Pirkanmaan käräjäoikeudessa käsitellään keskiviikkona kahden nuoren hengen vaatinutta mopoautokolaria. Mopoautoon törmänneelle nokialaismiehelle on luettu syytteet kahdesta taposta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä rattijuopumuksesta.

Oikeudessa syytetty on kiistänyt tapot, mutta myöntänyt törkeät kuolemantuottamukset. Hän sanoo, että hänen tarkoituksenaan oli ajaa päin rekkaa tai kalliota ja tappaa vain itsensä.

Syyttäjä vaatii, että mies tuomitaan vähintään 13 vuoden vankeusrangaistukseen.

Juttua käsitellään syytetyn pyynnöstä osittain salaisena. Suljetuin ovin käsitellään syytetyn terveydentilaa sekä lastensuojelua koskevat osiot.

Puolustus vaatii syytetylle mielentilatutkimusta.

Syyttäjä: kuljettaja halusi epäonnistua itsemurhassa

Syyttäjän mukaan syytetty on ymmärtänyt, että vastaan tulee pieni ajoneuvo. Syyttäjä sanoo, että syytetyn tavoitteena oli epäonnistua itsemurhassa. Tätä syyttäjä perustelee henkilön aiemmilla epäonnistuneilla itsemurhayrityksillä ja ajoneuvon 2000 kilon painolla.

Oikeudenkäynnissä esillä olleet kuvat onnettomuusautoista kertovat, että mopoauto on tuhoutunut törmäyksessä tunnistamattomaksi. Syytetyn ajamasta tila-autosta on mennyt nokka kasaan.

Todisteina on myös videokuvaa siitä, miltä mopoauton, auton ja rekan valot näyttävät turmapaikalla. Syyttäjän mukaan on ollut helppo havaita millainen auto on tulossa vastaan. Syytetyn mukaan erehtyminen oli mahdollista, koska peräkkäin tulleiden autojen valot vaikeuttavat tulkintaa.

Oikeudenkäynnin arvioidaan kestävän koko päivän. Toimittajamme Mari Siltanen seuraa oikeudenkäyntiä ja twiittaa paikalta.

Onnettomuus sattui Nokian ja Sastamalan rajalla helmikuun loppupuolella. Syytetty on tunnustanut halunneensa tehdä itsemurhan ja tässä tarkoituksessa ohjanneensa tahallaan tila-autonsa päin vastaantulijaa. Syytetyn veren alkoholipitoisuus oli ajon jälkeen 1,38 promillea.

Tampereen Ilveksen kannattajayhdistys on keskiviikkona käynnistänyt joukkorahoituskampanjan, jonka kautta joukkueen fanit pääsevät mukaan Ilves-Hockey Oy:n osakeantiin.

Osakkeiden merkitsemisalaraja on 50 euroa. Share Ilves Oy tavoittelee verkkosivunsa mukaan joukkorahoituskampanjalla 15 000 - 150 000 euroa. Keskiviikkona alkuiltapäivästä rahaa oli kasassa 900 euroa.

Joukkorahoitusta varten kannattajayhdistys, Share Ilves ry, on perustanut osakeyhtiön, Share Ilves Oy:n. Osakkeet merkitään Share Ilves ry:n verkkosivulla.

Joukkorahoituksesta saatu pääoma menee 90-prosenttisesti Ilves-Hockey Oy:n osakeantiin. Loput 10 prosenttia jää hankkeen hallinnollisten kulujen kattamiseen.

Suunnattu osakeanti jatkuu

Ilves-Hockey Oy:n suunnattu osakeanti jatkuu. Seuraavana tavoitteena on saavuttaa 400 000 merkityn osakkeen raja. Euroissa tavoite on kaksi miljoonaa.

Minimitavoitteeksi asetettu 300 000 osakkeen raja ylittyi maaliskuun lopulla. Ensimmäisessä vaiheessa merkityt ja maksetut reilut 312 000 osakketta on toukokuussa ilmoitettu kaupparekisteriin.

Ilves-Hockey Oy:n hallitus on nostanut annin yksittäisten merkintöjen minimirajan jatkossa 1000 osakkeeseen. Kannattajayhdistys Share Ilves ry:n joukkorahoituskampanjan kautta on mahdollista päästä osakkaaksi myös pienemmillä osuuksilla.

Share Ilves ry on vuonna 2010 perustettu Ilveksen kannattajayhdistys, jonka tarkoituksena on omistaa Ilvestä ja lisätä seuran kannatusta.

Vuosia odotettu Riihimäen kolmioraide (Liikennevirasto) on valmistunut ja junaliikenne pääsee kolmioraiteelle torstaina. Projektinjohtaja Juha Kansonen Liikennevirastosta kertoo, että isoja juhlallisuuksia ei kuitenkaan ole suunniteltu.

– Käyttöönottoprosessi on juuri käynnissä ja tämän hetken näkemyksen mukaan liikenteen turvallisuusvirasto Trafi antaa käyttöönottoluvan joko huomenillalla tai jo aamulla.

Riihimäen ratapihan pohjoispuolella kulkeva kolmioraide on noin 1,2 kilometrin mittainen, yksiraiteinen raideosuus, joka kulkee noin 70 metriä pitkän tunnelin läpi. Se toteutettiin nimenomaan tavaraliikenteen tarpeisiin: kolmioraiteen kaari on pienisäteinen ja ajonopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa.

Idän suunnasta tulevat kuljetukset on aiemmin ajettu Riihimäen ratapihalle. Siellä veturi on vaihdettu junan toiseen päähän. Joissain tapauksissa junia on myös lyhennetty ja ajettu lyhyempinä kohteeseen. Kulkusuunnan vaihdokseen ja siihen liittyviin toimiin on kulunut aikaa tunnista kahteen.

Kolmioraide mahdollistaa sen, että molemmat liikennöitsijät, VR Group ja Fennia Rail, pystyvät ajamaan tavarajunat suoraan joko Tampereen suunnasta itään tai idän suunnasta Tampereelle.

Hiljaisempaa, nopeampaa, halvempaa liikennettä

Kolmioraide helpottaa raideliikenteen ohessa myös lähiseudun asukkaiden elämää, kun äänekäs öinen vaihtotyö Riihimäen ratapihalla loppuu.

– Kolina vähenee merkittävästi, kun junia ei tarvitse yöaikaan ajaa henkilöratapihan läpi tavararatapihalle. Kolmioraide nopeuttaa liikennettä, vähentää kustannuksia ja on riihimäkeläisille hiljaisempaa, sanoo Kansonen.

Lisäksi kolmioraide vähentää Riihimäen ratapihojen ruuhkaisuutta ja ympäristöhaittoja.

Helpottaa ratapiharemonttia

Kolmioraide helpottaa myös tulevaa Riihimäen henkilöratapihan täysremonttia, joka kuuluu Pasila–Riihimäki-osuuden kapasiteetin lisäämishankkeeseen.

– Kolmioraiteen käyttöönotto parantaa työrakoja: ei merkittävästi, mutta edesauttaa henkilöratapihan uusimistöitä.

Remontissa uusitaan koko henkilöratapihan raiteistojen päällysrakenne: vaihteet, kiskot, pölkyt ja tukikerrokset. Samalla laiturit korotetaan ja tehdään hissiyhteys asemarakennuksen edestä asematunneliin.

Projektinjohtaja Juha Kansonen Liikennevirastosta ei radanrakentajana ota kantaa liikennöintiin, mutta kertoo, että myös henkilöjuna voi tarvittaessa ajaa kolmioraiteen kautta.

– On operaattorien asia, miten he haluavat sitä hyödyntää. Se on suunniteltu tavaraliikenteelle, mutta henkilöjunallakin siitä toki läpi pääsee. Silloin juna vain jättää Riihimäen aseman väliin.

Riihimäen kolmioraiteen rakentaminen tuli maksamaan 12 miljoonaa euroa. Kalliotunnelia ja rataosaa on rakennettu lähes kaksi vuotta.

Bussiyhtiö Onnibus harkitsee Pori-Tampere-linjan lakkauttamista. Syynä on pudotus matkustajamäärissä.

– Junavuoroja Porin ja Tampereen välillä lisättiin joulukuussa. Tämän jälkeen matkustajamäärissä on tapahtunut 15-20 prosentin pudotus, kertoo toimitusjohtaja Lauri Helke.

Helken mukaan reirin matkustajamäärä oli jo ennestään ohut. Onnibus seuraa matkustajamäärien kehitystä vielä alkukesän aikana.

– Päätöksiä reitin kohtalosta tehdään lähiviikkoina.

Porin ja Tampereen välinen reitti oli eräs Onnibussin ensimmäisistä reiteistä. Muun muassa Satakunnan Liikenne on vähentänyt huomattavasti vuorojaan sen jälkeen, kun Onnibus tuli markkinoille ja laski bussilippujen hintatasoa.

Pori-Tampere-linjan lakkautusuhasta kertoi ensimmäisenä Tekniikka ja Talous -lehti.

Turun yliopiston arkeologit ovat onnistuneet paikantamaan myyttiseksi kuvatun Aimalan kirkon keskiaikaisen kirkkomaan Lempäälässä. Kirkosta on 1700-luvulta lähtien tallennettu kertomuksia, mutta varsinaisesta kirkosta ei ole kirjallisia lähteitä.

Tutkimuksia johtava arkeologi Juha Ruohonen tuntee kirkon tarinat. Niiden mukaan nykyään Lempäälään kuuluvassa Aimalassa on keskiajalla 1300-luvulla ja 1400-luvun alussa sijainnut Lempäälän ja Vesilahden muodostaman yhteisen kirkkopitäjän puukirkko.

– Aimalaan liittyy paljon perimätietoa, jopa jo 1700-luvulla kerättyä kansanrunoutta. Tästä huolimatta sen olemassaoloa on epäilty. Nyt vihdoin on faktaa, Ruohonen iloitsee.

Ruohosen mukaan Aimalaan liittyy uskomustarinoita, joita on tallennettu jo satoja vuosia sitten. 1700-uvun puolivälissä tallennetun tarinan mukaan kirkon paikka ei tyydyttänyt kauimpana pitäjässä olevia kyliä. Niinpä kylät palkkasivat hullun miehen polttamaan kirkon. Tarinan mukaan kirkko paloi, mutta piika ehti pelastaa kirkosta kaksi pyhimyksen kuvaa.

– Kirkon polttaja tapetaan ja haudataan kivijalkaan, mutta kaksi pyhäinkuvaa lähetetään lautalla järvelle. Minne ne rantautuvat, rakennetaan uudet kirkot. Toinen menee Lempäälään ja toinen Vesilahteen, nykyisten kirkkojen paikoille, Ruohonen kertaa tarinaa.

Kymmenkunta ruumishautaa tutkittu

Kirkkomaa löytyi viikko sitten arkeologien koetutkimuksissa. Löytö on tutkijoille sykähdyttävä.

– Aavistus paikasta oli ja vanhat tarinat johdattivat paikalle, Ruohonen sanoo.

Ruohosella on pitkä kokemus etsinnöistä. Hän on seitsemän vuoden ajan tutkinut myös löytämäänsä Suomen vanhinta kirkkoa Varsinais-Suomessa Kaarinan Ravattulassa.

Aimalasta ruumishautoja löytyi laajalta alueelta. Työryhmä ehti tutkia kaivausten aikana kokonaisuudessaan kymmenisen lapsille tai aikuisille kuulunutta ruumishautaa.

Haudat olivat itä–länsi-suunnassa ja täysin esineettömiä. Ruohosen mukaan edes arkun nauloja ei hautauksissa tullut vastaan. Hautaamistavan säännönmukaisuudesta ja luiden maatumisasteesta tutkijat päättelevät, että kyse on keskiaikaisesta kristillisestä hautausmaasta.

– Kirkkomaan tarkka ikä tullaan kuitenkin vielä selvittämään paikalta otetuista näytteistä radiohiilimenetelmällä, Ruohonen kertoo.

Kirkon etsimiseen tarvitaan jatkorahoitusta

Hautausmaan perusteella tutkijat uskovat myös kirkkorakennuksen sijainneen alueella. Sitä ei kuitenkaan koeluoteisissa tutkimuksissa vielä erikseen haettu.

Varsinaisen kirkkorakennuksen sijainnin paikantaminen tarvitsisi jatkorahoitusta.

– Toiveissa on, että ensi vuonna saisimme alueelle laajemman tutkimuksen. Tällä hetkellä meillä ei kuitenkaan ole lisärahoitusta hankkeelle.

Meillä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä sydänkeskiajan pirkanmaalaisen kirkkomaan rakenteeseen, yhteisöön ja yksilöihin kiinni. Juha Ruohonen

Alue sijaitsee pihapiirissä kylätien varressa. Kalmisto on osittain tuhoutunut rakentamisen seurauksena, sillä paikalla on iso tiilinavetta.

Tutkimuksella tietoa seurakunnan yksityiskohdista

Kohteesta tekee ainutlaatuisen se, että syystä tai toisesta se on jäänyt pois käytöstä jo keskiajalla.

– Useinhan jos kirkko on jäänyt pieneksi, tilalle on yleensä rakennettu uusi, jolloin jäänteet jäävät uuden alle. Myös hautausmailla on monesti jatkettu hautaamista tähän päivään asti, jolloin se täysin sekaisin. Nyt meillä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä sydänkeskiajan pirkanmaalaisen kirkkomaan rakenteeseen, yhteisöön ja yksilöihin kiinni.

– Uskon, että monta myyttiä saadaan tarkennettua ja purettuakin.

Turun yliopisto toteutti tutkimukset yhteistyössä muun muassa Lempäälä-Seuran kanssa. Seura sai Aimalan tutkimuksiin avustusta Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahastosta.

Akaan valtuusto on irtisanonut kaupunginjohtaja Aki Viitasaaren. Valtuusto päätti äänestyksien jälkeen, että kaupunginjohtaja ei nauti valtuuston luottamusta ja hänet irtisanotaan.

Valtuusto hyväksyi äänin 32–10 (yksi tyhjä) kohdan, jossa valtuuston todettiin menettänneen luottamuksensa Viitasaareen. Irtisanomisesta jätetettiin muutamia eriäviä mielipiteitä, mutta asia hyväksyttiin ilman äänestystä.

Noin kolme neljäsosaa valtuutetuista siis katsoi, että Viitasaari on menettänyt valtuuston luottamuksen. Irtisanomiseen vaadittiin kahden kolmasosan enemmistö.

Tilapäinen valiokunta valmisteli kaupunginjohtajan potkuja helmikuusta lähtien. Eroa vaatineiden valtuutettujen mielestä kaupunginjohtaja muun muassa laiminlöi edustustehtäviä ja epäonnistui asioiden täytäntöönpanossa.

Potkujen valmistelu pitkittyi, koska valiokunta ei pitkään aikaan tavoittanut Aki Viitasaarta antamaan lausuntoa asiaan. Yhdessä vaiheessa Akaan kaupunginhallitus vei kiistan jo poliisillekin, mutta poliisi ei ryhtynyt sovittelijaksi. Lopulta asia ehti väistyvän valtuuston viimeiseen kokoukseen.

Juttua korjattu 1.6.2017 kello 10.55: Irtisanomisesta ei äänestetty, vaikka jutussa niin alunperin väitettiin. Irtisanominen hyväksyttiin ilman äänestystä.

Pirkanmaan käräjäoikeus on määrännyt Sastamalassa helmikuussa kuolonkolarin aiheuttaneen miehen mielentilatutkimukseen. Oikeus jatkaa asian käsittelyä vasta terveysviranomaisten lausunnon jälkeen.

Miehelle luettiin keskiviikkona syytteet muun muassa kahdesta taposta. Mies kiistää tapot, mutta myöntää törkeän kuolemantuottamuksen. Syyttäjä vaatii miehelle vähintään 13 vuoden vankeusrangaistusta.

Syytetty törmäsi humalassa tila-autolla mopoautoon, jonka kyydissä olleet 17-vuotiaat tyttö ja poika nuorta kuolivat. Syytetty on tunnustanut, että pyrki törmäämään joko rekkaa tai kalliota päin tehdäkseen itsemurhan.

Pirkanmaan käräjäoikeus käsittelee loppuviikon ajan Nokialla helmikuussa kuolemaan johtanutta väkivallantekoa.

Syyttäjä vaatii tyttöystävänsä surmasta syytetylle nokialaiselle miehelle elinkautista vankeusrangaistusta.

Syyttäjän mukaan 18-vuotias mies syyllistyi erityisen raakaan väkivaltaan. Riitatilanteessa mies oli mm. lyönyt, kuristanut ja muutenkin pahoinpidellyt uhria.

Surmatyön aikana mies muun muassa kietoi 17-vuotiaan tyttöystävänsä nenän ja suun tiivisti peittoon ilmastointiteipillä. Syyttäjän mukaan teko on tehty erityisen julmalla tavalla teippaamalla ensin tytön kädet, jolloin hänestä on tullut puolustuskyvytön.

Tyttö löytyi elottomana syytetyn asunnosta ja kuoli vammoihinsa myöhemmin sairaalassa.

Syytetty on esitutkinnassa myöntänyt osan teoista, mutta on kertonut, ettei hän muista kaikkia illan ja yön tapahtumia.

Mies on ollut vangittuna helmikuun 18. päivästä lähtien.

Akaan väistyvä valtuusto sai viimeisessä kokouksessaan päätökseen asian, jota kaupungissa on puitu talvesta lähtien.

Valtuusto päätti keskiviikkoiltana äänin 32–10 (yksi tyhjä), että kaupunginjohtaja Aki Viitasaari ei nauti valtuuston luottamusta. Äänimäärä riitti reilusti siihen, että valtuusto pääsi päättämään kaupunginjohtajan irtisanomisesta.

Kaupunginjohtajan tapausta seurannut akaalainen Markku Lapinleimu oli samaa mieltä valtuuston enemmistön kanssa.

– Ei ole ollut luottamusta. Olen aika paljon keskustellut asiasta ihmisten kanssa, ja samanmielisiä on paljon. Kaupunginjohtajaa ei ole näkynyt oikein missään, vaikka on kutsuttu. Kaupunkia ei ole kehitetty.

"Poliittinen ajojahti kaupunginjohtajaa kohtaan"

Kaupunginjohtajalla on myös tukijoita sekä kaupungin kaduilla että valtuustossa. Heihin kuuluu demarivaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Hannu Järvinen. Järvinen on ollut varajäsenenä tilapäisessä valiokunnassa, joka valmisteli erottamista.

– Tilapäisen valiokunnan raportti oli todella vajavainen, ja siinä oli hirveästi ristiriitoja. Todennäköisesti se ei kestä Suomen oikeuslaitoksia.

Järvisen mukaan Aki Viitasaaren eroa vaatineet henkilöt ovat juntanneet asiaansa eteenpäin.

– Tämä on laiton irtisanominen ja poliittinen ajojahti kaupunginjohtajaa kohtaan. Ei ketään voi kohdella tällä tavalla kuin Aki Viitasaarta on kohdeltu.

Yle ei tavoittanut Viitasaarta kommentoimaan valtuuston päätöstä ja mahdollisia jatkotoimia.

Raastuvassa tavataan?

Kaupunginjohtajan esimies ja yhteistyökumppani on kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Akaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Rytkönen (kok.) on ollut mukana vaatimassa kaupunginjohtajan erottamista.

– Viitasaari ottaa palautetta vastaan hyvin, mutta ei toimi sen mukaisesti. Siinä on pääsyy siihen epäluottamukseen, joka minulla kertyi pikkuhiljaa.

Mahdolliset oikeudenkäynnit eivät pelota kaupunginhallituksen puheenjohtajaa.

– Vanhana poliisimiehenä olen tottunut käymään raastuvassa, Jouko Rytkönen sanoo.

Palvelukseen halutaan: pätevä ja sopiva

Kaupunki tarvitsee joka tapauksessa johtajan. Akaalaisen Markku Lapinleimun toivomuslista on lyhyt.

– Se on vanha klisee, että pitäisi valita pätevä ja sopiva. Nyt olisi kyllä sen aika.

Aki Viitasaarta puolustanut valtuutettu Hannu Järvinen pelkää, että uutta kaupunginjohtajaa voi olla vaikea löytää.

– Nyt kun on edellinen laitettu pihalle näin raa´asti, uutta on varmasti vaikea saada. En tiedä sitten, onko tällä junttaporukalla valmiina joku kaupunginjohtaja.

Kaupunginjohtaja Aki Viitasaaren irtisanominen pannaan heti täytäntöön. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta.

Puuskainen tuuli on kaatanut puita ja katkaissut junaliikenteen Jyväskylän ja Tampereen välisellä rataosuudella Keski-Suomessa. Rataan tulleen sähköratavaurion vuoksi junat korvataan toistaiseksi linja-autoilla Jyväskylän ja Jämsän välillä.

Vikapaikka on Jämsänkosken ja Saakosken välillä.

Ainakin Jyväskylästä alkuiltapäivästä lähtenyt Pendolino-juna joutui palaamaan ratavaurion vuoksi Muuramen kohdalta takaisin Jyväskylään.

Vian korjaus kestää Liikenneviraston arvion mukaan aamuyöhön kello kolmeen saakka.

Kangasalan Kirkkoharjun koulun kuntotutkimukset ovat paljastaneet useita kosteusvaurioita mm. alapohjasta ja maanvaraisista seinärakenteista.

Sisäilmatyöryhmän tiedotteen mukaan laajempi kosteusvaurio löytyi varastotilan maanvastaisesta seinästä, joka sijaitsee luokkatilan 4C alapuolella. Muutamia paikallisia kosteusvaurioita löytyi mm. ruokalasta, ATK-luokasta, teknisen työn luokasta ja kellarin ilmanvaihtokonehuoneesta.

Pääkoulun korjaus alkaa heti kesäkuussa, kerrotaan Kangasalan kunnasta. Alapohjarakenne alipaineistetaan, pohjakerroksen putkikanaalit alipaineistetaan ja paikalliset kosteusvauriot korjataan. Korjaustöiden valmistuttua ilmanvaihtojärjestelmä puhdistetaan ja säädetään sekä tilat siivotaan perusteellisesti.

Vanhempaa rakennusta aiotaan tutkia kesäkuussa ja tarvittaessa korjata heinäkuussa.

Tutkimusten pohjalta tilojen käytettävyyteen ottavat kantaa rakennusterveysasiantuntija, terveystarkastaja ja työterveyshuolto.

Yksi ihminen kuoli ja toinen loukkaantui Ikaalisissa torstaina tapahtuneessa ajoneuvoyhdistelmän ja henkilöauton kolarissa. Henkilöauton vuonna 1933 syntynyt kuljettaja kuoli heti. Autossa mukana ollut puoliso vietiin Acutaan, mutta hänen tilastaan ei ole tietoa. Ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja ei loukkaantunut.

Ajoneuvoyhdistelmä oli poliisin tiedotteen mukaan kolmostiellä matkalla kohti Vaasaa, kun eteen kääntyi Vanhalta Tampereentieltä henkilöauto. Ajoneuvoyhdistelmä osui kuljettajan puoleiseen kylkeen.

Onnettomuus tapahtui torstaina iltapäivällä puoli kolmen aikaan. Paikalla oli useita poliisin ja pelastuslaitoksen yksiköitä sekä lääkärihelikopteri.

Poliisi arvioi, että yksi syy onnettomuudelle on voinut olla havainto- tai arviointivirhe. Poliisi pyytää vielä lisää tapahtuneeseen liittyviä havaintoja.

Lukuvuoden päättyessä uutta ammatillista tutkintoaan juhlii noin 77 300 opiskelijaa.

Heistä 57 200 on suorittanut ammatillisen perustutkinnon, 14 200 ammattitutkinnon ja 5 900 erikoisammattitutkinnon.

Hakukoneeseen on kerätty niiden valmistuneiden nimet, jotka ovat antaneet koululle luvan julkaista nimensä.

Katso Ylen amiskoneesta, kuka tuttusi on mukana onniteltavien joukossa!

Lista päivittyy sitä mukaa, kun koulut toimittavat tiedot valmistuneista. Mukana ovat toisen asteen oppilaitoksessa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneet nuoret ja aikuiset.

Tyyni Näsijärvi, mies, vene ja vapa. Lähempi tarkastelu paljastaa Teemu Kosken veneen olevan erikoisvarusteltu kahdella kaikuluotaimella ja tehokkaalla perämoottorilla. Nyt ollaan vertikaalijigaamassa kuhaa.

– Toinen kaikuluotain on ajolaite, joka on aina perässä. Sitten on tämä lähikamppailulaite, jossa anturi on veneen vierellä.

Koski kyttää näytöltä isoja kaloja ja suuntaa veneensä kohteeseen. Sitten alkaa vertikaalijigaus.

Tässä hyvin aktiivisesti hyödynnetään tekniikkaa, kalastetaan vain nähtyjä kaloja. Teemu Koski

– Saan laskettua jigin niin, että näen sekä kalan että oman vieheeni kaiun näytöllä. Samaan aikaan pystyn sitten seuraamaan, mitä siellä tapahtuu.

Koski keskittyy hyödyntämään tekniikkaa ja pyrkii nappaamaan vain näytössä näkemiään kaloja.

Ei tylsää odottelua vaan jännittävää peliä

Halventunut ja parantunut kaikuluotaintekniikka innostaa Teemu Kosken mukaan myös nuoria kalastuksen pariin. Vertikaalijigaaminen on lajina tyystin eri kuin vanhan ajan mato-onginta.

– Kun katsotaan, miten nuoret alkavat kalastamaan tai minkälaista kalastusta nuoriso harrastaa, niin se on hyvin pitkälle tällaista erikoistunutta aktiivista harrastamista.

– Enää ei lähdetä vain järvelle kalaan tai yritetä saada mahdollisimman paljon ruokaa. Sen sijaan yritetään keskittyä tiettyyn kalalajiin tai tiettyyn tapaan kalastaa.

Enää ei siis nökötetä ja odotella, että nyppäiskö?

– Kyllä tämä jännittävää on ja aktiivista. Ei kalasteta tyhjää aluetta, vaan etsitään se kala sieltä kohdalle ja omalla tekemisellä yritetään saada se iskemään, Koski selventää.

Somefisu jäi kasvamaan

Onnistuminen vaatii siis edelleen taitoja ja ymmärrystä kalan elintavoista. Yksi asia pysyy myös samana.

– Mahdollisimman isoja kaloja koitetaan aina saada, Teemu Koski hymyilee.

Enää ei lähdetä vain järvelle kalaan tai yritetä saada mahdollisimman paljon ruokaa. Teemu Koski

Tällä kertaa kalaonni oli Näsijärvellä tiukassa kaikuluotaimesta huolimatta. Kymmenisen kalaa kävi ihmettelemässä jiigiä noin tunnin kalastusretkellä, missä vaihdettiin paikkaa viitisen kertaa. Lopulta tuli tilattu kuha.

– Tämä on alamittainen, niin sanotusti vanhanmittainen, Koski viittaa viime vuoden alusta muuttuneisiin mittoihin. Alamittaa nostettiin 37 senttimetristä 42 senttimetriin.

Kaunis kuha päätyy kuvana sosiaaliseen mediaan eikä päivälliseksi pannulle. Sitten saalis palautetaan järveen kasvamaan.

Kuntajohtajan oikeusturva irtisanomistilanteessa on heikko. Tätä mieltä on Lempäälän kunnanjohtaja ja Kuntajohtajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Heidi Rämö.

Tuorein irtisanomistapaus on Akaasta Pirkanmaalta, jossa valtuusto päätti keskiviikkona erottaa kaupunginjohtaja Aki Viitasaaren luottamuspulan vuoksi. Rämö ei halua kommentoida yksittäistapausta, mutta suostuu puhumaan kuntajohtajien irtisanomisista yleisellä tasolla.

Kuntalain mukaan kaikille kuntajohtajille tulee tehdä johtajasopimus uuden valtuustokauden eli tämän kuun alkuun mennessä.

– Työnantaja ja kuntajohtaja sopivat virkasuhteen ehdoista ja toivottavasti myös niistä menettelytavoista, joilla luottamuspulatilanteet pystytään ennaltaehkäisemään, Rämö kertoo.

– Tämä on oikeastaan merkittävin asia näissä sopimuksissa. Lisäksi voidaan sopia erokorvauksesta, mutta silloin johtajasopimus pitää käsitellä myös valtuustossa.

Monta pomoa, monta mielipidettä

Rämön mukaan kuntajohtajien erottamistapauksissa taustalla on usein kunnan taloudelliset vaikeudet, jotka henkilöityvät kuntajohtajaan ja hänen menettelyynsä. Kun kunnanjohtajalla ei ole yhtä esimiestä, jonka kanssa asioita voisi hoitaa, saatetaan ajautua ristiriitoihin.

– Kunnanjohtaja on tilivelvollinen kuitenkin koko valtuustolle ja silloin niitä mielipiteitä on useita. Tilanne on kokonaisuutena hyvin vaikea hallita, hän sanoo.

Kunnanjohtajien asioita käsitellään somessa ja netissä ja ne jäävät sinne. Sen jälkeen jutut kulkevat koko loppuelämän mukana. Heidi Rämö

Tyypillistä on myös se, että kunnanjohtajalle ei ole järjestetty kehityskeskustelua eikä hän ole saanut palautetta toiminnastaan vaikka se olisi koettu vääräksi.

– On tapauksia, joissa luottamusmiehet ovat kokoontuneet keskenään ja sen jälkeen kunnanjohtaja on saanut varoituksen ilman, että hänen kanssaan on edes keskusteltu asiasta, Rämö sanoo.

– Normaalissa tilanteessa korjattavat asiat käydään työntekijän kanssa läpi ja hänelle annetaan mahdollisuus korjata toimintaansa.

Kunnanjohtajan asemaa verrataan usein toimitusjohtajan asemaan. Rämön mielestä näin ei voi kuitenkaan tehdä.

– Kun toimitusjohtaja erotetaan, asia hoidetaan yleensä yhtiön sisällä. Kunnanjohtajien asioita käsitellään somessa ja netissä ja ne jäävät sinne. Sen jälkeen jutut kulkevat koko loppuelämän mukana.

Vaikka erottamiskiistat kestävät usein kuukausia, niitä viedään harvemmin oikeuteen asti.

– On toivottavaa, että aikuiset ihmiset pystyvät sopimaan asioista keskenään vaikka intressit eivät kohtaakaan. Hyvin hoidetut erottamistapaukset sovitaan ja käydään läpi oman kunnan seinien sisällä.

Lue myös: Akaan irtisanottu kaupunginjohtaja saa tukea: "Ei ketään voi kohdella tällä tavalla"

Tyttöystävänsä murhasta epäilty nokialaismies on määrätty mielentilatutkimukseen.

Pirkanmaan käräjäoikeus antoi murhajutussa välituomion ja määräsi 18-vuotiaan miehen mielentilan tutkittavaksi. Mielentilan tutkimista pyysi syyttäjä.

Syyttäjän mukaan mies syyllistyi erityisen raakaan väkivaltaan. Hän oli mm. lyönyt, kuristanut ja muutenkin pahoinpidellyt 17-vuotiasta uhria ja lopuksi tukehduttanut hänet pään ympärille tiiviisti kiedotulla ilmastointiteipillä.

Kesälomien takia mielentilatutkimuksen tulokset arvioidaan saatavan vasta syys-lokakuun vaihteessa.

Syyttäjä on vaatinut teosta elinkautista vankeustuomiota.

Joukkuevoimistelun MM-kultaa voittaneiden Minettien mestaruusjuhla järjestetään Tampereen Särkänniemessä. Kaikille avoin kansanjuhla alkaa huvipuiston päälavalla keskiviikkona 7. kesäkuuta kello 18. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Tampereen Voimistelijoiden Minetit voitti joukkuevoimistelun maailmanmestaruuden Helsingin jäähallissa sunnuntaina. Tamperelaismenestystä täydensi Minetit Eliten junioreiden MM-kulta ja Minetit Elite Unitedin junioreiden maakilpailun kulta.

Minettien MM-voitto herätti Tampereella keskustelun siitä, pitäisikö juhlat järjestää Keskustorilla. Viimeksi kaupungin paraatipaikalla juhlittiin Tapparan jääkiekon Suomen mestaruutta.

– Joukkueiden fanit ovat aika nuoria ja Särkänniemi tuntui sopivalta kohteelta mestaruusjuhliin. Ehkä paremmalta kuin Keskustori, sanoo Tampereen Voimistelijoiden toiminnanjohtaja Riitta Taipale.

Taipaleen mukaan juhlasuunnitelmat ovat vielä hieman kesken. Varmaan on kuitenkin, että kaikki kolme joukkuetta esittää kultajuhlassa mestaruusesityksensä ja faneilla on tilaisuus tavata kultamitalisteja.

Tampereen kaupunki tarjoaa maailmanmestareille kahvit Raatihuoneella ja muistaa joukkuetta erikseen päätettävällä huomionosoituksella.

Lukuvuoden päättyessä uutta ammatillista tutkintoaan juhlii noin 77 300 opiskelijaa.

Heistä 57 200 on suorittanut ammatillisen perustutkinnon, 14 200 ammattitutkinnon ja 5 900 erikoisammattitutkinnon.

Hakukoneeseen on kerätty niiden valmistuneiden nimet, jotka ovat antaneet koululle luvan julkaista nimensä.

Katso Ylen amiskoneesta, kuka tuttusi on mukana onniteltavien joukossa!

Lista päivittyy sitä mukaa, kun koulut toimittavat tiedot valmistuneista. Mukana ovat toisen asteen oppilaitoksessa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneet nuoret ja aikuiset.

Tampereen kaikkien aikojen ensimmäisen ratikkalinjan rakennustyöt kiihtyvät kesäkuussa. Samalla lisääntyvät liikenteen poikkeusjärjestelyt. Sekä autoilijat, pyöräilijät että kävelijät joutuvat monessa kohtaa sukkuloimaan työmaa-aitarivistöjen välissä.

Monet bussipysäkit ovat vaihtaneet paikkaa työmaiden vuoksi. Maanantaista lähtien linja-autoaikatauluja tarkistetaan, koska työmaat hidastavat bussien kulkua.

Tamperelainen Erkki Nieminen pyörittelee päätään ratikkatyömaille.

– Kauhea haitta se on liikenteelle. Surkea kesä on tulossa, Nieminen sanoo.

Nieminen on eläkkeellä, eikä joudu onneksi kulkemaan pahimmista paikoista joka päivä. Hän käy kuitenkin kaksi kertaa viikossa Kalevan uintikeskuksessa.

– Silloin huomaa, että kyllä se iso rasite on varsinkin niille, jotka joutuvat joka päivä kulkemaan.

Nieminen uskoo, että monen autoilijan pinna palaa.

– Voi tulla pikku kolareitakin. Siellä on kaikenlaisia mutkia ja kavennuksia, missä yritetään mennä vähän kilpaa, Nieminen sanoo.

Itsenäisyydenkadulle tuli jo kiskoja

Ratikan rakentaminen vaikuttaa liikenteeseen muun muassa aivan ydinkeskustassa. Tampereen pääkadun Hämeenkadun länsipäässä työt alkavat maanantaina. Autot pääsevät kulkemaan Tuulensuun kohdalla vain lännen suuntaan. Itään menijöiden pitää etsiä muita reittejä.

Hämeenkadun itäpää puolestaan suljetaan kokonaan yksityisautoilta.

Myös rautatieaseman tunnelin suulla raitiotien rakentamiseen liittyvät liikennejärjestelyt tulevat voimaan maanantaina. Rautatienkadun varrella Posteljooninpuiston hulevesialtaan asennus on matalan tukimuurin tekoa vaille valmis. Allas tehdään, jotta rautatien alittava tunneli ei tulvisi vedestä rankkasateella.

– Kyllähän tämä sekaisin on saatu koko kaupunki. Olisi pikkuisen pitänyt ajatella, että kuinka laajasti tehdään ja missä tehdään, sanoo mies, joka haluaa esiintyä jutussa vain Arskana Kalevasta.

– Rautatieaseman liittymä tulee olemaan vaikea ja Itsenäisyydenkatu yleensä, Arska sanoo.

Itsenäisyydenkatu on kaventunut selvästi työmaiden takia. Raitiotien rakentamisesta vastaavan raitiotieallianssin mukaan Itsenäisyydenkadun ja Sammonaukion liikennejärjestelyissä on siirrytty toiseen vaiheeseen.

Itsenäisyydenkadulle on tuotu jo ensimmäiset kiskot asennettaviksi. Teiskontien länsipään johtosiirtotyöt aloitettiin toukokuussa.

Ensimmäiset ratikkakiskot asennettiin toukokuussa noin 20 metrin matkalle Hervantaan Insinöörinkadun ja Kanjoninkadun risteykseen. Siellä rakentajat tekevät lopulliset betonivalut kesäkuussa.

Läheltä piti -tilanteita poikkeusjärjestelyjen vuoksi

Mopolla liikkuva Rafael Leinonen on kokenut joitakin vaaratilanteita poikkeusjärjestelyjen vuoksi.

– Pari työmiestä on joskus kävellyt tien yli, ja olen meinannut ajaa päälle. He eivät mene suojatietä vaan keskeltä tietä.

Liikkuminen on myös hidastunut paikoin.

– Onhan noita kolmenkympin nopeusrajoituksia tullut tuohon Sammonkadulle. Teitä on tukossa silloin tällöin, Leinonen sanoo.

Leinosella on huonoja kokemuksia myös siitä, miten autoilijat suhtautuvat mopoilijaan.

– Joskus autoilijat ohittavat Hervannan valtaväylällä, vaikka olen mopolla kääntymässä. He meinaavat ajaa kolarin ja sitten vaan näyttävät keskisormea, Leinonen sanoo.

"Se on asennekysymys"

Terhi Loikkanen suhtautuu myönteisesti ratikan tuloon, mikä vaikuttaa myös hänen asenteeseensa rakennustöitä kohtaan.

– Suunnittelen reitit tarkemmin. Mietin, mistä kannattaa mennä ja mistä ei. Tämähän kestää vain kaksi vuotta, Loikkanen sanoo.

– Pienet haitat eivät häiritse niin paljon. Se on asennekysymys.

Loikkanen ei ole joutunut vaaratilanteisiin liikenteessä.

– Minusta tuntuu, että tamperelaiset ajavat nyt hiljempaa ihan sen takia, että nämä ovat yllättäviä muutoksia ja reitti vaihtuu vähän joka päivä, Loikkanen sanoo.

Myös ylöjärveläinen Ville Syrjä suhtautuu tilanteeseen viileästi.

– Täytyy vaan yrittää pitää hermot kurissa, kun tuolla ajelee, Syrjä sanoo.

Syrjä vaihtaisi mielellään auton johonkin toiseen kulkupeliin.

– Asun niin kaukana työpaikaltani, että joudun ajamaan autolla. Jos se olisi mahdollista, niin ilman muuta jättäisin auton kokonaan pois.

Ensimmäinen vaihe valmis vuonna 2021

Tampereen raitiotien ensimmäinen vaihe kulkee Hervannasta keskustan länsiosaan Pyynikintorille. Lisäksi tulee yhteys Tampereen yliopistollisen sairaalan alueelle. Ensimmäisen vaiheen on määrä valmistua vuonna 2021.

Myöhemmin on tarkoitus jatkaa linjaa kauemmas länteen Lentävänniemen suuntaan.

Lisäksi papereihin on kaavailtu ratikkayhteyksiä aina naapurikuntien puolelle, mutta niiden aika on myöhemmin. 2030-luvulla ratikka on kuitenkin hyvin todennäköisesti arkinen näky eri puolilla Tamperetta.

Kaupungin asutuksen keskelle asettuneet linnut ovat yleensä tottuneempia häiriöihin kuin erämaalammen asukit, mutta mihin tahansa nekään eivät totu.

Silminnäkijän mukaan Tampereen Pahalammella uitettiin ja leikitettiiin viikonloppuna koiraa ihan härkälinnun pesän vieressä. Härkälintu pesii harvoin näin lähellä kaupungin keskustaa.

– Häirityt linnut yrittävät aina suojella pesäänsä ja ajaa häiritsijää pois. Tätä voi olla huomaamatta. Pahalammen pesänkin kyllä näkee rannalta, se on parinkymmenen metrin päässä, sanoo Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin.

Härkälintu on rauhoitettu. Hätääntyessään emot jättävät pesän, ja kuoriutumattomat munat jäävät alttiiksi munarosvoille. Kuoriutuneet poikaset taas hajaantuvat pitkin maastoa.

Pahalammen härkälintuperhe näyttää selvinneen häiriöstä. Toinen poikanen kuoriutui onnellisesti ja kolmatta haudotaan vielä.

Koirat kiinni kesäisin ja taajamassa aina

Irrallaan ja kaukana isännistään juoksentelevat koirat ovat luonnossa aina ongelma. Lain mukaan ne täytyy pitää maastossa kytkettynä maaliskuun alusta elokuun 19. päivään asti, ja taajamassa aina.

– Suuri osa koiranomistajista osaa toimia ihan hyvin. Asiasta on puhuttu paljon ja siitä on esimerkiksi Kennelliiton sivuilla. Osa koiranomistajista ei silti tiedä ja osa taas ei välitä, Helin sanoo.

– Vaikka oma haukku olisi kuinka kiltti, niin vapaana se on aina linnuille häiriöksi. Myös vapaana liikuskeleva kissa on yhtä lailla ongelma.

Tietoja häiriöistä tulee juuri Pahalammen kaltaisilta lammikoilta, jotka ovat tiheän asutuksen keskellä. Pahalampi on Tampereen Viinikassa, ja lähellä on toinenkin lintujen suosima järvi, Iidesjärvi.

– Luulin että Iidesjärvellä toimittaisiin jo fiksummin, mutta enpä tiedä. Näyttää, että sinne tullaan kauempaakin koira kytkettynä, mutta päästetään se siellä irti juoksentelemaan pitkin ja poikin, harmittelee Helin.