Kummelin tarina meinasi loppua ennen kuin se ehti alkua pidemmälle. Oli keskikesä vuonna 1991.

– Ensimmäiset kolme jaksoa tuli juhannuksen aikaan. Ei niitä kovin moni nähnyt. Jonkinlainen kulttiohjelman maine kuitenkin saavutettiin ja saatiin jatkaa tekemistä, muistelee Kummelin alkuperäisjäsen Heikki Silvennoinen.

– Me järjestettiin yleisölle kisoja, joissa sai vastata Kanada. Yleen tuli laatikoittain postikortteja. Kiinnostusta tuntui olevan, jatkaa toinen Kummeli Timo Kahilainen.

Kummelista tulikin nopeasti koko kansan suosikki. Enimmillään vuonna 1994 tv-sarjaa katsoi 900 000 ihmistä. Suosion salaisuutta voi hakea ajoituksesta. Pirkka-Pekka Peteliuksen ja kumppaneiden huippuaika oli jo vääjäämättä ohi. Toisaalta elettiin syvintä lamaa ja tarve löytää ilon aiheita oli huutava.

– Saimme aika paljon viestejä, että Kummeli toi lohtua arkeen, sanoo Kahilainen.

– Ehkä siinä oli jotain arjesta vieraannuttamista. Pikkasen otimme myös kantaa olemassa oleviin asioihin, pohdiskelee Silvennoinen.

Samalla Kummeli oli myös hyvää huumoria.

– Idea oli tarjota yhdessä jaksossa koko tv-illan otos. Oli urheilua, musiikkia, ajankohtaiskatsauksia, kulttuuria, kokkiohjelma ja tottaikai, piipahduksia autoliikkeissä.

Matti Näsä oli oman aikansa mielensäpahoittaja

Hauskuus perustui omalaatuisin hahmoihin. Yksi suosituimmista on tampereen murteella maailman epäkohtia tuskaileva Matti Näsä.

– Olin aikanaan Kangasalan kunnalla töissä. Siellä oli tyyppi, joka otti voimallisesti kantaa asioihin. Tällaisia äijiä on uimahallit ja jäähallit täynnä. Siitä syntyi Matti Näsä, arjen pikkuasioista mäkättäjä, jonka sukulaishahmo on vaikkapa tämän ajan mielensäpahoittaja, sanoo Näsän isä Silvennoinen.

Do di, kyä lähtee, jumankauta juu nääs päivää – Kummeli synnytti lukuisia hokemia, jotka elävät yhä puheenparressa. Kummeli ei siis ole unohtunut suomalaisilta. Olisiko siis aika kasata porkkaryhmä ja tuottaa uutta hoettavaa?

– Aikaa on kulunut liikaa. Ihmiset vaan vertailisi uusia jaksoja vanhoihin. Ei ole enää fiilistä, sanoo Silvennoinen.

– Eikö 50 Kummeli-jaksoa riitä, kysyy Kahilainen.

Tarkalleen ottaen jaksoja on 49, jotka kaikki löytyvät nyt Yle Areenasta.

– Okei. Me tehdään vielä se viideskymmenes, Kummeli-miehet nauravat ja rientävät seuraavaan haastatteluun.

Jos lapsilta rajataan oikeutta päivähoitoon, loukkaako se lapsen oikeuksia? Entä jos lapsi hoidetaan niin suuressa päiväkotiryhmässä, että hoitajat eivät ehdi hoitaa kaikkia ja tekevät työtään uupuneina?

– Kyllä se on selvästi lapsen oikeuksiin puuttumista, sanoo Jyväskylästä Ylöjärvelle saapunut Kurttila asiaa sen pidempään miettimättä.

– Kyseessä on nimenomaan lapsen oikeus saada varhaiskasvatusta ja päästä mukaan varhaiskasvatuksen piiriin.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila tuomitsee hallituksen antamat mahdollisuudet leikata varhaiskasvatuksesta.

– Maan hallitus ottaa ison vastuun puuttuessaan lasten tasa-arvoiseen varhaiskasvatukseen, sanoo Kurttila. Samalla se siirtää asian ja vastuun kuntien harteille.

Monessa kunnassa etsitään parhaillaan mallia ensi syksyn varhaiskasvatukseen. Kunnat ja kaupungit läpi Suomen joutuvat jokainen tekemään tahollaan arvovalinnan, eli ryhtyäkö leikkauksiin vaiko jatkaa tähän mennessä hyväksi havaitulla tavalla.

– Asiaa puntaroidaan tosissaan ja ollaan vaikeiden ratkaisujen äärellä. Onneksi kuitenkin suurempi osa kunnista on tähän mennessä päättänyt jättää leikkaukset tekemättä, Kurttila huokaa.

Pirkanmaalla esimerkiksi Tampere, Akaa, Nokia, Mänttä-Vilppula, Urjala ja Valkeakoski ovat päättäneet olla leikkaamatta subjektiivista päivähoito-oikeutta.

– Ongelmana on kuitenkin se, että nyt asiaa tarkastellaan vuosittain. Samat kysymykset nousevat käsittelyyn taas vuoden kuluttua, Kurttila muistuttaa. Jos talous kiristyy, se uhkaa jälleen myös varhaiskasvatusta.

Lasten kasvattaminen on vanhempien ja varhaiskasvattajien yhteistyötä

Keskustelu subjektiivisen päivähoidon tarpeellisuudesta nousee väistämättä esille, kun hallituksen ratkaisuja puntaroidaan kunnissa. Siitäkin huolimatta, että varhaiskasvatuksen hyödyt on todistettu moneen kertaan.

– Erityisen tärkeää varhaiskasvatus on esimerkiksi juuri niissä perheissä, missä kärsitään työttömyydestä, sanoo Tuomas Kurttila.

– Lasten saamat virikkeet voivat jäädä hyvin vähäisiksi, mikäli perheen tilanne on sosiaalisesti ja taloudellisesti heikossa jamassa.

Myös maahanmuuttajaperheiden lasten varhaiskasvatuksella on kauaskantoiset vaikutukset.

– Esimerkiksi jo pelkästään kielen oppimisen kannalta varhaiskasvatus on erittäin tärkeää, muistuttaa Kurttila.

Silti vanhempien vastuuta ei saa unohtaa.

– Lasten varhaiskasvatus on kodin ja päiväkodin yhteistyötä, ja siihen tarvitaan molempia.

Ylöjärvellä pohditaan vielä

Ylöjärvi suunnittelee käyttävänsä hallituksen antamaa mahdollisuutta säästää päivähoidossa - eli kasvattaa lapsiryhmiä, nostaa hoitomaksuja sekä rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta. Varsinaisia päätöksiä odotellaan huhtikuussa kaupunginvaltuustosta. Valmistelutyön mukaan kaupunginhallitus voisi hyvinkin kallistua leikkausten kannalle. 

Osa ylöjärveläisiä vanhempia vastustaa muutoksia ja he ovat keränneet asiaa koskevaan kansalaisaloitteeseen yli 300 nimeä. 

– Jos kansalaisaloitteen taakse saadaan kaksi prosenttia kunnan äänioikeutetuista eli reilut 500 allekirjoitusta, kaupunginvaltuuston on käsiteltävä leikkauksista luopuminen kokouksessaan, kertoo keskustelutilaisuuden Ylöjärvellä järjestänyt Jussi-Pekka Ahonen.

Ensi viikolla kansalaisaloitteeseen kerätään nimiä jalkautumalla eri puolille kaupunkia ja myös päiväkoteihin.

Kaksikerroksinen omakotitalo tuhoutui keskiviikkona illalla tulipalossa Hämeenkyrön Kostulassa. Palokunnnan saapuessa paikalle palo oli ehtinyt edetä seinärakenteissa katolle asti.

Asunnossa olleet mies ja koira pääsivät pelastumaan ulos jo ennen palokunnan tuloa kohteeseen, joten henkilövahingoilta vältyttiin. Palon jälkisammutus ja -vartionti ovat jatkuneet koko yön.

Talo tuhoutui asuinkelvottomaksi. Palon syttymissyystä ei ole tällä hetkellä tietoa.

Suomi on täynnä auttamistarinoita. Kohtaamisista syntyy iloa, joka leviää lähipiiriin. Jotta useampi saisi kuulla suomalaisten hyvistä teoista, pyysimme teitä lähettämään meille auttamistarinoita.

Hyvistä teoista puhutaan Radio Suomen iltapäivän Ajantasan Suomiseurassa torstaina 10. maaliskuuta. Alta voit kuitenkin jo lukea kolme esimerkkiä siitä, kuinka tavallisessa arjessa löytyy apu yllättävän läheltä.

Tuntemattomat kantoivat polttopuukuorman

"Olin toipumassa leikkauksesta kotona ja huomasin, että polttopuut ovat lopussa. Puulämmitteisessä omakotitalossa on oltava puita talvella, niinpä soitin puita myyvälle miehelle, että olisiko mahdollista saada polttopuita. Puolen tunnin päästä puut olivat jo pihassa.

Toipilas ei voi puita kantaa, mutta sisälle puuliiteriin ne olisi saatava. En halunnut vaivata lähellä asuvaa äitiäni, vaikka hän olisi miehensä kanssa varmasti auttanut. Muistin Facebookissa pari kuukautta olemassa olleen Heinolan Ritvat ja Ristot –ryhmän. Rohkaistuin laittamaan avunpyynnön sinne.

Viestiini tuli vastaus jo 14 minuutin kuluttua! Nelikymppinen nainen ilmoitti tulevansa ja sanoi ottavansa nuoren miehen mukaan. Lopulta tulikin yhteensä kolme ihmistä ja he kantoivat kaikki puut sisälle.

Tarjosin heille raakasuklaata palkkioksi. He iloisina tulivat vaan kantamaan ja jatkoivat sen jälkeen päivän puuhiaan. Puut tulivat 10.30, kantajat saapuivat 11.00 ja 12.00 puut olivat jo sisällä."

Carla, Heinola

Auttajan anoppikin sai apua

"Muutama talvi sitten mökkinaapurimme valitteli, että olisi mukava mennä pilkille yhteisrantaamme. Tie sinne vain oli umpihangessa. No, tuumasta toimeen; minun traktorin perässä oli linko valmiina, joten menoksi.

Tie rantaan on melko mutkikas ja jyrkkää, mutkaista, alamäkeä. Ajattelin, että vanhasta muistista sinne mennään. Viimeisessä mäessä ja mutkassa Zetori lipsahti kyljelleen ojaan. Tuttu maanviljelijänaapuri kuului touhuavan traktorillaan jossakin lähistöllä. Soitin hänelle, ehtisikö tulla vilkaisemaan. Hän tuli nopeasti paikalle.

Hyvien naurujen jälkeen hän kiinnitti "liinat" Zetoriin ja nosti sen tielle. Ei suostunut ottamaan mitään palkkiota hukkaan menneestä työajastaan. Ehdotin, että linkoisin hänen anoppinsa pihan ja tien toistaiseksi vastapalkaksi. Näin sovittiin. Siitä pitäen olen putsannut "mamman" alueen.

Meistä tuli hyvät ystävät tämän "mamman" kanssa."

Erkki, Ikaalinen

Naapurin täti antoi aamulla kyydin töihin ja tarhaan

"Asun yksin kahden alle kouluikäisen lapsen kanssa, jotka ovat päivän pari viikossa isällään, apua siis tarvitsen usein, että arki sujuu.

Yksi viimeaikaisista kerroista oli vuoden alussa, kovilla pakkasilla, kun auto ei aamulla käynnistynyt ja oli kiire viedä lapset tarhaan ja ehtiä töihin. Onneksi naapurin ikkunasta kajasti valo, joten uskalsin soittaa ja kysyä kyytiä.

Marjatta-täti, jo eläkeläinen, oli parissa minuutissa valmis ja ajoi minut lapsineni tarhalle, mistä työkaveri poimi minut kyytiin. Iltapäivällä oma isäni haki minut töistä ja myöhemmin eräs toinen naapuri auttoi vara-akun kanssa käynnistämään auton ja lainasi laturinkin akkua varten - kun vaan kehtasin mennä oven taakse kolkuttelemaan ja apua pyytämään!

Eräs kolmas naapurini, eläkeläismies, auttelee usein lumitöissä päivän aikana, kun itse olen töissä. Häntä olen autellut myös "takaisin", kun vaan olen pystynyt - nyt kovilla lumisateilla tehtiin yhdessä Marjatta-tädin lumitöitä.

Olen todella kiitollinen kaikesta avusta mitä perheeltäni, ystäviltäni, työkavereiltani ja naapureiltani saan ja mielelläni autan myös kun vaan kykenen. Isoin kynnys on usein pyytää apua tai laskea joku auttamaan, mutta olo on mielettömän hyvä kun saa apua ja kun pystyy auttamaan takaisin!"

Hanna, Kuusankoski

Voit kertoa oman auttamistarinasi tämän jutun kommenttiosiossa. Hyvän teon ei tarvitse olla suuri, hyvä mieli syntyy pienelläkin. Tarina saa olla eiliseltä tai viime vuosisadalta.

