UPM irtisanoo Tampereelta 41 henkilöä. Syynä on palvelukeskuksen toimintojen siirtäminen Puolaan.
Yhtiöstä kerrotaan, että kaikilla irtisanottavilla on mahdollisuus siirtyä töihin Puolan Wroclawiin perustettavaan uuteen liiketoimintojen palvelukeskukseen.
Muutoksen on määrä tapahtua ensi vuoden syksyyn mennessä. UPM:llä on Tampereella yhteensä reilu 900 työntekijää.
Tampereen palvelukeskus hoitaa UPM:n taloushallinnon lisäksi mm. yrityksen toimitusketjujen hallinnan, henkilöstö- ja tietohallinnon sekä hankintatoimen ja energialiiketoiminnan.
Tampereen museot ovat julkistaneet suunnitelmiaan ensi vuodelle. Museot pyrkivät nyt huomioimaan erityisesti nuoret asiakkaat.
Vapriikin suursatsaus on kesäkuussa avautuva näyttely, joka esittelee ihmisen lähimpien sukulaisten tarinan. Apinanäyttely matkustaa Tampereelle lainaan Skotlannista.
Luonnontieteellisen museon amanuenssi Tomi Kumpulainen on innoissaan, sillä Suomessa on päästy harvemmin tutustumaan apinoihin kunnolla.
– Meillä on mahdollisuus nähdä, kuinka hämmästyttävän monimuotoinen tämä kädellisten lajisto on pitkin maailmaa.
Paremmat palvelut lapsiperheille
Tamperelaista museokeskusta remontoidaan loppuvuodesta. Suurin myllerrys Vapriikissa on ajoitettu joulun välipäiviin.
Ravintola Valssin lisäksi uuteen uskoon menee sen viereinen tila, jossa oli Tammerkoski-näyttely viime viikkoon saakka.
Nyt tila kunnostetaan erityisesti lapsiperheitä varten, kertoo näyttelypäällikkö Marjo-Riitta Saloniemi.
– Siinä voidaan pitää työpajoja ja tulla lastenvaunujen kanssa paikalle. Leikkitilassa voi päästää lapset irti.
– Lapsiperheet on meidän tärkein yksittäinen kävijäryhmä, Saloniemi sanoo.
Muumit seikkailevat merellä
Muumimuseon Muumit ja meri -näyttelyssä Tampere-talossa muumit johdattelevat meitä luontoystävälliseen elämäntapaan kirjojen alkuperäiskuvituksin vuonna 2020.
Näyttely on osa #OURSEA -projektia, joka on Moomin Charactersin ja John Nurmisen Säätiön Itämeren suojelukampanja Muumipeikon 75-vuotissyntymäpäivän kunniaksi.
Museo Milavida keskittyy ensi vuonna erityisesti muotiin ja Postimuseo kirjeisiin. Sara Hildénin taidemuseossa nähdään ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa kuvanveistäjä ja taidemaalari Thomas Houseagonin teoksia.
Tampereen taidemuseossa näyttelyvuoden pääteemoja ovat tamperelaisuus, valokuvataide, nykytaide ja vanhempi kotimainen taide.
Pirkanmaan käräjäoikeus ei kuule Tomas Vurunbigia Turkin tasavallan pyynnöstä.
Käräjäoikeus perustelee päätöksessään, että oikeusavun myöntäminen olisi ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Suomen perustuslaissa turvatun sananvapauden periaatteen kanssa.
Laki antaa oikeudelle mahdollisuuden kieltäytyä oikeusavusta, jota Pirkanmaan käräjäoikeus nyt siis päätti käyttää. Käräjäoikeuden mukaan Vurunbigiä kohtaan Turkissa nostettua syytettä voidaan näissä olosuhteissa pitää poliittisena rikoksena.
Oikeuden päätös liittyy tapaukseen, jossa Suomessa asuva Turkin kaksoiskansalainen on asetettu Turkissa syytteeseen reilut kolme vuotta sitten julkaistusta Facebook-tilapäivityksestä. Turkki esitti Suomelle virka-apupyynnön miehen kuulemiseksi.
Puolustus tyytyväinen päätökseen
Vurunbigin asianajaja Kaarle Gummerus on tyytyväinen oikeuden päätökseen.
– Tämän kaltaiselle poliittiselle painostukselle ei voida antaa tilaa.
Käräjäoikeus arvioi päätöksessään, että kirjoituksen moitittavuudesta huolimatta tekoa ei ole sen poliittinen ulottuvuus huomioon ottaen pidettävä erityisen moitittavana. Käräjäoikeuden mukaan kirjoituksessa ei ole kannustettu väkivaltaisuuksiin taikka uhattu ketään.
Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan kirjoitusta ei voida sen poliittisen luonteen vuoksi pitää sellaisena, että sen rajoittaminen tai siitä rankaiseminen olisi välttämätöntä kirjoituksen kohteena olevien poliittisten ja julkisuudessa esiintyvien henkilöiden tai instituutioiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi tai demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi.
Oikeus huomauttaa, että oikeusapupyynnön liitteenä olevista asiakirjoista ei ilmene, onko kirjoitukset julkaistu avoimessa vaiko suljetussa Facebook-profiilissa.
Lisäksi asiakirjoista ei myöskään ilmene, miten epäillyn rikoksen tutkinnassa on päädytty siihen, että kirjoituksen olisi todellisuudessa julkaissut Vurunbigi.
Sunnuntaina piti olla luvassa romanttiset treffit. Lempääläläinen yrittäjä Raimo Toivio oli viestitellyt raumalaisen yrittäjänaisen kanssa lentämisestä jo pitkään.
Johanna Uusitalo, tai Jo'Anna kuten Raimo häntä kutsuu, oli ollut Toivion kyydissä toissa vuoden juhannuksena. Siitä jäi kipinä.
– Olemme 1,5 vuoden ajan keskustelleet Whatsappissa, milloin olisi sopiva mahdollisuus. Hän tuli sattumalta muutama viikko sitten Lempäälään. Meillä napsahti päälle saman tein hyvin romanttinen suhde, ja ei kun sitten heti vain taivaalle, Toivio kertoo.
Viime sunnuntaina pariskunta suuntasi treffeille 2+2-paikkaisella Experimental-luokan Europe XS Monowheel-merkkisellä lentokoneella.
– Tarkoituksena oli kiertää Pirkanmaata ja viettää tavallaan vähän kuin kynttiläillallinen. Nyt ne kynttilät oli tarkoitus vain korvata kaupungin valoilla ja ruoka olemalla käsi kädessä lähekkäin, Raimo Toivio sanoo.
Raimo Toivion koira selvisi yllättävästä lennosta vahingoittumattomana.Raimo Toivio
Lähtö Tampere-Pirkkalan-lentokentältä sujui hyvin. Ongelmat alkoivat Lempäälän ilmatilassa, kun kone oli ollut nelisen minuuttia ilmassa.
Toivio ja Uusitalo keskustelivat rauhassa mikrofoneilla ja kuulokkeilla, kun yhtäkkiä kuului kamala pamaus.
Toivion rakentamassa lentokoneessa on ovi, joka kääntyy ylöspäin kuin vanhoissa urheiluautoissa. Nyt ovi oli irti.
– Kun ovi lähtee, se on todella raju ja raaka tapahtuma. Yhtäkkiä oli hirveä pauhu, tuuli oli hirmumyrsky kertaa kolme. Koneessa oli heti jäätävää, Toivio kertoo.
Koneesta irtosi ovi.Raimo Toivio
Raimo Toivio oli nousussa maan pinnasta katsottuna 300–400 metrin korkeudessa.
Koneen ovi on ikkuna, ja sen myötä koneen vasemmalta sivulta ja ylhäältä puuttui suuri osa. Tilanne oli täysin uusi, mutta Raimo Toivio ei hätääntynyt.
Toivio pelkäsi, että kone putoaa
Lentäjän ensimmäinen käsky hätätilanteessa on lennä.
– En tuntenut mielessäni yhtään mitään, pystyin vain lentämään. Otin koneen autopilotilta käsiohjaukseen, kun en tiennyt, miten kone reagoi.
Toivio pelkäsi, että kone sakkaa ja putoaa. Siksi hän kiihdytti vauhtia ja käänsi koneen loivaan liukuun kohti Pirkkalan lentokenttää.
Turmat vähentyneet
Lentoturmien määrä on vähentynyt Suomessa. Vuonna 2014 Jämijärvellä pääsiäisenä kuoli kahdeksan laskuvarjohyppääjää, kun lentokoneen siipituki petti.
Raimo Toiviokin oli vasta ollut turvallisuusseminaarissa Ilmatieteen laitoksella.
Sunnuntain onnettomuus oli kuitenkin niin harvinainen, ettei sellaista ole tiettävästi tapahtunut samanlaiselle koneelle aiemmin.
"Ei auta mitään, jos panikoin"
Raimo Toivion yllätykseksi Uusitaloa ei ollut tarpeen rauhoittaa. Tämä pysyi rauhallisena kuin viilipytty, vaikka koneen nopeus liu'ussa oli yli 300 kilometriä tunnissa.
– Kuulin tai luin huulilta, kun hän sanoi: Jos nyt on pakko kuolla, kuollaanpa sitten yhdessä. Hän katsoi minua ilmeellä, että hoida Raimo homma.
Koneessa ei kuullut mitään, mutta Raimo Toivio yritti viestittää, että tästä selvitään.
–Laitoin käden Jo'Annan reidelle, ettei ole mitään hätää.
Johanna Uusitalo kertoo, että hän tajusi heti kyseessä olevan hätätilanne.
– Tajusin, että minun pitää antaa Raimolle työrauha. Ei auta mitään, jos panikoin.
Raimo Toivion koira Chanel oli mukana lennolla. Se pyrki Uusitalon mukaan etuosaan, mutta kun ei päässyt, tyytyi olemaan rauhallisena koneessa.
Mayday, mayday, mayday
Lentäjän seuraavat käskyt hätätilanteessa ovat suunnista ja kommunikoi. Raimo Toivio suunnisti hämärällä taivaalla kohti lentokenttää.
Mayday, mayday, mayday, hän viestitti lennonjohtoon. Kovan melun takia Toivio ei kuullut, mitä lennonjohdosta vastattiin.
Toivio katsoi, ettei kentällä ole muita koneita ja valmistautui laskeutumaan. Hän piti nopeuden tavallista kovempana, ettei kone sakkaisi.
Lennonjohto oli lähettänyt vihreän valoraketin laskeutumisluvan merkiksi, mutta sitä Toivio ei nähnyt.
Vasta kun kone oli kentän päällä, hän uskalsi pudottaa vauhtia.
– Nyt tiedän, että ilman ovea kone lentää vielä ainakin sadassa solmussa. Normaalisti laskeudun 60 solmussa eli 110 kilometriä tunnissa.
Johanna Uusitalo ja Raimo Toivio heti koneen laskeutumisen jälkeen kuvattuna. Raimo Toivio
Pelastuslaitos varautui ilmaliikenneonnettomuuteen, mutta lopulta tehtävää ei tullut. Yhdeksän minuuttia noususta Toivio ja Uusitalo oli palanneet kauhujen lennolta.
– Se oli ihan unelmalasku. Tuollaisessa tilanteessa keskittyy äärimmäisen hyvin.
Pariskunta oli helpottunut.
– Treffit jäävät ikuisesti mieleen, Uusitalo kertoo.
– Yhdessä totesimme, että tämä jos mikä lujittaa meitä yhteen, Toivio jatkaa.
Mahdollisimman pian taivaalle
Maassa selvisi, että irronnut ovi oli törmännyt ilmassa vasempaan takavakaajaan, joka hajosi pahasti.
Toiviolla kesti kymmenen vuotta rakentaa pienkone. Nyt hän on pyytänyt ystäväänsä belgialaista professoria tutkimaan, ovatko särkyneet osat korjattavissa.
Vuonna 1992 lentolupakirjan saanut Toivio pyrkii mahdollisimman pian lentämään.
– Lainaan kaverin tai Tampereen lentokerhon konetta varmistamaan, ettei kehity kammoa lentämiseen. Haluan mahdollisimman pian taivaalle.
Tästä lähtien Toivio tarkistaa koneen ovien saranat aina ennen lähtöä, eikä pelkästään vuositarkastuksessa.
Hän arvioi, että saranat olivat vaurioituneet maassa, kun tuuli oli useasti riepotellut auki olevaa koneen ovea.
Raimo Toivio on säästynyt vakavilta onnettomuuksilta. Pari vuotta sitten koneen pyörä hajosi ja kone pyörähti maassa ympäri.
– On lohdullista on, että vähältä piti -tilanteista tuntuu selviävän maltilla.
Raimo Toivion läheisiä ystäviä on kuollut lento-onnettomuuksissa. Läheltä piti -tilanne toi raskaasti mieleen nämä menetykset. Hän tuntee kiitollisuutta selviämisestä.
Traficomin tilastojen mukaan suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa on raportoitu tänä vuonna vakavia vaaratilanteita huomattavasti pidemmän aikavälin keskiarvoa vähemmän.
Silti tänä vuonna on kaksi ihmistä kuollut onnettomuuksissa. Lento-oppilas kuoli Pirkkalan lentoturmassa. Vähän sitä ennen syksyllä harrasterakenteinen pienlentokone putosi maahan Kajaanin Vuolijoella, ja lentäjä löytyi koneesta kuolleena.
Kuolemantapaukset olivat ensimmäiset sitten heinäkuun 2017.
Ei kammoa
Oven irtoamisen jälkeen Johanna Uusitalolle tuli vasta illalla jälkitärinää. Hän aikoo lentokoneen kyytiin myös jatkossa.
– Kyllä ilman muuta. Se mitä tapahtui oli sattumaa. Haluaisin Raimon kyytiin uudestaan.
Aluehallintovirasto on ottanut koko Tampereen kaupungin kotihoidon valvontaansa. Heinäkuussa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) sai epäkohtailmoituksen Lielahden kotihoidosta. Ylen hankkimista asiakirjoista käy ilmi, että työntekijät ovat huolissaan muun muassa jatkuvasta henkilöstövajauksesta, kun sijaisia saada tai oteta. Ilmoituksen mukaan myös lääkevirheitä on ollut paljon.
Aluehallintovirasto teki ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin Lielahden kotihoitoon elokuun puolivälissä. Käynnin aikana paljastui useita epäkohtia ja myös vakavia puutteita, jotka voivat vaarantaa potilasturvallisuutta. Aluehallintovirasto vaati välittömiä toimenpiteitä lääkehoitoon kokonaisuudessaan. Myös esimiehelle vaadittiin välitöntä tukea.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa Tampereen kotihoidon valvonnasta vastaa aluehallintoviraston ylitarkastaja Riikka Haahtela. Tapauksen kaikki yksityiskohdat eivät ole julkisia, sillä valvonta on kesken. Avi tekee asiassa yhteistyötä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) kanssa.
– Olemme tehneet Tampereen kaupungille selvityspyyntöjä ja saaneet vastaukset. Nyt arvioimme yhdessä Valviran kanssa, mitkä ovat seuraavat askeleet, Haahtela sanoo.
Aluehallintoviraston ylitarkastaja Riikka Haahtela on huolissaan vanhusten kotihoidon laadusta. Asiakkaiden kotona tehtävää työtä on vaikeampi valvoa kuin esimerkiksi tehostettua palveluasumista.Matias Väänänen / Yle
AVI on pyytänyt kaupunkia toimittamaan tiedot tarkoista asiakasmääristä ja henkilöstöluettelon, jossa on listattuna kaikki kotihoidon työntekijät. Lisäksi AVI haluaa kopiot lääkeluvista, sillä tarkastuskäynnillä kävi ilmi, että osalla työntekijöistä lääkeluvat eivät olleet kunnossa, eikä vastaava sairaanhoitaja tiennyt, miten niiden voimassaolo lasketaan.
Kaupunki sai selvityspyynnön elokuun lopussa. Kaupunki ei pystynyt toimittamaan selvitystä annetusta ajassa, mutta sai lokakuun loppuun lisäaikaa selvityksen tekemiseen.
Epäkohtailmoitus karua luettavaa
Työntekijöiden tekemän epäkohtailmoituksen mukaan Lielahden kotihoitotiimin esimies on vaihtunut kahden vuoden aikana kahdeksan kertaa. Ilmoituksessa työntekijät kertovat toistuvista tilanteista, joissa poissaolevien hoitajien tilalle ei ole sijaisia. On päiviä, jolloin vain kaksi kolmasosaa vuoroihin merkityistä hoitajista on ollut paikalla.
Näissä tilanteissa työntekijät joutuvat jakamaan keskenään asiakkaat, jotka jäisivät ilman hoitajaa. Se tarkoittaa, että asiakkaiden käyntiaikoja joudutaan lyhentämään, jotta kaikkien luona ehdittäisiin edes piipahtaa.
Liian suuri asiakasmäärä aiheuttaa myös sitä, että vanhukset saattavat saada lääkkeensä vääriin aikoihin. Ilmoituksen mukaan voi käydä niin, että asiakas saa aamulääkkeensä vasta puoli yhdeltätoista ja iltalääkkeensä jo ennen kello 18:aa, vaikka osassa lääkkeistä antovälin tulisi olla 12 tuntia.
Tampereen kaupungin mukaan Lielahden kotihoidon yksikön asiakkaana on noin 150 länsi-tamperelaista ikäihmistä. Tiimissä on 35 kotikäyntejä tekevää työntekijää. Epäkohtailmoituksen mukaan Lielahden kotihoidossa tehtiin kesällä huomattava määrä ylitöitä ja tuplavuoroja.
Lääkkeet lukitsemattomissa tiloissa, joihin kaikilla pääsy
Aluehallintoviraston tarkastuskäynnillä Lielahden kotihoidon lääkehoidosta löytyi lukuisia epäkohtia. Lääkkeiden säilyttämisessä ja käsittelyssä oli leväperäisyyttä. Lääkkeitä esimerkiksi säilytettiin jääkaapissa, joka oli kyllä lukittava, mutta avainta säilytettiin lukossa.
Tarkastuksessa selvisi myös, että kaikilla työntekijöillä oli pääsy lääkekaappeihin. Niissä säilytettiin myös hermostoon vaikuttavia PKV-lääkkeitä. Näiden lääkkeiden määrät pitäisi tarkistaa päivittäin. Tätä ei ollut tehty säännöllisesti. Lisäksi selvisi, että lääkkeitä oli jäänyt tilaamatta, minkä takia yksittäiset asiakkaat ovat hetkellisesti jääneet ilman tiettyä lääkettä.
Jos asiakkaiden lääkkeitä säilytetään niin, että niitä voi joutua vääriin käsiin, se vaarantaa asiakasturvallisuutta. Mervi Tiri
Tarkastuskäynnillä kävi ilmi myös se, että yksiköstä puuttui yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma kokonaan. Myöskään yksikkökohtaista omavalvontasuunnitelmaa ei ollut. Haahtelan mukaan puutteet ovat vakavia, sillä suunnitelmat ohjaavat käytännön työtä.
– Esimerkiksi lääkehoitosuunnitelmassa on selkeästi kuvattu työntekijöiden vastuualueet sekä prosessi, miten toimitaan myös niissä tilanteissa, kun tulee lääkehoidon poikkeamia, Haahtela sanoo.
Lääketurvallisuuteen liittyvät asiat on siirretty selvitettäväksi Valviraan. Ylitarkastaja Mervi Tiri ei halua ottaa kantaa Tampereen tapaukseen, koska valvonta on kesken.
– Yleisesti voi todeta, että jos asiakkaiden lääkkeitä säilytetään niin, että niitä voi joutua vääriin käsiin, se vaarantaa asiakasturvallisuutta. Samoin asiakasturvallisuus on vaarassa, jos lääkkeiden jakoon tai antoon osallistuu lääkeluvattomia henkilöitä, Tiri sanoo.
Kaupunki ilmoitti itse lääkevarkauksista
Lielahteen tehdyn tarkastuskäynnin jälkeen aluehallintovirasto on saanut myös muita epäkohtailmoituksia.
Lokakuun alussa Tampereen kaupunki teki itse aluehallintovirastolle ilmoituksen Tesomalla tapahtuneesta lääkevarkaudesta. Selvittelyn yhteydessä on käynyt ilmi, että Tampereen kaupungin kotihoidossa on vuoden 2019 aikana ollut muitakin epäilyjä lääkevarkauksista.
– Selvitysten mukaan meillä on tiedossa, että lääkevarkauksia on useampia, Haahtela vahvistaa.
Varmasti on parannettavaa, sitä en kiellä ollenkaan. Mari Patronen
Aluehallintovirasto on pyytänyt Tampereen kotihoidon kaikista palvelualueista yhteenvedon lääkehoidon tilanteesta, lääkepoikkeamista ja epäillyistä lääkevarkauksista.
Valvira on mukana selvittämässä lääkevarkauksia ja ilmi tulleita lääkehoidon epäkohtia.
– Pyydämme selvityksiä muun muassa siitä, miten Tampereen kaupunki toimii, kun epäillään lääkevarkautta. Tekeekö se esimerkiksi tarvittaessa ilmoituksen aluehallintovirastoon tai Valviraan, Tiri sanoo.
Kaupunki: "Ikävää, että asia tulee tällä tavalla esiin"
Tampereen kaupungin kotihoidosta vastaa Ikäihmisten palvelulinjan päällikkö Mari Patronen. Patrosen mukaan Tampereen kotihoito ei ole kriisissä, mutta korjausliikkeitä on tehtävä.
– Varmasti on parannettavaa, sitä en kiellä ollenkaan, Patronen sanoo.
Patrosen mukaan henkilöstövajaus pääsi Lielahdessa kesän aikana pahaksi, kun kesäsijaiset saivat työtä muualta ja lisäksi tuli useita pitkiä sairauslomia. Alueella oli myös täyttämättömiä vakansseja, joihin ei löytynyt hakijoita. Nyt vakanssit on täytetty.
– Tällä hetkellä Tampereen kotihoidossa ei ole ihan kriittinen tilanne. Mutta on totta, että kesällä tilanne rävähti meidän silmillemme. Tämä on kansallinen haaste, emme ole ainoa paikka, missä on ollut vakansseja täyttämättä, Patronen sanoo.
Ikäihmisten palvelulinjan päällikkö Mari Patronen aloitti työssään Tampereen kaupungilla toukokuussa. Hän sanoo, että keskusteluissa kotihoidon työntekijöiden kanssa kävi heti ilmi, että tarve kotihoidon kehittämiseen on iso. Jussi Mansikka / Yle
Lääkehuollossa esille tulleita epäkohtia ei Patrosen mielestä voi puolustella.
– Oli minullekin yllätys, että asiat eivät olleet kunnossa, ja on ikävää, että se tulee tällä tavalla esiin. Olemme kuitenkin tyytyväisiä, että tilanne tuli esiin, koska nyt siihen on pystytty puuttumaan. Tämä on nyt meillä kehittämisen kohteena koko ensi vuoden, asia laitetaan koko Tampereella kuntoon, Patronen lupaa.
Tampereen kaupunki aloitti marraskuun alussa kotihoidon kehittämishankkeen, missä kehitetään kotihoidon työn sisältöä kaikissa yksiköissä. Patronen kertoo, että ensi vuodelle kotihoito on saamassa 39 uutta vakanssia.
Tampereen tapaus kertoo kotihoidosta yleisemmin
Ylitarkastaja Riikka Haahtela pitää Tampereen kotihoidossa ilmenneitä epäkohtia hyvin valitettavana asiana. Hoito tapahtuu asiakkaan kotona ja yleensä työntekijä tekee sitä yksin, joten esimerkiksi laadun varmentaminen ja valvominen on vaikeampaa kuin tehostetun palveluasumisen, jonka laadusta on puhuttu paljon.
– Kotihoito on hyvin ajankohtainen asia, sillä epäkohtailmoituksia tulee kotihoidosta aika paljon.
Haahtelan mukaan kotihoitoa pitää lähteä kehittämään koko Pirkanmaalla. Pitkään on ollut tiedossa, että asiakasmäärät kasvavat, yhä huonokuntoisemmat ovat kotihoidossa eli tuen tarve kasvaa ja ajatus on, että entistä pidempään asutaan kotona.
– Ollaan hyvin kaukana tavoitteesta, että saman mummon luona kävisi aina sama hoitaja, joka pystyisi arvioimaan päivittäin potilaan toimintakykyä ja voinnissa tapahtuneita muutoksia. Ongelmana on myös perehdytys, jota ei ehditä tehdä kunnolla, jos henkilöstö vaihtuu koko ajan.
Lainsäädännön mukaan työntekijöille ei saa tulla mitään sanktioita, jos meihin ollaan yhteydessä tai meille kerrotaan asioita tarkastuskäynneillä. Riikka Haahtela
Aluehallintovirasto pohtii nyt yhdessä Valviran kanssa, miten Tampereen kotihoidon valvontaa jatketaan. Jos asioita ei laiteta kuntoon, AVI voi antaa myös määräyksen, jota tehostetaan uhkasakolla.
Ilmoituksia myös muista kunnista
Tampereen kaupunki ei ole ongelmien kanssa yksin. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa on meneillään lukuisia epäkohtailmoituksia liittyen kuntien kotihoitoon.
– Epäkohtailmoitusten sisällöt ovat hyvin samankaltaisia. Ne koskevat henkilöstömitoitusta, asiakasmääriä, lääkehoitoa, työn organisointia ja johtamista, Haahtela luettelee.
Valviran Mervi Tiri pitää kotihoitoa haastavana valvottavana. Tirin mielestä palveluntuottajat eivät aina ota vakavasti viranomaisohjeita. Tämä koskee sekä julkista että yksityistä puolta.
– Tärkeää olisi myös muistaa, ketä varten palvelua tuotetaan.
Sosiaalihuoltolain mukaan henkilöstöllä on velvollisuus tuoda havaitsemansa epäkohdat esiin. Tarkoitus on, että asiat käsitellään työyhteisössä, mutta jos työntekijät kokevat, että heitä ei ole kuultu, niin heidän velvollisuutensa on tehdä ilmoitus viranomaisille eli tässä tapauksessa aluehallintovirastoon.
– Valvontakäyntien yhteydessä kuulemme aina henkilöstöä. Tuomme esiin, että tarvitsemme rehellistä tietoa ja myös sen, että lainsäädännön mukaan työntekijöille ei saa tulla mitään sanktioita, jos aluehallintovirastoon ollaan yhteydessä tai meille kerrotaan tarkastuskäynneillä, miltä asiat näyttävät työntekijöiden silmin, Haahtela sanoo.
Rockfest-festivaali siirtyy Tampereelle ensi kesänä. Rockfest on aiemmin järjestetty Vantaalla ja Hyvinkäällä.
Tapahtuma järjestetään 5.–7. kesäkuuta 2020 ensimmäistä kertaa Tampereella.
Maailman suurimpiin rock-yhtyeisiin lukeutuva Iron Maiden esiintyy Rockfest-festivaalin pääesiintyjänä.
Tapahtuma on Tampereen Näsijärven maisemissa Santalahdessa ensimmäistä kertaa.
– On mahtavaa päästä tekemään Suomen suurinta rock-festivaalia Rockfestiä Tampereella ja vieläpä täysin uudella alueella. Alue saa kasteensa todellisten rockjättiläisten seurassa! Nelonen Media Liven promoottori Timo Isomäki sanoo.
Osa Iron Maidenin kiertuetta
Festivaaleilla nähdään myös harvoin Suomessa keikkaileva Nightwish.
Iron Maidenin esiintyminen on osa yhtyeen Legacy of the Beast -maailmankiertueen loppuhuipennusta. Yhtye on soittanut vuonna 2018 alkaneella kiertueellaan liki 2 miljoonalle fanille 39 maassa.
– Meillä on ollut mahtava kiertue. Kaikki lavashow’sta rekvisiittaan - mukaan lukien Eddie - ovat keränneet ilmiömäistä palautetta. Koko bändillä on ollut todella mukavaa ja odotamme innolla, että saamme tuoda tuotantomme Rockfestiin, ja soittaa niin uusille kuin vanhoille faneillemme! sanoo yhtyeen laulaja Bruce Dickinson tiedotteessa.
Iron Maiden on myynyt yli 44 vuoden aikana 90 miljoonaa levyä. Brittilegendan tunnetuimpia hittejä ovat muun muassa “The Trooper”, ”Hallowed Be Thy Name”, ”Fear Of The Dark” ja ”The Greater Good Of God”.
Bändin tavaramerkki onmaskotti Eddie, joka vierailee yhtyeen keikoilla.
Tampere on iloinen uudesta festivaalista. Särkänniemen tapahtumaranta saa pormestari Lauri Lylyn mukaan parhaan mahdollisimman avauksen.
– Rock on osa Tampereen peruskalliota, joten rock-festivaalin luonteva koti ja areena ovat tietenkin täällä! pormestari sanoo.
Lipunmyynti Rockfestiin alkaa torstaina 7.11. klo 11.00.
Kysyinen malli on tehty Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan Veli-Pekka Nurmen mukaan Tsekeissä. Muutossuositus annetaan Tsekin tasavallan harrasteilmaliitolle.
Onnettomuus voi uusia
Suomen rekisterissä on 32 vastaavaa konetta. Onnettomuus voi uusia Nurmen mukaan Suomessa.
Evektor-Aerotechnik EV97 Eurostar -tyyppisissä lentokoneissa pitää tehdä muutoksia, jotka estävät ohjaajaa tahattomasti käyttämästä viereisiä sivuperäsinpolkimia.
Lentokonetyypissä EV-97 on kahdet rinnakkaiset polkimet, koska koneessa voi olla kaksi ohjaajaa. Rinnakkaiset polkimet sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan ja näin ohjaajalla on suuri erehtymisen vaara.
– Ohjaaja voi esimerkiksi erehdyksessä painaa oikealla jalallaan oikeanpuoleisen istumapaikan vasemmanpuolista sivuperäsinpoljinta, tarkoituksenaan painaa vasemmanpuoleisen paikan oikeanpuoleista poljinta, Onnettomuuskeskus sanoo.
Jos polkee väärää poljinta, kone käyttäytyy Nurmen mukaan kummallisesti.
Nurmen mukaan kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Oikean jalan kohdalla on kaksi poljinta vierekkäin ja jalka hakeutuu helposti väärälle polkimelle.
Lentäjän jalka hakeutuu helposti väärälle polkimelle. Onnettomuustutkintakeskus Onnettomuustutkintakeskus
Onnettomuustutkintakeskus antoi asiasta onnettomuusuhka-luokituksen. Tämä on Nurmen mukaan järeä toimenpide, vastaavia annetaan vain yksi tai kaksi vuosittain.
Lento-oppilas kuoli
Lentoturmassa kuoli heinäkuun lopussa Pirkanmaalta kotoisin oleva lento-oppilas. Oppilas oli yksin lennolla.
Kone oli heti lentoon lähdöstä lähtenyt kaartamaan vasemmalle. Sitten pienkone teki lähes kokonaisen ympyrän nousten muutaman kymmenen metrin korkeuteen. Sieltä kone syöksyi jyrkässä kulmassa kiitotien viereen.
Lento tallentui videolle.
Tampere-Pirkkalan lentoasemalla lento-onnettomuudessa tuhoutuneen lentokoneen tekninen tutkinta on valmis. Tutkinnan perusteella lentokoneessa ei ollut teknistä vikaa.
Nurmi ei ota vielä kantaa siihen, vaikuttiko konemallin vika tähän onnettomuuteen.
Kyseessä oli 2010-luvulla ensimmäinen tapaus, joka sattuu lento-oppilaalle, Onnettomuustutkintakeskus kertoi tuoreeltaan.
Ultrakevyiden lentokoneiden lentäjät ovat yleensä harrastajia.
Kesällä harrasterakenteinen pienlentokone putosi maahan Kajaanin Vuolijoella. Vuonna 1951 syntynyt lentäjä löytyi koneesta kuolleena.
Traficomin tilastojen mukaan ultrakevyille pienkoneille on tällä vuosikymmenellä sattunut yhteensä noin 40 onnettomuutta, joissa on saanut surmansa yli kymmenen ihmistä.
Juice Leskisen sanoittama Juoksuhautojen jälkeen -ooppera saa ensi-iltansa maanantaina Tampereella.
Vihdoin, sillä työ on ehtinyt odottaa julkaisua yli 15 vuotta.
Juoksuhautojen jälkeen -ooppera pohjautuu Kalle Päätalon samannimiseen romaaniin. Ooppera esitetään konserttiversiona Tampereen tuomiokirkossa maanantaina, jolloin Päätalon syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta.
Oopperan tekeminen alkoi vuonna 1997, heti kun romaani oli ilmestynyt. Oopperan säveltäjä, musiikin maisteri Vesa Haapaniemi ehdotti tekstin eli libreton tekijäksi Juice Leskistä. Juice suostui.
Sekä Leskinen että Päätalo asuivat Tampereella. Kalle Päätalo kuoli vuonna 2000 ja Juice Leskinen vuonna 2006.
"Se on täällä"
Hetkessä ooppera ei syntynyt. Säveltäjä Vesa Haapaniemi kertoo käyneensä tasaiseen tahtiin Juicen kotona kyselemässä uusien tekstiliuskojen perään.
– Se on täällä, oli Juicella tapana tokaista Haapaniemelle takaraivoaan läpsäyttäen.
Kalle Päätalo talonsa puutarhassa. YLE
Juice Leskinen oli Kalle Päätalon kirjallisuuden ystävä.
Vuonna 1999 oopperasta esitettiin osia Päätalo-päivillä Taivalkoskella. Vesa Haapaniemi muistelee, kuinka Juice myhäili Päätalolle, että tästä tulee hyvä.
Vuonna 2003 libretto valmistui. Sen jälkeen se odotti vuosia säveltäjä–sovittaja Vesa Haapaniemen kotona.
Nyt edessä on ensi-ilta. Oopperassa esiintyvästä sekakuoro Tampereen Laulusta monet kuorolaiset olivat laulamassa Päätalon hautajaisissa joulukuussa 2000.
Sähköautojen parkkipaikkojen rakentamisesta on syntymässä melkoinen sotku. Kerrostaloasujat ovat kiistelleet asiasta jo pitkään. Hallituksen linjaus lisätä parkkipaikkojen rakentamista sähköautoille kuumentaa tunteita. Nyt keskustellaan siitä, miten julkisten paikkojen latauspisteet kustannetaan.
Turkulainen Kauko Tuominen lataa autoaan Turun linja-autoaseman lähellä. Hän on ajanut pari kuukautta ladattavaa hybridiä. Latauspaikkoja saisi olla lisää.
– Näitä pikalatauspaikkoja kaipaisin lisää. Olen ladannut 20 minuuttia ja 60 prosenttia akusta on täynnä. Kaupunkiajossa täysi akku kestää pitkälle, mutta maantiellä 30 kilometrin jälkeen siirryn bensalle, kertoo Tuominen.
Hän on tähän mennessä löytänyt julkisen latauspaikan melko helposti. Nettisovelluksen avulla hän etsii lähimmän vapaan paikan. Tuominen on tyytyväinen autonsa hiljaiseen ääneen ja pehmeään menoon, silloin kun sähkö on käytössä. Myös ekologiset seikat olivat tärkeitä, kun hän valitsi autoa.
Sähköautojen latausasema Turun linja-autoaseman lähellä. Minna Rosvall / Yle
Kysymyksiin vastaavat Turun kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Matti Salonen, Turku Energian tuotepäällikkö Kimmo Kuusinen, Tampereen kaupungin suunnittelupäällikkö Ari Vandell, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin T3-sairaalan projektijohtaja Timo Seppälä ja Mall of Triplan toimitusjohtaja Kati Kivimäki ja Turun Toriparkin toimitusjohtaja Jari Pölönen.
1. Mistä lisää latauspaikkoja ja kuka ne maksaa?
Hallitusohjelmassa esitetään, että Suomi sitoutuu puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Hallitus yrittää lisätä latauspisteitä tai vähintään latausvalmiutta myös muiden kuin asuinkiinteistöjen pihoille. Jos ei ole latauspaikkoja, ei autojen määräkään voi lisääntyä. Lakiesitys on aiheuttanut kitkaa myös hallituksen sisällä.
Turun kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Matti Salonen kertoo, että Turku on sitoutunut ilmastosuunnitelmassaan edistämään vähäpäästöisten autojen olosuhteita. Uusia parkkipaikkoja kaikille vähäpäästöisille autoille halutaan lisää.
– Aina tarvitaan joku sähkönjakelua harjoittava yritys, joka käytännössä näitä paikkoja toteuttaa, kertoo Salonen.
Turun liikennesuunnittelupäällikkö Matti Salonen kertoo, että Turku suunnittelee pysäköintimaksujen alentamista ilmastoystävällisille autoille. Minna Rosvall / Yle
Veronmaksajat eivät siis maksaisi paikkoja, vaan toteuttajataho on joku muu kuin kaupunki. Uusin idea on alentaa vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksuja Helsingin tapaan.
– Tästä päätetään silloin, kun pysäköintimaksuihin liittyvät muutokset tulevat vastaan, kertoo Salonen.
Tampereella kaupunki on rakentanut latauspisteet Tampereen uintikeskuksen ja Pyynikin uimahallin edustoille. Niissä lataaminen oli aluksi ilmaista. Suunnittelupäällikkö Ari Vandell kertoo, että kaupunki halusi näyttää esimerkkiä ja olla mahdollistamassa ajoneuvokannan muuttumista sähkökäyttöiseksi.
Tampereen kaupungilla ei ole investointimahdollisuuksia toteuttaa jatkossa yleisille alueille kuten kadut ja yleisessä käytössä olevat p-alueet omalla kustannuksella latauspisteitä.
– Nyt valmistellaan kilpailua, jossa nykyiset pisteet ja uusien pisteiden rakentamisoikeus kilpailutetaan. Kaupunki vaatii voittaneelta toimenpiteitä pisteiden rakentamiseksi, kertoo Vandell.
Turku Energian tuotepäällikkö Kimmo Kuusinen muistuttaa, että kuvassa näkyvät latausasemat ovat kalliimpia kuin kotien latauslaitteet.Minna Rosvall / Yle
2. Miksi esimerkiksi sairaalassa ei voi ladata sähköautoa?
Sähköautolla tai ladattavalla hybridillä ajavat voivat ladata autojaan kaupoissa tai kauppakeskuksissa asioimisen yhteydessä kotilatauksen lisäksi. Kaupalliset tahot tuntuvat tarjoavan latausmahdollisuuksia julkisia toimijoita paremmin. Sähköautoilijat voivat tarkistaa latauspaikkojen sijainnit esimerkiksi netin latauskartalta.
Tyksin uusi noin 500-paikkainen pysäköintitalo on jo avattu, vaikka uusi sairaala valmistuu vuonna 2021.Minna Rosvall / Yle
Esimerkiksi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ei ole yhtään sähköautopaikkaa, vaikka uusi noin 500-paikkainen pysäköintitalo valmistui palvelemaan muun muassa vuonna 2021 valmistuvaa uutta, isoa sairaalaa.
Yle kysyi syytä linjaukseen puhelimitse. Aluksi kerrottiin, että latauspaikkoja ei ole tulossa.
Seuraavana päivänä tavoitettu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin T3-sairaalan projektijohtaja Timo Seppälä arvioi, että paikkojen rakentamista vielä pohditaan.
– Keskustelemme operaattorin kanssa ja pohdimme, mikä taho maksaisi paikkojen rakentamisen ennen kuin T3-sairaala otetaan käyttöön, kertoo Seppälä.
Tyksin uusi pysäköintitalo sijaitsee Turun ja Helsingin välisen moottoritien läheisyydessä uuden sairaalan tapaan. Minna Rosvall / Yle
3. Mitä uuden sähköautopaikan rakentaminen maksaa?
Turussa latausasemia Turun katujen varsille on rakentanut noin viiden vuoden ajan Turku Energia. Sen tuotepäällikkö Kimmo Kuusinen kertoo, että latauspisteiden hinnat vaihtelevat.
Lars Nevalainen lataa autoaan Pasilan kauppakeskuksen sähköautopaikoilla.Antti Kolppo / Yle
– Kotitalousasiakas saa pelkän laitteen alle tuhannella eurolla. Yrityskäyttöön tuleva maksaa noin 4 000 euroa, mutta lisäksi kustannuksia voi tulla lisäksi sähkötöistä. Kadunvarsipysäköintiin soveltuva latausasema voi maksaa kymmeniä tuhansia euroja, kertoo Kuusinen.
Turku Energia saa kyselyjä uusista latausasemista päivittäin. Esimerkiksi Impivaaran uimahallin vesijuoksijat haluaisivat ladata sähköautojaan kuntoilunsa aikana.
– Siellä ei tarvita kovin suuritehoista laitetta, joten tyypillinen 22-kilowattinen olisi oikein sopiva sinne. Se maksaisi 4 000 ja kaapeloinnit ja tekniikka maksaisivat arviolta toiset 4 000 euroa, arvioi Kuusinen.
Sähköautopaikoilla olevia autoja Pasilan kauppakeskuksessa.Antti Kolppo / Yle
4. Millaisia suunnitelmia on kauppakeskuksissa?
Pasilan uudessa kauppakeskuksessa on 300 sähköautopaikkaa. Määrä tuntuu todella suurelta, mutta parkkipaikkoja on yhteensä 2 300. Mall of Triplan toimitusjohtaja Kati Kivimäki kertoo, että kauppakeskuksessa uskotaan sähköautopaikkojen kysyntään.
– On katsottu pitkälle eteen päin ja rakennettu valmiuksia. Muuntojoustavuus on ollut hyvin tärkeää Triplan rakentamisessa ja kehittämisessä. Tällä hetkellä sähköautojen latauspaikoille saa pysäköidä myös muilla autoilla, kertoo Kivimäki.
Kivimäen mukaan on varhaista arvioida paikkojen käyttöastetta, sillä kauppakeskus on ollut auki kolme viikkoa. Hänen mukaansa sähköautoja on pysäköintihallissa näkynyt jo melko paljon.
Sähköauton latauksesta kertova merkki Pasilan kauppakeskuksessa.Antti Kolppo / Yle
Turun Toriparkin toimitusjohtaja Jari Pölönen kertoo, että sähköautopaikkojen määrää rakenteilla olevaan Turun maanalaiseen parkkiluolaan ei ole päätetty.
– Sähköautopaikkoja lisätään tarpeen mukaan. Emme halua, että asiakas ei löydä pysäköintipaikkaa, koska sähköpaikkoja on paljon, sanoo Pölönen.
Latauskartan mukaan esimerkiksi Lempäälän Ideaparkissa sähköautojen latauspaikkoja on noin 40.
Turun toriparkki valmistuu vuonna 2020. Vielä ei tiedetä, paljonko sähköautopaikkoja on tulossa.Minna Rosvall / Yle
5. Miksi työpaikkojen olisi varattava latauspaikka joillekin työntekijöille?
Turku Energian tuotepäällikkö Kimmo Kuusinen törmää sähköautojen lataukseen liittyviin kipupisteisiin työssään säännöllisesti. Taloyhtiöt ovat pohtineet sähköautojen lataukseen liittyviä kustannuksia vuosia. Lataaminen julkisilla paikoilla kiihdyttää keskustelua entisestään.
– Lähinnä paine saada uusia latauspaikkoja tulee autoilijoiden suunnalta. Vasta-argumenttina on, minkä takia pitää saada tankata autoa vaikkapa työpaikalla, kun muut joutuvat käymään bensapumpulla, kertoo Kuusinen.
Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa pohti A-studiossa 29.10.2019, että ratkaisevin asia siinä, miten sähköautoilu lähtee leviämään, on kotilatauspiste.
Samoilla linjoilla on Turku Energian Kimmo Kuusinen.
– Auto kuitenkin seisoo pääasiassa kotipihassa. Se on luontevinta ladata siellä, missä se seisoo pidemmän aikaa. Uskon, että kotilatauksen suosio ja kysyntä kasvavat edelleen, pohtii Kuusinen.
Turussa ladattavaa hybridiä ajavan Kauko Tuomisen mielestä ajaminen ei ole halpaa mutta ei kallistakaan.
– Se riippuu keleistä, kuinka tyhjä akku on ja kuinka auto hyväksyy virtaa. Latauksen hinta vaihtelee neljästä kuuteen euroa, kertoo Tuominen.
Turku Energian tuotepäällikkö Kimmo Kuusinen kertoo oman näkemyksensä latausten hinnasta.
– Näissä julkisissa latauspisteissä lataaminen maksaa 0,19 euroa kilowattitunti eli sataa kilometriä kohti ajaminen maksaa noin kolme ja puoli euroa, kertoo Kuusinen.
Ladattavan hybridin saa täyteen noin puolessa tunnissa. Täyssähköauton tyhjä akku vaatii täyteen latautuakseen useampia tunteja ja aika riippuu latausnopeudesta. Yleensä autoja ladataan lyhyempiä aikoja kerrallaan tai pidempiä aikoja kotona, lisää Kuusinen.
Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Miten julkisten rakennusten latauspisteet tulisi kustantaa? Estääkö niiden vähäinen määrä autokannan muuttumisen vihreämmäksi? Keskustelu sulkeutuu kello 20.00.
Juttua korjattu kello 8.25: korjattu Turku Energian latauspisteiden hinta oikeaksi.
Maavoimien Kankaanpään Niinisalossa pidetyn ison sotaharjoituksen paluumarssit voivat ruuhkauttaa tänään liikennettä.
Panssariprikaatin johtaman LEKA 19-harjoituksen joukko-osastot aloittavat paluun kotivaruskuntiinsa ennen puoltapäivää.
Maanantaina alkaneeseen hyökkäystaisteluharjoitukseen osallistui Panssariprikaatin ohella joukkoja Maasotakoulusta, Karjalan prikaatista, Porin prikaatista, Kaartin jääkärirykmentistä, Jääkäriprikaatista ja Kainuun prikaatista.
LEKA 19-harjoitusjoukon kokonaisvahvuus on ollut noin 2 300 henkilöä sekä noin 450 ajoneuvoa ja panssarivaunua.
Raskaat ajoneuvot siirretään juna- ja lavettikuljetuksin ja henkilöt kuljetetaan linja-autoilla.
Marssiosastot näkyvät liikenteessä näillä reiteillä tänään perjantaina kello 11 alkaen:
STT:n tietojen mukaan nopea yhteys Turkuun toteutuisi vain julkisilla varoilla, vaikka poliitikot ovat antaneet ymmärtää, että sijoittajien rahaa järjestyisi hankkeen tueksi
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Turun tunnin junaan on vaikeampaa saada ulkopuolisia rahoittajia kuin Tampereen ja Helsingin väliseen Suomi-rataan. STT:n tietojen mukaan Tunnin junan hankeyhtiöön tuskin löytyisi valtion ja kuntien lisäksi ulkopuolisia rahoittajia, jolloin rata pitäisi kustantaa julkisilla rahoilla.
Hankeyhtiö tarkoittaa sitä, että rataa pyritään edistämään yhtiömuodossa, jolloin hankkeeseen on mahdollisuus kerätä rahoitusta useista eri lähteistä.
Varsinais-Suomen liitto pöyristyi
Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen kertoo olevansa asiasta yllättynyt.
– Olen aika pöyristynyt tästä väittämästä, että meidän hanke ei ole kannattava. Vähän odotan nyt argumentaatiota siitä, mihin tämä väite perustuu?
Virtasen mukaan tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa löytyykö toiseen projektiin enemmän rahoittajia kuin toiseen, koska töitä rahoittajien hankkimiseksi ei ole tehty.
– Hankkeet ovat yksityisen rahoittajan näkökulmasta varmasti kovin samankaltaisia. Kumpaakaan hanketta ei ole suunniteltu vielä pitkälle, eikä varsinkaan hankeyhtiötä ole paljon valmisteltu, niin aika kova väite, että toinen on kiinnostavampi kuin toinen.
Tampereen ja Helsingin välisen Suomi-radan ennustettu matkustajamäärä on 6,5 miljoonaa matkaa vuodessa. Turun tunnin junan ennustettu matkustajamäärä on 1,6 miljoonaa matkaa vuodessa. Radanvarren kunnat ovat kritisoineet ministeriön arviota matkustajamäärästä liian alhaiseksi. Ne ovat vedonneet Väyläviraston arvioon, että tunnin junalla tehtäisiin valmistumisvaiheessa 2,5 miljoonaa matkaa vuodessa.
Janne Virtanen on Väyläviraston arvion kannalla edelleen.
– Tässä on taas se sama virhe, kun on ollut vuosikausia. Ministeriö ilmoittaa rantaradan matkustajamäärän tunnin junan matkustajaennusteena.
Orpo ajoi edellisessä hallituksessa Turun tunnin junaa
Petteri OrpoEmmi Korhonen / Lehtikuva
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kuului edellisessä hallituksessa Turun tunnin junan vankkumattomimpiin puolustajiin.
Turkulaisen Orpon johtama valtiovarainministeriö oli pitkään suhtautunut hankeyhtiöihin selkeästi penseämmin kuin liikenne- ja viestintäministeriö, mutta Orpo puolusti hallituksen sisällä Turun junan hankeyhtiön edistämistä pääradan rinnalla. Samaan aikaan STT:n tietojen mukaan liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet viestivät hallitukselle, että Helsingistä Tampereelle suuntautuvan pääradan hankeyhtiö voisi houkutella sijoittajia, mutta Turun junan suhteen hankeyhtiöllä ei ole niin väliä, koska yhteys on rakennettava puhtaasti julkisella rahalla.
Orpo sai tavoitteensa lähes läpi, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus kertoi alkuvuodesta perustavansa molemmat hankeyhtiöt, jotka olisivat suunnitelleet ja rakentaneet radat. Orpo arvioi sen jälkeen julkisuudessa, että budjettirahoituksella Turun junan valmistumiseen menisi vuosikymmeniä, mutta hankeyhtiö saisi radan valmiiksi jopa 2020-luvun puolivälissä.
Virallisen arvion mukaan hankeyhtiön perustamisesta kuluu todennäköisesti ainakin vuosikymmen, kunnes matkustajat pääsevät nauttimaan nopeasta matkasta. Näin ensimmäinenkin rata olisi valmis vasta 2030-luvulla.
Nykyisen hallituksen ajatus hankeyhtiöistä on erilainen. Tällä hetkellä neuvotellaan suunnittelusta vastaavista hankeyhtiöistä. Auki jää, miksi suunnitteluvaihetta viedään eteenpäin, vaikka rakentamisen rahoitus on epäselvä.
Turun yhteys on suunnittelussa pidemmällä kuin Tampereen, mutta jos Turun-radan kohdalla yhtiömalli ei toteutuisikaan, radan rakentaminen vaatisi valtiolta merkittävää velanottoa. Edes yhden ratayhteyden rakentaminen pelkällä julkisella rahalla näyttää epätodennäköiseltä ja vaatisi hallitukselta suurta poliittista päätöstä.
Tampereen yliopistollinen sairaala TAYS on laskenut, että uumoillun postilakon aikana pelkästään sieltä lähtee 22 000 kirjettä.
Kirjeissä on kahden viikon ajalta kutsuja hoitoon, laskuja ja tietoa potilaan sairauksista.
Jos postilakko kestää tämän kaksi viikkoa, näin monen kirjeen kohtalo on vaakalaudalla.
– Erittäin todennäköisesti kirjeistä valtaosa jää jakamatta lakon aikana, TAYSin viestintäasiantuntija Anni Vähälä pelkää.
Lakko alkaa maanantaina
Posti- ja logistiikka-alan unionin lakko alkaa maanantaina, ellei käännettä tapahdu. Lakko voi viivästyttää kirjeiden kulkua useita viikkoja ja paketteja useita päiviä. Lakkoon on menossa noin 9 000 työntekijää. Kiista koskee työehtosopimusta.
TAYS kuten muut sairaanhoitopiirit ovat varautuneet lakkoon. HUS kertoo, että sen yksiköissä on pyritty purkamaan jonossa olevien varauksia heti marraskuun alusta lähtien.
Lääkäreitä on ohjeistettu käsittelemään kiireelliset lähetteet mahdollisimman pian, jotta potilaille on voitu lähettää tieto ajanvarauksista.
HUS ja monet sairaalat soittavat kiireelliset ajat potilaalle.
– Haluamme turvata potilaiden hoidon Postin lakosta huolimatta, ja siksi olemme varautuneet tilanteeseen jo ennalta, hallintoylilääkäri Teppo Heikkilä sanoo HUSin tiedotteessa.
Myös TAYS ottaa puhelimitse yhteyttä potilaisiin, joilla voi olla pikapuoliin avautumassa esimerkiksi tutkimus- tai leikkausaika.
Omakannasta voi katsoa
Paperiset epikriisit eli hoitopalautteet eivät todennäköisesti kulje postilakon aikana. Hoitopalautteet voi kuitenkin katsoa sähköisessä muodossa Omakannasta, omakanta.fi.
Omakantaan kirjaudutaan pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla.
Myös paperiset laskut todennäköisesti viivästyvät lakon takia. Esimerkiksi TAYS pidentää laskujen maksuajan tavallisesta 14 päivästä 30 päivään.
Esimerkiksi TAYS suosittelee sähköisen omatays.fi-palvelun käyttöönottoa. OmaTaysista asiakas näkee esimerkiksi sen, onko hänelle varattu aika poliklinikoille tai tehty lähete laboratorioon.
Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Röntgenin ja muiden kuvantamistutkimusten aikoja, leikkausaikoja tai osastolle saapumisen aikoja ei palvelusta vielä näy.
Posti kertoi aiemmin, että PAU on rajannut lakon ulkopuolelle turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät työt, kuten esimerkiksi lääkelähetykset.
Lue lisää, miten eri sairaanhoitopiirit varautuvat:
Yli 70-vuotias mies on tuomittu lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä 5 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen.
Rikoksen uhreina oli seitsemän lasta, jotka olivat tekoaikaan 6–13-vuotiaita.
Hyväksikäytöt tapahtuivat viime kesänä Pirkanmaalla. Teot ovat syytteen mukaan tehty 11 päivän aikana.
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi miehen kolmesta törkeästä ja neljästä perusmuotoisesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Syyttäjän mukaan tuomittu houkutteli lapsia luokseen tarjoamalla muun muassa lapsille erilaisia herkkuja. Syyttäjän mukaan tuomittu kielsi lapsia kertomasta teoista kenellekään.
Vastaaja kiisti syyllistyneensä syytteissä kuvattuihin rikoksiin, mutta hän tunnusti tavanneensa asianomistajia.
Asianomistajille tuomittiin korvauksia yhteensä noin 38 000 euroa ja oikeudenkäyntikuluja noin 13 000 euroa.
Yle ei julkaise tuomitun nimeä uhrien suojelemiseksi. Oikeudenkäyntiasiakirjat ovat salaisia. Tapahtumapaikkakuntaa ei kerrota oikeuden selosteessa.
Pirkanmaalla Sastamalassa toimivan Ikipihlaja Anne -hoivakodin toiminta keskeytetään osittain aluehallintoviraston päätöksellä.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto päätti perjantaina keskeyttää Pihlajalinna Oyj:n hoivakodin toiminnan, koska hoivakodin asiakas- ja potilasturvallisuus on aluehallintoviraston mukaan merkittävästi vaarantunut.
Aluehallintovirasto vaatii hoivakotia vähentämään asiakaspaikkoja viiteentoista ja keskittämään toiminta alakerran tiloihin ensi keskiviikkoon 13. marraskuuta mennessä. Hoivakodissa on aiemmin ollut 27 asiakaspaikkaa.
Avin mukaan keskeytys on voimassa, kunnes virasto toisin päättää.
Antila havahtui tekstiiliteollisuuden aiheuttaman jätekuorman kokoon. Hän päätti kokeilla, syntyykö kaapista löytyvistä vaatteista asu vuoden jokaiselle päivälle.
Peltolakeuksien laidalle rakennetun Seinäjoen Ideaparkin tonttia reunustaa 120 lipputankoa. Liput niihin nostetaan kolmen päivän päästä. Silloin alkavat Suomen kolmannen Ideaparkin nelipäiväiset avajaiset.
Toimitusjohtaja Petri Häli esittelee kauppakeskuksen sisääntuloaulaa. Tilaa on saman verran kuin keskikokoisella toriaukiolla. Erona on vain se, että täällä on katto pään päällä.
– Tässä voidaan järjestää vaikka 5 000 ihmiselle konsertteja ja muita tapahtumia.
Pinta-alaltaan Suomen seitsemänneksi suurimmassa kauppakeskuksessa kaikki on toimitusjohtajan mukaan suurta ja mahtavaa. Ainakin siinä mielessä liikemies Toivo Sukarin idea toteutuu Seinäjoella täydellisesti.
Suuret ovat myös odotukset.
Tunnin ajomatkan päässä asuu lähes 300 000 ihmistä. Seinäjoelta katsellaan kuitenkin kauemmaskin. Asiakkaita tavoitellaan liki puolen Suomen säteeltä.
– Kakkosvyöhyke on meillä 200–220 kilometriä ja sille alueelle on oma markkinointisuunnitelmansa. Kolmosvyöhyke kattaa koko Suomen ja muun muassa Ruotsin reuna-alueet. Silloin puhutaan matkailijoista.
Petri Hälin suunnitelmissa Seinäjoen Ideaparkista tulee viihtymiskeskus, joka ei hiljene edes siinä vaiheessa, kun kauppaliikkeet sulkevat ovensa.
Koska matkaa kaupungin keskustaan on alle kaksi kilometriä, voidaan kauppakeskukseen houkutella iltaisin ravintola-asiakkaita ja järjestää tapahtumia.
Päämarkkinointikohde ovat Seinäjoella kuitenkin lapsiperheet. Seinäjoella tiedetään, mistä koostuu Lempäälän Ideaparkin menestysresepti.
Neljävuotias Kuisma ja äiti Anna Kallunki tulevat Lempäälän Ideaparkiin viettämään aikaa yhdessä. Tuttuja kaksikolle ovat niin lasten kulttuurikeskus, sisähuvipuisto kuin kahvilatkin.Matias Väänänen / Yle
“Vietämme täällä yhdessä aikaa”
Teinit vanhempineen kiiruhtavat vaatekaupasta toiseen, ja lapsiperheiden laumat vaeltavat ruokaostoksille. Peltojen keskelle rakennettu Lempäälän Ideapark täyttyy rivakkaan tahtiin perjantai-iltapäivänä.
Kauppakeskuksen käytävällä pieni karuselli soittaa musiikkia ja pyörii ympäri yhä uudelleen. Neljävuotias Kuisma vilkuttaa karuselliautosta äidilleen.
– Olen yksinhuoltaja ja Ideaparkin helppous on syy, miksi tulemme tänne yhä uudelleen. Ovilla riisumme ulkovaatteet kärryyn ja lähdemme kuljeskelemaan. Täällä on niin paljon väljempää ja enemmän tilaa kuin peruskauppakeskuksessa, että lapsi saa juoksennella käytävillä rauhassa, pirkanmaalainen Anna Kallunki kertoo.
Ostoskeskus kosiskelee asiakkaita tarjoamalla kulutusjuhlan kylkeen myös “arjen luksusta” ja palveluita. On kampaajaa ja hierojaa, autokauppaa ja tanssikouluja, liikuntakeskusta ja pankkipalveluita.
75 prosenttia asiakkaista on lapsiperheitä. Heitä varten rakennukseen on tuotu muun muassa sisähuvipuisto, lasten kulttuurikeskus, Ti-Ti Nallen koti ja jopa päiväkoti.
Vaikka lähempänä kotia olisi muitakin kauppoja, Ideaparkin laaja katto vetää puoleensa.
– Ennen muuta vietämme täällä yhdessä aikaa, emme vain shoppaile, Anna Kallunki tiivistää.
Valtaosa Lempäälän Ideaparkin kävijöistä on lapsiperheitä.Matias Väänänen / Yle
Kunhan ihminen saadaan kauppakeskukseen, hän käyttää rahaa
Kun Toivo Sukari ilmoitti reilu vuosikymmen sitten rakentavansa ostosparatiisin keskelle ei-mitään, monet pitivät ideaa sulana hulluutena. Pinta-alaltaan maan suurin kauppakeskus on silti kasvattanut yli 7 miljoonan ihmisen vuosittaisen asiakaskunnan.
Asiakkaita Lempäälässä käy verrattain vähän. Pääkaupunkiseudun keskivertokauppakeskus vetää vuosittain jopa 20 miljoonaa kävijää. Yhdellä käynnillä jokainen asiakas käyttää reilut 20 euroa.
Pelto-ostoskeskus kukoistaa silti, sillä Lempäälässä jokainen asiakas käyttää noin 40 euroa.
Verkkokaupan kasvaessa monet liikekeskukset kituvat tai kuolevat. Lempäälän Ideaparkin toimitusjohtaja Visa Vainiolasta on selvää, miksi he kasvattavat myyntiään.
Ideapark ei kilpaile verkkokauppojen tai muiden ostoskeskusten kanssa, se taistelee ihmisten ajasta. Kolmasosa 150 liikkeestä tarjoaa palveluja tai elämyksiä. Kunhan ihminen saadaan sisään, hän myös käyttää rahaa.
Ehkäpä juuri tätä varten Ideapark on alkanut järjestää yhä enemmän tapahtumia. Tapahtumiin saapuneet käyvät selvitysten mukaan yhtä monessa liikkeessä kuin pelkästään shoppailemaan tulleet.
Esimerkiksi kauppakeskuksen Lumiraveja kävi katsomassa 60 000 ihmistä, osa Lapista saakka.
Seinäjoen Ideapark ei kerro julkisuuteen kävijä- tai myyntitavoitteitaan.Henry Lämsä / Yle
Elämysmatkailu ei jatku loputtomasti?
Tuoreet kauppakeskusyhdistyksen julkaisemat myyntitilastot ovat samansuuntaiset Ideaparkin kehityksen kanssa. Viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen myynti kasvoi heinä–syyskuussa liki 14 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi samana aikana yli neljä prosenttia.
Tällä hetkellä menee hyvin, mutta tutkijat näkevät jo merkkejä muutoksesta. Pitkien matkojen päähän kauppakeskuksiin suuntautuva elämysmatkailu ei ehkä jatku loputtomasti.
Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuksen professori Ari Hynynen oli kymmenisen vuotta sitten mukana usean korkeakoulun ja yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa, jossa tarkasteltiin kauppakeskuksia osana kestävää kulutusta ja kaupunkirakennetta.
Hynysen mukaan puhe ilmastonmuutoksesta on tehnyt tehtävänsä ja vaikuttanut asenteisiin merkittävästi. Hän uskoo, että kauppakeskuksia ei enää rakenneta keskelle ei-mitään.
– Vaikea uskoa, että rakennettaisiin. Enkä usko, että edes sähköautoilla ja muulla uudella liikenneteknologialla on vaikutusta kehitykseen.
Vaikka Seinäjoen Ideapark on rakennettu lähelle kaupungin keskustaa, voi sen määritellä myös pelto-ostoskeskukseksi. Sen markkinointi ulottuu laajalle alueelle. Kävijöitä tavoitellaan ja tarvitaan liki puolen Suomen säteeltä. Aika näyttää, jääkö se lajissaan viimeiseksi.
Sukarin haudatut haaveet
Lempäälän Ideaparkin rakentamisen jälkeen, vuonna 2008, Toivo Sukari ajautui törmäyskurssille silloisen ympäristöministerin Jan Vapaavuoren (kok.) kanssa. Sukarin pääväittämä oli suurten kauppakeskusten ekologisuus.
Kun kootaan palvelut saman katon alle, autolla ajelu vähenee.
Vapaavuori oli Sukarin kanssa täysin eri mieltä Ideaparkien ympäristövaikutuksista, Hän ei halunnut, että kauppakeskuksia rakennetaan kaupunkien ulkopuolelle peltojen keskelle.
Sukari on ollut viemässä Ideaparkeja ainakin Vihtiin, Pieksämäelle, Kiiminkiin, Lapualle ja Seinäjoelle, mutta Suomesta ei koskaan tullut Ideaparkien luvattua maata.
Vuonna 2014 avattiin kuitenkin Ideapark Ouluun. Suomen toista Ideaparkia rakentaessaan Sukari joutui tinkimään suuruuden ideologiastaan.
Oulu kutistui tavalliseksi kauppakeskukseksi
Oulun Ideapark ei juuri tavallisesta kauppakeskuksesta poikkea.
Yhden pitkän käytävän varrelle rakennetuissa liiketiloissa pohjoiseen vievän moottoritien varressa majailee vaateketjujen kauppoja, huonekalu- ja sisustusliikkeitä, kahviloita ja ravintoloita sekä muutamia muita erikoisliikkeitä. Päivittäistavarakauppaa Ideaparkissa ei ole, koska sen estää kaava.
Viisi vuotta toiminut Oulun Ideapark on rakennettu alun perin Sukarin omistaman huonekaluliike Maskun suurmyymälän ympärille.Risto Degerman / Yle
Alun perin Oulun Ideapark piti rakentaa vuosikymmenen alussa aivan toiseen paikkaan, Kuusamon tien varteen silloiseen Kiimingin kuntaan. Sinne piti tulla uudenlainen oleskelukeskus, josta kauppojen lisäksi löytyisi liikuntapaikkoja, kunnan palveluja ja esimerkiksi kirjasto.
Kiimingissä alettiin jo rakentaa kunnallistekniikkaa, mutta suunnitelmat eivät koskaan toteutuneet. Kiimingin silloisen kunnanjohtajan Leila Pekkasen mukaan hanke kaatui Oulun voimakkaaseen vastustukseen.
– Totta kai oli iso pettymys, että Ideapark kaatui siihen, ettei Oulu sitä hyväksynyt. Siellä ei ollut kykyä nähdä asiaa laajemmin ja niin, että siitä olisi hyötynyt koko alue.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on selvittänyt suomalaisten kulutusvalintoja kyselytutkimuksilla vuosina 2017 ja 2019. Kahdessa vuodessa suomalaisten arki on muuttunut kestävämpään suuntaan.
–Yli puolet suomalaisista on tietoisesti vähentänyt kuluttamistaan ympäristösyistä ja pyrkii tekemään vastuullisia kulutusvalintoja, sanoo Kestävä arki -projektia vetävä Markus Terho Sitrasta.
Sitran kysely osoittaa ihmisten alkaneen uskoa siihen, että omilla valinnoilla on vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään. Jo lähes 70 prosenttia suomalaisista ajattelee niin.
Terho uskoo, että kulutustottumusten muuttuminen vaikuttaa ennemmin tai myöhemmin kauppakeskusten toimintaan.
– Se voi olla haastava liiketoimintaympäristö tulevaisuudessa, jos ja toivottavasti kun kehitys jatkuu samansuuntaisena.
Lempäälän Ideaparkin kävijöistä 30 prosenttia tulee Pirkanmaan ulkopuolelta. Ostosreissulle ajetaan kaukaa. Kauppakeskusta kiertää autojen meri, parkkipaikalle pysäköidään noin 7 000 autoa päivässä.
Sähkölaturit seisovat kauppakeskuksen seinustalla lähes tyhjinä. Ravintolat tarjoavat lähinnä punaista lihaa, hampurilaisia ja pitsaa. Suuri osa vaateliikkeistä on ketjujättiläisten pikamuodin tarjoajia.
Miten Ideapark valmistautuu siihen, että ihmiset haluavat entistä enemmän laatua määrän sijaan, ja moni haluaisi myös entistä terveellisempää ruokaa?
– Ravintoloissa on yliedustettuna tietynlainen tarjonta, se on totta, ja suuntaamme jatkossa yhä enemmän slow foodiin. Ihmiset vaalivat nyt terveyttä ja hyvinvointia. Sitä varten meillä on urheiluliikkeet ja liikuntaa ja kauneuden ja terveyden palveluja, Vainiola toteaa.
Sitran Terho kuitenkin huomauttaa, että asiat eivät ole yksinkertaisia. Kaupankäynnin keskittymisellä suuriin yksiköihin on myös hyvät puolensa.
– Alueilta, josta kaupan palvelut puuttuvat, lähdetään joka tapauksessa kaupunkeihin ostoksille. Voi olla ekotehokkaampaa, että asioidaan yhdessä paikassa sen sijaan, että kierrettäisiin useissa liikkeissä ympäri kaupunkia.
Petri Häli tuli toimitusjohtajaksi Seinäjoelle Oulun Ideaparkista.Pasi Takkunen / Yle
Tulevaisuuden kauppakeskus
Toimitusjohtaja Petri Häli harppoo Seinäjoen Ideaparkin valtavan pysäköintialueen laitaa ja kehaisee, että sähköautojen latauskenttä on varmasti alueen suurin. Se on jopa Suomen suurimpia.
Latauspisteiden tarkkaa lukumäärää hän ei muista.
– Yli 50 niitä on.
Kauppakeskuksissa tiedostetaan jo, että kuluttajia kiinnostavat ekologiset kysymykset.
Seinäjoella Ideaparkin oven eteen pääsee bussilla puolen tunnin välein ja sähköautojen lataaminen on asiakkaille ilmaista.
– Onhan se askel oikeaan suuntaan, kommentoi Sitran Markus Terho.
Hän toivoo, että kauppakeskukset tarjoaisivat jatkossa tuotteita ja palveluita, jotka auttavat oikeasti kuluttajia pienentämään ympäristövaikutustaan. Se voisi koitua myös kauppakeskusten pelastukseksi.
– Sellaisia tuotteita tarvitaan paljon lisää. Me kaikki tarvitsemme apuja arjen tapojen muuttamisessa.
Professori Ari Hynynen visioi kauppakeskusten tulevaisuutta samansuuntaisesti.
– Jotkut tutkijat ovat jo esittäneet näkemyksiä, että kauppakeskusten seuraava vaihe voi liittyä kiertotalouteen eli niissä alettaisiin myydä kierrätettyä tavaraa.
Eikä pelkästään kirpputori- tai kierrätyskeskusmeininkiä, vaan oikeaa bisnestä. Hynynen on varma, että kauppakeskustoimijat ja kiinteistöjen omistajat miettivät tulevaisuutta hyvinkin paljon.
– Minulla on se käsitys, että heillä on jo mielessä se seuraava kierros. Ei siellä luoteta, että tilanne pysyy ikuisesti nykyisellään vaan siellä on jo ideoita, miten tilat käytetään uudestaan.
Kaksi viikkoa ennen avajaisia Seinäjoen Ideaparkissa tehtiin viimeistelytöitä kovalla kiireellä. Pasi Takkunen / Yle
Kakkua ja kahvia 10 000:lle
Seinäjoen Ideaparkin kaikkiin liiketiloihin on löytynyt vuokraaja. Liikkeitä on yli sata ja edustettuna on kaupan laaja kirjo. Kiertotalous ei vielä tarjonnassa näy. Viihdepuolen veturi on Duudsonien nimikkohuvipuisto ja päivittäistavaratarjonnasta vastaa yli hehtaarin kokoinen K-Citymarket.
