan vain ääritapauksessa

Suomen suurimmat linja-autoalan yritykset Koiviston Auto ja Pohjolan Liikenne kommentoivat häiritsevien matkustajien bussista poistamista miltei samoin sanoin. Kyseessä on aina tarkkaan puntaroitava poikkeustilanne. Kuljettajien toimintaa ohjaa laki järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä.

Millä perusteella kuljettaja saa poistaa matkustajan bussista?

Koiviston Auto -konsernin toimitusjohtaja Mikko Markkula: "Jos matkustaja on kovin päihtynyt ja käytös on hyvin huonoa ja häiriön aiheuttaminen kehotuksista huolimatta jatkuu ja häiritsee muita matkustajia. Tai jos käyttäytyminen on väkivaltaista tai uhkaavaa, niin kuljettaja kehottaa tällaisissa tilanteissa poistumaan."

Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko: "Jos matkustaja häiritsee toisia matkustajia tai kuljettajaa niin vakavasti, että turvallisuus tai liikenneturvallisuus vaarantuu. Toki asia on ensin pyrittävä ratkaisemaan puhumalla, mutta jos tämä ei auta, matkustajan poistaminen on ainakin teoriassa mahdollista."

Kuinka yleistä matkustajien ulosheittäminen on?

Mikko Markkula: "Tilanne, että matkustaja joudutaan poistamaan, on harvinainen. Tyypillisin tilanne joukkoliikenteessä on se, että voi olla pientä häiriötä, josta arjessa ihan tavallisella sananvaihdolla selvitään ja matka jatkuu suunnitellusti."

Heikki Alanko: "Erittäin, erittäin harvinaista. Itse olen ollut alalla yli 30 vuotta ja se on yksi, kaksi, tai kolme kertaa, kun olen tällaiseen törmännyt."

Milloin matkustajaa ei voi jättää tienposkeen?

Mikko Markkula: "Jos on erittäin kylmä ja jos kyydistä jäävä matkustaja on esimerkiksi vaatetuksen perusteella jäämässä heitteille, niin sellaista ei tietenkään voi tehdä."

Heikki Alanko: "Kyllähän ihmisen fyysinen tila täytyy huomioida ja se, että minkälainen keli on. On kaupunkialueellakin ihan eri asia jäädä autosta pois kesälämmössä kuin talvipakkasella."

Lisäksi lapset viedään aina perille asti, vaikka esimerkiksi pääkaupunkiseudun liikenteessä olisi sattunut ostamaan väärän vyöhykkeen lipun, Alanko vakuuttaa.

Koiviston Auto -konserni omistaa kahdeksan linja-autoyhtiötä, muiden muassa Helsingin bussiliikenteen ja Onnibussin. Pohjolan Liikenne on VR-Yhtymään kuuluva maantiekuljetuskonserni, joka ajaa paikallis- ja vakiovuoroliikennettä pääkaupunkiseudulla ja useissa maakunnissa, muiden muassa Kainuussa.

Vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius pyysi torstaina julkisesti anteeksi saamelaisia pilkkaavia sketsejään.

Saamelaiset Anni Koivisto ja Jan Saijets sekä romani Keijo Svart kertovat nyt, millaista vahinkoa sketsit aiheuttivat.

Peteliuksen 1980- ja 1990-luvulla tekemissä tv-sarjoissa saamelaisia kuvattiin syrjivästi. Sarjoissa pilkattiin myös esimerkiksi romaneja. Petelius lähetti torstaina Romaniasiain neuvottelukunnalle tapaamispyynnön.

Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala tekivät huumoria juopuneista saamelaisista useissa eri ohjelmissa. Saamelaisia esittävät Naima-Aslak ja Soikiapää nähtiin Hymyhuulet-, Pulttibois- ja Manitbois-sarjoissa. Petelius pyysi näitä sketsejä anteeksi virallisella tiedotteella.

– Haluan esittää julkisen anteeksipyyntöni kaikille saamelaisille. Pyydän anteeksi sitä haitallista vaikutusta, joka sketseillä on ollut. Ymmärrän vastuuni kansanedustajana ja kulttuurin tekijänä, Petelius kirjoitti tiedotteessa.

"Nunnuka-huutelua"

Tuleva Saamelaiskäräjien jäsen, utsjokelainen Anni Koivisto näkee, että Peteliuksen ja Kallialan sketsit ovat värittäneet stereotypioita saamelaisista.

Koivisto kertoo itse olevansa siinä mielessä onnekas, että on kasvanut Utsjoella. Suomen ainoassa saamelaisenemmistöisessä kunnassa hän ei ole joutunut kärsimään stereotypioista.

– Valtaväestön keskuudessa on sellaisia ennakkoluuloja, että saamelaiset ovat likaisia ja alkoholisteja, ja saamme kuulla nunnuka-huutelua.

Stereotypia juopoista saamelaisista on saanut Koiviston varpailleen.

– Saamelaisalueen ulkopuolella en esimerkiksi halua mennä baariin ja kulkea siellä olutpullo kädessä. Olen todella varovainen, jos olen pukeutunut gáktiin (saamenpukuun), Koivisto sanoo.

Koivisto ei ole ainoa. Hänen mukaansa ihmiset ovat varovaisia, etteivät vahingossakaan vahvista stereotypioita, jotka eivät pidä paikkaansa.

Peteliuksen anteeksipyynnön Anni Koivisto näkee yhtenä merkkinä siitä, että maailma muuttuu ja asiat etenevät. Hän toivoo anteeksipyynnön toimivan hyvänä esimerkkinä muille.

– Toivon, että se antaa muille rohkeutta miettiä sitä, miten omalla toiminnalla voi vaikuttaa vähemmistöjen asemaan ja parantaa sitä.

Nuoretkin tietävät sketsit

Saamelaiskäräjien jäsenen Jan Saijetsin juuret ovat Inarissa, mutta perhe ja koti ovat Tampereella.

Saijetsin mukaan Peteliuksen anteeksipyyntö vaikutti aidolta ja se oli hieno ele.

– Olivathan ne sketsit aika roisia, vaikka niille alussa nauroin. Ne täyttävät kulttuurin omimisen tunnusmerkit ja olivat melko loukkaavia.

Saijetsin mukaan anteeksipyyntö oli aito, koska Petelius haluaa edistää saamelaisten oikeuksia. Esimerkiksi metsäkysymykset ovat Saijetsin mukaan iso ongelma.

Jan Saijetsia on kutsuttu nunnuka-uulaksi. Monet saamelaiset saivat kokea sketsit nahoissaan myöhemmin.

– Ruvettiin laulamaan nunnukaa pilkkamielessä päin naamaa.

Vaikka sketseistä on aikaa, siitä ei ole monta vuotta, kun Saijets kuuli niistä viimeksi. Nuoretkin tietävät ne sketsit, hän sanoo.

"Vähemmistölle näytetään kaapin paikka"

Saijetsin mukaan alkuperäiskansan oikeuksia ja kulttuurista omimista ei ole Suomessa ajateltu kunnolla aiemmin. Sitäkään ei ole ymmärretty, kuinka herkässä asemassa vähemmistöt ovat.

– Intiaanivitsejä on heitelty ja intiaanipukuja käytetty miten vain. Siinäkin asiassa on herätty.

Kultturista omimista näkyy Saijetsin mukaan yhä siinä, miten saamelaisia symboleja kuten saamenpukua käytetään valtaväestön tarpeisiin. Esimerkiksi missit ovat joskus käyttäneet pilailukaupan pukua.

– Monissa tarkoituksissa ihmiset eivät ole ymmärtäneet loukkaavansa. Vähemmistölle näytetään kaapin paikka, kun meidän symbolejamme käytetään miten huvittaa. Vähemmistöllä pitäisi olla oikeus käyttää omaa kulttuuriaan.

Jos saamelaiset huomauttavat asiasta, vastaryöppy on Saijetsin mukaan valtava. Valtaväestö alkaa ihmetellä, taasko saamelaiset loukkaantuvat.

– Saamelaiset joutuvat aina pohtimaan, mistä asiasta sanovat, koska takaisin tulee valtava vastaloukkaantumisten ryöppy.