Hyvistä teoista ja hyvistä ihmisistä keskustellaan Yle Radio Suomen Ajantasan Suomiseurassa 10. maaliskuuta klo 14.30. Aihe kuuluu ja näkyy osin myös muissa Ylen lähetyksissä.

Nokian Renkaiden vilppi rengastesteissä, Volkswagenin päästöhuijaus, Wärtsilän moottorikäry. Kun suuren yrityksen huijaus paljastuu, ensimmäisenä nousee kysymys: miksi ihmeessä yritys on ottanut niin suuren riskin?

Yritysetiikkaa tutkinut Henrika Franck Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta sanoo, että pääsyy löytyy suoraan yritysten strategioista. Ne ovat ristiriidassa etiikan ja moraalin kanssa.

– Jos kaikki kannustimet ovat rahallisia eli voitoista palkitaan, niin se laittaa ihmisen etiikan alttiiksi sille, että aletaan tekemään asioita, joissa etiikka hämärtyy.

Franck painottaa, ettei vilpin takana koskaan ole yhtä ihmistä, vaan ryhmä. Sisäpiiri-ilmiö on tyypillinen vanhoissa teollisuuden yrityksissä.

– Suomessa on paljon yrityksiä, joissa on ylin johto, joka kertoo mitä tehdään. Ylimmän johdon ympärillä on sisäpiiri, jossa saa olla mukana, jos on lojaali. Silloin etiikka sisäpiirissä muuttuu.

Sisäpiirin olemassaolon voi päätellä esimerkiksi Nokian Renkaista. Vilpistä tiesi rajattu joukko, vaikka tavalliset työntekijätkin ovat kertoneet epäilleensä väärinkäytöksiä.

Pienen piirin sisäinen moraali voi muodostua sokeaksi ympäröivän maailman etiikalle, Franck sanoo.

– Nokian Renkaissa on voitu ajatella, että sehän on oikeastaan hyvä, kun testitulokset ovat hyviä, asiakkaat tyytyväisiä ja osakekurssi nousee.

Tapaus löi suomalaistyöntekijöille tyypilliseen lojaliteettiin särön.

Franckin mukaan testivilpin vuotaneet entiset työntekijät voi nähdä "whistle-blowereina" – maailmalla yleisinä, yritysten sisältä tietoja vuotavina työntekijöinä, vaikka he eivät ilmiantessaan enää olleetkaan yrityksen palveluksessa.

– Tämä on uusi ilmiö Suomessa, että työntekijät ottaa kantaa tällä tavalla anonyymisti, mikä on oikein ja väärin, Franck sanoo.

Nokian Renkaiden entisiä työntekijöitä vaikuttaa rengasyhtiö Black Donutsissa. Heitä epäillään yrityssalaisuuksien varastamisesta entiseltä työnantajaltaan.

Sori siitä: Pyydä anteeksi vilpittömästi ja nopeasti

Nokian Renkaiden testivilppi paljastui lähes kaksi viikkoa sitten, mutta kriisi on kaikkea muuta kuin ohitse.

Se, saadaanko maine korjattua, riippuu enemmän siitä, miten jälkipyykki hoidetaan kuin siitä, kuinka vakava itse paljastunut asia on, sanoo maineenhallintaa tutkinut, Helsingin yliopiston dosentti Pekka Aula.

Anteeksipyynnössä viivyteltiin turhaan, Aula sanoo. Uutinen vilpistä julkaistiin perjantaina, mutta Nokian Renkaat itse tuli ulos julkisuuteen vasta maanantaina.

– Ei ole ensimmäinen kerta, kun suomalainen yritys päättää valita tuumaustauon. Se on strategia, joka ei välttämättä ole paras mahdollinen.

Myös esimerkiksi Marimekko viivytteli plagiointisyytteiden kommentoinnissa muutama vuosi sitten. Aulan mukaan yrityksen pitäisi ottaa asian “omistajuus” itselleen heti, kun kriisi iskee päälle. Muuten tietoa aletaan kaivaa muista lähteistä.

– Kuluttajat haluavat tietää, media haluaa tietää, omistajat haluavat tietää. Tyhjiö alkaa täyttyä. Jos yritys ei ole itse täyttämässä tätä, sinne voi ilmestyä jotain, mikä ei pidä paikkaansa.  

Niin kävi Volkswagenin päästöhuijaustapauksessa, jossa tietoja yritykseltä saatiin odotella pitkään. Toimittajat spekuloivat päiviä muun muassa sillä, mitä automalleja huijaus koskee.

Wärtsilä toimi toisin. Se tuli itse julkisuuteen tehtaalla epäillyn testihuijauksen kanssa.

–  Kun ottaa asian omistajuuden omiin käsiin, muut jäävät aseettomiksi, Aula sanoo.

Kun väärinkäytös paljastuu, ensimmäinen askel on pyytää anteeksi.

Talvivaaran kaivoksen toimitusjohtaja Pekka Perä pohti kuuluisassa, ympäristökatastrofia koskeneessa anteeksipyynnössään, voiko vitutukseen kuolla.

Perän takana seissyt viestintäkonsultti ja hallituksen puheenjohtaja Harri Saukkomaa konsulttiyhtiö Tekiristä sanoo nyt, että anteeksipyyntö toimi.

Hyvä anteeksipyyntö on vilpitön – pelkkä "sori siitä" ei riitä, Saukkomaa sanoo.

– Pitää olla vilpittömyyttä ja olla tiedossa se, mitä pyydetään anteeksi. Yrityksen johtajan pitää olla sitoutunut siihen, vaikka muut ihmiset yrityksessä olisivatkin aiheuttaneet vahingon.

Usein anteeksipyyntöä joudutaan kuitenkin harkitsemaan tarkkaan, sillä siitä voi koitua myöhemmin juridinen kysymys.

– Se tarkoittaa sitä, että jotakin myönnetään tapahtuneen. Jos lähtee oikeusprosessesja liikkeelle, anteeksipyyntöä voidaan käyttää yritystä vastaan.

Kuka vielä muistaa, että Mersun auto kaatui testeissä?

Harri Saukkomaan mukaan kriisi on yritykselle myös mahdollisuus.

– Yritys pystyy näyttämään osaamisensa kriisin keskellä. Sen jälkeen se pystyy olemaan paljon vahvempi, kun selviää kriisistä.

Mercedes lanseerasi 90-luvulla kuuluisan A-sarjan auton, joka kaatui ruotsalaislehden ajotestissä. Yhtiön maine kärsi ensin, mutta nykyään sarjan autot kuuluvat suosituimpien joukkoon.

– Aika harva meistä muistaa, että sellainen auto kaatuili testeissä, Saukkomaa sanoo.

