Tampere aikoo lisätä huumeriippuvaisten lääkkeetöntä hoitoa. Haussa on myös nykyaikainen versio laitoshoidosta. Paluuta pitkiin kuntoutusjaksoihin syrjäisissä laitoksissa tuskin on.
Tampereen kaupunginhallitus linjasi maaliskuun alussa, että huumehoidon palveluissa tarvitaan suunnanmuutos.
– Poliitikot ovat toivoneet nykyistä nopeampaa ja helpompaa pääsyä laitoshoitoon sekä lääkkeetöntä hoitoa, jossa keskitytään riippuvuuksiin ja siihen liittyvään tietoon, sanoo Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi (sd.).
Loukaskorven mielestä rahaa tarvitaan lisää ainakin puoli miljoonaa euroa.

Tampere on saanut runsaasti kritiikkiä (Aamulehden artikkeli maksumuurin takana) apua tarvitsevien huumeidenkäyttäjien pompottelusta ja pitkäjänteisen kuntoutuksen puutteesta.
– Meillä on monia korjausehdotuksia. Pyrimme myös lisäämään lääkkeetöntä ja laitoshoitoa. Viime vuoden lopun kilpailutuksessa tuli paljon uusia palveluntuottajia, sanoo Tampereen palvelujohtaja Maritta Närhi.
Närhi korostaa, että päätös asiakkaille tarjottavasta hoidosta perustuu lääketieteellisen arvioon. Kaupunki voi lisätä tarjontaa, jotta on mistä valita.
Huumemarkkinat mullistuivat
Päihteiden, erityisesti huumeiden käyttö on muuttunut. Markkinoille on tullut paljon synteettisiä huumeita.
Huumeita on myös aiempaa helpompi saada netin kautta. Tampereellakin on saatu kiinni kansainvälisiä huumeliigoja.
Samalla asenne huumeita kohtaan on muuttunut entistä vapaammaksi. Kannabiksen käyttö on yleistynyt.
Tämä kaikki lisää paineita keksiä uusia tapoja auttaa apua tarvitsevia huumeidenkäyttäjiä.

Miten avuntarvitsijat saavutetaan ja millä keinoin heitä autetaan? Valmiita vastauksia ei vielä ole.
– Siihen tuskin palataan, että pitkiä laitosjaksoja tulee myöskään päihdehoidossa, Närhi sanoo.
Tampereella on edelleen yleisenä tavoitteena, että avohoitoa lisätään. Laitospalvelut tukevat avohoitoa.
– Ennen kaikkea hoitoon ohjaus tulee olla nopeaa ja hoitoon on päästävä mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja silloin kun henkilöllä on siihen motivaatiota, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi sanoo.
Korvaushoitoa saavien määrä on kasvanut
Viime viikolla kerrottiin, että opioidiongelmaisten määrä Suomessa on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Määrä arviolta kaksinkertaistui viidessä vuodessa.
Opioidiriippuvaisten lääkehoidon tarve on lisääntynyt myös Tampereella. Vuonna 2019 korvaushoitoa sai 484 opioidiriippuvaista. Esimerkiksi vuonna 2017 lääkkeitä annettiin 347 henkilölle.
Korvaushoidossa huumeriippuvaiselle annetaan esimerkiksi metadonia tai buprenorfiinia huumeidenkäytön haittojen vähentämiseksi.
Jotkut lääkärit olisivat valmiita käyttämään lääkehoitoa myös alaikäisten huumeriippuvaisten auttamiseksi.
Tampereella korvaushoitoa ei anneta alaikäisille. Tosin Tampereella lääkärit kohtaavat hyvin harvoin lapsia, joilla on opioidiriippuvuus.
Tampereella voi asioida aluksi nimettömästi
Asiantuntijoiden mukaan ainakin Helsingissä saattaa käydä niin, että huumeriippuvaiset nuoret eivät hakeudu tai pääse hoitoon, koska pelkäävät lastenkotiin joutumista.
Tampereella uudessa nuorten päihdepoliklinikassa Nupossa voi asioida nimettömästi pari ensimmäistä kertaa. Tämän jälkeen sielläkin lastensuojelulaki tulee mukaan.
Sairaanhoitajat Heidi Mattila ja Jouko Lemmetty kertovat, että Nuppoon otetaan yhteyttä esimerkiksi silloin, kun päihteidenkäyttö sotkee koulunkäyntiä tai aiheuttaa huolta kotona.
Nupon työntekijät auttavat muun muassa keskustelemalla ja motivoimalla. Tarvittaessa ohjataan laitosjaksolle.
Päihdepoliklinikan sairaanhoitajien mukaan tällä hetkellä korostuu huumausaineiden sekakäyttö. Rauhoittavien lääkkeiden käyttö vaikuttaa korvanneen jossain määrin alkoholin asemaa.
Ekstaasin ja amfetamiinin käytön lisäksi esiintyy yhä useammin Subutexin satunnaiskäyttöä.
Nupon työntekijät korostavat päihteidenkäyttöä ehkäisevien palveluiden, kuten perheneuvolan sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian, merkitystä.
Apulaispormestari Johanna Loukaskorven mukaan koulujen ja oppilaitosten rooli on tärkeä.
– On syytä parantaa opettajien osaamista ja tietoa huumeongelman laajuudesta ja monitahoisuudesta, Loukaskorpi sanoo.
Järjestöjen kanssa tehtävää ehkäisevää työtä on Loukaskorven mukaan lisättävä.
Lue lisää: