Huuhkajat kohtaa Kreikan maanantaina illalla jalkapallo-ottelussa. Suomi on ottanut kolmesta Kansojen liigan ottelusta kolme voittoa. Maanantai-iltana Ratinassa vastaan tulee lohkon kärkiottelussa Kreikka.
Huuhkajien pelejä on pelattu Tampereen Ratinassa, koska Olympiastadionin nurmi otetaan käyttöön vasta vuoden 2020 kesällä.
Suomen Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande sanoo, että maaottelun pelejä nähdään jatkossa myös Tampereella, vaikka sopimus päättyy.
– Parhaillaan neuvottelemme ensi vuodesta, koska sopimus päättyy nyt.
Pääsihteerin mukaan Huuhkajat nähdään myös jatkossa Ratinassa.
– Todennäköisesti ensi vuonna on viisi kotiottelua ja niistä varmaan suurin osa Tampereella, Casagrande sanoo.
Olympiastadion on Huuhkajien kotikenttä remontin jälkeen, mutta pääsihteerin mukaan myös jatkossa pelejä voidaan antaa Tampereelle.
– Ei niin kiinnostavia maita voidaan pelata muuallakin kuin Helsingissä.
Peli alkaa todella myöhään
Kävijämäärät eivät ole olleet pääsihteerin mukaan Tampereella niin hyviä kuin Helsingissä. Osittain niihin vaikuttaa myös se, että esimerkiksi maanantaina illalla peli alkaa vasta kello 21.45. Tämä johtuu Uefan päätöksestä. Uefa on päättänyt, että otteluiden pitää alkaa samaan aikaan.
– Ymmärrämme, että se on todella hankala aika, pääsihteeri sanoo.
Palloliitto yrittää vaikuttaa siihen, että arkena ottelu voisi alkaa jo kello 19.00, kuten viikonloppuna. Casagranden mukaan vaikuttamismahdollisuudet ovat kuitenkin pienet.
Palloliitto on ollut pääosin tyytyväinen Tampereen Ratinan järjestelyihin. Syyskuun Unkari-pelissä nurmi ei ollut paras mahdollinen ja siitä lähti palautetta. Nurmen kunto johtuu siitä, että Ratinassa on myös muita tapahtumia.
Kreikka-pelin alla Palloliiton pääsihteeri on tyytyväinen Ratinan nurmeen.
Tampereen kaupungin Ratinasta vastaava liikuntapäällikkö Jari Tolvanen sanoo, että lokakuun lämpimät ilmat ovat uskomattoman hieno tuuri.
Tolvanen toivoo, että Huuhkajat jatkaa Ratinassa.
– Suomi on voittanut kaikki pelinsä täällä.
Yle Puheen lähetys Suomi-Kreikka -ottelusta alkaa kello 21.30.
Vesilahdella lauantai-iltana toteutettu poliisioperaatio on herättänyt paljon kysymyksiä. Eniten on ihmetyttänyt puolustusvoimien antama virka-apu.
Poliisin jatkotiedotteen mukaan puolustusvoimien panssaroitua ajoneuvoa, Pasia, tarvittiin toiminnassa mukana olleen henkilöstön suojaamiseksi. Tilannearvion mukaan poliisi pyysi puolustusvoimilta virka-apua, koska uhkaavasti käyttäytyneellä henkilöllä oli hallussaan ampuma-ase.
Ambulanssi oli hälytetty paikalle varalta, kertoo poliisi. Mikäli operaatiossa joku olisi loukkaantunut, hänen hoitonsa olisi voitu aloittaa mahdollisimman nopeasti. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut eivätkä sivulliset joutuneet vaaraan.
Rikoksen esitutkinta on vielä alkuvaiheessaan ja asiaan kuuluvia henkilöitä on vielä kuulematta.
Poliisi on pidättänyt operaatiossa kiinniotetut kaksi henkilöä. Heitä epäillään törkeästä ampuma-aserikoksesta ja laittomasta uhkauksesta.
Poliisi on vapauttanut Keskustorilla tapahtuneesta pahoinpitelystä epäillyn.
Tampereen Keskustorilla pahoinpideltiin noin 60-vuotias mies lokakuun alussa. Hän kuoli äskettäin vammoihinsa sairaalassa.
Nyt vapautettua miestä epäillään törkeästä kuolemantuottamuksesta ja pahoinpitelystä.
Mies vapautettiin kuulustelujen jälkeen. Lievin tuomio epäillystä rikoksista on alle kaksi vuotta vankeutta, joten miehen pidättämiseen tai vangitsemiseen tarvitsisi erityiset syyt. Niitä ei ole.
Syynä voisi olla esimerkiksi epäilys rikosten jatkamisesta.
Poliisi julkisti viikonloppuna valvontakamerakuvia epäillystä, minkä jälkeen sama nimi tuli esiin toistuvasti.
Ennen kuin poliisi ehti tavoitella miestä, hän otti itse yhteyttä ja saapui sovitusti paikalle.
Heikki Holstilla on puolikkaan rinkan kokoinen akunkantoteline ja litiumakku selässä. Vyötäröllä roikkuu sähkön ohjainyksikkö, käsissä on haavi ja sähköjohto.
Tarkoitus on tutkia, miten Kangasalan Myllyojan ensimmäiset taimenen mätirasiaistutukset ovat onnistuneet.
Myllyoja saa alkunsa Iso Saksijärvestä ja laskee Keljonjärveen, joka on yhteydessä Längelmäveteen. Heikki Holsti on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen, KVVY:n kalastotutkija. Tutkimuksessa avustava Juho Mustonen on rantakivellä valmiina astumaan Kuohuvaiseen haavinsa kanssa.
Heikki Holsti on nähnyt tänä kesänä täysin kuiviakin puroja. Niissä ei ole haaville töitä.Marjut Suomi / Yle
Myllyojan alamäen nimi kalskahtaa komealta: Kuohuvainen. Pienessä purossa virtaava vesi pikemminkin solisee tai lirisee kuin kohisee tai kuohuu.
Tämä onkin ollut yksi Heikki Holstin huolenaiheista tänä vuonna. Sateettoman kesän takia osa tutkimusvesistä kuivui kokonaan.
Miehet astuvat puroon. Johdot veteen ja sähkö vinkuu. Tasavirtakenttä tainnuttaa taimenet. Ensimmäinen nollikas, eli tänä vuonna syntynyt poikanen, löytyy vaahdon seasta Juho Mustosen haaviin.
– Olin varautunut siihenkin, ettei täältä löydettäisi mitään. Alle kymmenen senttiä ja pulskan näköinen, Heikki Holsti kehuu Myllyjoen uuden taimenkauden esikoista.
Sähköä veteen ja taimenet tainnoksiin.Marjut Suomi / Yle
Tuloksia vuosien kuluttua
Pirkanmaalla virtaavien vesistöjen kunnostaminen ja taimenen palauttaminen entisiin ympäristöihin on päässyt hyvään vauhtiin.
Vuodesta 2013 vuoteen 2017 Kokemäenjoen vesistön alueella, pääasiassa Pirkanmaalla, on kunnostettu 17 kohdetta. Tänä vuonna talkootöinä poistettiin nousuesteitä, palautettiin perattujen purojen kiviä takaisin uomiin ja tehtiin kutusoraikkoja kuudessa paikassa. Pikku-uomia Pirkanmaalla piisaa.
– Virtavesien kunnostaminen on vasta alussa, mutta nyt ollaan hyvällä tolalla, Heikki Holsti sanoo.
Tänä vuonna on aloitettu uutena Virta-hanke. Nelivuotisessa hankkeessa on mukana yksitoista kuntaa, vesialueiden omistajia, ELY-keskus sekä yrityksiä ja yhdistyksiä.
Neljältä koealalta löytyi yhteensä kolmisenkymmentä taimenenpoikasta. Niistä saattaa kasvaa lisääntyvä kanta.Marjut Suomi / Yle
Myllyojalla tutkijoiden laskettavina ja mitattavina olevat nollikkaat ovat onnistunut seuraus maaliskuussa tehdyistä mäti-istutuksista. Niitä tehtiin yhdeksään vesistöön, mikä on ennätysmäärä paikkoja ja mätiä.
Kalanmunia tuotiin litroittain
Päivän aikana neljältä Myllyojan koealueelta löytyy kolmisenkymmentä taimenenalkua. Heikki Holsti on tyytyväinen määrään, vaikka se maallikon mielestä ei ole paljon mitään.
– Poikkeuksellisen kuiva kesä on takana, Holsti toistaa.
Yksistään tähän puroon tuotiin Luonnonvarakeskuksen Laukaan yksiköstä mätiä kaksi litraa. Tilavuus on pieni, mutta määrä on noin 12 000 kalanmunaa.
Taimenkantojen palauttaminen vaatii paljon pieniä askeleita.
– Ensi vuonna saadaan täältä ykkösiä, eli yksivuotisia taimenia. Ne kasvavat noin 15 sentin mittaisiksi. Kun istutuksia jatketaan, niin saadaan taas uusia nollikkaita. Voidaan seurata, miten vuosiluokat kasvavat ja nähdään, minkä verran eri-ikäisiä ja kokoisia yksilöitä saadaan, Heikki Holsti kertoo.
Maaliskuussa puroon tuodusta mädistä kasvoi kesän aikana kymmensenttinen taimen.Marjut Suomi / Yle
Istutuksia tulisi tehdä muutamien vuosien ajan. Järvitaimen on sukukypsä viiden–kuuden vuoden iässä. Silloin luontainen lisääntyminen voi alkaa.
– Tietenkin olosuhteiden pitää olla sellaiset, että taimen alkaa luontaisesti lisääntyä eli kutupaikkojen pitää kunnossa ja kalan pitää päästä nousemaan virtaaviin vesiin.
Kuivuus on vakava haaste
Kuumiin ja kuiviin kesiin on mahdotonta vaikuttaa noin vain. Pienet virtaavat vedet ja taimenten elinolosuhteet ovat vaarassa. Pirkanmaallakin oli täysin kuivuneita istutuskohteita, joissa ei ollut mitään mahdollisuuksia tai syytä koekalastuksiin.
– Aika huolestuttavia näkyjä oli, mutta sitten taas pohjavesivaikutteisissa puroissa, esimerkiksi Ikaalisten alueella löydettiin uusia taimenkantoja. Pohjavesivaikutteisten purojen merkitys taimenten elinpiirinä korostuu, Heikki Holsti sanoo.
Järvivaelteisen taimenkannan voi pelastaa juuri sen taipumus reissuta. Kuivuudelle herkimmät yksilöt ovat pari–kolmivuotiaita. Niillä on tapana oleilla puroissa kesän vähävetisimpään aikaan. Isot yksilöt ovat silloin järvissä vaeltamassa, ja ne palaavat syksyisin puroihin lisääntymään.
Pohjavesistä täydentyvissä puroissa riitti vettä kuivanakin kesänä.Marjut Suomi /Yle
– Isot taimenet ovat suvunjatkajia. Jos on pelkästään paikallaan pysyvä kanta, niin sen koko populaatio joutuu ääriolosuhteiden armoille ja saattaa taantua hyvinkin nopeasti.
Ihmistoimin voi vaikuttaa vesistöjen veden määrään. Pikku purojen kuivuminen voi johtua vaikka ojituksesta.
– Valuma-alueita pitää kunnostaa. Jos esimerkiksi turhaa ojitusta vältetään tai soita ennallistetaan, nämä toimenpiteet vaikuttavat myös vesieliöstöön positiivisella tavalla.
Kalastamaan ei ole asiaa
Taimen on jännä kalastettava ja hyvänmakuinen kala. Mutta eipä hätäillä.
– Kyllä se kalastusmahdollisuus saattaa olla pitkällä horisontissa. Tässä tehdään vasta palauttavaa työtä, että tulevaisuudessa asiat olisivat eri tavalla.
– Istutusvesille on turha lähteä taimensaalis mielessä. Luontaisesti lisääntyvät taimenkannat ovat rauhoitettuja. Niitä ei saa kalastaa eikä ainakaan ottaa paistinpannulle saaliiksi.
Tutkimuskalastus on pyydystä ja päästä- kalastustaMarjut Suomi /Yle
Tainnutetut Myllyojan nollikkaat päästetään takaisin veteen. Hetkessä ne livahtavat kivien suojaan.
Tamperelainen mies kavalsi työnantajaltaan lähes 620 000 euroa. Hänet tuomittiin käräjäoikeudessa törkeästä kavalluksesta.
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi syyskuun lopussa miehen kahdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. Hänet passitettiin Kylmäkosken vankilaan suorittamaan rangaistusta.
Mies siirsi huomattavia summia rahaa yrityksen tililtä omalle tililleen. Miehellä oli yhtiön tilien käyttöoikeus, koska hän toimi talousassistenttina.
Käräjäoikeuden mukaan teko oli törkeä, koska kavalletun rahan määrä oli iso, kavallus tehtiin suunnitelmallisesti ja pitkän ajan kuluessa.
Ensimmäinen teko tapahtui joulukuussa 2016 ja kavaltaminen jatkui tammikuuhun 2018.
Mies manipuloi yhtiön saamia laskuja, ettei jäisi kiinni. Tämän takia kavallus ehti jatkua niin pitkään ennen kuin yritys huomasi sen.
Motiivina peliriippuvuus
Mies myönsi syytteen oikeaksi. Hänen mukaansa syynä rahojen viemiseen oli peliriippuvuus. Mies uskotteli itselleen, että mikäli hän voittaa suuren summan rahaa, hän saa maksettua yhtiölle vielä takaisin.
Ennen kiinnijäämistään mies oli palauttanut yhtiölle oma-aloitteisesti suuria summia rahaa, yhteensä noin 45 000 euroa.
Miehen pitää maksaa työnantajalleen kavallettuja varoja vielä lähes 600 000 euroa sekä oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.
Jäätyään kiinni teosta mies auttoi poliisia teon selvittämisessä. Hän luovutti poliisille pelitiliensä tunnukset. Jäljellä olevat voittovarat on takavarikoitu korvausten maksamiseksi entiselle työnantajalle. Käräjäoikeuden tuomiosta ei käy ilmi, onko näitä voittovaroja ja kuinka paljon.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL järjestää kaksipäiväisen lakon ensi viikolla. Maanantaista tiistaihin kestävässä lakossa on mukana yli 10 000 työntekijää.
Lakko koskee siivous-, kiinteistöhuolto- ja ruokapalveluita. Se vaikuttaa myös julkisissa liikunta-, urheilu- ja kulttuuripalveluissa.
Lisäksi sosiaali- ja terveysalan liitot Super ja Tehy järjestävät vuoronvaihtokiellon, joka jatkuu aina marraskuun alkupuolelle saakka.
Kiistassa on kyse siitä, että työntekijäjärjestöt vastustavat hallituksen aikeita helpottaa irtisanomisia alle kymmenen hengen yrityksissä.
Seuraava kiinnostava vaihe nähdään viimeistään perjantaina, jolloin päivän jo lakkoilleen Teollisuusliiton hallitus on koolla.
Kokosimme tähän artikkeliin ensi viikon työtaistelutoimien vaikutuksia.
1) Päiväkodit, koulut ja vanhusten palvelut
JHL:n lakkoilmoitus tarkoittaa todennäköisesti sitä, että osassa kouluista, päiväkodeista ja vanhusten hoitolaitoksista on pahoja vaikeuksia tarjoilla ruokaa.
Lakko näkyy myös tilojen siivouksessa, ja osa huoltotöistä jää tekemättä.
Lakko tarkoittaa mitä ilmeisimmin sitä, että esimerkiksi osassa vanhusten hoitolaitoksista on vaikeuksia tarjoilla ruokaa.Jyrki Lyytikkä / Yle
Ylen aluetoimitusten keräämien tietojen mukaan lakko näkyy laajalti päiväkodeissa ja kouluissa.
Esimerkiksi Nokialla päiväkotilasten ja koululaisten vanhempien pitää pakata lapsille eväät mukaan.
Joensuun päiväkodeissa ja kouluissa ei vielä tiedetä, voidaanko lapsille järjestää ruokailua. Pahimmillaan lakko saattaa siellä jopa sulkea osan kouluista ja päiväkodeista, jos ruokailua ei pystytä järjestämään.
Lakko vaikuttaa siis muun muassa vanhusten ruokahuoltoon.
JHL:n puheenjohtajan Päivi Niemi-Laineen mukaan työtaistelutoimien aikana pidetään aina huoli siitä, ettei esimerkiksi kenenkään henki ole vaarassa.
Tästä vastaa Niemi-Laineen mukaan työnantaja.
2) Sairaalat ja terveyskeskukset
Sosiaali- ja terveysalan vuoronvaihtokielto vaikuttaa muun muassa sairaaloihin ja terveyskeskuksiin.
Terveydenhuollossa ja sosiaalityössä on monimutkaisia vuorokuvioita, joten liittojen ilmoitukset työtaisteluista kaikilla työpaikoilla sotkevat työpaikkojen arkea, kun esimerkiksi sairastuneen työntekijän tilalle ei saada uutta hoitajaa töihin.
Tehyn vuoronvaihtokielto kestää 22.10.–4.11. Vuoronvaihtokielto koskee kaikkia jäseniä lukuun ottamatta virkasuhteessa olevia.
Ongelmia voi tulla osastoilla, joilla tarvittaisiin lisätyövoimaa.Mårten Lampén / Yle
Vuoronvaihtokielto tarkoittaa sitä, että Tehyyn kuuluvat hoitajat eivät suostu vaihtamaan työvuoroa työnantajan aloitteesta. Tämä voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi osastoilla, joilla tarvitaan lisätyövoimaa. Sen sijaan ylityötä voi teettää, jos työntekijä siihen suostuu.
Superin vuoronvaihtokielto on niin ikään voimassa 22.10.–4.11. Mielenilmaisun aikana superilaiset tekevät normaalit työvuoronsa, mutta eivät vaihda vuoroja työnantajan aloitteesta.
3) Liikunta-, urheilu- ja kulttuuripalvelut
JHL:n lakko vaikuttaa myös julkisissa liikunta-, urheilu- ja kulttuuripalveluissa. Esimerkiksi osa kirjastoista ja muista julkisista kulttuurilaitoksista sekä kuntien liikuntapaikoista on suljettu lakon aikana.
JHL:n lakko sulkee kirjastoja ensi viikolla.Henrietta Hassinen / Yle
Työpaikat, joihin lakko vaikuttaa, on ilmoitettu liiton sivuilla. Työpaikkojen joukossa on esimerkiksi museoita, urheilutaloja ja uimahalleja.
JHL:n lakko sulkee kirjastot esimerkiksi Porissa ja esimerkiksi Kokkolassa lakko vaikuttaa uimahalliin, jäähalliin ja urheilualueisiin.
Nainen ja mies on vangittu Vesilahdella viikonloppuna olleen poliisioperaation jälkeen.
Vuonna 1986 syntynyt mies vangittiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa todennäköisin syin epäiltynä törkeästä ampuma-aserikoksesta ja laittomasta uhkauksesta.
Vuonna 1990 syntynyt nainen vangittiin syytä epäillä perusteella epäiltynä avunannosta törkeään ampuma-aserikokseen.
Poliisioperaatio Vesilahdella sai valtakunnallista huomiota. Suurta huomiota herätti etenkin Puolustusvoimien antama virka-apu. Alueella asuvia pysäytettiin lauantaina tiesuluilla.
Puolustusvoimien panssaroitua ajoneuvoa, Pasia, tarvittiin toiminnassa mukana olleen henkilöstön suojaamiseksi. Tilannearvion mukaan poliisi pyysi Puolustusvoimilta virka-apua, koska uhkaavasti käyttäytyneellä henkilöllä oli hallussaan ampuma-ase.
Poliisi on vielä vaitonainen tapahtumien taustalla olevista yksityiskohdista.
Tutkinnanjohtaja Vesa Järvenpää sanoo, että esitutkinta ja ihmisten kuuleminen on vielä kesken. Siksi poliisi ei tiedota asiasta enempää.
Tampereen yliopisto aikoo valittaa saamastaan tuomiosta.
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi viime viikolla Tampereen yliopiston maksamaan isot korvaukset naiselle, jota ei valittu neurologian professoriksi. Nainen olisi ollut Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan valituksi tullutta miestä selvästi pätevämpi.
Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan Tampereen yliopisto on syyllistynyt sukupuolen perusteella tapahtuneeseen syrjintään.
Yliopisto tuomittiin maksamaan 60 000 euron hyvityksen syrjinnästä.
Tampereen yliopisto aikoo valittaa päätöksestä hovioikeuteen. Tampereen yliopiston juristi Elina Kautto sanoo, ettei käräjäoikeus tehnyt ansiovertailua oikein.
– Valmistaudumme valittamaan asiasta hovioikeuteen. Käräjäoikeuden päätöksessä on asiavirheitä meidän näkökulmastamme. Pätevin ja ansioitunein valittiin, eikä sukupuolella ollut merkitystä, Kautto sanoo.
Tampereen yliopiston mukaan käräjäoikeuden päätöksellä on vaikutusta tuleviin professorivalintoihin ja siksi yliopisto haluaa viedä asian uudelleen oikeuteen.
Käräjäoikeus: Vähättelevät viestit liittyivät äitiyteen
Nainen haki neurologian professoriksi Tampereen yliopistoon vuonna 2016, mutta tehtävään valittiin mies. Mieshakija aloitti tehtävässä syyskuussa 2016.
Käräjäoikeuden mukaan molemmat hakijat olivat muodollisesti päteviä professorin virkaan. Nainen oli kuitenkin oikeuden mukaan professorin viran täyttöedellytysten osalta miestä selvästi pätevämpi.
Naishakija oli pitkään ollut Yhdysvalloissa töissä huippuyliopistoissa ja neurologian osastolla. Tätä kokemusta ei ollut oikeuden mukaan otettu tarpeeksi huomioon.
Käräjäoikeuden mukaan naishakijan opetusansiot oli osin virheellisesti kirjattu. Lisäksi Tampereen ylipistollisesta sairaalasta Taysista oli tullut vähätteleviä yhteydenottoja naishakijasta. Käräjäoikeuden mukaan ansioita vähättelevät seikat ovat liittyneet äitiyteen ja perheen ja työn yhdistämiseen. Näin ollen oikeuden mukaan sukupuolella on ollut vaikutusta hänen pätevyytensä arviointiin.
Tampereen yliopisto kiisti syrjinnän jo käräjäoikeudessa.
Sisä-Suomen poliisi Tampereella on saanut valmiiksi esitutkinnan, joka koskee Tesomalla vuonna 2014 tapahtunutta henkirikosta.
Perheenisän ruumis löytyi Tampereen Tesomalla kevyenliikenteenväylältä varhain maanantaina aamulla 29.12.2014. Siitä käynnistyi Suomen oloissa poikkeuksellinen rikostutkinta. Pelkästään dna-testejä on teetetty tuhat.
Vainaja löytyi noin 130 metrin päästä kävelytien mäen päällä olevasta penkistä, jonka kohdalla epäilty ja uhri ovat epäillyn kertoman mukaan todennäköisesti kohdanneet.
– Penkistä muutama metri vainajan suuntaan oli silmin havaittavissa sumu tai tippuverta lumessa, mutta teknisessä tutkimuksissa siitä ei saatu osoitettua verta eikä dna:ta. Uhrin jäljet olivat silmin havaittavissa verijälkien kohdalla ja päättyivät liukastumisjälkiin paikalla, josta uhri löydettiin, rikosylikomisario Jari Kinnunen kertoo tiedotteessa.
Uhrissa oli useita veitsellä aiheutettuja vammoja. Epäilty murha sattui Tesomalla 28.–29. joulukuuta 2014.
Polisi on tutkinut asiaa murhana. Asia tullaan käsittelemään Pirkanmaan käräjäoikeudessa Kinnusen mukaan kuitenkin todennäköisesti tappona.
Tämä johtuu siitä, että poliisi ei saanut teknisessä tutkinnassa verijäljistä tarvittavaa tunnistusta. Myös tapahtumien kesto on jäänyt epäselväksi.
Epäilty tunnusti teon viime pääsiäisen aikana. Epäilty on kertonut lyöneensä uhria puukollaan.
Uhria oli puukotettu aiemmin
Esitutkinnassa selvisi myös, että uhria oli pahoinpidelty jo aiemmin.
Uhri oli ilmoittanut, että häntä oli puukotettu Lempäälässä yksityisasunnossa. Teko sattui 7. joulukuuta 2014.
Jari Kinnusen mukaan puukotus tuli ilmi kuulusteluissa. Sen jälkeen poliisin tutkinta löysi hätäkeskusnauhoitteen. Uhri soitti hätäkeskukseen puukotuksesta.
Jostakin syystä uhri ei kuitenkaan käynyt lääkärissä, eikä tullut tekemään poliisille asiasta varsinaista rikosilmoitusta. Vammat olivat jääneet ilmeisen vähäisiksi.
Tästä teostä epäillään vuonna 1970 syntynyttä Lempäälässä tuolloin asunutta naista. Hän on kiistänyt rikoksen.
Myös tämän asian esitutkinta on nyt päätetty ja siirretään syyttäjälle harkintaan ensi maanantaina.
Kolme miestä tuomittiin vankeuteen törkeästä huumausainerikoksesta. Tuomiot liittyvät Pirkanmaan laajaan salakuljetusjuttuun.
Tuomittujen toivat Alankomaista Suomeen 4 100 ekstaasitablettia. Pirkanmaan käräjäoikeus antoi tuomiot torstaina.
Vuonna 1994 syntynyt mies tuomittiin vuodeksi ja yhdeksi kuukaudeksi vankeuteen.
Vuonna 1987 syntynyt mies tuomittiin samoin törkeästä huumausainerikoksesta kahdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. Hänet määrättiin myös palautettavaksi Alankomaihin. Hän kärsii tuomionsa Alankomaissa, koska tuomio on ehdotonta vankeutta.
Vuonna 1991 syntynyt mies tuomittiin vuodeksi vankeuteen ja menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 22 500 euroa.
Rikoksen tekopaikkoina olivat Suomen lisäksi Alankomaat, Saksa, Puola, Liettua, Latvia ja Viro.
Syyttäjän mukaan vuonna 1991 ja vuonna 1987 syntyneet miehet toivat huumeita Suomeen. Syyttäjän mukaan miehet kuljettivat ekstaasit Tampereelle ja niitä säilytettiin vuonna 1994 syntyneen miehen asunnossa.
Syyttäjien mukaan teon kohteena oli suuri määrä erittäin vaarallista huumausainetta.
Käräjäoikeuden mukaan salakuljetusliiga toi kymmeniä kiloja amfetamiinia Suomeen kahdessa erässä. Toinen erä oli ainakin yli 20 kiloa, toinen 19,1 kiloa. Aiemmin poliisi luonnehti huumejuttua Pirkanmaan kaikkien aikojen suurimmaksi ja myös koko maassa suurimpiin kuuluviksi.
Poliisi sai liigan kiinni viime vuoden syyskuussa, kun ryhmä oli tuomassa 20 kilon amfetamiinilastia Hollannista Pirkanmaalle myytäväksi. Kätköjä löytyi asuntojen ja autojen lisäksi muun muassa tamperelaisen ostoskeskuksen vessan katosta. Huumeiden katukauppa-arvo olisi syyttäjän mukaan ollut jopa 2,8 miljoonaa euroa.
Pisin tuomio oli 12 vuotta vankeutta, ja sen sai torstaina tuomittu vuonna 1991 syntynyt mies. Lisäksi yli kymmenen muuta henkilöä sai vähintään viisi vuotta vankeutta.
Vuonna 1994 syntynyt mies oli tuomittu jo aiemmin syyskuussa seitsemän vuoden ehdottomaan vankeuteen.
Jutussa tuli myös lyhyempiä sekä ehdottomia että ehdollisia vankeustuomioita. Tuomiot eivät ole lainvoimaisia.
Kahdeksan syytettyä välttyi syyskuussa rangaistuksilta.
Kahta 18-vuotiasta epäillään törkeästä parituksesta. Pirkanmaan käräjäoikeus päätti torstaina vangita vuonna 2000 syntyneet naisen ja miehen todennäköisin syin epäiltynä törkeästä parituksesta.
Teot ovat tapahtuneet syyskuussa Turussa ja Tampereella. Tarkempi tekoaika on 12.9.2018–20.9.2018.
Asiakirjat on määrätty salaisiksi.
Facebook-päivitysten mukaan epäillyt ovat avoliitossa.
Törkeästä parituksesta voidaan tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.
Törkeässä parituksessa tavoitellaan yleensä huomattavaa taloudellista hyötyä, rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai kohteena on alle 18-vuotias lapsi.
Tutkinnanjohtaja ei ota kantaa, miksi poliisi tutkii rikosta törkeänä parituksena.
– Tutkinnan keskeneräisyyden ja asiaan liittyvien osallisten arkaluotoisten tietojen johdosta tutkinnan yksityiskohdista ei tiedoteta tässä vaiheessa tämän tarkemmin, rikoskomisario Hannu Kallioniemi sanoo.
Virtain poliisille ilmoitettiin perjantaina mahdollisesta skimmauslaitteesta miehtittämättömällä bensa-asemalla.
Laitteisto olisi mahdollisesti tallentanut kortin tiedot 10. lokakuuta. Poliisin mukaan bensamittareista ei enää löytynyt skimmauslaitteita.
Skimmauslaitteita löytyy eri puolilta Suomea säännöllisesti. Poliisi muistuttaa, miten laitteet voi erottaa.
Rikoskomisario Kari Aaltio sanoo, että näppäimistöä ei voi peittää samalla kädellä kuin näppäilee tunnuslukua, kuten moni tekee.
– Pelkkä näppäimistön peittäminen kädellä ei riitä, sillä yksittäisellä sormella näppäilyn tunnusluvun voi tunnistaa helposti. Parhaiten estät laitteistoon liitettyä kameraa tallentamasta PIN-koodin, kun suojaat numeronäppäimistön esimerkiksi lompakolla tai toisella kädelläsi, rikoskomisario Kari Aaltio sanoo.
Rikollisten asentaman kortinlukulaitteen voi tunnistaa siitä, että se usein heiluu ja on muovinen. Alkuperäinen kortinlukija on metallinen ja tukevasti kiinni.
Välillä vaikea huomata
Jos huomaa omalta tililtään tehdyn outoja nostoja tai katevarauksia, kannattaa olla yhteydessä kortinmyöntäjään.
Aina huijausta ei ole helppo huomata. Tämä tuli ilmi, kun Pirkanmaalla löytyi useita skimmauslaitteita viime kesänä.
Silloin rikoskomisario Antti Uusipaikka sanoi, että huijauksia on vaikea huomata. Näissä tapauksissa asiakas oli vain ihmetellyt jotain epämääräistä ja ilmoitti asiasta.
– Ne ovat todella huomaamattomia. Poliisikaan ei aina erota näitä. Yleensä pankkikortti menee tavanomaista hieman syvemmälle eli on asennettu ylimääräinen peitelevy. Tekstit ovat samanlaisia kuin alkuperäisessä, mikä tekee erottamisen vaikeaksi, Uusipaikka sanoo.
Kesän tapauksessa kamera oli liimattu levyn päälle huomaamattomasti, eikä siitä näkynyt ulospäin kuin pieni reikä.
9.16 Tarkennettu poliisin kertomaa, että suojaaminen pitää tehdä toisella kädellä kuin näppäilee.
Tieteentekijöiden liitto on valinnut tänä vuonna poikkeuksellisesti sekä Vuoden tieteentekijän että Vuoden tieteenteon.
Vuoden tieteentekijäksi on valittu filosofian tohtori Jussi Jalonen, 43, Tampereelta. Vuoden tieteenteko on puolestaan yliopistolaisten lakko viime helmikuussa.
Valinnat julkistettiin perjantaina Yliopistolaisten ay-voimaa -seminaarissa Helsingissä.
Filosofian tohtori Jussi Jalonen on apurahatutkija ja tietokirjailija. Hänet tunnetaan etenkin sotahistorian tutkimuksesta.
Hän väitteli vuonna 2014 Venäjän keisarillisen kaartin suomalaisten sotilaiden roolista Puolan kansannousun kukistamisessa vuonna 1831.
Jalonen on kirjoittanut myös ulkomailla sotineita suomalaisia käsittelevän kokoelman "Vapaaehtoiset" ja talvisodan ratkaisutaistelua käsittelevän kokemushistoriallisen teoksen "Summan tarina". Uusimpana kirjahankkeena Jalonen on tehnyt aatehistoriallista teosta Ayn Randin elämästä ja aatteista.
Milla Talassalo
Suurimman osan työurastaan Jalonen on elänyt apurahoilla, mikä on tutkijoille tyypillistä. Väitöskirjavaiheessa hänellä oli kahden vuoden tutkijakoulupaikka. Lisäksi hän on toiminut tuntiopettajana ja luennoitsijana Tampereen yliopistossa.
Vääriä tulkintoja Suomen historiasta
Jussi Jalonen on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Hän jaksaa Tieteentekijöiden liiton mukaan väsymättä oikoa sosiaalisen median kanavilla esitettyjä historiantulkintoja.
– Tutkijalla on suorastaan moraalinen velvollisuus tuoda julki omaa osaamistaan niillä aloilla, joita on tutkinut, Jussi Jalonen sanoo.
Jalosen mukaan Suomessa on esimerkiksi parin viime vuoden aikana käyty lakkaamatta keskustelua Suomen historiasta. Etenkin Suomen itsenäisyydestä, kansalaissodasta ja hyvinvointivaltion synnystä liikkuu välillä tieteen näkökulmasta vääriä tulkintoja.
– Historiallista viitekehystä käytetään oikeuttamaan omaa poliittista retoriikkaa, Jalonen sanoo.
Välillä historiasta tehdään mahtipontisia tulkintoja, joita käytetään omassa retoriikassa. Esimerkkinä Jalonen kertoo tuoreen keskustelun irtisanomislaista.
Yliopiston lakko
Jussi Jalonen toimi viime neuvottelukierroksella Tampereen yliopiston lakkopäällikkönä. Tieteentekijöiden liitto kehuu tätä työtä.
– Jalonen oli erittäin aktiivinen tiedottaja ja hänen blogitekstinsä avasivat neuvottelutilannetta ja työtaisteluun joutumista nopeasti ja selkeästi. Blogeissa kuvastui Jalosen sujuva ilmaisutaito, historiantutkijan perusteellisuus ja asioiden tarkka taustoitus. Hän hoiti ja hoitaa hienosti myös englanninkielisen viestinnän, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen kertoi palkitsemisen perusteluissa.
Helsingin yliopiston koko henkilöstö oli yhden päivän lakossa helmikuussa. Eri yliopistoissa pidettiin tukimielenosoituksia ja muita tempauksia.
– Ne osoittivat vahvaa yhteen hiileen puhaltamista. Yliopistoyhteisö näytti voimansa, Koikkalainen korosti puheessaan perjantaina.
Näin jääkaapin tai pesukoneen käyttöohje puhutteli käyttäjää henkilökohtaisesti 1950-luvulla. Usein vieläpä nimesi hänet rouvaksi tai perheenemännäksi.
Jääkaappi, pesukone ja sähköhella olivat Suomessa sodan jälkeen uusia ja lähes ennennäkemättömiä kodinkoneita. Siksi niiden "kotoistamiseen" tarvittiin kunnon käyttöohjeita.
– Silloin käyttöohje otti käyttäjän huomioon monin tavoin. Se puhutteli suoraan ja kunnioittavasti, se onnitteli järkevästä valinnasta, se opasti, motivoi ja kehui tuotetta. Käyttöohje kotoisti ja kesytti uuden laitteen suomalaisen kodin arkeen.
Teknisen viestinnän lehtori Tytti Suojanen tutki suomalaista teknistä viestintää ja kotitalousteknologioiden kesyttämistä. Hänen väitöstutkimuksensa aineistona oli 132 käyttöohjetta vuosilta 1945–1995.
Kodin uusi ihme: pesukone
Kun käsillä on 50 vuoden takaista aineistoa, tutkija joutuu väistämättä tulkitsemaan, miten "oli ennen vanhaan".
Istuttiinko siinä sitten koko perheen voimin ihmettelemässä, mikäs tämä uusi kone oikein onkaan?
– Kun pesukone oli tullut kotiin, niin oliko perheenäiti ottanut käyttöohjeen ja lukenut sitä perheelle. Istuttiinko siinä sitten koko perheen voimin ihmettelemässä, mikäs tämä uusi kone oikein onkaan?
Tytti Suojanen pitää todennäköisenä, että tapahtui myös kömmähdyksiä – vaikka niin, että valkopyykistä tulikin uudessa pesukoneessa värillistä.
Tutkijan mukaan jo ohjeiden pituuden perusteella voi päätellä myös, että muun muassa ompelukone oli varsin monimutkainen laite.
Puhuttelu katosi, menikö myös teho?
Henkilökohtainen puhuttelu, Te tai hyvä rouva, säilyi käyttöohjeissa kutakuinkin 1970-luvulle asti. Myös kodinkoneen valmistaja ja ohjeen kirjoittaja olivat tekstissä läsnä.
– Vanhimpien käyttöohjeiden kirjoittaja loi käyttäjälle itseluottamusta, melkein kuin olisi opastanut häntä kädestä pitäen. Kirjoittaja ja laitteen valmistaja olivat ohjeessa paljon vahvemmin läsnä kuin nykyisin, kertoo Tytti Suojanen.
– Onko jo menetetty jotakin, kun tekijät eivät enää nykyisin ole käyttöohjeissa juurikaan läsnä?
Suojanen sanoo, että monet retoriikan tutkimukset ovat osoittaneet dialogin hyödyllisyyden. Mitä enemmän on henkilökohtaisuutta ja vuoropuhelua, sitä paremmin tekstin voi saada perille.
Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston lehtori Aino Ahtinen uskoo, että tulevaisuudessa itse laitteet osaavat neuvoa ja puhutella käyttäjäänsä suoraan. Ahtisen tutkimuskohteena ovat robotit.
Tytti Suojanen muistuttaa, että ohjeisiin tarvitaan kuitenkin sekä käyttäjien tuntemusta että viestinnän osaamista.
Ennen luettiin hartaammin kuin nyt
Käyttöohjeista huomaa kielen muuttumisen. Kielen kehitys taas heijastaa koko yhteiskunnan muutosta ja kehitystä.
Kyllä siinä joskus joutuu tutkimaan, kun joku ei toimi esimerkiksi. Mies Tampereelta
Tytti Suojanen arvelee, että varsinaiseen käyttöohjeeseenkin suhtauduttiin ennen paljon vakavammin kuin nykyisin.
– Uskon vahvasti, että se oli ennen paljon luetumpi. 1940–50-luvuilla ja myöhemminkin vielä käyttöohje oli irrallinen kirjanen tai paperi. Nyt se on monesti upotettu itse koneeseen.
Yle Tampere kysyi jokin aika sitten kuluttajien kokemuksia käyttöohjeista. Tamperelainen mies kertoo, ettei lue ohjetta kovin tarkasti.
–Aika vähän loppujen lopuksi luen käyttöohjeita. Tietysti jos on atk-laitteita, niin osa asioista on tuttuja, mutta kyllä siinä joskus joutuu tutkimaan, kun joku ei esimerkiksi toimi, hän sanoo.
Puutteita ja kielikukkasia
Käyttöohje puhuttelee enää harvoin suoraan käyttäjää. Eräs vastaaja kuitenkin kertoo, kuinka tuntui hyvältä, kun valmistaja onnitteli häntä, kun hän oli hankkinut juuri tämän yrityksen laitteen.
Moni kiinnitti huomiota käyttöohjeiden kielikukkasiin.
– Jos suomenkielisiä käyttöohjeita lukee, niin nehän on näitä automaatiokäännöksiä. Kieli ei ole tietenkään hyvää, kun siellä on ihan hassuja sanoja ja muita joukossa, tamperelainen nainen sanoo.
Suomenkielisten käyttöohjeiden puute risoo monia:
Jouduin karhuamaan suomenkielisiä käyttöohjeita kuluttajansuojalakiin vedoten. nimimerkki R. T.
– Joku syrjäkylän asukki hakee television kaupungin Verkkokaupasta ja kotiin tultuaan huomaa, että käyttöohjeita löytyy vino pino unkariksi, tsekiksi, latviaksi, liettuaksi ja eestiksi, mutta ei suomeksi. On siinä naurussa pidättelemistä.
– Vähin mitä Verkkokaupan tulisi tehdä on, [että] ilmoittaa ennen ostopäätöstä, että pakkaus ei sisällä suomenkielistä käyttöohjetta.
– Jouduin karhuamaan suomenkielisiä käyttöohjeita kuluttajansuojalakiin vedoten. Siinä todetaan, että 'tuotteen katsotaan olevan viallisen, ellei sen mukana tule suomenkielistä käyttöohjetta'. Käyttöohjeet tulivat kyllä sitten pikavauhtia postissa."
Myös teknisen viestinnän lehtori, väitöskirjan tekijä Tytti Suojanen muistuttaa, että lain mukaan käyttöohje tulee olla.
– Käyttöohjeet on oltava, mutta niiden laatua valvotaan aika heikosti. Kuluttajalla on kuitenkin oikeus palauttaa laite myyjälle, jos asianmukainen käyttöohje puuttuu. Kun kuluttajat viitsivät sen tehdä, tilanne varmasti paranee, uskoo Tytti Suojanen.
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto on palkittu vuoden parhaana maisemahankkeena. Voittajan valitsi ympäristöministeriö viiden ehdokkaan joukosta.
Muut ehdokkaat olivat Maisematarinoita ja Maisemahelmiä Pirkanmaalla, Lahden Mukkulan kartanopuisto, Norrlinin puisto Vääksyssä ja Tampereen avoimien alueiden viherpalveluohjelma.
– Kaupunkipuisto on ainutlaatuinen kokonaisuus ja hieno käytännön esimerkki kaupungin sitoutumisesta viher- ja virkistysalueiden kehittämiseen. Kotkassa on luotu korkeatasoista kaupunkiympäristöä oivaltavan suunnittelun ja pitkäjänteisen maisemanhoitotyön myötä, sanoo ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ministeriön tiedotteessa.
Vuonna 2014 perustettu Kotkan kansallinen kaupunkipuisto koostuu puistojen lisäksi vesistöistä ja arkkitehtuurista.
Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on osa Kotkan kansallista kaupunkipuistoa.Pyry Sarkiola / Yle
Kotkan kehutut puistot
Kotkan puistot ovat niittäneet mainetta jo monen vuoden ajan.
Esimerkiksi Sapokka, Katariinan meripuisto, Karhulan jokipuisto ja Lehmusbulevardi on kaikki palkittu vuoden Ympäristörakenne -palkinnolla.
Suuri rooli kaupungin puistojen kehittämisessä on ollut kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksosella, joka kertoi työstään Ylen haastattelussa kesällä 2016. Hän kertoi tuolloin muun muassa vaikeuksista saada riittävästi rahaa puistoja varten taloudellisesti tiukkoina aikoina.
Karhulan jokipuisto on Kotkan uusimpia puistokohteita. Se palkittiin Vuoden ympäristörakenteena 2015.Miina Sillanpää / Yle
Ensi vuonna Kotkan kaupunkipuisto lähtee tavoittelemaan Suomen edustajana Euroopan neuvoston maisemapalkintoa.
Ympäristöministeriö jakaa vuoden paras maisemahanke -palkinnon joka toinen vuosi. Lauantaina vietetään kansainvälistä maisemapäivää.
Vanhan öljysataman paikalle rakennettu Katariinan meripuisto on toiminnallinen puisto, jossa on liikuntavälineitä, keinuja, leikkipuistoja ja grillipaikkoja.Miina Sillanpää / Yle
Fritsuja, ystävyyttä ja mustia silmiä. Rantanuotiolla bailaava porukka, remakan joukon keskellä laskuhumalaansa jurottava kaveri.
Jouko Lehtola hankki nuorena valokuvaajana kannuksensa kiiteltynä muusikoiden ja bändien ikuistajana. Uusi vaihe uralla alkoi, kun hän käänsi kameransa yleisöön, ja seurasi nuoria keikkapaikkojen reunamille, parkkipaikkojen autobileisiin ja rantanuotioille.
Sen tuloksena syntyi Lehtolan mahdollisesti tunnetuin sarja, Nuoret sankarit (1996), joka rönsyilee nyt pitkin jyväskyläläisen Galleria Ratamon seinää.
Edellisen kerran Lehtolan teoksia oli esillä Jyväskylässä vuonna 1992. Alvar Aalto -museossa olleen Portrait of Finnish Rock -näyttelyn aikaan Lehtola ei ollut edes vielä valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta.
Jaana Novitskij ja Jorma Puranen miettimässä potpurriseinän kokonaisuutta.Esko Varesvuo
Suomen arvostetuimpiin valokuvataiteilijoihin kuuluva Lehtola kuoli 47-vuotiaana syöpään kahdeksan vuotta sitten. Hänen taiteellista perintöään vaalii vuonna 2011 perustetun Jouko Lehtolan säätiön asiamies, leski Jaana Novitskij.
– Nämä kuvat olivat Joukon lapsia. Kun olen kaitsenut näitä isättömäksi jääneitä seitsemän vuoden ajan, niistä on tullut myös omia lapsiani. Vaikka onhan Jouko tässä mukana aina.
Lehtola halusi aina ripustaa sankarinsa tavalla, joka tekee kohteelle oikeutta. Novitskijn mukaan hän kokosi aina näyttelyn yhdelle seinälle ison, vähän anarkistisen ryppään.
– Potpurriin hän sekoitti eri tekniikalla otettuja kuvia, ja kuvia myöhemmästä sarjasta Stadin nuoret. Jouko tykkäsi, että kun nuoret ovat villejä ja vapaita, niin kuvienkin pitää olla villissä järjestyksessä.
Lehtolan nuorisokuvat ovat aina olleet arvostettuja taidepiireissä, mutta erityisen suuri merkitys niillä on ollut monelle kuvatuksi tulleelle.
Jorma Puranen ripustaa Nuoria sankareita Galleria Ratamon seinälle.Esko Varesvuo
Nähdyksi tulemisen taikavoima
Oi nuoruus.
Moni aikuisena itsensä Lehtolan kuvista löytänyt on jakanut tarinan kuvan ottamisen hetkestä Jaana Novitskijlle. Suhtautuminen muutaman vuosikymmenen takaiseen itseen on yleensä huvittunutta ja lämmintä, muistot hyviä.
Neljä vuotta sitten Jouko Lehtolan myyntinäyttelyn yhteydessä perikunta lähti varta vasten etsimään muutaman kuvan nuoria. Viesti alkoi levitä kulovalkean lailla sosiaalisessa mediassa, ja etsittyjen nuorten lisäksi löytyi liuta muita.
Suuri osa yksinkertaisesti käveli sisään näyttelyyn, ja kertoi, että minä olen tuo tuossa, Novitskij muistelee.
Yksi paikalle pelmahtaneista oli Björk-tytöksi nimetty, Lepakon takapihalla kukkia tukassaan kuvattu karkulainen. Hän oli lähtenyt vanhemmilta salaa keikalle Helsinkiin – ja jäi nolosti kiinni, kun kuva ilmestyi aikakauslehdessä.
Siitä tytöstä tuli isona kirjailija Saara Turunen.
Jouko Lehtolan nimetön teos vuodelta 1996 sai kutsumanimen Björk-tyttö. Aikuisena hänet tunnetaan kirjailija Saara Turusena.Jouko Lehtola
Nähdyksi tuleminen vaikutti vahvasti joidenkin kuvattujen nuorten elämään. Se on ollut voimaannuttavaa aikana, jolloin voimauttava valokuva ei ollut vielä mikään varsinainen juttu.
Erityisen koskettava Novitskijin mielestä on kahden peppilettisen tytön tarina sellaisen kuvan takaa, joka ei tällä kertaa mahtunut näyttelyyn. Kuvassa tytöistä toinen itkee kasvot ystävänsä olkaa vasten painettuina.
Itkevä tyttö oli menettänyt vanhempansa varhain, ja kuvauspäivänä murhe oli noussut taas mieleen.
– Hän kertoi, että nyt hän muistaa kuvaamisen hienona hetkenä, ei niinkään surullisena päivänä. Toinen tytöistä taas kertoi, että hänestä tuntui kuvaa otettaessa ensimmäistä kertaa siltä, että joku huomaa hänet. Se oli hänelle niin merkittävä kokemus, että hän opiskeli myöhemmin käyttämään valokuvaa terapian keinona.
Novitskij ei haluaisi nimetä kuvista omaa rakkaintaan – se tuntuu vähän samalta, kuin valitsisi suosikkilapsen. Yksi on kuitenkin sellainen, joka hänen mielestään summaa Lehtolan koko sarjan. Kyseisen kuvan tarina on myös tallennettu Lilyn blogiin.
– Tämä märkäpaitainen tyttö symboloi jonkinlaista modernia ikonimaalausta. Siinä tiivistyy todella paljon, on viattomuutta, mutta fritsu kaulassa kertoo, että jotain on jo koettu. Siinä on hiljaisuus ja läsnäolo.
Aina ja kaikkialla Jouko Lehtolan nuorisokuvat eivät kuitenkaan ole herättäneet silkkaa ihastusta. Oli niitäkin, joiden mielestä tämä ei ole se Suomi-kuva, jota maailmalle pitäisi esittää.
Jouko Lehtolan vuonna 1995 tallentama märkäpaitainen tyttö on Jaana Novitskijn mielestä moderni ikoni.
Koivu ja kesäyö
Lehtolan kuvissa on paljon perinteiseen Suomi-kuvastoon kuuluvia aineksia: on koivu, on vesiaihe, rakkaus ja kesäyö.
Ne vain ovat huomattavasti rosoisemmassa paketissa, kuin mihin designia, modernia teknologiaa ja puhdasta luontoa korostavat maabrändin varjelijat olivat vuosituhannen vaihteessa tottuneet.
Pariisin Suomi-instituutissa vuonna 2001 hieman nikoteltiin Lehtolan nuorisokuvien näyttelystä, muistelee Lehtolan säätiön hallituksen puheenjohtaja, valokuvaaja Jorma Puranen.
– Se ei ehkä ollut sitä imagonrakentamista, mitä heillä oli ollut mielessä, Puranen nauraa.
Yleisö kuitenkin otti kuvat omakseen, kuten usein maailmalla kävi. Vaikka niissä on jotain kovin suomalaista, vielä enemmän niissä on jotain universaalia.
– Jokainen löytää niistä hetkiä omasta nuoruudestaan, kommelluksista, rakastumisista ja juhlavammoista, summaa Jaana Novitskij.
Ainoa kerta, jolloin Novitskij muistaa Lehtolan kuvien aiheuttaneen yleisössä paheksuntaa, liittyy tosin kulttuurieroihin.
– Muutama pariisilaisrouva oli kauhuissaan siitä, miten ne Suomessa päästävät noin nuoret vapaasti menemään, ja vielä käyttämään alkoholia. Heille teini-ikäiset ovat vielä ihan lapsia.
Novitskij arvelee, että kuvien taian takana on se, miten paljaina, haavoittuvina, läsnä ja tosina nuoret ovat kameran edessä. Niissä on viattomuutta, jota voi olla mahdotonta saavuttaa enää nyt, kun kaikki ottavat hyvin itsetietoisina kuvia koko ajan. Etenkin itsestään.
– Joukolla – tai Jönssillä, kuten me häntä kutsumme – oli itsellään hyvin välitön asenne. Hän pääsi kuvattavien lähelle olemalla itse avoin ja läsnä. Luottamus piti välillä saada aikaan hetkissä, tilanteet olivat usein nopeasti ohi. Usein hän kuitenkin jäi viettämään aikaa nuorten kanssa.
Jorma Puranen ja Jaana Novitskij näyttelyä rakentamassa.Esko Varesvuo
Viattomuuden loppu
Novitskijin mukaan Lehtola lakkasi kuvaamasta nuoria 1990-luvun lopulla, kun alkoholi alkoi nuorten bileissä vaihtua koviin huumeisiin
– Kun hän palasi kotiin kuvauskeikoilta vaikka jostain teknobileistä, hän kertoi voivansa pahoin siitä, että niin monet nuoret ovat niin sekaisin.
Kovia huumeita käyttäneiden nuorten lähikuvissa mikään ei enää ollut enää hauskaa tai elämännälkäistä, sanoo Novitskij.
– Hän itse sanoi, että viattomuuden aika päättyi. Sen jälkeen hän teki sellaisia sarjoja, kuten _OD Helsinkija Viattomuuden loppu._
Lehtolan myöhemmissä sarjoissa esiintyi perheväkivallassa käytettyjä veitsiä, onnettomuuksissa tuhoutuneita autoja ja paikkoja, joissa joku oli kuollut huumeisiin. Taiteellisen työnsä ohella hän teki paljon toimeksiantoja lehdille, jatkoi rock-kuvausta ja teki mainoksia.
– Hän kuvasi suomalaisen kulttuurin muutosta iholta, toteaa Novitskij.
Kun Kiasma osti viisi vuotta sitten kokoelmiinsa 19 Lehtolan työtä, muistaa Novitskij museon tuolloisen johtajan Pirkko Siitarin todenneen, että Lehtolan teokset ovat dokumentti murroksesta ja se on siksi tärkeä säilyttää.
– Näen kokonaisuuden itse samoin kuin Siitari. Kun ajattelee Joukon teosten kaarta iloisista kuvista monen surullisen teoksen kautta takaisin muotokuvaan, on kaari astetta rankempaan todellisuuteen.
Cristel, Barcelona 2008. Jouko Lehtolan sarjasta Some Girls.Jouko Lehtola
Asenne oli punk
Dokumentaarinen valokuvaus oli 1990-luvun alun Suomessa ajanut täysin karille, arvelee Taideteollisessa korkeakoulussa tuolloin opettanut Jorma Puranen.
Vaikka valokuvataide oli kovassa nousussa, ja suomalaiset tekijät vauhdilla kansainvälistymässä, oli ilmiön kääntöpuolena elitismi. Purasen mukaan dokumentaarinen valokuvaus teoretisoitiin liian pitkälle, ja siitä oli tullut turhan kompleksista.
Jouko Lehtolalla oli jo kouluun tullessaan varma, oma tyyli, jossa mennään suoraan kohdetta päin. Se tuntui raikkaalta ja tuoreelta.
– Monella opiskelijalla menee pitkään, ennen kuin heillä on hajuakaan omasta valokuvaajaidentiteetistään. Jouko taas oli heti selvillä siitä, mitä hän ammatillisesti tässä elämässä tahtoo. Hän oli monin tavoin jo valmis tehtyään pitkään rockkuvausta.
Opettaja ja oppilas ystävystyivät pimiössä vietettyinä vuosina. Sinne oli nimittäin mentävä, jos Lehtolaa mieli tavata.
– Hän oli äärimmäisen ahkera, kehitti koko ajan filmiä ja teki printtejä. Kemikaalien läträämisen lomassa tutustuimme toisiimme. Siellä ehdittiin käydä pitkiä keskusteluja.
Lehtola oli Purasen mielestä jo opintojen alussa monella mittapuulla jo täysin valmis valokuvataiteilja. Hänellä oli teknistä taituruutta ja vaistonvaraista kuvan tajua.
– Silloinkin, kun tilanteet olivat nopeita, pysyivät kuvat kasassa. Aika lahjomattomat kuvan kieleen, estetiikkaan ja rakenteeseen liittyvät asiat tulivat hänen selkärangastaan. Hänellä oli synnynnäistä lahjakkuutta, jota ei voi saavuttaa opiskelemalla.
Jorma Purasen mukaan Lehtola osasi ammentaa siitä, mitä näki. Musiikissa genrerajat alkoivat liudentua, taiteen ja populaarikulttuurin välinen muuri murtui ja muotikuvaus ujuttautui taiteen kentälle. Tuli uusia, visuaalisuuden varaan rakentuvia aikauslehtiä.
Lehtola kiinnostui erityisesti Isossa-Britanniassa kuvataiteen piirissä nousseesta uudesta estetiikasta. YBA-kollektiivin nuoret, vielä tuntemattomat taiteilijat – kuten Damien Hirst - käyttivät materiaaleja uudella tavalla, shokeerasivat ja esiintyivät räväkästi julkisuudessa. He tekivät nykytaiteesta trendikästä.
Valokuvataiteen puolella alkoi nousta uudenlainen dokumentaarinen lähestymistapa, jossa mentiin suoraan päin. Kuvat olivat värillisiä, ja niitä käytettiin paljon lehdissä. Tyylin pioneeri oli Richard Billingham, jonka filosofia on Purasen mukaan pitkälti sama kuin Lehtolalla.
– Billingham kuvasi omia alkoholistivanhempiaan tavalla, jossa mennään todella säälimättä päin pläsiä. Kuvissa on kuitenkin aina empatia mukana.
Bibian, Barcelona 2008. Jouko Lehtolan sarjasta Some Girls.Jouko Lehtola
Sittemmin Lehtolan omia teoksia on käytetty seuraavien kuvaajapolvien opetuksessa, ja hän opetti itsekin. Lehtola on saanut lukuisia jäljittelijöitä, joista osa myös tunnustaa velkansa. Puranen on kuullut monen valokuvaajan suusta, miten Nuoret sankarit –sarjan näkeminen on vaikuttanut omaan ammatinvalintaan.
– Joukolla on valtava merkitys tiennäyttäjänä. Erityisen tärkeä oli se punk-asenne, että voin tehdä itse itseni, enkä tarvitse isoja rakenteita. Filmirulla riittää, ja se, että menee ja kuvaa. Siitä voi aloittaa.
Toisaalta moni on myös vähätellyt Lehtolan taidetta, ja väittänyt, että kuka tahansa voi ottaa samanlaisia kuvia.
– Illuusio syntyy konstailemattomasta, vilpittömästä tyylistä. Voi sen toimintatavan omaksua, tai ainakin voi yrittää, Puranen toteaa.
Ja alkuperäinen on aina alkuperäinen, huomauttaa Jaana Novitskij.
– Se on vähän kuin kirjallisuudessa Mary Shelleyn Frankenstein. Se on edelleen avainteos, johon palataan, vaikka sitä on seurannut miljoonia uusia kauhutarinoita.
Marginaaliin painetuille paikka valossa
Some Girls, jotain tyttöjä. Some Girls, melkoisia tyttöjä.
Jouko Lehtolan viimeiseksi jäänyt sarja vuodelta 2008 kuvaa transnaisia ja muunsukupuolisia seksityöläisiä Barcelonassa ja Bangkokissa. Sarjan ytimessä on jotain samaa kuin Nuorissa sankareissa, dokumentin ja muotokuvan yhdistämistä, näkymättömien ihmisten kohtaamista ja nähdyksi tekemistä.
Lehtola, joka teki paljon kuvauksia muun muassa Nokialle, oli toimeksiantajan keikalla Barcelonassa ison työryhmän kanssa. Siellä hän kuuli paikalliselta ystävältään Camp Nou -stadionin liepeillä öisin elävästä alakulttuurista.
Koska Lehtolaa kiinnostivat marginaaliin painetut ihmiset ja yhteiskunnan laidoilla tapahtuvat todellisuus, hän lähti tutustumaan asiaan. Espanjaa puhuvan ystävän, ja tämän paikallisen toimittajatutun kautta Lehtola sai kontaktin Camp Noun ihmisiin.
Nokian-keikan jälkeen Lehtola palasi kuvaamaan transnaisia, joihin oli tutustunut. Lehtola kuvasi kohteitaan siten kun he itse halusivat itseään kuvattavan. Ihmiset näyttivät Lehtolalle, mitä itse halusivat näyttää, ja missä itse halusivat. Osa kutsui Lehtolan kotiinsa, osaa kuvattiin puistossa tai kadulla.
Jouko Lehtolalle oli äärimmäisen olennaista jokaisen kuvattavan kunnioittaminen ja aito kiinnostus tätä kohtaan, painottaa Jaana Novitskij.
Some Girls -sarjaan kuuluu myös herkkiä ja haavoittuvia kasvokuvia.Esko Varesvuo
– Muistan, miten Joukoa kosketti se, että ihminen joutuu työskentelemään prostituoituna voidakseen tulla siksi, joka kokee olevansa. Korjausleikkaukset ovat kalliita, ja moni Joukon kohtaama transnainen keräsi sellaista varten rahaa. Jouko kuvasi nämä ihmiset arvostaen, ja naiseuttaan juhlien.
Suuri osa kuvista on räväköitä, katsokaa minua -vaatimuksen esittäviä, osa taas herkkiä, haavoittuvuuden paljastavia kasvokuvia.
– Näistä kuvista näkyy ylpeys omasta ruumiista ja itsestä, tässä ei ole kyse mistään riistosta tai pornosta, vaan halusta tulla kuvatuiksi. Luottamus näkyy. Luulen, että ihmisessä on syvälle rakennettu tarve tulla nähdyksi ja ikuistetuiksi.
Lehtola jatkoi teeman käsittelyä Bangkokissa, jonne hän jäi Nokian keikan jälkeen kuvaamaan katoi-ihmisiä, joita usein länsimaissa kutsutaan sanalla ladyboy.
– Häntä vaivasi Bangkokissa yhteisen kielen puute, koska hän oli aina todella kiinnostunut ihmisistä. Thaimaalaisten naisten tarinoita hän ei kuullut, vaan kuvaustilanteet hoidettiin lähinnä elekielellä, kuvailee Novitskij.
Taiteilija itse ei ehtinyt tuottaa kuvistaan kokonaisuutta. Sairaus tuli väliin. Samana vuonna, kun Lehtola kuvasi sarjan, hän sai syöpädiagnoosin.
Some Girls on ollut ennen Galleria Ratamon näyttelyä esillä vain kerran, puolitoista vuotta sitten Galleria Hippolytessa.
– Sairaus vei kaiken energian ja voimat. Emme edes ehtineet puhua näistä kuvista kovin paljon, koska suhteessamme puheenaiheet vaihtuivat. Ne liikkuivat sairauden ympärillä.
Jouko Lehtola kuoli vuonna 2010 vain 47-vuotiaana, mutta teokset elävät.
Jouko Lehtola Some Girls Meet Young Heroes Galleria Ratamossa 18.10.-11.11.2018.
Nainen on kuollut metsästysonnettomuudessa Ikaalisissa torstaina 18. lokakuuta. Sisä-Suomen poliisi vahvisti tiedon lauantaina.
Nainen ja hänen aikuinen poikansa olivat jänismetsällä. Nainen oli jäänyt passiin, kun mies lähti koiran kanssa liikkeelle. Poliisin mukaan näyttää siltä, että ollessaan passissa naiselle on käynyt tapaturma, esim. kaatuminen. Sen yhteydessä haulikko on lauennut ja laukaus on osunut alaraajaan.
Poliisi tutkii asiaa kuolemansyyn tutkintana, eikä tiedota asiasta enempää.
Tampere on luopumassa kouluverkkoselvityksen mukaan peräti yli 20 päiväkodista ja koulusta. Kouluverkkoselvityksen listalla on yli 15 päiväkotia ja vajaat 10 koulua.
Selvitys ulottuu vuoteen 2033.
Lista ei ole menossa mukisematta läpi. Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi (sd) on kommentoinut, että sivistys- ja kulttuurilautakunta tekee isoja muutoksia listaan.
Kysymyksiä on noussut etenkin pienten koululaisten koulumatkoista.
Lakkautettavien listalla on yhteensä viisi päiväkotia, joiden rakennusten vuokrakulut ja muut kulut ovat nyt 550 000 euroa.
Lisäksi lakkautettavista päiväkodeista kuusi on osakeomisteisia, joiden kulut ovat 380 000 euroa.
Kaupunki omistaa listalla olevista 11 koulua ja päiväkotia. Niiden korjausvelka on lähes 11 miljoonaa euroa ja tasearvo vajaat 15 miljoonaa.
Kaupunki luopuu kouluista muun muassa siksi, että osa niistä on huonossa kunnossa. Taustalla ovat myös säästöt.
Tampereen asunto- ja kiinteistölautakunta käsittelee keskiviikkona selvitystä. Koko selvitys löytyy täältä.
Länsi-Tampere
Länsi-Tampereella kaupunki suunnittelee luopuvansa Länsi-Tesoman, Lentävänlaakson, Kalkun ja Myllärin päiväkodeista ja Ikurin koulutalosta sekä Kalkun koulusta.
Esimerkiksi Myllärin päiväkoti on siirtokelpoinen väistötila ja sen leasing- ja ylläpitokulut ovat 275 000 euroa. Tästä luovutaan sopimuskauden päättyessä.
Kalkun koulun paikalle on puolestaan suunniteltu pientaloja. Tontteja kaavaillaan myyntiin tai vuokralle. Selvityksen mukaan merkittävä osa Kalkun koulun tontista on liito-oravan elinympäristöä.
Tampereen keskustassa Saukonpuiston koulun nykyinen toiminta päättyy. Kaupunki suunnittelee luopuvansa Järvensivun koulusta ja siirtävänsä oppilaat Sammon kouluun.
Arkistokuva Nekalan koulun parakin rakentamisesta.Jari Hakkarainen / Yle
Nekalan koulu on poistettu käytöstä sisäilmaongelman takia. Rakennus tullee selvityksen mukaan suojeltavaksi. Rakennusta suunnitellaan myytäväksi.
Pellervon pienten lasten yksikkö korvaa Pellervon päiväkodin.
Entisen Liisanpuiston koulun tontille rakennetaan uusi koulu (0–9 luokat) ja päiväkoti. Tämä maksaa 25 miljoonaa euroa.
Järvensivun koulun tontteja suunnitellaan myytäväksi tai vuokrattavaksi.
Lakkautettavien listalla ovat myös Mäntykadun päiväkoti ja Koulukadun päiväkoti.
Kaakko
Kaakkois-Tampereella suunnitellaan, että Annalan koulusta luovutaan. Kaukajärven koulua laajennetaan 24 miljoonalla eurolla ja Juvan päiväkoti ja mahdollisesti kirjasto siirtyisivät tähän rakennukseen.
Samalla Juvan päiväkoti loppuisi nykyisissä tiloissaan.
Hervanta
Hervannassa on luvassa useita muutoksia. Hervannassa lakkautettavaksi on suunniteltu peräti kahdeksaa päiväkotia.
Etelä-Hervannan koulun väistötila Tampereen teknillisessä yliopistossa.Marjut Suomi / Yle
Kaupunki on selvityksen mukaan luopumassa Pallopuiston, Kanjonin, Telkän, Kisapuiston, Pääskysen, Pulmusen ja Satoramin päiväkodeista. Niin ikään kaupunki on luopumassa Pelipuiston toimipisteestä.
Pohjois-Hervannan kouluun on tulossa vuonna 2024 perusparannuksen yhteydessä lisää tilaa. Vuonna 2022 Kisapuistoon on tulossa uusi päiväkoti. Samana vuonna pitäisi valmistua Etelä-Hervannan uuden koulun ja päiväkodin.
Peltolammi-Multisilta
Peltolammilla Tampere on luopumassa Peltolammin koulun tontista ja Peltolammin päiväkodista. Koulun tontti myydään. Sen nykyarvo on selvityksen mukaan 1,2 miljoonaa euroa.
Peltolammin koulu ja päiväkoti siirtyisivät selvityksen mukaan keskeisemmälle paikalle hyvinvointikeskuksen yhteyteen.
Terälahden koulun lakkauttaminen on herättänyt paljon vastustusta.Marko Melto / Yle
Multisiltaan on tulossa uusi päiväkoti nykyisen väistötilan tilalle.
Sorila-Terälahti
Sorilassa kaupunki suunnittelee Sorilan päiväkodin lakkauttamista. Terälahden koulun lakkauttamista suunnitellaan.
Suomessa on 15 reilun kaupan kaupunkia tai kuntaa, jotka ovat hakeneet sertifikaatin Reilu kauppa ry:ltä.
Vuonna 2008 Tampereen kaupunki sitoutui kaupunginvaltuuston päätöksellä tukemaan eettisiä valintoja hankinnoissaan. Tampere on ollut nyt kymmenen vuotta reilun kaupan kaupunki.
Tampere oli ensimmäinen kaupunki reilun kaupan kaupunkina, sitä ennen arvonimen sai kunnista Utajärvi.
Konkreettisimpia seurauksia päätöksestä on Tampereen kaupungintalolla, työpaikkaravintoloissa sekä koulujen ruokaloissa pönöttävät reilun kaupan kahvi- ja teepannut. Kun kaupunki sitoutui eettisesti kestäviin hankintoihin, piti myös kaupungin hotellien ja kahviloiden alkaa tarjota reilun kaupan vaihtoehtoja.
– Sertifikaatin mukaan Tampereen kokoisessa kaupungissa yhteensä 20 ravintolan, hotellin tai kahvilan pitää tarjota reilun kaupan vaihtoehtoja, Tampereen kaupungin Kestävä yhdyskunta -yksikön suunnittelija Aino Järventausta kertoo.
Reiluus ei kuitenkaan rajoitu monipuoliseen sumppitarjoiluun. Kaupunki perusti työryhmän, joka järjestää erilaisia tempauksia ja kilpailuita reilun kaupan merkeissä. Pääpainopiste on kuitenkin elintarviketarjonnassa.
– Erityisesti sitoutuminen näkyy siinä, että kaupungin omat ateriapalvelut ovat sitoutuneet reilun kaupan tuotteiden käyttöön. Viime vuonna tarjoilimme muun muassa 33 000 kiloa reilun kaupan banaaneja.
Myös kaupungin kanssa läheisesti toimivia tekijöitä pitää arvonimen ansaitakseen houkutella mukaan toimintaan.
– Seurakunnat ja Tampereen yliopisto seurasivat kaupungin esimerkkiä ja lähtivät mukaan reilun kaupan toimintaan. Myös uudesta, yhdistyneestä yliopistosta olisi tarkoitus saada reilun kaupan korkeakoulu, kertoo Järventausta.
Kaupungin pitää markkinoida
Yhtenä ehtona arvonimelle on, että kaupunki markkinoi kaksi kertaa vuodessa järjestettäviä reilun kaupan viikkoja. Reilu kauppa korostaa ihmisoikeuksia, ympäristöarvoja ja maanviljelijöiden taloudellista toimeentuloa.
Jotta yritys saa reilu kauppa -sertifikaatin, sen pitää täyttää pitkä lista vaatimuksia. Näihin kuuluu muun muassa maanviljelijöiden järjestäytymisoikeus ja demokratian kehittäminen tuotantomaassa, sekä lapsityövoiman ja ympäristölle vahingollisten kemikaalien käyttökielto.
Ovatko tamperelaiset kymmenen vuoden aikana ottaneet reilun kaupan tuotteet omakseen?
– Saamme vain Voimia -ateriapalvelujen tilastot, emme muita. Ylipäätään tilastoista on luettavissa, että reilun kaupan kysyntä on kasvussa, ja tarjonta siirtymässä erikoiskaupoista markettien hyllyille. Viime vuonna reilun kaupan tuotteiden myynti Suomessa kasvoi 23 prosenttia, Järventausta kertoo.
Vaikka tarkoitus olisikin hyvä, ovat sinivihreällä sertifikaatilla koristellut tuotteet kalliimpia kuin tarrattomat vastineensa. Järventaustan mukaan ravintoloitsijat ovat kuitenkin valmiita maksamaan ylimääräistä tuotteista, jos asiakkaat ovat valmiita niitä ostamaan.
– Teetimme kahviloille ja ravintoloille kyselyn, jossa tiedusteltiin syitä reilun kaupan tuotteiden tarjoamiselle. Osa perusteli tarjontaansa yritystoiminnan vastuullisuuden konkreettisella lisäämisellä, osa kysynnän kasvulla ja osa imagollisilla syillä.
Millaisissa tuotteissa Järventausta itse suosii reilua kauppaa?
– Ostan muun muassa reilun kaupan vanulappuja, suklaata, kahvia ja hedelmiä. Olen myös alkanut kysellä kahviloissa ja ravintoloissa, josko reilun kaupan vaihtoehtoja olisi saatavilla.
Tiukkaa valvontaa
Pienellä sinivihermustalla tarralla on kontollaan iso vastuu. Niiden myöntämistä valvoo Berliinissä päämajaansa pitävä Flocert-yritys, jonka työntekijät kiertävät tarkastamassa jo sertifikoituja tai sertifikaattia hamuavia kehitysmaissa sijaitsevia toimijoita. Tarkastajat pitävät huolen siitä, että sertifikaattiin oikeuttavat kriteerit täyttyvät.
– Kaikki tuottajat ja ketjuun osallistuvat valmistajat tarkistetaan säännöllisesti ja epäkohtiin puututaan välittömästi. En keksi, miten järjestelmää voisi paremmin valvoa, Järvensivu sanoo.
Flocert valvoo yli 3 000:ta toimijaa 120 maassa. Luotettavuuteen pyritään miltei pikkutarkoin keinoin; esimerkiksi sama tarkastaja ei ikinä vieraile samassa kohteessa peräkkäisillä tarkastuskierroksilla.
Tampereen kaupunki jatkaa talouden tasapainottamista. Pormestari Lauri Lyly (sd) esitteli maanantaina aamulla talousarvioehdotuksensa.
Kaupungin väkimäärä kasvaa ensi vuonna 239 000:een, mikä lisää palveluiden tarvetta.
– Kaupungin tulot ja menot eivät ole vielä tasapainossa. Nykymäärä palveluita ei riitä kasvavalle väestölle, Lyly sanoo.
Nettomenojen arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia eli 16 miljoonaa euroa. Talousarvion vuosikatteeksi arvioidaan 86,4 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämäksi 30,5 miljoonaa euroa.
Henkilöstömenojen arvioidaan laskevan ensi vuonna lähes 20 miljoonaa euroa.
Eläkkeelle jää vuosittain noin 250 kaupungin työntekijää.
Henkilöstön määrä laskee ensi vuonna lähes tuhannella organisaatiomuutoksista johtuen. Henkilöstön määrä vähenee yhtiöittämisten seurauksena.
Antti Eintola / Yle
Tampere on suunnitellut esimerkiksi Infran yhtiöittämistä. Infraan siirtyisi 400 henkilötyövuotta. Valtuusto päättää Infran yhtiöittämisestä maanantaina.
Ruokapalveluista vastaavan Voimian siirtyminen liikelaitoksesta yhtiöksi päätettiin jo keväällä. Voimian yhtiöittäminen vähentää 550 henkilötyövuotta kaupungin menoista.
Lisäksi konsernipalveluiden talouspalveluita ja henkilöstö- ja ict-palveluita ollaan siirtämässä liikkeenluovutuksella Monetra Pirkanmaalle. Tämän vaikutus on 130 henkilötyövuotta.
Talous- ja velkaneuvonta on puolestaan siirtymässä valtiolle.
Tampere haluaa lisäksi vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja.
Investointeja Kauppiin
Taloutta tasapainotetaan työllisyyden vahvistamisella. Tampereen kaupunki aikoo työllisyyskokeilun jälkeen tehdä uuden kehitysohjelman, joka jatkuisi vuoden 2021 maakuntauudistukseen saakka. Kehitysohjelmaan voidaan ottaa mukaan kaikki Pirkanmaan kunnat.
Tampere on tehnyt viime vuosina ennätyksellisiä investointeja esimerkiksi ratikkaan. Investoinnit laskevat ensi vuonna, mutta ovat yhä 191 miljoonaa euroa.
Joukkoliikenteen taksat nousevat keskimäärin 5,5 prosenttia.
Tampere varautuu ottamaan uutta lainaa 90 miljoonaa euroa. Asukasta kohden lainaa on sitten 3 336 euroa.
Pormestari Lauri Lyly esitteli tiedotustilaisuudessa talousarvioehdotuksensa.Antti Eintola / Yle
Kokonaan uusia investointeja ei ole unohdettu. Kauppiin investoidaan kuusi miljoonaa euroa kahdessa vuodessa uuteen pesäpallostadioniin ja jalkapallokenttien uusimiseen.
– Haemme vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi yhdessä Mänttä-Vilppulan ja 10 muun Pirkanmaan kunnan kanssa. Harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia lisätään, kuten esimerkiksi Sorsapuistoon saadaan tekojää ja Tammelan stadionin projektin käynnistyttyä rakennetaan Kauppiin nykyaikainen pesäpallostadion ja jalkapallokenttä, Lyly kertoo.
Tuloveroprosentiksi esitetään 19,75 prosenttia eli se pysyisi ennallaan.
Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion ensi vuodelle marraskuun 19. päivä.