Anteeksipyyntö ei yksin riitä – yhtä tärkeää on kertoa, miten tilanne korjataan ja myöhemmin vielä näyttää, että näin todella on tapahtunut.

Kun Nokian Renkaiden testivilppi paljastui, kohu Volkswagenin ympärillä on vasta alkanut laatua. Kysymys siitä, huijaavatko siis kaikki, käy helposti mielessä.

– Huijauksia paljastuu nyt enemmän, koska niitä on viime aikoina paljastunut, ja toimittajat kaivavat niitä siksi aktiivisemmin, Henrika Franck vastaa.

Hän uskoo, että lisää paljastuksia saatetaan kuulla piankin, jos yritykset alkavat siivoamaan nurkkiaan.

– Voi myös olla että, nyt tulee esiin whistle-blowereita, jotka ovat olleet hiljaa yrityksissä.

Kun Ruoveden Kirkonkylän koulun vahtimestari eläköityi, ei tilalle palkattu enää uutta, taloudellisista syistä. Aulassa alkoivat desibelit nousta ja melu nousi varsinkin Merikanto-opiston soittotunneille opiskelemaan tulleiden lasten harmiksi.

–  Tässä aulatilassa oli kovastikin melua ja rauhattomuutta. Soitonopettajat ottivat yhteyttä ja mietimme kuinka voisimme tämän tilanteen ratkaista muuten kuin vahtimestarin kautta. Ruoveden kunta tekee hyvin tiivistä yhteistyötä vastaanottokeskuksen kanssa ja keskustelimme mahdollisuutta, jos löytyisi halukas vapaaehtoinen, joka tulisi tänne aina soittotuntien aikaan tiistaisin ja torstaisin.

– Hoshyar tuli meidän pelastavaksi ritariksemme vapaaehtoistyöhön, sivistystoimenjohtaja Riitta Juusenaho iloitsee. 

Hoshyar Khalil on irakilainen turvapaikanhakija, joka asuu perheensä kanssa Jäminkipohjassa. Reilun puolen vuoden Suomessa oleskelun jälkeen arkeen on hyvä saada vaihtelua. Vapaaehtoistyö aulavahtina on hänelle mieluisaa.

– Olen hyvin iloinen päästessäni tänne, teen töitä mielelläni. Voisin tulla vaikka joka päivä, Hoshyar Khalil sanoo.

Aikuisen läsnäolo rauhoittaa

Vapaaehtoistyötä kokeiltiin ensin neljä viikkoa. Se todettiin hyväksi ja sovittiin jatkosta kevätlukukauden loppuun asti. Muutokset ovat merkittäviä.

– Hoshyar on saanut tilanteen rauhoittumaan, soittajat saavat keskittyä opiskeluunsa ja musiikinopettajiltakin on tullut pelkästään kiitosta. Musiikinopettajat ovat saaneet työrauhan, kun ei tarvitse toimia vahtina, Juusenaho kertoo.

Koulun käytävällä ohi kävelee 5-luokkalainen Katja Viiki, joka käy Merikanto-opiston musiikintunneilla.

– Ennen kuului juoksuaskelia ja kovaa meteliä, nyt ei kuulu enää pianotunnille meteliä, Venla Manninen iloitsee.

– Jo pelkkä aikuisen läsnäolo rauhoittaa. Siistijätkin sanovat, että on aulan yleisilme on paljon siistimpi kuin ennen. Lapset eivät villiinny aulassa keskenään, kun on aikuinen katsomassa päälle, Juusenaho sanoo.

Sanavarasto karttuu samalla

Irakilainen vapaaehtoinen iloitsee paitsi työnteosta, myös mahdollisuudesta tavata suomalaisia ja oppia uusia sanoja. Aulavahtina sanastoa on jo kertynyt.

– Olkaa hiljaa! Ulos! Älä juokse! Hoshyar Khalil luettelee hymy huulillaan.

– Toisaalta lapset myös juttelevat minulle sekä suomeksi että englanniksi. Suomen kieli on minulle todella vaikea, mutta pikkuhiljaa. Kaikki ovat olleet minulle todella ystävällisiä, hän sanoo.

Khalil oli aiemmin poliisi, joten auktoriteettia on. Haave tulevaisuudesta Suomessa on selvä.

– Haluaisin olla poliisi Suomessa.

Turvapaikanhakijat voisivat toimia vapaaehtoisina tarpeen mukaan

Ruovedellä on noin 300 turvapaikanhakijaa, joista noin 60 on koululaista ja osa vielä pienempiä lapsia. Aikuisten turvapaikanhakijoiden joukosta löytyisi muitakin halukkaita vapaaehtoisia työntekijöitä.

– Meillä olisi paljon esimerkiksi vanhusten auttamista, lumen luomista, halkojen hakkaamista, sellaista tarpeeseen vastaamista. Vastaanottokeskuksista on tullut viestiä, että he haluaisivat tehdä jotain, koska he saavat Suomen valtiolta niin paljon, sivistystoimenjohtaja Riitta Juusenaho sanoo.

– Vaikka työtä tekisi vain muutaman tunnin päivässä, saisi vapaaehtoinen turvapaikanhakija kokemuksen siitä, että tarvitaan. Se on parasta kotouttamista.

Mikä sitten estää tämän potentiaalin käyttämisen?

– Tunnetasolla ja asennetasolla tässä toimitaan. Pikkuhiljaa hyvien esimerkkien kautta toiminta varmasti viriää. Molemmissa kylissä, missä turvapaikanhakijat asuvat, on paikallisten välillä on virinnyt yhteistyötä ja harrastustoimintaa, Juusenaho kertoo.

– Meillä on paljon mahdollisuuksia, kun rohkenemme niitä käyttää, Juusenaho summaa.

Vaikka 90-luvun lama-Suomen televisio tuuttasi sketsisarjaa toisensa perään, erottui kaveriporukan nuhjuinen, rosoinen ja aito Kummeli kirkkaasti joukosta. Sarjasta tipahteli hokemia niin vankaksi osaksi yleiskieltä, etteivät kaikki enää edes muista niiden olevan Kummelin peruja.

Asialliset ihmiset ovat yhä parasta A-ryhmää.

Leirintäoloissa kannattaa tarkkailla luontoa. Linnut voivat olla melko ärsyttäviä.

Viinaanmenevä toimittaja kertoo napakasti kaikki kertomisen arvoiset uutiset.

Hokemat "Do-diin", "erittäin hyvin sanottu" sekä  "artisti maksaa" ovat tehneet jokseenkin pysyvän pesän puhekieleen. Niin myös tämä seuraava sanapari.

Silvennoisen ja Kahilan esittämille työmiehille kaikki hommat eivät ole ihan selviä.

"Jumankauta juu nääs päivää!! Työmies Matti Näsällä on paljon erittäin ehdottomia mielipiteitä asioista kuin asioista. Kehuja Näsältä ropisee harvoin, mutta joskus ne ovat paikallaan.

Tero Nuppi ja Esa Nahka edustavat Kummelin roisimpaa alapäähuumoria, usein pilipalimusiikin tahtiin.

Urheilua rakastaviin suomalaisiin upposivat hyvin sekä Lätkäkatsaus että Sporttivartti. Sporttivartissa valmentaja Raimo Vormisto tsemppaa Timo Silakkaa eri lajien pariin. Timolla on kotiasiat kunnossa, ja urheilu tuntuu kiinnostavalta. Tässä he valmistautuvat koskenlaskukisoihin.

Kikkailija Koistinen temppuilee verstaalla tämän tästä siihen malliin, että "kohta napsahtaa".

Kymmenen klassikon listaa ei voi tehdä ilman Musavisaa. Oikean vastauksen tietävät kaikki.

Mäntän kuvataideviikkojen tämän kesän kuuluisuus on amerikkalainen filmitähti Lucy Liu. Kuvataideviikkojen kuraattori Anssi Kasitonni kertoi Liun osallistumisesta Facebook-sivullaan keskiviikkoiltana.

– Kyllä se pitää paikkansa, vahvistaa kuvataideviikkojen toiminnanjohtaja Tiina Nyrhinen.

– Näillä näkymin Mäntässä nähdään Liun suurikokoisia grafiikanvedoksia. Vielä ei ole tietoa, tuleeko Liu itse. Mutta toki otamme hänet lämpimästi vastaan, jos näin käy.

Grafiikan lisäksi Lucy Liu tekee myös ainakin veistoksia ja valokuvaa. Paremmin hänet tunnetaan kuitenkin näyttelijänä, muun muassa rooleistaan Charlien enkelit- ja Kill Bill -elokuvissa ja tv-sarjoissa Ally McBeal ja Holmes NYC.

Hiillostus tuotti tulosta

Mäntän kuvataideviikkojen tämän kesän kuraattori Anssi Kasitonni kuvaili Liun kutsumiseen johtanutta tapahtumaketjua värikkäästi Facebook-sivullaan.

– Noin kuukausi sitten heräsin keskiyöllä unesta, jossa oli jotenkin kyse semmosesta asiasta, että joko Geena Davis tai Lucy Liu tekee nykyään semmosta jotain modernia taidehommaa, hän kirjoittaa.

Googlen avulla selvisi, että Davis ei tee taidetta, mutta Liu tekee. Kasitonni kertoo lähettäneensä Liulle kutsun sähköpostilla. Monen viikon päästä tuli vastaus managerilta.

– Olemme Lucyn kanssa pohtineet pitkään hänen osallistumistaan Mantan kuvataideviikoille ja olemme kyllä kovin otettuja, että tuollainen kansainvälinen kuraattori kuten te, ottaa yhteyttä. Valitettavasti Lucyn kesä on niin kiireinen, ettei hän voi osallistua, Kasitonni referoi päivityksessään.

Kasitonni kertoo jatkaneensa hiillostamista. Ja lopulta se tuotti tulosta.

– Tuli vastaus, että voishan tuo Lucy sittenkin osallistua, kuraattori riemuitsee.

– Taidan alkaa seuraavaks hiillostamaan että: kai sää ny avajaisiin tuut?

Mäntän kuvataideviikot järjestetään tänä kesänä jo 21. kertaa. Kesäkuun 12. alkava tapahtuma esittelee kiinnostavaa ja ajankohtaista kotimaista kuvataidetta ja on Finland Festivals -ketjun jäsen.

Tapahtuman tämän kesän kuraattori on kuvataiteilijana, muusikkona ja elokuvantekijänä tunnettu Anssi Kasitonni.

Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) uudeksi rehtoriksi  on valittu nykyinen opetusvararehtori, TkT Mika Hannula. TTY-säätiön hallitus teki valinnan torstaina.

Tehtävää haki kymmenen henkilöä, joista kolme TTY:n sisältä ja seitsemän TTY:n ulkopuolelta.

Tamperelaiskorkeakoulujen yhdistymishankkeen, Tampere3-prosessin muuttuneen aikataulun vuoksi uuden rehtorin toimikausi alkaa huhtikuun alussa. TTY:n nykyinen rehtori Markku Kivikoski jatkaa toimikautensa loppuun eli elokuun alkuun TTY-säätiön hallituksen ja rehtorin neuvonantajana.

TTY, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu rakentavat uutta toimintamallia suomalaiseen korkeakoulutukseen. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) asetti helmikuussa työryhmän valmistelemaan Tampereen jättikorkeakoulun perustamista.

Poliisiksi tekeytyneet varkaat ovat vierailleet ainakin kahdessa kotitaloudessa Pirkanmaalla. Asiasta kertoi ensimmäisenä Nokian Uutiset.

Viime maanantaina siviiliasuinen mies ja nainen huijasivat itsensä omakotitaloon Nokian Sorvalla poliisiksi esittäytymällä. He saivat anastettua mukaansa omaisuutta.

Samankaltainen tapaus on sattunut hiljattain myös Orivedellä.

Poliisi muistuttaa, että epäselvissä tapauksissa voi aina kysyä virkamerkkiä nähtäväksi.

Näsijärven säännöstely-yhtiö on saanut tänä keväänä poikkeusluvan olla alentamatta järven pintaa. Kyseessä on poikkeuksellinen tapaus, sillä toimitusjohtaja Jukka Joronen ei muista vastaavaa tapahtuneen aiemmin.

– Laki vaatii veden pinnan laskemista ja siitä poikkeamiseen pitää hakea lupa aluehallintovirastolta, hän kertoo.

– Jo viime vuonna lunta oli niin vähän, että lupaa olisi voinut hakea. Mutta myöhästyimme. Tänä vuonna olimme ajoissa liikkeellä, kun jo helmikuussa näytti siltä, että lumi sulaa pois.

Normaalisti Näsijärven pinta lasketaan keväisin alas, jotta sulamisvedet mahtuisivat järveen. Tänä talvena vesistöalueella on niukasti lunta ja sen vesiarvokin on alhainen.

– Tilanne on ollut nyt muutaman vuoden sellainen, että lunta on niukasti. Aika näyttää, muuttuuvatko keväät tällaisiksi. Kun lupaprosessi on nyt käyty läpi, tulevina vuosina poikkeuslupaa on helpompi hakea.

Kasvit ja eläimet hyötyvät

Näsijärven vedenkorkeutta on säännöstelty 1800-luvulta lähtien ja nykyinen säännöstelylupa on vahvistettu vuonna 1980. Säännöstelystä poikkeamiseen tarvitaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lupa ja sitä varten on pyydettävä lausunnot neljältä Ely-keskukselta.

– Lumisista maisemista huolimatta tyypillisiin kevään vedenkorkeuksiin ei näillä näkymin päästä, elleivät sääolosuhteet muutu sateisemmiksi, sanotaan Pirkanmaan Ely-keskuksen tiedotteessa Näsijärven poikkeusluvasta.

– Nykyisissä lumiolosuhteissa sulamisvesien määrät jäänevät melko vähäisiksi. Lumen vesiarvot vaihtelevat tällä hetkellä 25-35 millimetrin välillä, kun pitkän ajan keskiarvot asettuvat 50-80 millimetrin välille.

Tasaisempi järven pinnan vaihtelu on eduksi paitsi Näsijärven ranta-asukkaille, myös rantakasveille ja pohjaeläimille sekä syyskutuisille kaloille. Suuri pinnankorkeuden muutos olisi myös voinut aiheuttaa vahinkoa lähellä rantaa oleville linnunpesille.

Näsijärven vedenpinnan odotetaan olevan tänä keväänä noin 30 senttiä korkeammalla kuin yleensä maalis-huhtikuussa. Pinnan korkeutta voi seurata Tampereen Sähkölaitoksen nettisivulta.

Suomessa on järjestetty yleisurheilun MM-kilpailut vuosina 1983 ja 2005, mutta ei koskaan junioreiden MM-kisoja. Ratinan stadionilla Tampereella on toki nähty kivikovia nuoria yleisurheilijoita, kun alle 20-vuotiaiden EM-kilpailut järjestettiin 2003 ja alle 23-vuotiaiden EM-kilpailut 2013.

Tampereen yleisurheilun junioreiden MM-kilpailut on kuusipäiväinen tapahtuma. Se kerää Tampereelle yhteensä 1 800 urheilijaa noin 170 eri maasta. Kisabudjetti on noin 5,8 miljoonaa euroa.

- Aika nopeasti vuoden 2013 kisojen jälkeen alettiin miettiä, mitä seuraavaksi. Yleisen sarjan EM-kisoissa tulee Ratinan kapasiteetti vastaan, joten junioreiden MM-kilpailut olivat seuraava porras eteenpäin. Ne ovat myös päänavaus sikäli, että näitä kisoja ei ole koskaan järjestetty Pohjoismaissa, kertoi Tampereen Pyrinnön urheilutoiminnan johtaja Elisa Hakanen Urheiluliiton tiedotteessa.

- Kansainvälisten arvokisojen järjestäminen on yleisurheilun kokonaiskuvan kannalta yksi merkittävä tekijä Suomessa.  Tampereella on kokemusta ja osaamista kansainvälisten huipputapahtumien järjestämisessä, ja se sopii erinomaisesti junioreiden MM-kilpailujen isännäksi, sanoo Suomen Urheiluliiton (SUL) puheenjohtaja Vesa Harmaakorpi.

- Suomella on noista ikäluokista nousemassa erittäin lahjakkaita urheilijoita. Heille MM-kotikisat ovat loistava välietappi matkalla aikuisten sarjaan.

Kristian Kuusela voitti jääkiekon SM-liigan runkosarjan pistepörssin kaudella 2015–16. Tappara-hyökkääjä teki 56 ottelussa tehot 30+39=59. Kakkoseksi tuli SaiPan David McIntyre 56 pisteellään ja kolmanneksi HIFK:n Teemu Ramstedt 52 pisteellään.

Maalipörssissä ykkönen oli 28 maalia 59 ottelussa tehnyt SaiPa-hyökkääjä Chad Rau, joka taisteli tittelistä tiukasti Tomas Zaborskyn kanssa. HIFK-laituri jäi maalin päähän viisi ottelua vähemmän pelanneena. Kolmossijan nappasi Lukon Aaron Gagnon 25 osumalla.

Neljännen sijan jakoi neljä pelaajaa, Ässien Aleksi Saarela, HPK:n Otto Paajanen, pistepörssin voittaja Kuusela ja nuorten MM-kisojen kultasankari Kärppien Sebastian Aho.

Tulokkaiden pistepörssin voitti toinen Nuorten Leijonien sankari Patrik Laine tehopisteillä 17+16=33 yhteensä 46 ottelussa.

Yle Puheen Urheiluillassa perataan mennyt runkosarja ja alkavat pudotuspelit maanantaina klo 18.30-20.00.

Ilves ja Kookoo pelailivat aikalailla merkityksettömän pakkopullapelin Hakametsän torstai-illassa. Ilves oli sinetöinyt kauden sijoituksekseen jo ennen iltaa 14.

KooKoon mielenkiinto parantaa 12. sijaansa pykälällä ei kyllä ottelun alussa tullut ilmi. Jostain intoa löytyi sen verran, että vierasvoitto kirjattiin 3-1-luvuin. Kun Ässät hävisi TPS:lle, niin Kookoo ohitti porilaiset ja kuittasi sijoituksen 11. tältä kaudelta.

- Aikamoinen kävelymatsi oli, teemana oli kuitenkin esiintyä ylpeästi, ja viedä kausi kunnialla loppuun asti, ja siinä onnistuimme hyvin, kertasi Kookoo valmentaja Petri Mattila.

- Olimme läsnäolijoista parempia, se on aina arvo urheilussa.

Maalinteko aloitettiin toisessa erässä, vieraiden Jarkko Malisen osuttua kahdesti, Jarkko Parikan puolestaan osuessa kotijoukkueesta. 18-vuotias puolustaja teki liigauransa avausmaalin viidennessä pelissään. Kaikkia maaleja edelsi huolimatonta ja vaisua puolustuspelaamista.

Päätöserässä Mikko Lehtonen tykitti kauden 12. osumansa, ja nousi myös Kookoon ennätyspakiksi yhden kauden osumilla mitattuna, yhdessä Jim Leavinsin kanssa.

- Harmittavan lähellä olimme kymppisijaa, totesi Petri Mattila pelin jälkeen.

- Lähtökohta oli, että jos yksi joukkue saadaan taakse jätettyä, niin olemme tyytyväisiä. Se oli seuran syksyllä asettama tavoite. Joukkueena tavoitteemme oli pelata uskottavaa kiekkoa, ja mielestäni onnistuimme siinä hyvin. Yli puolista peleistä napsimme pisteitä, joten tavoitteet toteutuivat hyvin. Hieno ensimmäinen kausi, ja kunnia pelaajille, varsinkin kokeneet pelaajat kantoivat esimerkillisesti joukkuetta.

Green, Vallin, Malinen ja moni muukin. Nuorista Mikko Lehtonen teki hienon läpimurron sarjaan.

Ilves-puolustaja: Pettymys

Ilveksen kausi oli pannukakku, ja torstainen peli kuvasi hyvin koko kautta.

- Vähän vaikeuksia maalinteossa ja annetaan helppoja maaleja vastustajalle, se on ollut juoni tällä kaudella. Pettyneitä olemme. Toiseksi viimeinen sija ei todellakaan ollut sitä, mitä lähdettiin hakemaan. Ainoa sana, mikä tähän sopii, on pettymys, summasi kautta ja peliä puolustaja Veli-Matti Vittasmäki.

- Ei voi mennä sen taakse, että pelaajia vaihtuu ja loukkaantuu, tulee pelikieltoja, ja valmentajat vaihtuu. Tämä on ammattilaisurheilua, ne kuuluvat peliin, summasi Vittasmäki Ilveksen sekavaa kautta.

Ilves siirtyy nyt Kivikauteen, kun Karri Kivi ottaa valmennusvastuun ensi kaudella.

- Kyllä meidän paikka on jossain ihan muualla kuin näillä sijoilla, maalaili Vittasmäki jo ensi kautta.

Perinteinen seura kuuluu sarjataulukon toiseen päähän.

Petri Aholaita, Tampere

Tampere Film Festivalin kilpasarjoihin valituista elokuvista valtaosa on yhä eurooppalaisten tekemiä. Tänä vuonna kansainväliseen kilpasarjaan lähetettiin yli 3 000 lyhytelokuvaa. Sarjaan valittiin 60 elokuvaa 36 eri maasta.

Valtaosa on eurooppalaista alkuperää. Eniten kilpasarjaan valikoitui elokuvia Iso-Britanniasta ja Ranskasta.

Tampere Film Festivalin kilpasarjoihin lähetetään elokuvia myös Euroopan ulkopuolelta. Tampere on tunnettu Kanadassa ja Yhdysvalloissa, mutta myös Etelä-Koreasta, Intiasta, Kiinasta ja Japanista tulee vuosittain useita elokuvia.

– Joka vuosi olemme pettyneitä itseemme, että emme saa koko maailmaa näkymään tasapuolisemmin kilpailussa, sanoo festivaalijohtaja Jukka-Pekka Laakso.

Ohjelmistoa tasapainotetaan kilpasarjojen ulkopuolella

Laakson mukaan syynä Euroopan ylivaltaan on se, että mantereella tuotetaan suuri osa koko maailman lyhytelokuvista. Myös eurooppalaisen elokuvan taso on korkea. Lisäksi kyse on maantieteellisestä sijainnista – Pohjoismaiden suurin elokuvafestivaali on vähemmän tunnettu Euroopan ulkopuolella.

Kilpasarjoihin valitaan elokuvat taiteellisen tason, ei alkuperän mukaan. Lyhytelokuvien taso on noussut joka puolella maailmaa.

– Tilastojen valossa voin sanoa, että kenialaisella elokuvalla on suuremmat mahdollisuudet päästä meidän kilpailuun kuin ranskalaisella.

Tampere Film Festival pyrkii tasapainottamaan ohjelmistoaan kilpasarjojen ulkopuolella omistamalla näytöksiä muiden maanosien elokuville.

Keskiviikkona alkanut Tampere Film Festival 2016 jatkuu sunnuntaihin asti, jolloin kilpailusarjojen voittajat julkistetaan.

Tampereen kaupunki haluaa periä sakkomaksun ilman bussilippua matkustavilta. 80 euron sakkomaksu voi tulla voimaan ensi kesänä, jos liikenneministeriö myöntää luvan.

Tampereen joukkoliikenne perustelee lipputarkastusten lisäämistä sillä, että joukkoliikenteen toiminta laajenee koko kaupunkiseudulle ja uusi vyöhykejärjestelmä otetaan käyttöön kesällä. Taustalla on huoli esimerkiksi siitä, että vyöhykelippuja ostettaisiin todellista lyhyemmälle matkalle.

Tampereen joukkoliikenne suunnittelee, että käytännön tarkastustyö voitaisiin tilata Helsingin seudun liikenteeltä. Neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. HSL hoitaa tällä hetkellä oman alueensa lisäksi tarkastustoiminnan valtakunnan rautatieliikenteessä. 

HSL perii tällä hetkellä tarkastusmaksuna 80 euroa. Tampereen seudun liikenne arvioi, että myös Pirkanmaalla maksu olisi samaa suuruusluokkaa.

Maanviljelijät eri puolilta Suomea ovat saapuneet Helsingin Senaatintorille suurmielenosoitukseen. Mukana on tuhansia viljelijöitä ja satoja traktoreita.

Maa- ja metsätaloustuottajain etujärjestö MTK:n mukaan maatilojen tilanne on katastrofaalinen. Venäjä-pakotteet ja hintojen lasku ovat ajaneet maatilat ahdinkoon, ja viimeinen pisara oli tukien maksatusviiveet. Traktorimarssilla MTK aikoo tuoda maatalousyrittäjien hädän konkreettisesti päättäjien silmien eteen.

Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan maatilojen yrittäjätulo pienenee viime vuoden alustavan ennusteen mukaan 40 prosenttia edellisvuodesta, keskimäärin 9 700 euroon tilaa kohti. Keskuksen tiedotteen mukaan maidontuotannon ahdinko vetää maataloutta alaspäin.

Traktorit saavuttivat Helsingin keskustan yhdeksään mennessä aamulla. Mielenosoitus Senaatintorilla on päättymässä iltapäivällä noin klo 14. Tämän jälkeen traktorit lähtevät paluumarssille.

– Paljon niitä on liikkeellä, mutta tarkempaa arviota ei uskalla vielä sanoa, kertoo ylikomisario Pekka Höök Helsingin poliisista.

Höökin mukaan poliisissa suunniteltiin vielä aamulla yhdeksän aikaan, mihin kaikki traktorit mahtuvat, mikäli niitä tulee Helsinkiin jopa 500 kappaletta, kuten MTK:sta torstaina kerrottiin. Unioninkatua on väläytelty yhtenä vaihtoehtona.

– Tilanteen mukaan mennään. Ja sen mukaan, mihin niitä mahtuu, Höök sanoo.

Yle Uutiset seuraa marssin etenemistä suorassa verkkolähetyksessä.

Myös muualla Suomessa järjestetään vastaavia tapahtumia.

