Suomen Kirjailijaliitto on palkinnut Tampereella kotipesää pitävän Lastenkirjainstituutin. Kirjailija kiittää –palkinto on perustettu tunnustukseksi henkilölle, ryhmälle, yhteisölle tai projektille, joka on edistänyt merkittävällä tavalla suomalaista kirjallisuutta ja lukemisharrastusta sekä vaikuttanut kirjallisuuspoliittiseen keskusteluun.
Lastenkirjainstituutti työskentelee lasten- ja nuortenkirjallisuuden parissa. Instituutti järjestää tapahtumia lapsille ja aikuisille, julkaisee Onnimanni-lehteä sekä ylläpitää omaa erikoiskirjastoa ja kuvituskokoelmaa.
– Lastenkirjainstituutin resurssit ovat pienet, mutta toiminta kauaskantoista ja vaikuttavaa. Esimerkiksi vuonna 2017 toteutettu Suuri lukuseikkailu tavoitti satoja kouluja ja kirjastoja ja keräsi kymmeniätuhansia osallistujia ympäri Suomen, perustellaan palkintoa Kirjailijaliiton tiedotteessa.
– Vuosittainen Kirjakori-katsaus edellisen vuoden lasten- ja nuortenkirjallisuuteen ja trendeihin on tärkeä keino nostaa kotimaista kirjatarjontaa esiin mediassa. Jotta tarjonnan kärki ei jäisi mediassa kapeaksi, nostaa Lastenkirjainstituutti aktiivisesti esille myös vähemmän tunnettuja tekijöitä ja esittelee kotimaista, laadukasta lasten- ja nuortenkirjallisuutta monipuolisesti ja ansiokkaasti.
Toimittaja Matti Kuusela astelee metsäautotiellä pitkin harppauksin kohti Kaitasuon reunaa. Olemme Urjalassa, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen rajamailla.
Lähes kaikki maailman kolkat kolunnut ja moninkertaisesti palkittu Aamulehden toimittaja puhisee kiukkuisena.
Enää näkyä ei voi kehua kauniiksi. Puut ja pintakerros on kuorittu pois – käkkäräiset männyt ja niiden kannot on kasattu isoihin aumoihin. Mustaksi muuttunutta maisemaa halkovat syvät, vastakaivetut laskuojat. Niiden välissä on isoja laskeutusaltaita.
Kaitasuon kuivatus on aloitettu. Kohta turveyhtiöt kaivavat ison osan suosta ylös. Osa säästyy, mutta ei yhtä koskemattomana kuin tähän asti.
Olemme tulleet Kuuselan kanssa suon reunaan, koska mies on aloittanut poikkeuksellisen journalistisen projektin. Hän aikoo seurata 20 vuotta suon katoamista ja raportoida siitä lukijoilleen.
Matti Kuusela on ollut Tampereella ilmestyvässä Aamulehdessä vuodesta 1981. Hänen juttujaan julkaistaan myös muissa Lännen Median lehdissä.Henry Lämsä / Yle
Kaitasuo on saanut itselleen arvokkaan puolestapuhujan.
Matti Kuusela on yksi harvoista maakuntalehtien bränditoimittajista, Aamulehdessä ehkä ainoa laatuaan. Hän ottaa lukijaa kädestä kiinni ja johdattaa silmiä avaavalle matkalle milloin Etiopiaan, Afganistaniin, Irakiin, Iraniin, Pohjois-Koreaan, Pakistaniin, Intiaan, Palestiinaan, Azerbaidžaniin, Kiinaan, Venäjälle, Laosiin tai vaikka Ukrainaan.
Kuusela on työskennellyt Aamulehdessä liki 40 vuotta, vuodesta 1981. Hänet on palkittu, joko yksin tai työryhmässä, muun muassa Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla, tutkivan journalismin Lumilapiolla ja Bonnierin suurella journalismipalkinnolla.
Urheilutoimittajana uransa aloittaneesta Kuuselasta olisi tullut hyvä saarnamies.
Osa Kaitasuosta säästyy. – Tämän suon puolesta olen valmis tekemään mitä vaan, Kuusela sanoo.Henry Lämsä / Yle
Kaitasuon reunaan on pystytetty pääsy kielletty -kyltti. Tien yli, kahden kapean koivun väliin on vedetty lippusiima. Tästä ei passaisi mennä pidemmälle.
Kuusela ohittaa kyltin ja siiman niin että heilahtaa. Seuratakseen suon katoamista hän aikoo uhmata kieltoja ja esteitä.
Se on pakottanut pohtimaan roolia journalistina. Saako tunkeutua alueelle, jonne on pääsy kielletty?
– Olen kyllä miettinyt, olenko enää vakuuttava toimittajana, kun otan kantaa?
Riittääkö, että jutuista käy selvästi ilmi, että tässä asiassa toimittaja on puolensa valinnut?
– Monta kertaa tietää tekevänsä typerästi tai saavuttaakseen itselleen jotain. Tästä ei tule sellainen fiilis, Kuusela sanoo.Henry Lämsä / Yle
Ei tosiaankaan jää epäselväksi, mitä mies turpeennostosta tuumaa. Kuusela lähettää kylmiä terveisiä korkeimman oikeuden veijareille, jotka vahvistivat turveluvan ja epäilee heidän tehneen suon kohtalon sinetöineen ratkaisunsa "toisen kampaviinerin jälkeen".
Kuusela haukkuu pystyyn myös turvelupien hakijat, Vapon sekä Viipurin Turve ja Multatehdas Oy:n. Niillä olisi vielä mahdollisuus perääntyä. Erityisesti Viipurin Turve ja Multatehtaalla, joka on vasta kaatanut suolta puuston.
– Olenko aktivisti? Voin ollakin, ei minua haittaa.
Kuuselan tukkaan lentää hirvikärpänen. Ohimolle napsahtaa toinen.
Kuuselan T-paidasta katsoo pispalalainen työläiskirjailija Lauri Viita.Henry Lämsä / Yle
Kuusela on Kaitasuolla nyt viidettä kertaa. Ensimmäisestä kohtaamisesta on vain reilu vuosi. Suolle hänet johdatti Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin väki.
Reissulla Kuusela putosi suon silmäkkeeseen, kasteli saappaansa. Jäi kerrasta koukkuun, vaikka sanoo, ettei ole mikään oikea luontoihminen.
– Isäni oli autonasentaja ja äitini baarimyyjä. Ei köyhässä työläisperheessä ollut tapana viedä lapsia mihinkään metsiin ja opettaa luontoarvoja.
Mutta nyt, Vilman ja Ilmarin pappana, hänestä on tullut mies, joka haluaa kostaa suoluonnon tuhoajille.
Kaitasuon turpeenottoluvasta valittivat Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ja Luonto-Liiton Hämeen piiri. Valitukset hylättiin.Henry Lämsä / Yle
“Katselemme näkymää jalkaimme alla. Kanerva, tupasvilla, lakka, variksenmarja, vaivaiskoivu, pyöreälehtikihokki, suokukka, isokarpalo, ruskorahkasammal, rusorahkasammal, pikkukarpalo ja mänty. Kaikki nämä kaunokaiset henkäilevät jalkojemme juuressa viimeistä syksyään.” (Kuusela, AL 3.9.2017)
– Nämä ovat vain elukoita ja kasveja, mutta niiden tuhoamisesta ihminen saa sielulleen vahingon.
– Jos ei piitata niistä, annetaan lapsille ja nuorille viesti, ettei mikään muu ole tärkeää kuin raha.
– Maailman kriisipesäkkeissä pitää mennä ihmisten lähelle. Kehitysmaissa etsiä eroavaisuuksien sijasta etsiä yhtäläisyyksiä. Kun löytää yhtäläisyyksiä, pääsee kiinni ihmiseen.Henry Lämsä / Yle
Lähdemme kulkemaan kohti suon osaa, joka säästyy turpeennostolta. Pieni metsikkö muuttuu suoksi yhtäkkiä, varoittamatta. Kun pysähtyy, jalat alkavat vajota vetisiin painanteisiin.
– Tämä on keidassuo, joka on reunaltaan märempi, Kuusela neuvoo pitämään vauhtia ja ihmettelee itseään.
Suo on Kuuselalle haaste. Jos kirjoittaa jutun siitä, kuinka äiti joutuu hautaamaan vastasyntyneen lapsensa tai miehestä, joka on kuolemansairas, tarinaan on helppo saada mukaan tunnetta ja liikutusta. Tuulen huminaa ja suon tuoksua on vaikea saada siirtymään tekstiin.
Kuusela potkaisee turvekokkaretta.
– Yleensä jutuissa pitää olla maalaamatta. Mutta täällä se on täysin toisin, kun kukaan ei muuten kiinnostu tästä mullasta.
Kuusela nostaa juttujensa keskiöön suon pienimmät: sinisiiven ja kihokin.
"Kaitasuo oli kangassinisiivelle taivas tuhansia vuosia. Nyt se on helvetti.” (Kuusela, AL 2.9.2018)
– Yritän olla kangassinisiiven äänitorvena.
– Haluan, että suon tuhoaville tyypeille tulee paha mieli.
Soidensuojelun täydennysohjelmassa vuonna 2015 Kaitasuo valittiin suoksi, jonka luonnonarvoilla on valtakunnallista merkitystä.Henry Lämsä / Yle
60-vuotishaastattelussaan (AL 13.6.2016) Kuusela arvioi journalistin homman typeräksi. Työ tai työnantaja, Aamulehti, ei mahdu kymmenen tärkeimmän asian joukkoon.
Palturia? Oikeasti työ on kaapannut miehen sielun ja määrittää kaikkea.
– Yöt murehdin juttuja, joita pitäisi tehdä ja toisaalta juttuja, joita olen tehnyt.
Kuusela on journalismin nimissä ryhtynyt hulluihin hankkeisiin ennenkin. Kun hän kimmastui lasten leikkipaikkojen vähentämiseen ja parkkipaikkojen lisäämiseen, hän laski kotikaupunkinsa Nokian kaikki parkkiruudut. Vuoden ynnäämisen jälkeen hän päätyi lopputulokseen, joka oli ällistyttävän ja kauhistuttavan välimaastossa: 33 540. Se on yhtä paljon kuin kaupungissa on asukkaita.
Matti Kuusela sanoo, että kiitoksista tulee taakka. – Kaikkien juttujen pitäisi olla hienoja.Henry Lämsä / Yle
Laskentaurakalle oli hyvä syy. Lapset – tai Kuuselan tapauksessa lapsenlapset.
– Lapsia ja nuoria pitäisi kuunnella enemmän.
Pomojen puheista tai toiveista Kuusela ei paljoa välitä.
Lukijoilta tuleva palaute lämmittää, mutta saa Kuuselan myös kiusaantuneeksi. Erityisesti, jos sitä tullaan antamaan linja-autossa tai tuopin ääressä baarissa.
Viime vuosina palautetta on alkanut tulla myös miehiltä. Aluksi se tuntui tukalalta.
– Olen sitä ikäluokkaa, jolle toista miestä silmiin katsominen on vaikeaa. Vasta viime aikoina olen alkanut ajatella, että miesten palaute on arvokkaampaa, koska naisilta sitä tulee helpommin.
Tämä mies istuu mieluiten rauhassa, katsoo rakastamansa koripallo-ottelutkin yksin. Ja 62-vuotiaana jännittää edelleen haastateltavien kohtaamista.
– Ehkä otan ihmiset liian vakavasti.
Soilla on vaikutusta ilmaston kasvihuonekaasujen pitoisuuksiin ja sitä kautta ilmaston lämpenemiseen. Koskemattomat suot sitovat hiilidioksidia ja hillitsevät ilmastonmuutosta.Henry Lämsä / Yle
Kaitasuon tarina on jo kuulutettu kirkossa. Ei käy hyvin, suo tuhotaan. Miksi siis uhmakas lupaus raportoida suon kuolemasta?
– Ajattelen, että se mitä teen, vaikuttaa muihin päätöksiin. Joku muu suo voi pelastua.
– Kun on journalistiksi ajautunut, vielä haluaa tehdä jotain arvokasta.
Kuuselalla ei vielä ole tarkkaa suunnitelmaa, miten hän aikoo saattaa projektinsa loppuun. Nyt sujuu vielä kiipeäminen kantokasalle – hiukan polvia varoen.
Aikooko hän könytä suolle vielä 80-vuotiaanakin? Entä jos mies kuolee ennen kuin suo?
Kuusela ei halua miettiä asiaa nyt. Suunnitelmissa on jo seuraava juttukeikka Kaitasuolle. Se tehdään marraskuussa, kun luonto on muutenkin synkimmillään.
20 vuotta suon suojelua ajaneet ja siinä epäonnistuneet luonnonsuojeluporukat ovat väsyneitä, eivätkä pysty tulemaan enää paikalle.
– Heille näky ja tuho ovat liian kauheita katsottaviksi. Minulla ei ole samoja fiiliksiä, olen siinä mielessä paatunut tyyppi. Mitä rumemmaksi paikka menee, sitä parempi. Siinä mielessä olen toimittaja.
– Olen kantani valinnut. Olen pienen puolella, sanoo Matti Kuusela.
Jutun taitto: Asmo Raimoaho / YleHenry Lämsä / Yle
Vitamiinipommit lentävät pitkin seiniä, kun 3-vuotias ilmaisee mielipiteensä terveellisestä herkusta. Iltapalapöydässä on käynnissä sota – tai ainakin tahtojen taisto.
Puolukoita on tarjolla ensimmäistä kertaa ja vastaanotto on jääkylmä. Toinen perheen lapsista sen sijaan vetäisee kulhon kirpeää herkkua yhdeltä istumalta.
Mistä on kyse?
3-vuotiaan käytöstä voi selittää ruokaneofobia, uusien ruokien pelko.
Ruokaneofobiaa ei pidä sekoittaa tavalliseen nirsoiluun, jossa lapsi kieltäytyy syömästä ennalta tuttuja ruokia, koska ei pidä niiden mausta.
Uutuudenpelkoinen lapsi ei anna uudelle makuelämykselle edes mahdollisuutta.
Kun uusi pelottaa
Uutuudenpelon syystä ei ole varmuutta. Se tiedetään, että ruokaneofobia on huipussaan leikki-iässä ja ensimmäiset viitteet ilmenevät, kun lapsi alkaa syödä samaa ruokaa kuin muu perhe.
Turun yliopiston aistinvaraisen havaitsemisen apulaisprofessori Mari Sandell muistuttaa, että uutuudenpelosta kärsivät myös aikuiset.
– Meillä on lupaavia tutkimustuloksia siitä, että myös aikuisissa on ruokaneofobisia ihmisiä.
Fobian voimakkuus vaihtelee eri ihmisillä. Uutuudenpelkoon vaikuttavat muun muassa kulttuuri, ikä, sukupuoli ja sosioekonominen asema.
Neofobiasta kärsivälle ajatus esimerkiksi etanan tai sammakon syömisestä voi olla niin vastenmielinen, että käsitystä ei voi muuttaa makua kehumalla.Seppo Sarkkinen / Yle
Tutkimukset ovat osoittaneet, että taipumus vältellä uusia ruokia kulkee usein suvussa. Rajoittuneet ruokatottumukset siirtyvät siis perheessä helposti sukupolvelta toiselle.
Oli syy mikä tahansa, yksipuolinen ruokavalio voi aiheuttaa puutteita lapsen ravitsemuksessa. Sen taas tiedetään muun muassa hidastavan kasvua ja kehitystä sekä lisäävän masennuksen sekä käytös- ja syömishäiriöiden syntyä myöhemmin elämässä.
Neofobiset ihmiset, etenkin lapset, syövät vähemmän kasviksia kuin muu väestö. Uusien ruokien pelon ja ylipainon yhteyttä selvittäneessä suomalaistutkimuksessa havaittiin, että ruokaneofoobikon on vaikeaa noudattaa terveellistä ruokavaliota, mikä altistaa ylipainolle.
Ihminen voi olla 90-vuotiaana hyvä maistamaan ja haistamaan. Mari Sandell
Kuten useimmat fobiat, myös neofobia kumpuaa luonnollisesta pelosta. Esihistoriassa ihmiselle on ollut hyödyllistä olla epäluuloinen uusia ruokia kohtaan.
Fobiasta kärsivällä ihmisellä luonnollisen pelon oireet vain ylimitoittuvat ja muuttuvat ahdistukseksi, kertoo psykiatrian professori Jyrki Korkeila Turun yliopistosta.
– Foobikko tietää, että pelko on järjetöntä, mutta ei voi sille mitään.
Korkeilan mukaan uutuuden pelko voi vaikeuttaa ihmisen arkea monin tavoin.
– Neofoobikko saattaa joutua esimerkiksi kantamaan aina omia eväitä mukanaan, jotta tietää tarkalleen, mitä syö.
Neofobista käytöstä voidaan vähentää kehumalla ja korostamalla ruuan hyvää makua. Terveellisyysvalistus sen sijaan ei toimi.AOP
Uutuudenpelosta kärsivää ihmistä, etenkin lasta, voidaan auttaa lähinnä altistamalla häntä uusille mauille, Mari Sandell sanoo.
– Lapsi kyllä oppii maistamaan uusia ruokia, mutta se voi olla suuren kamppailun takana. Moni antaa periksi.
Taistelu kannattaa silti käydä. Sandell muistuttaa, että jos neofobista lasta ei auteta, kertaantuu uuden pelko iän myötä.
– Jos sen yli ei pääse, se on aikuisena entistä vaikeampaa.
Jyrki Korkeila muistuttaa, että ruokaneofobia, kuten mikä tahansa muukin ahdistusta aiheuttava pelko kannattaa ottaa vakavasti, sillä se johtaa usein muihin ongelmiin.
– Fobia voi aiheuttaa häpeän tunnetta, joka lisää ahdistuneisuutta entisestään. Ihminen häpeää kokemaansa pelkoa, vaikka ei voi sille mitään.
Mystinen makuaisti
Ihminen maistaa tunnetusti makeaa, hapanta, suolaista, karvasta ja umaamia.
– Luultavasti myös rasvaista, Mari Sandell lisää.
Perimä määrittelee sen, millaisiin ravintomolekyyleihin makunystyrämme reagoivat herkimmin. Toiset ovat esimerkiksi herkempiä karvaille mauille, minkä vuoksi monet hedelmät, kasvikset ja marjat voivat maistua epämiellyttävältä.
Makukokemukseen ja mieltymyksiin vaikuttavat lukuisat eri tekijät.
– Se on mystistä, mikä ruoka aktivoi mitäkin reseptoreja.
Ruokaneofobisen ihmisen yksipuolinen ruokavalio saattaa passivoida makureseptoreiden toimintaa.
– Kannattaa yrittää syödä monipuolisesti muitakin vihanneksia kuin vain tomaattia ja kurkkua.
Neofoobikon vastakohta on neofiili. Ruokaneofiilinen ihminen kaipaa ruokavalioonsa vaihtelua ja on rohkea kokeilemaan uusia makuelämyksiä. Neofiili saattaa hakea uusista ruokaelämyksistä myös jännitystä esimerkiksi tulisten ruokien kautta.Yle
Makuaistin ajatellaan yleisesti kehittyvän ja kultivoituvan iän myötä. Maistuuhan monelle aikuiselle esimerkiksi viini tai homejuustot, joita ei lapsena olisi tullut mieleenkään maistaa.
Varsinaista perustetta moiselle muutokselle ei kuitenkaan ole ainakaan fysiologisessa mielessä, sanoo Mari Sandell.
– Ihminen voi olla 90-vuotiaana hyvä maistamaan ja haistamaan.
Monet ikääntymisen mukanaan tuomat asiat kuitenkin vaikuttavat maistamiseen. Makuaistia voivat heikentää muun muassa lääkkeet, syöpähoidot ja heikentynyt syljeneritys. Myös hammaskalusto vaikuttaa.
Jauhaminen vapauttaa enemmän molekyyleja ruuasta. Jos ei ole hampaita ja joutuu syömään liemiruokaa, niin ruuan kokemus on tosi tylsä.
1950-luvulla syntynyt mies on löytynyt hukkuneena Vesilahdella.
Mökillään ollut mies lähti Vesilahden Soilujärvelle kokemaan kalaverkkojaan lauantaina iltapäivällä. Miehen soutuvene löytyi tyhjillään rannan tuntumasta.
Sukeltaja löysi sunnuntaina iltapäivällä miehen hukkuneena noin 60 metrin päässä rannasta.
Poliisi tutkii asiaa kuolemansyyntutkintana.
Etsintöihin osallistui viikonloppuna poliisin ja pelastuslaitoksen lisäksi vapaaehtoisen pelastuspalvelun henkilöstöä ja rajavartiolaitoksen helikopteri.
Alla olevalla testillä tutkijat selvittävät kuluttajien uutuudenpelkoa- ja halua. Mitä suuremman pistemäärän henkilö saa, sitä ruokaneofobisempana häntä voidaan pitää.
Mittari kuvaa suhtautumista lähinnä etnisiin, oudolta näyttäviin tai maistuviin ruokiin eikä se kuvaa suhtautumista kaikkiin uusiin ruokiin.
Yksittäisiä ruoka-aineita eettisistä tai terveydellisistä syistä välttelevien kannattaa vastata kysymyksiin vain makujen osalta, muutoin testi voi antaa harhaanjohtavan tuloksen.
Vanhusten hoitajia ärsyttää, että tietokoneella kirjaamiseen menee liian paljon aikaa. Tähän tulokseen on tullut Arja Rytkönen väitöstutkimuksessaan.
Tutkimus käsitteli hoivatyöntekijöiden työn kuormittavuutta ja teknologian käyttöä vanhustyössä. Väitöstutkimus tarkastetaan 9. marraskuuta Tampereen yliopistossa. Tutkimukseen osallistui lähes 360 hoitajaa.
Hoitajat kokivat, että työajasta menee paljon aikaa tietokoneelle kirjaamiseen.
– Asiakastyössä olevasta ajasta 15 prosenttia meni raportointiin. Hoitajat joutuivat kirjaamaan paljon asioita, eivätkä ohjelmat pelanneet aina yksiin. Hoitajat joutuivat näpyttelemään monen mutkan kautta, Arja Rytkönen sanoo.
Rytkösen mukaan osa hoitajista toivoi, että olisi voinut kirjata vaikka vain, että työt tehty suunnitelman mukaan. Sähköistä tietojen kirjaamista toivottiin kehitettävän joustavammaksi ja eri ohjelmia paremmin yhteensopiviksi.
Teknologia ei korvaa vuorovaikutusta
Arja Rytkönen selvitti väitöskirjassaan, miten hoitajat kokevat teknologian.
Enemmistön mukaan teknologialla pyritään liikaa korvaamaan ihmisten vuorovaikutusta vanhusten hoivatyössä.
– Hoitajat eivät nähneet, että teknologian käyttö antaisi enemmän aikaa toimia asiakkaiden parissa. Teknologian tarpeellisuus tiedostettiin silloin, kun se vastaa tarkoitustaan, on helposti käytettävää, joustavaa ja toimii ilman toimintahäiriöitä.
AOP
Hoitajat kokivat, että yksinkertaiset ratkaisut auttavat sekä kotihoidossa olevia vanhuksia että hoitajia.
– Kärkipäässä teknologiasta oli liiketunnistus valaistuksessa. Näin vanhus näkisi yöllä mennä vessaan, eikä tulisi kaatumisia. Tämä liiketunnistin olisi helppo laittaa koteihin.
Liiketunnistimet auttavat
Hoitajat toivoivat myös muita liiketunnistimia, että muistisairaiden vanhusten kotoa poistumiset huomattaisiin. Lisäksi liiketunnistin voi auttaa huomaamaan, jos vanhus on pitkään liikkumatta sängyssään.
– Myös perinteisestä turvarannekkeesta oli hoitajien mukaan hyötyä.
Julia Sieppi / Yle
Hoitajia huolettivat erityisesti kotihoidossa olevat vanhukset. Osa kotihoidon asiakkaista on heidän mielestään niin heikkokuntoisia, ettei kotihoito ole heille enää asianmukainen hoivapaikka.
Hoitajat toivoivat pienempiä hoitoyksikköjä, eriytettyjä yksiköitä esimerkiksi muistisairaille ja enemmän aikaa virikkeelliseen toimintaan ja ulkoiluun vanhusten kanssa.
Hoitajat kohdanneet väkivaltaa
Moni haastateltu hoitaja oli toiminut alalla pitkään, ja heidän keski-ikänsä oli 48,9 vuotta. Monet hoidettavat vanhukset olivat monisairaita, paljon apua tarvitsevia ja dementoituneita.
Hoitajat pitivät työtään fyysisesti raskaana ja pakkotahtisena. Moni hoitaja työskenteli päivittäin hankalissa asennoissa. Monet tunsivat itsensä fyysisesti väsyneeksi töiden jälkeen. Usealla oli hankaluuksia töistä palautumisessa.
Valtaosa hoitajista oli väitöstutkimuksen mukaan kokenut kritisointia ja haukkumisia asiakkaiden taholta. Usea hoitaja oli kohdannut asiakkaan väkivaltaista käytöstä, uhkailua ja sukupuolista häirintää. Työpaikoilla tapahtui Rytkösen mukaan myös työpaikkakiusaamista.
– Moni oli kokenut, että esimies oli suosinut toisia työntekijöitä. Työn kuormittavuutta lisäsi henkilöstömäärän vähyys. Moni teki palkallista ylityötä ja ajoittain myös palkatonta ylityötä. Usea hoitaja kokikin ristiriitaa ammattietiikan ja henkilöstöpulan välillä, Rytkönen sanoo.
Työn arvostus koettiin vähäiseksi
Suurin osa hoitajista arvioi, etteivät kunnan virkamiehet ja poliitikot arvosta heidän työtään tai arvostavat vain vähän. Myös ”suuren yleisön” arvostuksen moni hoitaja koki vähäiseksi.
Hoitajat itse arvostivat kuitenkin omaa työtään.
– Arvostusta koettiin saatavan asiakkailta ja työtovereilta. Eniten töistä palautumisessa auttoivat elämän pienistä asioista nauttiminen, keskustelut työtovereiden kanssa, hiljaisuudesta nauttiminen, harrastukset ja liikunta.
Tutkimuksen pääaineisto muodostui vuonna 2012 tehdystä postikyselystä SuPerin jäsenille. Lisäksi käytettiin hoitajien vapaamuotoisia vastauksia ja ryhmähaastatteluja.
Tampereella on rakennettu toista vuotta kiskoja ratikalle. Tämän tuntevat kaikki kaupungissa vierailevat, sillä keskustaa halkova Hämeenkatu ja muut kadut ovat olleet remontin kourissa. Työmaa on historiallisen laaja ja se haittaa arkea vielä pitkään.
Ratikkatyömaa on pannut bussit koville. Tampereen Kaupunkiliikenteen TKL:n kalustopäällikkö Kalle Keinonen sanoo, että rengasvauriot ovat kaksinkertaistuneet sinä aikana kun ratikkaa on rakennettu Tampereen keskustassa.
– Kyllä se pääsi yllättämään. Vaurioita tulee paljon enemmän kuin on osattu arvioida ja budjetoida.
Korjaamolla on esimerkiksi läjittäin renkaita, joita ei voi enää käyttää, koska renkaan runko on antanut periksi.
– Tyypillisin on rengasvaurio, sitten autoista menee helmoja kummaltakin puolelta. Takakulmia menee myös paljon, Keinonen sanoo.
Tällaisia vaurioita busseihin on tullut.Antti Eintola / Yle
Vauriot johtuvat siitä, että työmaille on jätetty teräviä reunoja. Bussit joutuvat ajamaan paljon jalkakäytävien reunakivien eli tamperelaisittain rotvallien yli.
Kapeilla kujilla kolisee
Kapeus ja ahtaus on Keinosen mukaan hankalinta.
– Ajoväylät ovat tosi kapeita ja pinnat ovat olleet huonoja. Vaikuttaa, että väliaikainen asfaltti on niin pehmeää, ettei se pysy siinä kun isoilla autoilla ajaa. Asfaltti lähtee irti ja siirtyy katujen reunaan kasoiksi, Keinonen sanoo.
Renkaan runko on rikkoutunut teräviin esteisiin ajoradalla.Kalle Keinonen
Tampereen raitiotien rakentaminen on jaettu kahteen osaan. Viime vuonna alettiin rakentaa raitiotietä Pyynikintorilta itään Hervantajärvelle ja yliopistolliselle sairaalalle. Ensimmäisen osan pitäisi olla valmis vuonna 2021, ja liikennöinti alkaa samana vuonna.
Pyynikitorilta Lentävänniemeen vievästä toisesta osasta on tarkoitus päättää Tampereen kaupunginvaltuustossa viimeistään lokakuussa 2020.
Raitiolinjaa tulee Tampereelle yhteensä 23 kilometriä.
Vuoroja voi jäädä ajamatta
Kalle Keinosen mielestä huonoimmat pätkät työmaalla ovat Pyynikintorilta keskustaan ja Keskustorilta itään.
– Lopputulos ei ole sellainen kuin olisi toivonut. Aika paljon välillä harmittaa, että autot ovat naarmuisia eikä niitä ehditä laittaa kuntoon. Tämän kanssa on vain elettävä.
TKL on ostanut uusia busseja normaalisti. Niitä ei erityisemmin säästellä.
– Kyllä ne täytyy sinne keskustaan laittaa. Uudet autot ovat tehokkaita ja ympäristöystävällisiä, joten ne täytyy laittaa pisimmille reiteille ja myös keskustaan.
Kalustopäällikkö Kalle Keinonen sanoo, että busseja on jatkuvasti korjattavana työmaiden tuomien rasitusten vuoksi.Antti Eintola / Yle
Kaluston huono kunto voi vaikuttaa siihen, että joitain vuoroja jää ajamatta.
– Parhaamme teemme, että saamme bussit pidettyä kunnossa. Ikävä kyllä on mahdollista, että bussivuoroja jää ajamatta. Kun tulee talven liukkaat ja oikein hankalat olot, voi jäädä yksittäisiä vuoroja ajamatta.
Raitiotieallianssi: Yksittäisiä palautteita yksityisautoilijoilta
Raitiotieallianssin mukaan yksityisautoilijoilta ei tule juurikaan palautetta autojen vaurioitumisesta tai työmaiden vaikutuksista.
Liikennejärjestelyjä suunnitellaan yhteistyössä muun muassa joukkoliikenteen edustajien kanssa, viestinnän asiantuntija Marja Merta kertoo.
– Hankkeelle tulee palautetta joitakin kymmeniä kuukaudessa. Suurin osa niistä on neutraaleja ehdotuksia ja kysymyksiä hankkeesta. Autojen kunnosta tai työmaiden vaikutuksista on tullut yksittäisiä palautteita yksityisautoilijoilta, Merta sanoo.
Ajoväylät ovat paikoin todella kapeita. Tässä kuva Hämeensillan peruskorjaustyömaalta maaliskuulta.Marko Melto / Yle
TKL:n huomion mukaan väliaikaisesti laitettu asfaltti saattaa olla pehmeää.
– Kiviaineksen määrä eri asfalttilaaduissa saattaa vaihdella. Väliaikaisissa paikkaustöissä, esimerkiksi tiessä olevien painanteiden korjauksessa, käytetään yleensä öljysoraa, joka on laadultaan pehmeämpää.
– Öljysoraa käytetään jonkin verran, mutta asfaltoimaan pyritään aina kun se on mahdollista.
Viime kesänä asfaltin alle laitettiin Hämeenkadulla kauppakeskuksen edessä suojatinkangasta, että kiveys säilyisi ja sen voisi siirtää muualle kaupungin toiveen mukaan. Kuuman kesän ja kovan rasituksen takia asfaltti alkoi muokkautua.
– Tilannetta korjattiin ja kohta asfaltoitiin kaikkiaan kolmeen kertaan. Tämä kohta on varmasti yksi syy mielikuvaan pehmeämmästä asfaltista.
Työmaat puhuttavat kuljettajia
TKL:n kuljettaja Johannes Katto sanoo, että keskustan työmaat puhuttavat kuljettajia päivittäin.
– Keskustelemme päivittäin ratikkatyömaasta. Kaiteisiin osumiset ovat tyypillisimpiä haavereita, osuu joko peili tai bussin kylki. Hallilla näkee, miten paljon renkaita menee. Jos on terävä kohta töissä, voi mennä kerralla useita renkaita huonoiksi.
Näitä renkaita ei enää voi käyttää, sillä niiden runko on rikkoutunut.Kalle Keinonen
Ratikkatyömaa aiheuttaa ruuhkia ja hidastaa matkantekoa. Kuljettajalla ei jää aikaa jaloitteluun.
– Työpäivän jälkeen on tosi väsynyt. Juuri jonkun kanssa puhuin, että talvirenkaita pitäisi jaksaa vaihtaa illalla, mutta ei vain tahdo jaksaa.
– Olemme haastavassa jaksotyössä. Suomessa saa EU:n poikkeusluvalla ajattaa yhtä soittoa bussia jopa 5,5 tuntia. Kyllä siinä väsyy, jos ajaa yli viisi tuntia putkeen.
Bussit ovat saaneet osumia.Antti Eintola / Yle
Työmaa-aitoja ei aina näe
Kaikilla pätkillä ei ole valaistusta. Jos bussi joutuu menemään kapeita kujia, ei näe missä työmaa-aidat kulkevat. Johannes Katon mukaan Sammonkatu ja Hervanta ovat haastavimpia.
Myös muuttuvat reittijärjestelyt aiheuttavat harmaita hiuksia.
– Sunnuntaina oli pari risteystä muuttunut, ja mietin, mihin tästä nyt mennään. Aina se vähän jännittää. Toisaalta pysyy hoksottimet kunnossa, kun tietää, että voi olla muutoksia.
Myös pysäkkien paikat vaihtelevat. Johannes Katon huomion mukaan vanhusten on vaikea nousta autoon. Hän toivoo, että hiekotukset ovat liukkailla kunnossa, ettei tule kaatumisia.
Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja Atanas Aleksovski on saanut syytteen. Syyte koskee luottamusaseman väärinkäyttöä.
Poliisi on tutkinut Kotilinnasäätiön tonttikauppoja.
Aleksovski on tunnettu tamperelainen poliitikko. Hän on muun muassa sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginhallituksen jäsen ja kolmas varapuheenjohtaja kaupunginhallituksessa.
Syytteen vahvistaa syyttäjä Lassi Saarenmaa. Saarenmaa ei avaa, millä perusteella syyte on tullut.
Syyttäjän mukaan Kotilinnasäätiön hallitus ja konsultti eivät saa syytteitä.
Heidän osaltaan on tehty syyttämättäjättämispäätös, koska syyttäjän mukaan näyttöä ei löytynyt.
Aleksovski on kiistänyt esitutkinnassa kaikki rikosepäilyt.
Syyttäjän mukaan asia on vasta vireillä Pirkanmaan käräjäoikeudessa, eikä ole vielä tietoa, milloin sitä käsitellään oikeudessa.
Luottamusaseman väärinkäytöstä voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
Taustalla tonttikaupat
Rikostutkinnan taustalla ovat Tampereen Kotilinnasäätiön tonttikauppajärjestelyt. Poliisin mukaan esitutkinta koski Muotialantien tonttia, jonka Tampereen kaupunki vuokrasi Kotilinnasäätiölle. Säätiö myi vuokraoikeuden eteenpäin rakennusyhtiö Lehto Groupiin kuuluvalle Rakennusyhtiö Rakennuskartio Oy:lle ilman kaupungin lupaa.
Tampereen kaupunki pyysi Kotilinnasäätiötä maksamaan alun perin 1,8 miljoonaa euroa sopimuksen rikkomisesta. Summasta neuvoteltiin pitkään ja asiaa soviteltiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa.
Lopulta sovittiin, että Kotilinnasäätiö maksaa kaupungille 775 000 euroa korvausta.
Hallitusta ei syytetä
Hallituksen syyttämättäjättämispapereista selviää, että Kotilinnasäätiön hallituksen jäsenet ovat kertoneet tehneensä päätökset toiminnanjohtajan päätösesitysten pohjalta.
Esimerkiksi Kotilinnasäätiön hallituksen puheenjohtaja Timo P. Nieminen kertoi näin esitutkinnassa:
– Toiminnanjohtaja esitti asian siten, että kaupunki on tietoinen ja hyväksyy asian näin ja käsitykseni mukaan mitään kieltoa ei kaupungin puolelta oltu ilmaistu todistettavasti.
Myös muut hallituksen jäsenet ovat kertoneet poliisille vastaavasti.
Kotilinnasäätiöön liittyen on juttu vireillä myös hallinto-oikeudessa. Patentti- ja rekisterihallitus moitti Kotilinnasäätiön toimintaa Muotialan tonttikaupan käsittelyssä.
Tampereen Kotilinnasäätiö valitti Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Asian käsittely on vielä kesken.
Aleksovski: Kiistän syytteen
Atanas Aleksovski ei ole vielä saanut papereita syytteeseen liittyen. Hän ei tiedä, miten syytettä perustellaan.
– Edelleen kiistän jyrkästi syytteen. Julkisuudessa on esiintynyt niin paljon paikkansa pitämättömiä väitteitä. Siksi koen, että hyvä, että asia selvitetään näin. Uskon oikeusvaltioon ja olen siksi rauhallisella mielellä.
Aleksovski ei vielä osaa sanoa, miksi hallitusta ei syytetä mutta häntä syytetään.
– Olen toiminut toiminnanjohtajan roolissa ja toimittanut kaikki tarvittavat tiedot hallitukselle. Hallitus on tehnyt yksimielisiä päätöksiä. En ole saanut vielä asiakirjoja, miksi minua syytetään mutta ei hallitusta. Tällä hetkellä en osaa sanoa enempää.
Aleksovski ei aio ainakaan tässä vaiheessa jättää itse luottamustehtäviä tai toiminnanjohtajan tehtävää.
– En ole saanut tuomiota. Tässä vaiheessa toiminnanjohtajana toimiminen on hallituksen asia. Hallitus varmasti päättää, onko luottamusta jatkaa.
Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Olli-Poika Parviainen ja entinen kansanedustaja Oras Tynkkynen ovat kertoneet tänään, etteivät ole käytettävissä puolueen puheenjohtajiksi.
– Asiaa eri näkökulmista pohdittuani olen tullut siihen johtopäätökseen, että luontevin rooli minulle tässä poikkeuksellisessa tilanteessa on nyt keskittyä vastuisiini eduskuntaryhmän johtotehtävissä ja keskittyä tukemaan tulevana lauantaina valittavaa puheenjohtajaa kaikin mahdollisin tavoin, Parviainen toteaa tiedotteessaan.
Hän kertoo olevansa kiinnostunut puheenjohtajan tehtävästä mahdollisesti tulevaisuudessa. Nyt hän antaisi nyt vuoron kokeneemmille vihreille.
– Pitäisin perusteltuna, että poikkeuskauden puheenjohtajan valinnassa painotettaisiin ensisijaisesti aiempaa kokemusta puolueen johtamisesta.
Tynkkynen puolestaan kertoo, ettei häntä tällä kertaa kisassa tarvita.
– Minulle on muodostunut sellainen käsitys, että tänä lauantaina Vihreiden valtuuskunta pääsee valitsemaan oikein hyvistä henkilöistä, hän kirjoittaa Facebook-statuksessaan.
Vihreiden puoluevaltuuskunta valitsee uuden, kesän puoluekokoukseen asti vihreitä johtavan puheenjohtajan viikonloppuna. Toistaiseksi kisaan on ilmoittautunut vain yksi ehdokas, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.
Ville Niinistön ja Pekka Haaviston ilmoituksia odotetaan
Yliopistotukija Jenni Karimäki Turun yliopistosta arvioi Ylen Ykkösaamussa, että tilanne puolueen sisällä on hieman yllättäväkin.
– Itse odotin, paketti olisi ollut kasassa viikonlopun aikana tai viimeistään maanantaina. Ilmeisesti vihreissä on vaikeat paikat, Karimäki sanoi.
Hän arvioi, että puheenjohtajakisaan lähtisi joko Ville Niinistö tai Pekka Haavisto. Heidän nimensä ovat olleet esillä varsinkin sen jälkeen, kun Maria Ohisalo ilmoitti eilen, ettei ole käytettävissä tehtävään.
Ohjelmassa vieraillut Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen muistutti, että valinnan tekee puoluevaltuuskunta. Sen jäseniä ovat lähinnä kuntatasolla toimivat vihreät.
– Jos puolueen ydinporukalla on joku ehdokas, joka tehtävään palavasti halutaan, niin he saavat kyllä käyttää todella hyvää argumentaatiota, että puoluevaltuuskunta saadaan se valitsemaan, Suominen sanoi.
Hänen mukaansa pitkä miettimisjakso ja puheenjohtajakisan ympärillä oleva hiljaisuus eivät varsinaisesti kohota puoluetta tai sen ajamia asioita julkisuudessa.
– Tässä voisivat olla kolme vihreiden puheenjohtajaehdokasta keskustelemassa vihreistä sisällöistä emmekä me spekuloimassa nimiä.
Juttua korjattu klo 10:55: Olli-Poika Parviainen on vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, ei puheenjohtaja.
Juttua on päivitetty klo 11:35 lisäämällä Karimäen ja Suomisen kommentit Ykkösaamusta.
Juttua on päivitetty 16:34 lisäämällä Oras Tynkkysen kommentit.
Tampereella päästään ihailemaan tiistaina kuuluisaa Stanley Cup -pokaalia. Stanley Cup on yksi jääkiekon arvostetuimmista palkintopokaaleista. Se myönnetään vuosittain jääkiekkoliiga NHL:n pudotuspelien voittajajoukkueelle.
Pokaali on Suomessa, koska torstaina ja perjantaina Hartwall Arenalla Helsingissä pelataan NHL Global Series -otteluita.
Tampereella palkinto pääsi käymään tiistaina, koska Florida Panthersin tähtipelaaja Alexander Barkov ja Winnipeg Jetsin tähtipelaaja Patrik Laine ovat molemmat ovat Tampereelta kotoisin.
Tiistaina pokaali käy Barkovin ja Laineen vanhoissa kouluissa. Aamulla pokaali kävi ensin Patrik Laineen vanhassa koulussa Raholassa.
Sen jälkeen koululaiset saivat ihailla pokaalia Johanneksen koulutalossa, koulu kuuluu nykyään Juhannuskylän kouluun.
Rehtori Petri Fihlman sanoo, että Alexander "Sasha" Barkov kävi alakoulua Johanneksen koulussa. Sen jälkeen hän on ollut Tampereen klassillisessa koulussa.
– Pokaalin vieraileminen on koululle tärkeä asia. Sasha on monelle opettajalle tuttu kaveri. Hän on tietojeni mukaan pitänyt yhteyttä koulun jälkeen opettajaansa.
Pokaalin mukana tuli rehtorin mukaan neljä henkeä NHL:n organisaatiosta.
Alexander Barkovia opettanut Niko Hurme pääsi Stanley Cup -pokaalin kanssa kuvaan.Marko Melto / Yle
Opettaja: Barkov oli kohtelias ja ahkera koulussa
Opettaja Niko Hurme opetti Barkovia koulussa. Hänen mukaansa Barkov oli hyvin asiallinen
– Sasha oli hyvin ahkera, ei tehnyt itsestään ikinä numeroa. Minulle jäi kuva, että hän oli nöyrä tekemään hommia, vaikka ei kaikista tehtävistä aina pitänyt.
– Harvoin näkee niin kohteliaita nuoria miehiä kuin Sasha oli. Hän oli jo alaluokilla hyvin lahjakas pallopeleissä ja hän oli jo silloin kapteeni.
Niko Hurme muistaa, kuinka äidinkielessä piti kirjoittaaa haaveista ja unelmista.
– Sasha näytti omaa kirjoitelmaaa. Siinä luki, että hänen haaveenaan on pelata NHL:ssa. Aplodit siitä, että hän on pystynyt toteuttamaan haaveensa.
Barkov järjesti stipendin koululleen
Aikataulusyistä Laine ja Barkov eivät ehtineet käymään kouluille. Rehtori toivottaa Barkovin milloin vain tulemaan vanhaan kouluunsa.
Barkov jakamassa nimikirjoituksia.Getty Images
Rehtorilla on pelaajasta vain hyvää sanottavaa.
– Barkov lähestyi syksyllä koulua managerinsa välityksellä ja kertoi, että hän haluaa järjestää stipedin koululle. Tämä on tosi kaunis ele, rehtori kiittää.
Barkov haluaa stipendillä tukea vanhan koulunsa oppilaita, jotka ovat liikunnallisia ja joiden kotikieli on jokin muu kuin suomi.
Tiistaina iltapäivällä Vapriikissa Suomen Jääkiekkomuseossa pääsee kuvaan Stanley Cup -pokaalin kanssa. Pokaali vierailee museon areenalla kello 14–16. Paikan päälle pääsee ilman pääsymaksua.
Pokaali käy myös Hakametsässä ennen illan Tappara–TPS-ottelun alkua.
Tieto Atanas Aleksovskin (sd.) saamasta syytteestä on tänään kohauttanut Tampereen kunnallispoliitikkoja. Kihlakunnansyyttäjä Lassi Saarenmaa on nostanut Aleksovskia vastaan syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä.
Ahtaalle joutunut Aleksovski ilmoitti tiistaina iltapäivällä, että hän ei hoida meneillään olevan rikosprosessin aikana Tampereen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtajan eikä Finnpark Oy:n hallituksen puheenjohtajan tehtäviä.
Aleksovski on mukana monessa
Aleksovski kuuluu Tampereen keskeisiin demarivaikuttajiin. Hän on toiminut sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtajana. Aleksovski on myös kaupunginhallituksen kolmas varapuheenjohtaja ja konsernijaoston varapuheenjohtaja.
Keväällä Aleksovski valittiin kaupungin omistaman Finnpark Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi. Hän on mukana myös Tampereen aikuiskoulututusäätiön hallituksessa.
Aleksovski on toiminut Tampereen kaupungin omistaman Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajana keväästä 2016.
Demariryhmä hämillään
Yle Tampere kysyi tänään Tampereen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän jäseniltä, miten he arvioivat Aleksovskin mahdollisuuksia toimia luottamustehtävissään. Kyselyyn vastasi tänään neljä ryhmän jäsentä.
Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi korostaa viestissään, että Aleksovskia syytetään luottamusaseman väärinkäytöstä.
– Se on rikos ja ryhmän tulisi tehdä siitä selkeät johtopäätökset, kommentoi Loukaskorpi.
Valtuutetut Riitta Ollila ja Ari Wigelius, ilmoittivat, että Aleksovskin pitää jättää tehtävänsä tutkinnan ajaksi. Valtuutettu Anneli Kivistö sen sijaan kertoo, että Aleksovskilla on edelleen hänen täysi luottamuksensa.
Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pitää ylimääräisen kokouksen torstaina, 1. marraskuuta.
Kalervo Kummola rauhoittelee
Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto valitsee muun muassa kaupungin tytäryhteisöjen hallituksen jäsenet. Jaostoa johtaa Kalervo Kummola (kok.).
– Vanha suomalainen sananlasku sanoo, että ensin tutkitaan, sitten vasta hutkitaan, kommentoi Kummola.
Kummola korostaa, ettei hän tiedä, mitä Aleksovskin saama syyte sisältää.
- Konsernijaoston päätösvallassa on hänen toimintansa Finnparkin hallituksen puheenjohtajana ja Tampereen Aikuiskoulutussäätiön hallituksen jäsenenä. Niistä tehtävistä hän jää syrjään tutkinnan ajaksi.
Vihreät ja keskusta vaativat Aleksovskia syrjään kaikista luottamustehtävistä
Vihreän valtuustoryhmän kannanoton mukaan Aleksovskia koskeva syyte pitää käsitellä viipymättä kaupungin päätöksentekoelimissä.
Vihreiden mielestä kaupungin johtavissa luottamustoimissa toiminen ei ole mahdollista, jos henkilö on rikossyytteessä toiminnastaan kaupungin tytäryhteisön johdossa.
Samaa mieltä on keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Jouni Ovaska.
– Pidättäytyminen olisi selkein ratkaisu kaikkien kannalta. Se antaisi samalla työrauhan, sanoo Ovaska.
Hätäkeskus sai hälytyksen paikalle kello 11.38. VR kertoo nettisivuillaan, että kyse on henkilövahingosta. Yksi ihminen on kuollut.
Onnettomuus vaikuttaa junaliikenteeseen Porin ja Tampereen välillä. Onnettomuuspaikalla seisoo Tampereelta kello 10.07 Poriin lähtenyt juna, joka saapuu Poriin arviolta 30–60 minuuttia myöhässä.
Juna seisoo Friitalan nahkatehtaan kohdalla Ulvilassa onnettomuuden takia.Mika Laine
Porista kello 12.05 Tampereelle lähtevä juna korvataan linja-autoilla. Yksi auto ajaa suoraan Porista Tampereelle, ja toinen kiertää kaikkien matkan varrella olevien rautatieasemien kautta.
Marianne Kojo
Suoran linja-auton ajoaika on VR:n mukaan noin puolitoista tuntia ja väliasemien kautta kiertävän auton noin kaksi ja puoli tuntia.
Sata metriä korkean lipputangon pystyttäminen Haminassa siirtyy. Kovan tuulen vuoksi nostotöihin ei voitu yrityksestä huolimatta keskiviikkona ryhtyä.
Valmistelutyöt aloitetaan uudelleen torstaiaamuna. Nosto tapahtuu todennäköisesti noin klo 10.
Nostoa valmisteltiin keskiviikkona kello 12 alkaen Sibeliuskadun kentällä. Kolmen aikaan iltapäivällä työmaalla tehtiin päätös, että pystytys siirretään seuraavaan päivään.
Tuuli puhalsi Haminassa noin 8 metriä sekunnissa, mikä oli turvallisuusriski työmaalla. Haminassa on myös satanut kaatamalla.
Erikoinen työmaa ehti kiinnostaa ohikulkijoita. Paikalla kävi joitakin ihmisiä seuraamassa noston valmistelutöitä.
Satametrisen tangon pystyttämiseen tarvitaan kaksi nosturia.Kari Saastamoinen / Yle
Tanko hilataan kahden nosturin varassa jalustalleen. Tankoa varten on rakennettu halkaisijaltaan 12 metriä leveä betoninen perusta.
Lipputanko on väritykseltään sinivalkoinen, kuten Suomen lippukin. Tanko on koottu 11 osasta.
Teräksisen tangon valmisti pietarilainen Amira Group. Osat saapuivat viime viikolla Pietarista Haminaan. Tanko koottiin ensin pitkin pituuttaan Sibeliuskadun kentälle Haminan keskustan tuntumassa.
Tyvestään tangon halkaisija on 1,7 metriä. Se kapenee nuppia kohden. Yläosan halkaisija on puoli metriä.
Nostotöissä on etukäteen arvioitu kuluvan arviolta 1-4 tuntia.
Nosturi ehdittiin nostaa ylös, ennen kuin tehtiin päätös, että nostoa kokeillaan parin tunnin päästä uudelleen, kunhan tuuli olisi helittänyt.Tiina Karppi / Yle
Koripallokentän kokoinen lippu
Joulukuun alussa salkoon nostetaan maailman suurin Suomen lippu. Lippu valmistetaan Aitoossa, Pirkanmaalla. Lippu on kooltaan suurin piirtein yhtä suuri kuin koripallokenttä.
Alustavasti on suunniteltu, että 100 varusmiestä kannattelee lippua sitä nostettaessa.
Tanko nostetaan perustuksilleen ja pultataan kiinni.Kari Saastamoinen / Yle
Suurlippu tankoineen on yksi osa laajaa Haminan lippumaailmaa, joka avattiin Suomen lipun 100-vuotispäivänä 28. toukokuuta.
Suurtanko perustuksineen maksaa Haminalle noin 730 000 euroa. Osa kaupunkilaisista on myös vastustanut lipun pystyttämistä.
Teräksinen lipputanko on valmistettu Pietarissa. Se tuotiin Haminaan 11 osassa. Se koottiin pitkin pituuttaan Sibeliuskadun kentälle nostoa varten.Kari Saastamoinen / Yle
Orivedeltä löytyi syyskuussa salainen kaatopaikka kultakaivoksen sisältä.
Pirkanmaan Ely-keskuksen mukaan syvyydessä on silmämääräisesti arvioiden 30–50 neliötä jätettä.
– Turvallisuussyistä tarkempia havaintoja ja arviota jätteen määrästä ei voitu tarkastuksella tehdä, Ely-keskus sanoo kehotuksessa yhtiölle.
Jätteet pitää poistaa vappuun mennessä
Pirkanmaan Ely-keskuksen ylitarkastaja Vesa Hyvärinen sanoo, että jätettä on kaivoksessa ainakin 66 metrin syvyydessä. Kaivoksesta on löytynyt esimerkiksi kemikaaliastioita ja räjähdysainepakkauksia.
– Vielä ei tiedetä, kuinka syvällä jätteitä on.
Tästä syystä Ely-keskus on määrännyt siivoamaan kaivoksen aina 85 metriin saakka.
Jätteiden siivoaminen näin syvältä maan alta ei ole pieni operaatio. Se pitää Hyvärisen mukaan suunnitella hyvin tarkkaan.
Tästä syystä Ely-keskus pyytää yhtiötä tekemään suunnitelman siivouksesta 25. marraskuuta mennessä.
Jätteiden tulee olla poissa kaivoksesta 30. huhtikuuta ensi vuonna mennessä. Jos määräystä ei noudateta, yhtiötä uhataan uhkasakolla.
Kaivosyhtiö Dragon Mining on myöntänyt, että Oriveden kaivoksen tunneliin on dumpattu jätteitä.
Yhtiön Pirkanmaan Ely-keskukselle antaman selvityksen mukaan jätteiden dumppaus oli vanha käytäntö, jonka yhtiön uusi kaivospäällikkö kielsi elokuussa 2016. Yhtiö ei ollut käytäntöä hyväksynyt eikä sitä ollut sallittu yhtiön sopimuksissa.
Dragon Miningin mukaan kaivostunneliin on viety vain tavanomaisia jätteitä. Sen yhtiö on aikoinaan mahdollisesti hiljaisesti hyväksynyt.
Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä ympäristön turmeleminen.
Huhtikuussa 2017 Tampereen Kullervonkadulla sijaitsevassa luhtikerrostalossa syttyi tulipalo. Raju palo sai alkunsa kolmelta aamuyöllä.
Käräjäoikeuden käsittelyssä on selvinnyt, että palo syttyi tipahtaneesta tupakasta. Pirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut asunnossa asuneen iäkkään miehen törkeästä yleisvaaran tuottamuksesta viiden kuukauden ehdolliseen rangaistukseen.
Käräjäoikeuden mukaan miehen pitää maksaa esimerkiksi yhdelle vakuutusyhtiölle liki 120 000 euroa ja yhteensä korvauksia vajaat 130 000 euroa.
Asunnon asukas oli tupakoinut sisällä asunnossaan yöaikaan. Mies havahtui itse vasta tulipalon ollessa jo liekkivaiheessa.
Asunto sijaitsi 7-kerroksisessa luhtitalossa, jossa oli yhteensä 111 asuntoa.
Syyttäjän mukaan mies oli nukahtanut sohvalle, mutta hän itse vetosi sairauskohtauksen mahdollisuuteen.
Käräjäoikeuden mukaan tulipalon syttymissyytä on pidettävä miehen huolimattomuutena.
Tupakka putosi haastehakemuksen mukaan ensin iäkkään miehen housuille ja poltti niihin pari reikää. Lopulta tupakka päätyi lattialle. Matto ja lattialla olleet lehdet syttyivät palamaan ja mies heräsi liekkeihin.
Huoneiston ikkunat rikkoutuivat ja savukaasut levisivät molemmin puolin kerrostaloa ylöspäin. Yläkerrosten asukkaita ei pystytty evakuoimaan. Asunnot alkoivat täyttyä savulla vähitellen.
Kaiken kaikkiaan 33 asukasta saatiin kuitenkin turvaan ja pelastuslaitos sai palon hallintaan nopeasti.
Palo tuhosi huoneiston pahoin ja ainoastaan iäkäs mies loukkaantui vakavasti.
Tuomio ei ole lainvoimainen. Siitä voi valittaa hovioikeuteen.
Poliisi on kuullut Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja Atanas Aleksovskia rikoksesta epäiltynä jo tämän vuoden tammikuussa. Asian vahvistaa Ylelle tonttikauppajutun tutkinnanjohtaja Kirsi Silomäki.
Aleksovski itse ilmoitti konsernijohtaja Juha Yli-Rajalalle ja kaupunginlakimies Jouko Aarniolle huhtikuussa, että häntä ei epäillä rikoksesta. Hänet valittiin tuolloin kaupungin omistaman Finnpark Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi.
– En ole ilmoittanut julkisuudessa enkä lehdistössä, että olen rikoksesta epäiltynä. Eivätkä viranomaiset ole myöskään ilmoittaneet, että olen rikoksesta epäiltynä. En ole myöskään itse lukenut missään minun nimeni alta, että olisi joku rikosepäilynimike olemassa. Minua vastaan ei ole nostettu myöskään syytettä enkä ole saanut mitään rangaistusta, kirjoittaa Aleksovski huhtikuisessa sähköpostiviestissään.
Kaupunginlakimies Jouko Aarnio kertoo pyytäneensä Aleksovskilta kirjallista selvitystä, koska julkisuudessa oli ollut tietoja Kotilinnasäätiöön kohdistuvasta poliisitutkinnasta.
Aleksovski ei halunnut keskiviikkona kommentoida mitenkään Ylen saamia tietoja.
Vihreä valtuustoryhmä ihmettelee
Tampereen vihreiden valtuustoryhmä julkaisi oman tiedotteensa välittömästi, kun Yle tiistaina kertoi Aleksovskin saamasta syytteestä.
Valtuustoryhmän puheenjohtajan Jaakko Stenhällin allekirjoittamassa tiedotteessa epäillään Aleksovskin antaneen virheellistä tietoa.
– On ilmeistä, että Aleksovski on toimittanut kaupunginhallituksen konsernijaostolle virheellistä tietoa, kun häntä on esitetty 10.4.2018 Finnpark Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi.
Lehtokannaksen kolmelapsisessa perheessä arki kietoutuu lukuisien palveluiden ympärille.
Tamperelaisen keskituloisen palkansaajaperheen äiti käy töissä kodin ulkopuolella ja isä on lasten kanssa kotona.
– Me taidamme olla suurkuluttajia tässä elämäntilanteessa näiden julkisten palveluiden suhteen, äiti Heini Lehtokannas sanoo.
– Käytämme ainakin perusopetuksen palveluja, liikuntapalveluja ja julkisen liikenteen palveluja. Lisäksi tietysti tarvitsemme terveydenhuollon palvelut, joihin kuuluu neuvolapalvelut, sairaalapalveluita ja erikoissairaanhoidonpalveluita.
Antti ja Heini Lehtokannas kotonaan ruokapöydän ääressä.Jani Aarnio / Yle
Verovaroin tuotettujen palveluiden todellinen hintalappu jää usein käyttäjiltä pimentoon. Esimerkiksi äitiysneuvola normaalin raskauden ajalta maksaa palvelun järjestäjälle noin 1 200 euroa, ja lapsen neuvolapalvelut kuuteen ikävuoteen asti noin 1 700 euroa.
– Silloin kun palveluita käyttää, niin tulee hyvin vähän mietittyä sitä, mitä kautta ne on kustannettu. Varmaan voisi miettiä enemmänkin, Antti Lehtokannas pohtii.
Sairaalahoidon todellinen hintalappu
Lehtokannaksen perheessä on lasten terveydenhoitoon tarvittu perusterveydenhoidon lisäksi erikoissairaanhoitoa ja sairaalahoitoa. Sairaalahoidon todelliset kustannukset eivät välity asiakkaille, joten suuruusluokka jää vain arvailujen varaan.
– Voin vaan kuvitella, että se on ihan huima summa, jos lähdetään erittelemään vanupuikkoja ja sidetarpeita ja kaikkea muita mitä ihan perusosastohoidossa käytetään, Heini Lehtokannas toteaa.
Ihan hurjia summia. Olemme tosi onnekkaita, ettei tarvitse maksaa koko summaa itse. Heini Lehtokannas
Erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat vaadittavien leikkausten myötä todella korkeiksi, mutta jo kevyempikin sairaalahoito lastenosastolla maksaa viikossa keskimäärin 4 300 euroa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Hoitolaskua asiakkaalle kertyy noin 300 euroa, ja loput 4 000 euroa jää kunnan kustannettavaksi.
– Ihan hurjia summia. Olemme tosi onnekkaita, ettei tarvitse maksaa koko summaa itse, huokaa Heini Lehtokannas.
Kotihoidosta päivähoitoon
Lehtokannaksen lapsista vanhin käy jo koulua. Oppilaalle maksuton vuosi peruskoulua maksaa yhteiskunnalle Tampereella yli 8 000 euroa.
Nuoremmat lapset siirtyvät päivähoidon piiriin vuoden vaihteen jälkeen. Päivähoidon kustannukset ovat myös todellisuudessa useita tuhansia vuodessa, josta asiakasmaksuina palautuu palvelun järjestäjälle keskimäärin noin 15 prosenttia.
Tampereella vuosi yli 3-vuotiaan varhaiskasvatusta maksoi viime vuonna 10 200 euroa, josta asiakas maksoi keskimäärin 1 500 euroa.
Antti Lehtokannas hoitaa lapsia kotona.Jani Aarnio / Yle
Tällä hetkellä Antti Lehtokannas on jälleen kotona hoitamassa lapsia hoitorahan turvin. Kukkaroon kilahtaa vähän yli 400 euroa kuussa.
Lehtokannaksen perheessä tuetuista palveluista ollaan kiitollisia.
– Koen, että todellakin saamme paljon takaisin siitä, mitä me maksamme, sanoo Heini Lehtokannas.
Silti lapsiperheisiin kohdistuvat leikkaukset tuntuvat välillä epäreiluilta.
Esimerkiksi kuntien maksama vapaaehtoinen kuntalisä kotihoidontuen lisäksi tuli aikanaan tarpeeseen ja tulisi yhä, sanoo Antti Lehtokannas.
– Kun ajattelee aikaa, jolloin olin isoimman lapsen kanssa kotona, niin silloin Tampere maksoi sata euroa kuntalisää peruskuukausikorvauksen päälle. Se tuntui silloin isolta avulta ja tuntuisi isolta tälläkin hetkellä.
Vuoden nimi valitaan tänä vuonna seitsemän finalistin joukosta. Ehdokkaat palkinnon saajaksi ovat: Aaro Veli Väinämö, Helsingi Sönumid, Kompensäätiö, Myyr York Times, Redi, Suomen Malmijalostus Oy ja Tampereen Kansi.
Finalistit valitsi Nimistöntutkimuksen päivien järjestelyistä vastaava toimikunta.
Suomen presidenttiparin pojan nimen valitsemista finalistien joukkoon raati perustelee muun muassa nimen etukäteisarvuuttelun laajuudella. Raadin mukaan se kertoo nimenannon tärkeydestä ja ihmisten kiinnostuksesta nimiä kohtaan.
Myyr York Times taas valittiin listalle muun muassa sen takia, että uuden vantaalaisen paikallislehden rinnastaminen kansainvälisestä tunnettuun ja arvostettuun julkaisuun luo siihen humoristisen kontrastin ja sai sen myötä ihmiset kiinnostumaan lehdestä.
Tunnustuspalkinnon saaja valitaan Nimistöntutkimuksen päivillä Helsingin yliopistolla 9. marraskuuta. Äänestää saavat kaikki päivien osallistujat
Palkinto jaetaan nyt toista kertaa. Viime vuonna Vuoden nimi -tunnustuspalkinnon sai nimi Tampereen yliopisto. Tampereen yhdistyneiden korkeakoulujen uudesta nimestä kiisteltiin pitkään.
Nimistöntutkimuksen päivillä Helsingissä keskitytään alan uusimpaan tutkimukseen. Kaksipäiväisen tapahtuman aikana pidetään esitelmiä muun muassa Helsingin seudun joukkoliikenteen pysäkkien nimistä, saamelaisen kertomaperinteen paikannimistä ja uusista, vuonna 2020 nimipäiväkalenteriin lisättävistä nimistä.
Nimistöntutkimuksen päivät järjestetään nyt 21. kerran.
Pirkanmaalla asuva Tommi Saarni on kokenut yrittäjänä monet tiukat paikat. Viime vuonna Saarni sai yritystoiminnastaan palkkion, joka nosti hänet torstaina julkistetulla verolistalla korkealle.
– Olen ollut yrittäjänä yli 30 vuotta. Yrityskauppa on se palkka, mitä tästä saadaan, Saarni sanoo.
Saarni ansaitsi viime vuonna yhteensä lähes 4,5 miljoonaa euroa. Pääomatuloja oli tästä suurin osa, sillä ansiotuloja Saarni sai 42 275 euroa eli keskituloisen verran.
Tommi Saarni on Normi-yritysryhmän toimitusjohtaja. Yritys on tunnettu etenkin liikennemerkkien valmistuksesta, mutta konsernissa tehdään paljon muutakin. Yritys tekee esimerkiksi suurimman osan Tampereen ratikkatyömaan louhinnasta.
Saarni myi viime vuonna muiden osakkaiden kanssa 60 prosentin siivun yritysryppäästä pääomasijoittaja Korona Investille. Kauppa nosti hänet Pirkanmaan neljänneksi eniten ansaitsevaksi.
Yrityskauppa ei näy yrittäjän mukaan vapaa-ajassa tai elintavoissa.
– Ei näy kyllä mitenkään, Saarni naurahtaa.
Tälläkin hetkellä hän on menossa Helsinkiin ja pysäyttää autonsa tien varteen haastattelua varten. Saarni on jo käynyt Oitissa, Hausjärvellä, missä yrityksellä on toimintaa.
– Se mitä on saatu yrityskaupasta, on jo sijoitettu uusiin yrityksiin. Olemme tainneet jo ottaa muutaman miljoonan euroa lisää velkaa. Eipä kauppa tässä normaalielämässä hirveästi näy.
Huimaavat lainamäärät
Tommi Saarni aloitti yrittämisen vuonna 1987. Pian sen jälkeen tuli 1990-luvun lama. Myös vuoden 2008 taantumassa teki tiukkaa.
– Kyllä tuossa välillä on huimannut lainamäärät, mitä olen pyöritellyt. Kyllä tässä haasteellisia aikoja on ollut. Parhaimmillaan tässä on pyörinyt 10 miljoonan euron lainamäärä. Siitäkin on selvitty. Aletaan olla voiton puolella.
53-vuotias yrittäjä kertoo yhä tekevänsä 10–12 tunnin työpäiviä. Nuorempana päivät venyivät vielä paljon enemmän.
– Laman aikana tuloista tingittiin mutta nuorempana kovin hyvästä ei edes tiennyt. Silloin keskittyi siihen, että teki töitä ja sai töitä.
Yhdeksän yritystä
Saarni kertoo olevansa perusluonteeltaan yrittäjä ja sijoittavansa saadut rahat takaisin yrityselämään.
Tällä hetkellä hänellä on yhteensä yhdeksän yritystä, joissa on yhteensä satakunta työntekijää. Konsernin lisäksi hänellä on kuusi omaa yritystä.
– Pyrimme jatkuvasti kasvattamaan kaikkia yrityksiä. Nyt harjoittelemme myös vientikauppaa. Meillä on kolme yritystä, jotka tekevät poravaunuja ja -vasaroita. Teemme kauppaa Norjaan ja Ruotsiin ja se kasvaa voimakkaasti. Olen siihen hyvin tyytyväinen.
Normiopaste Oy
Vuonna 2008 Saarnin yritys alkoi valmistaa toisena maailmassa liikennemerkkejä tulostimella. Tulostimen oston ansiosta alkoi kova kasvu.
Saarnin suurin tavoite ja haave on kasvattaa yrityksiä eteenpäin ja tukea omia lapsia.
– Minulla on kolme lasta ja ainakin vanhin alkaa olla samoilla poluilla, vaikka ei liikennemerkkeihin liittyen ehkä. Tuntuu, että lapsikin kääntyy yrittäjyyden puolelle. On mielenkiintoista opettaa lapsukaisia ja mennä siinä rinnalla mukana.
"En näe, että olisi sijaa kateellisuudelle"
Yrittäjyydestä ei kannata Saarnin mukaan olla kateellinen. Kateus on suomalaisten huono puoli, vaikka verotulot avittavat Saarnin mukaan kaikkia.
– Tunnen itse paljon yrittäjiä. Suurin osa tekee pitkiä päiviä ja on ottanut suuria riskejä. En näe, että olisi sijaa kateellisuudelle.
Pia Latonen
Yrittäjän mukaan yrittämistä pitäisi helpottaa ja esimerkiksi velkavankeuksista päästä eroon. Sen sijaan Tommi Saarni kertoo maksavansa mielellään veroja.
– Yhteiskunnan pyörittäminen perustuu verojen maksamiseen. Tällä hetkellä verot ovat kohtuullisella tasolla, eivät ne ainakaan hullulla tasolla ole.
Saarnin mukaan mielekkäintä on maksaa veroja, jotka menevät lasten ja vanhusten hyväksi.
– Varmaan menee lasten ja vanhusten puolelle. Ne, jotka ovat heikoimmilla, niitä yritetään auttaa.
Miten yrittäjä hemmottelee itseään?
Saarni muistelee olleensa parikymmentä vuotta sitten Pirkkalan verolistalla esillä.
– Silloin ei ollut kuin yksi yritys. Silloin kierrettiin ympäri maata ja kaikki tulot tulivat käytännössä ansiotuloiksi. Näytti, että oli kovat tulot.
Miltä verolistojen julkisuus tuntuu?
– En näe pahana. Hyvä että kauppoja tehdään ja verotuloja kertyy.
Kai yrittäjä jotenkin hemmottelee itseään yrityskaupan jälkeen?
– Olen aina painottunut moottoreihin. Ehkä se autoissa ja moottoripyörissä näkyy, pieni palkinto on saatu sitä kautta.