Saamelaisista kerrotaan liian vähän kouluissa

Sketsit luovat mielikuvia muun muassa siitä syystä, että Suomessa ei vieläkään tiedetä tarpeeksi sen omasta alkuperäiskansasta. Ihmiset, jotka eivät tiedä saamelaisista, saavat mielikuvia heistä vitsien kautta.

– Koulussa ei juuri kerrota saamelaisista, jopa intiaaneista kerrotaan enemmän oppikirjoissa. Se on ongelma. Suomalaiset eivät tiedä paljoa saamelaisista, monet kyllä luulevat tietävänsä, Jan Saijets sanoo.

Tietämättömyys on luonut Saijetsin mukaan omituista historiatietoa.

– Väitetään, että saamelaiset ovat muualta tulleita maahanmuuttaneita.

Saijets on valmis antamaan Peteliukselle anteeksi.

– Symbolinen merkitys on iso, kun sketsin tekijä pyytää anteeksi. Yleensä esimerkin voima on suuri.

"Jokaiselle piti selittää, ettemme puhu noin"

Erityisohjaaja Keijo Svart on tukenut romanien koulunkäyntiä Tampereella. Hänen mielestään Peteliuksen pitäisi pyytää anteeksi myös romaneilta.

– Eiväthän sketsit missään nimessä kuulostaneet mukavilta. Pirkka-Pekka Petelius ei ymmärtänyt, miten paljon hallaa teki meidän heimollemme ja porukallemme, Svart sanoo.

Sketsit aiheuttivat laajaa vahinkoa myös romanien keskuudessa, koska ihmiset alkoivat toistella niitä.

– Kaikki rupesivat matkimaan puhetta, sitä ei ole mukava kuulla. Jokaiselle piti selittää, ettemme puhu noin.

Svart muistuttaa, että romanit ovat suomalaisia ja puhuvat suomen kieltä, eivätkä väännä kieltä sketsien tapaan.

Pirkka-Pekka Petelius on myöhemmin sanonut, että sketseissä nauretaan valtaväestön käsityksille, ei vähemmistöille. Keijo Svartin mielestä tätä ei koskaan tuotu ilmi ohjelmien yhteydessä. Sketsit eivät muuttaneet asennetta romaneita kohtaan positiivisemmaksi.

– Kyllä sketsit kohdistuivat meidän kulttuuriimme.

Kaipaako Svart romanina anteeksipyyntöä?

– Kyllä se olisi fiksua aikuiselta mieheltä. Niin minä tekisin.

Pirkka-Pekka Petelius kertoi Ylelle torstaina olevansa valmis keskustelemaan myös muiden vähemmistöjen kanssa. Hän lähetti Romaniasiain neuvottelukunnalle tapaamispyynnön.

– Olen valmis siihen, Petelius kertoo.

Lue lisää:

Pirkka-Pekka Petelius pyytää anteeksi saamelaisia pilkkaavia sketsejään: "Olen valmis keskustelemaan myös muiden vähemmistöjen kanssa"

"Suomessa on hyvin vakava, syvä tietovaje" – tuore tietokirja kertoo valtaväestölle saamelaisista saamelaisten ehdoilla

Somekohut vähemmistöjen ympärillä noudattavat usein samaa kaavaa – Aggressiivinen keskustelukulttuuri lietsoo vihapuheen leviämistä

Kyse on oikeudesta maahan, kieleen ja kulttuuriin

Telian puhelinverkon ongelmat häiritsevät myös muun muassa Alkon myymälöiden toimintaa. Ostosten maksaminen kortilla ei ole onnistunut osassa Alkon myymälöistä perjantai-iltapäivän aikana.

Yleen otti yhteyttä Tampereella Alkossa käynyt henkilö, jonka mukaan kortilla ei myymälässä voinut maksaa.

Alkon viestinnästä kerrotaan, että puhelinverkkojen ongelmat vaikuttavat osaan Alkon myymälöistä. Niiden korttimaksuissa on hetkellisiä katkoksia. Suurimmassa osassa myymälöistä kortilla maksaminen luonnistuu.

Telia tiedotti aiemmin iltapäivällä, että osalla yhtiön asiakkaista voi olla häiriöitä matkapuhelinverkossa.

Vika voi ilmetä niin, että verkko katoaa kokonaan tai mobiilidata lakkaa toimimasta. Verkkovian takia myös hätäpuhelujen soittamisessa Telian liittymistä on ilmennyt häiriöitä.

Vian syy on tiedossa ja korjaustyöt ovat käynnissä.

Lue lisää:

Telian matkapuhelinverkon häiriö korjattu – yhteydet toimivat jälleen normaalisti

Kaverukset Isto Ilomäki ja Markus Pieniluoma Tampereelta ovat tasaväkisiä kilpakumppaneita: eroa heillä on vain sadasosasekunteja kun ajetaan moottoripyörällä lähes 300 kilometrin tuntinopeutta. Kuulostaa vaaralliselta ja siltä se tuntuukin. Ajo tapahtuu kuitenkin sisätiloissa.

Ilomäen kilpailijanimi e-urheilussa on Ikaros, mutta Pieniluoma tyytyy pelaamaan omalla nimellään.

– Mutta olen kyllä hurjapää, hän kuitenkin muistuttaa.

Kysymys on e-urheilusta eli elektronisesta urheilusta. Yleensä se vaatii tarkkaa sorminäppäryyttä, ja haasteet hienomotoriikassa jättävät lajin ulkopuolelle. Tilanne on nyt muuttumassa.

Luontaiset vaistot peliin

Ilomäki ja Pieniluoma osallistuivat Suomen ensimmäisiin Special eSports SM-kisoihin, jotka pidettiin Apuvälinemessujen yhteydessä Pirkkalassa marraskuussa. He saivat kokeilla erityisryhmille suunniteltuja pelejä.

Laitteita on kehitellyt eXerium, joka on tamperelainen start up -yritys. Sen tarkoituksena on tuottaa pelejä, joitten tehtävänä on aktivoida keskivartaloa ja muutenkin saada ihminen liikkumaan pelatessaan.

Kisoissa oli valittavana kolme vaihtoehtoa: Road Racing eli moottoripyörällä ajo asfalttiradalla, tarkkuuslento lentokoneella tai Tuubiryntäys, jossa väistellään kovaa vauhtia lähestyviä esineitä. Reaktionopeutta koetellaan näissä kaikissa.

Hurjastelua ja vaaran tunnetta

Pelien tuomiseksi myös vammaisten ulottuville on perustettu Special eSports -verkosto. Se on syksyn mittaan järjestänyt karsintoja Joensuussa, Jyväskylässä, Järvenpäässä, Kuopiossa, Oulussa, Seinäjoella ja Tampereella.

Ilomäelle ja Pieniluomalle on erityisesti ollut mieleen moottoripyörällä hurjastelu. Oikeaakin moottoripyörää ohjaillaan kallistelemalla ja niin myös tässä. Pelituoli taipuu ja kallistelee kun näytön kuva liikkuu. Kurvin lähestyessä pyörän kallistaminen tapahtuu ikäänkuin vaistomaisesti. Vaaran tuntu on ilmiselvä, joten jännitystä piisaa.

– Siinä aivan kuin itse istuisi moottoripyörän selässä, kuvaa Markus.

Alunperin laitteet suunniteltiin kuntoutukseen, mutta pian huomattiin muutkin hyödyt.

– Nämä soveltuvat myös kilpailuvälineiksi, sanoo Janne Lähdekorpi. Hän on Suomen Kuntoutusvälineet Oy:n eli eXeriumin kehitysjohtaja.

Pelien kehittely alkoi vuonna 2003. Tavoitteena on ollut, että peliä olisi helppo käyttää.

–Tämä malli madaltaa kynnystä pelata, mutta se sopii myös ei-vammaisille, huomauttaa Lähdekorpi.

Paikallaan istuminen ei siis ole enää pelaajan helmasynti.

– Keskivartalon liike pumppaa ravinteita liikkeelle. Tätähän pelataan selkärankaa liikuttamalla, mikä on ihmiselle hyvin luonnollinen tapa liikkua, selvittää Lähdekorpi.

Pelien passivoivasta vaikutuksesta ovat olleet huolissaan muutkin kuin liikunnanopettajat. Liikkumaan pistävä peli voisi olla osa ratkaisua.

– Tämä sopii myös vaikka välituntiliikunnaksi, kun koululaiset muutenkin pelaavat, visioi Lähdekorpi.

Markkinointia ulkomaillekin

Lähdekorpi näkee kehon avulla tapahtuvalla pelaamisella hyvät mahdollisuudet vaikka vientituotteena.

– Sähköinen urheilu on nousussa ja esteettömyys siinä on valtti. Tähtäin onkin asetettu ulkomaille vaikka kotimaassakin käyttöä olisi, arvioi hän.

Moottoripyöräkokemus on innostanut uusiin suorituksiin Ilomäkeä ja Pieniluomaa, jotka ovat muutenkin innokkaita tietokoneen äärellä viihtyjiä.

– Yleensä pelaaminen on hankalaa, mutta näillä laitteilla se onnistuu, sanovat Ilomäki ja Pieniluoma yhteen ääneen.

– Ei sen väliä miten pärjää, mutta reilulla pelillä mennään. Mutta kuitenkin kärkeen on aina päästävä, sanovat Ilomäki ja Pieniluoma

Pieniluoma voittikin moottoripyöräkisan finaalissa kultaa ja Ilomäki sai hopeaa.

Esteettömyydessä vielä tehtävää

Saavutettava e-urheilu on vielä matkansa alussa. Nyt käytettävissä olevat pelit ovat lähinnä kuntoutukseen suunniteltuja.

– Kuntouttavien laitteiden käyttö on ihan hyvä asia, mutta varsinaisia saavutettavan e-urheilun välineitä ei vielä markkinoilla juurikaan ole, huomauttaa liikuntabiologi Aapo Räntilä. Hän toimii Suomen elektronisen urheilun liitossa valmentajana ja kouluttajana.

– Tavoitteena olisi, että kaikki pääsisivät pelaamaan eikä tarvitsisi katsoa, onko henkilö esimerkiksi pyörätuolissa tai muuten esteellinen. Markkinoita kehittyneille saavutettavan e-urheilun välineille olisi kyllä olemassa, uskoo Räntilä.

– Tiedetään, että esimerkiksi Microsoftilla on peli rajoittuneille pelaajille, mutta se lienee prototyyppiaseella.

Halu pelata e-pelejä elää kuitenkin kovana, eikä istuminen pyörätuolissa ole mikään este. Innostus on tiettävästi johtanut omintakeisiin ratkaisuihin.

– Jotkut ovat ratkaisseet nämä ongelmat omatoimisesti, tietää Räntilä.

– On tehty virityksiä vaikkapa hiiren käyttöön, mutta kaupallisiin tuotteisiin asti ne eivät tietenkään näy, hän sanoo.

Liikenne Tampereen ja Seinäjoen välisellä rataosuudella on palautunut normaaliksi. Liikennehäiriön syynä oli radalle rikkoutunut työkone.

Matkustajia pyydettiin varautumaan merkittäviin myöhästymisiin sekä mahdollisesti myös linja-autokorvauksiin Tampereen ja Parkanon välillä, VR kertoi.

VR:n mukaan myöhästymiset henkilöliikenteessä olivat jopa neljä tuntia.

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantai-iltana päättämään, jatketaanko ratikkalinjaa saman tien myös linja-autoasemalle. Myönteinen päätös tietää sitä, että seuraavaksi auki revitään Hämeenkadun ja linja-autoaseman välinen Hatanpään valtatie.

Ratikkatyömaa vaikuttaisi paljon esimerkiksi valtatien varrella toimivaan Koskikeskukseen. Cityconin liiketoimintajohtaja odottaa päätöstä kaksijakoisin miettein. Uusi linja toisi ratikkapysäkin aivan kauppakeskuksen nurkalle, Sorin aukion laitaan, mutta iso mylläys keskuksen ympärillä kestäisi pari vuotta.

– Tietyömaahan emme kauhean positiivisesti suhtaudu, mutta lopputulokseen tietenkin, liiketoimintajohtaja Mari Laaksonen sanoo.

Osa kauppakeskuksen yrittäjistä pelkää ratikkatöiden vaikutuksia. Aukian vaateliike on jo aloittanut loppuunmyynnin. Toimitusjohtaja Timo Aukia kertoo Aamulehdessä, että ratikkatyömaa antoi lopetuspäätökseen lopullisen sykäyksen.

– He olivat kuulleet Hämeenkadun yrittäjiltä liikevaihtojen laskusta ja olivat tehneet sen pohjalta päätökset, Laaksonen sanoo.

Kulkuväylät, opasteet ja siisteys tärkeitä

Raitiotien rakentaminen Tampereelle alkoi täydellä vauhdilla keväällä 2017. Rakentaminen on tuonut ongelmia ratikkatöiden takia mottiin joutuneille yrityksille. Vaikeuksista on puhuttu ja kirjoitettu paljon.

Tampereen yrittäjät kuitenkin suhtautuvat positiivisesti siihen, että raitiotie kurvaisi nyt myös linja-autoasemalle. Ajatuksena on, että ydinkeskustan tietyöt saadaan kerralla pois alta.

Kaupungilla ja raitiotieallianssilla on nyt näytön paikka. Kysymys kuuluu, onko ensimmäisen rakennusvaiheen aikaisista virheistä otettu opiksi.

– Meidän viestimme on ollut, että liikkumisen pitää olla mahdollista niin autolla, jalan kuin polkupyörälläkin. Lisäksi opasteiden pitää olla kunnossa ja työmaan tulisi olla siisti. Kaupallisessa ympäristössä sillä on iso merkitys, Cityconin Laaksonen sanoo.

Laaksonen kertoo, että Koskikeskus on saanut lupauksen siitä, että kulku kauppakeskuksen parkkihalliin sujuu koko ratikkatyön ajan.

"Oppimiskäyrällä menty jyrkästi ylöspäin"

Ratikan rakentamisen aikaisia vaikutuksia on tutkittu Tampereen yliopistossa. Aluetieteen dosentin Ilari Karpin mukaan tärkeintä on osata viestiä, että kaupunki elää työmaan aikanakin.

– On merkittävä kertoa, että keskustaa ei ole peruutettu tai laitettu koipussiin.

Vastuu viestinnästä on myös yrityksillä itsellään.

– Tutkimuksessamme yrittäjät tiedostavat olevansa itse isossa määrin vastuussa siitä, että heidän asiakkaansa mieltävät, että keskustaan voi ja kannattaa tulla, Karppi sanoo.

Tutkijan mukaan kaupungilla on koko ajan ollut todellinen halu vuoropuheluun ja toiminnan parantamiseen.

– Varsinkin alussa oppimiskäyrällä mentiin huimasti ylöspäin, Karppi antaa tunnustusta Tampereen kaupungin ja raitiotieallianssin toiminnalle.

Karpin mukaan yrityksissäkin nähdään selvästi, että raitiotiellä on kaupungin kilpailukykyä nostava vaikutus.

– Ainoa ongelma on se, että mahtava tulevaisuus on näköpiirissä, mutta jollain tavalla pitää päästä niiden vuosien yli, kun rakentaminen tapahtuu.

Raitiotietyömaa on jo tähän mennessä pakottanut yrityksiä muutoksiin. Tutkija sanoo, että esimerkiksi pakon edessä tehty muutto voi osoittautua yritykselle myös hyväksi ratkaisuksi.

– Uusi sijainti saattaa olla yritykselle parempi lähtökohtaisesti. Tämä havainto ei koske ainoastaan Tamperetta vaan myös muita paikkoja, joissa kaupunkitilan käytettävyyteen vaikuttavia isoja muutoksia ja remontteja on tehty.

Rakennustyöt alkaisivat heti

Jos jatkopäätös tehdään nyt, pistoraiteen rakentamisen valmistelut alkavat saman tien.

– Uskoisin, että jo joulukuussa aletaan tehdä johtosiirtoja, kertoo Tampereen kaupungin rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen.

Hatanpään valtatien raidehaaran pituus on noin 700 metriä. Uudet pysäkit tulevat Sorin aukion kohdalle. Pysäkin välittömässä läheisyydessä ovat Koskikeskuksen ja Ratinan kauppakeskukset, Tampereen stadion ja rautatien päälle nouseva monitoimiareena.

Pistoraiteen rakentamiskustannus on reilut 18 miljoonaa euroa, josta vajaat 13 miljoonaa jää kaupungin maksettavaksi valtionavun jälkeen.

Hinta kuitenkin nousee tästä, kun samaan aikaan ratikkatyön kanssa uusitaan koko katu "seinästä seinään" ja myös maan alla kulkeva vesihuoltoverkko. Tämä nostaa kaupungin kustannuksia noin 5 miljoonalla eurolla. Hatanpään haaran kokonaiskustannuksiksi lasketaankin reilut 23 miljoonaa, josta kaupungin osuus on vajaat 18 miljoonaa.

Säästöäkin syntyy, sillä jos Hatanpään haara toteutetaan, Pirkankadulle ei ole tarvetta rakentaa yli 2,5 miljoonaa maksavaa, ratikan suunnan kääntämiseen tarvittavaa pistoraidetta. Sitä ei tarvita, jos vain toinen linjoista käy kääntymässä Pyynikintorilla.

Suunnitelmissa on, että Hatanpään haaraa linja-autoasemalle kurvaisivat TAYSista tulevat ratikat. Hervannan suunnasta tuleva reitti jatkaisi Hämeenkadun länsipäähän ja siitä Pyynikintorille.

Liikennöinti raitiotiellä alkaa elokuussa 2021. Myös Hatanpään haara saataisiin liikennöitävään kuntoon samoihin aikoihin, viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä.

Tampereen Hämeenkadusta valmistui ratikkatyön jäljiltä rautatieaseman puoleinen pää

Esteettömyys unohtui suunnitelmien muuttuessa – valmistuva Hämeenkatu on näkövammaisille vaarallinen

Yrittäjät kyllästyivät Tampereen pääkadulla pyöriviin roskiin ja palkkasivat oman siistijän – Toni Jyvälä on kauppiaiden täsmäase sotkuja vastaan

Tampereen Hämeenkadun yrittäjät kyllästyivät ongelmapuheeseen: "Nyt moni luulee, ettei tänne pääse autolla mitenkään"

34 kilometriä kuparilankaa, 15 kilometriä rataa ja 230 miljoonaa euroa – katso vaihtokuvista, kuinka Tampereen jättimäinen ratikkatyömaa on edistynyt

Tampereen ratikan reittiin suunnitellaan muutosta – kiskot kulkisivat Taysista linja-autoasemalle heti alkuvaiheessa

Nokialaiset Kati ja Teppo Nummela valmistautuvat Postin kolmanteen lakkoviikkoon. Nummelat joutuvat tulemaan toimeen lakkoavustuksella, joka on molemmilla noin tonnin kuussa verojen jälkeen.

– Pitää tarkkaan katsoa, mitä ostaa. Rahat rupeavat käymään vähiin, Kati Nummela sanoo.

Postin kiistaan ei löytynyt ratkaisua sunnuntaina. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ilmoitti, että Postin lakot jatkuvat 22. joulukuuta asti, koska 700 pakettilajittelijan asiasta jätetty ratkaisuehdotus ei kelvannut Medialiitolle.

Lakon piirissä on noin 10 000 Postin työntekijää. PAU:n lakkoavustus on 67 euroa lakkopäivältä. Avustus on verotonta 16 euroon asti, sen ylimenevästä summasta peritään 30 prosentin ennakonpidätys. Nettona lakkoavustuksesta jää käteen 51,70 euroa päivältä, PAU laskee nettisivuillaan.

Tämä tekee noin tuhat euroa kuukaudessa. Kun siitä vähentää asuntolainat tai vuokrat, moni pienituloinen on ahtaalla. Teppo Nummela vertaa lakkoajan avustusta siihen palkkaan, mihin postilaisten palkkoja uhataan pudottaa.

PAU:n laskelmien mukaan palkka putoaisi uudessa työehtosopimuksessa jopa 30–50 prosenttia reilusti alle 2 000 euron ja jopa tonnin tuntumaan.

– Aika hurjalta se tuntuu, että lähestulkoon lakkoavustuksilla pitäisi pystyä pärjäämään. Jokainen voi miettiä, miten maksella lukion koulukirjat 17-vuotiaalle pojalle, syödäkin tarvitsisi, Teppo Nummela sanoo.

Nollatoleranssi kaikkeen kulutukseen

Eri liittojen maksamat lakkoavustukset vaihtelevat suuresti. Yle selvitti, miten lakossa olevat tai lakonuhkasta ilmoittaneet liitot maksavat lakkoavustusta jäsenilleen.

Moni liitto maksaa samansuuruista avustusta kuin PAU. Työmarkkinatilanne näyttää Suomessa siltä, että moni joutuu elämään jouluna lakkoavustuksella.

Postinkin lakko on venymässä lähellä joulua. Nummeloiden mukaan Postin palkoista ei ole kertynyt suuria säästöjä.

– Pojalle sanoin, että ymmärräthän tilanteen. Pukin listaa ei kirjoitella tässä vaiheessa. Meillä on nollatoleranssi kaikkeen. Hankimme vain sen, mitä on pakko, Teppo Nummela sanoo.

"Jokainen ymmärtää, miksi työtaistelussa ollaan"

Isä Teppo Nummela toivoo, että poika tekee työuran jossain muualla kuin vanhempien työpaikalla.

– En usko, että pojalla on halua tulla lähellekään Postia. Toivon, että hän löytää jostain muualta tulevaisuutensa.

Moni perhe on Nummeloiden mukaan vielä hankalammassa asemassa, jos on useita lapsia ja lakko pitkittyy. Lakkoavustus on tarkoitettu tilapäiseksi avuksi, eikä pitkiin lakkoihin.

Nummeloiden mukaan heillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin katsoa työtaistelu loppuun.

– Jokainen ymmärtää, miksi työtaistelussa ollaan. Työnteon tarkoitus on, että sillä eletään. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin katsoa homma loppuun. Jos tämä menee Postissa läpi, en näe, miksi tämä työehtojen raaka pudotus ei lähtisi muualle.

Nummeloiden mukaan ystävät ja tuttavat ovat ymmärtäneet hyvin, miksi postilaiset ovat lakossa.

"Tämä joulu voi olla erilainen joulu"

Teppo Nummela tuli 18-vuotiaana töihin Postille ja on yhä töissä Tampereen Postikeskuksessa. Hän on ollut 32 vuotta Postilla töissä. Vaimo Kati on ollut Postissa 15 vuotta ja on nyt postinjakajana Nokialla.

– Tämä joulu voi olla erilainen joulu, Kati Nummela sanoo.

Hän sanoo, että joulumieli on kateissa. Joulu on ollut postilaisille kiireinen mutta tärkeä ajanjakso. Teppo Nummela kuvaa sitä maaliin tuloksi. Postilaisille on ollut kunnia-asia saada viimeinenkin paketti ja kortti lähtemään ennen joulua. Nummelan mukaan yövuoro lähti usein saunomaan, kun viimeinen vuoro oli tehty ja työt tehty.

– Joulupukilla on omat hommansa ja postilaisilla omat hommat. Kyllä minua surettaa asiakkaiden puolesta ja oma fiilis on haikea.

AKT:lla 16 euroa lakkopäivältä

Monet liitot ovat ilmaisseet tukensa postilaisille. Tämä tarkoittaa näillä aloilla tukilakkoja.

Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry kertoi laajentavansa PAU:n tukilakkoa myös ahtausalalle. Myötätuntotoimet alkavat tulevana torstaina ja päättyvät lauantaina 30.11. kello 6.

Puheenjohtaja Marko Piirainen kertoo, että lakkoavustus on 16 euroa päivältä.

Sähköliitossa 200 euroa

Sähköliitossa uhattu lakko olisi huomattavasti pidempi, mutta niin olisi myös lakkoavustus. Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti sanoo, että omaan työtaisteluun ja tukitaisteluihin on päätetty 200 euron lakkoavustus päivältä.

– Näitä lakkoavustuksia maksetaan liiton työtaistelukassasta. Sinne on vuosien saatossa jäseniltä kertynyt omaa osuutta, jota maksetaan nyt takaisin. Verottaja ottaa aikamoisen osan summasta, toivottavasti se tasaantuu lopullisessa verotuksessa.

