Yle ja Ylä-Satakunta-lehti ovat sopineet yhteistyökokeilusta, jossa Ylen alueellinen uutissisältö tulee saataville Ylä-Satakunta-lehden digitaalisilla jakelualustoilla.
Yle toivoo kokeilusta laajempaa yhteistyömallia paikallismedioiden kanssa.
Ylä-Satakunta-lehti ilmestyy Parkanossa, Karviassa ja Kihniössä.
Sopimuksen mukaan Ylen alueellisia uutisia on nähtävissä Pirkanmaalta, Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta uutissyötteenä Ylä-Satakunnan verkkosivuilla.
Ylen uutispalvelussa oleva alueellinen sisältö upotetaan Ylä-Satakunnan sivustolle ja Ylen uutistarjonta näkyy ja päivittyy lehden verkkosivuilla.
Yhteistyö on kokeilu, jossa ei liiku rahaa. Verkkoalusta tulee Ylä-Satakunta-lehdeltä ja uutissisältö Yleltä.
Sopimus on voimassa vuoden 2021 loppuun.
Yhteistyötä halutaan kehittää paikallismedian kanssa
Yle on jo vuosia tehnyt yhteistyötä kotimaisella mediakentällä ja yhteistyötä halutaan lisätä.
Liikenneministeri antoi alkuvuodesta 2019 Ylelle ja paikallismedian edustajille tehtäväksi miettiä yhteistyömahdollisuuksia.
– Tästä saimme idean Ylä-Satakunnan kanssa kokeilla alueellisen uutistarjonnan jakamista. Ylen tuottama paikallinen aineisto, joka on julkaistu jo Ylen omilla alustoilla, tuo runsautta paikallislehden verkkosisältöihin ja tukee lehden digitaalista toimintaa, uskoo Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.
Päätoimittaja Jokinen sanoo, että Ylen uutissisältöä on aiemminkin ollut ulkopuolisilla sivustoilla, mutta nyt aloitettava yhteistyökokeilu on kokonaisvaltaisempi ja teknisesti uudenlainen.
Varhain lauantain valjetessa erikoiskuljetukseen valjastetun kuorma-auton moottorin kierrokset nousivat päättäväisesti. Tampereen ratikan matka Kajaanin Otanmäen Škoda Transtech Oy:n tehtaalta kohti kotia alkoi varovaisesti kierroksia nostaen.
Historiallista lastia siirrettäessä ei ole lupa hoppuilla. Matkaa on valmisteltu ja suunniteltu tarkoin. Reilusti yli 40-metrinen kuljetus ei taitu pienistä risteyksistä, eivätkä nopeat käänteet muutenkaan kuulu arvokuljetuksen kuvioihin.
Jo ensimmäiset risteykset näyttävät, kuinka tarkkana pitkän erikoiskuljetuksen kanssa saa olla.Timo Sihvonen / Yle
Ensimmäisen ratikkakuljetuksen arvioidaan saapuvan Tampereelle varhain sunnuntaiaamuna.
Kun radiossa lauantaina kerrotaan erikoiskuljetuksesta, joka on matkalla reitillä Kajaani - Kuopio - Mikkeli - Lahti - Riihimäki - Tampere, kyse on Tampereen ratikan kevätretkestä. Kevätretkeilijän massiivisesta olomuodosta johtuen maantieliikennettä joudutaan paikoin pysäyttämään, mutta toivottavasti sopu antaa sijaa.
Tässä jutussa seuraamme matkan etenemistä.
Tiellä liikkujat pääsevät seuraamaan ratikan matkaa lauantain aikana. Timo Sihvonen / Yle
Tampereen Takahuhdissa Varsankadulla sammutetaan neljän asunnon rivitalossa syttynyttä tulipaloa. Talo on pelastuslaitoksen mukaan rakennettu vuonna 1988. Pelastuslaitos sai hälytyksen palosta kello 20.48.
Tulipalosta ei tiedettävästi syntynyt henkilövahinkoja, Pirkanmaan pelastuslaitos kertoi illalla. Sunnuntaina aamulla selvisi, että talosta löytyi kuitenkin vainaja.
Paikalla on viisi pelastusyksikköä ja 10 säiliö- ja tukiyksikköä.
Palo on pelastuslaitoksen mukaan alkanut yhdestä huoneistosta ja levinnyt siitä koko rakennuksen ullakolle. Syttymissyytä ei vielä tiedetä.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen paloauto Tamperen Takahuhdin palopaikan tuntumassa.Matias Väänänen / Yle
Palo ei ole enää vaarassa levitä, mutta raivaus- ja jälkisammutustyöt jatkuvat yöhön asti.
Asunto, jossa palo syttyi, on palanut kokonaan ja muut kolme asuntoa ovat palaneet asumiskelvottomiksi. Syttymisasunnosta ei ole vieläpystytty varmistamaan, oliko asunnossa ollut syttymisen hetkellä asukkaita paikalla.
Palosta syntyi runsaasti savua, joka oli levinnyt Takahuhdin ja Ruotulan suuntaan. Alueen asukkaita kehoitettiin tarvittaessa siirtymään sisätiloihin, sulkemaan ikkunat ja ilmastointi.
24.5. kello 9.09 Lisätty tieto vainajan löytymisestä.
Tampereen rivitalopalo on vaatinut kuolonuhrin. Vielä lauantai-iltana näytti siltä, ettei rajusta tulipalosta tule henkilövahinkoja.
Yöllä raivauksen yhteydestä yhdestä asunnosta löytyi kuitenkin vainaja.
Tutkinnanjohtaja Markku Laakso Sisä-Suomen poliisista sanoo, että poliisi selvittää uhrin henkilöllisyyttä parhaillaan. Poliisilla on tästä epäily, mutta selvitys on vielä kesken.
Takahuhdissa Varsankadulla sammuttiin lauantaina illalla neljän asunnon rivitalossa syttynyttä tulipaloa. Talo oli pelastuslaitoksen mukaan rakennettu vuonna 1988. Pelastuslaitos sai hälytyksen palosta kello 20.48.
Matias Väänänen / Yle
Palo alkoi pelastuslaitoksen mukaan yhdestä huoneistosta ja levisi siitä koko rakennuksen ullakolle. Syttymissyytä ei vielä tiedetä.
Laakson mukaan poliisi tutkii syttymissyytä. Poliisilla on havaintoja palon alkuperästä, mutta syystä ei ole vielä tietoa.
Raivaus- ja jälkisammutustyöt jatkuivat yöhön asti.
Asunto, jossa palo syttyi, paloi kokonaan ja muut kolme asuntoa ovat palaneet asumiskelvottomiksi.
Palosta syntyi runsaasti savua, joka oli levinnyt Takahuhdin ja Ruotulan suuntaan. Alueen asukkaita kehotettiin tarvittaessa siirtymään sisätiloihin, sulkemaan ikkunat ja ilmastointi.
Siellä se on: häivähdys punaista. Tampereen ensimmäinen ratikka on tullut perille varikolle lauantaina myöhään. Sunnuntaina aamulla ratikkavaunu on laskettu kiskoille ja kohti säilytyshallia.
Jo ensimmäiset risteykset näyttävät, kuinka tarkkana pitkän erikoiskuljetuksen kanssa saa olla.Timo Sihvonen / Yle
Siilinjärveläinen kuljetusyrittäjä Kirsti Rissanen sanoo, että matkaa oli suunniteltu kauan. Kuljetusliike on kuljettanut parikymmentä vuotta ratikoita lavetilla.
Reilusti yli 40-metrinen kuljetus ei taitu pienistä risteyksistä. Ratikan tieltä piti poistaa liikenteenjakajia. Lahdessa levitettiin ramppia. Erikoiskuljetus meni tarkkaan harkittua reittiä Kajaani–Kuopio–Mikkeli–Lahti–Riihimäki–Tampere.
– Jos olisi kuljetettu mistä tahansa muualta, olisi pitänyt tehdä paljon enemmän kaikenlaista, kuljetusyrittäjä Rissanen sanoo.
Aamuaurinko saatteli ratikkakuljetuksen matkaan Kajaanista.Timo Sihvonen / Yle
Viivettä Lempäälässä
Ainoa pysäytys tuli lähellä Tamperetta Lempäälän Sääksjärvellä, kun kuljetus jumittui lauantaina illalla puoleksitoista tunniksi. Risteys oli tutkittu etukäteen, mutta molemmilla puolilla olevat kaiteet olivat liian kapealla. Pitkä kuljetus ei mahtunut kääntymään ja kaiteita piti poistaa.
– Tuo Sääksjärvi vähän harmittaa, mutta elämä on. Suhtaudun vakavasti asioihin. Mitään ei kuitenkaan rikottu, kaikki meni sillä lailla hyvin, Rissanen sanoo.
Ratikka jäi kaiteiden takia jumiin Lempäälän Sääksjärvelle. Jesse Jyrälä
Kuljetusliike tuo myös seuraavat ratikkavaunut Tampereelle ja lupaa, että silloin Sääksjärvikin on selätetty.
– Sellaista ajatusta ei ole ikinä tullut, että tämä on tässä. Kaikki kuormat on aina viety perille. Jos jossakin risteyksessä onkin mennyt enemmän aikaa, siitä on aina selvitty.
Matka meni nopeammin kuin kuviteltiin
Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen iloitsee hyvin menneestä kuljetuksesta. Matias Väänänen / Yle
Ratikan vastaanottaja, Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen on tyytyväinen kuljetusoperaatioon.
– Sama yritys toi helmikuussa Saksasta testivaunun ja tämä meni vielä kivuttomammin kuin ensimmäinen kerta.
Kuljetuksen kestoksi arvioitiin 26 tuntia, mutta koko urakka kesti 18 tuntia. Ainoa viive tuli Sääksjärvellä.
Ratikan tulo herätti paljon huomiota, varikon lähellä oleva tie tungeksi lauantaina katsojia. Myös matkan varrella ratikasta otettiin paljon kuvia ja videoita.
– Onhan se huomio yllättänyt. Vaunu itsessään on isokokoinen ja on ymmärrettävää, että se kiinnostaa, Huttunen sanoo.
Alun perin ratikan piti olla peitetty enemmän kuljetuksen ajaksi, mutta hyvän sään ansiosta se näkyi lähes kokonaan katsojille.
Ratikka saapui Tampereen varikolle. Matias Väänänen / Yle
Kesällä nähdään koeajossa
Ihan vielä ratikkaa ei nähdä liikenteessä.
– Ratikkaa nähdään Hervannassa kesä-heinäkuun vaihteesta lähtien. Täältä tullaan tekemään koeajoja päivittäin Hervannan varikon ja Turtolan välillä, Huttunen sanoo.
Syyskuussa Tampereelle saadaan toinen raitiovaunu, minkä jälkeen edessä on kahden vaunun tyyppikoevaihe.
Kaupunkilaiset pääsevät ratikan kyytiin näillä näkymin ensi vuoden huhtikuussa.
– Silloin alkaa kaupallinen koeliikenne, Huttunen kertoo.
Varsinainen raitiotieliikenne alkaa elokuussa 2021. Liikennöinnistä vastaa VR, joka aloittaa kesäkuussa noin 65 raitiovaununkuljettajan rekrytoinnin. Testivaiheessa ratikoita kuljettavat liikenteenohjaajat, joiden koulutus on jo alkanut.
Lavetilta säilytyshalliin sunnuntaina aamulla. Matias Väänänen / Yle
Sporaa isompi ja nopeampi
Škoda Transtechin valmistamia Artic-vaunuja on ollut käytössä Helsingissä jo vuosia. Ali Huttunen sanoo, että niihin verrattuna Tampereen Artic-vaunu on monella tapaa erilainen.
Suurin ero on vaunun koko. Tampereella on eri raideleveys kuin Helsingissä, ja myös vaunu on stadilaista sisarustaan pidempi ja leveämpi.
– Vaunu on hyvin väljä. Se on sellainen lähiliikennejunan ja ratikan välimuoto, jossa on paljon tilaa erilaisille käyttäjäryhmille ja suurille matkatavaroille. Lisäksi keskinopeus tulee olemaan suurempi kuin Helsingissä.
Ensimmäinen raitiovaunu saapuu Tampereen Ratikan varikolle.Matias Väänänen / Yle
Tampereen ratikan keskinopeus liikenteessä tulee olemaan 19–22 kilometriä tunnissa, kun Helsingissä se on Huttusen mukaan 13–14 kilometriä tunnissa.
Ero selittyy muulla liikenteellä: Tampereella ratikka kulkee monin paikoin pelkästään sille varatulla erillisradalla, jolloin autoliikenne ja sen ruuhkat eivät hidasta vauhtia.
Esimerkiksi Hervannan valtaväylällä on osuus, jossa ratikka pääsee suurimpaan liikennöintinopeuteensa, eli 70 kilometriin tunnissa. Helsingissä korkein liikennöintinopeus on Huttusen mukaan 40 kilometriä tunnissa.
Tarkkaavaisuutta liikenteeseen
Tamperelaiset autoilijat ja jalankulkijat ovat jo saaneet esimakua ratikkaliikenteestä. Suurin osa Pyynikintorin, Taysin ja Hervannan välillä kulkevasta raideverkosta on jo valmis, ja maaliskuusta lähtien kaupungissa on ajettu huomiovärein teipatulla testivaunulla.
Huttunen sanoo, että vaikka sekä infrastruktuuri että kalusto ovat uusia, niiden yhteensopivuus ei jännitä. Testitulosten perusteella ympäristöstä johtuvia yllätyksiä ei pitäisi tulla.
– Tässä vaiheessa meillä on syytä olla hyvin luottavaisia, että kun vaunu saadaan viritettyä käyttöön, testejä voidaan tehdä aikataulujen ja suunnitelmien mukaan.
Uusi joukkoliikenneväline vaatii opettelua kaikilta kaupunkilaisilta ja etenkin autoilijoilta: ratikalla on tasa-arvoisessa risteyksessä etuajo-oikeus, vaikka se tulisi vasemmalta. Voit lukea jalankulkijoita ja autoilijoita koskevista liikennesäännöistä tästä jutusta:
Tarkennus 24.5. klo 13.16 tarkennettu ratikan saapumisaika.
Vihaista provosointia, väärinymmärtämistä, ilkeää trollausta. Keski-ikäisen valkoisen miehen hallintaa.
Monen ennakkokäsitys verkkokommentoinnista on ehkä synkkä, mutta se ei ole läheskään koko totuus.
Tampereen yliopiston tutkija Veera Kangaspunta tutkii verkkouutisten kommentointia ja näkee siellä monia eri sävyjä.
– Pelkkien alustavien tilastojen perusteella voitaisiin yleistää, että keskivertokommentoija on keski-ikäinen mies, mutta tässä ei todellakaan ole koko totuus, Kangaspunta sanoo.
Huhtikuun puolivälissä avattuun kyselytutkimukseen vastanneiden kirjo on ollut tutkijan mukaan ilahduttava.
– Kaikenikäisiä, sekä naisia että miehiä, erilaisista koulutustaustoista ja ennen kaikkea hyvin erilaisia median seuraajia.
Kysely on auki kesäkuun loppuun asti ja se löytyy täältä. Tutkija toivoo mahdollisimman paljon vastaajia, että kommentti-ilmiötä voitaisiin ymmärtää paremmin.
Suurin osa sanoo kommentoivansa asiallisesti
Jo tässä vaiheessa on selvää, että kommentointiin liittyy paljon kiinnostavia puolia. Veera Kangaspunta on seurannut esimerkiksi syöpäsairaaseen Janita Lukkariseen liittyvien uutisten kommentointia. Hänen mukaansa myötätunnon osoittaminen syöpäsairaalle julkisuuden henkilölle näyttäisi olevan monelle kommentoijalle hyvin tärkeää.
– Myötätunnon osoittaminen on esimerkki siitä, että meillä on monia syitä kommentoida uutisia verkossa.
Tutkimuksessa on havaittavissa yksi mielenkiintoinen piirre, joka yhdistää kommentoijia. Kyselyssä esitetään väite, että pyrin kommentoimaan asiallisesti. Suurin osa on samaa mieltä.
– Ihmiset pääsääntöisesti kokevat, että he kommentoivat asiallisesti. Tämä on ristiriidassa sen ennakkokäsityksen kanssa, että verkossa ei kommentoitaisi asiallisesti.
Tutkijan mukaan ihmiset tulkitsevat eri tavalla, mikä on asiallista kommentointia. Toinen voi kokea, että hän puhuu asioista niiden oikeilla nimillä, kun toisen mielestä sama kommentti on asiaton.
Tutkija ei ota kantaa, miksi ihmisten kuuluisi kommentoida. Kangaspunta kokee, että kysely on tarjonnut mahdollisuuden tutustua kommentoijiin aivan uudella tavalla ja ikään kuin kuulla heidän äänensä.
Tutkija on kiinnostunut kaikenlaisesta kommentoinnista. Emme edes aina laske itseämme uutisten kommentoijiksi, vaikka kommentoisimme satunnaisesti esimerkiksi kaveriemme jakamia uutisia sosiaalisessa mediassa
– Ilmiön tutkimisen kannalta on yhtä relevanttia kuulla, jos kommentoi viihdyttääkseen itseään tai jos kommentoi yhteiskunnallisen vaikuttamisen takia.
Trollausta vai vaikuttamista?
Osa kommentoijista kommentoi hoitaakseen päivittäisen kansalaisvelvollisuuden tai tuodakseen esille vaihtoehtoisen tiedon.
Nämä kommentoijat haluavat usein muuttaa toisten mielipiteitä ja omaa näkemystä tuodaan esille yhä uudestaan. Toiset voivat pitää heitä tästä syystä trollaajina, vaikka he itse mieltävät vain tuovansa esille asioita.
Tutkimus ei käsittele organisoitua trollausta, mutta on kiinnostunut tavallisista ihmisistä, jotka toimivat näin.
Kyselyyn vastaajat ovat myös kuvanneet varsin rehellisesti kommentoivansa, koska muiden provosoiminen on huvittavaa.
– Ihan läpällä heittää jotain ja katsoo, miten muut siihen reagoi.
Tietyt aiheet saavat aikaan kuumaa keskustelua. Maahanmuutto on yksi tällainen aihe. Tutkijan käsityksen mukaan paksunahkaisuus ja ignooraamisen taito, eli taito jättää asioita ilman huomiota, ovat lisääntyneet.
– Oma tuntuma on, että ainakin osa ihmisistä on oppinut ohittamaan kaikkein provosoivimmat kommentit. Jos me haluamme keskustella jostakin aiheesta, pystytään valitsemaan ne teemat tai kommentit.
Korona herättää keskustelua
Koronauutiset ovat lisänneet tutkijan havainnon mukaan kommentointia. Tähän on loogisia syitä.
– Olemme enemmän koneella, koska ihmiset ovat etätöissä ja on aikaa osallistua keskusteluihin.. Joidenkin ahdistusta voi helpottaa, kun voi keskustella muiden kanssa.
Syyttäjä on nostanut maanantaina syytteet Tampereen Vasaratien henkirikoksesta. Kahdelle nuorelle miehelle vaaditaan elinkautista vankeusrangaistusta.
Poliisi löysi tammikuun lopussa keski-ikäisen miehen kuolleena Tampereelta Vasaratieltä. Murhasta epäiltiin kolmea nuorta henkilöä, joista yksi on uhrin poika.
Toista nuorukaista syytetään murhasta. Uhrin poikaa syytetään joko murhaan yllyttämisestä ja murhasta välillisenä tekona.
Syy vaihtoehtoiseen syytteeseen selviää aluesyyttäjä Siina Simolan mukaan lopullisesti oikeudessa.
Käytännössä syynä on ainakin se, että murhasta yllyttäminen vaatii sen, että myös murhasta tuomitaan rangaistus. Jos syytetty olisikin murhaan esimerkiksi syyntakeeton, myös syyte uhrin pojan osalta raukeaisi.
Teossa avustaneen naisen osalta tehtiin syyttäjättämispäätös eli hän ei saa syytteitä.
Epäiltyjä etsittiin alkuvuonna heti teon paljastumisen jälkeen. Ensin jäi kiinni nuori mies reilun vuorokauden paon jälkeen ja sen jälkeen nuori nainen vangittiin epäiltynä murhasta ja avunannosta.
Nämä epäillyt olivat vangitsemishetkellä 19- ja 21-vuotiaita ja asuivat Jyväskylän seudulla.
Tampereen tammikuisesta henkirikoksesta paljastuu uusia tietoja, joiden perusteella teko vaikuttaa Suomessa äärimmäisen harvinaiselta palkkamurhalta. Teon myöntänyt mies puolestaan on haaveillut palkkamurhaajan "urasta".
Syyttäjä nosti aiemmin tänään murhasyytteet kahta henkilöä vastaan. Jutussa avunannosta murhaan epäiltyä naista vastaan syyttäjä ei nostanut syytettä.
Syyttämättäjättämispäätöksestä ilmenee, että nainen kuitenkin tiesi, että hänen avopuolisonsa on menossa Jyväskylästä Tampereelle tekemään henkirikosta. Mies on myöntänyt surmanneensa uhrin veitsellä.
Henkirikoksen tekemisestä syytetty mies viestitteli yöllä ennen henkirikosta avopuolisonsa kanssa Wickr-sovelluksessa. Viestinvaihto antaa hämmentävän kuvan pariskunnan suhtautumisesta tilanteeseen, sillä he lähettelivät toisilleen sydämiä ja kutsuivat toisiaan "raksuiksi".
Mies kertoi haluavansa tappaa
Syyttäjän mukaan nainen kertoi esitutkinnassa, että hänen miehensä oli joskus vuonna 2019 kertonut haluavansa tehdä henkirikoksen. Ensin kyse oli erään lappeenrantalaisen henkilön surmaamisesta. Naisen mukaan hän ei ottanut miehen puheita todesta.
Mies puolestaan kertoi pitäneensä asiaa "harjoituksena". Kyse ei ollut mistään "tappamistoimeksiannosta".
Mies kertoi, että tappamisajatuksia oli alkanut pyöriä hänen päässään jo ennen kuin hän oli tavannut puolisonsa. Parin keskusteluissa nainen oli miehen mukaan hyväksynyt hänen taipumuksensa, mutta ei ollut siitä iloinen.
Syyttämättäjättämispäätöksestä ilmenee, että miehen unelmana on ollut toimia palkkamurhaajana. Kotietsinnässä pariskunnan asunnosta löytyi muun muassa uudenvuodenkortti, jossa nainen kirjoitti, että hän toivoo miehensä toteuttavan unelmaansa palkkamurhaajana.
Marraskuussa 2019 nainen oli lähettänyt miehelle viestejä suutuspäissään ja sanonut, että mikäli hänellä olisi rahaa, hän palkkaisi jonkun tappamaan erään tuttavansa. Kuulusteluissa nainen sanoi, että hän ei ollut tosissaan.
Viestejä itsemurhassa avustamisesta
Esitutkinnassa paljastui myös, että pariskunta oli viestitellyt itsemurhassa avustamisesta.
Mies oli kysynyt eräässä viestinvaihdossa, kuinka paljon pitäisi saada rahaa, jos hän auttaisi erästä henkilöä itsemurhan tekemisessä. Nainen ilmoitti, että hän pyytäisi 500 euroa.
Tampereen henkirikoksesta nainen kertoi tienneensä etukäteen. Nainen oli esimerkiksi ollut miehensä kanssa kaupassa ostamassa aurinkolasit ja crocsit, joita miehen oli tarkoitus käyttää valeasuna henkirikoksen tekemisessä.
Nainen kuitenkin kertoi kuulusteluissa, että hän oli useasti sanonut miehelleen, että tämän ei pitäisi tehdä henkirikosta.
Avopuolisoa ei rangaista
Syyttäjä katsoo päätöksessään, että näyttö ei osoita sellaista tahallista auttamista, joka olisi lisännyt, edistänyt taikka edes helpottanut miehen tekemää henkirikosta. Kyse on syyttäjän mukaan osallisuusvastuun ulkopuolelle jäävästä myötävaikuttamisesta.
Koska nainen on syytetyn tekijän avopuoliso, häntä ei voi myöskään syyttää törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä.
Näillä perusteilla syyttäjä teki asiassa naisen osalta syyttämättäjättämispäätöksen.
Tiedot murhasta syytetyn miehen ja yllytyksestä murhaan syytetyn miehen osuudesta tulevat julkisiksi, kun syytteet luetaan käräjäoikeudessa 8. kesäkuuta.
Yllytyksestä murhaan syytetty mies on uhrin poika, joka ei tuntenut murhasta syytettyä ennestään.
Meille ihmisille vuodenaikojen hahmottaminen on välillä vaikeaa. Milloin kevät vaihtuu kesäksi? Onko se silloin, kun ulkona tarkenee ilman takkia? Vai vasta sitten kun uimavedet ovat lämmenneet?
Kysymykseen on olemassa virallinen vastaus: kesä alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin yli 10 asteen.
Lehmät eivät kuitenkaan piittaa termisistä vuodenajoista tai muistakaan ihmisten määritelmistä. Niille asia on yksinkertainen: kesä alkaa, kun pääsee laitumelle.
Tampereella Ahlmanin suomenkarjalle se päivä koitti tänään maanantaina.
