Pitkäaikaisten osa-aikatyöntekijöiden ja K-Citymarketin välisen kiistan käsittely alkaa tiistaina hovioikeudessa.

Tampereen Lielahden K-Citymarketissa työskentelevä Tuija Hanhisalo haastoi K-Citymarketin oikeuteen pari vuotta sitten yhdessä toisen osa-aikaisen kassatyöntekijän kanssa. Hanhisalo on työskennellyt Lielahdessa osa-aikaisena vuodesta 1988.

Työntekijöiden mukaan kaupan olisi pitänyt tarjota heille kokoaikatyötä sen sijaan, että se palkkasi kassalle uusia työntekijöitä.

Pirkanmaan käräjäoikeuden toukokuussa 2015 antaman tuomion mukaan työnantajalla oli oikeus palkata uusia työntekijöitä. Käräjäoikeus piti myös riidattomana sitä, että molemmat työntekijät olivat saaneet lisätunteja. Työntekijät valittivat tuomiosta hovioikeuteen.

Tapausta käsitellään tiistaina ja keskiviikkona Turun hovioikeudessa. Oikeuden päätöksen arvioidaan valmistuvan kuukauden päästä.

Tilanne on VTT:n johtavan tutkijan Juhani Laurikon mukaan erikoinen, sillä koko päästöskandaali sai alkunsa Yhdysvalloissa paljastuneesta huijausohjelmasta, jonka piti tunnistaa testitilanne ja osata kaunistella päästöjä mittaushetkellä.

VTT:n otannassa oli mukana kahdeksan VW-konsernin EA 189 -mallisarjan moottorilla varustettua suomalaista autoa, joissa valmistajan mukaan on huijausohjelma, sekä viisi autoa, joissa valmistajan mukaan huijausohjelmaa ei ole.

VTT:n laboratoriossa näiden autojen väliset keskimääräiset tulokset olivat lähes identtisiä eikä edes ääriarvoissa juuri saatu eroa. 

– Tulokset ovat hämmentäviä. Seuraavaksi yritetään huijata huijaria eli yritetään tehdä testi niin, ettei auto tiedä olevansa rullilla.  Sitten nähdään, saadaanko erilaisia tuloksia, Laurikko sanoo.

VTT:n Laurikon mukaan on mahdollista, että Yhdysvalloissa myydyissä autoissa huijausohjelma saattoi todellakin toimia ja auttaa pääsemään maan erittäin tiukkojen typen oksidien päästörajojen alle. Siinä tapauksessa huijausohjelma ei joko toimi Suomessa samalla tavalla tai sitten VTT:n testaamissa autoissa on ollut joku vika, jonka vuoksi lopputulos ei ole sama. 

Joka tapauksessa EU:ssa voimassa olevat typen oksidien raja-arvot alittuivat VTT:n testeissä niin huijausohjelman kanssa kuin ilmankin.

– Vaikuttaisi siltä, että Suomessa käynnistyvissä korjauksissa suurimmassa osassa autoista mikään ei muutu, Laurikko toteaa.

Suomen autojen korjaus viivästymässä Saksassa jatkuvien testien vuoksi 

Trafissa päästöskandaalin seurannasta vastaava osastopäällikkö Toni Pallaspuro sanoo, että alkuperäisen aikataulun mukaan VW:n takaisinkutsun olisi pitänyt Suomessakin jo alkaa Passat-automallin 2,0 tdi-moottoreiden ohjelmistopäivityksellä.

Volkswagenin ja Audin liikennekelpoisuudesta vastaava Saksan viranomainen KBA jatkaa kuitenkin vielä autojen testaamista eikä ole vielä antanut Saksassakaan lupaa Passatien korjauksien käynnistämiseen. Soitto Saksaan KBA:lle ei paljastanut viivästyksen syytä. Trafissakaan syytä ei tiedetä.

Esimakua korjauksista on kuitenkin jo olemassa VW:n maastoauto Amarokin verran, jonka takaisinkutsu ohjelmistopäivitykseen käynnistettiin KBA:n luvalla tammikuun lopulla.    

Muun muassa suuri saksalainen autolehti Auto Motor & Sport on tehnyt jo testin kahdelle Amarokille. Korjaus eli ohjelmistopäivitys vaikutti kahteen testiautoon siten, että molemmissa moottorin teho nousi hiukan, kulutus lisääntyi 0,7 ja 0,5 litraa ja typenoksidit nousivat hieman aiemmasta.

VTT ottaa kaksi autoa ”ennen ja jälkeen” -testaukseen

Suomessa Tekniikan Maailma on tilannut VTT:ltä kattavan tutkimuksen Volkswagenin EA 189 -tyyppisen moottorin suoritus- ja päästöarvoista ennen ja jälkeen merkkihuollossa tehtävää huijausohjelman poistoa ohjelmistopäivityksellä. Tämä testaus odottaa kuitenkin vielä takaisinkutsukampanjan aloittamista Suomessa.

VTT tarvitsee testaukseen kaksi lähes identtistä autoa. Erikoista on, että tutkimusta varten tarvitaan todennäköisesti Volkswagenin maahantuojan apua, sillä peräti kaksi viikkoa kestävää testirupeamaa varten on autot pyydettävä todennäköisesti maahantuojan autoliikkeiden vaihtoautovalikoimista.

– Pyritään olemaan joko jonossa ensimmäisenä tai sitten etuilla, VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko sanoo. 

Trafin Toni Pallaspuro toivoo nyt suomalaisilta malttia odottaa luotettavia tutkimustuloksia ennen johtopäätöksien tekemistä ohjelmistopäivityksen vaikutuksista auton tehoon, kulutukseen tai päästöihin. Trafi on myös mukana VTT:n ja Tekniikan Maailman testissä.

– Se on hyvää kansalaisinformaatiota. Yritetään pitää huolta, että informaatio tässä asiassa on oikeaa.

Jutun ensimmäistä kappaletta tarkennettu klo 10.49. Jutussa luki aiemmin, että ”Epäilys huijausohjelmiston toimivuudesta heräsi VTT:lle sen jälkeen, kun se oli tehnyt lukuisia testimittauksia kaikkiaan 23 dieselhenkilöautolle.” Kappaleesta saattoi saada käsityksen, että VTT olisi päästöskandaalin paljastumisen jälkeen tutkinut 23 eri henkilöautoa.  VTT:n tutkimusaineisto on kuitenkin kerätty eri vuosina.   

Hämeenkyrössä on palattu nälkävuosien ikäviin tapahtumiin. Tuolloin nälkä ja taudit panivat monet vanhemmat luopumaan lapsistaan. Ajan tavan mukaan ne lapset, joita ei pystytty ruokkimaan, myytiin työvoimaksi vauraampiin taloihin.

Kysymys on huutolaislapsista ja heidän kohtalostaan. Kaikkiaan Hämeenkyrön silloisessa kuntakeskuksessa Heiskalla myytiin 299 lasta. Näitä traagisia tapahtumia käsitellään hengellisessä kirkko-oopperassa Huutolaistytön laulu.

Omantunnon kysymyksiä

Elettiin vuottta 1868. Halla oli vienyt viljan miltei kaikilta Suomessa. Nälän heikentämän ihmiset alkoivat kärsiä myös kulkutaudeista.

Hämeenkyröä pidettiin vauraana kuntana minkä vuoksi sieltä haettiin apua. Pohjoisesta tulevilla maanteillä olivat kerjäläiset tavallinen näky ja heitä valui paikkakunnalle yhä enemmän.

Kunnan johtavat henkilöt joutuivat ratkaisun eteen: auttaako vai eikö yhä paisuvaa joukkoa? Vai pitäisikö rakentaa aita? Rahat olivat vähissä.

Äiti luopui lapsistaan

Tapahtumien keskipisteessä on kaksi nuorta tyttöä, joitten kohtalona oli joutua rovastin ja ruustinnan talouteen. Ehkä heidän kohtalonsa oli keskimääräistä parempi, sillä yleensä huutolaiset olivat yhteiskunnan alinta kastia.

– Kun huutolainen halusi nälkäänsä syödä vaikka laskiämpäristä, niin sitäkään ei hänelle annettu, sillä sika tarvitsi sen, sanoo näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Tapio Parkkinen.

Hän sai idean näytelmään tarinasta, jonka hänelle kertoi paikkakunnan historia tunteva opetusneuvos Kauno Perkiömäki.

Pääsosissa huutolaistyttöinä laulavat yläkouluikäiset Oona Pätäri ja Flora Heinäsuo.

– Onhan se vaikeata yrittää kuvitella kurjuutta ja nälkää, myöntää Oona Pätäri.

Tyttöjen äidin roolissa nähdään näyttelijä Inga Sulin. Kaikkiaan esiintyjiä on kolmisenkymmentä.

Historia tulee nykyhetkeen

Huutolaisten kohtalo auttaa näkemään palolaiskysymyksen uudesta näkökulmasta. Parkkinen muistuttaa, että nykyisten pakolaisten kohtalo ei ole ainutlaatuinen, koska vastaavaa löytyy näinkin läheltä.

– Ennenkin on pakon edessä etsitty apua. Esitys kysyy samaa mitä me itsekin kysymme. Mikä on meidän valmiutemme auttaa? 

Huutolaistytön laulu on hämeenkyröläisen Maaseudun Taiteellisen Teatterin tuotanto. Ensiesitys oli viime sunnuntaina, minkä jälkeen esitys kiertää  kirkoissa eri puolilla maakuntaa.

Rauhalan 4H-kerho Valkeakoskelta on valittu Vuoden 4H-kerhoksi. Kerholaiset tekivät hyviä tekoja myymällä Nenäarpoja.

4H-liiton järjestämässä Teoista kuviin -kilpailussa etsittiin 4H-kerhoa, joka onnistui valokuvalla esittämään hyvän tekonsa hauskalla ja vaikuttavalla tavalla. Arvioijien mukaan seteleiden ja kolikoiden kuvaaminen Nenäarpojen sijaan oli kekseliästä ja lähestyi hyvän teon vaikutuksia uudesta näkökulmasta.

Arviointiin vaikutti kuvan lisäksi myös itse teko. Toiseksi sijoittui Korhosen ÄrdeBärdet Sievin 4H-yhdistyksestä ja kolmanneksi kokkikerho Sulkavan 4H-yhdistyksestä. Sievin kerholaiset veivät hyvää mieltä omatekoisella kortilla yhdelle, koulun kautta tärkeäksi ja läheiseksi tulleelle henkilölle ja kokkikerholaiset ilahduttivat vanhuksia itse leipomillaan joulupipareilla.

Voittajakerho sai 500 euron, toiseksi sijoittunut 350 euron ja kolmanneksi sijoittunut 150 euron suuruisen rahapalkinnon.

Paperiliiton työntekijät marssivat ulos UPM:n Tervasaaren tehtaalta maanantai-iltana. Työntekijät palaavat tehtaanjohtaja Jari Tammisen mukaan töihin perjantaina aamulla.

Ulos marssi yhteensä 240 tehtaan työntekijää vastalauseena ensi viikon maanantaina alkaville yt-neuvotteluille. Neuvottelut koskevat koko Tervasaaren henkilökuntaa eli 340 henkilöä.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Aamulehti.

Helsingin kihlakunnansyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen nostaa syytteet kahta irakilaista miestä vastaan, joita epäillään sotarikoksista Irakissa. Tekojen epäillään tapahtuneen kesällä 2014 ja keväällä 2015 osana aseellista konfliktia.

Molemmissa tapauksissa teot liittyvät kuolleiden vihollissotilaiden ruumiin häpäisyyn ja näyttönä on pääasiassa sosiaalisesta mediasta löytynyt materiaali. Miehet tai teot eivät liity toisiinsa.

Oikeudenkäynnit alkavat Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan käräjäoikeudessa vielä tässä kuussa. 

Epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.

Irtopää somekuvassa

Ensimmäinen mies otettiin kiinni marraskuussa Pirkanmaalla. Hänestä liikkui sosiaalisessa mediassa kuvia, joissa hänellä oli kädessään ihmisen pää. Somekuvien perusteella mies oli tullut Suomeen Tornion kautta. 

Mies on syntynyt vuonna 1986.

Taisteli Isisiä vastaan

Toinen irakilainen otettiin kiinni kaksi kuukautta sitten Hämeenlinnassa. Hänen epäillään kuuluneen Irakin armeijan joukkoihin ja taistelleen Isisiä vastaan.

Sotarikosepäily liittyy tapahtumiin vuosi sitten keväällä, kun Irakin hallitus valtasi Tikritin takaisin Isisiltä. Mies on 23-vuotias.

Isoin juttu vielä tutkinnassa

Näiden kahden tapauksen lisäksi KRP tutkii yhä irakilaiskaksosten tapausta. 23-vuotiaat veljekset vangittiin joulukuussa.

Heidän epäillään kuuluneen Isisiin ja surmanneen ampumalla Irakin armeijan aseettomia sotilaita. KRP epäilee heitä 11 terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta. Veljekset tulivat Suomeen turvapaikanhakijoina syksyllä.

Isisin taistelijat tappoivat niin kutsutussa Camp Speicherin joukkomurhassa kesällä 2014 satoja irakilaisia sotilaita.

Sotarikosjutut harvinaisia

Poliisi selvittää parhaillaan yli kymmentä tapausta, jotka liittyvät turvapaikanhakijoiden yhteyksiin sota- tai terrorismirikoksiin. Tyypillisesti epäillyn hallusta on löytynyt väkivaltaista kuvamateriaalia.

Sotarikos voi kattaa hyvin monenlaisia tekoja kidutuksesta sotilaspuvun väärinkäyttöön. Siitä voidaan tuomita vankeutta yhdestä vuodesta elinkautiseen.

Näissä kahdessa tapauksessa on syyttäjän mukaan kyse "lievemmän pään teoista".

Suomessa ei ole ollut aiemmin tällaisia sotarikosjuttuja oikeudessa. Vuonna 2012 ruandalaismies tuomittiin elinkautiseen joukkotuhonnasta Ruandan kansanmurhassa.

Nainen ja kaksi miestä valjastivat treffi-ilmoitukset ryöstöyrityksen välineeksi ystävänpäivän aattona. Tämä onnistui niin ilmoituksen jättämällä kuin niihin vastaamalla. Kolmikon tavoitteena oli houkutella miehiä asuntoon tapaamaan naista ja sitten varastaa heiltä rahat.

Poliisin mukaan porukka ehti kokeilla keinoa kaksi kertaa, joista toisella ryöstö jäi yritykseksi.

Ensimmäisellä kerralla nainen tapasi miehen sovitussa paikassa Valkeakoskella ja he menivät asuntoon. Pian tämän jälkeen asuntoon tuli naisen rikoskumppaneita, jotka potkivat ja löivät miestä.

Uhrilta irtosi hampaita ja hänen leukaluunsa murtui. Miehelle tuli myös ruhjeita. Ryöstäjät penkoivat miehen tavarat ja varastivat hänen rahansa. Hänet myös pakotettiin automaatille nostamaan lisää rahaa.

Pian tämän jälkeen kuvio toistui. Tällä kertaa uhri selvisi uhkaavasta tilanteesta paremmin, sillä hänen onnistui päästä asunnosta pakoon melkein heti.

Epäillyt ovat tunnustaneet teot. Poliisi takavarikoi 1 500 euroa uhrien korvausvaatimuksia varten.

– Asuntojen hintojen eriytyminen maakuntien ja kaupunkien välillä on kiihtynyt. Nyt eroa vauhdittaa se, että joillakin alueilla hinnat laskevat, sanoo varatoimitusjohtaja Jussi Mekkonen Nordeasta.

Kainuun, Lapin ja Kaakkois-Suomen perässä asuntojen hinnat ovat taittuneet laskusuuntaan myös monessa muussa maakunnassa. Sen sijaan Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla hintakehitys on pysynyt tasaisena. Helsingissäkin hurjimmat nousut on jo nähty.

– Oletamme, että muutamissa kasvukeskuksissa hintakehitys jatkuu vakaana ja plusmerkkisenä. Mutta jatkossakin aika useilla alueilla asuntojen hinnat laskevat eli asuntojen hintojen eriytyminen jatkuu, Mekkonen sanoo.

Hintojen laskusuunta aiheuttaa asuntoaan myyville ongelmia. Työn perässä muutto vaikeutuu, jos kauppoja ei meinaa syntyä. Omakotitalosta saatu hinta voi myös olla niin pieni, että kasvukeskuksessa rahalla ei irtoa edes yksiötä.

– Ihmisten on yhä vaikeampi muuttaa paikkakunnalta toiselle työn perässä, kun oman asunnon hinnalla ei pysty ostamaan uutta asuntoa. Toisaalta tämä on myös yksi tekijä, joka nostaa vuokria kasvukeskuksissa, Mekkonen kertoo.

Euroopan pakolaiskriisi luo otollisen kasvualustan myös ihmiskaupalle. Paperittomien ihmisten määrä lisääntynee Suomessa tänä keväänä, kun osa turvapaikanhakijoista saa kielteisen päätöksen oleskelulupahakemukseensa.

Ihmiskaupassa uhrit alistetaan tavallisesti joko pakkotyöhön tai seksiorjuuteen. Lumeavioliitot ovat nousseet ihmiskaupparaportoija Kirsi Pimiän mukaan uudeksi ihmiskaupan muodoksi.

– Niin muiden Euroopan maiden kansalaisia kuin Euroopan ulkopuoleltakin tulevia kaupataan ja pakkonaitetaan. Voi olla seksuaalista hyväksikäyttöä, kotiorjuutta tai muunlaista hyväksikäyttöä.

Ihmiskauppa on rikollisille hyvä bisnes

Kansainvälisten arvioiden mukaan ihmiskauppa on huume- ja asekaupan jälkeen kolmanneksi tuottoisin rikoslaji.

Pimiän mukaan turvapaikanhakijat ovat ihmiskauppiaille otollinen kohde.

– Juuri tässä tilanteessa, jolloin muitakin ongelmia on paljon, on entistä vaikeampaa tunnistaa ihmiskauppaa ja sitä varmasti tapahtuu täällä.

Suomessa nousee Pimiän mukaan esille vuosittain joitakin satoja tapauksia.

– Se on jäävuoren huippu. Uskon, että ihmiskauppaa tapahtuu Suomessakin paljon enemmän. Tämä on monien naisten todellisuutta tämänkin päivän Euroopassa.

Ihmiskauppa ei ole vain aikuisten todellisuutta. Turvapaikahakijatilanteessa Joutsenon vastaanottokeskuksen ylitarkastaja Katri Lyijystä mietityttää myös lapset.

– Frontexin* antamat arviot kadonneiden lapsien määrästä ovat erittäin huolestuttavia. Se mietityttää missä nämä lapset ovat ja mikä heidän kohtalonsa on.

Suomessa autetaan tällä hetkellä sataa uhria

Suomessa ihmiskaupan uhreja on autettu järjestelmällisesti vuosikymmenen ajan. Tampereella juhlaseminaarissa paljon kiitosta kerännyt järjestelmä on kymmenen vuoden aikana auttanut uuteen arkeen 360 uhria.

Tällä hetkellä autettavia uhreja on lähes sata. Suurin osa heistä on naisia ja useimmat ulkomaalaisia. Uhrien joukossa on myös suomalaisia. Erityisen haavoittuvaisia ovat Katri Lyijysen mukaan nuoret naiset.

– Esiintulleet ja ehkä ajateltavissa olevat tapaukset ovat usein seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä tapauksia, joissa nuori nainen tai alaikäinen tyttö on joutunut hyväksikäytön kohteeksi.

*Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto

Maitoa kuljettanut säiliöauto suistui tiistaina iltapäivällä Vesilahdella Punkalaitumentieltä. Perävaunu meni nurin ojaan Huippukiventien risteyksen vaiheilla, mutta vetoauto pysyi pystyssä.

Perävaunusta valui pienelle alalle maastoon maitoa, mutta pelastuslaitos sai tilanteen haltuun nopeasti. Maito padottiin ja kaluston saavuttua imettiin pois. Yhteensä maitoa poistettiin 15 000 litraa. Maastoon vielä jäänelle maidolle kaivettiin keräyskuoppia, jottei se pääse leviämään.

Vetoauton kuljettama maito säilyi kyydissä ja kuski pääsikin jatkamaan matkaansa perävaunun irrottamisen jälkeen.

Päivystävän palomestarin Petri Vuorion mukaan onni onnettomuudessa oli se, että onnettomuus tapahtui hilljaisemmalla tienpätkällä. Pelastuslaitos sekä esimerkiksi sähkölaitoksen väki sai tehdä työnsä harkiten.

Aikaa kului, sillä kapealla tienpätkällä pystyi tekemään vain yhtä asiaa kerrallaan. Myös erikoiskaluston saaminen paikan päälle kesti.

Työt paikan päällä lopetettiin ennen iltakahdeksaa. Pelastuslaitos palaa keskiviikkona päivän valjetessa tarkastamaan mitä onnettomuuspaikalla vielä tarvitsee tehdä.

Pirkanmaan linnustoa esittelevää kirjaa on suunniteltu jo 1980-luvulta. Kirjan tekijöillä on kuitenkin aina ollut niin paljon muuta tehtävää, että projekti on siirtynyt. Nyt on vihdoin tullut valmista.

Yksi kirjan toimittajista, Lasse Kosonen, pitää tavallaan onnenpotkuna sitä, että julkaisu on siirtynyt. Materiaalia on kehittyneiden havainnointitekniikoiden ja keruumenetelmien takia nyt huimasti enemmän. Myös valokuvat ovat toista luokkaa, kuin olisivat olleet vielä 80-luvulla.

– Kuvauksessa ollaan etulyöntiasemassa muihin maakuntalintukirjoihin verrattuna. Koska tehtiin vasta nyt, voidaan nauttia digikuvauksen eduista. Kuvaus on nopeampaa ja helpompaa ja kuvia on paljon.

Pirkanmaalla näkyvät samat muutokset linnustossa kuin muuallakin Suomessa.

– Isot linnut kuten joutsen kurki ovat menestyneet aika hyvin. Monet pikkulinnut kuten keltavästäräkki, kiuru ja peltosirkku taas huonosti. Peltosirkkukin on nykyään harvinaisuus. Nyt se elää lähinnä eteläisellä Pirkanmaalla.

Pirkanmaan linnusto -kirja julkaistiin tiistaina 8. maaliskuuta.

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa ehdotetaan pienennettäväksi samalle tasolle kuin toisen asteen opiskelijoilla eli noin 337 eurosta 250 euroon kuukaudessa.

Tukikuukausikohtainen opintolainan mahdollisuus sen sijaan nousisi 650 euroon nykyisen 400 euron sijaan. Lainan määrää pyritään siis kasvattamaan opiskelun rahoituksessa, vaikka sitä ei olekaan pakko nostaa.

Opintotukikuukausien maksimimäärä on tällä hetkellä 50 kuukautta 300 opintopisteen tutkinnolle. Uudessa ehdotuksessa 300 opintopistettä pitää saada kasaan 45 kuukaudessa, jonka jälkeen voi ottaa opintolainaa maksimissaan 1 100 euroa kuussa.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen laski Yle Uutisten pyynnöstä, kuinka opintorahan määrän pienentäminen vaikuttaisi opiskelijan talouteen, mikäli pienennys paikattaisiin ottamalla opintolainaa menetetyn edun tilalle.

Esimerkki 1

Opiskelija Esko Esimerkki ottaa lainaa 86,48 euroa opintorahasta nipistetyn summan tilalle joka kuukausi. Hän valmistuu sallitussa maksimiajassa, eli 45 kuukaudessa.

Lainaa kertyy yhteensä 3 892 euroa, josta saa Kelan hyvitystä 417 euroa.

Opintolainaa jää maksettavaksi esimerkillisesti koulunsa suorittaneelle Eskolle 3 474 euroa.

Esimerkki 2

Opiskelija Esko Esimerkki ottaa lainaa 86,48 euroa opintorahasta nipistetyn summan tilalle joka kuukausi. Hän valmistuu vanhassa sallitussa maksimiajassa, eli 50 kuukaudessa. Tässä on viisi kuukautta ylimääräistä uuden suunnitelman mukaan.

Esko paikkaa nyt lainalla 86,48 euroa ensimmäiset 45 kuukautta ja viimeiset viisi kuukautta lainaa kertyy 538,36 euroa, koska opintorahaa ja asumislisää ei enää makseta.

Lainaa kertyy yhteensä 6 583 euroa, josta Kela hyvittää 613 euroa.

Opintolainaa jää maksettavaksi 5 971 euroa.

Opintojen viiden kuukauden venähdys maksoi Eskolle noin 2 500 euroa.

Esimerkki 3

Opiskelija Esko Esimerkki ottaa lainaa 86,48 euroa opintorahasta nipistetyn summan tilalle joka kuukausi. Lisäksi hän nostaa opintolainaa tämänhetkisen maksimin, 400 euroa kuukaudessa. Esko valmistuu uuden suunnitelman mukaisesti 45 kuukaudessa.

Tämänhetkisen mallin mukaan Esko ottaisi lainaa pelkän 400 euroa kuussa, yhteensä 18 000 euroa, josta saisi 6 200 euroa hyvitystä Kelalta.

Maksettavaa opintolainasta jäisi 11 800 euroa.

Uuden ehdotuksen mukaan Esko ottaisi lainaa 400 euron lisäksi myös menetetyn 86,48 euroa, eli yhteensä 486,48 euroa kuussa.

Yhteensä lainaa kertyisi 21 892 euroa, josta saisi hyvitystä 5 817 euroa.

Maksettavaa opintolainasta jäisi 16 074.

Vanhaa 400 euron maksimilainaa ottaessa uusi malli koituisi Eskon tappioksi 4 274 euron verran.

Esimerkki 4

Opiskelija Esko Esimerkki ottaa lainaa 86,48 euroa opintorahasta nipistetyn summan tilalle joka kuukausi. Lisäksi hän nostaa opintolainaa tämänhetkisen maksimin, 400 euroa kuukaudessa. Hän valmistuu vanhassa sallitussa maksimiajassa, eli 50 kuukaudessa. Tässä on viisi kuukautta ylimääräistä uuden suunnitelman mukaan.

Tämänhetkisen mallin mukaan Esko ottaisi lainaa pelkän 400 euroa kuussa, yhteensä 20 000 euroa, josta saisi 6 200 euroa hyvitystä Kelalta, koska hyvityksessä huomioitavan lainan enimmäismäärä on 18 000 euroa.

Maksettavaa opintolainasta jäisi 13 800 euroa.

Uuden ehdotuksen mukaan Esko ottaisi lainaa 400 euron lisäksi myös menetetyn 86,48 euroa, eli yhteensä 486,48 euroa kuussa.

Yhteensä lainaa kertyisi 26 583 euroa, josta saisi hyvitystä 3 613 euroa.

Maksettavaa opintolainasta jäisi 22 971.

Vanhaa 400 euron maksimilainaa ottaessa uusi malli koituisi Eskon tappioksi 9 171 euron verran.

Pitkittyneet opinnot tuovat miinusta kukkaroon

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen laski esimerkit opintotuen uudistamisehdotuksen tehneen professori Roope Uusitalon raportin mukaisesti. Esimerkit on laskettu keskimääräiselle yliopisto-opiskelijalle, joka suorittaa 300 opintopisteen maisteriopinnot.

Esimerkeissä valmistutaan nykyisen käytännön ja uuden ehdotuksen maksimiaikojen mukaisesti.

Uudistuksen mukaisia laskelmia verrataan tämänhetkiseen tukikäytäntöön. Tällä hetkellä siis maksimituki on 336,76 euroa opintorahaa, 201,6 asumislisää sekä mahdollisuus 400 euron kuukausittaiseen lainaan. Uudessa versiossa opintoraha pienenisi 86,48 eurolla 250,28 euroon.

Tällä hetkellä opintolainahyvitys on 40 prosenttia huomioon otettavan opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä.

Uudessa systeemissä hyvitys olisi 30 prosenttia maksimiaikaan mennessä valmistuneille ja 15 prosenttia, jos valmistuu korkeintaan vuoden maksimiajan jälkeen.

Kuten alla olevista esimerkeistä voi havaita, venähtäneet opinnot aiheuttavat suurimmat miinukset opiskelijan kukkaroon tulevaisuudessa, mikäli uusi ehdotus menee läpi.

Opintojen pitkittyessä opintotukikuukaudet päättyvät ja loppuaika pitää elää pelkällä lainalla, jos ei ole töissä.

Samalla opintolainahyvityksen prosentuaalinen määrä puolittuu, koska opintoja ei saatu päätökseen vaaditussa ajassa. Tämä vaikuttaa loppusummaan merkittävästi.

Yllä olevat esimerkit on laskettu ilman pankkien asettamia korkoja. Esimerkkiopiskelijalla ei ole muita tuloja, kuin opintotuki.

Mielenosoitus alkaa Senaatintorilta

Tuhansia ihmisiä on ilmoittautunut Facebookissa mukaan Senaatintorin mielenosoitukseen keskiviikkona. Opintotukileikkauksia vastustava mielenilmauskulkue lähtee Senaatintorilta puoli kahden aikaan iltapäivällä. Kulkue suuntaa Aleksanterinkatua pitkin Mannerheimintielle, josta se jatkaa Kansalaistorille.

Helsingin poliisissa mielenosoitus ei ole aiheuttanut suurempia järjestelyitä. Komisario Jaakko Walleniuksen mukaan kyseessä on "yksi mielenosoitus muiden joukossa".

Yle kertoi eilen suksisauvoja valmistavan suomalaisyhtiö One Wayn markkinoineen osittain myös lasikuitua sisältäviä hiihtosauvoja hiilikuitusauvoina. Onko kyse vilpistä vai laadunvalvonnan puutteista, siitä ei vielä ole tietoa.

Viime kuukausina on myös käynyt ilmi, etteivät Nokian renkaat eivätkä Volkwagenitkaan ole täysin sitä, mistä kuluttaja on maksanut.

Kuinka paljon kuluttajia huijataan?

– On mahdotonta sanoa, mutta kilpailu on kovaa ja houkutus tehdä vilppiä on varmasti suuri, sanoo lakimies Jari Suurla Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Jari Suurla pitää Nokian ja VW:n tapauksia yllättävinä ja ainutlaatuisina, sillä yhtiöt ovat tunnettuja ja tapaukset koskevat suurta kuluttajajoukkoa.

– Yhtiöitä on pidetty luotettavina, siksi tapaukset tulivat yllätyksinä.

Kilpailijan asiantuntijuus voi paljastaa vilppituotteen

On tyypillistä, että pienemmän mittakaavan huijauksissa vilpillisestä toiminnasta viranomaisille ilmoittaa kuluttaja, asiantuntijuutta vaativissa tapauksissa kilpailija.

– Kilpailijoilla on paitsi omat intressit, myös tietoutta mahdollisesta vilppituotteesta. Usein ilmituleminen vaatii asiantuntijuutta ja sisäpiiritietoa, Jari Suurla sanoo.

Kuluttajat tekevät herkästi ilmoituksia harhaanjohtavasta markkinoinnista.

– Sosiaalisessa mediassa tieto kulkee nopeasti, Suurla sanoo.

Huijaustapausten tutkinnat ovat yleensä pitkiä ja monimutkaisia prosesseja.

– On selvitettävä tarkasti, mitä on tapahtunut. On tapauksia joissa on kestänyt jopa kuusi vuotta, ennen kuin kuluttaja on saanut korvauksia.

Hevosenlihakohu vaikutti elintarvikevalvontaan

Elintarvikepetoksista muistetaan yhä vuoden 2013 hevosenlihakohu, jossa valmisruokien naudanlihana olikin käytetty hevosenlihaa.

Kohun seurauksena Euroopan komission ja EU-jäsenmaiden välille perustettiin elintarvikepetosten torjuntaan tähtäävä koordinaatioryhmä Food Fraud Network, jonka myötä viestinvaihto EU-maiden välillä tehostui.

– Tämän jälkeen Suomea koskettavia isompia skandaaleja ei ole ilmennyt, sanoo ylitarkastaja Jussi Peusa Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Viimeisimpiä ruokakohuja Euroopassa on aiheuttanut oliiviöljyn laatuun ja alkuperään liittyvät väärennökset.

– Oliiviöljy on malliesimerkki tuotteesta, johon kohdistuvaa mahdollista petollista toimintaa on erittäin vaikea valvoa Suomesta käsin. Olisikin sinisilmäistä väittää, ettei huijareiden valmistamaa öljyä päätyisi myös meidän markkinoillemme, Peusa sanoo.

Kilpailija tunnistaa parhaiten vilppiyritykset myös tietyissä elintarvikkeissa.

Suomessa ilmenee muutamia alkuperämaan ilmoittamiseen kohdistuvia epäilyjä suomalaisten marjojen ja omenien sesonkeina.

Naapurikojun elinkeinonharjoittaja saattaa myydä ulkomailta hankittuja mansikoita suomalaisina ennen kuin Suomen satokausi on varsinaisesti alkanut.

Nokian Renkaiden yrityssalaisuuksien käytöstä epäillyn yhtiön taustalla ovat vaikuttaneet muun muassa islantilainen miljardööri, lentoyhtiön myynnillä rikastuneita suomalaisia sijoittajia sekä Venäjän valtionyhtiö Gazpromin johtaja, käy ilmi Ylen tekemästä selvityksestä.

Nokian Renkaiden entisten työntekijöiden perustaman Black Donuts Engineering Oy:n epäillään hyödyntäneen Nokian Renkaiden yrityssalaisuuksia.

Kymmentä Nokian Renkaiden entistä työntekijää syytetään muun muassa yrityssalaisuusrikoksista.

Black Donutsin suurin omistaja 88 prosentin osuudella on belgialainen holdingyhtiö Cleantech Industries Global.

Belgian kaupparekisterin tietojen mukaan yhtiön on perustanut suomalainen sijoittaja Ari Salmivuori. Belgialainen yhtiö toimii omaisuudenhoitoyhtiönä ja sen tarkoituksena on kerätä yhteen sijoittajia.

Yle hankki Belgian kaupparekisterin kautta kaikki yhtiöön liittyvät julkiset asiakirjat. Asiakirjoista käy ilmi myös osa yhtiön osakkeenomistajista.

Yksi osakkeenomistajista on Rinat Khanbikov, joka hankki yhtiön osakkeita syksyllä 2012. Khanbikov toimii Venäjän valtion omistaman kaasu- ja öljy-yhtiö Gazpromin aluejohtajana.

Ylen tiedossa ei ole, omistaako Khanbikov edelleen yhtiön osakkeita.

Ylen tietojen mukaan Nokian Renkaat oli yrityssalaisuutta koskevan tutkinnan alkuvaiheessa yhteydessä myös suojelupoliisiin (Supo). Yhtiö halusi selvyyttä siihen, oliko sen yrityssalaisuuksia vuotanut Suomen rajojen ulkopuolelle.

Nokian Renkaat ei halunnut kommentoida yrityssalaisuuksia koskevaa tutkintaa Ylelle, koska asian käsittely on vielä kesken.

Ylen tietojen mukaan Supo vetäytyi aiheen käsittelystä tehtyään alustavan selvityksen tapauksessa.

Islantilaista rahaa veroparatiisien kautta

Rengasyhtiön omistajien ja rahoittajien joukkoon kuuluu myös Luxemburgin veroparatiisissa toimiva yhtiö, joka on kuulunut ainakin aiemmin islantilaisen miljardööri Thor Björgólfssonin yritysimperiumiin. Yhtiön kautta hallinnoitiin Björgólfssonin omistuksia Bulgarian suurimmassa teleoperaattoriyhtiössä.

Luxemburgilaisen yhtiön omistaa taas Brittiläisille Neitsytsaarille rekisteröity yhtiö. Omistusketju käy ilmi Luxemburgin kaupparekisterin asiakirjoista.

Tiukan yritys- ja pankkisalaisuuden omaavalta Brittiläisiltä Neitsytsaarilta on käytännössä mahdoton saada omistajatietoja.

Björgólfsson tuli suomalaisille tutuksi, kun hän hankki omistukseensa merkittävän osuuden teleoperaattori Elisasta ja urheiluvälinevalmistaja Amer Sportsista.

Luxemburgilainen yhtiö voi liittyä myös Thor Björgólfssonin entiseen yhtiökumppaniin Gunnlaugur Erlendssoniin. Hän on perustanut rengasalan yrityksen nimeltä Iceland Tyres.

Nokian Renkaiden entinen toimitusjohtaja Kim Gran sanoi maanantaina julkistamassaan tiedotteessa, että Iceland Tyresin tuotekehitysjohtaja Antero Juopperi "kuuluu" tai "on kuulunut" Black Donutsin lähipiiriin.

Juopperi on Nokian Renkaiden entinen työntekijä.

– Minulla on keskusteluyhteys Black Donutsin kanssa, mutta en ole käyttänyt esimerkiksi talvirenkaiden tuotekehityksessä Nokian Renkaiden tietoja Iceland Tyresin kohdalla, Juopperi sanoi Kauppalehden haastattelussa.

Nokian Renkaat on ollut mediamylläkän keskellä, kun Kauppalehti uutisoi yhtiön tehneen vilppiä rengastesteissä. Yhtiön toimitusjohtajana vuosina 2000–2014 toiminut Kim Gran kertoi tiedotteessaan, että hänen mielestä vilppiuutisointi liittyy juuri teolllisuusvakoiluun.

– Väitteet [vilpistä] ovat kaikilta osin mielikuvituksen tuotetta. Väitteen esittäjä, käsitykseni mukaan tässä tapauksessa teollisuusvakoilusta syytteessä olevat tai sen lähipiiri, on esittänyt väitteet mustamaalaustarkoituksessa, Gran kirjoitti tiedotteessaan.

Finncomm-miljonäärit sijoittajina

Belgialaiseen sijoitusyhtiöön on saatu mukaan varsin vaikuttava kattaus suomalaisia liike-elämän vaikuttajia. Yhtiön hallituksen varapuheenjohtajana toimii  Nokian entinen toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo.

Kallasvuo on toiminut aiemmin urallaan myös Nokian Renkaiden hallituksen jäsenenä.

Belgialaisen yhtiön hallituksessa ovat jäsenenä myös muun muassa konsulttiyhtiö Pöyryn entinen johtaja Jukka Nyrölä sekä esimerkiksi Elisan johtotehtävissä työskennellyt Matti Vikkula.

Belgialaisen yhtiön kautta rengasyhtiö Black Donuts Engineeringin omistajiksi lähtivät syksyllä 2012 myös lentoyhtiö Finncommin myynnillä vaurastuneita suomalaisia liikemiehiä. Juhani Pakarin, Taisto Saikkosen sekä Heikki ja Jukka Peltolan osakeomistukset on keskitetty kahteen suomalaiseen omaisuudenhoitoyhtiöön.

Valtionyhtiö Finnair sekä brittiläinen lentoyhtiö FlyBe ostivat Finncommin vuonna 2011. Finncommin omistajat tekivät kaupan myötä itselleen jopa kymmenien miljoonien eurojen omaisuuden.

Black Donuts Engineeringin toimitusjohtaja Kai Hauvala omistaa niin ikään osuuden belgialaisesta yhtiöstä. Ylelle Hauvala sanoi, ettei hän halua tai voi ottaa kantaa muihin omistajiin.

Hauvala on kiistänyt jo aiemmin, että Black Donuts Engineering olisi yhtiönä syyllistynyt mihinkään rikokseen.

Ari Salmivuori ei halunnut kommentoida Ylelle belgialaisen holdingyhtiön omistajia tai heidän taustojaan.

Yleen otti yhteyttä tiistai-iltana belgialaiselta yhtiöltä toimeksiannon saanut suomalainen konsultti, joka kertoi, etteivät Rinat Khanbikov tai Thor Björgólfsson omista yhtiön osakkeita.

Konsultti ei halunnut kertoa sitä, onko kaksikko luopunut omistuksistaan yhtiössä. Yle ei myöskään saanut pyynnöstä huolimatta yhtiön ajantasaista osakasluetteloa.

Syyttäjä: Näyttöä teollisuusvakoilusta on

Keskusrikospoliisin tekemä tutkinta epäillystä Nokian Renkaisiin kohdistuneesta teollisuusvakoilusta on laajuudeltaan 75 000 sivua. Tutkinnan päähaaran käsittely on edelleen kesken.

Sisä-Suomen kihlakunnansyyttäjä Matti Jakosuon mielestä näyttöä teollisuusvakoilusta kuitenkin on. Tämä käy ilmi Jakosuon kesäkuussa 2015 tekemästä yhtä henkilöä koskevasta syyttämättäjättämispäätöksestä.

Päätöksen perusteluosassa todetaan näytön teollisuusvakoilusta olevan kiistaton. Syytteistä luovuttiin tekijän nuoren iän ja vähäisen aseman vuoksi.

Tapauksessa selviteltiin kesällä 2011 Black Donuts Engineeringissä (BDE) kesätöissä olleen, tuolloin 19-vuotiaan mieshenkilön toimintaa. Ylen tietojen mukaan miehen isä työskenteli pitkään johtotehtävissä Nokian Renkaissa.

Syyttäjän mukaan mies oli saanut BDE:n työntekijältä Nokian Renkaiden Venäjän-tehtaan sähköisiä suunnitteluasiakirjoja ulkoisella kovalevyllä. Suunnitteluasiakirjoista oli poistettu kaikki viittaukset Nokian Renkaisiin. Tiedostoja oli ainakin 70.

Syyttäjä ei vaatinut rangaistusta miehelle, vaikka piti selvänä, että hän oli käsitellyt Nokian Renkaiden yrityssalaisuuksia.

Syyttäjän mielestä ei voitu osoittaa, että mies olisi ollut tietoinen käsitelleensä yrityssalaisuuksia tai pyrkinyt hankkimaan hyötyä itselleen.

Kihlakunnansyyttäjä Jakosuon mukaan miehen nuori ikä ja asema kesätyöntekijänä viittaavat siihen, että hänellä on "ollut rajalliset edellytykset arvioida annettujen työtehtävien loukkaavuutta suhteessa asianomistajayhtiön yrityssalaisuuksiin tai käyttämiensä ja muokkaamiensa tiedostojen alkuperää."

Muutaman vuoden kestänyt huvilahintojen lasku on päättynyt. Maanmittauslaitoksen tuoreen kauppahintatilaston mukaan kesämökkien keskihinnat kääntyivät viime vuonna selvään nousuun. Yleiskaava- ja ranta-asemakaava-alueilla rantamökkien koko maan keskihinnat nousivat viime vuonna viisi prosenttia (= 5 000 euroa) edellisvuoteen verrattuna. Kaava-alueen ulkopuolella, haja-asutusalueella  mediaanihinnat nousivat kaksi prosenttia (= 2 250 euroa). 

Kaava-aluemökkien hinnat ovat hypänneet rajuimmin Etelä-Pohjanmaalla (+33%) ja Uudellamaalla (+30%). Euroissa mitattuna Uudenmaan kesämökit kallistuivat selvästi eniten, vaikka alueen huvilat olivat jo entuudestaan selvästi muuta maata hinnakkaampia. Kesämökki maksoi Uudeltamaalta viime vuonna keskimäärin 227 000 euroa, nousua edellisvuoteen liki 53 000 euroa. Etelä-Pohjanmaalta rantamökin sai puolta halvemmalla, keskimäärin 106 000 eurolla. Nousua edellisvuoteen 26 000 euroa.

– Uudellamaalla on rahaa ja Pohjanmaalla taas muutama spesiaalialue, kuten Kalajoki ja Vaasan ympäristö. Sieltä ei tarvitse myydä kuin muutama ökyhuvila, niin se näkyy heti keskihinnassa, selittää hintojen nousua johtava asiantuntija Juhani Väänänen Maanmittauslaitokselta.

– Uudellamaalla kauppamäärät ovat lientyneet, mutta se ei näy hinnassa. Ne ostavat, joilla on rahaa ja ostavat silloin automaattisesti parhailta eli kalleimmilta paikoilta.

