Sisä-Suomen poliisi jatkaa tiistaina ison poliisioperaation aiheuttaneen kaappausepäilyn selvittämistä. Epäily osoittautui turhaksi.
Poliisi ei epäile tapauksessa rikosta ja tämä näkyy myös tutkinnassa: jatkoselvittelyjä tekee yksi tutkija. Käytännössä poliisi odottaa ilmailuviranomaisten selvitystä asiasta.
– Kun ei rikosta ole, niin me ei tähän veronmaksajien rahoja tuhlata. Odotamme, että saamme koneen kapteenin selvityksen tänne meillekin ja sitten laitamme kirjan kannet kiinni, sanoo rikoskomisario Jari Kinnunen.
Tapaus poikkeuksellinen
Liikenteen turvallisuusvirastossa Trafissa odotetaan myös tutkimuksen valmistumista. Trafi ei ole selvittelyssä itse osallisena, koska alus ei ollut suomalainen.
– Odotamme tutkimuksen lopputulosta, jonka jälkeen voimme analysoida, onko tarvetta esimerkiksi muuttaa ohjeistusta, jotta vastaavalta voitaisiin jatkossa välttyä, sanoo ylitarkastaja Jari Pöntinen Trafista.
Pöntinen ei kuitenkaan usko, että uutta ohjeistusta tarvitaan. Tapaus on poikkeuksellinen ja vaikuttaa erikoisuudessaan yksittäiseltä.
Syytä turha arvailla
Jari Pöntinen on itse lentänyt vastaavia koneita ja sanoo, että hänen on vaikea ymmärtää tiistaista tapausta. Syyllä hän ei kuitenkaan lähtisi spekuloimaan.
– On turha arvailla. Tapaus on varmasti helppo selvittää, koska ohjaajat ovat hengissä.
Liettualaisen Small Planet Airin lento Malagasta Tampereelle sai tiistaina uhkaavan käänteen, kun koneesta lähti viranomaisille viesti, jota käytetään kaappaustilanteessa.
Poliisi sai tiistaina tiedon mahdollisesta kaappauksesta hiukan kello 16 jälkeen. Konetta vastaanottamassa Tampere-Pirkkalan kentällä oli kymmeniä poliiseja. Myös pelastuslaitoksen yksiköt olivat valmiudessa. Lento laskeutui Hornetien saattamana noin kello 18 turvallisesti Tampereelle.
Valmentaja Keith Armstrong vie erottamiskiistansa hovioikeuteen. Asian vahvistaa hänen asianajajansa Hannu Kalkas.
Seura antoi hänelle potkut noin vuosi sitten, kun Armstrong jäi pois edustusjoukkueen ottelusta tv-esiintymisen takia.
Armstrong piti erottamisen todellisena syynä erimielisyyksiä seuran johdon kanssa.
Pirkanmaan käräjäoikeus katsoi kuitenkin syyskuun lopulla, että Ilveksellä oli oikeus antaa potkut. Hakemiensa korvausten sijaan Armstrong sai maksettavakseen oikeuskuluja noin 16 000 euroa.
Erotettu valmentaja aikoo hovioikeudessa edelleen vaatia seuralta noin 60 000 euron korvauksia.
Lämpimän keittiön kokonaiskilpailun voitto oli se, jota Suomen kokkimaajoukkue pääsi ensimmäisenä tuulettamaan keskiviikon kultasateessa. Saksassa pidetyissä kokkiolympialaisissa kehuja tuli koko kolmen ruokalajin menusta, jossa oli mm. peuranfilettä ja maa-artisokkaterriiniä. Eikä kylmien ruokien arvostelussa pärjätty paljon heikommin: palkintona Culinary art -sarjan hopeasija.
Suomi ei ole koskaan aiemmin pärjännyt kokkiolympialaisissa näin hyvin - edellisissä kisoissa sijoitus oli seitsemäs. Tamperelaiskapteeni Kristian Vuojärven mukaan koko kisat menivät niin nappiin kuin vaan voi.
– Kyllä tämä on ainakin suomalaiselle ruokakulttuurille pirun kova asia, että ollaan toiseksi paras koko maailmassa. Olen ylpeä tästä porukasta.
Näin kova menestys tuli Kristian Vuojärvelle yllätyksenä.
– En tänään aamulla olisi osannut arvata, että minulla olisi tällainen kasa mitaleja kaulassa. Vaikka tiesin, että kova suoritus tehtiin.
Juhlia voittoisa olympiajoukkue aikoo suuren maailman tyyliin, naureskelee Kristian Vuojärvi.
– Kokit juhlivat tänään monella kymmenellä litralla samppanjaa Erfurtin yössä.
IKA-kokkiolympialaisten historia ulottuu vuoteen 1900, jolloin Frankfurtissa järjestettiin ensimmäiset keittotaiteeseen keskittyneet messut. Vuodesta 2000 lähtien olympialaiset on järjestetty Erfurtissa. Suomi on osallistunut olympialaisiin 1950-luvulta lähtien.
Tämänkertaisissa kisoissa oli mukana 59 kansallisuutta. Paikalla oli yli 2000 kokkia, jotka valmistivat yli 7 000 menua.
Pieni kolikonkokoinen anturi osaa paljon. Napilla voidaan mitata valoa, liikettä, lämpötilaa, ilmankosteutta ja hiilidioksidin määrää.
Tietojenkeruun avulla voidaan seurata mitä asunnossa tapahtuu. Esimerkiksi onko jääkaapilla muistettu käydä tai jopa sitä, onko pappa yksin vai käykö hänellä vieraita. Jos kavereita käy kylässä, hiilidioksidin määrä on lisääntynyt.
– Näissä on akku ja pieni lähetin. Tamperelaisen Wirepasin kehittämien ohjelmiston ansiosta anturit muodostavat itsestään verkon, eli näitä voidaan kylvää niin paljon kuin halutaan ilman erillisiä tukiasemia tai sähköä, sanoo asiantuntija Esa Siivola VCU- Consultingista.
– Näitä voidaan laittaa tarralla kiinni jääkaappiin, pesukoneen kylkeen, mihin vain, vaikka taskuun, kun kysymys on muutaman kymmenen euron antureista.
Jussi Mansikka / Yle
Siivolan mukaan teknologiaa on testattu, ja parasta aikaa kehitellään ohjelmistoja tiedon tulkintaan ja siihen miten tulokset näytetään omaisille tai hoitajille.
– Tietoja ei kerätä tiedon vuoksi, vaan siksi, että voidaan ennakoida terveydentilan muutoksia mahdollisimman varhain.
Helppo tiedonkeruu ei riitä
Tekesin rahoittamassa BeWell–aktiivinen arki hankkeessa testattiin huomaamatonta teknologiaa sijoittamalla golfpallonkokoisia liiketunnistimia vanhusten koteihin tarkkailemaan arjen rutiineja. Tietoa on helppo kerätä, mutta se ei yksistään riitä, sanoo VTT:n johtava tutkija, dosentti Jaana Leikas.
– Oleellisempaa ja monimutkaisempaa on se, millainen toimintamalli teknologian ympärille rakennetaan.
Merkittävämpää on, kuka sitä tietoa käyttää ja mihin, ja kuka tietoa analysoi ja miten, korostaa dosentti Leikas.
– Tiedon tulkintamenetelmiä kehitellään, alan yrityksiä kiinnostaa tällainen big datan analyysi.
Liikennevaloilla tieto omaiselle
Arjen sujumisesta kertovat muutokset on välitettävä yksinkertaistettuna ikäihmisen läheisille tai hoitajille. BeWell -hankkeessa kokeiltiin liikennevalomallia.
– Omaisella voi olla omalla tietokoneella tai älypuhelimella liikennevalot. Kun liikennevalot ovat vihreänä, niin äidillä on kaikki hyvin. Jos sieltä alkaa tulla anturidatatietoa, että esimerkiksi jääkaapin ovea ei ole avattu vähään aikaan, niin liikennevalo vaihtuu keltaiseksi. Se kertoo, että nyt on aika kysäistä, että mitä kuuluu, johtava tutkija Jaana Leikas kertoo.
Oleellista kehitteillä olevissa arjenseurantaratkaisuissa on huomaamattomuuden lisäksi myös automaattisuus.
– Taustalla toimiva teknologia ei vaadi mitään osaamista. Se toimii siellä ihmisen elinympäristössä taustalla vähän niin kun vahtikoirana, joka reagoi sitten kun on tarvetta.
Tampereen kaupunki rakensi Hervantaan paloaseman 1980- ja 90-luvun vaihteessa. Tampere sai siihen palosuojelurahastolta tukea nykyrahaksi muutettuna noin 150 000 euroa.
Paloasemaa käytettiin vuoteen 2003 asti, jolloin valmistui uusi. Tukia saanut vanha palo-asema siirtyi yrityskäyttöön.
Palosuojelurahasto haluaa nyt takaisin kaksi kolmasosaa avustuksesta korkoineen. Vaatimusta perustellaaan sillä, että tuettua rakennusta olisi pitänyt käyttää palo- ja pelastustoimen tehtäviin vähintään 30 vuotta.
Tampere: 30 vuoden raja ei ollut laissa
Rahasto ei vaadi takaisin koko summaa, vaan noin 100 000 euroa. Summa perustunee tuetun paloaseman käyttöaikaan. Korkoineen tästäkin summasta kertyisi maksettavaa 170 000 euroa.
Tampere aikoo kiistää vaatimuksen sillä perusteella, että 30 vuoden sääntö ei ollut laissa tuen myöntämisaikaan vuonna 1990. Se tuli vasta vuoden 2001 valtionosuuslakiin. Palosuojelurahaston tukikäytäntöön se kuitenkin kuului jo aikaisemmin.
Ainakin käyttötarkoituksen muutosilmoitus on kaupungilta unohtunut, sillä palosuojelurahastolle tilanne valkeni vasta vuoden 2015 valvontakyselyssä.
Tampereen kaupunki aikoo nyt hakea oikaisua ja viivästyskorkojen kohtuullistamista.
Pirkanmaan käräjäoikeudessa on käsitelty torstaina vuoden takaista murheellista tapausta. Mies ajoi Ylöjärvellä suojatiellä kulkeneen tytön päälle pakettiautolla. 9-vuotias tyttö lensi törmäyksen voimasta 13 metriä ja kuoli tapahtumapaikalla.
Vastaantulevien kaistalle suojatien eteen oli pysähtynyt linja-auto antamaan tietä. Turmakuski ajoi risteykseen ylinopeutta, eikä ehtinyt jarruttaa lainkaan.
Syyttäjä vaatii miehelle törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä liikenteenvaarantamisesta ehdollista vankeutta ja seitsemän kuukauden ajokieltoa.
Tapahtumapaikalla Viljakkalantien ja Vanhankouluntien risteyksessä on viidenkympin nopeusrajoitus, mutta sen alentamiseksi on tehty lukuisia alotteita.
Anni Jäntti haastaa väitöstutkimuksessaan suomalaiskuntia uudistumaan. Kunnilla on Jäntin mukaan kaksi vaihtoehtoa, kun tehtäväkenttä kapenee. Kunnat joko onttoutuvat tai niistä muodostuu vireitä paikallisyhteisöjä.
Ontto kunta on Anni Jäntin mukaan hukannut ideansa.
– Jos kunta keskittyy vain olemaan organisaatio, joka vain täyttää lakisääteisiä tehtäviään, se jää ontoksi.
– Maakuntauudistuksen myötä kunnat joutuvat määrittelemään roolinsa uudelleen. Tämä muutos on kunnille paitsi uhka myös mahdollisuus.
Jäntin mukaan kunnat voivat keskittyä nykyistä paremmin paikallisesti tärkeisiin asioihin. Kuntalaiset ja järjestöt pääsevät entistä vahvemmin mukaan kunnan kehittämiseen, jos kunnat pystyvät aitoon muutokseen.
– Ne kunnat, jotka pysytvät käyttämään hyväkseen muutoksen tarjoamat mahdollisuudet, ovat vahvoilla.
Suomalainen kunnallishallinto on kummajainen
Suomessa kuntien tehtävät ja vastuu palvelujen järjestämisestä ovat erittäin laajat.
– Kaikilla kunnilla, pienemmästä suurimpaan, on tällä hetkellä samat tehtävät, vastuut ja oikeudet, kuittaa Jäntti.
– Tulevaisuudessa kunnat tulevat erilaistumaan. Paikalliset erityispiirteet pääsevät paremmin esille.
Suomen hallintomalli on eurooppalaisittain harvinainen.
– EU-maista alle kymmenellä on sellainen hallintomalli, jossa valtion hallinnon alapuolella on vain yksi itsehallintotaso.
Esimerkiksi kuntaliitosreformin toteuttaneessa Tanskassa on myös vahva kansanvaltainen aluehallinto.
Kainuun hallintokokeilusta voi ottaa oppia
Anni Jäntin väitöstutkimuksessa esimerkkinä on käytetty Kainuun hallintokokeilua. Kokeilussa kunnat siirsivät merkittävän osan tehtävistään ja päätösvallastaan maakunta-kuntayhtymälle.
– Kainuu tarjoaa hyvän esimerkin siitä, minkälaisia vaikutuksia kuntien tehtävien vähentämisellä voi olla.
– Kokeilu avarsi käsitystä kunnasta. Maakuntauudistuksen jälkeen kunnat pystyvät keskittymään asioihin, joissa niillä on todellista päätösvaltaa.
HM Anni Jäntin kunnallispolitiikan alaan kuuluvat väitöskirja "Kunta, muutos ja kuntamuutos" tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina, 4. marraskuuta.
Klo 21.16 Juttua korjattu. Poistettu tiedot pienimmän ja suurimman kunnan asukasmääristä.
Ylöjärven kaupunki kaavailee patsaan pystyttämistä Eppu Normaali -yhtyeelle. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ylöjärven Uutiset.
Kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto ei kiellä hanketta, mutta toppuuttelee uutisointia.
– Mitään lopullista päätöstä ei asiasta ole vielä ole tehty. Siinä mielessä paikallislehden uutinen oli hieman ennenaikainen, hän sanoo.
Jos on niin, että se toteutetaan ja jos on niin, että se on patsas, se tehdään kunnolla. Jarkko Sorvanto
– Toki asia on kaavailussa ja uskon, että siitä on oikeaa kerrottavaa lähitulevaisuudessa. Uskon, että vielä tämän vuoden puolella tullaan saamaan tarkempia tietoja, miten hankkeessa edetään.
Sorvannon mukaan kaupunki on keskustellut jo pidemmän aikaa mahdollisuudesta toteuttaa jokin yhteistyöhanke ylöjärveläisbändin kanssa. Asiaa on viety teenpäin hyvässä keskusteluilmapiirissä.
– Tavoite on, että pääsisimme toteuttamaan patsaan yhdessä Eppujen kanssa. Molempien osapuolten pitää olla aidosti mukana, hän sanoo.
Myös paikan ja toteutustavan täytyy kelvata molemmille osapuolille.
– Toki tämä kaupungintalon aukio on yksi vaihtoehto, muta ei paikasta ole vielä niin tarkasti puhuttu, kaupunginjohtaja Sorvanto sanoo.
– Jos on niin, että se toteutetaan ja jos on niin, että se on patsas, se tehdään kunnolla. Sen tekee taiteilija ja tekemiseen voi mennä vaikka vuosi.
Eppujen patsas saattaa seistä tulevaisuudessa Ylöjärven kaupungintalon edessä.Jan Hynnä / Yle
Tampereen seurakunnat kysyi pappiensa näkemyksiä homoparien vihkimisestä kirkossa. Tulos oli, että 33 pappia 61:stä olisi valmis vihkimään samaa sukupuolta olevat avioliittoon.
Loput 28 pappia olivat sitä mieltä, että kirkon tulee vihkiä avioliittoon vain eri sukupuolta olevia. Niukka enemmistö kallistui siis homoparien kannalle.
– Se kuvaa mielestäni hyvin tilannetta, jossa kirkossa ollaan, toteaa Tampereen evankelisluterilaisten seurakuntien tuomiorovasti Olli Hallikainen.
Ei raastupaan
Kyselyyn vastanneista papeista kymmenen on valmis vihkimään kirkossa homopareja, vaikkei kirkko siihen antaisikaan lupaa. Piispainkokouksen elokuisen päätöksen perusteella tällaista lupaa ei ole tulossa.
Vastoin kirkon määräyksiä toiminut pappi voi saada tuomikapitulilta rangaistuksen tai varoituksen. Olli Hallikainen toivoo, että asiat ratkaistaisiin keskustelemalla eikä käräjöimällä.
– Jos näitä asioita käsitellään raastuvassa, se ei välttämättä ole hyvä eikä edistä asiaa, tuomiorovasti painottaa.
Työpaikkakiusaamista ei saa painaa villaisella tai vähätellä. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Paula Salo korostaa, että kiusaaminen pitää aina ottaa vakavasti.
– Kiusaaminen on koko työyhteisön yhteinen asia. Siihen pitää aina puuttua.
Kun ihmisillä on takana yt-neuvotteluja, saneerauksia ja pelko omasta työpaikasta, voi olla että kynnys puolustaa työkaveria ja puuttua kiusaaminen nousee. Paula Salo
– Kun ihmisillä on takana yt-neuvotteluja, saneerauksia ja pelko omasta työpaikasta, voi olla että kynnys puolustaa työkaveria ja puuttua kiusaamiseen nousee. Tätä ei tosin varsinaisesti tutkittu, sanoo erikoistutkija Salo.
Työterveyslaitos on tehnyt sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksia jo 1990-luvun lopulta lähtien. Kiusaamisesta kysyttiin ensimmäisen kerran vasta viimeisimmässä tutkimuksessa, kertoo erikoistutkija Paula Salo.
Aiemmin tukimuksissa kysyttiin henkisestä väkivallasta työpaikalla.
"Kaikki mistä töissä on paha mieli ei ole kiusaamista"
Erikoistutkija Paula Salon mukaan työpaikkakiusaaminen pitää määritellä tarkasti.
– Se on toistuvaa, pitkään jatkuvaa ja systemaattista kielteistä kohtelua. Se voi olla esimerkiksi loukkaamista, alistamista, mitätöintiä tai pois sulkemista.
Rajanveto on joskus vaikeaa.
– Työnantajan päätökset ja työntekijän kokemus eivät aina ole yhtenevät. Jos esimies antaa palautetta huonosti tehdystä työstä, se on palautetta ja toivottavasti rakentavaa. Kiusaamista se ei ole, sanoo Paula Salo.
– Mutta jos joku saa toistuvasti huonoa palautetta riippumatta tekemänsä työn laadusta, niin se jo täyttää kiusaamisen tunnusmerkit.
Tays nousi otsikoihin
Taysin lastenpsykiatrian osasto nousi viime viikolla julkisuuteen, kun Työterveyslaitoksen työhyvinvointitutkimuksesta paljastui korkeita kiusaamislukuja. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin työntekijät raportoivat kiusaamisesta hiukan keskimääräistä useammin kuin muut vastaajat.
Kiusaaminen ei ole vain jonkin toimialan ongelma, sitä on kaikenlaisilla työpaikoilla. Paula Salo
Erikoistutkija Paula Salo muistuttaa, että kiusaaminen ei ole vain yhden osaston, ammatin tai toimialan ongelma. Sitä on kaikkialla.
– Ei se ole vain sairaaloiden tai vain tamperelaisten ongelma. Nyt nousi esiin valitettavasti vain yksi työpaikka, vaikka kiusaamista on kaikenlaisilla työpaikoilla.
– Ensi syksynä sairaaloissa tehdään uusi kysely ja tietenkin myös kiusaamisesta kysytään. On mielenkiintoista nähdä tulokset – varsinkin kun työpaikkakiusaamisesta puhutaan nyt paljon.
Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus toteutettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lisäksi Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiireissä sekä Forssan seudulla ja Pietarsaaressa.
Atticaan siirretyt Särkänniemen delfiinit ovat sopeutuneet uusiin oloihin paljon paremmin kuin etukäteen pelättiin, vakuuttaa Kreikasta tavoitettu delfiinien kouluttaja Jarno Sainio.
– Hyvin ovat delfiinit voineet, suorastaan erinomaisesti.
Veera on säilyttänyt asemansa uuden lauman pomona, mutta nykyään kaikki uivat keskenään, kertoo Jarno Sainio.
– Kyllä Veera ja Delfi ovat enemmän keskenään ja kaikki muut, kuusi poikaa, uivat vähän enemmän sekaisin. Mutta kyllä Delfikin siellä monesti käy kääntymässä. Niitä näkyy jo vähän sekapareina, mikä on aina hyvä.
Tamperelaisten kouluttajien ja hoitajien vierailut jatkuvat Sainion mukaan vielä jonkin aikaa.
– Aktiivisemmin käydään suurin piirtein marraskuun loppuun ja sitten tarvittaessa. Vähän miten sovitaan.
Esitykset alkaneet
Ilmastosta ei tullut ongelmaa Särkänniemen nelikolle. Kuumuus ei niinkään ole haitannut, auringonpaisteeseen on sen sijaan pitänyt totutella, sanoo Sainio.
– Tottumista on vaatinut se, että aurinko paistaa korkealta suoraan. Auringonvarjoa on ollut tarjolla. Ja nythän täällä alkavat ilmat jo viilenemään eikä aurinko paista ihan joka päivä.
Delfiinit ovat jo päässeet esiintymään ja vastaanotto on ollut hyvä, kehaisee Jarno Sainio.
– Kyllä on esiinnytty jo muutama viikko. Puitteet on hyvät, altaat on hienot ja isot. On aina mukavaa, kun on kahdeksan eläintä mukana esityksissä. On ihmisillä enemmän katsottavaa.
Paljon uusia virikkeitä
Delfiinien ensimmäiset kaksi kuukautta Kreikassa ovat Jarno Sainion mukaan olleet täynnä uusia virikkeitä. Ihmetystä ovat tuoneet luonnonvoimat.
– Avoin taivas ja linnut laulavat ja vettäkin välillä sataa. Kaikkia uusia juttuja.
Koettu on jo ensimmäinen kunnon myrskykin.
– Kyllä siellä varmaan on altaissa vähän mietitty, että mitä tämä oikein on. Kyllä ne yleensä tuppaavat tykkäämään, kun toteavat, ettei ole mitään vaaraa.
Lentoyhtiön mukaan epäillyn kaappausuhan vuoksi lentokonetta tulivat saattamaan kaksi Hornet-hävittäjää, jotka saivat jo ilmassa tiedon siitä, ettei kaappausuhka ole todellinen. Hävittäjä sai yhteyden lentokoneeseen radion kautta. Yhtiö kertoo, että lento jatkoi lentosuunnitelman mukaisesti ja lennon miehistö hoiti tarvittavan kommunikoinnin lennonjohdon kanssa.
Tapaus sattui tiistaina. Kaappausepäily aiheutti ison poliisioperaation Tampereen lentokentällä. Poliisi sai jo matkan varrella tietoa siitä, että kyseessä saattaa olla väärä hälytys. Varautuminen oli kuitenkin tehtävä tositilanteen mukaan. Malagasta Tampereelle matkalla olleessa koneessa oli liki 150 matkustajaa.
Lentoyhtiö kertoo teettävänsä sisäisen tarkastuksen tapauksen johdosta.
Ilotulitteet paukkuvat ja musiikki soi lauantaina Frenckellin aukiolla valoviikkojen kunniaksi. Valo loistaa 51. kertaa kaupungin keskustassa, Tammelan torilla sekä Tullin aukiolla ja Hervannassa.
Tuomiokirkonkadulla ja Hämeenkadun itäpäässä nähdään loppuvuodesta uusia teoksia. Myös keskustan länsipuolen rakennuksiin heijastuva valotaide saa uusia muotoja.
Kaupunki on houkutellut tapahtuman järjestelyihin myös yrityksiä ja taloyhtiöitä. Mukaan on lähtenyt muun muassa Ratinan kauppakeskus, jonka työmaalla nähdään valoteos.
Projektipäällikkö Markus Joonas kutsuu myös kaupunkilaiset järjestelyihin. Esimerkiksi pihapuun valaisu voi olla osa valoviikkoja ja pimeyden torjuntaa.
– Ihmiset vie tätä tarinaa eteenpäin ja sitä kautta uskon, että saisimme tästä kansainvälisestikin kuuluisan tapahtuman, Markus Joonas toteaa.
Muumeilla riittää reissuja muuallakin kuin satumaailmassa. Vuonna 1987 he saapuivat kirjastotalo Metson kellariin, jossa he viihtyivät aina vuoteen 2012. Metson remontin vuoksi Muumipappa johdatti seurueensa Tampereen Taidemuseoon seuraavan vuoden alussa. Nyt muumit ovat taas matkalla – tällä kertaa Tampere taloon väljempiin tiloihin.
Taidemuseon Muumilaakso sulkee ovensa sunnuntaina. Vielä viikonlopun aikana ehtii mukaan Seikkaillen kotiin -näyttelyyn, jossa kuullaan mm Hosulin tarinoita nuoruudesta Muumipapan matkakumppanina.
Sunnuntaina Taidemuseossa järjestetään Ystävyysnauhatyöpaja. Iltapäivällä kurkistetaan myös Tanssivaan Muumilaaksoon, kun Nuuskamuikkunen Heikki Mäenpää esiintyy. Tanssiteatteri MD esittää Tove Janssonin Näkymätön lapsi-teokseen perustuvan tanssin.
Muumit tehokas houkutin
Vapaa sisäänpääsy houkuttelee ihastelemaan Muumien viimeisiä edesottamuksia. Lauantaina Jarmo Skönin Hosuli-hahmo kiinnosti ihmisiä Nokialta Meksikoon - sieltä asti vieraita oli. Puhumattakaan japanilaisista.
Museojohtaja Taina Myllyharju on tyytyväinen muumien tuomaan vetovoimaan.
– Muumit ovat tuoneeet toisen mokoman kävijöitä taidemuseon kävijöihin, arvioi Myllyharju. Siis puolet lisää.
– Suuri yleisö tietää kyllä muumien muuttohommista, mutta saa nähdä miten paljon turisteja on ensi viikolla ovien takana.
Taidemuseoon tulee muumien jättämään tilaan nykytaidetta, valo- ja ääniteoksia, lupaa museojohtaja.
Tampere talo heti muumi-aikaan
Kesällä 2017 muumikirjojen maailma avautuu Tampere talossa täysin uudistuneena. Perustana ovat edelleen kuitenkin Janssonin kuvitukset ja Tuulikki Pietilän kolmiulotteiset kuvaelmat. Kesään asti ei muumeja tarvitse odottaa, sanoo Myllyharju.
– Jo ensi tiistaina Tampere talossa avautuu muumi-aiheinen making-off-näyttely.
Terhi Kiemunki on valittu Tampereen Perussuomalaisten vuosikokouksessa yksimielisesti jatkamaan puheenjohtajana. Samassa tilaisuudessa alueyhdistys avasi kuntavaalikampanjansa.
Kiemunki on ollut valtakunnallisesti otsikoissa tänä vuonna pääsiäisen tienoolta lähtien. Hänen Facebook-kommenttinsa muslimilasten virpomisesta tulkittiin laajasti rasistiseksi. Lokakuussa Kiemunki sai syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Uudessa Suomessa julkaistussa blogitekstissä.
Terhi Kiemunki toimi kevääseen saakka perussuomalaisten Pirkanmaan piirin ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Hänet erotettiin kirjoituksista syntyneen luottamuspulan vuoksi.
Kiemunki istuu Tampereen kaupunginvaltuustossa ja toimii eduskunnassa kansanedustaja Lea Mäkipään avustajana.
Kuntavaalit järjestetään puolen vuoden kuluttua huhtikuussa 2017.
Monen käsi on kasvanut kiinni puhelimeen. Ei siis ihme, että puhelimen rikkoonnuttua puhutaan isoilla kirjaimilla. Epätoivo on suuri, kun kaikki puhelimen sisältö on poissa.
Yleisesti nykymaailman trendi on, että epäkuntoon mennyttä elektroniikkaa ei juuri korjata. Viime aikoina yleistyneet yhä kalliimmat älypuhelimet ja padit sisältävät kuitenkin jo niin paljon henkilökohtaista ja työasioihin liittyvää tietoa, että sen siirtäminen uuteen laitteeseen voi tuntua hankalalta ja epävarmalta. Siksi korjaus nousee yhä useammin vaihtoehdoksi.
– Mitä kalliimpi puhelin on kyseessä, sitä paremmin sen korjaaminen kannattaa. Keskimääräinen remontti maksaa pari sataa euroa. Jos uusi puhelin maksaa 600-700 euroa, on helppo laskea, että työ kannattaa, sanoo toimitusjohtaja Tapio Marjanen korjauksiin erikoistuneesta iTapsa-liikkeestä.
Älä käynnistä kastunutta laitetta
Puhelin tipahtaa lattialle ja näyttö menee rikki. Se on kaikkien tavallisin korjauskohde, sanovat puhelimen korjaajat. Ja ehkä helpoimmasta päästä.
Herkkävireinen älypuhelin sietää vettä huonosti. Olitko nousemassa veneestä, kun se keikahti? Katsoitko kaivoon kännykkä rintataskussa? Lapsen tai koiran kuola voi sekin sammuttaa laitteen.
Toimitusjohtaja Tapio Marjanen uskoo puhelimien korjauksen lisääntyvän.Mauri Tikkamäki / yle
– Tavallisin virhe kosteusvaurion yllättäessä on laittaa puhelin päälle tai vieläpä lataukseen. Puhelimen sisälle jäänyt kosteus leviää aikaa myöten ja juotokset hapettuvat, sanoo tietotekniikan insinööri ja puhelinkorjaaja Matti Aalto.
– Järkevintä on katkaista virta ja kiikuttaa puhelin heti huoltoon. Suurin osa kastuneista puhelimista voidaan pelastaa, hän vakuuttaa.
Riisiin upottamisen ja muut vippaskonstit voi siis unohtaa. Silti korjauksen onnistuminen voi olla monesta yksityiskohdasta kiinni.
– Joskus puhelin säästyy ilmataskussa veden allakin. Se on pienestä kiinni. Vian paikantaminen vie kuitenkin aikaa. Siksi vesipuhelimelle on vaikea antaa toimintatakuuta.
Tee-se-itse – ja vie sitten huoltoon?
Netistä löytää ohjetta lättytaikinasta anopin kohtaamiseen ja kaikkeen siltä väliltä. Miksei myös kännykän korjaukseen? Tottumaton tee se itse -mies voi kuitenkin tehdä puhelimensa lopullisesti kelvottomaksi.
Ala kasvaa ja kilpailu on kovaa. Pärjäämme merkkikorjaamojen tarjonnalle palvelulla ja nopeudella. Tapio Marjanen
– Esimerkiksi iPhonessa on eri kokoisia ruuveja. Eräskin akun vaihtaja ruuvasi reiän emolevyyn. Puhelimesta tuli entinen, sanoo Petri Kiukas iHelp-liikkeestä.
Toisissa puhelimissa on ruuveja, toisissa enemmän liimaa.
– Kyllähän näitä tapauksia on ollut, että tullaan osat muovikassissa sisään. Siitä sitten pitäisi koota puhelin.
Korjausbisnes kasvaa
Kännykän korjaus on liikevaihdoltaan kasvava ala. Tilastokeskuksen mukaan viestintälaitteiden korjausta tarjoavien yritysten liikevaihto on noussut muutamassa vuodessa yli 40 prosenttia. Kun vuonna 2013 liikevaihto oli reilut 38 000 euroa, vuonna 2015 se oli kasvanut liki 54 500 euroon. Yritysten lukumäärä on pysynyt samalla tasolla.
Sekä iTapsalla että iHelpillä on useita liikkeitä eri puolilla Suomea. Firmat kisaavat asiakkaista merkkiliikkeiden kanssa.
– Ala kasvaa ja kilpailu on kovaa. Pärjäämme merkkikorjaamojen tarjonnalle palvelulla ja nopeudella, mutta varaosien hankinnassa pitää olla tarkkana, sanoo Marjanen.
Mikko Anttilan tietää, että asiakas on usein epätoivoinen. Mauri Tikkamäki / yle
Puhelinkorjaajassa on hyvä olla hiukan terapeutin vikaa. Mikko Anttila iHelpistä tietää, että puhelimensa rikkonut kuluttaja on traumaattisessa tilanteessa. Ehkä jopa kuilun partaalla.
– Usein jo pelkkä juttelu rauhoittaa pulmatilanteeseen joutunutta kuluttajaa.
Sisä-Suomen poliisi on päättänyt lennon LLX5288 johdosta käynnistetyn esiselvityksen. Poliisi katsoo saaneensa riittävät tiedot ja niiden perusteella on pääteltävissä, että koneen kaappausta ilmaiseva koodi on lähtenyt koneesta sen ollessa Ranskan ilmatilassa.
Poliisin tiedotteen mukaan koodin lähtemisen syy ei ole selvinnyt. Ranskan ilmailuviranomaiset tekevät siltä osin jatkotutkinnan - mikäli se on tarpeellista.
Rikoskomisario Jari Kinnusen mukaan poliisilla on parempaakin tekemistä.
– Ei meillä tällaiseen ole aikaa.
Kaappausepäily kohdistui Malagasta Tampereelle matkalla olleeseen lentokoneeseen ja aiheutti ison poliisioperaation Tampereen lentokentällä. Poliisi sai jo matkan varrella tietoa siitä, että kyseessä saattaa olla väärä hälytys. Varautuminen oli kuitenkin tehtävä tositilanteen mukaan
Poliisin selvityksen mukaan koneeseen on kaappauskoodin lähtemisen jälkeen oltu yhteydessä sekä lennonjohdosta että tarkistuslennon suorittaneesta ranskalaisesta hävittäjästä. Koneesta saatujen tietojen perusteella sen sallittiin jatkaa matkaa määränpäähänsä Tampereelle.
Kone on ennen Suomen ilmatilaan saapumista ollut yhteydessä matkan varrella olleisiin lennonjohtoihin. Suomen ilmatilaan tullessaan kone on ollut yhteydessä lennonjohtoon ja tarkistuslennon suorittaneeseen hävittäjään.
Tiedotteen mukaan poliisin, ilmavoimien ja lennonjohdon toiminta Suomessa perustui voimassa oleviin ohjeisiin eikä toiminnasta ei ole aiheutunut vaaraa matkustajille eikä sivullisille.
Sähköllä toimivat robottibussit tulivat Hervantaan kaksi viikkoa sitten. Ensimmäinen niistä kulki maanantaina Tampereen teknillisen yliopiston ja kauppakeskus Duon välillä.
Robottibussiin mahtuu kerrallaan yhdeksän ihmistä. Enimmillään parin kilometrin matkoja körötellään noin 30 kilometrin tuntinopeudella.
Liikennöinnin maanantaina Hervannassa aloittanut robottibussi on saanut innostuneen vastaanoton. Kyytiin päässyttä Juha Ristimäkeä ei kuljettajan puuttuminen häirinnyt.
– Ei kiinnitä huomiota.
– Hyvin luonnolliselta tuntuu, miten se kääntyy ja kaasuttaa, kehuu Milla Havanka. Hän sanoo uskaltautuvansa kyytiin, vaikka robottibussi ajaisi maksiminopeuttaan eli 40 kilometriä tunnissa.
– Uskoisin kyllä, että uskaltaisin. Pidetään penkistä kiinni ja toivotaan, ettei osuta mihinkään.
Robottibussien tarkoituksena on paitsi vähentää päästöjä, myös lisätä joukkoliikenteen suosiota.
Lontoon katujen kissat saapuvat Tampereen Teatteriin syksyllä, kun klassikkomusikaali Cats saa ensi-iltansa teatterin päänäyttämöllä.
Rooleissa nähdään teatterin omia voimia ja vierailevia tähtiä. Musikaalin yhtenä keskeisenä hahmona on Risto Korhonen rotan roolissa.
Rotan roolissa nähdään Risto Korhonen.Henri Mattila, Tampereen Teatteri
Kaiken kaikkiaan musikaalissa esiintyy 30 näyttelijää, tanssijaa ja akrobaattia sekä 10 hengen orkesteri. Musikaalin ohjaa Georg Malvius.
Maailmankuulun Catsin on säveltänyt Andrew Lloyd Webber. Teksti perustuu T. S. Eliotin kirjaan Old Possum's Book of Practical Cats.
Musikaali Cats esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1981 Lontoossa. Suomessa se on tehty vain kaksi kertaa aiemmin, vuonna 1986 Helsingin kaupunginteatteriin ja vuonna 2007 Lahden kaupunginteatteriin.
Musikaalin kohokohta, Barbra Streisandinkin tulkitsema Memory on yksi kauneimmista ja tunnetuimmista musikaalisävelmistä.
Helsinkiin tilataan 29 raitiovaunua Kajaanin Otanmäestä Transtechin tehtaalta. Helsingistä Espooseen vievälle Raide-Jokerin pikaraitiotielle halutaan nimenomaan kainuulaiset ratikat, joista on Helsingissä jo ennestään hyviä kokemuksia.
Nyt neuvottelut Raide-Jokerista ovat alkamassa HKL:n kanssa, kertoo Transtechin toimitusjohtaja Lasse Orre. Tilauksen kokonaisarvio on 107,9 miljoonaa euroa, josta vaunujen osuus on vähän yli 89 miljoonaa euroa.
– Kyllähän se työtä tarkoittaa. Se on noin 505 henkilötyövuotta eli se tarkoittaa noin vuoden täystyöllisyyttä tehtaalle, konkretisoi Orre.
– Vaunuja on vähemmän, mutta kun malli on leveämpi, on työmäärä oikeastaan karkeasti katsottuna yksi yhteen.
Työtä riittää ainakin nykyisille työntekijöille
Orre ei osaa vielä tarkalleen arvioida, kuinka Helsingin tai Tampereen mahdollinen tilaus vaikuttaa työvoiman tarpeeseen. Asiaa on vaikea arvioida etukäteen, koska muista tilauksista ei vielä tiedetä.
Transtechilla työskentelee tällä hetkellä 640 henkilöä vuokratyövoima mukaan lukien. Tänä syksynä tehtaalle on palkattu 60 uutta työntekijää. Tehtaalla on koettu monet lomautukset silloin, kun tilauksia ei ole ollut.
– Ensisijaisesti tilaukset pyritään hoitamaan joustoilla ja vuokratyövoimalla ja pidempiaikaisessa tilanteessa palkataan omia ihmisiä.
Havainnekuva pikaratikasta.Havainnekuva / Idis Design Oy
Helsingin pikaraitiotielle tuleva raitiovaunumalli tulee olemaan samantyylinen kuin Tampereelle kaavailtu malli, mutta raideleveydeltään kapeampi. Näin vaunut voivat hyödyntää nykyistä rataverkostoa.
Kun nimet on saatu sopimuspapereihin, suunnitellaan Transtechilla ensin uuden raitiovaunumallin prototyyppi, jota testataan Helsingissä ja kerätään kokemuksia. Varsinainen tuotanto käynnistyy näillä näkymin vuoden 2019 puolivälissä.
Raide-Jokerin raitiovaunujen pitäisi valmistua vuosina 2019–2020 ja mahdollisten Tampereen vaunujen vuosina 2020–2021.