Kyseessä on merkittävä hetki lehmän vuodenkierrossa. Pitkän talven ja kevään kestänyt navetan seinien tuijottelu päättyy, ulkona odottaa herkullinen, vehreä laidun. Kyllä siinä rauhallinenkin eläin vähän riehaantuu.
Tampereen keskustan kupeessa sijaitsevan maatilan ja koulutuskeskuksen lehmien laitumelle pääsy on ollut viime vuosina suosittu yleisötapahtuma. Tänä vuonna yleisötapahtumaa ei tietenkään järjestetty, mutta kuvaajamme oli paikalla.
Klikkaamalla artikkelin pääkuvaa voit katsoa, miltä lehmien meno näytti.
Trampoliini seisoo tyhjillään ja keinut roikkuvat sijoillansa Niskasen perheen takapihalla. Vain ruohoa väsymättä ahmiva robottileikkuri rikkoo hiljaisuuden.
Kolmilapsisen perheen tivoli Kangasalla on tauonnut hetkeksi, kun lapset on saateltu kouluun ja päiväkotiin.
Koronaepidemia on koetellut Niskasten – siinä missä muidenkin lapsiperheiden – jaksamista monin tavoin. Silti perheen äiti kertoo heidän päässeen monia tuttavaperheitä vähemmällä
– Appivanhempani eivät kuulu riskiryhmään, ja ovat voineet auttaa arjen askareissa.
Satu Niskasen lähipiirissä on paljon perheitä, jotka ovat kokeneet koronakevään nurjat puolet. Yksi iso ongelma on se, että arjen apua ei ole ollut tarjolla tuttuun tapaan.Jarkko Vuolle
Kaikki eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Moni on jäänyt vaille tukea muuttuneiden työkuvioiden ja taloudellisten huolten keskellä.
Kaupungit heräsivät avuntarpeeseen
Lähiverkoston sekä kerhojen ja kesäleirien puuttumisesta kärsivät erityisesti kouluikäiset, mutta vaikeuksia on myös päiväkoti-ikäisten kodeissa. Moni on joutunut pitämään kesälomansa nyt keväällä tai työtilanne on muutoin epävarma tulevan kesän osalta.
Suomen isot kaupungit ovat varautuneet erilaiseen kesään varhaiskasvatuksen hoitopaikkojen suhteen. Siinä missä normaalikesinä isommissakin kaupungeissa päivystää vain muutama päiväkoti, on tänä kesänä useampi yksikkö auki.
Esimerkiksi Oulussa noin puolet päiväkodeista pidetään avoinna kesä-heinäkuussa. Arvion mukaan hoidon piirissä olevista lapsista heinäkuulle odotetaan noin 30–40 prosenttia, kun aiempina vuosina paikalla on ollut noin 20–30 prosenttia.
Tampere puolestaan varautuu järjestämään hoidon heinäkuussa noin 2 500–3 000 lapselle. Viime vuonna heinäkuun päivystyshoitoa käytti noin 2 070 lasta.
Turusta ja Espoosta tarkkoja lukuja ei ole saatavilla, mutta molemmista kaupungeista arvioidaan, että varhaiskasvatukselle on tarvetta enemmän kuin aikaisempina kesinä.
Kasvanut avun tarve kuulostaa Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimeksen korvaan loogiselta.
– Kun apua tarvitaan, niin sitä pitää olla saatavilla. Monet vanhemmat pakotettiin nyt keväällä pitämään kesälomat pois ja isovanhemmatkaan eivät pysty auttamaan hoidossa.
Paljon epävarmuutta ilmassa
Ylen tekemään kyselyyn vastanneista kaupungeista kerrotaan, että lopullisten lapsimäärien laskeminen on erittäin vaikeaa. Vanhemmille on epäselvää, miten lomat ja mahdolliset lomautukset toteutuvat.
Esimerkiksi Tampereella kysely päivystyshoidosta päättyi viime viikolla, mutta monesta kodista uupuu vielä tieto hoidon tarpeesta. Lapsia on ilmoitettu heinäkuuksi hoitoon tähän mennessä 1200, mutta jopa 1800 lapsen osalta hoitokyselyyn ei ole vastattu lainkaan.
– Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että huoltajat eivät tiedä kesän työtilannettaan riittävän selkeästi. Toisena syynä voi olla lisääntynyt mahdollisuus tehdä etätöitä ja tämä mahdollisuus jatkuu myös kesän aikana, arvioi palvelupäällikkö Elli Rasimus Tampereen kaupungilta.
Vaikka laaja päivystys tulee Rasimuksen mukaan paljon kalliimmaksi, pitää se silti tehdä, jotta voidaan taata lasten hoitoonpääsy myös kesällä.
Isovanhempien puute näkyy ja tuntuu
Isovanhempien koronaeristys vei kangasalalaisen Jaana Heinäsen perheeltä sen vähäisenkin hoitoavun, jota ennen epidemiaa oli tarjolla.
Heinästen pariskunta on lapsiarjessa kiinni 24/7. Perheessä on 11- ja 13-vuotiaat lapset, joten isovanhemman apu on ollut enemmän kuin tarpeen varsinkin kesäisin.
– Ennen mummi hoiti pari yötä kesässä, nyt ei sitäkään. Hän on 71-vuotias, joten emme voi riskeerata hänen terveyttään sillä, että pyytäisimme häntä hoitoavuksi.
Satu Niskanen (oik) on saanut apua lapsiperheen arkeen isovanhemmilta myös korona-aikaan. Jaana Heinäsen perheessä se ei ole onnistunut.Jarkko Vuolle
Isovanhempien eristäminen on sotkenut monen muunkin perheen hoitosuunnitelmat. Isovanhemmat ovat monelle tukena ja apuna arkisissa askareissa kuten harrastuskuljetuksissa, muistuttaa Mannerheimin lastensuojeluliiton päivystystyön koordinaattori Anna Weckström.
– Lisäksi isovanhemmat ovat mahdollistaneet vanhemmille hengähdystaukoja, kun lastenhoitoapua on ollut saatavilla.
Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes toivoo, että mahdollisimman monet kesän leireistä ja kerhoista toteutuisivat, mikä osaltaan helpottaisi arkea.
– Kaikissa kunnissa ei olla vielä valitettavasti havahduttukaan siihen, mitä mielekästä toimintaa lapsille ja nuorille voitaisiin järjestää.
Apua ei haeta, kun ei haluta olla vaivaksi
Siimes on havainnut koronakeväänä poikkeuksellisen ilmiön perheiden keskuudessa. Kynnys hakea apua arkeen on noussut, eikä esimerkiksi kunnalta tohdita pyytää apua.
–Mielessä on, että ihmisillä on hätä, enkä voi lähteä hakemaan arjen apua. Kunnissa pitäisi tiedostaa avun tarve ja tehdä etsivää työtä. Että turvallista apua olisi saatavilla.
Jos tarvitsee arkeen lisäkäsiä eikä ole varaa palkata lastenhoitajaa, voi olla yhteydessä oman kuntansa sosiaalitoimeen. Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukaista palvelua, jonka tavoitteena on tarjota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tukea ja apua perheen haasteisiin.
Mannerheimin lastensuojeluliitosta muistutetaan, että myös järjestöjen kautta apua on saatavilla.
– Usein jo tilanteen, oman kuormituksen ja tunteiden purkaminen jonkun toisen aikuisen kanssa auttaa. Lukuisat järjestöt tarjoavat keskusteluapua vanhemmille puhelimitse ja chatissa. Järjestöjen ja oman kunnan kautta on mahdollista hakea myös tukihenkilöä tai -perhettä omalle perheelle tai lapselle, Anna Weckström kertoo.
Heinästen perheessä kevät on vietetty oman väen kesken, eikä muutosta ole tulossa lähiaikoina.
– Pitää asennoitua niin, että hoitoapua ei ole ihan hetkeen tulossa, Heinänen sanoo.
– Lapset ovat mukana ja kahdenkeskeistä aikaa siirretään sinne jonnekin.
Miten itse järjestät tänä kesänä lastenhoidon? Voit kommentoida uutista 27.5. klo 23 asti.
Tamperelainen eläkkeellä oleva tapahtumajärjestäjä Harri Pajari halusi järjestää elokuuksi ison musiikkitapahtuman, joka olisi koronan osalta turvallinen.
Hän ideoi, että ihmiset kuuntelisivat musiikkia autoissa ja lisäksi konsertti olisi mahdollista kuulla paikan päällä radiotaajuudella.
Muutama ykkösrivin esiintyjä, Pajari ei paljasta ketkä, oli jo lupautunut esiintymään. Esiintyjien palkkioiden, lavan, työntekijöiden, äänentoiston ja muiden kulujen vuoksi konsertin budjetti oli 100 000 euroa. Mies laski, että tuhannella autolla kustannukset saataisiin kuitattua, jos pääsymaksu olisi autokunnalta sata euroa.
Sitten Pajari päätti kysyä alustavasti aluevalvontaviranomaiselta avilta, miten se suhtautuu tilaisuuteen. Ei hyvin.
Avin mukaan säännöstä ei ole poikkeuksia drive-in-tapahtumissa. Sama tulkinta on sosiaali- ja terveysministeriössä.
Suomen hallitus on kieltänyt yli 500 henkilön yleisötapahtumat heinäkuun 2020 loppuun saakka. Yle on nähnyt avin vastauksen. Sen mukaan 500 hengen rajoitus koskee myös drive-in tapahtumia.
Suunniteltu drive-in-tapahtuma olisi ollut elokuussa, mutta vaikka linjaus muuttuisikin, hän ei ehdi järjestää tapahtumaa kuukaudessa.
– Päätös ei ollut yllätys. Tiedän suomalaiset virkamiehet.
"Auto on suljettu tila"
Avin vastauksessa kerrotaan myös, ettei tapahtumassa ole edellytyksiä alkoholin anniskeluun. Tämä ei yllättynyt Harri Pajaria, koska alkoholirajoitukset ovat tunnetusti tiukkoja Suomessa.
Sen sijaan avi arveli, että elintarvikkeiden myynti olisi mahdollista tapahtumassa, jos tapahtumassa olisi alle 500 ihmistä.
Tätä Pajari pitää järjenvastaisena. Eikö korona todennäköisemmin tarttuisi, jos ruokaa myytäisiin kojuissa kuin jos ihmiset olisivat autojen sisällä?
– Auto on suljettu tila, ei se korona sieltä lähde mihinkään. Mutta jos 500 saisi olla auton ulkopuolella ja heille saisi tarjota ruokaa, sehän on hölmöläisten hommaa. Pitäisi käyttää maalaisjärkeä.
Hänen mukaansa samalla tavoin pitäisi sitten valvoa, onko ruuhkaliikenteessä liikaa autoja peräkkäin, jos drive-in-tapahtuma on kielletty.
"Voidaanko varmistaa, että ihmiset pysyvät autoissa?"
Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Kirsi Ruuhonen sanoo, että hallituksen toukokuisen periaatepäätöksen nojalla kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet on kielletty heinäkuun loppuun asti. Tämä koskee myös drive-in-tapahtumia.
Ruuhosen mukaan jo 50–500 hengen tilaisuudet ovat poikkeus päsäännöstä. Tarkasti ottaen yli 50 hengen tilaisuudet on kielletty, ellei niissä noudateta turvallisuusohjeita ja erityisjärjestelyjä, hallitusneuvos muistuttaa.
Kieltojen tarkoituksena on hallitusneuvoksen mukaan estää tartuntoja ja vähentää altistuneiden määrää.
Eikö ole eri asia, jos ihmiset ovat autoissa kuin ulkona?
– Voidaanko varmistaa, että kaikissa tilanteissa ihmiset pysyvät autoissa? Ruuhonen kysyy.
Ruuhonen ei ota kantaa avin ratkaisuun, voiko ruokaa tarjota tilaisuudessa, jos paikalla ei ole yli 500 ihmistä.
– Hallitus on esittänyt, että ravintolat avataan asiakkaille rajoitetusti kesäkuun alussa. STM:llä ei ole avin päätökseen lisättävää.
Avi: poikkeuksia ei myönnetä
Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen johtaja Marko Peltonen kertoo, että kokoontumiskiellot on tehty tartuntalain nojalla.
– Tämä kielto koskee kaikkia yleisötilaisuuksia eikä siitä voida myöntää poikkeuksia, Peltonen sanoo.
Peltosen mukaan myös drive-in tapahtumat ovat tartuntatautilaissa tarkoitettuja yleisötapahtumia. Yleisötapahtuman käsitteestä on avin mukaan keskusteltu myös sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu 51–500 henkeä, jos niissä noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja THL:n toukokuussa antamaa ohjeistusta.
– Avilla ei ole tietoa, että rajaa ylitettäisiin kiertää. On muistettava, miksi rajoituspäätökset ovat tehty. Niiden tarkoituksena on estää viruksen leviäminen.
Tampereella tunnettu, satamapäällikön tehtävästä irtisanottu Matti Joki aikoo valittaa hallinto-oikeuteen saamistaan potkuista.
Tampereen kaupunginhallitus käsitteli maanantaina Joen oikaisuvaatimusta. Joen jättämä oikaisuvaatimus hylättiin äänin 8–5.
Asian käsittelyn kuluessa Kalervo Kummola (kok.) teki muutosehdotuksen, että oikaisuvaatimus hyväksytään.
Äänestyksen jälkeen esittelijän pohjaehdotus voitti äänin 8–5 eli viranhaltijan oikaisuvaatimus hylättiin. Päätös jakoi Tampereen valtapuolueita, sillä kokoomus olisi hyväksynyt oikaisuvaatimuksen, mutta SDP ja vihreät olivat sitä vastaan.
Kalervo Kummola kertoi Aamulehdessä olevansa suhteellisen varma, että kaupunki häviää asian oikeudessa.
Matti Joki ei ole yllättynyt päätöksestä. Hän aikoo valittaa hallinto–oikeuteen.
– Tämä menee loppuun saakka. Tiedän itse, etten ole tehnyt mitään väärää. Tämä on selvä ajojahti ja meillä on selvät todisteet. Pian paljastuvat nimet, joita tässä on takana, Joki kertoo Ylelle.
Joki on ollut kaupungilla töissä lähes 50 vuotta. Hän oli jäämässä eläkkeelle juuri ennen irtisanomista.
Joki on tunnettu Tampereella siitä, että häneltä kysytään lähes päivittäin keväällä ja syksyllä Näsijärven ja Pyhäjärven jäätymisestä ja sulamisesta sekä venepaikoista. Epävirallisesti Joki on Tampereen haastatelluin mies ja erittäin tuttu kaupunkilaisille.
Taustalla kirjallinen varoitus
Tampereen kaupunki erotti pitkään satamapäällikkönä toimineen Matti Joen huhtikuussa. Erottamisperusteena oli esimerkiksi se, että Joki oli kaupungin mukaan toiminut epäasiallisesti ja ylittänyt toimivaltansa.
Tampereen kaupunki on tehnyt yksityiskohtaisen päätöksen irtisanomisesta ja päätökseen liittyy runsaasti eri seikkoja.
Joelle annettiin kaupungin mukaan kirjallinen varoitus heinäkuussa 2019. Joki oli kaupungin mukaan tuolloin toiminut epäasiallisella tavalla kaupungin sopimuskumppania kohtaan.
Varoituksessa mainittiin myös epäasiallinen kieli alaisia kohtaan. Kaupungin selvitysten mukaan työntekijät olivat kokeneet toiminnan nöyryyttäväksi ja arvaamattomuuden johdosta myös kuormittavaksi.
Kaupungin mukaan epäasiallinen toiminta jatkui varoituksen saamisen jälkeen.
– Pitäisi pysähtyä ja pohtia kuinka tulevaisuudessa pärjätään työyhteisönä, jos on menty varoituksen antamiseen asti. Kun muutosta ei tullut, niin työnantajalla on keinot vähissä, kaupungin rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinensanoi aiemmin Ylelle.
Espanjalaisena asunnonomistajana esiintyvän huijarin epäillään vuokranneen luvatta asuntoja eteenpäin Helsingissä. Helsingin poliisin mukaan mies on hyödyntänyt sosiaalista mediaa ja käyttänyt valenimiä.
Poliisi epäilee miehen yhä jatkavan rikollista toimintaa.
‒ Helsingin poliisi on kirjannut rikosilmoitukset neljästä tapauksesta. Tapauksia tutkitaan petoksina. Poliisin tietoon tulleet tapaukset ovat tapahtuneet huhti-toukokuun aikana, kertoo rikoskomisario Hannu Kortelainen.
Vuokrattavat asunnot ovat olleet esimerkiksi huoneistohotelleista. Asuntojen vuokrat on jätetty maksamatta tai ne on maksettu katteettomalla ulkomaisella luottokortilla.
Asuntoja on vuokrattu eteenpäin ulkomaalaisille, jotka ovat etsineet vuokra-asuntoa Facebook-ryhmissä.
Esitutkinnassa saatujen tietojen mukaan mies on kysellyt vastaavia asuntoja vuokralle myös ainakin Turussa ja Tampereella.
Poliisin mukaan epäilty on pyytänyt käteismaksuna vuokraa 1000‒2000 euroa kohteesta ja vuokra-ajasta riippuen. Kun hän on saanut pyytämänsä rahat, hänen käyttämänsä Facebook-tili on poistettu.
Esitutkinnan perusteella miehellä on naispuolinen rikoskumppani.
Poliisi pyytää tietoja epäillystä ja tämän liikkeistä.
Aika ja aurinko hapertavat autonrenkaat, olivat ne sitten kulkuvälineen alla tai taideteoksessa. Niin kävi myös virolaistaiteilija Villu Jaanisoon teokselle Kumiankka.
Autonrenkaista tehty veistos valmistui 2003, ja sen elinkaareksi arvioitiin noin kymmenen vuotta. Nyt se tuli tiensä päähän. 17-vuotias veistos siirrettiin pois Tampereen Taidemuseon pihasta.
Kolme metriä korkealla Kumiankka on ollut suosittu teos, ja se on kiertänyt useilla paikkakunnilla. Sen tulevaisuutta mietitään yhdessä taiteilijan kanssa.
Erittäin pätevä, ei ongelmia, jälki on puhdas, ei voi syyttää, että teki mitä pyydettiin. Suomalainen nainen merkittävimmän pörssiyhtiön toimitusjohtajana. Näin Nokian Renkaiden hallituksen puheenjohtaja Jukka Hienonen kuvaa yhtiötä kolme vuotta johtanutta Hille Korhosta.
Nokian Renkaat kertoi tiistaina illalla nimittäneensä Jukka Moision Nokian Renkaiden toimitusjohtajaksi. Yhtiö kertoi Hille Korhosen eroavan. Käytännössä yhtiön hallitus edellytti yhtiöltä erilaista linjaa ja yhteisissä keskusteluissa päädyttiin Hienosen mukaan Korhosen kanssa siihen, että tätä varten on paras vaihtaa toimitusjohtajaa.
Nokian Renkaat on ollut vaikeassa vaiheessa. Yksin korona ei ole tuonut vaikeuksia.
– Tilanne on hyvin toisenlainen kuin kolme vuotta sitten. Autoteollisuus on isoissa vaikeuksissa ja takana on tosi huono talvi. Rengasvalmistajilla on varastot täynnä renkaita, Hienonen sanoo Ylelle.
Arkistokuva. Ennen Nokian Renkaita Hille Korhonen johti Alkoa. Hille Korhonen
Yhtiön pörssikurssi kertoo jo ensinäkemällä, että vaikeuksia on. Viime vuonna Nokian Renkaiden liikevaihto oli 1,6 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 4 700. Liikevoitto putosi hieman edellisestä vuodesta 320 miljoonaan euroon, mutta alkuvuonna yhtiö antoi tulosvaroituksen.
Yhtiö kertoi vaihdoksesta poikkeuksellisesti illalla kymmeneltä. Suomessa on totuttu, että illalla tehdystä päätöksestä kerrotaan varhain aamulla.
Hienosen mukaan tiedotuslinja on tiukentunut ja sisäpiiritiedot neuvotaan kertomaan heti ulos.
– Laitoimme tiedon sitten saman tien ulos, hän sanoo.
Pieni markkinaosuus
Hille Korhonen tuli Hienosen mukaan tekemään Nokian Renkaiden suuren investoinnin.
Nokian Renkaiden Amerikan tehdas avattiin juuri.Nokian Renkaat
Harva amerikkalainen edes tietää, että Venäjällä renkaat valmistava suomalainen rengasmerkki on ollut Pohjois-Amerikan markkinoilla jo 30 vuotta. Harva amerikkalainen tuntee koko merkkiä.
Nokian Renkaiden markkinaosuus Amerikassa on 0,5 prosenttia. Hienosen sanoma luku on hätkähdyttävän pieni.
Tähän halutaan nyt muutosta uuden toimitusjohtajan kaudella. Samaan aikaan Nokian Renkaat hakee tulosta myös Venäjältä, jossa yhtiöllä on maailman toiseksi suurin rengastehdas.
Hienosen mukaan ei ole yleensä uskottavaa, jos vahva toimitusjohtaja alkaa ajaa ihan erilaista agendaa kuin aiemmin. Siksi yhtiö halusi vaihtaa toimitusjohtajaa. Hienosen mukaan oli onni, että Moisio oli saatavilla.
Amerikan valloitus
Jukka Moisio on ollut parikymmentä vuotta kansainvälisten yhtiöiden johtajana. Hänen viimeisin tehtävänsä oli Huhtamäki Oyj:n toimitusjohtajana. Tätä ennen hän oli Ahlstrom Oyj:n toimitusjohtaja.
Erityisesti Huhtamäen esimerkki Amerikan valloituksesta kiinnostaa nyt Nokian Renkaita.
Hienosen mukaan Moisiolla on syvä ymmärrys Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoista, jotka ovat Nokian Renkaiden keskeiset kasvumarkkinat.
2010-luvulla yhtiö on keskittänyt tuotantonsa yhä enemmän paperi- ja kartonkiin, kuten jäätelö-, kananmuna- ja pikaruokapakkauksiin. Huhtamäen valmistamiin pahvikuppeihin on jo pitkään voinut törmätä missä päin maailmaa tahansa.
Muovikammon takia monet yhtiöt ovat luopumassa muovista pakkausmateriaalina. Vuosi sitten Huhtamäki alkoi toimittaa paperipillejä pikaruokajätti McDonald'sin Euroopan-ravintoloihin.
Moision tullessa Huhtamäen johtoon yhtiön kierre oli laskeva, ja edellinen toimitusjohtaja oli saanut potkut. Yhtiön markkina-arvo nousi Moision aikana runsaasta 400 miljoonasta eurosta yli 3 miljardiin euroon.
Tampereen kaupunki helpottaa tänä kesänä ravintoloiden terassialueiden laajentamista.
Koronarajoitusten purkaminen mahdollistaa ravintoloiden ja kahviloiden avaamisen ensi viikon maanantaina. Niiden toimintaa kuitenkin rajoitetaan edelleen.
Rajoitusten vaatiman lainmuutoksen valmistelu on edelleen kesken, mutta läpi mennessään se tarkoittaa, että alkoholin anniskelu pitää lopettaa illalla kello 22 ja että sisätilojen asiakaspaikoista vain puolet saa olla käytössä.
Sen sijaan terassien asiakaspaikkojen käyttöä ei ole rajoitettu, mikä tekee ulkona sijaitsevista ruokailu- ja anniskelutiloista ravintoloille tänä kesänä entistäkin tärkeämmän.
Tampereen kaupunki tiedotti tänään toimista, joilla se aikoo tukea keskustan elävöittämistä.
– Erityisesti haluamme edistää kriisistä kärsineen ravintolatoiminnan toipumista. Ravintolatoimintaa pyritään vauhdittamaan lupakäsittelyä sujuvoittamalla ja laajentamalla terasseja sekä luomalla tiiviimpää yhteistyötä toimijoiden välillä, pormestari Lauri Lyly sanoo.
Isompi terassi ilman lisävuokraa
Helsingissä ravintoloiden terassilupien helpottamisen seurauksena Senaatintorista saattaa tulla jättimäinen ulkoterassialue. Tampereen Keskustorille sellaista ei tehdä. Pormestari Lylyn mukaan syynä on tasapuolisuus ja turvallisuus.
– Haluamme ennemmin levittää ravintoloita tukevat toiminnot eri puolille kaupunkia kuin käyttää yhtä paikkaa niiden toteuttamiseen. Koronasäännötkin sanovat, että mielellään ei keskitettäisi toimintaa yhteen paikkaan.
Pormestari Lauri Lyly (sd.) ei halua Tampereelle Helsingin Senaatintorille kaavaillun tapaista suurta ulkoterassikeskittymää.Matias Väänänen / Yle
Tampereen kaupunki on myöntänyt huojennusta ravintolaterassien vuokriin huhti- ja toukokuulta. Kesäkuussa ravintoloilta peritään normaali terassivuokra, mutta ravintolat voivat hakea kaupungilta terassialueen laajennusta.
Terassialueita on mahdollista laajentaa esimerkiksi ravintolan viereiseen katutilaan, pysäköintipaikalle, aukiolle, puistoon tai rantaan. Hakemukset käsitellään nopeutetulla aikataululla eikä laajennetusta alueesta peritä lisävuokraa.
Esimerkiksi Keskustorin kupeessa toimiva G Livelab Tampere laajentaa terassiaan Laikunlavalle, minkä jälkeen ravintolan terassille mahtuu peräti 300 ihmistä kerrallaan.
Lainakalusteita ja pop-up-ravintolamökkejä
Keskustan viihtyvyyttä lisätään keskeisille paikoille sijoitetuilla, kaupungin omistamilla kalusteilla. Ravintolat voivat osallistua avoimeen hakuun ja lainata maksutta kaupungin kalusteita käyttöönsä.
Lisäksi kaupungilla on 10 elintarvikemökkiä ja 29 tapahtumamökkiä, joita voidaan vuokrata yrittäjille. Kaikki mökit ovat siirrettäviä ja niistä voi myydä pakattuja elintarvikkeita. Mökkejä vuokrataan ensisijaisesti jo toiminnassa olevien ravintolatoimijoiden käyttöön elintarvikkeiden pop-up-myyntiin.
Yrittäjät vastaavat itse mökkien kuljetuksesta, sähköstä ja vedestä. Mökkien vuokrauksesta toteutetaan avoin haku kaikille kiinnostuneille.
"Toivottavasti on lämmin sää"
Ravintoloissa ja kahviloissa ensi viikon alkua ja ovien avaamista odotetaan luonnollisesti innolla.
Tampereella toimivista isoista ravintolaketjuista NoHo Partners avaa ravintoloitaan asteittain kesäkuun ensimmäisen ja toisen viikon aikana. Pirkanmaan osuuskauppa puolestaan avaa kaikki ravintolansa heti ensi maanantaina.
Kaleva Brewing Companyn ja Public House Huurteen yrittäjä Mikko Kannisto on myynyt koronakevään ajan noutoruokaa ja -olutta.Matias Väänänen / Yle
Monet ravintoloista ovat olleet kokonaan kiinni lähes kahden kuukauden ajan. Toiset ovat sinnitelleet myymällä noutoruokaa.
Kalevassa pienpanimoravintolan yrittäjä kertoo, että ruoan ja oluen noutomyynnistä saatu kassavirta on ollut noin kolmanneksen normaaliin kevääseen verrattuna. Parempaan tulokseen pääseminen ei vaadi jättimäistä yleisöryntäystä.
– Oikeastaan riittäisi, jos tämä iso naapurusto Kalevassa lähtisi liikkeelle ja kävisi vaikka sillä yhdellä terassioluella, Public House Huurteen terassia valmisteleva Juha Kannisto kertoo.
Amurin museokorttelin kahvilanhoitaja Tytti Tervala toivoo, että sää on terassiravintoloiden puolella.
– Toivottavasti on lämmintä, mutta hieman pilviäkin siellä täällä, ettei tule liian kuuma. Kahvikuppi ja korvapuusti pöydällä, mikäs sen parempaa.
Koronan takia suurin osa kuntoutuksista on ollut tänä keväänä jäissä. Nyt vähitellen ne alkavat taas pyöriä. Kela ohjeisti, että sen järjestämät kuntoutukset voivat jatkua kasvokkain kesäkuun alusta.
Esimerkiksi Nokialla kylpylähotelli Edenissä valmistaudutaan kuntoutusten aloittamiseen. Kylpylä avaa ovensa 12. kesäkuuta.
Toimintaterapeutti, Medifamilian palvelupäällikkö Heli Sitari kertoo, että asiakkaat odottavat kovasti pääsyä kuntoutukseen. Pari kuukautta on pitkä aika odottaa henkisesti ja fyysisesti, että saa kuntoutusta tai terapiaa.
– Asiakkaat ovat ymmärtäneet hyvin tilannetta. Osa on riskiryhmäläisiä, ja heitä kehotetaan harkitsemaan, koska olisi sopiva tulla.
Ryhmäkuntoutukseen muutoksia
Vaikka Kelan mukaan kuntoutusta voi nyt tehdä myös kasvokkain, se ohjeistaa, että edelleen kuntoutusta voi antaa myös etänä.
Kuntoutuksen järjestäjän pitää myös huomioida Suomen hallituksen linjaamat kokoontumisrajoitukset ja viranomaisten ohjeet riskiryhmistä, tehostetusta hygieniasta, turvaetäisyyksistä ja muusta tarpeellisesta suojautumisesta.
Tämä tarkoittaa muutoksia totuttuun.
Kuntoutus esimerkiksi Nokian kylpylähotellissa tapahtuu suurimmaksi osaksi ryhmässä. Kursseja järjestetään jatkossa esimerkiksi ulkona. Asiakkaille korostetaan käsihygieniaa ja sitä, että flunssaisena ei saa osallistua.
– Porrastamme ryhmien kokoontumisaikoja ja taukoja. Huolehdimme, että ryhmäkoot ovat mahdollisimman pieniä sekä hyödynnämme hotellin tiloja mahdollisimman monipuolisesti, jotta kokoonnumme väljästi, Sitari sanoo.
Ei perinteistä hotelliaamiaista
Scandic Eden Nokia ehti olla remontin jälkeen auki vain kolme viikkoa, kun tuli koronaviruspandemia.
Hotellinjohtaja Marco Sylvelin kuvaa sitä todelliseksi shokiksi. Kuntoutusasiakkaat ovat tärkeä asiakasryhmä monelle kylpylähotellille.
Vaikka arki palaakin kesäkuussa, moni asia on koronan takia ainakin hetken toisin.
Esimerkiksi buffet-aamiaista ei ole luvassa. Sille on kylpylähotellissa kolme korvaajaa. Take away -mallissa aamupalan voi hakea mukaan ja syödä vaikka autossa. Toisessa grab&go-mallissa asiakkaille tulee valmiiksi annostellut ruoka-annokset, jotka voi syödä ravintolassa omassa pöydässä.
Kolmatta vaihtoehtoa Marco Sylvelin kuvaa take upiksi, eli asiakas voi hakea aamiaistuotteet ja viedä ne huoneeseen.
Hotellinjohtaja Marco Sylvelinin mukaan eniten kylpylän arkeen vaikuttavat ravintoloita koskevat rajoitukset. Matias Väänänen / Yle
Ravintoloita koskevat rajoitukset määrittävät myös Edenin toimintaa. Puolet ravintolapaikoista pitää Sylvelinin mukaan rajata käytöstä pois.
Kylpylän puolella asiakkaita saa olla vain 500, mutta se jää nähtäväksi, miten paljon asiakkaiden määrää pitää rajoittaa lisäksi turvavälien takia.
Asiakkailta tulee paljon kysymyksiä, onko kuntoutukseen tai kylpylään tulo turvallista.
Onko se?
– Kyllä minä sanoisin, että se on turvallista. Me pyrimme mahdollistamaan turvalliset puitteet, jokaisen henkilökohtainen vastuu on aina myös tärkeä, Sylvelin sanoo.
Tarvittaessa pidennetään aikaa
Kuntoutusasiakkaille kevään tauko on ollut pitkä ja tauon vaikutukset näkyvät vielä jonoja purettaessa. Kela on ohjeistanut, että jos kuntoutusta ei ehditä toteuttaa, asiakas voi ottaa Kelaan yhteyttä kuntoutuspäätöksen voimassaolon pidentämiseksi.
– Olemme joutuneet siirtämään kuntoutusjaksoja ensi vuoden puolelle. Mutta Kela on luvannut pidentää kuntoutujien kuntoutuspäätöksiä. Eli kaikki kuntoutusvuorokaudet ja -kerrat saadaan kyllä toteutettua, Sitari sanoo.
Vanhojen osakeasuntojen kauppoja tehtiin huhtikuussa 35 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, kertoo Tilastokeskus ennakkotietojensa mukaan.
Hinnat nousivat huhtikuussa pääkaupunkiseudulla noin kaksi prosenttia vuoden takaiseen verrattuna ja laskivat muualla maassa saman verran. Vanha kerrostaloasunto maksoi Helsingissä huhtikuussa 4 800 euroa neliöltä.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat Helsingin ohella suurista kaupungeista eniten Turussa, jossa hintataso kipusi 3,6 prosenttia vuoden takaisesta. Helsingissä hinnat nousivat 2,5 prosenttia.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa hinnat laskivat vuodessa keskimäärin 2,2 prosenttia.
Kuudesta suurimmasta kaupungista hinnat laskivat ainoastaan Oulussa, jossa ne putosivat 3,8 prosenttia. Tampereella ja Vantaalla hinnat nousivat vajaan prosentin.
Tilastokeskus muodostaa tietonsa kiinteistönvälittäjien kautta tehtyjen asuntokauppojen perusteella.
Asuntojen kierto on jo hidastunut
Säästöpankin mukaan vanhojen asuntojen kysyntä nousi huhtikuussa selvästi viime vuotta korkeammalle tasolle maaliskuussa tapahtuneen romahduksen jälkeen.
Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen kertoo tiedotteessa haasteeksi kuitenkin sen, ettei uusia kohteita tule riittävästi myyntiin vastaamaan kasvaneeseen kysyntään.
Rantanen kertoo, että tämä on jo johtanut asuntojen kierron hidastumiseen. Hän pelkää, että tilanne voi johtaa negatiiviseen kierteeseen asuntomarkkinoilla.
– Kun uusia kohteita ei tule myyntiin, jää yhä useammalta uusi koti löytymättä ja asunnonvaihtoa siirretään. Oma koti päätetään laittaa myyntiin vasta, kun uusi sopiva löytyy. Ja kun vanha halutaan myydä ennen kuin ostetaan uusi, kaupanteko hidastuu ja kauppamäärät laskevat, Rantanen sanoo tiedotteessa.
Rantasen mukaan uteliaiden "renkaiden potkijoiden" määrä on laskenut asuntomarkkinoilla, mutta ostohalussaan varmat ovat yhä liikkeellä. Samalla uusien myyntikohteiden määrä ja kysyntä on laskenut tuntuvasti, pankki kertoo.
Särkänniemen huvipuisto avaa ovensa lauantaina 13. kesäkuuta, mutta tiukkojen rajoitusten kanssa.
– Kapasiteettia rajataan aluksi 20 prosenttiin normaalista, eli asiakasmäärät pidetään selvästi pienempinä kuin viranomaiset edellyttävät. Päiväkohtaiset asiakaspaikat varataan etukäteen, jotta kukaan ei jäisi rajoitusten takia portin ulkopuolelle, Särkänniemen torstaina lähettämässä tiedotteessa sanotaan.
Kausikorttilaiset pääsevät huvipuistoon jo etukäteen 11.–12. kesäkuuta.
Samaan aikaan on avautumassa myös Linnanmäki Helsingissä.
Liput ja paikkavaraukset ennakkoon
Särkänniemi ottaa käyttöön varausjärjestelmän, jolla asiakaspaikka huvipuistossa varataan etukäteen. Varausjärjestelmä tulee Särkänniemen verkkosivuille.
– Varaus on tehtävä ennakkoon, jotta kukaan ei jäisi rajoitusten voimassa ollessa portin ulkopuolelle, sanoo Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä.
Rajoitusten aikana kaikilta yli 3-vuotiailta asiakkailta vaaditaan lippu. Rannekkeen vaihtoehtona sisäänpääsyyn riittää huvipuiston noin yhdeksän euroa maksava sisäänpääsylippu, joka oikeuttaa myös yhteen laiteajeluun.
Liput myydään lähtökohtaisesti ennakkoon, mutta jos päiväkohtaista kapasiteettia on jäljellä, niitä saa myös portilta.
Yleisölle uudet ohjeet
Särkänniemi julkaisee kattavat asiakasohjeet, ja uudenlaiset turvakäytännöt ovat pääosassa myös henkilökunnan koulutuksissa. Ohjeet perustuvat turvaväleihin jonoissa, laitteissa ja ravintoloissa, hygienia- ja puhtauskäytänteisiin sekä siihen, että Särkänniemeen tullaan vain täysin terveenä.
– Särkänniemen DNA:han kuuluu normaalioloissakin turvallisuus edellä -ajattelu, ja olemme valmistautuneet poikkeustilanteessa avaamiseen jo maaliskuusta lähtien. Hyödynnämme kansainvälisen kattojärjestömme turvallisuus- ja terveysasiantuntijoiden ohjeistusta ja Euroopassa jo avautuneiden puistojen hyviä käytänteitä, Seppälä sanoo.
Tampere-talo alkaa tarjota asiakkailleen mahdollisuuden hyvittää talossa järjestämiensä tapahtumien päästöt. Tampere-talon kustantamaan hiilinieluun istutetaan yhteensä 3 670 puuntaimea tervaleppää, mäntyä ja rauduskoivua. Istutus alkoi torstaina aamulla.
Yksi urakkaan osallistuneista oli Tampere-talon viestintäpäällikkö Anne Sivula. Miksi Tampere-talon hiilinielu istutetaan naapurikunnan puolelle?
– Haluttiin saada tämä aikaan nopeasti. Kumppaninamme oleva Puuni Oy selvitteli, mistä sopiva maapala löytyisi, ja Lempäälä oli nopein, Sivula sanoo.
Tampere-talon viestintäpäällikkö Anne Sivula pääsi itsekin istuttamaan hiilinieluun muutaman puuntaimen.Matias Väänänen / Yle
Tampere-talon mukaan yhä useampi asiakas haluaa hyvittää aiheuttamansa päästöt. Yritykset haluavat järjestää kestäviä tapahtumia ja elämyksiä.
– Ensivaiheessa mahdollisuutta tarjotaan yritysasiakkaille. Arvioidaan esimerkiksi tapahtuman hiilijalanjälki ja lasketaan, mitä se maksaa. Yksittäisten kuluttajien mahdollisuutta hyvittää hiilijalanjälki mietitään myöhemmin, Sivula sanoo.
Tampere-talo pitää tärkeänä sitä, että hiilinielu istutetaan lähelle, jolloin sen vaikutus tulee ihmisille käsitettävämmäksi.
Lempäälän kunta sitoutuu sadaksi vuodeksi
Tampere-talo ei ole projektissa yksin, vaan tärkeässä roolissa on myös Lempäälän kunta, joka on sitoutunut huolehtimaan hiilinielusta 100 vuoden ajan.
Lempäälän kunnan kunnossapitopäällikkö Tiina Pekkala sanoo, että tulevaisuudessa Lempäälään saattaa tulla toinenkin hiilinielu.Matias Väänänen / Yle
Lempäälään istutettavan hiilinielun on laskettu sitovan 1 000 tonnia hiilidioksidia ilmakehästä seuraavan sadan vuoden aikana.
– Tämä vastaa käytännössä 250 New Yorkin lentoa tai viiden miljoonan kilometrin ajoa autolla, Tampere-talon viestintäpäällikkö Anne Sivula sanoo.
Se on pitkä aika, mitä jos alueelle haluttaisiinkin vaikka rakentaa? Lempäälän kunnan kunnossapitopäällikkö Tiina Pekkala sanoo, että sitoutumista on mietitty tarkkaan.
– Alueita kartoitettiin laajasti. Tällä alueella on tulevaisuuteen jo varauduttu. Tässä on hulevesiuoma, eikä infran rakentamiseen ole painetta. Puut auttavat veden sitomisessa, Pekkala sanoo.
Hiilinieluja istutetaan muuallakin
Hiilinieluhankkeessa Tampere-talon yhteistyökumppanina oleva Puuni on start-up-yritys, jonka liiketoiminnan ideana on lisätä hiilinieluja kuntien joutomaille. Yritys solmii sopimuksen hiilinielun pysyvyydestä kunnan kanssa sadaksi vuodeksi.
Vastaava metsikkö on juuri istutettu Mikkeliin. Myös hiilinieluja kauppaavia firmoja on useita. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi helmikuussa, että kompensaatiokauppaa on Suomessa tekemässä jo 10–20 yritystä.
Puuni pyrkii istuttamaan lehtipuuvaltaisia lehtoja ja sekametsiä. Ne ovat vastustuskykyisiä kasvitauteja ja tuhohyönteisiä vastaan ja tarjoavat ekologiset lokerot laajalle lajikirjolle muita eliöitä. Lisäksi ne menestyvät havumetsiä paremmin tulevaisuuden korkeammissa lämpötiloissa.
Hiilidioksidikompensaatioiden myyminen on ihan oikeaa bisnestä, vakuuttaa Puuni Oy:n tieteellinen johtaja Juha Siitonen. Tärkeää on tehdä istutukset paikkoihin, jotka eivät muuten metsittyisi.Matias Väänänen / Yle
Puuni Oy:n tieteellinen johtaja Juha Siitonen kehuu Lempäälän kohdetta. Savipitoisessa maassa kasvava heinikko on juuri sellainen paikka, joita yritys haluaa metsittää.
– Hiilinielu pitää tehdä paikkaan, joka ei muuten metsity. Tällainen heinikko tukahduttaa luontaisesti leviävät puuntaimet, Siitonen sanoo.
Siitonen uskoo, että naapurustokin arvostaa tulevaa metsää.
