Taputukset täyttävät pimenevän hallin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Alkamassa on LanTrek 2019 -tapahtuma, joka on tuhansien tietokonepeliharrastajien paratiisi kolmen vuorokauden ajan.

Kavala arkinen maailma on kaukana ja läsnä vain pelit sekä kaverit. Vai onko?

Kysyimme kolmelta pelaajalta, miten he seuraavat muun maailman menoa. Ilmeni, että melko aktiivisesti jopa pelihuuman keskellä. Vastaukset yllättivät mediatutkijan ainakin perinteisten paperilehtien osalta.

Teemu Niskanen: "Luen uutiseni sivustoilta, joihin voi luottaa"

Lempääläläinen Teemu Niskanen on laneilla jo konkarikävijä. Hän kertoo, että seuraa pelimaailman ulkopuolisia tapahtumia netin kautta.

Uutisensa hän ammentaa lähinnä lehtien nettisivujen kautta.

– Käytän itse asiassa uutisten seuraamiseen aika vähän sosiaalista mediaa. Luen uutiseni sivustoilta, joihin voi luottaa, Teemu Niskanen kertoo. Hän uskoo olevansa jonkinlainen poikkeus kaveripiirissään somen suhteellisen vähäisen käytön takana.

Teemu Niskanen kertoo tunnistavansa somen vaarat harhatiedon levittäjänä. Häntä ei huoleta somepalveluiden riskit esimerkiksi identiteettivarkausten osalta.

– Katson nykyään enemmän esimerkiksi Youtubea, josta seuraan tubettajia, mutta en etsi sieltä niinkään uutisia.

Niskanen haluaa lisää mediakritiikin opetusta koulumaailmaan.

– Mä tiedän paljon itseäni nuorempia ihmisiä, jotka käyttävät paljon sosiaalista mediaa ajatellen, että siellä kaikki on totta. Mitä aikaisemmin mediakritiikkiä opetetaan kouluissa, sitä parempi.

Jonne Soukola: "Suurimmat uutiset kuulen isältäni"

Sastamalalainen 21-vuotias Jonne Soukola on Niskasen kanssa samaa mieltä, että pitkässä pelitapahtumassa on välillä hyvä irrottautua virtuaalimaailmasta.

– On hyvä pitää taukoa ja käveleskellä sekä katsella ympärilleen.

Soukola löytää uutiset suurimmaksi osaksi netistä eri sanomalehtien verkkosivuilta. Hän ei ole mielestään mitenkään uutisorientoitunut, mutta sanoo pysyvänsä hyvin perillä maailman menosta.

– Kyllä mä suurimmat uutiset kuulen isältäni, joka seuraa niitä kovin paljon. Ei niitä tule itse riittävästi seurattua.

Somepalvelujen kautta uutiset tulevat Jonne Soukolan korviin ja näytölle suhteellisen harvoin.

– Joskus joku kaveri saattaa Instagram-viestin kautta pistää tietoa jostain tapahtumasta, mutta itse ei oikein tule löydettyä uutisia sosiaalisen median kautta.

Perinteisiä televisiokanavia Jonne Soukola ei juurikaan katso.

– Kattelen lähinnä Netflixiä ja Viaplayta. Muuten televisio voi olla siinä itsekseen päällä, kun teen muita hommia.

Riku Petteri Vainio: "Olen niin hurahtanut Radio Rockiin"

Tampereella opiskeleva huittislainen Riku-Petteri Vainio, 21, määrittelee itsensä suhteellisen aktiiviseksi median seuraajaksi. Tietonsa maailman menosta hän hahmottaa etupäässä netin ja radion kautta.

– Lisäksi saan paljon tietoa sellaisilta itsenäisiltä toimijoilta, jotka antavat omat mielipiteensä uutisiin. Heitä ovat lähinnä Youtube-kanavien tubettajat, joilta tulee mielenkiintoisia näkemyksiä ajassa esillä oleviin asioihin.

Vainio tunnustautuu intohimoiseksi radion kuuntelijaksi.

– Ei meidänkään koulussa likikään kaikki kuuntele radiota niin paljon kuin mää. Olen niin hurahtanut Radio Rockiin, että sitä tulee kuunneltua juontajien hyvien juttujen sekä hyvän musiikin takia.

Valeuutiset Riku-Petteri Vainio uskoo seulovansa pois helposti.

– Minulla ei ole sellaista yhtä lähdettä, johon uskonnollisesti uskon. Jos uutisessa vaikuttaa olevan vähänkään epäilyttävää, niin tsekkaan sitä sitten muualtakin, että pitääkö tämän nyt sitten oikeasti paikkaansa.

Tutkija Elisa Vainikka: "Nämä nuoret miehet tuntuivat tarttuvan myös paperilehtiin"

Tutkija Elisa Vainikka kuuntelee mielenkiinnolla Teemu Niskasen, Jonne Soukolan ja Riku-Petteri Vainion kommentteja median käytöstään. Ehkä suurimpana yllätyksenä Tampereen yliopiston viestintätieteiden väitöskirjatutkijalle tulee perinteisen paperisen sanomalehden nouseminen esiin.

– Sanomalehdetkin ovat siirtyneet hyvin pitkälti sähköisiksi, mutta nämä nuoret miehet tuntuivat tarttuvan myös paperilehtiin ainakin vanhempien luona, kirjastoissa tai kahviloissa. Nuoret eivät enää välttämättä tilaa lehtiä, mutta he löytävät kyllä uutisensa niistä, Elisa Vainikka summaa.

Vainikan mielestä radiolle löytyy edelleen oman paikkansa. Erilaiset podcastit ovat lähteneet kovaan nousuun erityisesti nuorten keskuudessa.

– Youtube-videoiden tapaan myös suositut radio-ohjelmat ja podcastit keskittyvät vaikuttavien persoonien ja tarinoiden ympärille.

Tulevaisuudessa Vainikka uskoo radion olevan se media, jossa on mahdollista pohdiskella suuria kysymyksiä analyyttisesti ajan kanssa.

Televisiouutiset eivät innosta, valeuutiset blokataan

Televisio on radion ohella pitänyt yllättävän hyvin pintansa myös nuorten keskuudessa. Tosin radiota kuunnellaan entistä enemmän mobiililaitteilla ja tietokoneella.

– Keskimäärin puoli yhdeksän tai kymmenen uutiset eivät nuoria juuri houkuta, Elisa Vainikka tietää.

Hän pitää jututtamiemme nuorten miesten mediakriittisyyttä hienona asiana. Sen syyt löytyvät koulujen mediakasvatuksesta, minkä ansiosta nuoret ovat median suhteen valveutuneempia kuin vanhemmat ikäluokat.

– Nuoriin valeuutinen ei uppoa niin hyvin kuin vanhempiin, Vainikka sanoo.

Median tulevaisuutta on vaikea ennustaa

Sosiaalisen median palveluita on niin paljon, että niiden käyttö on erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä varsin pirstaleista. Eri ihmiset käyttävät eri palveluita hyvinkin eri tavalla.

Nuoret suosivat keskinäisviestintää kavereidensa kanssa eli esimerkiksi Snapchattia, WhatsAppia ja Instagramia.

– Kyllä tilastot näyttävät, että sosiaalisen median käyttö on hyvin suosittua nuorten keskuudessa. Näyttää se kasvavan vanhemmissa ikäluokissakin koko ajan.

Väitöskirjatutkija Elisa Vainikan mukaan nuoret löytävät aina uudet "omat juttunsa" vanhempien pidättäytyessä enemmän tutuissa vanhoissa kuvioissa.

Media-alan tulevaisuutta on Vainikan mielestä äärimmäisen hankala ennustaa. Hän uskoo, että uusia palveluita tulee tiheään tahtiin, mutta millaisia ne ovat, se on hämärän peitossa.

– Virtuaalitodellisuudesta puhutaan jonkun verran, että sieltä suunnasta voisi tulla hyvinkin näyttäviä virtuaalisia palveluita, mutta muuten on erittäin vaikea ennakoida, mistä uusista palveluista voi tulla hittejä.

Lue myös:

Zuckerberg pohti Facebookin tulevaisuutta: Ihmiset eivät halua huudella toriaukiolla vaan jutella olohuoneessa

Ylen kysely: Nuoret miehet ovat kaikkein tyytyväisimpiä elämäänsä – "Mitä vähemmän omaa päätä vaivaa, sitä helpommin itsellään menee"

Ylen kysely: Alle 30-vuotiailla kaikista kovin luotto äänestämiseen, mutta silti he eivät äänestä

Sisäministeriön turvallisuusstrategin ykkösohjeet nuorille: Älä niele valeuutisia ja pidä kaverista huolta

Mikä on valeuutinen, somekupla tai trollitehdas? Yle Uutisluokan videot ja tehtävät auttavat tunnistamaan verkon ansat

Trollit ja valeuutiset hämmentävät: "Tulee vastaan aika hulppeita juttuja"

Sote-uudistus ei toteudu tällä hallituskaudella, ja hallitus on jättänyt eroanomuksen. Pääministeri Juha Sipilä pyytää hallituksen eroa tasavallan presidentiltä tänään Mäntyniemessä klo 10. Täältä pääset seuraamaan suorana Ylen erikoislähetystä.

Puhemiesneuvosto kokoontuu kello 10 päättämään sote-valmistelun lopettamisesta tämän eduskunnan aikana kertovat Ylen lähteet.

Ylen tietojen mukaan perustuslakivaliokunta lopetti maakuntien tehtäviä säätävien lakien valmistelun. Asia on sidottu sote-uudistukseen ja jos yksi kaatuu, niin kaatuu myös toinen.

Maakunnissa soten kaatuminen ei ilahduttanut, mutta se ei myöskään yllättänyt.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja: otettiin liian iso kakku

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen ei ylläty siitä, että sote on kaatumassa.

– Ei se enää tässä vaiheessa. Tämä ratkaisu on ollut jo pidempään vuodenvaihteen jälkeen odotettavissa.

Ihalaisen mukaan sote-ratkaisua on nyt yritetty jo ainakin 15 vuoden ajan. Tarve ratkaisulle ei katoa mihinkään, koska suomalaiset ikääntyvät ja tarvitsevat enemmän hoitoa.

Ihalaisen mukaan sote-ratkaisua on yritetty viedä eteenpäin liian isona kokonaisuutena. Edellinen hallitus kytki siihen kuntaliitokset, nykyinen maakuntahallinnon ja valinnanvapauden.

Onko yritetty liian isoa kakkua?

– Näin käytännössä. Nämä ovat niin isoja kokonaisuuksia.

Ihalainen toivoo, että sote-ratkaisua vietäisiin seuraavassa eduskunnassa läpi parlamentaarisesti.

Soten kaatuminen ei vaikuta Ihalaisen mukaan sairaanhoitopiirien arkeen välittömästi. Esimerkiksi Pirkanmaa hakee yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen kanssa eikä tämä asia muutu.

Tulevaisuutta varten rakenteellisten uudistusten tarve ei katoa minnekään. Terveys- ja sosiaalipuolelle haetaan vahvempia ja isompia toimijoita kuin nyt.

Kuntien pitäisi Ihalaisen mukaan ottaa aktiivisempi rooli sairaanhoitopiirien kanssa ja miettiä, miten ratkaisua on mahdollista hakea maakunnissa.

– Jatkossa pitää miettiä sairaanhoitopiireittäin, miten toimintaa kootaan yhteen.

Lahden kaupunginjohtaja: koko Päijät-Häme olisi ollut voittaja

Soten todennäköinen kaatuminen ei ilahduta Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timosta. Uudistuksen tuoma lisärahoitus ei olisi ollut pahitteeksi budjettinsa kanssa painivalle Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle.

– Koko Päijät-Häme olisi ollut voittaja. Valtion rahoitus Päijät-Hämeen sotelle olisi tällä sotepaketilla noussut merkittävästi, tai siihen olisi ollut mahdollisuus.

Timonen kertoo olevansa huolissaan lähivuosien tilanteesta kunnissa, kun terveysmenot kasvavat.

– Jos ei mitään ei tehdä, ihan pian 2020-luvulla on iso joukko kuntia, jotka joutuvat ihan mahdottomaan tilanteeseen.

Timonen pitää jonkinasteista uudistusta välttämättömänä, vaikka hallituksen ajama malli kaatuikin.

– Se minkä tämä eduskunta taakseen jättää, sen seuraava eduskunta edestään löytää.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja: epävarmuus lisääntyy

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajan Kaija-Leena Savijoen mukaan kaatuminen ei tarkoita mitään dramaattista asiakkaille.

– Se ei varanna uutta Assi-sairaalaa tai tähti-sairaalaa, ne etenevät. Mutta on pakko sanoa, että epävarmuus lisääntyy.

Suurin huolenaihe on Riihimäen halu irrottautua Kanta-Hämeestä. Riihimäellä on pohdittu siirtymistä HUSin asiakkaaksi.

– Riihimäen mahdollinen irtautuminen näkyisi väistämättä tulevan Assi-sairaalan koossa, sillä Riihimäen osuus sairaalan rahoituksesta on yksi kolmasosa, Kaija-Leena Savijoki muistuttaa.

Lisäämme juttuun päivän aikana lisää maakunnissa tulleita kommentteja.

Lue lisää:

Yksinkertainen opas sote-finaaliin: Tätä vuosikausia kestäneellä hankkeella tavoitellaan, ja näin se voisi vielä edetä

Sote-uudistus vaatii entistä enemmän aikaa – lakipaketin molemmat osat hyväksyttävä ennen kuin uudistus voi astua voimaan

Tampereen elokuvajuhlien Japani-kokonaisuus koostuu kahdesta osasta: Japani 1 sisältää kokeellisia elokuvia 1970- ja 1980-luvuilta, kun taas Japani 2 käsittää naisohjaajien teoksia viime vuosilta.

Kokonaisuuden on kuratoinut japanilaisen elokuvan asiantuntija Koyo Yamashita, joka on toiminut ohjelmapäällikkönä ja kuraattorina useilla elokuva- ja mediataidefestivaaleilla. Hän haluaa tuoda esille nimenomaan japanilaisten naisohjaajien tuoreita elokuvia.

Yamashitan luotsaamassa Image Forum Festival -tapahtumassa, joka on Japanin suurin kokeellista ja taide-elokuvaa esittelevä festivaali, peräti 70 prosenttia osallistujista on naisia.

– Japanissa on paljon naisohjaajia, jotka tekevät lyhytelokuvia ja kokeellisia visuaalisia teoksia. Mutta jos katsomme japanilaista pitkää elokuvaa, naisten osuus on siellä hyvin pieni. Tilanne on siis hyvin kahtiajakoinen, Yamashita kertoo.

Värikkäistä populaarikulttuuri-ilmiöistään ja teknologisista innovaatiostaan huolimatta Japani on edelleen varsin konservatiivinen maa, ja tästä syystä naisten on vaikeampi toimia vahvan hierarkkisella elokuva-alalla kuin miesten.

– Luulisin kuitenkin, että järjestelmä tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa. Silti naisten täytyy yhä kamppailla saadakseen äänensä kuuluviin nimenomaan pitkässä fiktiivisessä elokuvassa, Yamashita jatkaa.

Suomen elokuvaohjaajaliittoa vastaavassa Japanin ohjaajakillassa on tällä hetkellä noin 550 jäsentä, joista 20 eli alle neljä prosenttia on naisia. Hieman valoisammasta tulevaisuudesta kertoo kuitenkin se, että Japanin johtavan elokuvakoulun eli Japan Institute of the Moving Imagen opiskelijoista naisia on tällä hetkellä kolmasosa.

Japanista on tullut maailmalle myös muutamia kansainvälisesti arvostettuja naisohjaajia. Esimerkiksi Naomi Kawasen visuaalisesti kaunista Kirsikkapuiden alla -elokuvaa esitettiin vuonna 2016 myös Suomessa.

Runollisista ulosteista korporaatioyhteiskuntaan

Mutta lyhytelokuvissa japanilaiset naisohjaajat ovat tällä hetkellä vahvoilla. Tampereeen elokuvajuhlilla nähdään viisi varsin erilaista naisnäkökulmaa elokuvantekoon yukihorista eli lumenluonnista sekatekniikalla tehtyihin iloitteluihin.

Teemoiltaan poikkeavinta antia edustaa Chikako Yamashiron vajaan puolen tunnin mittainen Mud Man. Elokuvassa muuttolinnut ulostavat ihmisten päälle, ja jottei asia olisi liian suoraviivainen, linnunkakasta löytyy runoja, joita ihmiset ryhtyvät lausumaan.

Yamashiron teokset sijoittuvat tai linkittyvät aina jollakin tavalla Okinawan saarella, ja niihin sisältyy viitteitä geopolitiikasta ja historiasta.

– Toisen maailmansodan aikoihin Okinawa oli taistelukenttä, jota pommitettiin ja jossa kuoli paljon ihmisiä. Mud Manissa on kohtauksia, jotka viittaavat selvästi pommituksiin ja tulitukseen, Koyo Yamashita tarkentaa.

Sung Nam Hanin Compliance Level 0 taas käsittelee kahta japanilaisen yhteiskunnan kipupistettä.

– Compliance Level 0 esittää kritiikkiä Japanin yhteiskuntamallia kohtaan, joka toimii kuin korporaatio. Ja jotta korporaatio toimisi sulavasti, sen on unohdettava henkilökohtaiset arvot ja tarpeet. Compliance Level 0:ssa on myös historiallinen taso: se viittaa Japanissa asuviin korealaisiin, joita on syrjitty 1900-luvulla, Yamashita kertoo.

1970- ja 1980 -luvuilla tehtyä japanilaista kokeellista elokuvaa leimaavat erilaiset visuaaliset ja tekniset kokeilut. Koyo Yamashita on valinnut Japani 1 -osioon teoksia, jotka tutkivat elokuvan mekanismeja ja elokuvan käsitettä. Yamashitan mukaan elokuvat edustavat neo-dadaismia ja avantgardea.

– Omana aikanaan eli 1970-luvulla tällaisiä elokuvia ei esitetty japanilaisissa elokuvateattereissa. Vaikutteita näihin elokuviin on otettu muun muassa 1960-luvun amerikkalaisesta undergroundista.

Tampereella on esillä muun muassa valokuvaajana tunnetun Hiroshi Yamazakin auringon matkaa horisontissa seuraileva Heliography (1979) sekä Yoichi Nagatan Still Movie (1978), joka ottaa kantaa elokuvan perusolemukseen.

Sote- ja maakuntauudistus kaatui tänään ja samalla hallitus pyysi eroa tasavallan presidentiltä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei nähnyt edellytyksiä hallituksen jatkamiselle.

Viisikymppinen rovaniemeläinen Outi Brunfeldt hihkaisee ilosta, kun kuulee uutisesta.

– Ihanaa, päivän paras uutinen. Poltettiin rahaa aivan älyttömästi hukkaan, olisi voitu antaa köyhille, vanhuksille, työttömille. Sipilä leikki nyt tuolla omalla leikkikentällänsä. Toivottavasti uusi hallitus on parempi ja kansanmyönteisempi.

Torniolaiset Anna Harmaala ja Kristiina Jokikokko ajattelevat, että soten kaatuminen oli hyvä juttu.

– Pakko sanoa, että ensimmäisenä alkoi vähän naurattaa. Kyllä tämä tietysti oli odotettavissa eikä oikeastaan tullut yllätyksenä, Harmaala sanoo.

Tamperelainen valtio-oppia opiskeleva Vilja Luomala, 22, heräsi aamulla Whatsapp-viestiin siitä, että hallitus on eronnut.

– Vaalit ovat tulossa, joten olin todella yllättynyt, että ero tuli tässä vaiheessa. Mutta eilisten sote-uutisten perusteella tämä oli looginen päätös.

Jyväskyläläinen Leila Luume ajattelee, että sotessa oli vakavia perustuslaillisia ongelmia ja se oli hänen mielestään alusta saakka älytön projekti.

– Hallitus ei ihan hirveän suuria mullistuksia saanut aikaan, mutta melkoisen teatteriesityksen ja sirkuksen se ainakin järjesti, jos ei muuta.

Kempeleläinen Riikka Sarkkinen on tyytyväinen hallituksen ja soten kaatumiseen. Hallituksen kaatuminen oli hänen mielestään vääjäämätöntä.

– Tämä on ollut niin pitkäkestoinen prosessi ja joka asiasta on jauhettu pitkään. Ja kun ei valmista ei ole tullut.

Porilaisen Taina Vierijärven mukaan hallituksen kaatuminen on hyvä asia hallituspuolueille.

– Se on elämää, että hallitukset kaatuvat. Kyllähän ulkomaillakin kaatuu hallituksia.

"Sote vaikutti hyvältä idealta"

Anttoni Lajoma Nurmijärveltä on pettynyt soten kaatumiseen ja hallituksen töppäilyyn.

– Sote vaikutti hyvältä idealta, mikä olisi ollut mahtava saada pyörimään. Tämä vahvistaa sen, hallitus ei tiedä, mitä tekee ja antaa myös huonon kuvan Suomesta poliittisesti ulkomaille.

Rovaniemellä Jukka Soini, 56, arvelee, että nyt yritetään peitellä neljän vuoden epäonnistumisia ja hakea samalla etua vaalikampanjointiin.

– Mutta toivottavasti äänestäjät nyt ymmärtävät, mistä on kysymys ja tekevät päätökset sen mukaan, että saataisiin Suomi tästä nousuun oikeasti.

Iisakki Palojärvi on seurannut Suomen sote-valmistelua länsinaapurista Haaparannalta.

– Aika sekaista on ollut sen 15 vuotta. Ei siellä oikein kukaan tiedä, mitä päättää. Kyllähän ne lupailee kaikkea, mutta siihenpä se sitten jääkin. Semmoista teatteria on minun mielestäni enimmäkseen.

Myös muuramelainen Janne Nieminen, 53, sanoo kyseessä olevan julkisuuden kalastelu ja vaalitemppu.

– Mielestäni tulevista vaaleista tuli tänään sote-vaalit. Luulen, että tuo teema kantaa vaaleihin asti päällimmäisenä. Onhan siellä totta kai muutakin, mutta näistä tuli, tai ehkä tehtiin sote-vaalit.

"Ehkä he halusivat lomalle vähän aikaisemmin"

Turkulainen Matti Rauramo kuulee hallituksen kaatumisesta Ylen toimittajalta.

– Olen äimänkäkenä. Kuulin sote-purkautumisen aamulla, mutta en olisi uskonut, että se tähän johtaa. Ilmeisesti asiassa on jotain isompia ristiriitoja, joista ei ole kerrottu.

Rauramo muistelee Sipilän sanoneen, että jos sote ei mene läpi, hän eroaa.

– Siinä mielessä tämä on periaatteessa ihan johdonmukainen, selkärankainen veto. Mutta aika jännä ajoitus kyllä.

Etelä-Kaliforniassa asuva Ville Vintola on yllättynyt hallituksen kaatumisesta. Hänen mukaansa on kurjaa, että stabiili yhteiskunta kohtaa tällaisia ongelmia. Vintola asuu ulkomailla ja kertoo, ettei hallituksen kaatuminen koske välittömästi hänen elämäänsä.

– Ehkä he halusivat lomalle vähän aikaisemmin.

Myös helsinkiläinen Helka Korhonen on yllättynyt soten kaatumisesta. Hän uskoi, että sote pusketaan läpi jollain tavalla.

– Vielä yllättyneempi olin hallituksen kaatumisesta. En ajatellut, että tähän olisi päädytty.

Erja ja Samuel Nousiainen Turusta ovat hieman hämmentyneitä päivän suuresta uutisesta, mutta uskovat, että eteenpäin mennään, vaikka hallitus kaatuikin.

– Työllisyys on kuitenkin parantunut. Sitä se Sipiläkin tänään esille toi, Erja sanoo.

– Sote-vääntöä on riittänyt ja kyllä ne sitä kuin käärmettä pyssyyn ovat ajaneet, Samuel jatkaa.

Lue myös:

Tässä on 6 syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi: "Billnäsin tuolia ei rakenneta Ikean jakkarasta"

Kuntaliiton Hanna Tainio: Valinnanvapaus ei tulevaisuuden sotessa mene läpi – Väkisin yritetty liian suurta uudistusta

Soten kaatuminen ei yllättänyt, mutta epävarmuutta se tuo: "2020-luvulla on iso joukko kuntia, jotka joutuvat mahdottomaan tilanteeseen"

Jorvin kätilö Raakel Shapcott tuli kuuluisaksi siitä, kun hän käänsi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) pään kollegansa kanssa vuonna 2015.

Hallitus korvasi kilpailukykysopimuksessa sunnuntai- ja ylityökorvauksen leikkauksen niin, että lomarahasta nipistettiin.

– A-studion kätilöiden haastattelu oli puhutteleva ja sai minutkin vielä kerran miettimään, eiköhän tähän löytyisi kuitenkin keino ja niin se löytyi, Sipilä kertoi tuolloin.

Perjantaina Shapcott seurasi vapaapäivänään kiinnostuneena, kun koko hallitus erosi ja sote-ratkaisu kaatui. Hän kertoo, ettei sote-ratkaisun kaatuminen ollut yllätys.

– Tämä on ollut sen kaltaista rämpimistä, että jokainen on tiennyt, ettei tästä tule mitään, Shapcott kertoo kauppareissullaan puhelimitse.

• Tästä voit seurata päivän tapahtumia hetki hetkeltä.

Toisaalta Shapcottin mukaan on positiivista, että ratkaisua yritettiin viimeiseen asti.

– Jokainen haluaa tehdä työnsä ja yrittää viimeiseen asti. Luulen, että siinä on ollut lopussa jo uupumusta. Nyt tuli vain viimeinen piste. Jos järjellä olisi ajatellut, olisi pitänyt lopettaa jo aiemmin. Siinä on ollut tunteet pelissä, ettei anneta periksi.

Maalaisjärkeä lisää

Raakel Shapcottin haastattelua kehuttiin aikoinaan, koska hän peräsi juuri maalaisjärkeä. Sitä olisi tarvittu hänen mukaansa myös sote-keskustelussa.

– Ihmiset haluavat kuulla, että joku sanoo monimutkaiset asiat maalaisjärjellä ja yksinkertaisesti. Ihmisillä ei varmaan enää ole selvillä, miksi sote-uudistusta tehdään eli että saataisiin rahaa perustasolle. Jonkun pitäisi sanoa ranskalaisilla viivoilla, mikä tämä homma on.

– Puhutaan valinnanvapaudesta ja maakuntamallista mutta ihmiset eivät tiedä, mitä valinnanvapaus sisältää. Se on kannustin toisille ja toisille pelotin, kun kukaan ei tiedä, mitä se sisältää.

Shapcottin mukaan uudistusta tarvittaisiin.

– Sisältöön puuttumatta on huono asia, ettei sote-ratkaisua tullut.

Kätilö yllättyi, että hallitus erosi näin lähellä vaaleja.

– Mitä hyötyä siitä on? Ehkä se on enemmän imagokysymys.

Millaisia terveisiä haluat pääministerille lähettää nyt?

– Nyt on ehkä vähän myöhäistä. Luulen, että ihan puhtaalta pöydältä ei kannata lähteä enää. Pitäisi käyttää hyvät asiat, joita on jo valmisteltu, tuli ehdotus keneltä tahansa ja lähteä kehittämään niitä rohkeasti. Toisaalta pitäisi nöyrästi katsoa niitä asioita, jotka eivät ole kansalaisten parhaaksi, ja unohtaa ne, oli se sitten kenen tahansa mielipide alun perin.

Sote-uudistuksen tarkoitus unohtui, kätilö arvioi.

– Uudistus oli tarpeellinen, sillä välikäsiin menee meillä liikaa rahaa: kaikenlaiseen johtamiseen, hallintoon, suunnitteluun ja asiantuntijoihin. Potilaille ei jää tällä hetkellä rahaa.

Kaksi vaihtoehtoa

Sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitaan jokainen päivä. Miten ne nyt hoituvat, kun odotettu sote romahti?

Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari toimi tammikuun loppuun saakka tulevan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen selvityshenkilönä. Hänen mukaansa kunnille jää käytännössä kaksi vaihtoehtoa lähitulevaisuudessa, koska sote kaatui.

Ne kunnat, jotka ovat lähellä keskuskaupunkia, lisäävät yhteistyötä. Jos kunta taas on etäämpänä keskuskaupungista, ne todennäköisesti ulkoistavat palveluita pitkillä sopimuksilla.

– Uuden hallituksen tärkein päätös on, ettei tätä yritetä tehdä yhdessä vaalikaudessa.

Toinen tärkeä asia on, että asia toteutettaisiin vaiheittain ja siihen sitoutettaisiin myös oppositio.

Ensimmäisessä vaiheessa perusterveydenhoitoa pitäisi vahvistaa.

Liikaa organisaatioita

Kätilön havaintojen pohjalta sote-uudistuksen pitäisi huomioida kaksi asiaa:

– Rahojen pitää tulla isommilta tahoilta, kun nyt kunnissa pyöritetään pikkurahaa. Päätöksenteon pitäisi taas olla siellä, ketkä töitä tekevät. Nyt on päinvastoin, Shapcott sanoo.

– Pikkurahaa pyöritetään kunnissa ja työntekijöille tulee päätökset aina seuraavalta portaalta tai jopa kaksi porrasta ylempää.

Kätilö vertaa tilannetta muurahaispesään.

– Katsotaan, että yksi muurahainen tekee töitä, mutta ei anneta sille lisää kavereita vaan lisää johtajia. Tämä on tilanne tällä hetkellä. On liikaa organisaatiota organisaation päälle. Tämä näkyy joka päivä kätilön työssä.

Miten se konkreettisesti näkyy?

– Ensin tulee määräys korkeammalta, että on säästettävä ja luovuttava tästä tai yhdistetään toimintoja. Kun on puoli vuotta hakattu päätä seinään, sanotaan että olitte oikeassa, mutta ei ole paluuta vanhaan. Nyt pitää vain tällä mennä. Tällaista on viime vuotenakin tapahtunut. Ensin päätetään, sitten kokeillaan.

Hän ei halua kertoa esimerkkejä tarkemmin, koska kyse on hänen työstään.

– Jotenkin sitä rahaa on aina raskaaseen hallintoon. Ihmettelen, miten sinne riittää, mutta tosi pieniin summiin ei riitä päivittäiseen työhön. Ne on ihan naurettavia summia, mistä säästetään.

Shapcottin mukaan työntekijöiltä pitäisi kysyä, miten voidaan toimia joustavasti ja potilasystävällisesti.

"Arkipäivää jo pitkän aikaa"

Kätilö Raakel Shapcott on huolissaan, miten tulevilla veronmaksajilla riittää rahaa hoivaan.

– Olisin huolestunut, jos menee siihen, että jos sinulla on rahaa, pääset hyvään hoitoon. Jos ei ole rahaa, et pääse hoitoon.

Raakel Shapcottin mukaan on harha, että yksityisellä saa aina hyvää hoitoa. Jotkut potilaat ovat ihmetelleet, kun julkisella on paremmat laitteet kuin yksityisellä.

Julkisella sektorilla lääkärit ja hoitajat tekevät laajasti työtehtäviä, mikä tuo kokemusta. Yksityisellä työtehtävät voivat olla kapeampia tai harvinaisia tapauksia tulee harvoin vastaan, kätilö arvioi.

Shapcott on törmännyt siihen, että potilaille on tehty väärä diagnoosi tai infektio on pitänyt hoitaa julkisella viikonloppuna, kun yksityinen lääkäri ei ole töissä.

– Meidän pitää olla parhaita, koska pitää hoitaa ne, jotka eivät pääse muualle hoitoon, tai joiden hoito on kämmitty muualla.

Viime aikoina on puhuttu paljon myös vanhushoidon tilasta. Kätilön mielestä nyt säästetään väärästä päästä.

– Onhan sitä rahaa, mutta kun se menee osinkoihin. Esperillä ja muilla raha on käytetty muualle, julkisella sektorilla on säästetty aina henkilökunnasta.

Vaikeutuuko kätilön työ nyt, kun sotea ei saatu aikaan?

– En usko, että se vaikuttaa. Jatkamme kuten ennenkin. Meille tulee aina uusia säästökohteita ja tehtäviä. Pitää tehdä nopeammin ja vähemmällä rahalla. Se on ollut arkipäivää jo pitkän aikaa ja se on koko ajan tiukentunut.

Keskustelu on auki 8.3.2019 klo 22. asti

.

Lue lisää:

Hallitus erosi, mitä nyt tapahtuu? Erittäin harvinainen tilanne Suomessa

Tämä haastattelu sai Sipilän muuttamaan mielensä – video

Sipilän pään kääntäneen kätilön evästys palkkaneuvotteluihin: Jo riittää säästötalkoot

Musiikin tekeminen onnistuu helposti vaikka olohuoneessa, mutta kun halutaan soittaa, syntyy meteliä. Äänekkäimpiä soittimia ovat rummut, jotka kuuluvat ilman sähköistä äänen vahvistustakin.

Vaikka tekisi elektropoppia pelkällä tietokoneella, on sitäkin jossain vaiheessa testattava ilman korvakuulokkeita.

Soittoharrastus ja bändeissä soittaminen on suosittua joka ikäpolvessa, joten treenikämpille riittää kysyntää. Markkinarako on huomattu monissa kaupungeissa.

Riittävän tilavaa ja äänieristettyä huonetta tarvitaan mm. siksi, että varusteet ja vaatimukset kasvavat. Esimerkiksi raskaan rockin rumpalin setti on vuosien varrella kasvanut. Vaikka tyylissä yleisesti käytettävä tuplabassorumpu voidaan korvata näppärällä vaijeripedaalilla, on tom-tomrumpujen rivistö ja symbaalivalikoima silti yhä suurempi.

Treenikämpäksi halutaan kunnon tilat myös siksi, että musiikin pitää jytistä niin että tuntuu.

Paksut kipsiseinät ja kelluva lattia

Hyvää treenitilaa voi olla vaikea löytää. Ellei satu olemaan niin onnekas, että bänditila löytyy omasta takaa, on myös muutamia yksityisiä toimijoita, jotka tarjoavat soittajille työtilaa.

Helsingin seudulla sellaisia ovat esimerkiksi Musahotelli ja Bändikämpät. Sound-Inn tarjoaa soittajille vuokratilaa Helsingin lisäksi Tampereella ja Lahdessa.

Tampereen Kalevassa toimii Musakeskus, jonka rakennuksen sisällä on panimo, ravintola ja vuokrattavaa toimistotilaa. Myös bändikämppiä on tarjottu vuokralle jo kolmisen vuotta.

Nyt mummot käväisevät jo pubissamme drinksuilla ja hyvin menee. Matti Sarlin

Toiminnan alkaessa bändikämppiä markkinoitiin, nyt ei enää tarvitse.

– Kysyntää on. Vaikka ei ole mainostettu, niin joka viikko kysellään bänditiloja, kertoo Matti Sarin Musakeskuksesta.

Talossa on soittotilaa kahdessa kerroksessa, yhteensä noin 1 000 neliötä. Kämppiä on kolmisenkymmentä. Monessa niistä soittaa ainakin kaksi bändiä, joten on helppo päätellä, että ovien takana musisoi useita kymmeniä soittajia.

– Pienin kämppä on 20 neliötä, mihin sopii kahden bändin kamat. Isommat kämpät ovat yli 30 neliötä.

Joka neliö on harkiten täytetty, tiloja esittelevä Sarin kertoo. Yhteinen käyttö vähentää kustannuksia.

Koputamme ovelle ja paksu ovi aukeaa. Vastaan lyö meteli: tilassa treenaa toistaiseksi vailla nimeä oleva yhtye. Laji on hevimetalli tai jokin sen alalaji.

Musiikintyylit ovat näinä aikoina moninaiset. Niin myös soittajat.

– Meillä löytyy soittajia joka lähtöön. Ikähaarukkakin on kaksikymppisistä kuusikymppisiin, Sarin kertoo.

Koska moni bändi harjoittelee samaan aikaan, on ollut pakko panostaa äänieristeisiin.

Kipsiä on seinissä monikertainen määrä tavalliseen seinään verrattuna. Samoin lattia on kelluvaa mallia, joten ääni ei kulje rakenteita pitkin.

– Kunnollisten soittokämppien rakentaminen on kymmeniä kertoja kalliimpaa kuin toimistotilojen tekeminen, Sarin sanoo.

Kämpästä pidetään tiukasti kiinni

Soittajille soittokämpän saanti on onnenpotku, eikä tilasta haluta luopua.

– Parin vuoden aikana on ehkä kerran yksi kämppä tyhjentynyt. Kämpästä pidetään yleensä viimeiseen asti kiinni. Vaikka bändi hajoaisi, joku jäsen siitä kasaa uuden ja tila pysyy hallinnassa, Sarin sanoo.

– Sana myös kiertää soittajien kesken, joten vuokralaisia ei tarvitse haalia.

Musakeskus aikoo rakentaa lisää soittotilaa, mutta tällä hetkellä piirustukset ovat byrokratian rattaissa.

Mummot kavahtivat aluksi

Kun vanhaan punatiiliseen rakennukseen Tampereen Kalevassa alettiin remontoida Musakeskuksen liiketilaa kolmisen vuotta sitten, olivat naapurit varauksellisia.

– Naapurin senioritaloissa aluksi nikoteltiin, että mitähän tästäkin tulee, Matti Sarin kertoo.

– Vaikka rokkarit saattavat näyttää tatuointeineen ja lävistyksineen pelottavilta, niin kuosin alla on lempeitä tyyppejä, hän vakuuttaa. Mitään pahaa sanottavaa ei vuokralaisista ole.

– Nyt mummot käväisevät jo pubissamme drinksuilla ja hyvin menee.

Talon sisälläkään ei järjestyshäiriöitä ole ollut, eikä mitään kaljanjuontivalvontaa tarvita.

– Eletään niin kuin muuallakin. Ja ottavathan urheilijatkin palautusjuomaa, Sarin huomauttaa.

Muutakin kuin bändisoittoa

Treenikämpät käyvät myös opetustiloiksi. Toni Lehmuskallio antaa rumputuntia Markku Pohjolalle, joka haluaa perehtyä triolikompin erilaisiin bassovaihtoehtoihin.

– Tilat soveltuvat tähän mitä parhaiten. Tänne voi tulla koska tahansa eikä häiriöitä ole, Lehmuskallio kehuu.

Kun käytävän ovia availlaan, löytyy huoneista myös akustisen kitaran opetusta.