Seinäjoen Ideaparkissa valmistaudutaan kulutusjuhlaan, jollaista ei Pohjanmaan lakeuksilla ole ennen koettu. Ensimmäisenä avajaispäivänä luvataan kakkua ja kahvia 10 000 kävijälle.
– Olemme varautuneet pitkiin jonoihin, sanoo toimitusjohtaja Petri Häli.
Kaikki alkaa olla valmista. Vielä viimeisetkin tahrat hinkataan pois lasiseinistä ja 120 Ideapark-lippua voidaan virittää salkoihin.
Tampere siirtää Näsijärven pohjassa makaavan höyryhinaajan hylyn. Siirron valmistelut olivat käynnissä maanantaina iltapäivällä.
Näsijärwi-hylky kuljetetaan pois nykyiseltä paikaltaan, Pölkkylänniemen edustalta, koska Tampere aikoo täyttää järveä hylyn kohdalla. Tampereen ratikan toisen vaiheen on määrä kulkea Näsijärven rannan edustalle tehtävällä tekosaarella.
Saarelle on suunniteltu myös muuta rakentamista. Vesistötäytön lupakäsittely on vielä kesken.
Hylyn siirto on tarkoitus aloittaa tiistaina aamuyöstä. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, hylky on uudessa paikassa muutamassa tunnissa. Uuteen paikkaan Santalahden sataman edustalla on matkaa 500 metriä.
Maanantain koenostossa hylky tuli hieman näkyviin.Eveliina Salo / Nordic Maritime Group Oy
Hylyn siirto kokonaisena voi onnistua
Suunnitelmana on nostaa hylkyä pohjasta lautalla olevan nosturin avulla sen verran, että hylky alkaa kellua.
Arkeologisten tutkimusten perusteella tiedetään, että hylyn pohjarakenne on säilynyt melko ehjänä. Tämän vuoksi sen siirtäminen kokonaisena voi onnistua. Maanantaina tehty koenosto lupaa hyvää.
– Hylky on tosi kestävä, joten se pystytään todennäköisesti siirtämään kokonaisena, sanoo siirtoa valvova meriarkeologi Eveliina Salo.
Ennen koenostoa rungon lujuudesta ei ollut varmuutta, joten hylky on varauduttu siirtämään myös useassa osassa.
Salon mukaan sääolosuhteet huomioidaan tarkkaan. Tiistaina aamuyöllä pitäisi olla sopivan tyyntä.
– Tuuliolosuhteet ovat suurin huolenaihe, ettei hylky keikkaisi matkalla, Salo sanoo.
Hinaaja Näsijärwestä ei ole löytynyt kuvaa, mutta sen sisaralus s/s Tampere oli rungoltaan samanlainen.Jani Aarnio/Yle
Museovirasto myönsi luvan siirrolle
Näsijärwi-hinaaja rakennettiin Tampereella vuonna 1874. Hylky upotettiin veteen vuonna 1884, kun sen tilalle tuli uusi metallirunkoinen laiva.
Sukeltajat löysivät laivan jäännökset 1980-luvulla, mutta silloin ei selvinnyt, mikä alus järven pohjassa makaa. Hylky tutkittiin vedenalaisessa inventoinnissa vuonna 2015. Vasta tämän jälkeen höyrylaivahistorioitsija Juhani Valanto selvitti, että kyse on Rosenlewin ensimmäisestä höyryhinaajasta Näsijärvellä.
Urakoitsija siirtää hylyn lautalla olevalla nosturilla.Eveliina Salo / Nordic Maritime Group Oy
Hylyn meriarkeologiset tutkimukset tehtiin Museoviraston edellyttämällä tavalla kesällä 2019. Museovirasto on myöntänyt hylyn siirrolle luvan. Siirron alustava kustannusarvio on noin 30 000 euroa.
Hylyn on tarkoitus toimia tulevaisuudessa sukelluskohteena alan harrastajille. Uudella paikalla veden syvyys on noin 13 metriä ja hiekkapohja on samantyyppinen kuin nykyisessä paikassa.
Terveysjätti Pihlajalinna lupasi vain pari viikkoa sitten korjata vanhustenhoidon puutteet Sastamalassa. Kävikin toisin, tilanne muuttui pahemmaksi.
Tästä syystä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto avi päätti viime perjantaina keskeyttää Pihlajalinna Oyj:n hoivakoti Ikipihlaja Annen toiminnan osittain.
Ikipihlaja Anneen jää 15 asukaspaikkaa, 5 asukkaalle etsitään uusi paikka.
Aluehallintoviraston ylitarkastaja Saija Kujansuu sanoo, että asiaa selvitettiin pitkään Pihlajalinnan, Sastamalan ja Valviran kanssa. Pari viikkoa sitten näytti vielä siltä, että ongelmat korjataan.
– Alkuvaiheessa tilanne näytti siltä, että palveluntarjoaja ryhtyy välittömiin korjaaviin toimenpiteisiin. Sitten tuli käännös toiseen suuntaan ja merkkejä siitä, että asiakasturvallisuus vaarantuu vakavasti, Kujansuu sanoo.
Ylitarkastaja Saija Kujansuun mukaan osittainen keskeyttäminen on vakava toimenpide.Marjut Suomi / Yle
Torstaina virasto teki jo toisen yllätystarkastuksen, joka vahvisti toiminnan keskeyttämisen. Mitä enemmän tarkastajat viettivät hoivakodissa aikaa, sitä enemmän ongelmia nousi esille.
Pihlajalinnan mukaan omavalvonta petti
Vielä siinä vaiheessa kun hoivayksikkö oli tarkkailussa, toiminnassa oli avin raportin mukaan useita puutteita. Apua yritettiin haalia raportin mukaan opiskelijoista, vartijoista ja jopa pitkäaikaistyöttömistä.
Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen kommentoi tilannetta maanantaina. Hänen mukaansa omavalvonta ei toiminut.
– Kaikkia niitä toimenpiteitä, mitä on luvattu tehdä, ei ollut jalkautettu loppuun saakka.
Nyt puutteet on korjattu ja henkilöstömitoitus on laitettu kuntoon. Esimerkiksi tietyt lääkkeet ovat jatkossa hoivakodissa kahden lukon takana.
Aaltonen on itse vieraillut viikonloppuna yksikössä ja käynyt läpi henkilöstön kanssa, mitkä asiat olivat puutteellisia. Pihlajalinnan mukaan myös muut hoivayksiköt on ohjeistettu.
Asukkaita kaatuili
Aluehallintovirasto pyysi, että lääkäri tarkastaa kaikki yksikön asukkaat. Selvisi, että yksi asukas oli kaatunut kolme kertaa yhden päivän aikana. Hänet oli löydetty huoneen wc:n lattialta, toisen kerran makaamasta sängyn päältä poikittain ja kolmannen kerran sängyn vierestä lattialta.
Toinen asukas oli löytynyt makaamasta oman huoneen oven vierestä lattialta ja kolmas asukas oli löytynyt wc:n lattialta.
Aluehallintoviraston päätöksen mukaan ensimmäinen yhteydenotto Ikipihlaja Annen epäkohdista tuli helmikuussa. Lokakuussa virasto sai toisen epäkohtailmoituksen, jossa ilmoitettiin vakavista puutteista. Ilmoituksen mukaan yksi asukas oli myös kaatunut, jäänyt lattialle ja kuollut.
Opiskelijaa ahdisti vastuu
Määrällisesti töissä oli Kujansuun mukaan tarpeeksi hoitajia yksittäisiä työvuoroja lukuun ottamatta.
Huomattavan moni työntekijöistä oli kuitenkin töissä ensimmäistä tai toista päivää yksikössä. Perehdyttäminen ei ollut onnistunut.
– Toiminta pyöri uusien ja yksittäisiä työvuoroja tekevien varassa, Kujansuu kertoo.
Avi totesi yllätyskäynnillä, että opiskelija oli alakerran työntekijöistä ainoa, joka tunsi jonkin verran asiakkaita. Opiskelijalla ei ollut vielä kello 16 ajatusta siitä, miten asiakkaat saavat illalla tarvitsemansa hoidon.
– Opiskelija alkoi suunnitella tätä ja kertoi tuntuvan pahalta, kun vastuu on hänellä opiskelijana, raportissa sanotaan.
Vartijoita hälytettiin apuun
Avi alkoi ihmetellä myös, miksi Securitaksen työntekijöitä hälytetään paikalle. Henkilökunta kertoi, että vartijoita käytetään nosto- ja kääntöapuna ja ohjeistus sen käytöstä on annettu hiljattain.
Yöhoitaja oli yhtenä yönä pyytänyt vartijaa avukseen kääntämään asiakasta.
Hoivayksikkö selvittää, ketkä asukkaista voidaan siirtää muualle saamaan hoivaa.Marjut Suomi / Yle
Koska työntekijöistä oli jatkuva pula, hoivakodin vastuuhenkilö oli raportin mukaan kertonut aville rekrytoivansa Työteekistä henkilökuntaa. Työteekkinä tunnettu palvelu järjestää muun muassa kuntouttavaa työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille. Aluehallintovirasto kertoi, etteivät kuntouttavassa työtoiminnassa olevat voi työskennellä yksikössä. He ovat itsekin sosiaalipalvelun asiakkaita ja tarvitsevat itsekin paljon apua.
– Henkilöstä, joka on ollut vuosia työttömänä ja on ilman sosiaali- ja terveysalan koulutusta, ei ole käytännössä mitään apua, vaan hän vain kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia yksikössä, avi vastasi.
Pihlajalinnan toimitusjohtaja Aaltonen sanoo, jos yöaikaan pitää siirtää asukkaita, henkilöstö voi pyytää jatkossakin apua vartiointiliikkeestä. Hän ei tiedä, miksi raportissa kerrotaan, että apua oli yritetty saada myös pitkäaikaistyöttömistä.
Pihlajalinna pitää avin päätöstä keskeyttää toiminta osittain jyrkkänä toimenpiteenä.
– Tilanteen ympärillä syntynyt julkisuus on osin värittynyttä, mutta emme lähde selittelemään tilannetta enempää. Meidän tehtävä on laittaa asiat kuntoon, Aaltonen sanoo.
Lääkehuoneen ovi usein auki
Myös hoivayksikön lääkehuolto oli paikoin retuperällä. Kun aluehallintovirasto tuli tarkastuskäynnille, lääkehuoneen ovi oli täysin auki. Tarkastuskäynnin aikana ovi suljettiin, mutta se oli uudelleen illalla avoinna. Samaan aikaan omaisia oli paikalla käytävällä.
Tarkastuskäynnin aikana apteekista tuotiin lääkkeet kestokassilla yläkerran lääkehuoneeseen, jonka ovi oli uudelleen auki. Lääkkeet olivat edelleen kestokassissa muutaman tunnin jälkeen.
Lääkehoito oli muutenkin sekavaa. Dosetteja oli väärässä paikassa, asiakkailta oli unohdettu vaihtaa kipulaastarit ja potilas joutui kärsimään todennäköisesti useita päiviä kovista kivuista. Tieto insuliinihoidoista oli puutteellista ja asukas oli saanut toisen asukkaan lääkkeet.
Kaupunki yllättyi ja lisää valvontaa
Aluehallintovirasto päätti perjantaina keskeyttää osittain hoivakodin toiminnan. Kujansuun mukaan aluehallintovirasto pohti koko yksikön keskeyttämistä, mutta ei voitu varmistaa, että kaikille asiakkaille löytyy uudet hoitopaikat.
Nyt ainakin viisi vanhusta siirretään pois hoivakodista. Lääkärien pitää pohtia keskiviikkoon mennessä, kuka asiakkaista kestää siirron.
Sastamalan sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi Tryyki sanoo, että tilanne tuli yllätyksenä kaupungille. Sastamalan kaupunki aikoo lisätä valvontakäyntejä. Kaupunki kaipaa valtakunnallista ohjeistusta yksityisten hoivakotien valvonnan määrästä ja laadusta.
– Missään vaiheessa ei ole tullut sellaisia asioita ilmi, että se lokakuun lopussa todettu tilanne olisi ollut ilmeinen.
Kaupunki kertoo valvoneensa hoivakotia samalla lailla kuin muutakin yksityistä palvelutuotantoa. Toukokuun yllätystarkastuksen perusteella asiat olivat vielä kunnossa.
Pessimistillä on suurempi vaara sairastua ja kuolla sepelvaltimotautiin kuin asioihin valoisesti suhtautuvalla. Asia on nyt tutkittu Tampereen yliopistossa.
Lääketieteen lisensiaatti Mikko Pänkäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan pessimistin vaaraa sairastua ja kuolla. Tutkimukseen osallistuneiden pessimistisimmillä miehillä oli yli nelinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin kymmenen seurantavuoden aikana verrattuna vähiten pessimistisiin.
– Kun suljettiin pois muihin syihin kuolleet, koko aineistossa kaikkein pessimistisimpien vaara kuolla sepelvaltimotautiin 11 seurantavuoden aikana oli yli kaksinkertainen vähiten pessimistisiin verrattuna, Pänkäläinen kertoo tutkimustiedotteessa.
Pessimistit söivät sydän- ja verisuonitautiriskin kannalta epäterveellisesti eivätkä onnistuneet tai edes yrittäneetkään muuttaa ruokailutottumuksiaan yhtä usein kuin muut.
– Merkittävänä välittävänä tekijänä pessimismin ja sepelvaltimotaudin välillä näytti olevan kohonnut inflammaatio- eli elimistön tulehdustaso, Pänkäläinen toteaa.
3 000 tutkittavaa
Tutkimuksessa pessimismin merkitystä sepelvaltimotaudin riskitekijänä selvitettiin vakioimalla pessimismi yleisesti tunnettujen riskitekijöiden suhteen. Näitä riskitekijöitä olivat esimerkiksi korkeat verenpaine, veren kolesterolitaso, verensokeri ja painoindeksi, tupakointi ja vähäinen liikunta.
Tutkimus on osa Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimushanketta, jossa seurattiin lähes 3 000 päijäthämäläistä keski-ikäistä ja vanhempaa naista ja miestä kymmenen vuoden ajan vuosina 2002–2012. Lisäksi heitä seurattiin vielä vuosi tämän jälkeen kuolinsyytilastoista. Tutkittavista kerättiin tietoa laajoilla kyselylomakkeilla, verikokeilla ja terveystarkastuksilla.
Seurannan alussa tutkittavat täyttivät Life Orientation Test Revised -kyselylomakkeen, joka mittaa henkilön optimistisuutta ja pessimistisyyttä. Näitä luonteenpiirteitä pidetään varsin pysyvinä.
Pessimistikin voi muuttaa elintapojaan
Osa riskin kasvusta selittynee tutkijan mukaan muita epäterveellisemmillä elintavoilla, mutta pessimismi vaikuttaa tutkijan mukaan olevan selvästi myös sepelvaltimotautisairastuvuuden ja -kuolleisuuden itsenäinen riskitekijä. Itsenäisen riskin kasvun suuruus oli tunnettujen riskitekijöiden, kuten korkean kolesterolitason ja verenpaineen veroinen tai jopa vahvempi selittäjä.
– Helposti toteutettavalla optimistisuuden ja pessimistisyyden arvioinnilla voitaisiin täydentää perinteisiä sairastumisvaaraa arvioivia terveystarkastuksia ja riskitekijöiden kartoitusta, Pänkäläinen sanoo.
Aiempi tutkimus osoitti, että aktiivisesti toimien pessimistikin saadaan parantamaan elintapojaan.
– Kaivataan kuitenkin lisää tutkimusta pessimistisimpiin kohdistuvista psykososiaalisista interventioista sekä yhteiskunnallisia tekoja, jotka auttaisivat ihmisiä luopumaan pessimismistään maailmassa, joka usein antaa vain lisää aihetta siihen, Pänkäläinen sanoo.
Lääketieteen lisensiaatti Mikko Pänkäläisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 22. marraskuuta.
Tänään Minna Lahden aamu ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Hän oli valmistautumassa 6.-luokkalaisten ryhmäytymistunnille, kun pojille tuli riitaa välitunnilla ja Lahti hälytettiin apuun.
Äkillisestä suunnitelmien muutoksesta huolimatta työpäivän alku ei ollut mitenkään poikkeuksellinen – päinvastoin.
– Päivät vaihtelevat. Pidän koulun jokaiselle luokalle kerran viikossa oman tunnin. Mutta kun tulee tilanteita, joihin tarvitaan enemmän aikaa, hyppään apuun. Olen vähän sellainen joka paikan suhari, joka on siellä, missä tarvitaan, Lahti kuvailee työtään kangasalalaisen Ruutanan koulun kasvatusohjaajana.
Jos on huolia tai hankaluuksia, minun kanssani voi miettiä, mitä niille kannattaisi tehdä. Minna Lahti
Sillä aikaa, kun kasvatusohjaaja selvitteli riitaa poikien kanssa, muu luokka pystyi jatkamaan oppituntiaan opettajansa kanssa. Lahden tunnille tulleet oppilaatkaan eivät joutuneet heitteille, vaan oma opettaja veti heidän tuntinsa.
Riidan setvimiseen ja sopimiseen meni pari tuntia, mutta sen jälkeen asia oli pois päiväjärjestyksestä.
– Tässä koulussa ei ketään leimata kiusaajaksi. Haluan opettaa lapsille, että kun asiat selvitetään eikä lähdetä etsimään syyllisiä, päästään helpommin eteenpäin, Lahti kertoo.
Opettamiseen jää nyt enemmän aikaa
Ruutanan koulussa on 330 oppilasta esikoululaisista 6.-luokkalaisiin. Lahti siirtyi Ruutanaan syksyllä 2018, ja nyt rehtori Tarja Eskelinen ihmettelee, miten koulussa sitä ennen oikein pärjättiin.
– Aikaisemmin opettajat ja erityisopettajat ratkoivat riitatilanteita sekä tunnevaikeuksiin ja käyttäytymisen liittyviä pulmia. Nyt he voivat keskittyä opettamiseen ja oppimisen ongelmiin. Minnan eli Mimmun ryhmäytymistunneilla harjoitellaan sosiaalisia- ja tunnetaitoja, jotka ovat todella tärkeitä. Minä saan apua häneltä hankalissa tilanteissa, joissa pitää olla yhteydessä sosiaalitoimeen tai vanhempiin, Eskelinen sanoo.
– Ihan ehdottomasti tällaista roolia tarvitaan nykykoulussa!
Varsinaisia kasvatusohjaajia ei Suomessa kuitenkaan montaa ole. Minna Lahti sai tänä syksynä kollegan, kun Pikkolan yläkouluun palkattiin Kangasalan toinen kasvatusohjaaja. Varkaudessa kasvatusohjaajia on neljä, ja ainakin Ilomantsissa ja Jyväskylässä on muutama.
Joissain kunnissa samantyyppistä työtä tekevät koulusosionomit – esimerkiksi Tampereella työnkuvaa on kehitetty kaupungin ja Tampereen ammattikorkeakoulun Tiimikoulu-hankkeessa.
Rehtori Tarja Eskelinen kokee omankin työtaakkansa vähentyneen sen jälkeen, kun Ruutanan koulu sai kasvatusohjaajan.Marko Melto / Yle
Lisäksi eri puolilla Suomea kouluihin on palkattu nuorisotyöntekijöitä, psykiatrisia erikoissairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä. Vaikka roolit ovat jäsentymättömiä, näyttää selvästi siltä, että kouluissa on tarvetta aikuisille, sanoo opetus- ja kulttuuritoimesta vastaava johtaja Esko Lukkarinen Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.
– Perusopetuslaki määrittelee, että opetuksen järjestäjällä tulee olla riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Sen lisäksi voi olla tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta henkilöstöä. Tätä muuta henkilöstöä ei ole missään sen tarkemmin määritelty.
Lukkarisen mielestä kasvatusohjaaja tai vastaava voisi olla hyvä apu monessa koulussa. Työnjako ja roolit pitää kuitenkin tehdä selviksi sekä koulun henkilökunnalle että oppilaiden vanhemmille.
– Olen itse aina korostanut, että opettajan työhön kuuluu opettamisen lisäksi myös kasvattaminen. Mutta jos järkevällä työnjaolla voidaan hoitaa asioita ja vähentää opettajien työtaakkaa, niin se on hyvä.
Oma idea vei uuteen työhön
Kotikunnassaan Kangasalla Minna Lahti on pitkään ainoa kasvatusohjaaja, ja hän on luonut tehtävän ihan itse.
– Törmäsin opintovapaalla Heikki Mujusen opinnäytetyöhön, jossa tutkittiin, miten sosionomi voi tukea kouluyhteisöä. Innostuin asiasta valtavasti ja ajattelin, että tämä on minun juttuni, hän kertoo.
Vaikka oppilas ei halua kertoa hankalaa asiaa opettajalle, Mimmulle hän saattaa kertoa. Tarja Eskelinen
Syksyllä 2011 Lahti palasi vapaalta koulunkäynnin ohjaajaksi entiselle työpaikalleen Kangasalan Suoraman kouluun. Hän sai luvan kehittää uutta tehtävää työnsä rinnalla, ja kahden vuoden kuluttua kasvatusohjaajan tehtävä vakinaistettiin.
Oman työn kehittämisen ohella syntyi myös opinnäytetyö Tampereen ammattikorkeakouluun, josta Lahti valmistui sosionomiksi (YAMK) vuonna 2017.
Jo pelkkä läsnäolo riittää
Kun Minna Lahti kulkee Ruutanan koulun pihassa, eskarien puolelta kuuluu "Mimmuu!" ja sitten vilkutellaan puolin ja toisin. Joku isommista käy antamassa läpyt ja toinen tulee kysymään, saako halata. Se sopii Lahdelle aina.
– Mimmua on helppo lähestyä. Vaikka oppilas ei halua kertoa hankalaa asiaa opettajalle, Mimmulle hän saattaa kertoa. Hän on sellainen luottopakki meidän koululla, rehtori Tarja Eskelinen kertoo.
6.-luokkalainen Eemeli Salo sanoo, että kasvatusohjaaja Minna Lahden kanssa voi jutella myös mukavista asioista, kuten harrastuksista, vapaa-ajasta ja koulujutuista.Marko Melto / Yle
Lahti pitää huolen siitä, että häntä voi tulla nykäisemään hihasta koska vaan. Hänellä on aina aikaa kuunnella.
– Jos on huolia tai hankaluuksia, minun kanssani voi miettiä, mitä niille kannattaisi tehdä. Minä en tee asioita lasten puolesta, vaan olen rinnalla kulkija, ohjaaja ja tukija, Lahti kertoo.
Lahti huomaa myös, jos joku on yksin välitunnilla. Hän käy kysymässä, onko yksinolo oma valinta vai onko siihen jokin muu syy.
– Jos lapsi tuntee, että hänet on rajattu ulos leikistä, olen tukena. Jos hän vain haluaa olla hetken yksin, kunnioitan sitä ja annan hänen olla itsekseen. Mutta seurailen tietenkin sivusilmällä, kauanko se jatkuu.
6.-luokkalainen Anni Keltanen näkee Minna Lahtea usein koulun käytävillä: – Hänelle on helpompi puhua kuin opettajalle.Marko Melto / Yle
Lahti uskoo, että kasvatusohjaaja pystyy huomaamaan lapset, jotka ovat vaarassa lipsahtaa sivuraiteille. Hän pystyy myös vaikuttamaan siihen, ettei kukaan syrjäydy.
– Joskus pelkkä läsnäolo lapselle riittää ja auttaa korjaamaan suuntaa. Se on aika pieni satsaus siihen, että saadaan hyvinvoivia lapsia.