Sovittelua jatketaan keskiviikkona. Jos ratkaisua ei saada, 12 isolla teollisuuslaitoksella alkaa sähköasentajien työtaistelu 5. joulukuuta. Lakko kestäisi neljä viikkoa.

– Porukat ovat valmiita puolustamaan itseään ja omaa ansiotasoa. Toivottaa, että löytyy ratkaisu, kukaan ei halua olla jouluna lakossa, Väntti sanoo.

Lakon osuminen jouluun johtuu Väntin mukaan siitä, että ministeriö siirsi lakon alkua kahdella viikolla ja se sattuu joulun päälle.

Näyttää siltä, että monet ovat jouluna lakossa eri aloilla. Väntin mukaan työmarkkinoille on latautunut parin viime vuoden aikana painetta, joka nyt purkautuu.

Useita lakkoja tulossa

Prolla, Merimies-Unionilla ja Teollisuusliitolla on samansuuruinen lakkoavustus kuin PAU:lla. Myös JHL:n marraskuiseen lakkoon osallistuville maksettiin lakkoavustuksena 67 euroa per lakkopäivä.

Teollisuusliitto aloittaa kahden viikon kuluttua laajat työnseisaukset edustamillaan toimialoilla. Lakot kestävät maanantaista keskiviikkoon. Lakkoon menee yhteensä noin 35 000 työntekijää.

Puheenjohtaja Riku Aalto kertoo, että lakkoavustus on 70 euroa päivältä.

Myös Pro aloittaa kolmen vuorokauden työnseisauksen 9. joulukuuta erikseen nimetyissä yrityksissä viidellä sopimusalalla. Myös Pron lakkoavustus on 70 euroa lakkopäivältä.

YTN on jättänyt lakkovaroituksen kahdelle sopimusalalle. Jos joulukuussa alkavat lakot toteutuvat, niiden piirissä on arvion mukaan noin 50 000 ylempää toimihenkilöä. Myös YTN:n lakkoavustukseksi on päätetty 70 euroa päivältä.

Lue lisää:

Yle seurasi hetki hetkeltä Postin lakkotilannetta – mediatietojen mukaan kiistaan ei saatu ratkaisua

Tukilakot alkoivat: katso täältä tietoa bussi-, lento- ja laivaliikenteestä

Moni miettii, ehtivätkö paketit jouluksi kotiin.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ilmoitti sunnuntaina, että Postin lakot jatkuvat 22. joulukuuta asti. Lisäksi lakot laajenivat Postin toimihenkilö- ja myymälätehtäviin koko maassa.

Posti vakuuttaa, että suuri osa paketeista kulkee nytkin perille palvelulupauksen mukaisesti parissa päivässä. Postin poikkeustilanteiden johtaja Jarmo Ainasojan mukaan paketit ehtivät kotimaassa jouluksi perille, kunhan ne postitetaan 20. joulukuuta mennessä.

Työtaistelut näkyvät kuitenkin jo pakettipuolellakin.

– Pienessä osassa paketteja on nyt useampien päivien viivettä, Ainasoja kertoo.

Matkahuollon paketit ehtivät jouluksi perille, vaikka ne lähettäisi edellisellä viikolla, sanoo pakettipalveluiden johtaja Kati Nevalainen.

– Paketteja voi huoletta lähettää ja vastaanottaa Matkahuollon verkoston kautta. Suosittelemme, että joulupaketit lähetettäisiin viimeistään 19. joulukuuta, mutta tämänkin jälkeen joululahja voi ehtiä saajalleen, jos sen lähettää pikapakettipalvelulla.

Ainasojan mukaan pakettiliikenne ei kärsi lakosta yhtä paljon kuin kirjeposti, koska pakettien käsittely on pitkälle automatisoitua. Suurin osa niistä toimitetaan noudettavaksi myymälöihin tai pakettiautomaatteihin.

Ainasojan mukaan esimerkiksi perjantain Black Fridayn ostokset tulevat ajallaan perille.

Postnordin toimitusjohtaja Johanna Starckin mukaan paketit tulevat perille, mutta pientä viivettä voi olla.

IAU:n tukilakko laajeni lentoihin

Ilmailualan Unioni aloitti maanantaiaamuna noin vuorokauden mittaisen työseisauksen tukitoimena postilakolle.

– IAU:n myötätuntolakon osalta lentokonelähetykset ovat nyt käytännössä seis. Euroopasta tulevat tai sinne menevät lähetykset kulkevat käytännössä tällä hetkellä kumipyörillä. Tästä viivästykset johtuvat, Ainasoja kertoo.

Merimies-Unioni ilmoitti sunnuntaina, että tukitoimenpiteet ovat voimassa niin kauan, kunnes Postin ja sen työntekijöitä edustavan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n kesken saavutetaan ratkaisu.

Merimies-Unionin julistama työtaistelu liittyy Suomen lipun alla seilaaviin laivoihin. Ne eivät siis kulje tukilakon aikana.

– Tiistaiaamuna näemme, millainen vaikutus tällä on ollut liikenteeseen, joka tulee kumipyörillä ja osaltaan käyttää laivareittejä, Ainasoja kertoo.

EU:n ulkopuoliset tilaukset vasta lakon jälkeen perille

Ilmailualan Unionin tukilakko kohdistuu myös postin käsittelyyn lentoasemilla ja on jatkunut postilakon ajan. Lakko vaikuttaa voimakkaimmin kansainvälisiin paketteihin, jotka tulevat Euroopan ulkopuolelta.

– Emme pääse käsiksi Helsinki–Vantaalla odottaviin paketteihin lakon takia. Siellä siis saattaa seistä jonkin verran postipaketteja, Ainasoja kertoo.

Joululahjoja ei siis kannata tilata esimerkiksi Kiinasta tai Yhdysvalloista lakon aikana. Suomeen lentokuljetuksina saapuneet paketit saadaan toimitettua vasta lakon jälkeen.

Myös postilaatikkoon jaettavien kansainvälisten kirjeiden, lehtien ja mainosten kuljetus ja jakelu on keskeytynyt.

Postnordille lisää asiakkaita, mutta myös kustannuksia

Postipalveluyritys Postnordin toimitusjohtaja Johanna Starck kertoo, että yritys on saanut lakon aikana Postilta paljon asiakkaita. Samaan aikaan myös kustannukset ovat kasvaneet.

– Joudumme kuljettamaan paketteja pohjoisen kautta, ja se kestää ja maksaa enemmän. Olemme joutuneet pyytämään asiakkailtamme lakkolisiä erikoisjärjestelyjen vuoksi, Starck sanoo.

Nyt Postnord kuljettaa paketteja Suomeen Baltian ja pohjoisen kautta sekä Ruotsin lipun alla seilaavien lauttojen avulla.

Tukilakkojen laajeneminen lopettaisi Starckin mukaan myös lauttaliikenteen.

– Kun ahtaajat aloittavat tukilakon, satamatkin jäätyvät, Starck sanoo.

Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT kertoi maanantaina laajentavansa PAU:n tukilakkoa myös ahtausalalle.

Myötätuntotoimet alkavat tulevana torstaina ja kestävät kaksi päivää.

Postnordin asiakkaista kolmannes on verkkokauppojen käyttäjiä. Starckin mukaan pakettiliikenteessä voi tulla pieniä viivästyksiä, mutta tähän asti suuri osa paketeista on päässyt ajoissa perille.

– En uskalla luvata mitään viimeistä päivää, jolloin joululahjat vielä ehtii tilata. Tukilakkojen laajeneminen on niin suuri riski kaikille toimijoille, Starck toteaa.

Matkahuollon pakettiliikenne kasvaa

Matkahuollon pakettiliikenne on kasvanut kahden lakkoviikon aikana normaalitilanteeseen verrattuna noin 50 prosenttia.

– Käytännössä joulusesonki on alkanut kaksi viikkoa tavallista aiemmin, pakettipalveluiden johtaja Kati Nevalainen kertoo.

R-kioskin palveluiden ja pelaamisen kategoriapäällikkö Sanna Toijonen sanoo, että kioskilta toiselle kuljetettavien pakettien kysyntä on myös kasvanut noin puolella postin lakon aikana.

– Pakettien määrän kasvu otetaan huomioon esimerkiksi varaamalla käyttöön enemmän tiloja säilytystä varten.

Matkahuolto kuljettaa myös R-kioskien myymät pakettipalvelut.

Paketit postiin viikkoa ennen joulua

Kati Nevalaisen mukaan Matkahuolto on varautunut kysynnän kasvuun koko syksyn ajan ja tekee niin edelleen.

– Meidän kuljetusmäärämme varmasti kasvavat vielä tällä viikolla, vaikka lakko peruuntuisi nyt. Seuraamme päivittäin pakettimäärän kehittymistä ja sitä, mihin tarvitaan lisää lajittelu- tai kuljetuskapasiteettia.

Tavaraliikenteen lisääntyminen on toistaiseksi aiheuttanut vain vähän viiveitä Matkahuollon toimituksiin.

– Pieniä paikallisia viiveitä on ollut, kun suositut pakettiautomaatit ovat täyttyneet niin, että paketteja on jouduttu ohjaamaan uudelleen toiseen noutopisteeseen, Nevalainen sanoo.

Hänen mukaansa Matkahuollon paketit ehtivät jouluksi perille, vaikka ne lähettäisi edellisellä viikolla.

– Paketteja voi huoletta lähettää ja vastaanottaa Matkahuollon verkoston kautta. Suosittelemme, että joulupaketit lähetettäisiin viimeistään 19. joulukuuta, mutta tämänkin jälkeen joululahja voi ehtiä saajalleen, jos sen lähettää pikapakettipalvelulla.

Nevalaisen mukaan laivaliikennettä rajoittavilla lakoilla on lentoliikennettä enemmän vaikutusta Matkahuollon ulkomailta vastaanottamiin lähetyksiin.

– Meidän kuljetuksistamme hyvin pieni osa saapuu lentorahdilla. Laivaliikenteen osalta olemme yrittäneet tehdä erityisjärjestelyjä ja käyttää maakuljetusta silloin kun laivat eivät kulje.

Joulukortit ehkä tammikuussa perille

Joulukorttien jakelussa on jo ongelmia. Postilla työskentelee tänäkin vuonna 3 000 jouluapulaista, mutta jos työtaistelut jatkuvat joulunaluspäiville saakka, kaikkia joulukortteja ei saada jouluksi perille.

Paperisten lähetysten, kuten kirjeiden, aikakauslehtien ja mainosten jakelu voi viivästyä jopa viikoilla.

Ainasojan mukaan paperinen posti saadaan jaettua tammikuun alkupuolella, jos työtaistelut jatkuvat kaksi viikkoa.

– Jos työtaistelut jatkuvat vielä toiset kaksi viikkoa, tasapainottuminen postinjakelun kanssa saadaan aikaan tammi–helmikuussa, Ainasoja toteaa.

Lue lisää: Tukilakot alkoivat: katso täältä tietoa bussi-, lento- ja laivaliikenteestä

Ahtaajien tukilakko pysäyttäisi Suomen suurimman vientisataman koko liikenteen – satamajohtaja: "Mitään hyvää tästä ei seuraa"

Lue tästä, miten tukilakot vaikuttavat – 300 lentoa perutaan, laivat seisovat satamassa, bussit jäävät varikolle

MOT selvitti: Näin Posti hukkasi miljooniaan

"Nyt on kuollutta" – Lakko ei pysäyttänyt Postin paketteja, mutta pienten verkkokauppojen asiakkaat se karkotti

Tähän asti maalämmön rakentaminen on ollut hankalaa pohjavesialueella, mutta viime keväästä lähtien se on ollut käytännössä mahdotonta. Syynä on Korkeimman hallinto-oikeuden keväällä antama ratkaisu.

Turkulaiset kiinteistönomistajat olisivat halunneet korvata asuinrakennuksensa öljylämmityksen maalämmöllä energiakustannusten pienentämiseksi. Sitä varten he hakivat lupaa 180 metriä syvälle energiakaivolle.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi lupahakemuksen toukokuussa 2016. Korkein hallinto-oikeus asettui samalle kannalle viime keväänä ja julkaisi päätöksensä vuosikirjaratkaisuna. (KHO)

Oikeuden päätös ohjaa viranomaistoimintaa

KHO:n ratkaisun jälkeen Ely-keskukset ovat arvioineet uudelleen suhtautumistaan maalämmön rakentamiseen Ylitarkastaja Vesa Hyvärinen Pirkanmaan ely-keskuksesta myöntää, että lupia ei kesän jälkeen ole puollettu.

– KHO katsoi yksittäisen kiinteistön energiakaivohankeen aiheuttavan merkityksellistä riskiä pohjavedelle. Vuosikirjaratkaisut ovat ohjeita viranomaisille. Ne tulee lukea huolellisesti ja ottaa käytäntöön, hän sanoo.

Esimerkiksi Tampereella pohjavesialue on laaja ja melko tiiviisti rakennettu. Keskustan itäpuolella vyöhyke kulkee Järvensivulta Kaukajärvelle ja länsipuolella Pispalasta Ylöjärvelle ja Nokialle asti. Alueella on lukuisia energiakaivoja.

KHO:n linjauksen jälkeen saattaakin käydä niin, että naapurin maalämpökokemuksista innostunut taloyhtiö ei saa lupaa omalle kaivolleen.

– Tässä ratkaisussa KHO katsoi, että kun alueella on jo energiakaivoja, uusi kaivo aiheuttaa lisää riskiä, Vesa Hyvärinen sanoo.

Mutta eikö ole väärin, että laki kohtelee naapuruksia eri lailla? Hyvärisen mukaan on luonnollista, että oikeuskäytännön muuttuessa tällaisia tilanteita tulee.

– Tuossa oli aiemmin huoltoasema vuosikymmeniä, mutta se jouduttiin purkamaan pois, ettei pohjavesi vaarantuisi. Tässä on kyseessä saman tyyppinen ajattelun muutos.

Luvan edellytyksenä on merkittävä hyöty

Maalämmön rakentamiseen riittää yleensä kunnan lupa ja jos ollaan kaava-alueen ulkopuolella, lupia ei tarvita välttämättä ollenkaan. Kun mennään pohjaveden muodostusalueelle, kunta pyytää yleensä lausuntoa elyltä.

Jos ely edellyttää vesilain mukaisen luvan hakemista, kiinteistön omistaja voi kääntyä asiassa aluehallintoviraston puoleen. Myös avi pyytää hankkeesta lausunnon ely-keskukselta.

– Jos luvalle ei ole vesilain mukaan ehdotonta estettä, hankkeesta tehdään niin sanottu intressivertailu. Siinä arvioidaan hankkeen mahdolliset hyödyt ja haitat, Vesa Hyvärinen kertoo.

– Luvan edellytys on, että hyödyt ovat merkittävästi haittoja suuremmat. Näissä energiakaivotapauksissa hyöty on kuitenkin yleensä yksityinen ja pieni.

Viimeisen viiden vuoden aikana noin 80 prosenttia aveihin jätetyistä lupahakemuksista on hylätty tai jätetty sikseen. Sitä aiemmin lupa heltisi helpommin.

Hyvärisen mukaan viranomaiset pyrkivät hakemaan yhteistä linjaa. Jokainen tapaus harkitaan kuitenkin erikseen eikä linja ole välttämättä täysin yhtenäinen.

– Mutta ei se kovin todennäköistä kuitenkaan ole, että energiakaivolle saa lupaa tässä pohjavesialueella. Kyllä linjaus on tiukka.

Lue lisää:

Maalämpö kiinnostaa kerrostaloyhtiöitä – investoinnin voi maksaa lämmityskuluissa syntyneellä säästöllä

Tamperelaisen asunto-osakeyhtiö Koulukatu 12:n lämmitysjärjestelmä uusittiin kolmisen vuotta sitten. Vaihtoehdot kartoitettiin tarkkaan ja sen jälkeen taloon päätettiin asentaa maalämmön ja poistoilmalämmön yhdistelmä.

– Asia meni yhtiökokouksessa läpi helposti, eikä asukkaille tullut uusia kustannuksia, muistelee talon pitkäaikainen asukas ja yhtiön hallituksen jäsen Aaro Sihvo.

– Remonttia varten otettiin laina, joka maksetaan pois lämmityksestä syntyneellä säästöllä. Vajaan 13 vuoden päästä laina on maksettu ja säästöstä päästään nauttimaan suoraan.

Lämmityskustannukset laskivat puoleen

Maalämpö kiinnostaa nyt kerrostaloyhtiöitä. Suomen Ekolämmön kaivinkoneet kaivavat pihaa muutaman korttelin päässä, ja yhtiö rakentaa tällä hetkellä maalämpöä kolmeen muuhunkin kerrostaloyhtiöön Tampereen seudulla. Erittäin kilpaillulla alalla lempääläläisyritys on vain yksi urakoitsija monien joukossa.

Suomen lämpöpumppuyhdistys (Sulpu) arvioi, että noin 300 kerrostaloa siirtyy maalämpöön vuoden aikana. Tällä hetkellä maalämmöllä lämpiää Sulpun mukaan noin 1 000 kerrostaloa.

Innostuksen taustalla on asumiskustannusten jatkuva nousu ja halu pienentää hoitovastiketta.

– Ja onhan siinä tänä päivänä paljon mukana myös ilmastonäkökulmaa. Onhan tämä ekologisempi vaihtoehto kuin moni muu vaihtoehto, sanoo Koulukatu 12:a isännöivä Anne Pakkanen Kiinteistöjuridiasta.

Maalämpöön vaihtaa tavallisesti 1960-80-luvulla rakennettu talo, jossa on 20-40 asuntoa ja jonka lämmitysjärjestelmä tai poistoilmaputkisto on joka tapauksessa remontin tarpeessa.

Aaro Sihvon kotitalo Tampereen Koulukadulla on siis varsinainen tyyppiesimerkki. 22 asunnon kerrostalo valmistui vuonna 1963.

Lämmitysjärjestelmän uusiminen maksoi yhtiölle kaikkiaan hieman alle 150 000 euroa. Lämmityskustannukset putosivat investoinnin jälkeen aiemmasta 20 000 eurosta alle 10 000 euroon.

Tekninen isännöitsijä Toni Niemi Kiinteistöjuridiasta korostaa, että hyvin sujunut remontti edellytti perusteellista suunnittelua ja laskentaa.

Suunnittelu kannattaa antaa ammattilaiselle

Huolellisen suunnittelun ja hyvän valvonnan tärkeyttä korostaa myös neuvontainsinööri Matts Almgrén Kiinteistöliitosta.

– Lämmitysjärjestelmän vaihtoon täytyy valmistautua kuin mihin tahansa korjaushankkeeseen. Suosittelen lämpimästi, että taloyhtiö antaa suunnittelun ammattilaiselle, hän sanoo.

– Jos lähdetään liikkeelle huonolla suunnittelulla tai pahimmillaan ilman suunnittelua, on riski, että talolle valitaan järjestelmä, joka ei sille sovi. Toki joskus voidaan saada hyvä ratkaisu, mutta on tullut myös huonoja ja erittäin huonoja investointeja.

Taloyhtiöt tilaavatkin nyt todella paljon esiselvityksiä niille sopivista lämmitysvaihtoehdoista. Läheskään aina into ei riitä kuitenkaan remontiksi asti.

– Kymmenestä esiselvityksestä 1-4 johtaa nopealla tahdilla eteenpäin. Mutta aika monessa tapauksessa tulee tuumaustauko, kertoo ryhmäpäällikkö Tuomo Niemelä selvityksiä tekevästä Granlund Consultingista.

Lämmitysjärjestelmän uusimista jarruttaa eniten investoinnin suuruus. Jos taloyhtiöön on tulossa lähiaikoina putki- tai julkisivuremontti, lämmitysjärjestelmän vaihtoon ei välttämättä riitä uskallusta.

Kaava voi rajoittaa rakentamista

Kaupunkialueella myös tontin pienuus voi nousta maalämmön esteeksi. Pieneen taloon saattaa riittää kolme energiakaivoa, mutta isompi voi tarvita jopa 12. Kaivojen väliin pitää jättää 15 metriä ja naapurin rajaan vähintään 7,5 metriä.

Innostus voi tyssätä myös kaavaan. Pohjavesialueella energiakaivojen rakentamista on rajoitettu, ja KHO:n keväällä antaman ratkaisun jälkeen luvat ovat entistä tiukemmassa.

Maalämmön rakentamista rajoittavat myös maanalaiset rakenteet, esimerkiksi tunnelit, pysäköintiluolat ja Helsingissä metro. Tampereella rantatunneli rajaa rakentamisaluetta. Myös Hervannassa on paljon luolastoa, jonka vuoksi muutama maalämpöhanke on jäänyt haaveeksi.

– Mutta harvoin lupia hylätään. Tampereella rakennuskanta on suuri ja kaupunki iso. Hakemuksia tulee kuitenkin kieltoalueilta harvoin, sanoo Isto Koskinen Tampereen rakennusvalvonnasta.

Jos maalämpö osoittautuu taloyhtiölle huonoksi tai jopa mahdottomaksi vaihtoehdoksi, yksi mahdollinen ratkaisu voi olla ilmavesilämpö, joka sopii parhaiten pieniin kerrostaloihin. Matts Almgrénin mukaan se tarvitsee kuitenkin kovia pakkasia varten varajärjestelmän, esimerkiksi sähkön.

Myös pelkällä poistoilmapumpulla voidaan laskea lämmityskuluja merkittävästi.

Lue myös:

Naapuri sai rakentaa, miksen minä? – KHO:n ratkaisu tiukentaa suhtautumista maalämpöön

Tiistai on ollut Tampereen ensiapu Acutassa hyvin kiireinen. Liukaan kelin takia loukkaantuneita potilaita on tullut kuutisenkymmentä.

– Tämä on selvästi poikkeuksellinen päivä. Liukkaus on ollut salakavalaa. Se ei ole näkynyt kadun pinnassa ja tuli ehkä vähän yllättäen, sanoo ylilääkäri Sami Mustajoki.

Tyypillisesti liukkaalla säällä ranne murtuu tai venähtää kaatuessa. Muutkin ylä- tai alaraajojen murtumiset tai venähdykset ovat tavanomaisia.

Tiistaina skaala on ollut laaja. Useampikin on loukannut päänsä kaatuessaan. Acutaan on hakeuduttu myös esimerkiksi polvivammojen takia ja rintakehä, lonkat sekä olkapäätkin ovat saaneet aamun aikana iskuja.

– Tavanomaiseen liukkaaseen keliin verrattuna nilkan, lonkan ja pään vammat ovat yliedustettuina, Mustajoki kertoo.

Poikkeuksellisen päivästä tekee sekin, että moni tarvitsi vielä leikkausta. Arvion mukaan kymmenisen potilasta jatkoi leikkausaliin.

Sää lämpeni plussan puolelle päivän aikana, mutta liukkaus ei helpottanut.

Liukkaan kelin aiheuttaja oli edellisenä yöllä satanut alijäähtynyt vesi, joka jäätyi tiukasti teiden ja pihojen pintaan.

Lue myös:

Pirkanmaalla on herätty liukkaaseen keliin - musta jää kuorruttaa väylät

Arvostelun kohteeksi joutuneesta Sastamalan kuntouttavasta työtoiminnasta on tehty tutkintapyyntö poliisille. Poliisi kertoo, että se selvittää parhaillaan, onko asiasta syytä aloittaa esitutkinta.

Poliisin mukaan tutkintapyynnön tekijää on kuultu. Lisäksi poliisi aikoo kuulla muita henkilöitä asian selvittämiseksi. Myöhemmin poliisi arvioi, aloittaako se esitutkinnan.

Sastamalan kuntouttava työtoiminta on ollut julkisuudessa viime kuukausina. Syyskuussa uutisoitiin, että työttömät tekevät ilman palkkaa töitä yritysten hyväksi Sastamalassa.

Työttömät kokosivat muun muassa WC-peilejä kylpyhuonekalusteita valmistavalle yritykselle. Kaksi yritystä perääntyi yhteistyöstä Sastamalan työllisyyspalvelujen kanssa asian noustua julkisuuteen.

Ei saa käyttää voitontavoitteluun

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille henkilöille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Lain mukaan kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanoksella ei saa korvata virka- tai työsuhdetta eikä sitä saa käyttää yritysten taloudellisen voiton tuottamiseen.

Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille maksetaan työmarkkinatuen päälle yhdeksän euron kulukorvaus päivässä.

Lokakuussa Yle haastatteli kahta miestä, joiden mielestä kuntouttava työtoiminta on heille väärä paikka.

Jo huhtikuussa aluehallintovirasto kiinnitti päätöksessään huomiota siihen, että Sastamala ja Punkalaidun olivat ohjanneet kuntouttavaan työtoimintaan työttömiä ilman lainmukaisia perusteita.

Avi kävi läpi 54 työttömän aktivointisuunnitelmat. Avi arvioi, että näistä noin 15–20 henkilöllä ei ollut työ- ja toimintakykyyn tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia, joten he olisivat pystyneet ottamaan vastaan kokoaikatyötä.

Lue lisää:

Vanhusten avuksi yritettiin haalia työttömiä, opiskelijoita ja vartijoita – Pihlajalinna lupasi korjata puutteet mutta kävikin päinvastoin

Jari Matikainen, 56, kieltäytyi menemästä kuntouttavaan työtoimintaan 9 eurolla päivässä: "Miksi minä sinne menisin?"

Työttömät tekivät töitä ilman palkkaa – kaksi yritystä säikähti kohua ja lopetti yhteistyön Sastamalan kanssa

Työttömät tekevät ilman palkkaa töitä yritysten hyväksi Sastamalassa – missä menevät sopivan kuntouttavan työtoiminnan rajat?

Kotimainen kalanjalostus on keskittynyt kahden suuren perheyrityksen ympärille.

Oululainen Hätälä ja Hukkasen suvun Kalaneuvos Sastamalassa tuottavat suurimman osan kuluttajille päätyvistä kalajalosteista. Markkinoilla on myös ulkomaisessa omistuksessa olevien yhtiöiden tuotteita.

Luonnonvarakeskuksen tuoreen tilaston mukaan kalan kulutus laski vuonna 2018 hieman.

Tilastojen mukaan kotimaisista kaloista eniten, 1,2 kiloa asukasta kohti, syötiin kirjolohta. Ulkomaisista kaloista eniten kului kasvatettua lohta, jota suomalainen söi 3,5 kiloa. Tuontilohen kulutus väheni edellisvuoteen verrattuna 13 prosenttia.

Kulutuksen lasku johtui vapaa-ajan kalastuksen vähenemisestä ja heikoista muikkusaaliista.

Kehitys ei näy markkinoilla, sillä Kalaneuvoksen toimitusjohtaja Veijo Hukkasen mukaan kysyntää kuitenkin riittää ja tuotannossa on pullonkauloja.

– Suomeen tarvitaan lisää kirjolohen kasvatuslupia, ettei tarvitse olla niin paljon tuontikalan varassa, Hukkanen sanoo.

Pitkän linjan kala-alan tekijä tuntee markkinoiden heilahtelut. Norjan lohi säätelee maailmanmarkkinahinnat ja raaka-aineen hinta vaihtelee rajusti vuoden aikana.

Hukkasten perheyritys on kasvanut viime vuosina yritysostojen takia. Nyt Kalaneuvos-konsernilla on hallussaan koko kirjolohen tuotanto poikaskasvatuksesta kuluttajan lautaselle asti. Yritysryppääseen kuuluu isoja kalankasvattamoja.

Tämä antaa mahdollisuuden pitää raaka-aineen hinta tasaisena, sillä kalaa jalostetaan vauhdilla. Päivässä Kalaneuvoksen tehtaalla savustetaan 40 000 kiloa ja fileoidaan jatkossa 70 000 kiloa kalaa.

Hukkasen perheyrityksen usko kalamarkkinoihin on vahva ja siitä osoituksena on nyt tehty jättimäinen tehdaslaajennus.

Pohjoismaiden suurin kalansavustamo rakennettiin Sastamalaan

Lämminsavukalan menekki kotimaan markkinoilla on hyvä. Sastamalan tehdaslaajennuksen myötä savustusuuneja on nyt 13 ja myös fileointilinjoja on lisätty.

Kaikkiaan laajennukseen ja laitteistoihin on investoitu lähes 28 miljoonaa euroa. Savustuksen ja fileoinnin kapasiteetti yli kaksinkertaistuu. Uusia työpaikkoja syntyy kolmisenkymmentä.

– Muutama vuosi on tehty plussan puolella tulosta, jotta uskalsimme tehdä tällaisen riskisijoituksen, toimitusjohtaja Veijo Hukkanen selittää.

Tuotanto kaksinkertaistuu lähivuosina ja Hukkanen uskoo kasvun jatkuvan. Tällä hetkellä liikevaihdosta 70 prosenttia tulee kalajalosteista ja 30 prosenttia kokonaisen, peratun kalan myynnistä.

Huolena on kuitenkin kotimaisen kalan saatavuus. Kalaneuvos-konserniin kuuluva Nordic Trout kasvattaa kirjolohia Manner-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Lisää kasvatuslupia ei kuitenkaan ole tullut, vaikka kalankasvatuksen ympäristökuormitus on laskenut vuosikymmenten takaisesta.

Norjalaista lohta yritys tuo kylmäkuljetusrekoilla Lofooteilta. Se on kotimaisen kirjolohen ohella yrityksen pääraaka-aineita. Myös kasvatettua siikaa jalostetaan, ja luonnonkaloista eniten käytetään silakkaa ja muikkua.

Silakan kulutus kasvaa hiljaa

Silakkasaalis vastaa yli 90 prosenttia Suomen luonnonkalasaaliista, mutta suurin osa siitä päätyy rehuteollisuuden raaka-aineeksi. Rehua käyttävä turkistarhaus ei tällä hetkellä ole erityisen kannattavaa ja uhkana on myös koko elinkeinon loppuminen.

Mihin silloin päätyisivät miljoonat silakkakilot, jotka nyt nostetaan merestä?

Kalaneuvos-yhtiön varatoimitusjohtaja Toni Hukkanen myöntää, että siinä on miettimisen paikka.

– Onneksi meille on syntynyt Suomeen kalajauhotehdas ja mahdollisesti lisääkin tulee. Se on yksi vaihtoehto, Hukkanen tuumii.

Työpaikkaruokalat ja ravintolakeittiöt käyttävät tällä hetkellä niukasti silakkatuotteita. Toni Hukkasen mukaan Turun yksikössä valmistetaan vielä perinteistä suolasilakkaa, mutta sen merkitys on pieni.

– Silakastahan saa aivan loistavia nahattomia tuotteita, Hukkanen sanoo.

Uusia tuotteita etsitään koko ajan ja Kalaneuvoksen silakkakaura-pyörykkä on saanut kuluttajilta hyvän vastaanoton.

– Moni ihminen haluaa syödä kalaa. Halutaan syödä kevyemmin, mutta kalaan ei välttämättä haluta koskea itse. Kymmenen vuoden aikana on nähty valtava muutos siinä, kuinka ruodottomat tuotteet hallitsevat nyt kokonaismyyntiä, Toni Hukkanen kuvailee kehitystä.

Hukkasen mukaan koko ajan kehitetään uusia tuotteita, mutta kuluttajat silti lopulta päättävät, mitkä niistä jäävät tuotantoon.

Särkikalojen hyödyntämiseksi on ollut useita eri hankkeita ympäri maata. Ongelmana on riittävän raaka-aineen saanti läpi vuoden, koska kesällä särkikaloissa olevien makuhaittojen takia saalismäärät ovat pieniä.

Toni Hukkanen kertoo yrityksen olleen mukana särki- ja sulkavamassan hyödyntämishankkeissa, mutta tulokset eivät ole olleet rohkaisevia. Särkimassan hinta nousee helposti kolminkertaiseksi kirjolohi- tai lohimassaan verrattuna.

Lue myös:

Suomeen nousee mullistavia kalankasvattamoja – kävimme teollisuushallissa, jossa muhii vastaisku Norjan lohelle