Liikenne ruuhkautui pahoin keskiviikkona iltapäivällä Tampereelta Vaasaan johtavalla kantatiellä 65. Ruuhkan aiheutti kahden henkilöauton kolari, joka sattui hieman ennen kello 15 iltapäivällä. Toinen autoista päätyi rytäkässä katolleen.

Autoissa oli kolme aikuista ja yksi lapsi. Kaikki henkilöt kuljetettiin tarkastettavaksi, mutta alustavien tietojen mukaan kukaan ei loukkaantunut vakavasti. Pelastushelikopteri kävi paikalla, mutta sille ei lopulta ollut tarvetta.

Onnettomuus ruuhkautti liikennettä sekä Tampereen että Ylöjärven suuntaan. Tie saatiin raivattua noin kello 16.30.

Poliisin alustavien tietojen mukaan kyseessä oli peräänajo.

Tampereelle on syntymässä uusi, poikkeuksellisen monialainen yliopisto. Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistäminen luo tiedeyhteisön, joka on yhtä suuri kuin Helsingin yliopisto.

Uudessa korkeakoulussa on 35 000 opiskelija ja 5000 työntekijää. Se aloittaa toimintansa vuonna 2018 ja toimintaa pyörittää säätiö.

Säätiön perustamisasiakirjat allekirjoitetaan 2.12.2016. Opinahjon nimestä päätetään lähiviikkoina.

Tampereen yliopiston opiskelijat järjestivät keskiviikkona mielenilmauksen, jossa kannettiin huolta uuden säätiöyliopiston johtamismallista.

Katso tästä Pirkanmaan alueellisten uutisten juttu aiheesta.

Perheen isä pyrki tamperelaiseen ravintolaan 1,5-vuotiaan lapsensa kanssa alkuillasta. Aikomukseksi jäi, koska lapsi ei ollut tervetullut. Sama toistui lounasaikaan toisessa ravintolassa.

– Tampereella on kymmeniä, ellei satoja, ravintoloita. Ainoa keino pitää ne erilaisina on, että niillä on erilaisia tapoja ja sääntöjä. Meillä toisiin ravintoloihin lapset ovat tervetulleita tiettyinä kellonaikoina ja toisina taas ei. Toisiin ravintoloihin taas lapset saavat tulla, mutta rattaat pitää jättää ulkopuolelle, sanoo ravintolayrittäjä Sami Lappalainen.

Hän pyörittää yhtätoista ravintolaa – muun muassa kumpaakin niistä, joihin isä lapsineen pyrki.

– Ihmiset ajattelevat, että kun minä menen ravintolaan, ravintolan pitää muuttua sellaiseksi kuin minä haluan. Ja sehän on ihan väärä lähtökohta. Jos kaikkien toiveita noudatetaan, ravintoloista tulee samanlaisia, eikä kukaan ole lopulta tyytyväinen. Valistunut, hyväkäytöksinen asiakas voi valita ravintolan sen hetkisen tunnelmansa mukaan.

Lapsikiellosta sataa kiitoksia

Kun ravintola kieltää lasten sisäänpääsyn, asiasta nousee herkästi haloo. Lapsen kanssa ovelta käännytetty isä jättää ehkä yrittäjän ravintolat väliin aikuisseurassakin. Ja pahimmassa tapauksessa avautuu asiasta myös Facebookissa ja Twitterissä. Lappalaista se ei haittaa.

– Saamme ihan älyttömästi hyvää palautetta siitä, että emme ota viikonloppuiltaisin lapsia vastaan. Mutta eivät ihmiset siitä nettiin kirjoittele, he tulevat sanomaan suoraan, että mahtava juttu, hän sanoo.

Meidän asiakkaista todella iso osa on nuoria aikuisia. Kun he kerran kuukaudessa saavat anopin lapsenvahdiksi tai palkkaavat sellaisen, me haluamme turvata, ettei ravintolassa muidenkaan muksut juokse jaloissa, töhri pöytiä tai kaada laseja. Sami Lappalainen

Sami Lappalainen kannustaa perheitä aloittamaan ravintolakokeilut lapsille ja perheille suunnatuista paikoista. Sen jälkeen voi pikkuhiljaa siirtyä muihinkin. Käyttäytymistä kannattaa kuitenkin harjoitella jo kotona. Ja aikuiset voivat miettiä muiden asiakkaiden huomioon ottamista.

– Jos aikuinen mies on ravintolassa paskat housussa, laulaa loilottaa ja tönii tarjoilijaa, hänet poistetaan. Lapset eivät tee näin pahuuttaan tai tyhmyyttään, mutta ei sitäkään sallita, Lappalainen sanoo.

– Meidän ravintoloissa käy paljon lapsiasiakkaita, jotka käyttäytyvät paremmin kuin monet aikuiset. Ikävimpiä tapauksia, joita olen nähnyt, on kun toiset syövät hienosti, ja viereisessä pöydässä vaihdetaan paskavaippaa.

Ravintola on Lappalaisen mielestä vastuussa ennen muuta kanta-asiakkailleen.

– Ajatellaanpa, että meillä on 50-paikkainen ravintola ja 49 ihmistä siellä tykkää siitä meiningistä. Sitten tulee yksi ihminen, joka haluaa muuttaa musiikin, meiningin tai fiiliksen, hän maalailee.

– Valitettavasti se on kyllä tämä yksinäinen, joka poistuu kuviosta, että enemmistö saa sitä, mitä on tilannut. Ja sen takia he tulevat meille uudestaan ja meillä on baareissa porukkaa ja hyvä fiilis.

Bloggaaja Emmi Nuorgam on tuttu näky monessa tamperelaisravintolassa. Hän sanoo rakastavansa ruokaa ja ulkona syömistä, eikä halunnut luopua ravintolakäynneistä äidiksi tultuaankaan. Nykyään Nuorgam ottaakin usein mukaansa pian 4- ja 3-vuotiaat lapsensa.

– En kaipaa lasten listoja tai leikkipaikkoja, mutta haluan mennä ravintolaan sillä fiiliksellä, että me ollaan koko porukkana tervetulleita ja lapset on saman arvoisia asiakkaita kuin aikuisetkin.

Nuorgamin mukaan ravintolan lapsiystävällisyyden pystyy päättelemään usein esimerkiksi sen nettisivulta.

– Jos ravintola ilmoittaa esimerkiksi, että tässä on ruokalista ja kaikki annokset tehdään pienempinä lapsille tai että lapsille voidaan tehdä tilauksesta omanlaista ruokaa, se on yleensä hyvä merkki.

Tilannetajua tarvitaan molemmin puolin

Keskustelu lasten hyväksymisestä ravintolaan ryöpsähti liikkeelle keskiviikkona. Tamperelainen, Gastropub-ketjua pyörittävä yrittäjä Sami Lappalainen kertoi suorin sanoin, miksi kaikkiin hänen johtamiinsa ravintoloihin lapset eivät aina ole tervetulleita.

Lappalainen perusteli linjauksiaan muun muassa sillä, että hän haluaa turvata muiden asiakkaiden ruokarauhan.

Emmi Nuorgamilla ei ole omakohtaisia kokemuksia porttikiellosta. Sen sijaan hän on kerran joutunut todistamaan tapausta, jossa Gastropubista käännytettiin lapsiperhe pois.

– Tilannetta ei hoidettu kovin hyvin. Harmitti sekä asiakkaan että henkilökunnan puolesta, Nuorgam muistelee.

Nuorgamilla on kuitenkin ymmärrystä Lappalaisen rajoituksille. Hän sanoo menevänsä itsekin välillä aikuisporukalla syömään ja on iloinen, että silloin ei muidenkaan lapsia ole ravintolassa.

– Mutta silti ajattelen, että meidän pitäisi pystyä olemaan empaattisia myös muita kohtaan. Meitä on yhteiskunnassa erilaisia ja eri ikäisiä ihmisiä. Kaikille pitää antaa sijaa.

Lapsiystävällisten ravintoloiden lista kiinnostaa

Nuorgam on kartoittanut blogiaan varten liki 40 tamperelaista ravintolaa ja koonnut tiedot blogisivulleen "Lapset & Ravintolat Tampereella". Listan hän kokosi siinä vaiheessa, kun odotti toista lastaan ja esikoinen oli 1-vuotias.

– Silloin oli tärkeää tietää, onko ravintolassa hoitopöytää tai syöttötuolia. Vastauksia löytyi ravintoloiden nettisivuilta huonosti. Ajattelin, että jos ne eivät itse kerro, kysyn.

Nuorgam lähetti kyselynsä 74 tamperelaisravintolaan ja sai 36 vastausta. Moni ravintola toivottaa lapset lämpimästi tervetulleiksi.

Esimerkiksi yksi tulista ruokaa tarjoava ravintola ilmoittaa, että vanhempien kanssa ruokaileville alle 10-vuotiaille tarjotaan mieto lastenannos veloituksetta. Osa ravintoloista kertoo, että esimerkiksi vaunujen ja rattaiden kanssa saattaa tulla tilaongelmia ja osassa lapsiperheet joutuvat poistumaan kello 18.

Nuorgamin kyselyssä ainoastaan kaksi ravintolaa ilmoitti, ettei ota vastaan lapsiasiakkaita. Molemmat kuuluvat Gastropub-ketjuun.

Hyvä kello kuuluu kauas

Nuorgam sanoo, että Tampereelta löytyy paljon ravintoloita, joissa lapset todella otetaan huomioon. Yksi hyvistä esimerkeistä on vasta avattu Muusa.

– Lapsille tehtiin omat drinkit, he saivat itse tilata ja soitettiin musiikkia, että he pääsivät tanssimaan. Se oli vanhemmille kivaa ja lapsille todella merkittävää.

Nuorgamin mukaan vanhemmat vaihtavat hanakasti kokemuksiaan ravintoloista, vaikkapa siitä, suostutaanko ravintolassa lämmittämään vauvanruokapurkki.

– Itse muistan vieläkin sen ravintolan, jossa vauvanruokapurkki tuli lämmitettynä, ja se oli laitettu ruokalautaselle, tuotiin lusikka ja servetit alle vuoden ikäiselle lapselle. Siitä jäi tosi vahva muistijälki. Totta kai sana kiirii.

Linjuri starttaa Pihtiputaalta aamulla klo 8 ja huristelee Jyväskylän ja Jämsän kautta koko maakunnan läpi poimien matkalta kyytiin tuttuja keskisuomalaisia artisteja ja muita punanenäisiä kavereitamme. Taukopaikoilla morjestellaan myös yleisöä ja ystäviä.

Matkan päämäärä on paitsi hauskanpito, myös Tampere ja Nenäpäivän huipennus, TV2:n perinteinen Nenäpäiväshow!

Kuka tahansa voi hypätä kyytiin – ilmaiseksi

Suomen 10. Nenäpäivä-kampanja huipentuu Yle TV2:lla Nenäpäivä-show’hun perjantaina 11.11.

Huippuartistien ja julkkisten tähdittämää show’ta pääsee katsomaan Nenäpäiväbussin kyydillä. 21.10 alkaneessa ilmoittautumisessa 30 nopeinta varaajaa sai napattua itselleen liput show-yleisöstä.

Bussissa on tilaa myös muille matkustajille. Jos haluat aistia, millaista tunnelmaa linja-autossa on parhaimmillaan tai satut tarvitsemaan kyytiä mille tahansa pysäkillemme matkan varrella, liftaa kyytiin! Matkustajia otetaan mukaan niin kauan kun penkkejä on vapaana. Paikkasi bussissa voit varmistaa ilmoittaumalla kyytiin täällä.

Kompassilla rokataan ja tavataan tuttuja

Nenäpäivä ilahduttaa myös Jyväskylän kävelykadulla, jossa Kompassin ympärille rakentuu hyväntuulinen tapahtuma.

Luonetjärven Sotilaskotiyhdistys parkkeeraa paikalle vuoden 1995 mallisen sotilaskotivaunun, josta saa ostaa kahvia ja legendaarisia sotkun munkkeja. Naisten Valmiusliitto lataa soppatykin täyteen hernerokkaa, jota myydään sekä paikan päällä syötäväksi että mukaan otettavaksi.

Myös Nenäpäiväbussi kurvaa Kompasille kyydissään joukko julkkiksia. Leif Lindeman, Katja Kätkä, Antti Kleemola, Aki Samuli ja monet muut tutut tulevat tapaamaan yleisöä ja kukapa tietää, ehkä he innostuvat laulamaankin!

Eikä siinä vielä kaikki! Nenäpäivään saadaan myös suuren urheilujuhlan tuntua, kun JYP, JJK, Kirittäret, Happee ja JyPK kokoontuvat Kompassille ratkomaan, mikä on lajiin katsomatta Jyväskylän kovin joukkue! Leikkimielisen kisan juontaa Yle Jyväskylän selostajakonkari Jussi Lindroos.

Huviajelua hyvällä asialla

Nenäpäivä-säätiön järjestämä Nenäpäivä-kampanja hankkii vuosittain varoja maailman lasten auttamiseksi.

Nenäpäivän tuella Suomen UNICEF, Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Plan International Suomi, Fida International, Solidaarisuus, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ja Suomen Lähetysseura tekevät lakkaamatta töitä maailman lasten auttamiseksi siellä, missä apua eniten tarvitaan. Nenäpäivän avulla lapset ympäri maailman saavat mahdollisuuden parempaan elämään.

Yle Jyväskylä haluaa omalla tempauksellaan olla mukana tekemässä Nenäpäivää tunnetuksi ja kannustaa ihmisiä osallistumaan.

Hyppää Nenäpäiväbussiin tai seuraa reissuamme livenä Yle Radio Suomesta (99,3 MHz/Jyväskylä, 97,0MHz/Pihtipudas) ja Yle Areenassa klo 8:00– 18:00.

Helsinkiläisille tyypillinen vatulointi Guggenheimin museohankkeen kanssa alkaa käydä jo sen verran hupaisaksi, että on varmaan kaikkien kannalta parasta upottaa koko hoito Kolera-altaaseen ja rahdata rakennustellingit Tampereelle.

Ei olisi ensimmäinen kerta. Vuonna 1965 Helsinki sai jostain syystä järjestettäväkseen Suomen ensimmäiset jääkiekon MM-kilpailut. Aika pian kävi selväksi, ettei siitä mitään tule, kun ei ole sitä jäähallia eikä tule, ainakaan ajoissa.

Hätiin tuli Tampere. Hakametsään ei ollut minkäänlaista ongelmaa rakentaa tarvittavaa halllia (kyllä, kolmella älllällä) turnauksen alkuun mennessä.

Suomi pelasi 2-2 Ruotsin kanssa. Mölli Keinonen virnuili länsinaapurin maalinsuulla.

Siellä se seisoo vieläkin, Hakamettässä. Hallli. Eikä ole purku-uhkaa kuten Helsingin Nordenskiöldinkadulla. Nääs.

Tamperelaisille tuommoinen Kukkenheimi on niin pikkuinen juttu, että se voidaan vielä helposti sujauttaa ratapihan päälle rakennettavan KansiAreenan piirustuksiin.

Johan sinne sutaistiin kansainvälinen kasinokin. Raha-automaattiyhdistyksellä ei tehnyt tiukkaakaan myöntää kasinolupaa Tampereelle, kun ehdotukset avattiin.

Tampereelta pantiin kilpaan varmuuden vuoksi seitsemän (7) ehdokasta, vaikka yksikin olisi riittänyt. Turun voittamiseen.

Yksi kasinoehdokkaista oli vaivihkaa Tampereen ratapihan kupeeseen kohonnut tornihotelli. Siihen se vaan vaivihkaa tupsahti samaan aikaan, kun Helsingissä vielä ihmeteltiin, voiko korkeissa rakennuksissa ylipäätään harjoittaa majoitustoimintaa.

Tampereella on aina rakennettu nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin. Vai voisiko joku kuvitella, että Helsinkiin olisi tuosta vain pystytetty Pohjoismaiden korkein näkötorni?

Guggenheimista voitaisiin aivan hyvin päättää Tampereen kaupunginvaltuustossa jo ensi maanantaina

Kun Pirkkahallia tehtiin, joku vilautti piirustuksia jossain vaiheessa myös kaupunginjohtajalle.

– Muuten hyvä, mutta tehkää siitä metrin pidempi kuin Lahden Suurhallista, ohjeisti Paavola.

Niillä mentiin.

Tampereellahan on sitä paitsi lievää museovajausta jo ennestään, kun legendaarinen Klosettilinna eli apteekkari Severi Haapasen aikoinaan rakennuttama Nykytaiteen museon talo mentiin epähuomiossa Pyynikinrinteestä myymään.

Jos vain toimeen tartutaan, Guggenheimista voitaisiin aivan hyvin päättää Tampereen kaupunginvaltuustossa jo ensi maanantaina, kun siellä on sopivasti muutenkin pikkuisen isompaa hanketta listoilla.

Nimittäin Tampereen ratikalle otettiin pari viikkoa sitten pieni tuumaustauko, kun osa valtuutetuista halusi hiukan lisäaikaa suunnitelmiin perehtymiseen.

Aikaahan tässä ei olekaan juuri ollut. Ratikan piti aloittaa liikennöinti vuonna 1914.

Luit aivan oikein, 1914. Epätamperelaiseen tapaan hanke jumittui toviksi, kun eräs serbinuorukainen tähtäili Itävalta-Unkarin kruununperillisen hengiltä Sarajevossa.

Niin että jos Tampereelle nyt on ratikkaprojektin myötä levinnyt Helsingistä jokin vitkastelubasilli, niin voidaan se Guggenheim toki Kotkaankin ottaa.

Kantasatamaan, siihen Merimuseo Vellamon kupeeseen.

Tilaa on. Ja kohta myös kansainvälinen Design Outlet Village, Kotka Old Port.

Kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja ja TV1:n Ykkösaamun juontaja.

Kuuluisa Luukkaansalmen silta vie Lappeenrannasta kohti Taipalsaaren kuntaa. Yli miljoona suomalaista on nähnyt tämän TV-sarja Sorjosessa, kun rikoskomisario Kari Sorjonen ajaa työpaikkansa ja kotinsa väliä.

Mutta niin kuin suurimmassa osassa suomalaisia pikkukuntia, myös 4 800 asukkaan Taipalsaarella suurin osa kunnan alueesta on vettä ja asumatonta maaseutua. Kaikki merkit kuitenkin osoittavat, että ihmiset viihtyvät ja voivat hyvin.

Pienet kunnat vertailussa

Suomessa on 313 kuntaa. Niistä 135:ssä on alle 5000 asukasta. Ylen muutama päivä sitten julkistamassa Kuntatutkassa selvisi, että näistä pienistä kunnista erityisesti Tampereen lähellä oleva Vesilahti sekä Lappeenrannan kupeessa olevat Luumäki ja Taipalsaari menestyvät erityisen hyvin, kun on selvitetty miten hyvin ihmiset kunnassa viihtyvät ja miten elinvoimaisia ne ovat.

Kuntatutka selvitti neljän eri näkökulman kautta kunnan ja kuntalaisten hyvinvointia. Kuntaa peilataan sen elinvoiman, talouden, ilmapiirin ja kuntalaisten terveyden kautta.

Vesilahti, Luumäki ja Taipalsaari nousevat kärkeen

Lappeenrannan kupeessa sijaitseva Taipalsaari on pinta-alaltaan erityisen laaja. Sillä on paljon vesialueita Saimaalla ja osa kunnasta on Saimaan toisella puolella.

Suurin osa Taipalsaaren kunnasta on lähellä Lappeenrannan keskustaa. Lähelle Lappeenrannan rajaa on rakennettu paljon omakotitaloja, jolloin työmatka Lappeenrantaan on lyhyt.

Kaija Kahra asuu Vehkataipaleen kylällä, jonne on Taipalsaaren kirkonkylältä matkaa reilut 10 kilometriä.

– Tämä on hyvä paikka asua. Täällä on aika hyvät palvelut ja tekemisen meininki.

Kaija Kahra oli käymässä kirkonkylällä, eikä matka haitannut. Kirkonkylälle hänet toi jumppa.

– 7 euroa kuukaudessa maksaa kortti, jolla saa käydä rajattomasti liikuntahallin kuntosalissa, kertoo Kaija Kahra.

Nuoret aikuiset ja terveys

Sekä eteläkarjalainen Taipalsaari että Tampereen kupeessa oleva Vesilahti ovat saaneet asukkaikseen runsaasti nuoria aikuisia. Tämä selittää kuntien menestymisen, kun mitataan kuntalaisten terveyttä.

– Ikärakenne on Taipalsaarelle suotuisa. Se näkyy erityisesti sosiaali- ja terveyspuolella. Ne kulut pysyvät kurissa, kertoo Taipalsaaren kunnanjohtaja Jari Willman.

Monissa pienissä syrjäisissä kunnissa nimenomaan ikääntyvän väestön sairastavuus nostaa kunnan sosiaali- ja terveyskuluja. Siksi isojen kaupunkien lähellä olevat pienet kunnat yrittävät saada asukkaikseen nuoria aikuisia, jotta sosiaali- ja terveysmenot pysyivät kurissa.

Talous tiukalla

Lappeenrannan ja Kouvolan välissä oleva Luumäen kunta on jo vuosikymmeniä ollut tunnettu pihiydestään. Kunta pystyi vuosia pitämään veroprosenttinsa kurissa. Nyt se on 19,75, mikä reilusti alle valtakunnan keskiarvon. Lainaa kunnalla ei ole lainkaan.

Taipalsaarella tuloveroprosentti on 20, mutta sen nostamisesta käydään kunnassa kovaa keskustelua.

– Haasteita tuleville vuosille on. Ylijäämää on 4 miljoonaa euroa, mutta ne sulavat vuoteen 2018 mennessä, kertoo kunnanjohtaja Jari Willman.

Kunnan talouden tiukka hoito saa kannatusta kuntalaisilta.

– Hyvin menee niin kauan kuin taloutta hoidetaan kunnolla, toteaa kauppareissulla oleva Mikko Summanen.

Kesämökkikunnat porskuttavat

Kun Taipalsaaren kunnan raitilla kysyy ihmisiltä, ovatko kunnan rahat menneet oikeaan osoitteeseen, eivät ihmiset osaa oikein vastata.

– Siitä minä en osaa oikein sanoa. Lääkärien saaminen on joskus ollut vaikeaa, kertoo fysioterapeutille kävelevä Virpi Uski.

Taipalsaarella tilanne onkin mielenkiintoinen, koska siellä ei lääkärin vastaanottoa tällä hetkellä ole. Hyvinvointiasema on remontissa ja kuntalaiset käyvät lääkärissä Lappeenrannassa.

Kuntatutkan mukaan pienistä kunnista Luumäen kunnan talous on parhaimmalla tolalla. Sen jälkeen tulevat eteläsavolaiset Puumala, Enonkoski ja Hirvensalmi. Ne kaikki ovat suosittuja kesämökkikuntia. Esimerkiksi Puumalassa on kolme kertaa enemmän kesämökkejä kuin vakituisia asuntoja.

Kuntatutka kertoo kuntien tilanteen uusimpien tilastojen avulla. Tulevaisuudessa usean kunnan yllä näkyy synkkiä polviä, kun rahat alkavat olla vähissä.

Katso Ylen Kuntatutkasta, miten omalla kunnallasi menee.

Artikkelia on korjattu 4.11. klo 16.11. Vehkataipaleen silta on muutettu Luukkaansalmen sillaksi.

Keväällä 2015 Antti Palonen havahtui suunnitelmiin Äetsä-talon purkamiseksi. Sastamalan kaupungille ongelmatilaksi muodostuneen rakennuksen purkaminen olisi maksanut noin 350 000 euroa. Antti Palosen firma osti kiinteistön 20 000 eurolla.

– Ei sitä kauhean kauan tarvinnut miettiä kyllä. Se oli helppo ratkaisu.

Kunnantalojen neliöhinnoista ei ole vertailutietoa, mutta Antti Palosen ostos tuntuu edulliselta: 3 300 neliötä 20 000 eurolla tarkoittaa noin kuuden euron neliöhintaa. Mutta mihin tarkoitukseen kunnantalo hankittiin?

– Meidän yritysten omiin käyttötarpeisiin, kuten koulutustilaisuuksiin.

Taloa onkin nykyisin kutsuttu myös Keikyän perikunnan taloksi. Antti Palonen

Sitten myös muille kylällä toimiville yhteisöille, Antti Palonen luettelee.

– Tällä hetkellä täällä on vuokralla erilaisia harrastelijoita ja kuten SPR:ää, meidän omia varastotiloja ja sitten tilaisuuksia kuten Yllätysten yötä ja muuta Keikyän perikunnan toimintaa.

Talo on säilytetty ulkoa ja sisältä kunnantalon näköisenä. Valtuustosaliin voisi hyvin kuvitella Keikyän valtuutettujen kokontuvan, jos sellainen kunta olisi vielä olemassa. Taloa onkin nykyisin kutsuttu myös Keikyän perikunnan taloksi.

Suurimmat muutokset ovat ilmastointijärjestelmän ja kunnallistekniikan korjaukset. Kulujen pienentämiseksi energia-alan yrittäjä Antti Palonen suunnittelee oman lämpövoimalan rakentamista.

Turhista neliöistä kuntien kestoriesa

Kunnille on kertynyt turhia kiinteistöjä kuntaliitosten jäljiltä. Kulujen välttämiseksi kiinteistöjä kaupataan edullisesti tai ne puretaan.

Esimerkiksi nykyinen Sastamalan kaupunki on pitkän kuntaliitosketjun tulos. Sastamalaan kuuluu nykyisin entiset Kiikka, Keikyä ja niiden liitos Äetsä, Vammala, Tyrvää, Mouhijärvi, Suodenniemi ja Kiikoinen.

Kuntaliitosketjun jäljiltä turhaa tilaa laskettiin kolme vuotta sitten oleva noin 10 000 neliötä eli 10 hehtaaria. Kaikkiaan Sastamalalla oli tuolloin 271 rakennusta, joiden yhteispinta-ala oli 142 000 neliömetriä.

– Haaveena oli, että tähän mennessä olisi päästy puolesta eroon – ja siihen päästiinkin, mutta sitten joku koulu loppuu tai muu toiminto päättyy. Ylimääräisten neliöiden määrä tahtoo pysyä tässä 5000 – 6000 neliössä, sanoo Sastamalan kiinteistöpäällikkö Sirkku Pehkonen.

Esimerkiksi Mouhijärven entinen alakoulu on purettu ja Sammaljoen koulu on myyty yksityiselle.

Kouluja kaupaksi tavalla tai toisella

Tällä hetkellä myynnissä on Keikyän koulukiinteistö 150 000 eurolla. Puinen ja kivinen koulurakennus ja lähes hehtaarin tontti on myyntikohteena haastava, koska tilaa on paljon.

Illoin kylän 700 kerrosneliömetrin koulurakennus on vaihtamassa omistajaa. Kun ”oikea” kauppa ei onnistunut, neuvotellaan kumppanuussopimuksesta Illon vesiosuuskunnan kanssa.

Kumppanuussopimuksen ideana on myydä edullisesti, kun ostaja sitoutuu tarjoamaan tiloja myös kyläläisten käyttöön.

Illon vesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Erkki Välimäki näkee koulun tarjoavan hyvät tilat arkistolle ja vesijohtotarvikkeiden varastointiin, muta tilat eivät jää vain omaan käyttöön.

– Täältä on sitten mahdollista vuokrata luokkatiloja kerhoille tai kansalaisopiston piireille tai muuhun kylän käyttöön edullisella hinnalla. Kuitenkin niin, ettei tämä kilpaile viereisen seurojentalon kanssa, Erkki Välimäki määrittelee.

Kultakausi-näyttely on nimensä mukainen. Kun vieras astuu sisään Serlachius-museo Göstan suureen näyttelysaliin, häntä tervehtii taiteilija Marita Liulian luoma kullanhohtoinen maailma.

Liulian suurimmat teokset ovat seitsenmetrisiä. Liulia käyttää töissään luonnonpigmenttejä: laavaa ja kultaa. Hän maalaa paljain käsin.

– Jäljet, joita näkyy, ovat jälkiä kynsistäni. Eli tanssin, kynsin ja maalaan teokseni valmiiksi, materiaalin ehdoilla.

Kulta taittuu vangitsevasti valossa. Liulia sanoo, että kulta on pitkään ollut maalaustaiteessa tabu. Esimerkiksi hänen opiskeluaikanaan, 1970-luvulla vasemmistolainen taidemaailma liitti kullan porvarillisuuteen, uskontoihin ja konservatismiin.

– Sinänsä viaton metalli kantaa edelleen historian taakkaa. Kulta ja hopea ovat olleet useina historian kausina taiteilijoilta kiellettyjä materiaaleja. Kulta on edelleen taiteessa tabu ja sellaisena varsin vähän käytetty ja analysoitu. Ehkä juuri se tabu vetää minua puoleensa.

Vuoropuhelua vanhojen mestariteosten kanssa

Marita Liulia on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista taiteilijoistamme. Hänen monipuolinen tuotantonsa sisältää muun muassa maalauksia, valokuvia, lyhytelokuvia ja installaatioita. Kaikkia niitä mahtuu myös sata uutta työtä sisältävään näyttelyyn.

Liulia on valinnut vuoropuheluun omien töidensä kanssa Suomen taiteen kultakauden mestariteoksia, kuten Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmiin vastikään hankitun Helene Schjerfbeckin teoksen Punainen pää II.

Taiteilija on halunnut luoda Kultakaudesta elämyksellisen näyttelykokonaisuuden, johon hän toivoo myös lapsiperheitä.

Kultakausi-näyttely avautuu Serlachius-museo Göstassa lauantaina 5.11.2016 ja on avoinna 23.4.2017 asti.

Helsingin keskustan tuntumassa Jätkäsaaressa on vietetty tällä viikolla Jallukaksi nimetyn muusikkokodin harjannostajaisia. Seitsemän vuotta puuhattu kerrostalo valmistuu maaliskuussa.

ELMU-säätiön puheenjohtaja Christian Moustgaard kertoo, että seuraavaksi katseet kääntyvät Tampereen suuntaan. Toisena vaihtoehtona on toisen muusikkokodin rakentaminen pääkaupunkiseudulle.

– Seitsemän vuoden aikana tässä prosessissa on kertynyt sellainen kokemus, että sitä kannattaisi hyödyntää. Ettei tämä jäisi vain tähän yhteen kohteeseen.

– Kysymys on pitkälti siitä, löytyykö Tampereelta mielekkäitä tontteja. Sehän sen loppupelissä ratkaisee, Moustgaard toteaa.

Moustgaard ei paljasta kohteesta ennakkoon kiinnostuneita tamperelaisnimiä, mutta kertoo, että kulisseissa asiaa on pyöritelty jo pitkään.

– Kyllä tästä on jonkin verran keskusteltu Tampereen päässä. Prosessi täällä Helsingissä on ollut niin pitkä, että Vantaanjoessa on ehtinyt virrata paljon vettä, Moustgaard väistelee.

Kokoluokka sama kuin Helsingissä

Helsingissa Jallukkaan tulee 25 vuokra-asuntoa musiikkialan ammattilaisille ja loput 49 vuokra-asuntoa varataan muille asukkaille. Jallukassa on äänieristettyjä treenitiloja talon asukkaille.

Moustgaard hahmottelee, että Tampereen muusikkokoti voisi olla kokoluokaltaan Jätkäsaaren Jallukan kaltainen. Treenitiloja Moustgaard piirtäisi seuraavaan kohteeseen hieman maaliskuussa valmistuvaa kohdetta enemmän.

– Tämä on ensimmäisenä kohteena hieno, mutta tietyllä tavalla toistaiseksi hieman vaatimaton, Moustgaard toteaa.

Jallukka on Elävän musiikin ELMU-säätiölle sen ensimmäinen kulttuuriasuntohanke ja Y-Säätiölle sen ensimmäinen suuri vuokratalokohde Helsingissä. ELMU-säätiö on toiminut hankkeen parissa vuodesta 2010 lähtien.

Vuoden 2016 lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaiden joukossa on poikkeuksellisesti myös kirja, jonka kirjoittaja on jo kuollut. Seita Vuorela menehtyi keväällä 2015, mutta hänen kollegansa Vilja-Tuulia Huotarinen viimeisteli lähes valmiin Lumi-teoksen painokuntoon.

Seita lennähti viereen, virnisti ja kysyi, että kukas muu tämän sitten tekisi jos et sinä. Vilja-Tuulia Huotarinen

Kun Huotarista pyydettiin tarttumaan edesmenneen ystävänsä käsikirjoitukseen, hänen piti pohtia hetki.

– Mietin miten sitä voi tehdä toisen tekstiä. Päätin kuitenkin ryhtyä toimeen, koska tiesin että vastassa ovat Seitan sanat ja osaan niitä solmia. Satuin olemaan Islannissa, ja sinnekin Seita lennähti viereen, virnisti ja kysyi, että kukas muu tämän sitten tekisi jos et sinä.

Muistiinpanojen pohjalta kohtauksiksi

Vuorela oli ehtinyt kirjoittaa tarinan valmiiksi, mutta osa kohtauksista oli pelkkiä muistiinpanoja, joiden pohjalta Vilja-Tuulia Huotarinen viimeisteli kohtaukset.

– En tiennyt tarinasta ennalta sen enempää, sillä meillä ei ollut tapana näyttää käsikirjoituksia toisillemme. Ensi töikseni kirjoitin ensimmäiselle sivulle kaikkien henkilöiden nimet ja vedin väliin viivoja sen merkiksi, kuka on kenenkin kanssa. Lopputuloksesta ei kuitenkaan pitäisi huomata mitkä sanat ovat minun ja mitkä Seitan.

Nyt kirja on valmis ja ystävysten yhteinen työ tehty. Jäljellä ovat muistot, joista parhaat liittyvät paikkoihin ympäri maailmaa.

– Matkustimme paljon. Muistan kuinka Seita unohtui Jurmossa toiselle puolen saarta ja melkein myöhästyimme laivasta. New Yorkissa hän halusi lähteä tutustumaan Bronxiin iltasella, vaikka vihjaisin kyllä että olisi turvallisempiakin seutuja tutkittaviksi. Kirjakaupoissa ei koskaan voinut ajatella mitä kello on, koska Seita saattoi unohtua hyllyjen väliin pitkäksi aikaa, Huotarinen hymyilee.

Elokuvan ensi-ilta vuosi kuoleman jälkeen

Näyttelijä Kaisa Hela suunnitteli ja kirjoitti lyhytelokuvaa ystävänsä ja kollegansa Miina Maasolan kanssa. Käsikirjoitus oli jo tuotantoyhtiöllä, kun Maasola yllättäen helmikuussa 2014 menehtyi auto-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin. Muutama kuukausi hautajaisten jälkeen tuotantoyhtiö ehdotti Helalle elokuvan saattamista loppuun.

– Halusin tehdä elokuvan valmiiksi, vaikka kokonaisvastuu vähän hirvittikin. Olen aina vain näytellyt enkä tiedä muusta. Miinan oli tarkoitus vetää koko prosessia, ja hänen lähdettyään jouduinkin itse siihen asemaan, jossa pitää tehdä päätöksiä.

Matkan varrelle mahtui monia hetkiä, joina teki mieli kysyä apua ystävältä.

Sanoin usein mielessäni että "Miina, auta"  – ja yhtäkkiä osasinkin pukea sanoiksi sen mitä me olimme kohtauksesta ajatelleet. Kaisa Hela

– Kun istuin editoimassa elokuvaa leikkaajan kanssa, en osannut selittää miksi joku kohtaus ei toimi. Sanoin usein mielessäni että "Miina, auta" – ja yhtäkkiä osasinkin pukea sanoiksi sen mitä me olimme kohtauksesta ajatelleet.

Noin vuosi Maasolan kuoleman jälkeen ensi-iltansa saaneen Dyykkivuoron käsikirjoitus muodostui naiskaksikon oikeista keskusteluista, jotka päätyivät elokuvaan sellaisenaan.

Kaisa Helan ensimmäinen ja tärkein päätös tuottajan roolissa olikin säästää Maasolan rooli sellaisenaan, vaikka sen näytteli toinen.

– Ulkopuolisen silmin Dyykkivuoro on kolmen tähden ihan kiva ajankohtaisleffa, joka ottaa kantaa ruokahävikkiin, mutta Miinan tunteneille se on enemmän. Olen onnellinen, että leffasta tuli juuri sellainen kuin tuli. Siihen on nyt tallennettu ihminen, ystävä.

Tavarajuna ja henkilöauto törmäsivät tasoristeysonnettomuudessa Mänttä-Vilppulassa lauantaina aamulla. Pelastuslaitos sai hälytyksen onnettomuudesta klo 8:42.

Päivystävä palomestari Ville Vahala kertoo, että henkilövahingot ovat vain lieviä. Auton kuljettaja poistui autosta kävellen.

Rataliikennekeskuksen liikennepäällikkö Jari Lindström kertoo, että rata on tällä hetkellä poikki Päijänteentien kohdalta kunnes radan rakenteet on saatu tarkistettua vaurioiden varalta.

Onnettomuus vaikuttaa Vilppulasta aamulla lähteneen henkilöjunan sekä Tampereelta Vilppulan suuntaan kymmenen jälkeen lähtevän junan liikennöintiin. VR:n mukaan junat korvataan todennäköisesti linja-autolla tai taksilla.

Kaksi viikkoa sitten Tampereen valtuusto jätti ratikkapäätöksen pöydälle. Tuolloin hankkeen takana oli Ylen ja Aamulehden tekemien kyselyjen mukaan hieman yli puolet valtuutetuista.

Yle Tampere kysyi valtuutetuilta viime viikon lopulla, onko heidän mielipiteisiinsä yritetty vaikuttaa edellisen kokouksen jälkeen.

Moni valtuutettu kertoo saaneensa aiheeseen liittyviä sähköposteja. Jotkut ovat kokeneet tilanteen painostuksena.

Päättäjien motiiveja ja ymmärrystä on kyseenalaistettu ala-arvoisesti. Sirkkaliisa Virtanen

Ratikan kannattajiin lukeutuva Sirkkaliisa Virtanen kertoo saaneensa pitkiä, osin törkeitäkin sähköposteja päivittäin. Päättäjien motiiveja ja ymmärrystä on hänen mukaansa kyseenalaistettu ala-arvoisesti.

Olli-Poika Parviainen on puolestaan saanut viestin, jonka kirjoittaja uhkaa tehdä itsemurhan hyppäämällä ratikan alle, jos hanke toteutuu. Parviainen ei osaa sanoa, mistä viestissä oli oikeasti kyse.

Vastustajiakin on painostettu

Aarne Raevaara kertoo saaneensa useita viestejä, joissa häntä on yritetty saada hankkeen kannalle. Raevaaran mukaan viestit ovat vahvistaneet hänen omia käsityksiään.

Aila Dündar-Järvinen toteaa kokeneensa ikävää pakottamista ja lobbaamista – ainoastaan ratikan puolustajien taholta. Ratikka tuntuu olevan niin pyhä asia, että sitä ei saa arvostella lainkaan, hän toteaa.

Ratikka tuntuu olevan niin pyhä asia, että sitä ei saa arvostella lainkaan. Aila Dündar-Järvinen

Aila Dündar-Järvisen mukaan painostamista ovat kokeneet myös ne valtuutetut, jotka eivät ole muodostaneet kantaansa tai eivät halua sitä kertoa.

Puolet valtuutetuista oli sitä mieltä, että heidän mielipiteisiinsä on yritetty vaikuttaa. Kaikki kyselyyn osallistuneet vastasivat vaikuttamista koskevaan kysymykseen, Anna-Kaisa Ikosta lukuun ottamatta.

Vastaajien enemmistö ratikan puolella

Yle Tampere kysyi myös, onko valtuutettujen kanta pysynyt samana kahden viikon tuumaustauon aikana. Vastaajista 21 kertoo kyselyssä olevansa ratikan puolella, 13 sitä vastaan.

Valtuutetuista 58 prosenttia kannattaa kyselyn mukaan ratikkaa. Tuloksessa on otettava huomioon, että valtuutettuja on 67 ja vastaajia 36, joten vastausprosentti on 54.

Lähes kaikilla vastanneilla oli selvä kanta asiaan. Vain kaksi jätti vastaamatta kysymykseen, aikooko äänestää maanantain valtuuston kokouksessa ratikan puolesta vai sitä vastaan.

Yle Tampereen syyskuun lopun kyselyssä 47 prosenttia valtuutetuista asettui ratikan kannalle. Vastauksia lähetti 53 valtuutettua, joista 25 puolsi hanketta.

Tampereen valtuuston kokous alkaa tänään kello 17. Yle seuraa kokousta netissä, alueuutisissa TV1:ssä klo 17.06 ja 18.22 sekä Radio Suomen Tampereen taajuudella uutisylimäärissä aina tasan uutisten jälkeen kello 18 alkaen.

Brittiläinen Robbie Williams konsertoi Tampereella Ratinan stadionilla elokuussa 2017. Keikka on osa suositun poptähden The Heavy Entertainment Show -kiertuetta, jonka aikana Willliams esiintyy 18 maassa.

Edellisen kerran Williams nähtiin Suomessa keikalla vuonna 2014, jolloin hän esiintyi Hartwall Areenalla. Tänä syksynä hän piipahti Suomessa MTV3:n Posse-ohjelmassa.

Elokuisen stadionkonsertin Tampereella järjestävät yhteistyössä Live Nation Finland ja NCD Production. Williamsin kiertueen lämmittäjänä esiintyy brittiläinen popduo Erasure.

10. elokuuta järjestettävän konsertin lipunmyynti alkaa perjantaina 11. marraskuuta.

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu tänä iltana päättämään, rakennetaanko Tampereelle raitiotie vai ei. Historiallinen päätös tehdään kello 17 alkaneessa kokouksessa, jota voi seurata suorana Tampereen kaupungin nettisivuilla.

Ennakkotietojen mukaan niukka enemmistö valtuutetuista kannattaa ratikkaa. Vaikka kokouksen odotetaan kestävän kauan, päätöksen syntyminen on tällä kertaa kuitenkin todennäköistä. Esimerkiksi asian siirtäminen uudelleen valmisteluun tai pöydälle jättäminen vaatisi valtuutettujen enemmistön tuen.

Yle seuraa kokousta netissä, alueuutisissa TV1:ssä klo 18.22 ja Radio Suomen Tampereen taajuudella uutisylimäärissä aina tasan uutisten jälkeen.

Yle Tampere twiittaa kokouksesta ja nostaa kiinnostavia kommentteja tähän artikkeliin.

Keski-Suomi-Pirkanmaa –kisa tuli uudelleen valtuuston päätettäväksi, kun kaupunginhallitus päätti äänin 4-3 esittää valtuustolle Jämsän säilymistä Keski-Suomessa.

Helmikuussa Pirkanmaahan liittymistä kannatti 26 valtuutettua ja vastusti 17. Nyt kaupunginhallituksen esitys kaatui lukemin 25-18 Pirkanmaan eduksi. Yksi valtuutetuista oli vaihtanut kantaansa.

Maanantai-illan maakuntauudistuskeskustelu noudatti Jämsän valtuustossa pääosin viime talvena käytyä keskustelua. Pirkanmaa oli puheenvuoroissa enemmän esillä. Myös valinnanvapaudesta kaivattiin enemmän tietoa.

Perussuomalaiset, sitoutumattomat ja Kokoomus esittivät, että Jämsä suuntaa Pirkanmaalle. Myös Uusi Jämsä, kristillisdemokraatit ja vihreät kallistuivat Pirkanmaan kannalla. Äänestämään päästiin reilun tunnin keskustelun jälkeen.

Perustelut eivät muuttuneet

25-18 äänestystuloksen jälkeen valtuusto keskusteli lähetetäänkö valtioneuvostoon perustelut Pirkanmaahan liittymisen puolesta. Useat valtuutetut epäilivät, onko kuntien lausunnoilla mitään merkitystä. Äänin 27 – 13 ja kolme tyhjää, valtuusto päätti lähettää perustelut Pirkanmaan puolesta.

Perustelut ovat kutakuinkin samat kuin viime talvena. Tärkein argumentti on lyhyemmät yhteydet erikoissairaanhoitoon Tampereelle kuin Kuopioon.

Keski-Suomea puolsivat eniten elinkeinoelämän tarpeet ja pitkät perinteet Keski-Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina.

Tampereen valtuusto keskusteli pääasiassa rauhallisesti maanantaina. Valtaosa puheenvuoroista oli asiallisia, mutta muutamia värikkäitäkin kommentteja kuultiin.

Nämäkin toteutuisivat valtuutettujen mielestä, jos ratikka kaupunkiin tulisi:

• Kuurot eivät kuule ratikkaa ja jäävät sen alle.
• Ihmiset saattavat myös yrittää itsemurhaa ratikan alle heittäytymällä.
• Ratikkaa ei voi rakentaa, sillä Trump voittaa Yhdysvaltain presidentinvaalit ja tulee lama.
• Häviääkö Kalevan ABC? (ei)
• Audi-miehet eivät jätä autoaan vandaaleille.
• Ulkopaikkakuntalaiset eivät pääse kunnolla teatteriin.
• Kaupungin velan takia asuntojen hinnat laskevat.

Kokouksen asiasisältöjä löydät täältä.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti raitiotien rakentamisesta lopulta liki kuuden tunnin keskustelun jälkeen selvin luvuin 41-25.

Selkeä äänestystulos oli yllätys niin ratikan puolesta äänestäneille kuin sitä vastustaneillekin.

Tampereen Kaupunginvaltuusto päätti maanantai-iltana raitiotien rakentamisesta. Ratikan kannattajat voittivat äänestyksessä 41-25. Matti Höyssä (kok.) äänesti tyhjää.

Ennen päätöstä valtuusto keskusteli rakentamisesta lähes kuusi tuntia.

Raitotien rakentaminen aloitetaan ensi vuonna. Ensimmäiset linjat on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2020.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti maanantai-iltana raitiotien rakentamisesta lähes kuuden tunnin keskustelun jälkeen. Hanketta vastustanut ja lukuisia puheenvuoroja pitänyt demarivaltuutettu Aila Dündar-Järvinen oli kokouksen päättyessä pettynyt.

– Kyllähän tämä siinä mielessä karvas tappio on, että meillä oli ennen kokousta vielä sellainen käsitys, että äänestys menee tiukille ja meillä on mahdollisuus voittaa, hän sanoi.

– Kokouksen aikana tapahtui kuitenkin jotain, että noinkin selvin luvuin hävittiin. Mutta parempi ehkä niin – olisi ollut hirveää hävitä yhdellä äänellä.

Ratikan puolustajat voittivat äänestyksen 41-25. Yksi valtuutettua äänesti tyhjää. Perussuomalaisten, Tampereen puolesta -ryhmän, SKP:n, kristillisten ja keskustan lisäksi raitiotien rakentamista vastustivat muutamat demari- ja kokoomusvaltuutetut.

Hintakatto ylittyy reilusti

Dündar-Järviselle ratikan noussut hinta oli liikaa. Kaksi vuotta sitten sovittu hintakatto, 250 miljoonaa, ylittyi reilusti.

– 460 miljoonan kokonaiskustannus on liikaa tässä taloustilanteessa. Meillä on jo kuudes alijäämäinen vuosi, hän sanoo.

Maanantaisessa ja kaksi viikkoa sitten pidetyssä kokouksessa valtuusto keskusteli ratikasta yhteensä yli kymmenen tuntia. Viimeiset tunnit äänessä olivat ainoastaan vastustajat – muun muassa Dündar-Järvinen.

– Onhan tässä peiliin katsomisen paikka. Mutta halusimme vakuuttaa vilpittömästi perustelujamme äänestäjille ja muille valtuutetuille, hän kertoo.

"Tamperelaiset voittivat"

Ratikan puolesta liputtivat vasemmistoliiton ja vihreiden valtuutetut sekä suuri osa demareista ja kokoomuksesta. Vihreiden valtuutettu Jaakko Mustakallio oli tyytyväinen valtuuston päätökseen.

– Saatiin mainio tulos. Voittajia ovat kaikki tamperelaiset, hän myhäilee.

– Nyt lähdetään rakentamaan sujuvaa joukkoliikennettä raideliikenteen pohjalta. Nyt on hyvä fiilis.

Raitiotien kustannukset eivät Mustakalliota huimaa.

– Kyllä tämä on erittäin kannattava investointi. Raitiotie on 30-40 vuoden hanke ja tulee olemaan kestävällä pohjalla muihin joukkoliikennevälineisiin verrattunakin, hän toteaa.

Ratikka ei sulje pois sähköbusseja

Valtuustossa useaan kertaan esiin nostetut sähköbussit eivät Mustakallion mukaan ole ratikan vaihtoehto vaan ne täydentävät raideliikennettä.

– Myös Hervannassa nyt kokeilussa oleva robottibussi toimii hyvin lyhyen välin syöttöliikenteenä ratikalle tulevaisuudessa.

Mustakallio tunnustaa, että maanantain valtuuston puhemylly alkoi illan mittaan puuduttaa.

– Ensimmäisessä kokouksessa tuotiin paljon hyviä näkökulmia esiin. Mutta ehkä tässä toisessa kokouksessa jo toisteltiin samoja argumentteja ja jankattiin. Mutta hyvä, että saatiin asia päätettyä.

Myös ratikan kannattajalle selkeä äänestystulos oli iloinen yllätys. Kannattajia löytyikin enemmän, kuin ennen kokousta uskottiin.

– Olen erittäin tyytyväinen, että näin selkeä enemmistö on raitiotien rakentamisen kannalla. Se helpottaa hankkeen tulevaisuutta ja jatkokehittämistä, Jaakko Mustakallio sanoo.

Tampereen kaupunginvaltuuston myönteinen ratikkapäätös alkaa näkyä katukuvassa kevään aikana. Ratikkahankkeen projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen arvioi, että ensimmäiset kaivurit alkavat muokata maata raitiotietä varten helmi-maaliskuussa Hervannan valtaväylän varrella.

Tänä vuonnakin tapahtuu jo monenlaista. Tärkeimpänä toimenpiteenä on Tampereen raitiotieosakeyhtiön perustaminen. Positiivinen päätös alkaa näkyä lähiaikoina muun muassa työpaikkailmoituksina.

– Palveluntuottajat, rakentajat ja suunnittelijat tarvitsevat apuvoimia tämän hankkeen toteuttamiseen, Tuominen sanoo.

Rakentaminen alkaa liki kymmenessä kohteessa

Raitiotieallianssin toteutussuunnitelman mukaan rakentamistyöt aloitetaan ensi vuoden alkupuolella varikon lisäksi kahdeksassa kohteessa. Ville-Mikael Tuominen uskoo, että alkuun päästään ripeästi.

– Runsas vuosi on tehty rakentajien kanssa suunnitelmaa ja saatu sitova tarjous Hervannan ja Keskussairaalan linjojen rakentamisesta. Meillä on myös rakentajat valmiina.

Raitiotien rakentaminen näkyy maastossa monessa paikassa jo ensi vuoden aikana, mm. Hermiankadulla, Insinöörinkadulla, Hervannan valtaväylän rinnalla, Sammonkadulla ja Itsenäisyydenkadulla.

– Tavoitteena on, että raitiotietä aletaan rakentaa Hervannan varikolta ihan koko matka Itsenäisyydenkadulle. Paikasta riippuen, kaivetaan maata ja kaadetaan puita, aidataan työmaata ja perustetaan työmaakeskuksia ja niin edelleen.

Ratikan operaattori vielä sopimatta

Pääosa kohteiden rakentamisesta tapahtuu vuosina 2017-2020. Projektipäällikkö Tuomisen mukaan ensi vuoden aikana ei raitiotieradan rakentamisen osalta saada vielä mitään kohtaa täysin valmiiksi.

– Siihen menee useampia vuosia, koska siellä on niin monta vaihetta kussakin kohteessa. Esimerkiksi kaduista tietty kaista voi valmistua ja työ voi jatkua siinä rinnalla tai viereisellä katuosuudella.

Rakentamisen lisäksi ensi vuonna haetaan myös ratikkaliikenteelle toimijaa.

– Yksi ratkaistava asia on raitiotieliikenteen operointi, kuka sitä tulee operoimaan ja minkälaisella sopimuksella. Se saattaa ratketa ensi vuoden aikana.

Häiriöitä liikenteelle luvassa

Raitiotien rakentaminen sotkee kulkureittejä ja häiritsee väistämättä liikennettä seuraavina vuosina, vaikka työnaikaiset järjestelyt pyritäänkin suunnittelemaan mahdollisimman avoimesti ja ennakoivasti, sanoo Ville-Mikael Tuominen.

– Esimerkiksi Hervannan valtaväylän rinnalla työt eivät hirveästi vaikuta valtaväylän liikenteeseen, kun katualueen ulkopuolella rakennetaan siltaa ja rataa. Niillä kaduilla, joilla rakennetaan raitiotie kadun keskelle tai reunalle, tulee häiriötä myös muulle liikenteelle. Esimerkiksi Itsenäisyydenkadulla meillä on kolme rakennusvaihetta eli ensin rakennetaan ajoradan pohjoisreuna, sitten keskellä ja lopuksi eteläreunalla.

Tavoitteena on, ettei katuja rakennusvaiheen aikana jouduta juurikaan sulkemaan liikenteeltä, sanoo projektipäällikkö Tuominen.

– Esimerkiksi Sammonkadulla, Teiskontiellä, Itsenäisyydenkadulla ja Pirkankadulla liikenne on tarkoitus sujua työmaan rinnalla. Molempiin suuntiin pääsee ajamaan, kävelemään ja pyöräilemään ja joukkoliikenne kulkee.

Hämeenkadulla liikennöinti ei kuitenkaan Tuomisen mukaan onnistu koko rakennusvaiheen aikaa.

– On harkittava, päästetäänkö kaikki ajoneuvoliikenne Hämeensillalle rakennustyön aikana. Hämeensillan rakentaminen alkaa vuonna 2018.

Valituksista ei hidastetta

Valtuuston raitiotiepäätöksen uskotaan poikivan joukon valituksia. Ne eivät kuitenkaan hidastane hanketta, uskoo Tuominen.

– Rakentamiseen pyydetään yleensä toimeenpanolupa, vaikka asiasta on valitettu. Näin oli esimerkiksi tunnelihankkeessa ja se taitaa olla käytäntö useimmissa suurissa hankkeissa. Yleensä aina joku on niistä valittanut.

Jos kaikki sujuu suunnitelmien ja aikataulujen mukaan, raitiotieliikenne alkaa ensimmäisellä osuudella vuonna 2021.