Jos lännessä hinnat nousivat, niin itärajan pinnassa mökkikauppa kävi viime vuonna selvästi vaisummin. Kovimmat miinukset kirjattiin Kainuussa (-13%), Pohjois-Karjalassa (-9%) ja Etelä-Karjalassa (-8%). Rajamaakunnissa rantahuvila vaihtoi omistajaa 70 000–90 000 euron hintaan. Ruplan romahdus on vähentänyt venäläisten intoa huvilaostoon Suomesta.

– Venäläiset voivat olla hintalaskun taustalla, mutta yleensäkin kesämökkikauppa on käynyt laimeasti idän suunnalla, Väänänen kertoo.

Kaava-alueiden rantamökeistä tehtiin viime vuonna 1 897 kauppaa. Määrä on pyörinyt samoissa viime vuodet.

Haja-asutusalueillakin nousumaakuntia

Etenkin Satakunnan hintataso hyppäsi viime vuonna reippaasti (+44%) kaavoittamattomien haja-asutusalueiden mökkikaupassa. Mökin keskihinta nousi 28 000 euroa 92 000 euroon. Muita kärkinousijoita ovat Kanta-Häme, Keski-Suomi, Päijät-Häme ja Varsinais-Suomi.

Selkeästi kalleimmat haja-asutusalueen mökit löytyvät edelleen Uudeltamaalta. Keskihinta oli 175 000 euroa, nousua kuusi prosenttia.

Miinukselle mentiin selvimmin Pohjois-Karjalassa (-29%), Pirkanmaalla (-14%) ja Kainuussa (-12%). Kesämökin keskihinta painui Pohjois-Karjalassa 44 500 euroon. Koko maassa keskihinta oli 79 000 euroa haja-alueella. Haja-asutusalueen rantamökkikauppoja tehtiin viime vuonna 859. Määrä nousi hiukan edellisvuodesta.

Huvilat kallistuivat 15 vuotta putkeen

Mökkihinnoilla on takanaan 14–15 vuotta kestänyt huima nousuputki vuodesta 1997 vuoteen 2011 ja 2012. Sen jälkeen tultiin pari, kolme vuotta alas, kunnes taas viime vuonna hinnat kääntyivät nousuun. Kaava-aluemökin keskihinta oli viime vuonna 108 000 euroa, kun korkeimmillaan koko maan keskihinta on ollut 115 000 euroa vuosina 2011 ja 2012.

Haja-asutusalueen korkein hintanoteeraus oli 2011, jolloin keskihinta oli 86 000 euroa. Viime vuoden keskihinta oli 79 000 euroa. Kaikkien aikojen hintaennätyksiin on siis vielä hiukan matkaa niin kaavoitetuilla rannoilla kuin kaavoittamattomilla haja-alueilla.

Lue koko Maanmittauslaitoksen laatima Kiinteistöjen kauppahintatilasto 2015.

Helsingissä osoitetaan tänään mieltä opintotuen leikkauksia vastaan. Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n puheenjohtajan Heikki Koposen mukaan paikalle odotetaan arviolta 10 000:ta osallistujaa, mutta määrää on hänen mukaansa vaikea arvioida vielä tässä vaiheessa.

Opiskelijat arvostelevat muun muassa opintotukeen esitettyjen leikkausten suuruutta ja tapaa, jolla leikkauksia on valmisteltu. Kyse olisi neljänneksen leikkauksesta korkeakouluopiskelijan opintorahaan.

Mielenilmausta järjestämässä ovat useat ylioppilaskunnat, opiskelijakunnat ja opiskelijajärjestöt. Yhteiskuljetuksia tapahtumaan on järjestetty muun muassa Oulusta, Vaasasta, Jyväskylästä, Tampereelta, Turusta sekä Forssasta ja Hämeenlinnasta.

Senaatintorilla kello 13.00 kokoontuva mielenilmauskulkue kiertää kello 13.30 alkaen Aleksanterinkatua pitkin Mannerheimintielle ja lopulta Kansalaistorille. Helsingin poliisi on aiemmin kertonut, ettei mielenosoitus ole aiheuttanut suurempia järjestelyitä.

"Perustuu virheellisiin laskelmiin"

SYL:n puheenjohtaja Heikki Koponen kritisoi myös sitä, että opintotukileikkausten taustalla ovat mahdollisesti virheelliset laskelmat hallitusneuvotteluvaiheessa.

– Siellä ilmeisesti pyöri sellainen malli valtiovarainministeriön laskelmissa, joka ei olisi ollut mahdollinen, sillä siinä olisi käytännössä heikennetty jo nykyisten tuensaajien toimeentuloa. Siinä oli ikään kuin laskettu, että säästöt realisoituisivat huomattavasti nopeammin, kuin mitä ne todellisuudessa tekevät, hän toteaa.

Koposen mukaan uudistus tulee todennäköisesti lisäämään erityisesti opiskelijoiden työssäkäyntiä, sekä kasvattaa opiskelijoiden velkataakkaa.

– Monet tulevat käymään paljon nykyistä enemmän töissä, mikä sitten puolestaan viivästyttää opintoja. Sitten seuraa se, että opiskelijalla saattaa olla 20 000–30 000 euron lainataakka valmistuttuaan, mikä monilla aloilla on hirveän vaikea asia.

SYL:n puheenjohtaja pitää myös mahdollisena, että uudistuksen vuoksi alavalinnoilla taktikointi yleistyy opiskelijoiden keskuudessa. Hän ottaisikin nyt aikalisän opintotukiasiassa, peruisi nyt päätetyt säästöt ja aloittaisi mietinnän siitä, miten järjestelmän kokonaisuudistus voitaisiin toteuttaa niin, että opiskelijoille saataisiin perustulo nykyisen tukiviidakon sijaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kokeili A2 Turvattomuus-illan yhteydessä tietoperusteista nettikeskustelua. Kokeilun tarkoituksena oli selvittää, voiko keskustelun avulla kerätä perusteltua ja tutkimukseen nojaavaa tietoa.

Kokemukset olivat lupaavia, sanoo kokeilun järjestäneen Yhtäköyttä-hankkeen vetäjä, johtava tutkija Jouni Tuomisto.

– Tärkein tavoite täyttyi. Keskustelua saatiin aikaiseksi, se oli asiallista ja useimpiin kysymyksiin saatiin tutkimustiedolla perusteltuja kommentteja.

– Kokeilu tuotti tietoa, jota meillä ei ollut. Tärkeintä oli nähdä, että tutkimustiedon jäsentäminen onnistui, vaikka useimmat heittelivät mututietoa omista kokemuksistaan, Tuomisto kertoo.

Keskustelu käytiin oikeusministeriön ylläpitämällä Otakantaa-sivustolla. Turvattomuusilta-nimeä kantavalla sivulla kysyttiin muun muassa ”Onko tavallisen kansalaisen turvallisuus vaarantunut maahanmuuton takia?” ja ”Syyllistyvätkö tietystä maista tulleet tietynlaisiin rikoksiin?” Osallistujilta pyydettiin linkkejä tutkimustietoon ja muihin luotettaviin lähteisiin.

Twiitillä tietoa tv-lähetykseen

Nettikeskustelu oli auki kolme päivää ja siihen tuli lähes 150 kommenttia. Suurin osa niistä tuli vähän ennen televisiokeskustelua ja sen aikana. Keskustelua oli ohjaamassa muutama opiskelija, jotka kysyivät nettikeskusteluun osallistuvilta lisätietoja. Lisäksi he vetivät keskustelua yhteen.

Televisiokeskustelussa nousi esiin väitteitä raiskausten yleisyydestä Suomessa. Niille etsittiin perusteluita, jotka twiitattiin saman tien lähetykseen.

Toinen keskustelusta huomattu teema oli todellisen ja koetun turvattomuuden ero ja ristiriita. Jos tilastot eivät osoita jotain asiaa vaaralliseksi, kuinka pitkälle kansalaisen on järkevää mennä asian torjumiseksi oman turvattomuuden tunteensa takia?

– Lopullista vastausta ei löytynyt, mutta totesimme tärkeäksi keskustelussa selkeästi erottaa sen, mistä puhutaan milloinkin, Jouni Tuomisto sanoo.

– Kirjailija Jyri Paretskoin ohjelmassa esittämä ohje oli meillekin hyödyllinen: ihmisiä on kuunneltava.

Seuraavaksi Yhtäköyttä-hanke aikoo käynnistää avointa nettikeskustelua sisältävän arvioinnin maahanmuuttajien työllistämisestä. Keskusteluille on aikaa useita viikkoja.

– Olisi myös kiinnostavaa tehdä jatkossa yhteistyötä Ylen kanssa erilaisten kansanterveyteen liittyvien julkisten keskustelujen, esimerkiksi joidenkin rokotuskysymysten, tiimoilta, Jouni Tuomisto sanoo.

Yli kaksi tuntia internetissä päivittäin lisää alakouluikäisten lasten käytöshäiriöitä. Tämä käy ilmi Tampereen yliopistossa meneillään olevassa tutkimuksessa, jossa kuvataan alakouluikäisen lapsen netin käytön yhteyttä sosiaalisiin taitoihin.

Väitöstutkimuksen aineisto kerättiin viiden alakoulun 4.-6.-luokkalaislta Kanta-Hämeessä. Kaikkiaan reilusta 300 oppilaasta kyselyyn vastasi 92 prosenttia. Lapset arvioivat yhteistyötaitojaan, empatiakykyään, häiritsevyyttään ja impulsiivisuuttaan monitahoarviointilomakkeen avulla.

Tutkimuksen mukaan päivittäin nettiä käyttävät oppilaat olivat tilastollisesti merkittävästi impulsiivisempia kuin ne, jotka käyttivät nettiä harvemmin kuin joka viikko. Alle kaksi tuntia arkisin ja viikonloppuisin nettissä aikaa viettävät oppilaat olivat yhteistyötaitoisempia kuin useamman tunnin päivässä nettiä käyttävät.

Runsaan netissä roikkumisen havaittiin myös vähentävän lasten empatiakykyä ja lisäävän häiritsevyyttä.

– Yhteistyötaidot ja empatiakykyisyys tulevat esille niillä alakouluikäisillä, jotka viettävät internetissä päivittäin alle kaksi tuntia, kertoo väitöskirjatutkija Anne Riihilahti.

– Vastaavasti liiallinen, suositukset ylittävä internetissä oloaika lisää antisosiaalista käyttäytymistä.

Netissä tutustutaan uusiin ihmisiin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksen mukaan päivittäinen ruutuaika viihdemedian ääressä saisi olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Anne Riihilahden mukaan tämä ylittyi kaikilla muilla paitsi 4.-luokkalaisilla.

– Netin käyttö on lisääntynyt ja lapset viettävät yllättävän paljon aikaa sen parissa, Riihilahti sanoo.

– Selkeästi tärkein syy netin käyttöön on pelaaminen. Erityisesti pojat pelaavat paljon, tytöille vielä pelaamistakin tärkeämpää on sosiaalinen media.

Alakoululaisten netinkäytössä korostui uusiin ihmisiin tutustuminen. Uusia kaverita löytyy esimerkiksi pelien parista.

– Oli hämmästyttävää huomata, kuinka monet pelasivat netissä ulkomaisen pelikaverin kanssa, Anne Riihilahti kertoo.

– Jopa neljäsosa pojista kertoi pelaavansa ulkomaalaisen kanssa.

Netinkäytön yhteyttä lapsen sosiaaliseen kyvykkyyteen ilmaista empatiaa ja toimia erilaisissa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa on tutkittu vähän. Nyt meneillään oleva tutkimus on saamassa vielä jatkoa.

Kun elokuvan päähenkilö kertoo grillanneensa Afrikassa viinirypäleitä, Pirkanmaan elokuvakeskuks Niagaran penkeille kerääntyneet alkavat supista kovasti.

– Grillannut viinirypäleitä! Me en oo koskaan grillannut viinirypäleitä!

Sitten kun elokuvan tapahtumat siirtyvät Linnanmäelle, elokuvasalista kuuluu iloisia kiljahduksia.

– Mäkin oon käynyt tuolla!

Tulevaisuuden elokuvantekijät pääsivät kurkistamaan lyhyelokuvien ihmeelliseen maailmaan Tampere Film Festivalin Tenavat-näytöksessä. Vaikka elokuvajuhlien viralliset avajaiset ovat vasta illalla keskiviikkona, lapset näkivät jo aamupäivällä viisi erilaista lyhyelokuvaa. Arvovaltaisan raadin suosikki oli heti selvillä.

– Se viiksijuttu, sanoo Antero Lehtonen.

Myös Hanna Valtosen ja Siiri Kokon suosikki oli Anni Ojan vuonna 2015 valmistunut animaatio Viikset.

– Kun ne viikset meni solmuun, niille tuli lyhyt parta, analysoi Hanna Valtonen.

Harjavallan kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa on antanut suostumuksensa Punkalaitumen kunnanjohtajan tehtävään.

Karrimaa on toiminut Harjavallassa kymmenisen vuotta. Hän kertoo, että on tullut alun perin Satakuntaan töihin eikä hänellä ole maakuntaan henkilökohtaisia siteitä. Hän sanoo olevansa nyt hyvin kiinnostunut Pirkanmaasta, joten Punkalaitumelle lähtö sopisi hyvin.

Jaana Karrimaa on toiminut aiemmin muun muassa Suomen kuntajohtajien puheenjohtajana. Karrimaa ei ollut tammikuussa Punkalaitumen johtovirkaan hakeneiden henkilöiden joukossa, mutta kunnanjohtajakisaan voi tulla mukaan myös myöhemmin antamalla suostumuksen.

Karrimaa kertoo, että ei ole keskustellut Punkalaidun-suunnitelmistaan vielä Harjavallan poliitikkojen kanssa.

Valinta ei varma

Punkalaitumen kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Prihti (ps.) kertoo, että kunnanjohtajan valintaa valmisteleva työryhmä on päättänyt lähettää Karrimaan soveltuvuustesteihin. Valinta ei kuitenkaan vielä ole mitenkään kirkossa kuulutettu.

– Etsimme kunnanjohtajaksi henkilöä, jolla on vahvaa elinkeinoelämän osaamista, Prihti sanoo.

Karrimaan lisäksi mukana kunnanjohtajan valintakisassa ovat vielä diplomi-insinööri Jyrki Moilanen ja kauppatieteiden maisteri Marja Tuohimaa. Moilanen haki tehtävään jo tammikuussa ja Tuohimaa sen jälkeen jatketulla hakuajalla.

Kunnanjohtaja on tarkoitus valita 21.3. Punkalaitumen edellinen kunnanjohtaja Lauri Inna on siirtynyt Hattulan kunnanjohtajaksi.