Sähköinen resepti on ihmisille jo tuttu, nyt myös potilastiedot viedään valtakunnalliseen sähköiseen arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää, Kansallista terveysarkistoa (Kanta).
– Arkistoon viedään hoitotyössä, terveyskeskuksen lääkärikäynnillä, sairaalassa tai laboratoriossa kertynyt tieto. Tietojen luovuttaminen eteenpäin muille terveydenhuollon palvelujen antajille edellyttää tietenkin asiakkaan suostumusta, selventää aluehankepäällikkö Sari Vehmas Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä.
– Jatkossa tiedot löytyvät aina sieltä, missä ihminen asioi. Potilashan tästä hyötyy kaikkein eniten, mutta totta kai myös hoitohenkilökunta. Tietoa ei tarvitse tuottaa moneen kertaan ja tutkimusten päällekkäisyyksiä voidaan välttää, Vehmas arvioi.
Arkisto täydentyy ajan myötä
Ensimmäisenä Suomessa potilastietojen kansalliseen arkistointiin siirryttiin Itä-Savon sairaanhoitopiirissä marraskuussa. Pirkanmaalla tullaan hyvänä kakkosena, maaliskuussa valtakunnallisen Potilastiedon arkiston ottavat käyttöön Ruovesi ja Virrat.
– Uuteen arkistointikäytäntöön siirrytään vaiheittain sitä mukaa, kun kuntien järjestelmät saadaan toimimaan yhdessä tämän eArkiston kanssa. Esimerkiksi suun terveydenhuollon ja mielenterveyspalveluiden asiakirjat siirtyvät kansalliseen arkistoon vasta vuonna 2016, kertoo Sari Vehmas.
Tavoitteena on, että yksityinen puoli terveydenhuollosta siirtyy arkiston käyttäjäksi ensi vuoden aikana.
– Tässä vaiheessa potilaan aikaisempia tietoja ei siirretä tähän valtakunnalliseen arkistoon, vaan se täydentyy vuosien mittaan. Luulen, että viiden tai kymmenen vuoden päästä tästä saadaan täysi hyöty irti, arvelee hoitotyön johtaja Satu Koivisto Virroilta.
– Kyllä tämä uusi käytäntö on erittäin hyvä. Etenkin jos matkoilla sattuu joku tapaturma, niin potilaan tiedot ovat heti lääkärin saatavilla, sanoo Virtain terveyskeskuksessa asioinut Kari Huttunen.
Omat tiedot voi tarkistaa kotikoneelta tai kännykästä
Omia tietojaan voi katsoa www.kanta.fi -sivuston kautta. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla. Jatkossa voi myös mm. ilmaista toiveensa elinluovutusten tai hoitotahdon suhteen.
Sivustolta on myös mahdollisuus tarkistaa, mitkä tahot ovat käsitelleet ja katselleet omia tietoja. Palvelua voivat käyttää kaikki 18 vuotta täyttäneet.
– Tällä hetkellä huoltaja ei pääse katsomaan alaikäisen lapsensa tietoja, mutta tähän odotetaan muutosta, eduskunnassa on tekeillä asiasta lakiesitys. Sähköisten lääkemääräysten osalta huoltaja voi pyytää apteekista yhteenvedon oman lapsensa lääkemääräyksistä, muistuttaa Sari Vehmas.
Uuteen kansalliseen arkistoon kerätään siis varsin henkilökohtaisia tietoja ihmisistä. Vaikka oma suostumus tai kielto tietojen luovuttamiseen vaaditaankin, moni pohtii kuitenkin sitä, kuinka varma paikka arkisto on kansalaisten tietoturvan kannalta.
– Kyllä se on niin varmaksi ja tietoturvalliseksi rakennettu, ettei väärinkäytösten mahdollisuutta pitäisi olla. Ammattilainen käyttää tätä palvelua oman potilastietojärjestelmän kautta ja siinä vaaditaan vahvaa tunnistautumista eli ammattilaiskorttia, sanoo Sari Vehmas.
– Lokivalvontaa tehdään koko ajan ja lisäksi Kelassa, joka tätä järjestelmää pyörittää ja palvelua tuottaa, on myös varsin vahvat lokiseurannat. Lisäksi järjestelmien tuottajilta on vaadittu tiukkoja kriteereitä tietoturvallisuuden takaamiseksi, Vehmas vakuuttaa.
Parantunut hoidosta huolimatta
Lääkärien sanelemista potilaskertomuksista on tehty jopa huumorikirjoja. Epikriisien eli hoidon jälkeen tehtyjen lääketieteellisten selostusten ymmärtäminen onkin usein hankalaa. Millaiseen kielenkäyttöön uudessa arkistossa tähdätään, kun kuitenkin ideana on, että ihminen voi omat tietonsa itse tarkistaa?
– Kyllä siellä ymmärrettävällä suomen kielellä pyritään asia ilmaisemaan, Vehmas uskoo.
– Koulutuksessa on tähdätty siihen, että arkistossa käytetty kieli olisi kansalaisen kannalta mahdollisimman selkeää. Lääkärit tosin varmaan saneluissaan käyttävät edelleen lääketieteellisiä termejä, arvelee hoitotyön johtaja Satu Koivisto Virtain terveyskeskuksesta.
– Vähemmän latinaa, kuittaa toiveensa Kari Huttunen Virroilta.