Myös äänityötä tekeville on paksuseinäinen työhuone tarpeen. Miksaus ei onnistuisi, mikäli äänieristys ei toimisi.

Helsingissä huono tilanne

Soittotilat ovat kortilla siellä, missä ihmisiä on muutenkin paljon. Jos Tampereella soittokämpiksi ja erilaisiksi työtiloiksi hyvin soveltuvat vanhat teollisuuskiinteistöt ovatkin olleet liipaisimella asbesti- ja muiden ongelmien takia, niin tilanne Helsingissä on vielä huonompi. Kaapelitehtaan soittokämpät ovat uhan alla.

– Nosturi puretaan, se tietää suuria ongelmia. Mistä löytyisi korvaavia tiloja, Jaakko Kämäräinen Muusikkojen liitosta huokaa.

– Usein tarjolla olevat tilat ovat ankeita, äänieristeet ovat huonot tai huone on ikkunaton loukko. Ja silti vuokraa saatetaan pyytää 20 neliön kämpästä tonnin verran.

– Ihanteellisen treenikämpän läheisyydessä olisi tietysti kahvila, freelancebasisti Kämäräinen haaveilee.

Savossa on väljempää

Kuopiossa treenikämppien saatavuus on hyvä. Soitinlaitehuoltoalan yrittäjä Jaakko Turunen vuokraa 20–30 neliön kokoisia tiloja.

Vuokralaisia on tällä hetkellä alle sata. Vuokra kerätään jokaiselta henkilöltä erikseen, ei siis bändikohtaisesti.

– Tilat on tarkoitettu ainoastaan yhtyeille, ei yksittäiselle soittajalle, vaikka niitäkin joskus kysytään.

Kaikki eivät harrastuksen alkuvaiheessa tarvitse äänieristettyä tilaa. Musiikin trenditkin vaihtuvat. Moni nuori musiikin harrastaja tekee musiikkia kotonaan.

– On myös elävän musiikin paikkoja, joissa varsinaista bändiä näkee tuskin koskaan, enempi musa hoidetaan läppäri-räppäri-pohjalta, kertoo Turunen. Hänellä on vuokralaisista hyviä kokemuksia.

Turunen on harkinnut toiminnan laajentamista, mutta se on jäänyt.

– Näyttää siltä, että haja-asutusalueilla Kuopion ympärillä on tyhjiä varastoja tai muita tiloja helposti saatavilla, joten harrastustiloista ei liene puutetta, hän arvioi.

Tampereen elokuvajuhlien palkinnot on jaettu. Viiden päivän aikana elokuvajuhlilla esitettiin noin 400 elokuvaa yli 100 näytöksessä.

Kansainvälisen kilpailun pääpalkinnon, Grand Prix'n, on voittanut Angello Faccinin ja Guille Isan dokumenttielokuva Dulce (USA, Kolumbia, Peru 2018).

Elokuvajuhlien tuomaristo kuvaa ilmastonmuutos-teemaa sivuavaa teosta uniikiksi ja hämmästyttäväksi elokuvaksi, jolla on lyhyestä muodostaan huolimatta pitkäaikainen vaikutus.

Bogdan Muresanun Cadoul de Craciun (Joululahja, Romania 2018) sai kansainvälisen kilpailun yleisöpalkinnon, Tampereen palkintoehdokkuuden European Film Awards 2019 -kilpailussa sekä parhaan fiktioelokuvan palkinnon. Elokuva kuvaa diktatuurissa elämisestä aiheutuvaa pelon tunnetta, joka saa tekemään irrationaalisia asioita.

Pääpalkinnon yli 30-minuuttisten kotimaisten elokuvien sarjassa voitti Arthur Franckin dokumentti Olliver Hawk (Suomi 2018). Tuomaristo arvosti hypnoottisen elokuvan poikkeuksellisen huolellisesti punottua audiovisuaalista kudosta.

Tinja Ruusuvuoren dokumentti Untitled (Burned Rubber on Asphalt, 2018)(Suomi 2019) voitti pääpalkinnon alle 30-minuuttisten elokuvien sarjassa, opiskelijapalkinnon sekä Tampereen ehdokkuuden Eurooppalaisen lyhytelokuvan yleisöpalkinnon saajaksi.

Elokuva on “muotokuva kaukaisesta pohjoisesta paikasta, jossa eristyneisyyttä ja tylsyyttä paetaan mielikuvituksellisin keinoin: jokapäiväiset ajoneuvot muuntuvat taidetarvikkeiksi", tuomaristo kuvailee elokuvaa.

Suomen elokuvasäätiön asettaman Risto Jarva -palkinnon voitti tänä vuonna Milja Viidan kokeellinen dokumentti Eläinsilta U-3033 (Suomi 2018). Teosta kuvailtiin kauniiksi ja jopa rujoksi kuvaukseksi siitä, kuinka ihminen valjastaa luonnon tarvitsemaansa käyttöön ja asettaa toiminnallaan eläimet ja kasvikunnan ahtaalle.

Kaikkien sarjojen palkitut voi katsoa täältä.

Lue myös:

Elokuvajuhlat kertoo maanosan oudosta matkasta: "30 vuotta sitten purettiin muuri Euroopan keskeltä, nyt rakennetaan aitaa Euroopan ympäri"

Tampereella on esillä japanilaista lyhytelokuvaa: "Naisten täytyy yhä kamppailla saadakseen äänensä kuuluviin japanilaisessa elokuvassa"

Puhelinoperaattori DNA kertoo korjanneensa yritysasiakkaiden puhelinliikenteessä tänään olleet laajat häiriöt.

Ongelmat koskivat osaa DNA Vaihdepalvelun asiakkaita. Esimerkiksi Tampereen kaupunki kertoi puheluiden katkeilevan ja osa puheluista ei yhdistynyt lainkaan. Häiriö vaikutti myös terveyspalveluiden neuvontaan Tampereella, sillä kaikki puheluista eivät menneet läpi neuvontanumeroon.

Myös Ylellä oli tänään ongelmia puheluiden yhdistämisen kanssa.

Häiriö alkoi kello 11.30 maissa. DNA:n mukaan syynä oli tekninen vika.

Lue lisää:

Aamulehti: Tampereen kaupungin puhelinliikenteessä on laajoja häiriöitä – Syytä selvitetään korkeimmalla prioriteetilla

Tampereen keskustassa oli tiistaina aamulla iso poliisioperaatio. Operaatio oli rautatieaseman lähellä eli todella näkyvässä paikassa, missä on paljon liikennettä.

Asiasta kertoi ensin Aamulehti. Aamulehden mukaan paikalla oli runsaasti poliisiautoja ja poliiseilla luotiliivejä.

Aamulehden mukaan yhdellä poliisilla näkyi myös konetuliase.

Sisä-Suomen poliisi kertoi alkuun Twitterissä, että kolme henkilöä on otettu kiinni.

Myöhemmin poliisi kertoi, ettäkahta henkilöä epäillään laittomasta uhkauksesta. He ovat kiinniotettuina poliisiasemalla. Kolmas henkilö on asianomistaja, poliisi kertoo.

Poliisipartio oli hälytetty paikalle yksityisasuntoon Rautatienkadulle. Hälytys tuli kello 9.25 tiistaina aamulla.

– Kyseessä oli uhkaavaan häiriökäyttäytymiseen liittyvä tehtävä, poliisi kertoi Twitterissä.

Sivullisille ei aiheutunut poliisin mukaan vaaraa, eikä kukaan loukkaantunut.

Operaatio oli nopeasti ohi.

Seuraamme tilannetta.

Tampereen yksi perinteisimmistä kesätapahtumista, Tammerkosken sillalla, on nyt historiaa.

Mikko Alatalo on tunnettu yli 24 vuoden ajan tapahtuman vakiokasvona. Hän laulatti väkeä ja Suomen suurimpia tähtiä Tammerkosken äärellä alusta saakka, vuodesta 1995 lähtien.

Nyt Alatalo sai kuulla, ettei Tammerkosken sillalla -tapahtumaa järjestetä enää.

– Aika shokki tämä on. Se on sama kuin helsinkiläinen HIFK ostaisi Tapparan ja Ilveksen ja lakkauttaisi sitten nämä seurat. Mikään Iskelmäfestivaali ei voi korvata ilmaistapahtumia, joihin saivat kokoontua sadat laulamaan yhdessä ja vieläpä ilmaiseksi, Alatalo puuskahtaa.

Hän on selvästi tuohtunut ja pettynyt siitä, että Tammerkosken sillalla -formaatti nimineen päivineen haudattiin kaikessa hiljaisuudessa ja yllättäen.

– Tämä on kuin märkä rätti vasten kasvojani. Otin yhteyttä jo pormestari Lauri Lylyyn ja muihin tamperelaisiin päättäjiin. Toki tapahtuman nimikin on jo viety samalla, kun omistussuhde lähti Helsinkiin, mutta haluaisin jatkaa isännöintiä ja tamperelaistyylistä laulamista jatkossakin, Alatalo toteaa.

Esimerkiksi Aamulehti uutisoi tänään, että Tammerkosken sillalla -tapahtuman korvaisi kesällä Tampereelle saapuva Iskelmäkesä-kaupunkifestivaali. Vielä viime kesänä Tammerkosken sillalla -tapahtuman omistava Nelonen Media kertoi julkisuudessa, että 11 000 kävijän tapahtuma oli menestys ja jatkoa seuraa.

– Festivaalituottajien suunnitelmiin ei sovi ilmaistapahtuma. Rahasta tässä on kysymys. Nyt Tampereelta katoaa kansaa yhdistävä laulutapahtuma, johon yleisöltä ei vaadita suuria summia, Alatalo toteaa.

Alatalo on ylpeä vuosista, joina isännöi "koko kansan tamperelaistapahtumaa", kuten Alatalo itse tilaisuutta kuvailee.

– Hienoimpia hetkiä on ollut saada isännöidä Juicea, Kirkaa ja muita suuria artisteja tv-ohjelmassa. Silti siinä yhteislaulussa oli jotakin kaikkein taianomaisinta, sielujen sympatiaa. Sen palauttamista suuri yleisökin on tänään minulta pyytänyt.

Suomen kuuden suurimman kaupungin johtajat ovat päässeet yksimielisyyteen yhteisistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistatavotteista ja päälinjoista. Kaupunkien mielestä sote-uudistusta tulee jatkaa asukkaiden tarpeista lähtien kuntapohjaisesti, hallitusti ja vaiheittain. Myös alueelliset lähtökohdat on otettava huomioon.

Nykyisen järjestelmän keskeisiä ongelmia ovat palveluihin pääseminen sekä erityisesti pienimpien kuntien taloudellinen kantokyky ja liian pieni väestöpohja. Lisäksi uudistamista on pyritty tekemään liian hallintolähtöisesti.

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren mukaan kaupungit ovat yksimielisiä siitä, että sote-palveluita tulee kehittää. Vapaavuori toteaa, että monet pienet kunnat eivät selviä sote-velvotteistaan ja terveyspalveluissa on sietämättömän pitkiä jonoja.

– Nyt olisi tärkeä selvittää ennen uuden hallitusohjelman tekemistä, miksi hallituksen yritys epäonnistui ja miksi sote kaatui, Vapaavuori sanoo.

Kuuden kaupungin mukaan koko julkista palvelujärjestelmää ja sen hyvin toimivia osia ei ole syytä remontoida, vaan keskittää tulevalla hallituskaudella kaikki voimavarat todellisten ongelmien ratkaisemiseen. Kaupungit kannattavat kuntapohjaista mallia palveluiden järjestämisessä, ei maakuntapohjaista hallintomallia.

Vapaavuoren mielestä on tärkeää, että tällä hetkellä viroissaan olevat kaupunginjohtajat omalta osaltaan vaikuttavat asioihin.

– Haluamme ottaa osaa päätöksentekoon. Se on kansalaisoikeutemme ja -velvollisuutemme, hän toteaa.

Helsingin kaupungintalolla järjestetyssä kokoontumiseen osallistuivat Vapaavuoren isännöimaan tilaisuuteen Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Tampereen pormestari Lauri Lyly, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala sekä Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

Suomen koulut suhtautuvat hyvin vaihtelevasti perjantaina järjestettävään ilmastolakkoon. Osassa kouluja kannustetaan lapsia osallistumaan ilmastolakkoon, osassa taas toivotaan, että nuoret jättäisivät lakon väliin.

Joissakin kouluissa koko koululuokka lähtee mielenilmaukseen perjantaina, toisissa taas on kerrottu, että oppilailla ei ole lakko-oikeutta.

Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg on innoittanut koululaisia ilmastolakkoihin ympäri maailmaa.

Tämän viikon perjantaiksi on kutsuttu koolle maailmanlaajuinen koululakko ilmastotoimien puolesta. Suomessa järjestetään suurempia mielenilmauksia ainakin Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Lisäksi pienempiä lakkoja on monilla muilla paikkakunnilla.

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen sanoo, että oppilaille on tullut sekä tukea lakkoon että kielteistä viestiä.

– Aika paljon kyselyitä on tullut siitä, onko oikeutta osallistua ja miten pitäisi toimia kouluissa. Miten keskustella rehtorin tai opettajan kanssa, jos haluaa lakkoon, Pajunen sanoo.

Onko osa kouluista kieltänyt tai toivonut, ettei osallistuta?

– On tullut myös sitä. Se on täysin ymmärrettävää siltä kannalta, että lukiot saattavat pelätä, ettei paljon opiskelijoita näy koulussa sinä päivänä. En ole saanut viestiä, että lakkoa olisi täysin kielletty. En pidä tätä mahdottomana, mutta en ole kuullut.

Tällaisia Wilma-viestejä lähtenyt

Koulujen asenteet tulevat selville esimerkiksi perheille lähteneistä, rehtoreiden lähettämistä Wilma- ja Helmi-viesteistä. Esimerkiksi tällaisia viestejä on lähtenyt vanhemmille eri puolilla Suomea:

– Vaikka asia sinänsä on tärkeä, ei oppilailla kuitenkaan varsinaista lakko-oikeutta ole, sanotaan ainakin kahdessa Ylen näkemässä viestissä.

Myös tällaisia viestejä kotiin on lähtenyt:

– Kaikilla oppilailla on perjantaina koe, joten on erittäin toivottavaa, että kaikki tulevat paikalle.

– Huomatkaa kuitenkin, että jos oppilailla on perjantaina koe, on erittäin toivottavaa, että koe tehdään ja koulupäivä ollaan paikalla.

– Tapahtuma ei kuulu lukuvuoden toimintasuunnitelmaan 2018–2019 eikä siten ole koulun toimintaa. Harjoittelukouluna meidän on syytä tässä kohtaa pitää kiinni opetusharjoittelijoiden sovituista oppitunneista sekä lukion kurssien suunnitellusta ohjelmasta eli mitään oppitunteja ei tapahtuman vuoksi peruta.

Kouluilta on tullut myös positiivista viestiä:

– Olemme iloisia, että opiskelijat ovat aktiivisia ja haluavat vaikuttaa.

"Saattaa olla lamauttava viesti"

Roosa Pajusen mukaan osa kouluista on toivonut, että ilmastoasioihin kiinnitetään huomiota muuten kuin lakkoilemalla. Lukiolaisten liiton mukaan osa pelkää osallistua lakkoon, jos koulun asenne on nihkeä.

– Se saattaa olla lamauttava viesti, emmekä halua sellaista nuorille. Haluamme, että he ovat aktiivisia kansalaisia. Siinä vaiheessa kannattaa mennä omien arvojensa mukaan ja tehdä, mikä on itsestä oikein. Opiskelijalla on lupa olla yksi päivä pois koulusta vanhemman ilmoituksella.

Pajusen mukaan joissakin kouluissa oppilaat haluaisivat järjestää lakon, mutta siihen ei suhtauduta myötämielisesti.

– Toki ymmärrän perustelut, mutta onhan se ikävää, että nuorten vaikuttamishalua yritetään painaa alemmas. Keskustelukulttuuria voisi parantaa tässä tilanteessa, Roosa Pajunen sanoo.

"Yhteislähtöjä on peruttu"

Tamperelainen valtuutettu Iiris Suomela (vihr.) sanoo, että oppilaat ovat ottaneet yhteyttä, kun osa kouluista on suhtautunut kielteisesti esimerkiksi siihen, että oppilaskunta järjestäisi yhteislähdön mielenilmaukseen.

– Suhtautuminen on ollut vaihtelevaa. Joissakin kouluissa on korostettu sitä, että pitää tulla kouluun, vaikka oppilaat olisivat jo miettineet tapahtumia. Tapahtumien yhteislähtöjä on lähdetty perumaan, vaikka jossain niitä on ehditty suunnittelemaan pitkälle.

Monessa koulussa vaaditaan, että huoltajan tulee anoa oppilaalle perjantai vapaaksi etukäteen. Suomelan mukaan luvan pitäisi tulla automaattisesti.

– Valitettavasti tämä linja ei ole oppilaille välittynyt, ja moni on ollut pettynyt.

Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi (sd.) kannustaa kouluja myöntämään luvan lakkoon, jos vanhemman lupa siihen on. Vaikuttaminen ja osallistaminen ovat vahvasti opetussuunnitelmassa mukana.

Osa nuorista on kritisoinut sitä, että eihän se ole lakko, jos siihen pyytää luvan. Lupa pyydetään Loukaskorven mukaan sen takia, että koulu tietää, missä oppilaat ovat. Lakkoileva lapsi on vanhempien vastuulla.

– Koulussa tulee kannustaa siihen, että nuoret kokevat yhteiskunnallisen vaikuttamisen osallisuutta. Ilmastoasiat ovat nuorille tärkeitä ja heidän pitää saada ottaa kantaa siihen, Loukaskorpi sanoo.

Huoltajan pitää anoa lupa

Yle sai eri puolilta Suomea lukuisia Wilma-viestejä, joissa on yleisesti pyydetty anomaan lupaa poissaoloon.

– Vanhempien luvalla on mahdollista osallistua, vahvistaa tamperelaisen Takahuhdin rehtori Sami Nykänen yleisen käytännön.

Kaikissa kunnissa ei ole tullut ohjeistusta.

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion rehtori Arja Aalto-Laaksonen sanoo, että koulusta ei voi olla pois luvatta. Lakon takia pitää pyytää lupa koululta.

– Ajatuksena tämä on ihan hieno juttu, mutta en näe, miten koulusta poissaolo parantaisi asiaa, Aalto-Laaksonen sanoo.

Aalto-Laaksosen mukaan opetussuunnitelmissa on kohtia, joiden mukaan ilmastoasiaa voisi edistää koko koulu yhdessä sen sijaan, että oppilaat hajautuvat.

Jos lupaa ei ano, huoltajan pitää kuitata, mistä syystä oppilas on poissa luvatta koulusta.

Myös Pirkkalan Suupanniityn koulussa oppilaalle myönnetään vapaata perjantaiksi huoltajan anomuksesta.

– Jätämme siis asian kodeissa keskusteltavaksi. Asia on tärkeä, mutta pyrimme täällä koululla keskustelemaan siitä, miten käytännön teoilla ja muilla vaikuttamiskeinoilla voi itse vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Meillä on menossa koejakso ja perjantaina lähes kaikilla oppilailla on kokeet. Toivomme siis, että oppilaat tulisivat perjantaina kouluun, rehtori Marita Intonen sanoo.

Koulut saavat päättää

Opetushallituksen johtaja Anni Miettunen sanoo, että asia puhuttaa kouluja.

– Selvästikin on erilaisia keskusteluja käyty, Miettunen sanoo.

Lainsäädännön mukaan oppilaiden pitää osallistua opetukseen.

– Se on opetuksen järjestäjän asia aina miettiä, onko ilmastolakko hyväksyttävä syy olla pois koulusta tai miten muuten järjestetään asiat.

Samaan hengenvetoon Miettunen muistuttaa, että ympäristöasiat ovat tärkeitä.

– Kestävän kehitykseen liittyvät asiat ovat aina opetussuunnitelmien mukaista opetusta kouluissa. Lisäksi voidaan miettiä, miten oppilaita voidaan tukea ja järjestää koulussa tai koulun ulkopuolella yhteisiä tapahtumia, joissa he voivat keskustella ja esittää näkemyksiään tästä tärkeästä teemasta.

Onko asiallista, että koulut toivovat, ettei lakkoon mennä?

– Koulut harkitsevat, onko ilmastolakko hyväksyttävä syy.

Keskustelu on päättynyt.

Lue lisää:

Inka Österberg lievittää ilmastoahdistustaan veganismilla ja bussikyydeillä – ilmastolakot leviävät ympäri maan

Yli sata lasta ja nuorta jätti oppitunnit väliin ja marssi ilmaston puolesta – "Aikuisten välinpitämättömyys harmittaa"

Nuoret vaativat eduskunnan portailla parempaa ilmastopolitiikkaa päättäjiltä – "Joskus välitämme enemmän kuin aikuiset"

Yli 1200 tutkijaa tukee ilmastolakkoilevia nuoria: "Planeetan hyväksikäyttö on lastemme laiminlyöntiä"

Ruotsin 16-vuotias ilmastotähti Greta Thunberg kiersi maailman huippukokoukset, mutta ei usko minkään muuttuneen

15-vuotias Greta Thunberg on Puolan ilmastokokouksen supertähti – kannustaa kaikkia perjantaina lakkoon ilmaston vuoksi

Hämeen poliisi on selvittänyt 30 törkeän varkauden sarjan, joka sisältää asuntomurtoja viidellätoista eri paikkakunnalla.

Rikokset on tehty vuoden 2018 heinä-marraskuun aikana. Epäillyt kaksi tekijää ovat olleet vangittuina joulukuulta 2018. He odottavat vangittuina tulevaa oikeudenkäyntiä. Vangitsemisoikeudenkäynti käytiin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

Alun perin teoista epäiltiin kolmea henkilöä, mutta yksi epäilty on vapautettu.

Epäillyt ovat nuorehkoja, Virossa asuvia miehiä. Oman kertomansa mukaan he ovat tulleet Suomeen työskentelemään. Poliisin mukaan heillä ei ole merkittävää rikoshistoriaa Suomessa.

Pääosin taloista on anastettu kelloja, koruja, rahaa ja elektroniikkaa: omaisuutta, joka on helposti ja nopeasti mukaan otettavaa.

Törkeistä varkauksista noin puolet on tehty Kanta-Hämeessä. Törkeitä varkauksia on tehty useita Janakkalassa, Hämeenlinnassa ja Hattulassa. Lisäksi yksi tapaus on Lopelta.

Sarja sisältää asuntomurtoja myös muualta poliisipiireistä Etelä- ja Länsi-Suomesta. Törkeitä varkauksia on tehty Vihdissä, Kirkkonummella, Nurmijärvellä, Mäntsälässä, Tuusulassa, Kouvolassa, Eurassa, Raumalla, Pälkäneellä ja Ylöjärvellä. Lisäksi mukana on yksi törkeän varkauden yritys Hyvinkäällä.

Kokonaisuus on siirtynyt Salpausselän syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjälle Matti Torkkelille syyteharkintaan.

Ovikelloja soiteltu

Hämeen poliisin tiedotteen mukaan kohteissa on todennäköisesti käyty tiedustelemassa etukäteen. Kun omistajat eivät ole olleet paikalla, asuntoihin on murtauduttu, vuorokauden ajasta riippumatta.

Tekijöiden epäillään asustaneen rikospaikkojen lähialueilla ennen rikoksen tekemistä ja soitelleen asukkaiden ovikelloja. Kun ovi on avattu, he ovat pyytäneet vettä tai kysyneet tietä johonkin. Ilmeisenä tarkoituksena poliisin mukaan on ollut kartoittaa, ovatko asukkaat paikalla asunnossa.

Asianomistajat ovat ilmoittaneet heti poliisille havaittuaan rikoksen tapahtuneen, mikä on tärkeää tutkinnan näkökulmasta. Epäillyt jäivät kiinni Eurassa tehdyn varkauden jälkeen.

Anastettu omaisuus on kuljetettu nopeasti tekojen jälkeen laivalla Viroon. Anastettu omaisuus on jäänyt pääosin kateisiin. Rikoskomisario Marko Mäkisen mukaan rikoshyöty nousee yli sataantuhanteen euroon.

VR:n junista meni peräti kaksi lasia rikki torstaina aamulla. Tampereelta seitsemältä lähteneessä Pendolinossa kuului kova pamaus Iittalan kohdalla.

Juna on suosittu ja yleensä täynnä.

Ylen toimittaja Maarit Lehtonen oli vaunussa ja kertoo, että matkustajat säikähtivät, koska pamaus oli yllättävän kova.

Ikkunaan tuli pieni reikä ja matkustajat siirrettiin toisille paikoille ikkunan läheltä. Juna lähti matkan jälkeen varikolle.

VR:n mukaan myös Intercity 21:ssä hajosi aamulla ikkuna. Juna oli matkalla Helsingistä Ouluun.

Myös siinä uloin lasi meni rikki, mutta sisin lasi pysyi ehjänä. Matkustajille ei käynyt kummassakaan tapauksessa kuinkaan.

Reiät aiheutti todennäköisesti jääkokkare. VR:n viestinnän mukaan samaan aikaan tuli junia vastaan.

Kahden ikkunan rikkoutuminen samana aamuna on harvinaista.

– Näitä tapahtuu tietyillä keleillä, VR:n viestinnästä kommentoidaan.

Etelä-Suomessa on siirrytty pakkasesta nollakeliin.

Maksatulehdusta aiheuttava hepatiitti c jyllää Suomessa. Virusta esiintyy epidemiaksi asti.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä hoitamattomia viruksen kantajia noin 20 000. Viruksen kantajalla tarkoitetaan ihmistä, jolla on virus aktiivisena ja hän voi tartuttaa muita.

– Se on suuri määrä. Nämä ihmiset pitäisi hoitaa terveeksi, etteivät he sairastu maksatauteihin ja tartuta virusta eteenpäin, sanoo tutkimuspäällikkö Henrikki Brummer-Korvenkontio THL:ltä.

Leviää yleisimmin likaisista neuloista

Suurin viruksen kantajaryhmä on huumeidenkäyttäjät, jotka käyttävät suonensisäisiä huumeita.

Suonensisäisiä huumeidenkäyttäjiä on arvioitu olevan Suomessa noin 16 000. Heistä THL:n arvion mukaan 75 prosentilla on C-hepatiitti vasta-aineita veressään.

Vuosittain C-hepatiittitartunta todetaan 1100–1200 henkilöltä. Taso on pysynyt samana vuosikymmenen ajan.

Väestömäärään suhteutettuna eniten uusia viruslöydöksiä tehtiin viime vuonna Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Pohjois-Savossa tapauksia oli 72 ja Etelä-Karjalassa 38. Molemmissa maakunnissa viruksen kantajia on kuitenkin satoja, koska huumeidenkäyttäjät eivät käy aktiivisesti testeissä.

Hyvä testaus selittää isoja lukuja

Yhtenä syynä C-hepatiittitartuntojen kasvuun infektioylilääkäri Pekka Suomalainen pitää lisääntynyttä testaamista. THL:n tutkimuspäällikkö Henrikki Brummer-Korvenkontio on samaa mieltä.

– Lukuja voi selittää se, että testaus on hyvää ja tehostettua. Se on todennäköinen syy löydösmäärän kasvuun. Voi tietenkin olla niinkin, että tapauksia on oikeastikin enemmän, sanoo Brummer-Korvenkontio.

Neulojen vaihtopisteen aukioloaikoja supistettiin

Yleisin tartuntatapa C-hepatiitille on käytettyjen pistovälineiden käyttö. Tartunnan voi saada myös sukupuoliyhteydestä, ulkomailla sairaalahoidossa tai esimerkiksi tatuoinninoton yhteydessä.

THL:n tutkimuspäällikkö Brummer-Korvenkontion mukaan tärkeintä epidemian selättämiseksi on puhtaiden välineiden vaihtaminen huumeidenkäyttäjille.

Esimerkiksi Etelä-Karjalassa on neulanvaihtopisteiden aukioloaikoja supistettiin viime vuonna. Lappeenrannassa puhtaita neuloja saa päihdeklinikalla kahtena päivänä viikossa kolmen tunnin ajan. Aiemmin neulanvaihtopiste oli auki kolmena päivänä viikossa, neljä tuntia kerrallaan.

– On hyvin kustannustehokasta jakaa huumeidenkäyttäjille puhtaita neuloja ja ruiskuja, sanoo Eksoten infektiolääkäri Pekka Suomalainen.

Tällä hetkellä Eksotessa huumeidenkäyttäjä saa sata uutta ruiskua ja neulaa, mikäli tuo vaihdossa vanhat välineet. Jos käyttäjä hakee vain uusia neuloja, niitä saa silloin 20 kappaletta.

Epidemia kuriin

THL:n tutkimuspäällikön mielestä epidemian kitkemiseksi täytyy viruksen testauksen olla helposti saatavilla. Pelkkä tehokas testaus ja puhtaat piikit eivät kuitenkaan riitä.

– Pitää myös hoitaa tartunnan saaneita. Nimenomaan niitä, jotka vielä ovat aktiivisia huumeidenkäyttäjiä, etteivät he enää tartuta toisia henkilöitä. Heillä on kuitenkin jonkun verran huumeiden yhteiskäyttöä, ynnää Brummer-Korvenkontio.

– Tartunnan saaneet pitää hoitaa. Muuten C-hepatiitin selättäminen ei onnistu, jatkaa Brummer-Korvenkontio.

Jos uuden lääkkeen avulla hoidettaisiin vuosittain tuhat taudin kantajaa, kymmenen vuoden päästä heitä voisi olla puolet vähemmän kuin nykyisin.

C-hepatiitin hoito on nykyään helppoa

C-hepatiitin hoito on kehittynyt valtavin harppauksin viiden vuoden aikana. Hepatiitti voidaan nykyään parantaa 8–12 viikkoa kestävällä lääkekuurilla.

– Sivuvaikutuksia lääkkeellä ei juuri ole. Hoidon teho on todella hyvä, sanoo Eksoten infektioylilääkäri Pekka Suomalainen.

Nyt koko Suomessa panostetaan viruksen hoitoon, jotta epidemia saataisiin kuriin. Esimerkiksi hepatiitti c:n lääkehoito yritetään siirtää erikoisterveydenhuollosta lähemmäs potilasta terveyskeskuksiin ja päihdehuoltoon.

– Aikaisemmin taudin hoidot olivat niin monimutkaisia, että ne piti toteuttaa erikoisterveydenhuollossa. Nyt ne ovat yksinkertaisia.

THL tutkii nyt maaseutukaupungeissa

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos aloittaa keväällä tutkimusseurannan huumeidenkäyttäjien parissa. Siinä tutkitaan hivin ja hepatiitti C:n levinneisyyttä maaseutukaupungeissa. Tutkimus leviää keväällä muun muassa Lappeenrantaan, Ouluun, Rovaniemelle ja Vaasaan.

Aiemmin seurannassa on tutkittu Suomen suurimpia keskuksia kuten pääkaupunkiseutua, Tamperetta, Turkua ja Kuopiota. Seurantatutkimusta on laajennettu, jotta tautitilanteesta saataisiin kattavampi kuva.

– Aiemmin me olemme yleistäneet koko Suomen tilanteen isojen paikkakuntien tietojen pohjalta, mutta tilannehan saattaa olla erilainen toisaalla Suomessa, kertoo Brummer-Korvekontio.

Seurantaa tehdään terveysneuvontapisteessä, jossa vapaaehtoiselta osallistujalta otetaan verinäyte anonyymisti.

Tampereen ja Turun tunnin junien ylle kasautuu tummia pilviä. Hallituksen eron vuoksi ratoja kehittäviä hankeyhtiöitä ei voida perustaa tällä vaalikaudella.

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti torstaina, että ministeriö voi jatkaa Suomi-radan ja Turun tunnin junan mahdollistavien hankeyhtiöiden valmistelua, mutta yhtiöiden osakassopimukset hyväksyy seuraava hallitus.

– Suomi-rataa ja Turun tunnin junaa edistävien Pohjolan Rautatiet Oy:n tytäryhtiöiden perustaminen siirtyy näin ollen seuraavan hallituksen päätettäväksi, ministeriö kertoo tiedotteessa.

Rahoitus tytäryhtiöiden käynnistämiseen olisi ollut valtiolta ja kunnilta yhteensä 30 miljoonaa euroa Suomi-radan osalta sekä 20 miljoonaa euroa Turun tunnin junan osalta. Ministeriö perusti Pohjolan Rautatiet Oy:n helmikuun puolessavälissä.

– Suomi-rataa ja Turun tunnin rataa edistävien tytäryhtiöiden osakassopimukset on neuvoteltu jo valmiiksi yhdessä Helsingin, Tampereen, Vantaan, Espoon ja Turun kanssa. Suomi-radan osakassopimus olisi mahdollistanut Hämeenlinnan, Riihimäen ja muiden kaupunkien liittymisen mukaan sopimukseen, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).

Sen sijaan Pohjolan Rautatiet Oy voi perustaa Rail Baltica -yhtiön, kalustoyhtiön ja kiinteistöyhtiön. Ministeriön mukaan tämä kävi ilmi Bernerin keskusteltua asiasta torstaina oikeuskansleri Tuomas Pöystin kanssa.

Hankeyhtiömallia oli tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa myös Itäradan nopeuttamisessa.

– Itäradan osalta oli jo löytynyt yhteisymmärrys maakuntaliitoissa. Myös keskustelut kaupunkien kanssa ovat edenneet, Berner sanoo.

Tampereella oli toisenlainen tieto

Uutinen yllätti Tampereen pormestarin Lauri Lylyn (sd.)

– Tämä on tosi yllättävä tieto ja vähän outokin, Lyly sanoo.

Lylyn mukaan Tampere oli saanut ministeriöstä tiedon, että hankeyhtiöt voidaan yhä perustaa tällä vaalikaudella, koska poliittiset päätökset on tehty ja jäljellä oli vain toteutusvaihe. Suomi-rata-yhtiö oli tarkoitus perustaa jo huhtikuussa.

– Tämä on Tampereen tunnin junalle iso kolaus, koska tämä siirtää näitä hankkeita kuukausia eteenpäin, Lyly sanoo.

EU-tuen hakeminen voi vaikeutua

Tampere on halunnut saada tunnin junan suunnittelun nopeasti liikkeelle. Pääradan kehittämiselle on tarkoitus hakea EU-tukea. Uusi rahoituskausi alkaa vuonna 2021.

Lylyn mukaan yleissuunnittelu pitäisi saada tehtyä ennen rahoituskauden alkua.

Suomi-rata-yhtiö halutaan siksi, että valtion budjettiin rahaa suunnitteluun ja toteutukseen ei ole ollut tulossa. Pääradan kehittämisen hinnaksi on arvioitu 5,5 miljardia euroa.

Hämeenlinna ei päässyt perustajajäseneksi

Myös Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala yllättyi uudesta käänteestä. Hämeenlinnassa on niin ikään ollut sellainen tieto, että hankeyhtiöt voidaan perustaa hallituksen kaatumisesta huolimatta.

Toinen yllätys Hämeenlinnalle on ollut se, että kaupunkia ei otettu Suomi-rata-yhtiön perustajajäseneksi. Hämeenlinna olisi halunnut mukaan jo alusta saakka.

Lauri Lyly perustelee perustajajäsenten rajausta sillä, että yhtiö on haluttu saada nopeasti pystyyn. Lylyn mukaan muut kunnat pääsevät mukaan myöhemmin, kuitenkin mahdollisimman pian.

Kenakkala toivoo, että lykkäys avaisi Hämeenlinnalle uuden mahdollisuuden päästä heti mukaan perustettavaan yhtiöön.

– Nythän tähän tuli aikamoinen aikalisä. Tietysti toivon, että pääsemme samoihin pöytiin heti alkuvaiheessa ja perustajajäsenten joukkoon, Kenakkala sanoo.

Lyly sanoo, että suunniteltua linjausta uudesta ratayhteydestä ei ole olemassa. Alustavia vaihtoehtoja on ollut ainakin kolme. Yhdessä päärataa oikaistaisiin vain lievästi, toisessa oikaisu olisi voimakkaampi ja kolmas vaihtoehto kulkisi kokonaan uutta, suorempaa reittiä Tampereelta Helsinkiin.

Hämeenlinna pitää tärkeänä, että Suomi-rata tarkoittaa mahdollisten lisäyhteyksien lisäksi nykyisten raiteiden perusparannusta niin, että myös niillä junien nopeus voidaan nostaa 250 kilometriin tunnissa.

Rintaliivit hytkyvät vauhdikkaasti telineissä, kun yrittäjä Johanna Vilpas kurvaa matkailuautonsa tamperelaisen kahvilan pihaan. Alle viidessä minuutissa kiinnitykset on poistettu esittelyrekeistä, pyöreä peili ripustettu seinälle ja liikkuva liiviputiikki siinä kunnossa, että ensimmäinen asiakas voi nousta sisään.

– Nopeus on tässä valttia, ihmisillä ei välttämättä ole aikaa, Vilpas sanoo lähes kymmenen vuoden myyntikokemuksella.

Aiemmin Vilpas myi alusvaatteita perinteisissä kotiesittelyissä ja hänellä oli myös kotiputiikki. Niihin verrattuna kumipyöräkaupassa on etunsa.

– Kotimyynnissä tulen ihmisen kotiin, siirrän tuotteet rekeille ja alan etsiä sopivaa. Äkkiä on jo puoli tuntia mennyt ennen kuin ollaan siinä tilanteessa, että voidaan alkaa sovittamaan. Tällä autolla saatan pyörähtää vaikka työpaikan pihaan ja tyyliin avaan oven, tervetuloa, astukaa sisään.

Tällä kertaa palveltavana on Tampereen yrittäjänaisia. Toiset jäävät kahvittelemaan, kun naiset nousevat yksi kerrallaan autoon palveltaviksi.

Koolla on väliä

Ylöjärvellä asuvan Vilppaan urapolku ei ole ihan tavallinen. Alun perin hän valmistui varsin miehiselle alalle logistiikkainsinööriksi. Hän mm. suunnitteli reittejä erikoiskuljetuksille eli leveille, pitkille ja korkeille rahdeille ja oli työnjohtajana kuljetusliikkeessä.

Periaatteessa Vilpas piti alasta, mutta toimistohommat eivät innostaneet. Liivikauppiaaksi hän ryhtyi hiukan vahingossa.

– Kun olin vuosia pyörinyt miesten kanssa töissä, aloin ääneen pohtia, missä pääsisin puhumaan naisten kanssa. Kaverini Elina sanoi, että ala myymään rintsikoita, siinähän naisiin tutustuu!

Aluksi Vilpas teki kahta työtä, eivätkä erikoiskuljetushommat ole vieläkään jääneet kokonaan pois kuvioista.

– Kun hain autoa varten lainaa ja sanoin, että alan myymään rintaliivejä ja ajamaan liikenteenohjausautoa, se pankin tädin ilme oli aluksi aika veikeä. Mutta sitten hän sanoi, että kyllähän tuohon pitää laina järjestää.

Auton katolla on tälläkin hetkellä telineet erikoiskuljetuksesta kertovia kylttejä varten.

– Ihmiset kysyvät, että mikä näitä hommia yhdistää. No, kummassakin koolla on väliä!

Kysytyin kuppikoko E

Ulkona vihmoo maaliskuun hyytävä tuuli, mutta matkailuautossa on lämmin.

– Varmistan vielä, että sinua ei todellakaan haittaa kuvaaminen, Vilpas sanoo palveltavana olevalle Anita Rundgrenille, kun työnnän kameraa lähemmäs.

Rundgren vastaa riisumalla punaisen takkinsa ja mustan toppinsa. Vilpas sieppaa mittanauhan seinässä olevasta koukusta. Sovituksessa tarvittavat jatkopalat roikkuvat magneetilla katosta. Vilpas osaa napata ne käteensä katsomatta, vaikka pilkkopimeässä.

Parilla kysymyksellä Vilpas kartoittaa, millaisia liivejä asiakas on vailla. Muutama sovitus ja sopiva malli ja koko löytyvät. Kaupat tehdään 52 euroa maksavista liiveistä.

Halvemmallakin liivejä saisi esimerkiksi marketeista, mutta alusvaatteiden kohdalla moni on valmis maksamaan palvelusta. Niin myös Anita Rundgren.

– Hinnat ovat ihan sopivat. Tulin ostoksille, koska tiesin saavani henkilökohtaista palvelua, eikä ole kiire mihinkään, Rundgren sanoo.

Monet asiakkaat tulevatkin uskollisesti uudelleen tai tilaavat uusia liivejä samoilla mitoilla, ilman sovitusta. Hikisiä hetkiä säästyy myös, kun myyjän silmä on vuosien saatossa harjaantunut ja puhe on suoraa.

– Liivisovituksesta tosi harva tykkää. Kun ihminen sanoo, että tämä olisi kivan näköinen malli, saatan sanoa tarvittaessa, että "joo, muttei sovi sinulle". Se säästää asiakkaalta heti ainakin viisi minuuttia ahdistusta, että tätäkin pitäisi kokeilla, Vilpas sanoo.

Vilppaan markkinoimassa alusvaatemerkissä kokovalikoima on varsin laaja. Ympärysmitta voi olla 60 tai 130 senttiä tai siltä väliltä ja kuppejakin on tarjolla AA:sta aina N:n asti. Yleisin koko on 85E.

– Sen olen oppinut, että ihmiset haluavat itselleen yleensä hyvää taikka parasta. He tykkäävät siitä, että joku sanoo suoraan, onko tuo hyvästä vai eikö ole. Minä yritän tehdä sillä lailla kun toivon, että minulle tehtäisiin.

Ihmiset haluavat palvelua

Idea liikkuvasta liivimyymälästä on osoittautunut menestykseksi. Vilpas on yksi oululaisen liivifirman, Evelacen, tehokkaimmista jälleenmyyjistä. Mutta pitääkö hyvästä tuloksesta kiittää liikkuvaa rintsikka-autoa vai myyjää itseään, hänen antamaansa henkilökohtaista palvelua?

Suomalaista kuluttamista tutkinut sosiologian professori sanoo, että meitä ei aina ole helppo palvella.

– Suomalaiset ovat varautuneita, eivätkä antaudu palvelukeskusteluun, jos eivät koe siihen oikeaa tarvetta. Aktiivinen ja päällekäyvä palvelu koetaan jopa ahdistavana, sanoo professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta.

Palvelukulttuuri on muutenkin murroksessa. Viime vuosina se on muuttunut kaksijakoiseksi. Yhä useampi tuote ostetaan itsepalveluna ja henkilökohtaisesta palvelusta on tullut luksusta.

– Netissä olemme sopeutuneet palvelemaan itseämme. Koemme, että rutiiniomaiseen kulutukseen sopii itsepalvelu, mutta on myös tilanteita, joissa palvelun merkitys korostuu.

Wilskan mukaan palvelua arvostetaan tyypillisesti esimerkiksi silloin, kun ostetaan teknisiä tuotteita kuten älylaitteita. Samoin käy, jos ostos on iso ja kallis, kuten esimerkiksi auto, arvokas sisustustavara tai erikoinen vaate. Palvelun merkitys korostuu myös harrastustuotteissa, jos ne vaativat erikoisosaamista.

– Olen pohtinut, miten pitkälle digitaalinen itsepalvelu voi mennä. Vai huomaammeko jossain vaiheessa, että meillä menee liikaa aikaa itsepalveluun.

Wilska uskoo, että liikkuvassa liivimyymälässä yhdistyvät nettikaupan ja kivijalkakaupan hyvät puolet: se tulee luokse ja on henkilökohtainen.

Moni asiakas yllättyy

Esittelyreissuillaan Johanna Vilpas on tottunut siihen, että rintsikka-auto herättää aluksi hilpeyttä.

– Yksikin asiakas sanoi, että en ole kyllä koskaan ennen stripannut pakettiautossa Tampereen keskustassa. Ihmiset myös kysyvät, että mitä on täällä perällä verhon takana. Siellä on takaovi! Tämä on ulkoa pieni, mutta sisältä iso, Vilpas sanoo.

Auto on ollut yksinyrittäjälle iso satsaus. Sisustus on tehty pieteetillä, esimerkiksi tuotetelineet on tehnyt mittatilauksena tamperelainen takomo. Peräosan pituus on noin kolme metriä, leveys parisen metriä. Jokainen sentti on käytetty tarkkaan.

– Kun nappaan tuotteet pois, telineet saa pystyyn. Ja sitten saan sängyn alas, keittiön päälle, Vilpas selittää.

Ensimmäisenä vuonna yrittäjä nukkui tilaihmeessään yli sata yötä. Myyntimatkat ulottuvat Pirkanmaan lisäksi lähimaakuntiin. Alan vaihtoa Vilpas ei ole ehtinyt katua.

– En ole katunut päivääkään. Minulla on nyt asiakasrekisterissä noin 3 700 nimeä. Olen tutustunut naisiin kyllä aika hyvin!

Etukäteen hovimestaria ja freelancer-esiintyjää Eino Hantulaa vähän jännitti. Hän oli lupautunut puolisonsa Tero Luksuan kanssa keskustelemaan uudenlaiseen vaaliohjelmaan Yle Vaalisohvaan.

Siinä tavalliset suomalaiset väittelevät ja keskustelevat eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa. Rovaniemeläinen pariskunta kahvitti kaksi eduskuntavaaliehdokasta kotonaan ja keskustelu nauhoitettiin.

– Tämä oli jännittävää, koska keskusteluun ei voinut valmistautua kamalasti, Hantula sanoo.

Ohjelmat on julkaistu Yle Areenassa

Tulos on nyt jokaisen nähtävillä, sillä Yle Areenassa on tänään julkaistu 12 Yle Vaalisohva -keskustelua. Keskusteluita tehtiin yksi jokaisesta vaalipiiristä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Ahvenanmaa on ruotsinkielinen vaalipiiri ja siksi se on mukana Svenska Ylen vaalisisällöissä.

Keskustelijat myös valitsivat aiheet, joista ohjelmassa puhuttiin. Hantula ja Luksua halusivat puhua syrjäseutujen asuttamisesta. Onko Lappi tulevaisuudessa vain matkailu- ja kaivosreservaatti.

Ehdokkaat joutuivat välillä koville siitä, miten Suomessa pärjää ilman autoa.

– Saimme vihreiden edustajan sanomaan, että kyllä yksityisautoja tarvitaan, eivätkä ne saisi maksaa niin paljon. Hän uskalsi olla ristiriidassa puolueensa kanssa, Hantula kuvaa sisältöä.

Juttelussa ei unohdettu myöskään huumoria. Lapin jaksossa annetaan myös deittailuvinkkejä.

"Saimme kämpän siivottua"

Eniten stressiä tuotti etukäteen tarjottava.

– Ajattelimme, että muut tekevät täytekakkua ja kahvia juodaan hienosti Myrna-kupeista. Me olimme työmatkalla edellisenä iltana ja toimme Helsinki-Vantaan-lentoasemalta domino-keksejä. Mitä kekseissä hävittiin, se voitettiin keskustelun laadukkuudessa, Hantula sanoo.

Myös imatralaisessa seitsemän lapsen perheessä mietittiin etukäteen tarjoilua. Ja siivousta, isä Heikki Laine naurahtaa.

– Olin onneksi isyyslomalla, joten saimme kämpän siivottua. Lea-vaimoni oli tehnyt sitruunapiirakkaa ja viime hetkillä mietimme, pitääkö olla jotakin suolaistakin. Piirakka kupli oudosti uunissa, mutta se oli älyttömän hyvää, Laine kertoo.

"Viisaus ei asu vain poliitikkojen päässä"

Yle Vaalisohvaan ilmoittautui peräti 500 ihmistä, joista aluetoimitukset valitsivat keskustelijat. Heikki Laine kiinnostui ohjelmasta, koska siinä tavalliset ihmiset pääsivät ääneen.

– Viisaus ei asu vain poliitikkojen päässä. Tässä keskustelussa oli mukava henki, ja se poikkesi ehkä sillä tavallakin perinteisestä vaaliväittelystä, Heikki Laine sanoo.

Laineet halusivat kysyä, mitä mieltä ehdokkaat ovat lasten kotihoidosta.

– Vaimoni on mennyt osa-aikaisiin töihin yleensä jo siinä vaiheessa, kun lapset ovat olleet reilun vuoden ikäisiä. Kolmannesta lapsesta lähtien meillä on ollut hoitaja kotona, ja meillä on ollut siitä hyviä kokemuksia. Tuntuu, ettei lasten hoitamista kotona arvosteta keskustelussa perhevapaauudistuksesta, Laine sanoo.

Laineet eivät kaihtaneet vaikeitakaan aiheita. Seitsemän lapsen isä aloitti Yle Vaalisohvan kysymällä, onko alhainen syntyvyys Suomessa ongelma ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa ehdokkaiden käsityksiin lisääntymisestä.

Heikki Laine yllättyi, miten vaikeaa kysymysten muotoileminen oli. Helposti sitä ajattelee, eikö poliitikko kykene puhumaan vaalipaneelissa paremmin.

– Kun itse on tilanteessa, huomaa, ettei se ole niin helppoa.

"Erilainen ja miltei intiimi"

Yle Vaalisohvan tuottaja Sinikka Tuomi sanoo, että 12 ohjelmaa ovat kaikki erilaisia ja mielenkiintoisia. Tuomi uskoo, että nekin, jotka eivät vaalikeskusteluista muuten perusta, kiinnostuvat tällaisesta poliittisesta keskustelusta.

– Ylen runsaassa vaalisisältötarjonnassa Yle Vaalisohva on erilainen. Se on kodikas ja miltei intiimi. Se tuo keskusteluun yleisön valitsemia aiheita ja haastaa ehdokkaita kohtaamaan äänestäjän lähellä heidän kodeissaan.

Yle Vaalisohvassa haluttiin löytää uusia mielenkiintoisia näkökulmia. Kahvittajien ehtona oli, etteivät he kuulu puolueisiin tai ole ehdolla vaaleissa.

– Vaalisohvailijat ovat sitoutumattomia suomalaisia. Etujärjestöjen jäseniä he voivat olla, mutta eivät niidenkään aktiiveja, jos sohvalla käsitellään heidän etujärjestönsä ajamia asioita, Tuomi sanoo.

Valinnat journalistisin perustein

Mukana olevat 24 kansanedustajaehdokasta valittiin journalistisin perustein.

– Kun Yle Vaalisohvan aihe oli tiedossa ja se oli asukkaiden kanssa hiottu ja näkökulmitettu, mietittiin, ketkä ehdokkaat vaalipiirissä olisivat parhaat aiheesta keskustelemaan tai keidät asukkaat haluavat haastaa juuri tästä aiheesta. Päätöksen ehdokkaista teki Yle yhdessä asukkaiden kanssa siten, että sarjan kokonaisuudessa on otettu huomioon poliittisten puolueiden mahdollisimman tasapuolinen kohtelu ja Ylen riippumattomuus, Tuomi sanoo.

Ylen runsaassa vaalisisältötarjonnassa Yle Vaalisohva on erilainen. Se on kodikas ja miltei intiimi. Sinikka Tuomi

Mukana olevat puolueet ovat rekisteröityneitä puolueita, joilla on vähintään yksi kansanedustaja. Tähän ohjelmaan mahtui ehdokkaista murto-osa, mutta kaikki ehdokkaat ovat halutessaan mukana Ylen vaalikoneessa.

Yle Vaalisohva eroaa tavallisista vaaliohjelmista myös niin, ettei kuvassa näy toimittajaa. Toimittaja oli kuvaustilanteessa kuitenkin paikalla ja teki asukkaiden kanssa perusteellisen pohjatyön.

– Lisäksi toimittaja ja ohjaaja tekivät varsinaisen ohjelman leikkauspöydällä, kun noin tunnin materiaalista leikattiin valmis 15 minuutin ohjelma, Tuomi kertoo.

Yle Vaalisohvan parhaat palat on koottu televisioon Yle Vaalisohva Remix -koosteeseen. Se esitetään TV1:ssa 10. huhtikuuta kello 21.05.

Lue lisää:

Ylen Vaalikone on avattu – Vastaukset paljastavat puolueiden ilmastokannat: Kyllä ilmastokamppailulle, ei lihaverolle ja bensa-autojen kiellolle

Ylen uudessa vaaliohjelmassa ihmiset kutsuvat ehdokkaat kotiinsa – politiikan tutkija innostui Vaalisohvasta: ”Loistava tilaisuus päästä poliitikon nahan alle”

Ylen uuden vaaliohjelman suosio yllätti myös tekijät: 500 ihmistä haluaa puhua politiikkaa kotisohvallaan

Nuoret ja lapset osoittavat tänään mieltä jättämällä menemättä kouluun ja kerääntymällä mielenilmaukseen. Kansainvälisen ilmastolakon tapahtumia on ainakin vajaalla 30 paikkakunnalla tänään perjantaina.

Koululakon takana on ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg, jota esitetään Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.

16-vuotias Thunberg kyllästyi siihen, etteivät aikuiset tehneet tarpeeksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hän alkoi olla perjantaisin pois koulusta osoittamassa mieltään. Tänään koululaiset osoittavat mieltään eri puolilla maailmaa.

Tampereella Pohjois-Hervannan koulussa valmistauduttiin torstaina ilmastolakkoon. Luokka teki yhteisen puheen ja harjoitteli sitä.

– Hyvät kuuntelijat, erityisesti aikuiset. Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka itse tuhoavat heidän tulevaisuuttaan, puheessa sanotaan.

Aikuiset eivät tee tarpeeksi

Kuutosluokkalaiset Silva Mäki ja Jaakko Hynninen osallistuvat lakkoon, koska heidän mielestään aikuiset eivät tee tarpeeksi.

– Minua huolestuttaa, etteivät aikuiset tee tarpeeksi hommia sen eteen. Tällä tavalla pystyn tekemään asialle jotakin, Jaakko Hynninen sanoo.

Silva Mäen mielestä aikuisten pitäisi ottaa vastuu ilmastonmuutoksesta. Jaakko Hynnistä huolestuttaa, miten lapsenlapset pystyvät asumaan planeetalla.

– Päättäjien pitäisi tehdä omille valtioilleen pakotteita, että hiilidioksidipäästöt pysyisivät kurissa. Kannattaa syödä mieluummin lähiruokaa, kun siihen ei mene niin paljon päästöjä kuin kaukaa tuotuun ruokaan, Hynninen sanoo.

Silva Mäki on valmis luopumaan tulevaisuudessa lihasta ja ylimääräisestä autoliikenteestä. Jaakko Hynninen voisi luopua juustosta, yksityisautoilusta ja lentämisestä.

– Meidän perheemme on ostanut ekosähköä ja isällä on etanoliauto, Hynninen kertoo.

Mitä vastaat niille aikuisille, jotka epäilevät ilmastonmuutosta?

– Sehän on suorastaan tyhmää, koska vaikutukset näkyvät jo nyt.

Tapahtumia ympäri Suomen

Suomessa ilmastolakko järjestetään ainakin 27 paikkakunnalla. Luku perustuu siihen, kuinka moni on ilmoittanut tapahtumasta Fridays for Future -nettisivulle ja Ilmastovanhemmille.

Sivuston mukaan tapahtumia järjestetään Rovaniemellä, Oulussa, Kokkolassa, Pietarsaaressa, Vaasassa, Vimpelissä, Soinissa, Äänekoskella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Kouvolassa, Kotkassa, Joensuussa, Savonlinnassa, Mikkelissä, Tampereella, Turussa, Salossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Riihimäellä, Hämeenlinnassa ja Lahdessa.

Ilmastovanhempien tiedossa on lisäksi lakot myös Kurikassa, Porvoossa ja Espoossa. Tapahtumia on todennäköisesti paljon enemmän, koska kaikki eivät ole ilmoittaneet niistä virallisesti.

Useita järjestäjiä

Mukana järjestelyissä oleva Ilmastovanhempien aktiivi Jaana Lahti sanoo, että arvioitu osallistujamäärä on 1 500.

– Greta Thunbergin aloittamalle koululakkoliikkeelle on ominaista se, että erilaiset ryhmittymät päättävät itsenäisesti ryhtyä toimimaan Gretan esimerkin mukaan. Tämä koskee nuorten, aikuisten ja kaikkien kansalaisten järjestämiä Fridays for future –tapahtumia. Liike on keskittämätön, minkä vuoksi osallistujamääriä on vaikea arvioida, Lahti sanoo.

Lahti on opettaja ja sanoo, että on kuullut jo pitkään nuorten huolta ilmastonmuutoksesta.

– Sana nuorten koululakoista on levinnyt puskaradioissa. Kokonaisia luokkiakin on tiedossa useista kouluista.

Nuoret eivät usein ole aktiivisia Facebookin käyttäjiä, joten osallistujamääriä on vaikea arvioida etukäteen. Jotain kertoo jo se, että yksin Helsingissä osallistujaksi ilmoittautui Facebookissa vajaat 700.

Osa tapahtumista on kouluissa, osa kaupungin keskustoissa. Esimerkiksi Oulussa kokoonnutaan kaupungintalon eteen, Mikkelissä taas torille.

Järjestäjiä on useita. Tampereella ilmastolakkotapahtuman takana on Luonto-Liitto ja muut ympäristöjärjestöt. Helsingissä taas Fridays For Future Suomi.

Oppilaiden aloitteesta

Pohjois-Hervannan koulun opettaja Krista Salovaara lähtee ilmastolakkoon koko luokan kanssa. Osallistuminen lähti täysin oppilaiden aloitteesta.

– Oppilaat tulivat kysymään talviloman jälkeen, miksi me ei voida osallistua koululakkoon. Muutama oli lukenut ruotsalaisesta Gretasta.

Luokassa keskusteltiin, mitä koululakolla tarkoitetaan.

– Sanoin, ettei se tarkoita sitä, että saa jäädä kotiin pelaamaan tietokonepelejä.

Luokka oli yhteydessä Luonto-Liittoon, joka järjestää Tampereen lakon. Ilmastolakkoon ei olisi ollut pakko osallistua, mutta jokainen lapsi on siellä vanhemman luvalla.

– En olisi välttämättä lähtenyt, ellei aloite olisi tullut selkeästi lapsilta. Vanhemmat ovat olleet tässä ihanasti mukana. Uusi opetussuunnitelma korostaa aktiivista kansalaisuutta. Oppilaat huomaavat, että kun itse tekee, pyörä lähtee liikkeelle, Salovaara sanoo.

"Lapset ovat valtavan viisaita"

Pohjois-Hervannan koulun kuutosluokka osallistui alkuvuonna opiskelija Anna Niemen vetämään ilmastoprojektiin. Sen jälkeen luokassa on keskusteltu paljon ilmastonmuutoksesta. Oppilaat ovat pohtineet esimerkiksi, mistä olisivat itse valmiita luopumaan.

Opettaja on tehnyt lasten innoittamana myös itse muutoksia elämäänsä.

– Lapset panivat minut lupaamaan, että tulen kolme kertaa viikossa bussilla kouluun. Työmatka pitenee 20 minuuttia, mutta se on tuntunut itsestäkin tärkeältä, Salovaraa sanoo.

– Jos tulostan paperia, siitä tulee heti sanomista. Viimeisimmät kokeet ja harjoituskokeet on tehty niin, että jaan dokumenttikameralle kokeen tai ne lähetetään kännykkään.

Krista Salovaara kertoo itse oppineensa lapsilta ilmastonmuutoksesta.

– Lapset ovat valtavan viisaita. Aamulla ihan liikutuin, kun lapset puhuivat, miltä tuntuu olla lapsi, eikä aikuiset ota tosissaan.

Lue lisää:

Inka Österberg lievittää ilmastoahdistustaan veganismilla ja bussikyydeillä – ilmastolakot leviävät ympäri maan

Yli sata lasta ja nuorta jätti oppitunnit väliin ja marssi ilmaston puolesta – "Aikuisten välinpitämättömyys harmittaa"

Yli 1200 tutkijaa tukee ilmastolakkoilevia nuoria: "Planeetan hyväksikäyttö on lastemme laiminlyöntiä"

15-vuotias Greta Thunberg on Puolan ilmastokokouksen supertähti – kannustaa kaikkia perjantaina lakkoon ilmaston vuoksi

Osa nuorista pelkää, uskaltaako perjantain ilmastolakkoon osallistua koulun asenteen takia: Näin rehtorit yrittävät suitsia lakkoilijoita

Yle seuraa nuorten kansainvälistä ilmastomarssia perjantaina.

klo 11:35: Helsingissä eduskuntatalon portailla Miguel Tiitinen Korsosta sanoo tulleensa ilmaisemaan mielipidettään ilmastonmuutoksesta. "Onhan se ihan siistiä olla pois koulustakin, mutta kyllä täällä asian vuoksi ollaan", hän naurahtaa

klo 11:30: Jyväskylässä mielenosoitus jatkuu, huudoissa vaaditaan ilmastotekoja. "Jos maapallo muuttuu liikaa, meillä ei ole tulevaisuutta. Tosi monelta nuorelta otetaan tässä pois se huoleton lapsuus", sanoo Alisa Terävä. "Tulevevaisuutta on niin vaikea hahmottaa. Tuntuu, että meille ei ole kerrottu mitään. Tiedetään, että muutos tulee, mutta ei mitä meidän pitäisi tehdä", sanoo puolestaan IIda Lyyra.

klo 11:24:

klo 11:22: Tampereella lauletaan "hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa". "Haluaisin, että fossiilisten päästöjä vähennettäisiin ja kasvisruokaa lisättäisiin. Itse käytän julkista liikennettä ja olen lopettanut punaisen lihan syömisen", sanoo Sini Luomaharju Ylöjärveltä.

klo 11:15: Ilmastolakon keskeisiin taustahahmoihin kuuluva Atte Ahokas sanoo eduskuntatalolla, että hän ei edes osaa pukea tunnelmia sanoiksi. Hänen terveisensä päättäjille: "Olette viivytelleet tarpeeksi, alkakaa toimia!"

klo 11:09:

klo 11:06: Helsingissä ilmastomielenosoituksessa eduskuntatalolla on tuhansia osallistujia. "Meitä kiellettiin tulemasta, mutta tulimme silti", sanoo Ronja Koski Nummelta.

klo 11:04: Tampereella ilmastomarssilla on ollut mukana satoja ihmisiä, myös ympäröiviltä paikkakunnilta. "Opettajat hangoittelivat vastaan, mutta eivätköhän he loppujen lopuksi ole ihan ylpeitä", sanoo Laura Lehtikevari Ylöjärveltä.

klo 11:02: Jyväskylässä tapahtumat jatkuvat koko päivän. Yleinen mielenilmaus on alkanut kello 10, ja kello 14 alkaa toisen asteen opiskelijoiden mielenilmaus. "Selkeästi toisen asteen oppilaita kiinnostaa, olemme keränneet paljon porukkaa somen välityksellä", sanoo Elli Heiska.

klo 11:01: Mielenosoituksia on ainakin 27 paikkakunnalla.

klo 10:55: Ilmastomarssijoita on kokoontunut keskeisille paikoille ympäri Suomea. Osanottajien määrät vaihtelevat paikkakunnittain, raporttien mukaan tuhansista kymmeniin.

"Aikuiset eivät tee tarpeeksi" – Koululaisten ilmastolakko toi Turun Vähätorille reilut 300 nuorta

Ruotsalaisen 16-vuotiaan ilmastolakkoilijan Greta Thunbergin inspiroimana nuoret ympäri maailmaa lakkoilevat perjantaisin tulevaisuuden puolesta.

Helsingissä mielenosoittajat kokoontuvat Senaatintorilla klo 10 ja marssivat eduskuntatalon edustalle, missä tilaisuus jatkuu noin klo 11. Vastaavia marsseja on useilla muillakin paikkakunnilla.

Yle näyttää suorana Areenassa ja TV 1:ssä mielenosoituksia Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä kello 11 alkavassa erikoislähetyksessään.

Suomalaisissa kouluissa on suhtauduttu vaihtelevasti ilmastolakkoon, osassa on kannustettu ja osassa toivottu, että nuoret jättäisivät lakon väliin.