Perjantaiaamuna Pirkanmaalta lähti kolme bussilastillista ja monta traktorillista maanviljelijöitä ja eläintuottajia osoittamaan mieltään Helsinkiin. Maaseutuviraston maksamien tukien viivästyminen hankaloittaa monen elinkeinon harjoittamista ja tilanne on pahentunut uuden EU-ohjelmakauden alettua.

Pirkanmaalla tilanne on huolestuttava etenkin juuri investoineilla tiloilla. Kalliita konehankintoja tehdään lainarahalla ja moni maksaa lainoja tukirahalla. Tukien maksaminen on viivästynyt usealla kuukaudella, mikä tekee tilanteesta hankalan maaseutuyrittäjän kannalta.

Pinsiöläiselle Johanna Honkaniemelle oli itsestään selvää, että Helsinkiin lähdetään. Viesti viljelijöiden hädästä halutaan myös kuluttajien korviin.

– Maalaisilla on oikeasti hätä. Kohta meillä ei ole kotimaista ruokaa, Honkaniemi sanoo.

Maanviljelijöiden etujärjestö MTK odottaa, että kaikkiaan Helsingin Senaatintorille saapuu tänään yli 3000 viljelijää ja 500 traktoria ympäri Suomea. Mielensoitus alkaa kello 11.

Pihlajalinna-konsernin toimitusjohtaja vaihtuu. Uudeksi toimitusjohtajaksi on nimetty Aarne Aktan, joka on toiminut Talentum Oyj:n toimitusjohtajana vuosina 2011-2016. Hän jatkaa Talentum Media AB:n toimitusjohtajana kesäkuun loppuun saakka.

Aktanin on tarkoitus aloittaa Pihlajalinnan toimitusjohtajana viimeistään elokuussa.

Yhtiön nykyistä toimitusjohtajaa Mikko Wiréniä tullaan ehdottamaan yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Pihlajalinnan tiedotteen mukaan Wirenin toimikausi hallituksen jäsenenä alkaisi siitä, kun Aarne Aktan aloittaa yhtiön toimitusjohtajana. Suurimmat osakkeenomistajat puoltavat Mikko Wirénin valintaa yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi.

Pihlajalinnaan on nimitetty myös uusi talous- ja rahoitusjohtaja, Niclas Köhler. Hän on toiminut Talentum Oyj:n talousjohtajana.

Kaikissa Suomen maakunnissa yleisin parisuhdetyyppi sekä avo- että avioparien kohdalla on sellainen, jossa molemmat osapuolet ovat syntyneet samassa maakunnassa ja asuivat siellä myös vuoden 2014 lopussa.

Tämä käy ilmi Ylen Tilastokeskukselta tilaamasta laajasta aineistosta, joka pitää sisällään Suomen kaikki lähes mijoona avioparia ja yli 333 000 avoparia.

Vahvimmin kotiseuturakkaus näkyy etelä-pohjanmaalaisissa, lappilaisissa ja kainuulaisissa avioliitoissa. Niistä noin 60 prosenttia on sellaisia pareja, joissa molemmat puolisot ovat samasta maakunnasta. Kainuussa ja Lapissa on sama tilanne myös avoliittojen kohdalla.

– Lappi ja Kainuu ovat muuttotappiollisia maakuntia, joten paikalliset solmivat paljon liittoja keskenään. Vaikka Lapissa syntynyt muuttaisi pitkänkin matkan esimerkiksi maaseudulta Rovaniemelle, hän pysyy silti saman maakunnan sisällä, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Marja-Liisa Helminen.

Junan tuomat löytävät toisensa Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä

Kun taas etsitään suhteita, joissa kumpikaan osapuoli ei ole syntynyt siinä maakunnassa, jossa pari asui vuonna 2014, esiin nousevat Kanta- ja Päijät-Häme sekä Uusimaa. Junan tuomia avopareja näissä maakunnissa on lähes 30 prosenttia ja aviopareja lähes 40 prosenttia.

– Uudellemaalle muutetaan paljon opiskelun ja työn perässä. Myös Kanta- ja Päijät-Häme ovat saaneet muuttovoittoa koko 2000-luvun. Parit voivat olla myös vierekkäisistä maakunnista, vaikka matka itse paikkakuntien välillä ei olisikaan pitkä, Helminen sanoo

Ulkomailla syntyneet kumppanit vaikuttavat Etelä-Suomessa

Uudellamaalla toiseksi yleisin parisuhdetyyppi sekä avo- että avioliitoissa on sellainen, jossa suhteen molemmat osapuolet ovat syntyneet ulkomailla.

Tällaisia avoliittoja on Uudellamaalla 5 prosenttia kaikista alueen avoliitoista ja avioliittoja lähes 7 prosenttia kaikista avioliitoista.

Kun Uudellamaalla lasketaan yhteen suhteet, joissa molemmat tai toinen osapuoli on syntynyt ulkomailla, on avoparien osuus 14 prosenttia ja avioparien osuus 15 prosenttia.

Myös Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pirkanmaalla ja Ahvenanmaalla toiseksi yleisimmässä avioparityypissä molemmat kumppanit ovat ulkomailla syntyneitä.

Kaikissa näissä maakunnissa ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä on noin 4-16 prosentin välillä.

Naiset muuttavat miehen perässä

Tilasto kertoo, että edelleen naiset muuttavat miehen syntymämaakuntaan avoliittoon.

– Jos ajatellaan ihmiskunnan historiaa, niin naiset ovat olleet niitä, jotka ovat siirtyneet paikkakunnalta toiselle. Tyttöjä on annettu avioliittoon miehen sukuun, ja naisia on myös ryöstetty. Se saattaa olla jotenkin kehityshistoriallisesti vaikuttava tekijä, että naiset ovat tietyllä tavalla sopeutuvaisempia, ja sen takia muuttaminen on ehkä heille helpompaa, sanoo Väestöliiton asiantuntija Anita Novitsky.

Uuttamaata ja Lappia lukuunottamatta kaikissa muissa maakunnissa toiseksi tyypillisin parisuhdekaava on sellainen, että avopari on asettunut miehen syntymämaakuntaan ja nainen on syntynyt jossain muussa maakunnassa tai ulkomailla.

Avioparien kohdalla sama asetelma toistuu Etelä-Karjalaa, Kymenlaaksoa, Pirkanmaata, Uuttamaata ja Varsinais-Suomea lukuunottamatta, joissa toiseksi yleisin aviosuhdetyyppi on ulkomailla syntyneiden solmima.

Lue kolmen pariskunnan tarinat. He kertovat, millaista rakkaus on eri puolilla Suomea.