Sairaanhoitopiirejä huolettaa, että hallituksen niille lupaama suora tuki tulee olemaan “liian vähän ja liian myöhään”.
Suomen 20 sairaanhoitopiiriä ovat arvioineet tekevänsä tänä vuonna historiallisen suuren 620 miljoonan euron alijäämän, jonka paikkaamiseen ne nyt toivovat valtion apua.
Hankalan taloustilanteen taustalla on tietenkin korona: koronapotilaiden hoitoon varautuminen ja muun muassa tehohoitopaikkojen lisääminen on nostanut sairaanhoitopiirien kuluja.
Samalla arkista toimintaa, kuten kiireettömiä leikkauksia ja hoitoaikoja, on ajettu alas, joten näistä ei ole tullut sairaanhoitopiireille tuloja. Arkitoiminnan keskeytymisellä on ollut vielä koronavarautumistakin suurempi vaikutus sairaanhoitopiirien talouteen.
Tukea kaivataan 600 miljoonaa
Sairaanhoitopiireille on luvattu suoraa tukea osana kuntatalouden tukipakettia, jonka koko on yhteensä miljardi euroa. Sairaanhoitopiirien osuutta ei ole vielä päätetty.
Suomen suurimman sairaanhoitopiirin HUSin (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) va. talousjohtaja Jari Finnilä sanoo, että oikea tuen suuruus olisi 600 miljoonaa, eli koko arvioidun alijäämän koko. HUSin osalta summa on 180–190 miljoonaa euroa.
– Isoin vaikutus tulee suunnitellun toiminnan vähentämisestä ja sitä kautta kertyvästä alijäämästä. Siksi on olennaista, että tuki suunnattaisiin nimenomaan alijäämän kattamiseen, ei pelkästään koronan aiheuttamiin lisäkustannuksiin.
Samaa sanoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) talousjohtaja Pasi Virtanen. PSHP:n arvioitu alijäämä tälle vuodelle on 80 miljoonaa euroa, josta koronan vaikutusten osuus on noin 50–60 miljoonaa euroa.
Tilanteen poikkeuksellisuudesta kertoo jotain se, että PSHP:n historian suurin alijäämä ennen korona-aikaa on ollut 4,2 miljoonaa euroa. Siis murto-osa siitä, mitä nyt odotetaan.
– Sairaanhoitopiirien perustoimintojen alasajo johtuu valtion ohjeista. Tuen täytyy perustua sairaanhoitopiirien todellisiin kuluihin ja todellisiin menomenetyksiin, Virtanen sanoo.
Kuntaliitto: yli 200 miljoonaa turha odottaa
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio epäilee, ettei sairaanhoitopiireille irtoa 600 miljoonaa euroa ainakaan vielä tässä vaiheessa.
– Ei varmasti tule niin paljoa. Julkisuudessa on puhuttu, että sairaanhoitopiirien osuus olisi noin 200 miljoonaa. Luulen, että sen suurempaa summaa ei tässä vaiheessa kannata odottaa, Tainio toteaa.
Kuntien ja sairaanhoitopiirien talous kietoutuvat tiukasti yhteen, sillä sairaanhoitopiirit saavat rahansa kunnilta toteutuneiden toimenpiteiden mukaan. Viime kädessä myös sairaanhoitopiirien alijäämä jää kuntien katettavaksi.
Kuntakentällä koronasoppaa keitelläänkin vielä pitkään.
– Potilaalle tilanne voi näkyä hoitojonojen pitenemisenä, mutta taloudellinen rasite kohdistuu kuntiin. Jos valtio ei tule tähän mukaan, se voi tarkoittaa palveluhintojen korottamista kuntiin päin, sanoo HUSin Finnilä.
PSHP:n Virtanen arvioi, että tilanteesta toipuminen kestää vuosia.
– Tämä on erittäin kova ja pitkäaikainen isku kuntien ja sitä kautta sairaanhoitopiirien talouteen. Kuntakentällä ei ole tällä hetkellä rahapussia koronan maksamiseen. Menee todella monta vuotta, että alijäämä saadaan jollain tavalla katettua, Virtanen sanoo.
Hallitus sorvaa yksityiskohtia kesäkuun alussa
Kuntien ja sairaanhoitopiirien tuen yksityiskohtien oli tarkoitus olla selvillä jo toukokuussa, mutta päätös siirtyi kesäkuulle neljännen lisätalousarvion yhteyteen.
Sairaanhoitopiirit kaipaisivat taloudellista tukea heti, mutta sitä on todennäköisesti luvassa vasta loppuvuodesta.
Hallitus neuvottelee tuen yksityiskohdista kesäkuun alussa, ja sairaanhoitopiirit pääsisivät hakemaan tukea todennäköisesti syksyllä, sanoo hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen valtiovarainministeriöstä.
– Tämä ei ole mikään pikaraha, mutta tavoite on, että se vaikuttaisi sairaanhoitopiirien tilinpäätöksiin tältä vuodelta, Jokinen sanoo.
Sairaanhoitopiireille se tarkoittaa, että tyhjeneviä kassoja on täytettävä muilla keinoin.
– Pyrimme muuttamaan laskutuskäytäntöjä ja haemme valtuuksia lyhtyaikaisen lainan määrän nostamiseen, ja näillä turvataan maksuvalmiutta. On hyvä asia, jos tukea on tulossa, mutta kassan näkökulmasta se tulisi saada mahdollisimman pikaisesti, HUSin Finnilä sanoo.
Kaikki voi vielä muuttua
Akuuttia tilannetta helpottaa jonkin verran se, että kiireettömän hoidon osalta on alettu palata kohti normaalia. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on Virtasen mukaan palattu 80–90 prosenttiin normaalista, kun huhtikuussa käytiin noin 60 prosentissa.
Täysin normaaliin sairaanhoitopiireissä ei voida palata, koska koronan uuteen aaltoon on jatkuvasti varauduttava. Oma kysymyksensä on myös se, että ihmiset pelkäävät tulla sairaalaan, vaikka tarvetta ja mahdollisuuksia olisi.
Tulevaisuutta leimaa ennen kaikkea epävarmuus. Tukien määristä päätetään nyt, mutta kukaan ei tiedä, mitä syksyllä tapahtuu.
– Kukaan ei tiedä, tukahtuuko korona loppuvuodeksi vai tuleeko uusia aaltoja. Kaikki luvut voivat mennä vielä uusiksi, toteaa PSHP:n Virtanen.
Lue myös: