Ilmavoimien Learjet 35 A/S ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen kauko-ohjattu ilma-alus DJI Phantom 4 Pro Obsidian olivat yhteentörmäysvaarassa.
Kohtaamistilanteessa Learjet lensi noin kymmenen metriä kauko-ohjattua ilma-alusta matalammalla ja niiden sivuttaisetäisyys oli Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan noin 60 metriä.
Onnettomuustututkinnan tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta kertoo, että kopterin maksimilentonopeus on 72 kilometriä tunnissa ja Ilmavoimien koneen 550 kilometriä tunnissa.
Ilmavoimien lentokone lensi matalalla ja oli normaalilla kertauskoululennolla. Ilmavoimat käyttää Learjet-suihkukonekalustoa muun muassa materiaali- ja henkilökuljetuksiin.
Samaan aikaan Pirkanmaan pelastuslaitos oli harjoittelemassa droonin eli kauko-ohjattavan kuvauskopterin käyttöä. Sekä lentokone että kuvauskopteri olivat alle 150 metrin korkeudessa valvomattomassa ilmatilassa.
Droonin lennättäjä havaitsi välittömästi läheltä piti -tilanteen ja raportoi Onnettomuustutkintakeskukselle. Ilmavoimien koneessa olijat eivät saaneet tietoa kopterista, eivätkä havainneet sitä.
Kotirannan mukaan kopterin päällikkö soitti lennonjohtoon ja ilmoitti toiminnasta, mutta Learjet oli jo lähtenyt lennolle.
Riski ei ole hyväksytyllä tasolla nyt
Lennonjohto tiesi kyllä kopterista, mutta ei välittänyt tietoa Ilmavoimille. Johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi sanoo, että lennonjohdolta puuttuu yhtenäinen menettely tilanteissa.
– Koneen ja dronen törmäys olisi oikeasti vaarallinen. Vielä jos törmäys tapahtuu asutun alueen yläpuolella.
Nurmen mukaan riski ei ole nyt hyväksytyllä tasolla. Monet viranomaiskoneet lentävät matalalla, mutta esimerkiksi kopterien väistämisestä ei ole ohjeita tai selkeitä sääntöjä.
Väistäminen voi olla Nurmen mukaan monissa tilanteissa vaarallista tai mahdotonta.
Suosituksia, että vastaavat voidaan välttää
Onnettomuustutkintakeskus aloitti turvallisuustutkintalain nojalla tutkinnan vakavasta vaaratilanteesta, koska droonin lukumäärä on lisääntynyt.
Onnettomuustutkintakeskus ei ollut aiemmin tutkinut droneen liittyvää tapausta. Onnettomuustutkimuskeskus antoi tiistaina neljä uutta turvallisuussuositusta vastaavanlaisten tilanteiden ehkäisemiseksi. Raportti löytyy täältä.
1. Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että liikenne- ja viestintävirasto varmistaa, että Suomen lennonvarmistusjärjestelmä ylläpitävä ANS Finland Oy ohjeistaa menettelyt ennakkoilmoitusten käsittelystä ja siihen liittyvän lento-tiedotuspalvelun antamisesta.
2. Liikenne- ja viestintäministeriö pitäisi varmistaa, että sääntely on johdonmukaista.
– Menetelmiä, joilla valtion ilmailun eri toimijat saisivat tiedon suunnitellusta, aloitetusta tai päättyvästä lentotoiminnasta, ei ole selvitetty eikä otettu käyttöön, kertoo tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta.
3. Sisäministeriön pitäisi varmistaa, että valtion ilmailun toimijat ja lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava taho saavat tiedon eri osapuolten lentotoiminnasta. Vaikka koneet ilmassa ovat valtion, nekään eivät tiedä toisistaan.
4. Suositellaan, että liikenne- ja viestintävirasto korjaa Droneinfo-sovelluksen puutteet.
– Liikenne- ja viestintäviraston Droneinfo-sovelluksessa oleva tieto on puutteellista. Sovellus ei mahdollista esimerkiksi lennätysilmoituksen tekemistä etukäteen. Tutkinnan aikana Droneinfo-sovellus ei myöskään antanut tietoa dynaamisesta ilmatilasta, Kotiranta sanoo.
Uusnatsien mielenilmauksessa Tampereella poltettiin sunnuntaina Israelin lippu. Poliisi selvittää asiaa nyt Tampereella.
Maanantaina vietettiin vainojen uhrien muistopäivää, kun oli kulunut 75 vuotta Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisesta.
Sisä-Suomen poliisilaitokselta kerrotaan, että poliisi selvittää, mihin toimenpiteisiin on mahdollista ryhtyä. Vielä maanantaina oli epäselvää, aloitetaanko tutkinta.
Uusnatsien Kohti vapautta -liike kertoi verkkosivuillaan, että lippu poltettiin heidän mielenilmauksessaan. Liikettä pidetään kielletyn natsijärjestön Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toiminnan jatkajana, mistä syystä Helsingin poliisi kielsi liikkeen mielenilmauksen viime itsenäisyyspäivänä. Keskusrikospoliisi on tutkinut liikettä epäiltynä laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisesta.
"Suomessa vain Suomen lipun häpäisy on rangaistavaa"
Sisä-Suomen poliisilaitoksen mukaan poliisi kävi paikalla ja puhutti lipunpolttajia. Viestintäpäällikkö Nina Juurakko-Vesikko Sisä-Suomen poliisilaitokselta sanoi maanantaina, että samaan aikaan lipun polton kanssa oli isompi mielenilmaus, jota poliisi turvasi.
Poliisi seurasi Kohti vapautta -liikkeen mielenilmausta Tampellan alueella, kunnes lipunpolttajat poistuivat paikalta.
Ketään ei otettu kiinni.
– Suomessa vain Suomen lipun häpäisy on rangaistavaa, Juurakko-Vesikko sanoo.
Sosiaalisessa mediassa on kysytty, eikö lipun polttaminen ole esimerkiksi kiihottamista kansanryhmää vastaan.
Keskustorilla tapahtunut isompi mielenilmaus oli intialaisryhmän vastalause delhiläiseen yliopistoon tehdylle hyökkäykselle, jossa pahoinpideltiin nelisenkymmentä ihmistä. Delhiläisellä yliopistolla puolestaan on protestoitu uutta lakia, jonka katsotaan syrjivän muslimeja.
Turussa juutalaista synagogaa tuhrittu
Yle kertoi aiemmin maanantaina, että Turun juutalaisen seurakunnan synagogaa on tuhrittu punaisella maalilla. Maalinjälkiä on synagogan pääovessa ja seinillä. Jäljet huomattiin maanantaina aamulla.
Presidentti Sauli Niinistö kuvailee Turun juutalaisen seurakunnan synagogan sotkemista hyvin huolestuttavaksi. Presidentin mukaan kyse on laajemmasta rasismista.
– Todellakin näin näyttää Turussa käyneen ja Tampereellakin lippuja on poltettu. Se on hyvin huolestuttavaa. Miten siihen sitten voidaan puuttua? Meillähän on oikeuslaitoksessakin asiaa käsitelty, se on hyvä. Minullakin on tarkoitus asiasta vielä puhua, presidentti Niinistö sanoo.
Alakouluikäinen tyttö raiskattiin Tampereen Tesomalla huhtikuun alussa vuonna 2019. Epäilty oli sopinut tapaamisen sosiaalisessa mediassa. Käytössä oli useita sovelluksia.
Epäillyn henkilöllisyys saatiin rikoskomisario Joni Länsipuron mukaan selville vasta tämän vuoden puolella. Selvittämisessä meni paljon aikaa, sillä yhteistyö Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa oli hidasta.
Länsipuron mukaan yhteistyö FBI:n kanssa oli ratkaisevaa. Sosiaalisen median sovellukset toimivat Yhdysvalloista käsin, joten paikallista apua tarvittiin.
Yhdysvaltojen päässä aikaa vei byrokratia ja toisaalta suomalaisen poliisin pyyntö oli vain yksi lukemattomista.
Poliisi selvittää onko muita uhreja
Suomessa syntynyt pirkanmaalainen mies pidätettiin nopeasti ja maanantaina hänet vangittiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa todennäköisin syin epäiltynä. Epäillyn vangitsemisesta kertoi ensin Aamulehti.
Nyt poliisi selvittää tarkasti mitä kaikkea epäillyn historiaan kuuluu.
– Selvitämme pohjamutia myöten mitä on tapahtunut ja mitä epäillyn historiaan kuuluu. Selvitämme onko esimerkiksi muita uhreja, Länsipuro sanoo.
Syytteet epäilyä vastaan on nostettava maaliskuun 20. päivään mennessä.
Länsipuron mukaan uhrin vointi on nyt ihan hyvä. Tyttö sai apua heti raiskauksen jälkeen ja tuki on jatkunut sen jälkeenkin.
Uusi puukerrostalo on vielä melko harvinainen näky, mutta niiden määrä kasvaa tasaisesti.
Eniten puukerrostaloja rakennetaan tällä hetkellä Tampereella, jossa varmoja ja todennäköisiä hankkeita on vireillä yhteensä kymmenen.
Tampereen apulaispormestari Jaakko Stenhäll (vihr) on kärkisijaan tyytyväinen.
– Kyllähän se hyvältä kuulostaa, vaikka luvut ovat vielä pieniä.
Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan Suomessa oli viime marraskuussa rakenteilla tai suunnitteilla yhteensä 63 vähintään kolmekerroksista puukerrostaloa. Se on suhteellisen vähän.
Puu on Suomessa yleinen, tunnettu ja arvostettu rakennusmateriaali, mutta kerrostalomarkkinoilla betoni jyrää edelleen.
Ympäristöministeriön arvion mukaan pientaloista lähes 90 prosenttia on puurunkoisia. Rivitaloistakin noin 60 prosenttia tehdään puusta, mutta kerrostaloista puisia on vain noin kuusi prosenttia.
Tulevaisuuden rakennusmateriaali
Yksi Tampereelle jo valmistuneista uusista puukerrostalokohteista on Härmälässä. Yksiöt ja kaksiot tekivät kauppansa kolmessa kuukaudessa.
Rakennuttajalle kohde oli ensimmäinen yli kaksikerroksinen puukerrostalo. Lehto Asuntojen hankepäällikkö Hannu Tuohi uskoo puukerrostalojen yleistyvän edelleen.
– Puu on tulevaisuuden rakennusmateriaali. Puukerrostaloja tuskin nähdään aivan kaupunkien keskustoissa, mutta esimerkiksi kantakaupungissa on paljon mahdollisuuksia.
Hänen mukaansa alan yritysten pitää saada lisää kokemusta puukerrostalojen rakentamisesta, mutta myös valtiolta, kaupungeilta ja kunnilta tarvitaan apua.
– Tampereen kaupunki on tehnyt konkreettisia asioita puurakentamisen hyväksi, siitä pitää antaa kiitosta.
Puukerrostalojen rakentamista on Tampereella edistetty muun muassa kaavoituspäätöksillä.
Puurakentaminen pienentää ilmastopäästöjä
Tampere ja 13 muuta Pirkanmaan kuntaa ovat mukana hankkeessa, joka pyrkii lisäämään puun käyttöä kerrostalojen rakennusmateriaalina.
Kuntien lisäksi mukana ovat Metsäkeskus, Tampereen yliopisto ja useat rakennusalan yritykset. Tavoitteena on, että Pirkanmaalla joka kymmenes uusi kerrostalo rakennettaisiin puusta.
Tampereen kaupungin apulaispormestarin Jaakko Stenhällin mukaan puukerrostalojen suosimiseen on hyvä syy.
– Itse ajattelen eniten sitä, että hiilijalanjäljen piikki rakentamisvaiheessa jää pienemmäksi, kun betoni korvataan puulla ja rakennuksesta tehdään hiilinielu.
Tampereen kaupungin apulaispormestari Jaakko Stenhäll (vihr).Marko Melto / Yle
Puurakentamisen hiilijalanjälkeä on myös laskettu.
Teknologian tutkimuskeskus VTT vertasi Helsingissä rakennettuja, pohjaratkaisultaan identtisiä puisia ja betonisia kerrostaloja. VTT:n laskelman mukaan betonisen kerrostalon hiilijalanjälki oli noin 75 prosenttia suurempi kuin puusta tehdyn kerrostalon.
VTT:n arvion mukaan puurakentamista Euroopassa edistävät muun muassa biotalouden kasvu ja ilmastopolitiikka. Jarruttavia tekijöitä sen sijaan ovat puurakentamisen verrattain korkeat kustannukset ja suurten yritysten muutosvastarinta.
Opiskelijat asumaan puukerrostaloihin
Tampereella puukerrostalojen rakentamiseen osallistuu vahvasti myös Tampereen opiskelija-asuntosäätiö Toas.
Säätiöllä on vireillä useampi iso puukerrostalohanke eri rakennuttajien kanssa. Esimerkiksi Tampereen yliopistollisen sairaalan viereen alkaa todennäköisesti jo loppuvuonna nousta kahdeksankerroksinen, puumoduuleista rakennettava opiskelijatalo.
Toasin Kaupin opiskelijataloon on tulossa 77 asuntoa. Havainnekuva.BTS arkkitehdit
Toasin toimitusjohtajan Kirsi Kosken mukaan säätiö haluaa olla mukana puukerrostalorakentamisen edistämisessä. Toasin hallitus on päättänyt, että rakennusmateriaalia harkitaan joka kohteessa tarkkaan.
– Yritämme hakea realistisia toteutustapoja, niin ettei hintalappu nouse liian korkeaksi. Haluamme olla mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa ainakin niin, että emme vie sitä väärään suuntaan.
Valtio tukee puurakentamista eri tavoin
Paikallisten hankkeiden lisäksi puukerrostalojen rakentamista halutaan edistää myös valtiotasolla. Rakennuttajille on tarjolla konkreettisia porkkanoita.
Muutama viikko sitten esimerkiksi ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) ilmoitti, että puun käyttöä edistetään valtion tukemassa ARA-asuntotuotannossa:
Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma pyrkii lisäämään puun käyttöä asuntojen, julkisten rakennusten ja suurien rakenteiden kuten siltojen ja hallien rakentamisessa.
Taustalla on Suomen ympäristö- ja ilmastostrategia. Rakentamisen hiilijalanjälkeä pitää pienentää, jotta kova tavoite tehdä Suomesta hiilineutraali olisi mahdollista saavuttaa.
Onko puukerrostalo sinusta houkutteleva asumismuoto? Voit keskustella aiheesta 29.1. kello 23 asti.
Sisä-Suomen poliisi tutkii henkirikosta Tampereella. Uhri on keski-ikäinen mies. Uhri asui asunnossa, josta hänet löydettiin.
Henkirikosta tutkitaan murhana.
Uhri löydettiin tiistaina aamulla kello 06.00 - 07.13 välisenä aikana Vasaratieltä Tampereelta.
Epäilty tekijä on loukkaantunut ja hän on vuotanut tai vuotaa verta. Hän saattaa olla vaarallinen, poliisi varoittaa.
Epäilty tekijä on poistunut paikalta maastoon ja noussut Leipakantielle.
Jälki jatkuu Leipakantieltä lounaaseen kääntyvälle polulle ja siitä edelleen maastoon meluvallin päälle. Epäilty nousi Turtolankadun sillalle ja ylitti Pyhäjärventien. Sillan ylitettyään epäilty oli kääntynyt etelään Pyykkiojankadun suuntaan
Rikosylikomisario Jari Kinnunen kertoo, ettei poliisilla ole tietoa epäillyn henkilöllisyydestä. Epäilty on poliisin mukaan todennäköisesti Tampereen alueella.
Epäillyn tuntomerkit:
Mies
Nuorehko aikuinen
Noin 175 cm pitkä, vartalo on hoikka/normaalivartaloinen.
Hänellä ei ole partaa.
Miehellä on ollut pihassa ollessaan tumma pipo, jonka alareuna taitettu kaksikerroin. On mahdollista, että hän on poistunut ilman pipoa.
Jalassa on ollut ulkoiluhousun tyyppiset housut ja mahdollisesti varrelliset kengät. Takki on ollut mustavalkoinen ja siinä on mahdollisesti jonkinlaista kirjoitusta, joka alkaa E-kirjaimella.
Tekijä on loukkaantunut ja hän on vuotanut tai vuotaa verta. Hän saattaa olla vaarallinen.
Poliisi pyytää yleisöltä apua ja vihjeet voi toimittaa sähköpostiin keskitettytutkinta.sisa-suomi@poliisi.fi.
Tampereella murhasta epäilty henkilö on yhä kateissa. Poliisi varoitti tiistaina, että epäilty on loukkaantunut ja mahdollisesti vaarallinen sivullisille.
Poliisi löysi tiistaina keski-ikäisen uhrin kuolleena Tampereelta.
Uhri löydettiin tiistaina aamulla kello 06.00 - 07.13 välisenä aikana Vasaratieltä Tampereelta.
Epäilty tekijä on loukkaantunut ja hän on vuotanut tai vuotaa verta, poliisi kertoi tiistaina.
Tuntomerkkeihin sopiva epäilty on nähty viimeksi Tampereen Leipakantiellä moottoritien alikulun kohdalla eilen aamulla noin kello 09.00–10.00. Hän on kulkenut Leipakantietä pohjoisen suuntaan.
Hänellä on silminnäkijän mukaan ollut tuntomerkeissä luetellun vaatetuksen lisäksi päässään tumma pipo. Paikalta maastosta löytyneet verijäljet tukevat silminäkijähavaintoa.
Poliisi etsii henkilöä, jonka tuntomerkit ovat:
Mies
Nuorehko aikuinen
Noin 175 cm pitkä
Vartalo on hoikka/normaalivartaloinen
Ei ole partaa.
Miehellä on ollut pihassa ollessaan tumma pipo, jonka alareuna taitettu kaksikerroin.
Jalassa on ollut ulkoiluhousun tyyppiset housut ja mahdollisesti tummat lyhytvarrelliset kengät.
Takki on ollut mustavalkoinen ja siinä on mahdollisesti jonkinlaista kirjoitusta, joka alkaa E-kirjaimella.
Poliisi pyytää edelleen yleisön vihjeitä sähköpostilla osoitteeseen keskitettytutkinta.sisa-suomi@poliisi.fi.
Lisäksi vihjeitä voi soittaa numeroon 050-399 8084.
Millainen Suomi on vuonna 2030? Millaisia muutoksia uusi teknologia tuo tullessaan arkeemme? Pyysimme Tampereella meneillään olevan Mindtrek-teknologiatapahtuman puhujilta esimerkkejä siitä, mikä on 10 vuoden kuluttua arjessamme erilaista kuin nyt.
1. Koti ennakoi asukkaan tarpeet ja ohjaa hätätilanteessa
"Tilat ja ympäristöt ennakoivat tilanteita paremmin. Kun tulen kotiin, ilmanvaihto, valaistus ja lämpötila ovat minulle sopivia. Rakennus on tunnistanut jo 15 minuuttia ennen kuin saavun, että olen tulossa ja ennakoinut toivomuksiani. Samaan aikaan energiaa kulutetaan vähemmän ja päästöt pienenevät.
Hätätilanteissa kuten tulipalossa tai myrskyissä rakennukset ja kadut ohjaavat meidät intuitiivisesti turvaan. Lisäksi talo tunnistaa, jos hätääntynyt lapsi tai huonokuntoinen vanhus on jäänyt palavaan rakennukseen ja osaa kohdentaa evakuoinnin nopeasti oikeaan paikkaan."
Toimitusjohtaja Miimu Airaksinen, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry
2. Ruokapöytä näyttää kullekin perheenjäsenelle sopivaa viihdettä
"Kotimme tietää, missä kukin perheenjäsen on. Se tarjoaa tietoa ja viihdettä heidän mieltymystensä mukaan pöytäpintojen, näyttöjen ja mobiililaitteiden kautta. Kodin käyttöliittymänä toimiva tekoäly vastaa pyyntöihin kaikissa huoneissa. Se myös hakee ennakoivasti mahdollisesti tarvittavaa uutta tietoa silloin, kun tärkeämpää tekemistä ei ole."
Tietojenkäsittelyopin professori Roope Raisamo, Tampereen yliopisto
3. On noloa rakentaa talo vain uusista materiaaleista
"Vuonna 2030 rakennuksista on hiljalleen tulossa arvokkaita hiili- ja materiaalipankkeja. Niihin varastoidaan hiiltä pois ilmakehää lämmittämästä puuhun ja uusiin betonia ja muovia korvaaviin tuotteisiin. Rakennusmateriaalien kierrätys on muuttunut arkkitehtuuria leimaavaksi trendiksi ja on vähän noloa tehdä talo vain uusista materiaaleista, uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä puhumattakaan."
Erityisasiantuntija Matti Kuittinen, ympäristöministeriö
4. Puu on suosittua rakentamisessa ja energiantuotannossa
"Fossiilisten, ehtyvien ja uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä rajoitetaan merkittävästi maailmassa ympäristösyistä. Uusiutuvat ja ekologiset raaka-aineet, kuten puu, tulee olemaan yhä suositumpi ja hyväksyttävämpi raaka-aine sekä energiantuotannossa että rakennusmateriaalina. Suomi on tässä kehityksessä johtavassa asemassa maailmassa omien hyvien ja kestävästi hoidettujen metsävarojensa ansiosta."
Rakennusopin professori, arkkitehti Markku Karjalainen, Tampereen yliopisto
Mindtrek-teknologiatapahtuman puhujat Harri Ojala (ylärivissä vasemmalla), Markku Karjalainen, Miimu Airaksinen, Pekka Eloranta, Heikki Rusama (alarivissä vasemmalla), Sari Mäenpää, Roope Raisamo ja Tomi-Pekka Niukkanen kertoivat Ylen pyynnöstä esimerkkejä siitä, miten arkemme on muuttunut 10 vuoden kuluttua. Antti Eintola / Yle
5. Terveyttä vaalitaan mittaamalla, tekoäly auttaa diagnooseissa
"Terveydentilan monitorointi on jokaiselle nykyistä helpompaa ja informaation tarkkuus parempaa. Erilaisten analytiikkaratkaisujen myötä meillä on terveydentilamme kehitystä koskevia ennusteita, jotka ohjaavat tekemään parempia valintoja arjessa.
Tekoäly mahdollistaa suuremman tehokkuuden diagnostiikassa, jos oireita ilmenee. Myös monien nyt tunnettujen sairauksien hoitoon on nykyistä tehokkaammat hoito- ja ehkäisykeinot."
Johtaja Harri Ojala, Business Tampere
6. Kunta palvelee virtuaalisesti ympäri vuorokauden
"Vuonna 2030 asioidaan virtuaalisessa kunnantalossa. Tällä vuosikymmenellä aika ja paikka menettävät merkityksensä. Palvelut on saatavilla koska vaan."
Tietojohtaja Tom Holmroos, Suomen kuntaliitto
7. Katumainos näyttää ohikulkijan mainoksen vaate yllään
"Veikkaisin, että lisätty todellisuus tulee helposti laseihin. Voimme nähdä katumainoksessa itsemme mainoksen vaate päällä, voimme ostaa sen suoraan silmiä liikuttamalla tai eleellä. Näyteikkunat tunnistavat meidät ja tarjoavat meille tuotteita, joista olemme kiinnostuneita.
Henkilön tunnistamisen perusteella personoitu sisältö ja personoidut palvelut tulevat yleistymään ja niitä voidaan tuoda uudella tavalla esille virtuaalisilla esittelytavoilla ja heijasteilla, mahdollisesti jopa hologrammein. "
Toimitusjohtaja Pihla Rostedt, Stellarion Oy
8. Yksityisyyden ja tiedon suojaaminen on keskeistä
"Arjen muuttaminen lähtee liikkeelle ongelmasta tai haasteesta, ei teknologiasta. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kaupunkiympäristössä hyödynnetään informaatioteknologiaa ja analytiikkaa yhä laajemmin älykkään valaistuksen, liikennesuunnittelun ja -ohjauksen tarpeisiin, kaavoitus- ja rakennesuunnitteluprosessien kehittämiseen, turvallisuussuunnitteluun ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön.
Haasteena on erillisten ratkaisujen järkevä linkittäminen. Toinen haaste liittyy tietoturvaan ja yksityisyyteen: mitä enemmän toimijoita, toimintoja ja toimintarajapintoja, sitä enemmän on tarvetta tiedon eheyden ja muuttumattomuuden varmistamiseen."
Johtava konsultti Sari Mäenpää, Insta Group Oy
9. Kuka vain osaa ja ymmärtää teknologiaa
"Tällä hetkellä hienoa teknologiaa on jokaisella taskussa, mutta aika monet kokevat, etteivät silti ole teknologisia tyyppejä, kehittäjähenkisiä tai koodariainesta. Tulevaisuudessa teknologia ei enää ole identiteettijuttu, vaan työkalu. Teknologiaosaaminen arkipäiväistyy.
Yhä useampi meistä ymmärtää, millaisista palikoista käyttämämme laitteet ja sovellukset koostuvat. Osaamme vaikuttaa siihen, miten ne toimivat. Ennen kaikkea meillä on ymmärrystä ottaa kantaa ja vaikuttaa siihen, miten teknologiaa kehitetään. Ymmärrystä tarvitaan, jotta tulevaisuuden teknologia todella palvelee tarpeitamme sekä tukee hyvinvointia ja turvallisuutta."
Tekninen johtaja Sanna Reponen, Mehackit Oy
Mindtrek-tapahtuman yhteydessä tulevaisuutta ennakoivat Tom Holmroos (ylärivissä vasemmalla), Teuvo Sankila, Sanna Reponen, Matti Kuittinen, Pihla Rostedt (alarivissä vasemmalla), Teppo Rantanen, Juha Vaaraniemi ja Mikko Hurskainen.Antti Eintola / Yle
10. Uusia asioita opetetaan vasta, kun oppija on toipunut edellisistä rasituksista
"2030-luvulla elämme Suomessa, jossa yhtenäinen oppimisen polku alkaa 6-vuotiaana ja jatkuu oppivelvollisuutena 18-vuotiaaksi saakka. Oppivelvollisuuden loppuessa nuorella on hyvät elämänhallintataidot ja hän on ylpeä omasta osaamisestaan. Koulun tärkein tehtävä on kasvattaa hyvinvoivia, aktiivisia kansalaisia.
Teknologia mahdollistaa tarvittavan tiedon keräämisen ja kerääntymisen. Teknologiaa käytetään muun muassa seuraamaan oppijan palautumista. Uusien asioiden oppimista rytmitetään saadun palautteen perusteella."
11. Ammattitaitoinen opettaja on yhä paras opetussovellus
"Opettajan työajasta vain puolet kuluu vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Opettajat tekevät keskimäärin päivän viikossa sellaista hallintoon, suunnitteluun ja arviointiin liittyvää työtä, joka voidaan automatisoida. Onnistuessaan teknologia mahdollistaa enemmän inhimillistä kohtaamista oppilaiden ja opettajien välillä.
Tulevaisuuden koulu näyttääkin samalta kuin nyt, mutta on olennaisesti kansainvälisempi ja yksilöllisempi. Teknologian huimasta kehityksestä huolimatta ammattitaitoinen opettaja on edelleen paras opetussovellus oppilaille."
Toimitusjohtaja Heikki Rusama, opettajien yhteisöpalvelu Freeed.com
12. Ammatit muuttuvat, opetuksen pitää olla yksilöllistä
"2030-luvulla tulee olemaan paljon ammatteja, joissa tarvitaan osaamista ja taitoja, joista emme vielä voi kaikista varmuudella sanoa mitä ne ovat. Tämän takia tänä päivänä kouluissa tulee kasvattaa lapsia ja nuoria heidän omaa tulevaisuuttaan varten.
Tässä apuun tulevat tukemaan opettajien pedagogista osaamista oppimateriaalien digitaalisuus ja tekoäly, jotka mahdollistavat oppilaiden yksilöllisen oppimisen ja kehittymisen tukemisen."
Liiketoimintajohtaja Tomi-Pekka Niukkanen, Edita Publishing
13. Koneet tekevät tarkat työt, eettisissä ongelmissa riittää ratkottavaa
"Koneet ottavat yhä enemmän tarkkuutta ja analyysia vaativia tehtäviä hoitaakseen ja tämä yhdistyy osaksi asiantuntija-ammatteja. Käytännön esimerkkinä koneet analysoivat röntgen- ja magneettikuvia nopeasti ja luotettavasti, jolloin hoitohenkilökunta voi käyttää aikaa enemmän potilaiden hoitoon.
Teknologia vaikuttaa suoraan esimerkiksi potilaiden terveyteen. Tästä syystä eettiset ja sosiologiset kysymykset ovat mielestäni vaikeampia ja tärkeämpiä ratkottavaksi kuin itse teknologinen kehitys. Uskon, että pääomat suuntautuvat enemmän yhteiskunnallisesti vaikuttavaan teknologian hyödyntämiseen puhtaasti kaupallisten ratkaisujen sijaan."
Liiketoiminnan muotoilija Juha Vaaraniemi, Solita Oy
14. Vain autoharrastajilla on oma auto
"Vuonna 2030 me emme omista autoa muuta kuin harrastusmielessä. Liikkuminen on helpompaa, mukavampaa ja turvallisempaa. Tieruuhkat ovat menneisyyttä monessa paikassa. Kaupunkirakenteet muuttuvat enemmän yksityisautoilua hylkiväksi."
Teknologiajohtaja Mikko Hurskainen, Roboride Oy
15. Sovellus valitsee reitin ja kulkuvälineen liikuntatarpeen mukaan
"Liikkuminen tapahtuu palveluna sovelluksen avulla. Jos annat henkilökohtaiset tietosi käyttöön, se valitsee sinulle ihanteellisen reitin paikasta A paikkaan B. Se ottaa huomioon muun muassa sen hetken liikunnan tarpeesi, ja valitsee reitityksen kävelyn, kaupunkipyörän, sähkölaudan, ratikan, bussin tai auton yhdistelmänä. Se hoitaa myös kaikki maksut ilman, että sinun tarvitsee erikseen sitä miettiä."
Elinvoiman ja kilpailukyvyn johtaja Teppo Rantanen, Tampereen kaupunki
16. Robottibussi vie ratikkapysäkille Tampereella
"Raitiotieliikenne on vuonna 2030 joukkoliikenteen runko Tampereella. Liittymäliikenne raitiotielle tapahtuu autonomisilla ajoneuvoilla eli automaattibusseilla, kaupunkipyörillä, sähköpotkulaudoilla ja muilla uusilla liikkumisvälineillä ja -tavoilla. Kaupungin keskustassa ei enää ajeta yksityisautoilla, vaan keskusta on rahoitettu joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle. "
Tampereella murhasta epäilty henkilö on yhä kateissa. Poliisi varoitti tiistaina, että epäilty on loukkaantunut ja mahdollisesti vaarallinen sivullisille.
Poliisi on edistynyt tutkinnassa keskiviikkona. Poliisilla on ollut tutkinnassa useampia tutkintalinjoja. Osa on pystytty poissulkemaan.
Poliisi löysi tiistaina keski-ikäisen uhrin kuolleena Tampereelta.
Uhri löydettiin tiistaina aamulla kello 06.00–07.13 välisenä aikana Vasaratieltä Tampereelta.
Epäilty tekijä on loukkaantunut, ja hän on vuotanut tai vuotaa verta, poliisi kertoi tiistaina.
Poliisi pyytää kuitenkin edelleen havaintoja aiemmin kerrotusta nuoresta miehestä. Tuntomerkit löytyvät täältä.
Vihjeitä pyydetään myös autosta, joka pysäköitiin Vasarakadun kiinteistön pysäköintialueen vieraspaikalla aamulla kahdeksan aikaan, ja vähän sen jälkeen. Auto on noin vuosimallin 2010-ikäluokan musta Opel -henkilöauto.
Autoa on kuvattu ns. hatch back -malliksi. Autossa oli takaluukussa hopeanvärinen/krominen osa/lista ja takavalojen ympärillä hopeaa/valkoista väriä. Auto on seisonut paikalla moottori pysäytettynä, mutta musiikkilaitteet päällä.
Joskus sivupolut voivat olla elämässä niitä tärkeimpiä. Tampereen yliopiston kirurgian professori ja verisuonikirurgi Niku Oksala, 46, ei olisi parikymppisenä uskonut, mihin elämä voi viedä.
– Sivupolkuja kulkemalla saattaa nähdä paremmin totuuden ja oppia kuin pyrkimällä suoraan, hän sanoo.
Niku Oksala ei päässyt ensimmäisellä kerralla lääketieteelliseen opiskelemaan. Eikä vielä toisellakaan.
Nämä pettymykset ovat Oksalan mukaan kuitenkin syynä siihen, että hän sai idean älyveitseen.
Huomiota maailmalla
Tamperelaistutkijoiden kehittämä älyveitsi auttaa kirurgia poistamaan syöpäkudoksen tarkasti, jolloin uusintaleikkauksia voidaan vähentää ja auttaa potilaan parantumista.
Syöpäkirurgiassa käytetään nykyään sähköveistä, joka tuottaa savua. Tamperelainen innovaatio haistelee ja analysoi syntyvää savua ja tunnistaa, onko leikattavassa kohdassa syöpäsoluja. Näin syöpäkasvaimet saadaan poistettua kerralla kokonaan. Älyveitsellä on arvioitu olevan miljardien eurojen markkinat.
Niku Oksala näyttää, miten älyveitsellä leikataan. Miikka Varila / Yle
Älyveitsi sai torstaina illalla Tampereen kaupungin teknisen luovuuden vuoden 2019 palkinnon, jonka suuruus on 5 000 euroa. Keksintö on saanut huomiota myös kansainvälisissä julkaisuissa ja Euroopan unionilta kahden miljoonan euron apurahan.
Suihkumoottoreita ja sähköä
Koska Oksala ei päässyt heti opiskelemaan, hän hakeutui lentoteknilliseen varusmiespalvelukseen.
– Perehdyin suihkumoottoreihin ja tosi monimutkaisiin asioihin.
Niku Oksala oli kiinnostunut jo lapsena tekniikasta ja keksinnöistä – etenkin sähköstä.
– Yritin saada tavallisen hehkulampun tuottamaan valoa tavallisella patterilla. Patterista ei saanut riittävästi jännitettä, joten kokeilin saada sitä pistorasiasta. Sain kovan sähköiskun. Lisäksi mittasin ruokatorven pituuden klemmariketjulla, joka jäi ruokatorveen kiinni.
Tässä olisi voinut käydä vieläkin pahemmin. Kolmen pojan, Akun, Rikun ja Nikun, perheessä riitti vipinää.
Pienen keksijän into ei loppunut.
Lääketieteellistä fysiikkaa
Oksala kuunteli lapsena kiinnostuneena juttuja kaukaisesta sukulaisestaan apteekkari Albin Koposesta. Koposen vuonna 1899 perustama Nurmijärven lääkelaboratorio oli Suomen ensimmäinen lääketehdas. Koponen kehitti lapamatolääkkeen, joka oli tärkeä suomalaisille. Hän toi myös tehtaaseen sähköisen valaistuksen, mikä oli nuoresta Nikusta jännittävää.
Lukiossa kirkastui, että Niku Oksala haluaa lääketieteelliseen. Mutta se ei sitten mennytkään niin helposti.
Tutkimusryhmä vasemmalta oikealle Maiju Lepomäki, Mikko Koskenranta, Markus Karjalainen, Anton Kontunen ja Niku Oksala.Miikka Varila / Yle
Suihkumoottorien jälkeen tuli toinen välivuosi. Oksala opiskeli vuoden lääketieteellistä fysiikkaa.
– Se kasvatti näkemään ongelmat luonnontieteellisestä näkökulmasta. Lääkäriopintojen aikana pystyin miettimään, miten ongelmat voi ratkaista teknisesti.
Syöpäkasvain vaikea saada kokonaan pois
Professorin pestin lisäksi Oksala on tällä hetkellä ylilääkäri Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Verisuonikirurgina hän tuijottaa silmästä silmään syöpäkasvaimia, varsinkin silloin kun ne ovat kiinni verisuonissa tai lähellä verisuonia.
Kirurgin työ valmentaa Oksalan mukaan hyvin innovaatioihin.
– Kirurgina pitää nopeasti improvisoida turvallisia ratkaisuja, ja leikkauksessa on hyvin paljon pelissä.
Syöpäkasvainta ei ole helppo saada kokonaan pois.
– Kirurgi tuntee käsillä kasvaimen kiinteän osuuden, mutta ei välttämättä koko kasvainta.
Tästä syystä jopa 25 prosenttia syöpäpotilaista joutuu uuteen leikkaukseen, koska kaikkea syöpäkudosta ei saada poistettua heti ensimmäisessä leikkauksessa. Kasvain lähetetään leikkauksen jälkeen patologille arvioitavaksi ja tämä arvioi, onko poistetun kasvaimen reunojen lähellä syöpäkudosta. Jos on, leikataan lisää.
Sotateknologian hermokaasuista idea
Idean älyveitseen Oksala sai, kun Itä-Suomen yliopistossa testattiin sotilaskäytössä olevaa taistelukaasuanalyyttoria. Analysaattori erotti hermokaasut.
Oksala sai idean, että analysaattoria voisi käyttää muuhunkin kuin hermokaasujen tunnistamiseen.
– Hankin apurahan turvin yksityisen taistelukaasuanalyyttorin.
Tutkimusryhmä alkoi tutkia vuonna 2006, haisevatko syöpäsolut erilaisilta kuin ei-syöpäsolut. Oksala ohjasi väitöskirjaa, joka pureutui tähän.
Taistelukaasuanalysaattori tunnisti virtsasta, onko ihmisellä eturauhassyöpä vai ei.
Sensori patentoitiin
Sähköveitsellä leikatessa syntyy savukaasua, jossa on paljon nokea ja pienhiukkasia. Nämä tuhosivat nopeasti valmiita mittalaitteita.
Oksala perusti Olfactomics Oy:n kehittämään älyveistä. Ensin piti kehittää järjestelmä, joka puhdistaa palokaasusta noen ja pienhiukkaset pois.
Älyveitsi yhdistetään savukaasuimuriin. Miikka Varila / Yle
Mittalaite on kuin elektroninen nenä ja siihen on rakennettu tekoäly, joka tunnistaa syöpäsolut. Siihen on yhdistetty tavallinen kirurgin sähköveitsi. Se taas on yhdistetty savukaasuimuriin.
Esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kaikissa leikkaussaleissa on jo savukaasuimuri.
Tarvittiin myös uudenlainen sensori, jota ei ollut kaupoissa myytävänä. Se patentoitiin ja saatiin valmiiksi viime vuonna. Sensoria myydään jo tutkimuskäyttöön ja siitä on hyötyä myös teollisuudessa.
Älyveitsen läpimurto oli viime vuonna, kun European Journal of Surgical Oncology -tiedejulkaisu kertoi tuloksista. Tamperelaisen tutkimusryhmän älyveitsi erotteli rintasyöpäkudoksen ja terveen rintarauhaskudoksen toisistaan lähes 90 prosentin tarkkuudella.
Testit alkoivat, miljardien markkinat
Loka-marraskuussa 2019 alkoivat älyveitsen testit leikkaussalioloissa TAYS:n Hatanpään sairaalassa.
Oksalan toiveissa on, että seuraavat kliiniset kokeet voidaan aloittaa jo ensi vuonna. Markkinapotentiaali riippuu siitä, käytetäänkö veistä rintasyöpäleikkauksissa vai myös muissa syöpäleikkauksissa. Edessä on vielä paljon töitä.
Arvio älyveitsen markkinasta on Oksalan mukaan 4–8 miljardia euroa vuodessa.
Professori ei ole jäänyt lepäämään laakereillaan. Hän tutkii, voisiko samaa sensoritekniikkaa käyttää esimerkiksi bakteerien ja virusten tunnistamiseen.
Hän on ideoinut ja toteuttanut ratkaisuja myös potilaslogistiikkaan ja neurologisten potilaiden hoidonseurantaan.
Kolmen lapsen isä on täynnä touhua myös vapaa-ajalla. Oksala juoksee, laskettelee ja harrastaa toiminnallista ammuntaa, jossa maastossa ammutaan tauluja.
Olisiko hän arvannut parikymppisenä, mihin tie vie?
– En olisi arvannut. Haluan kannustaa muita. Kun on turvallinen kasvuympäristö ja annetaan mahdollisuus onnistua, erehtyä ja oppia, silloin voi kolmannella kerralla lääkikseen päässeelle käydä näin.
Puolueissa värvätään jo ehdokkaita runsaan vuoden päästä pidettäviin, kevään 2021 kuntavaaleihin. Puoluetoimistoissa vasta suunnitellaan vaaliteemoja, mutta paikallisjärjestöissä on jo touhu päällä.
– Ei sitä ihan treffikumppanin etsintään voi verrata, mutta ei se kaukana siitä ole, sanoo puheenjohtaja Tuukka Liuha Pirkanmaan Keskustasta.
– Vaalivire jäi päälle viime vuoden kaikista vaaleista, kentällä on vaalihimoa, sanoo puolestaan Vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen.
Yle selvitti kaikkien eduskuntapuolueiden sekä Sinisen tulevaisuuden puoluetoimistojen sekä neljän suuren vaalipiirin piiritoimistojen vaalivalmiuden. Helsingin, Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen vaalipiireissä paikalliset osastot ovat hereillä ja samansuuntaisilla aikeilla liikkeellä.
Laaja soittokierros kertoo, että kyselyt nykyisten tai aiempien valtuutettujen mukaan lähdöstä on aloitettu, ja moni paikallisjärjestö on jo ryhtynyt rekrytoimaan myös uusia ehdokkaita.
Puolueiden on oltava ajoissa liikkeellä, sillä kuntavaaleissa ehdokkaita tarvitaan lähes 10–15 kertaa enemmän kuin esimerkiksi eduskuntavaaleissa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2017 kuntavaaleissa oli ehdokkaita koko maassa yhteensä 33 618, kun vuoden 2019 eduskuntavaaleissa koko maan ehdokasmäärä oli 2 468.
Useammasta piiritoimistosta vaalitöiden kerrotaan alkaneen jo viime vuoden puolella.
– Kampanjointi tuntuu tällä vuosituhannelle menneen siihen, että se on tavalla tai toisella koko ajan päällä. Puoluemittauksia tehdään kerran kuukaudessa ja puolueet miettivät seuraavia vaaleja, sanoo Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.
Puolueiden kriteerit ehdokkaille hyvin samanlaisia
Ylen kyselyssä puolueiden kriteerit ehdokkaille ovat hyvin samansuuntaisia. Kaikki puolueet pyrkivät lähes poikkeuksetta hyvin laajaan ehdokasasetteluun.
Listoille halutaan eri ikäisiä, naisia ja miehiä, ammatti- ja koulutustaustaltaan erilaisia, maahanmuuttajataustaisia sekä eri alueilta kuntien sisällä. Jopa harrastuksilla voi olla merkitystä, että saadaan mahdollisimman monipuolisia ehdokkaita.
– Suurin haaste on löytää 35–45-vuotiaita ehdokkaita, jotka elävät lapsiperheen arkea, sanoo toiminnanjohtaja Juha Rantasaari Varsinais-Suomen Kokoomuksesta.
Samaan suuntaan kommentoi myös Pirkanmaan Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Harri Sandell.
Puolueiden mukaan ehdokkailta ei välttämättä vaadita jäsenyyttä, ehdokaslistoilla voi olla myös sitoutumattomana. Ehdokkaalta edellytetään kuitenkin puolueen toimintatapaan ja arvoihin sitoutumista.
Sen sijaan maksuissa on eroja. Piiritoimistot ilmoittivat ehdokkuuden olevan maksutonta, joiltakin osin vapaaehtoisen maksuun perustuvaa tai paikallisjärjestöjen päätettävissä kuntakohtaisesti.
Uhkailu ja häirintä lisääntyneet – rapa roiskuu
Rekrytoijien yhtenä huolena on koventunut kielenkäyttö. Vihapuhe voi hidastaa intoa osallistua kuntapolitiikkaan.
– Vuosi vuodelta ehdokkaiden löytäminen on vaikeutunut, koska politiikka on raaistunut, ja se karsii intoa lähteä mukaan, sanoo toiminnanjohtaja Talvikki Jori Varsinais-Suomen Sosialidemokraateista.
Kuntaliitossa puolueaktiivien, luottamusmiesten ja kuntapäättäjien huoli tunnistetaan. Liitto on itse tutkinut asiaa kyselytutkimuksilla vuosina 2016 ja 2018.
– Mitä näkyvämpi kuntapäättäjä on niin sitä enemmän kokee erityyppistä uhkailua ja häirintää, jopa vihapuhetta, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Pekola-Sjöblomin mukaan määrä on kasvanut, sillä vielä vuonna 2016 häirintää kokeneita oli noin joka neljäs vastaaja.
Kaikissa puolueissa ehdokkaiden taustoja selvitetään. Rikostaustaa ei yleensä hyväksytä.
Taloutta, sotea ja paikallisia asioita
Vaaliteemoina uskotaan olevan kuntalaisten arkeen liittyvät asiat ja palvelut, mutta myös isommat kysymykset kuten ilmastonmuutos ja kuntatalous sekä maahanmuutto.
– Globaalisti tietysti tilanne on se, että tämä muuttoliikkeiden paine ei tule mihinkään katoamaan. Perussuomalaiset ovat olleet valtakunnallisesti gallupeissa niin korkealla, että he tulevat varmasti pitämään tätä kysymystä esillä, sanoo Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.
– Kuntavaaleissa perusasioiden esille nostaminen on tärkeää. Kuntalaisille tulisi selkeästi kertoa, mitä kunnat ovat, mitä palveluja ne kuntalaisille tarjoavat ja miksi kannattaa käydä äänestämässä, listaa puolestaan Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Monien piirijärjestöjen kommenteissa esille nousivat myös liikenne, sote-kysymykset, eri ikäisten tarpeet, palvelut ja turvallisuus sekä pienemmät paikalliset aiheet.
– Esimerkiksi koulu, joka aiotaan lakkauttaa tai tie, joka vaatii kunnostusta. Ihmiset haluavat olla mukana vaikuttamassa itseä lähellä oleviin asioihin, sanoo RKP:n Uudenmaan piirin toimintakoordinaattori Jenny Vilén.
Perussuomalaiset tavoittelevat Helsingissä kolme kertaa nykyistä enemmän valtuustopaikkoja
Soittokierroksella ilmeni, että puolueilla on jo nyt alueellisesti selkeitä tavoitteita. Esimerkiksi kokoomus ilmoittaa tavoittelevansa Uudellamaalla suurimman puolueen asemaa neljättä kertaa peräkkäin. Viime kuntavaaleissa puolue oli alueellaan selkeästi suurin.
Kokoomus keräsi vuoden 2017 kuntavaaleissa Uudellamaalla 26,3 prosenttia äänistä, kun seuraavaksi eniten saaneet vihreät saivat 19,7 prosenttia ja demarit 17,0 prosenttia vaalipiirin äänistä.
Viimeisimmissä puoluemittauksissa perussuomalaiset on saanut suurimman puolueen kannatuslukemat niin Ylen kuin myös Helsingin Sanomien kyselyissä. Kuntavaaleissa perussuomalaisten osuus ei kuitenkaan ole aiemmin ollut valtakunnallisesti samaa luokkaa. Vuoden 2017 vaaleissa perussuomalaiset saivat koko maan äänistä 8,8 prosenttia.
Nyt puolueaktiivit ilmoittavat hakevansa kasvua ja uskovat menestymiseen myös kuntavaaleissa. Helsingissä tavoitellaan tämän hetken edustajamäärän kolminkertaistamista eli 12 edustajan paikkaa.
– Tavoitteena meillä on olla kolmanneksi suurin ryhmä kaupunginvaltuustossa ja sitä kautta meidän vaikutusvalta ja painoarvo tulisi lisääntymään päätöksenteossa, sanoo 1. varapuheenjohtaja Juhani Strandén Perussuomalaisten Helsingin piiristä.
Viime vaaleissa perussuomalaiset saivat Helsingissä kuusi valtuustopaikkaa, mutta puolueen jakauduttua kaksi paikoista meni sinisille.
Kuntaliiton mukaan puolueiden lisäksi myös valitsijayhdistykset vaikuttavat lopulliseen tulokseen. Viime kuntavaaleissa koko maassa valitsijayhdistyksillä oli yhteensä 805 ehdokasta 93 kunnassa. Valitsijayhdistysten kautta läpi menneitä ehdokkaita oli yhteensä 227 kaikkiaan 60 kunnassa.
– Esimerkiksi Kärkölän 27-jäseniseen valtuustoon valittiin 15 valtuutettua valitsijayhdistyksen listoilta eli puoluelistojen ulkopuolelta, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kuntavaalit pidetään yli vuoden päästä, huhtikuun 18. päivä 2021.
Voi keskustella aiheesta 1.2.2020 kello 23:een asti.
18-vuotias akaalainen mies on tuomittu useista lasten seksuaalirikoksista ja raiskauksista Pirkanmaalla.
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2001 syntyneen miehen 4 vuoden ja 8 kuukauden vankeusrangaistukseen.
Mies tuomittiin kahdesta raiskauksesta, kahdesta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kolmesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, pakottamisesta seksuaaliseen tekoon, pahoinpitelystä ja alkoholirikoksesta. Mies on vangittu.
Rikokset ovat tapahtuneet viime kesänä.
Miehellä oli syyttäjän mukaan kuusi suojaikärajan alle olevaa uhria, mutta yksi syyte törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä hylättiin.
Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan mies raiskasi kaksi 14-vuotiasta. Nuorin uhreista oli 12-vuotias.
Mies oli tarjonnut asunnollaan alkoholia nuorille. Yhtä uhreista mies löi vyöllä vartaloon.
Käräjäoikeus määräsi miehen maksamaan uhreille korvauksia 1 000 eurosta 8 500 euroon.
Oikeudenkäyntiaineisto on salattu 60 vuodeksi.
Tuomio ei ole lainvoimainen. Syyttäjä ja osa asianomistajista on ilmoittanut jo tyytymättömyyttä tuomioon.
Suomessa on oikeudessa menossa historiallisen suuri huumejuttu. Se on herättänyt huomiota, koska siihen on sotkeutunut monia julkisuuden henkilöitä.
Syyttäjien mukaan Tampere liittyy monella tavalla ns. Katiska-huumejuttuun. Toinen pääsyytetyistä on tamperelaistaustainen liikemies Niko Ranta-aho. Moni syytetyistä tulee Pirkanmaan liike-elämästä tai muuten asuu alueella. Lisäksi Tampereella on ollut lukuisia varastoja.
Huumeita varastoitiin syyttäjien mukaan esimerkiksi Erkkilänsillan kupeessa. Jani Aarnio / Yle
Ennen kaikkea huumeita on myyty paljon Tampereelle. Kaupunkiin kytkeytyy myös moni muu viime aikojen iso huumejuttu.
Tamperelainen lastensuojelutyöntekijä Minna Minkkinen sanoo, että on huolissaan nuorten huumekokeiluista. Minkkinen kohtaa työssään alaikäisiä huumeiden kokeilijoita.
– Olen erittäin huolissani. Tavoitetaanko näitä nuoria. Mitä on tapahtunut, että näin paljon nuoria menehtyy?
Vuosi sitten kerrottiin, että Tampereen seudun ammattiopiston Tredun neljä opiskelijaa on kuollut huumeisiin reilun vuoden aikana. Lisäksi kolmen Tredun opiskelijan epäillään kuolleen syksyllä huumeisiin.
Alaikäisten huumekuolemat ovat kasvussa koko Suomessa.
Jetset-elämää vain harvalla
Huumeidenkäyttö on eriarvoistunut. Osa nuorista haaveilee Minkkisen mukaan, että huumeet tuovat rahaa ja ystäviä. Tämä haave voi korostua, kun lukee huumeoikeudenkäyntien tietoja suurista rahoista ja hienoista bileistä.
Lastensuojelutyöntekijä Minna Minkkinen on huolissaan huumeidenkäytöstä Tampereella. Anna Sirén / Yle
Jetset-elämä on vain harvan varakkaan ulottuvilla.
– Jotkut vetävät tonnin setelillä kokaiinia mallin navasta hienoissa bileissä. Samaan aikaan meillä on asunnottomia huumeiden käyttäjiä kadulla. Nämä ovat kaksi täysin eri maailmaa, joissa molemmissa ovat mukana huumeet. Ei ole paljon muuta yhteistä.
Suurin osa Minkkisen kohtaamista nuorista on jo niin huonovointisia, ettei odota paljon tulevaisuudelta.
– Kohtaan niin pahoinvoivia nuoria, etteivät he haaveile paljon mistään. Huumeet turruttavat pahaa oloa.
Isoja huumejuttuja Tampereella
Tampereelle kytkeytyy moni muukin viime aikojen iso huumejuttu kuin Katiska-tutkinta. Tässä niistä esimerkkejä:
Yle kertoi viime viikolla, että maastokätköstä löytyi syksyllä yli 8 kiloa amfetamiinia ja 40 860 kappaletta ekstaasitabletteja. Nämä tuotiin syyttäjän mukaan Tampereen seudulle. Myöhemmin vielä poliisi takavarikoi kilon kokaiinia. Kahdelle päätekijälle vaaditaan kymmenen vuotta ehdotonta vankeutta törkeistä huumerikoksista.
Vuonna 2018 paljastui Pirkanmaan kaikkien aikojen suurin huumejuttu. Huumeita löytyi maastosta Pirkkalasta ja Tampereelta liikekeskuksesta. Takavarikoitujen huumeiden katukauppa-arvo olisi ollut 2,8 miljoonaa. Päätekijät saivat pitkiä tuomioita, hovioikeus ottaa niihin kantaa alkuvuonna.
Pirkanmaan käräjäoikeus käsitteli viime kesänä myös Suomen suurinta kokaiiniliigaa. Yhdelle päätekijöistä tuli 13 vuoden vankeusrangaistus ja kahdelle muulle 10 vuotta vankeutta. Vyyhtiin liittyy myös jääkiekkoilija Jori Lehterän saama tuomio. Hän on valittanut tuomiosta hovioikeuteen.
Kiireelliset sijoitukset lisääntyneet
Minna Minkkinen ei ole koskaan kuullut nuorten sanovan, etteikö aineita saisi jostain.
– Jos aineita ei saa kadulta, nuoret tilaavat niitä ulkomailta.
Nuorimmat Minkkisen kohtaamat huumekokeilijat ovat 13-vuotiaita, mutta tiedossa on myös 10-vuotiaita.
Huumeiden käytön takia nuorten kiireelliset sijoitukset ovat Minkkisen mukaan lisääntyneet.
Myös rikosylikomisario Jari Kinnunen sanoi Ylelle viime viikolla, että lastensuojeluilmoitukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Viime vuonna Sisä-Suomen poliisin huumeyksikkö teki 41 lastensuojeluilmoitusta, edellisenä vuonna 20 kappaletta ja 2017 seitsemän.
Rikosylikomisario Jari Kinnunen kertoo, että poliisi kohtaa yhä nuorempia huumeiden käyttäjiä. Jussi Mansikka / Yle
– Poliiseja on niin vähän suorassa huumeiden vastaisessa taistelussa, että ilman liioittelua pitkästi yli 90 prosenttia käyttäjistä saa pössytellä, piikittää, vetää nokkaan tai imeä eri aineita täysin rauhassa, Kinnunen arvioi.
Jari Kinnusen mukaan viime vuonna pelkästään Pirkanmaalla takavarikoitiin yli 16 kiloa marihuanaa eri muodoissaan. Minna Minkkisen mukaan nuoret kokeilevat yleensä kannabista ja amfetamiinijohdannaisia.
Vanhempien perässä
Lastensuojelu yrittää puuttua huumekokeiluihin. Joskus se onnistuu, mutta yleensä se on hankalaa. Sosiaalityöntekijä ei Minkkisen mukaan paljon paina, jos vanhemmat näyttävät esimerkkiä.
– Olen työurallani tavannut perheitä, joissa vanhemmat ovat opettaneet nuoria käyttämään huumeita. Vanhemmuutta on turvata elämä. Ylisukupolvinen päihteidenkäyttö ei katkea ilman vanhempien halua lopettaa oma päihteidenkäyttö.
Minkkinen on esimerkiksi kohdannut tilanteita, joissa nuoret aikuiset ja vanhemmat hakevat yhdessä puhtaita neuloja. Osalle vanhemmista on tärkeää opettaa turvallinen käyttötapa, ei huumeettomuutta.
– Tämä on pieni osa vanhemmista mutta silti olemassaoleva osa, Minkkinen sanoo.
Vanhemmat joutuvat tappelemaan hoidosta
Yleisin syy kokeilla huumeita on Minkkisen arvion mukaan kokeilunhalu.
Perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvistä nuorista yhdeksän, lukiolaisista 14 ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 20 prosenttia kertoo kokeilleensa kannabista vähintään kerran. Kokeilut yleistyivät hieman lukiolaispojilla, joilla kannabista vähintään kerran kokeilleiden osuus kasvoi 14 prosentista 17 prosenttiin. Tiedot selviävät tuoreesta kouluterveyskyselystä.
Minkkisen kokemuksen mukaan suurella osalla nuorista tytöistä poikaystävä tarjoaa huumeita ensimmäisen kerran. Tätä ei ole tutkittu, mutta Minkkisen mukaan ilmiö on näkyvissä.
– Nuorilla ei ole samanlaisia valmiuksia miettiä syy–seurauksia kuin aikuisilla.
Huumekokeiluihin voi liittyä Minkkisen mukaan monenlaista kaltoinkohtelua. Ongelmat kasautuvat isoiksi.
Myös mielenterveyspalvelujen puute näkyy huumekokeiluissa. Minna Minkkinen suree, että alaikäisille huumeiden käyttäjille on vähän hoitopaikkoja.
– En tiedä montaa alaikäistä, jotka ovat päässeet huumehoitoon. Vanhemmat ovat joutuneet tappelemaan hoidoista tai maksaneet ne itse.
Lastensuojelutyöntekijä Minna Minkkinen kannustaa vanhempia juttelemaan huumeista. Lasta ei voi nykypäivänä vain käskeä olemaan irti huumeista.
– Jos vanhempi vielä itse juo kaljaa ja huutaa, että irti päihteistä, se ei toimi. Nuori lukee netistä, miten kaikki sanoo, että alkoholi on pahempi kuin huumeet.
Poppaskonsteja ei ole, mutta vanhemman kannattaa tietää, mitä nuori tekee ja kenen kanssa.
– Niin kauan kuin nuori haluaa kertoa aikuisille, mitä tekee, ollaan tosi vahvoilla.
Etelä-Suomen lämmin alkutalvi on ollut autopesuloille kovaa aikaa. Ovipumppu ei ole käynyt toivottuun tahtiin.
– Tämä talvi on ollut hyvinkin haastava, sanoo Boss Gloss -autopesuloiden Pirkanmaan aluepäällikkö Heimo Niskakari.
– Pesulukemat ovat olleet kaikkein alhaisimmat kymmeneen vuoteen, Gowash-pesukatuketjun toimitusjohtaja Markus Jordan kuvailee alan tilannetta pääkaupunkiseudulla viime vuonna. Arvio perustuu keskusteluihin muiden pesulayrittäjien kanssa.
Aurinkoinen päivä möhräisen jakson jälkeen on autopesulan tilipäivä. Tampereen Hatanpäällä sijaitsevan pesukadun eteen synti pientä jonoa tammikuussa.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Viime vuosina Suomeen on rantautunut kiinteään jäsenmaksuun perustuva autopesulapalvelu. Kuukausisopimuksen tehneet asiakkaat tasaavat sään vaikutusta kysyntään, sillä he käyvät pesettämässä autoaan säännöllisesti.
Pirkkalalainen Harri Rasimus on ollut kuukausiasiakkaana vuoden verran. Hän kertoo, että hänen autonsa pesukerrat ovat lisääntyneet sopimuksen myötä selvästi.
– Koen sen todella kätevänä kokonaispakettina, jos haluaa pitää autosta huolta. Pystyn käymään pesettämässä autoani niin usein kuin huvittaa, vähintään ainakin kerran viikossa. Auto tarvitsee samanlaista puhdistushuoltoa kuin itsekin.
Monet Harri Rasimuksen tuttavista ovat autopesulan kuukausijäseniä.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
"Kuukausijäsenyyksien määrä kasvaa merkittävästi"
Kuukausisopimuksia tarjoavat autopesulat ovat keskittyneet erityisesti kasvukeskuksiin. Toimijoita on Suomessa jo useita ja lisää uskotaan tulevan. Myös jo toimivat ketjut laajentuvat: esimerkiksi Pirkanmaalla ja Oulun seudulla toimiva Boss Gloss ja pääkaupunkiseudun Gowash aikovat kumpikin avata ainakin yhden uuden pesukadun tänä vuonna.
Osa kuukausisopimuspesuloista toimii kännykkäsovelluksella ympäri vuorokauden, osa perustuu palveluun pesukadulla.
Kuukausihinta vaihtelee 20–30 eurosta 50–70 euroon. Takseille ja muille yrityksille on omat hintansa.
Juhlapesu Oy:llä on käytössään sovellus, jolla autopesun voi maksaa ketjun pesuloissa.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Tällä hetkellä kuukausi- tai vuosisopimusten osuuden autopesualan noin 50–70 miljoonasta eurosta arvioidaan olevan 10–15 prosenttia vuodessa.
Boss Glossin toimitusjohtajan Juha Ignatiuksen mukaan kuukausimaksullisen autopesun osuus vaihtelee paikkakuntakohtaisesti huomattavasti sen mukaan, missä palvelu on hyvin saatavilla.
– Esimerkiksi Tampereen talousalueella arvioisin, että jo noin puolet koneellisista autopesuista tapahtunee kuukausisopimuksia tarjoavissa pesuloissa.
Gowashin toimitusjohtaja Markus Jordan muistuttaa, ettei kuukausiasiakkuus sovi kaikille auton omistajille esimerkiksi siksi, että autoa käytetään niin vähän. Silti hän uskoo kasvuun.
– Markkina on aika neitseellinen. Väitän, että jäsenyyksien määrä kasvaa merkittävästi, mutta se keskittyy kasvukeskuksiin ja isoihin kaupunkeihin.
Jordanin mukaan kuukausijäsenyyteen perustuvat mallit voivat laajentua myös ruuhka-Suomen ulkopuolelle, jos hinnoittelu on kohdillaan.
Liikkuva vetohihna kuljettaa auton pesukadun läpi.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Suomalainen pesettää autoaan harvoin, sopimusasiakas usein
Kuukausisopimuksen tehnyt asiakas hakee vastinetta rahoilleen eli pesettää autoaan usein.
– Sanotaan, että suomalainen pesee autoaan 3–4 kertaa vuodessa. Sopimusasiakas pesee saman verran eli 3–4 kertaa kuukaudessa, Heimo Niskakari sanoo.
Boss Gloss aloitti kuukausisopimusten tarjoamisen vuonna 2015. Tuolloin ketjussa pestiin noin 25 000 autoa vuodessa. Tänä vuonna on tarkoitus avata ketjun viides pesukatu. Pesukertojen ennakoidaan nousevan yli 300 000 pesuun vuodessa.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Vaikka kiinteä jäsenmaksu mahdollistaa auton pesun niin usein kuin ehtii ja haluaa, ympäristöasiantuntija toppuuttelee pesuintoa.
– Yleisesti voi sanoa, että mitä vähemmällä kemikaalimäärällä tulee toimeen elämässä, sitä parempi. Tämä koskee mitä tahansa kulutusta, sanoo erikoissuunnittelija Jukka Mehtonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Autopesuloissa käytetään erilaisia kemikaaleja pesun eri vaiheissa. Viemäriin valuu lian lisäksi esipesuaineita, autoshampoota ja vahaa. Mitä useammin autoja pestään, sitä suuremmat päästöt päätyvät kuntien jätevedenpuhdistamoille.
Mehtosen mukaan on vaikea arvioida, miten suuri lisäkuormitus pesukemikaaleista aiheutuu ympäristölle.
– Ihmisten pitäisi miettiä kuinka usein autoaan tarvitsee pestä: joka viikko vai riittääkö esimerkiksi kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan, kuten itse hoidan auton pesuni.
Autopesula on ystävällisempi ympäristölle kuin käsipesu kotipihassa
Autopesulat ovat alkaneet kiinnittää huomiota ympäristönsuojeluun. Suomessa on tällä hetkellä ainakin kolme hanketta, jotka tähtäävät Joutsenmerkkiin eli pohjoismaiseen ympäristömerkintään, jossa on tiukat kriteerit.
Autopesuloissa kuluu monenlaisia pesukemikaaleja, joita käytetään pesun eri vaiheissa kuten liuotuksessa,
itse pesussa, huuhtelussa ja vahauksessa.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Ympäristöasiantuntija Juha Hopponen Ympäristömerkintä Suomi Oy:stä muistuttaa, että auton peseminen pesulassa on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin käsipesu. Kotipihassa veden määrää ei säännöstellä ja likavedet valuvat puhdistamattomina ympäristöön.
Autopesulat esikäsittelevät jätevetensä eli vedestä erotellaan hiekka ja öljy. Lisäksi osa pesuloista kierrättää vettä useita kertoja.
– Olemme huomanneet toimijoiden olevan nykyään tietoisia toimintansa ympäristövaikutuksista. Suljettujen vesikiertojen, ympäristöystävällisten pesukemikaalien ja energiapihien teknologioiden käyttö on lisääntymään päin.
Hopposen mukaan sekin auttaa, että veden ja kemikaalien käytön väheneminen kääntyy helposti säästetyiksi euroiksi.
Voiko autoa pestä liikaa? Kuinka usein sinä pesetät autosi? Aiheesta voi keskustella 3.2.2020 kello 23 saakka.
Neljävuotisneuvolassa terveydenhoitaja huomasi, että lapsessa on jotain erityistä. Terveydenhoitaja tunnisti lapsen nykimisen: kyse oli tic-oireista. Perhe sai lähetteen perheneuvolaan. Jonotus kesti yli vuoden.
Perheneuvolan mukaan viisivuotias lapsi oli tutkimuksiin liian nuori. Psykologi neuvoi vanhemmille muun muassa kiinnipidon tapoja.
– Aistiherkälle, autismikirjon lapselle kiinnipito ei tietenkään toiminut, äiti Anu Laurila kertoo nyt.
Edes autismikirjon diagnoosi ei ole taannut tukea. Anu Laurila
Koska tutkimuksia ei tehty, diagnoosia ei tullut. Päiväkodissa vanhempia ohjattiin perheneuvolaan. Erityisopettaja tapasi lapsen muutamia kertoja päiväkotiaikana.
Tapaamiset eivät johtaneet mihinkään.
– Ajattelin vielä silloin, että me olemme onnekkaita, kun saamme lapsellemme parasta mahdollista tukea ja apua. Kuinka naiivi ja väärässä olinkaan, Laurila huokaa.
Kun lapsi ei esimerkiksi jaksanut istua päiväpiirissä, hänet laitettiin eteiseen lukemaan kirjaa nojatuoliin. Lapsi oli oppinut lukemaan viisivuotiaana.
– Kukaan henkilökunnasta ei kertonut, että vaihtoehtoja tai tukea olisi ollut tarjolla. Me emme tienneet, että meillä olisi oikeus vaatia enemmän. Miten olisimme voineet tietää?
Laurila ja hänen miehensä joutuivat käyttämään kaikkia työelämän mahdollisuuksia joustaa työajoista vähentääkseen päivähoitoaikaa ja näin lapsen kuormitusta.
– Edes autismikirjon diagnoosi ei ole taannut tukea. Ongelmat tuen kanssa jatkuvat nyt alakoulussa, Laurila kertoo.
Kunnat saavat päättää tuen määrästä
Tampereen seudulla asuva Anu Laurila ei ole tukitaistelunsa kanssa yksin. Se, miten paljon ja millaista tukea lapset päiväkodeissaan saavat, riippuu omasta asuinkunnasta.
Yksi syy tähän on varhaiskasvatuslain tulkinnanvaraisuus.
Varhaiskasvatuslaissa sanotaan, että jokaisella lapsella on oikeus tarvitsemaansa tukeen. Sitä, miten tuki pitäisi järjestää, ei erikseen määritellä.
On kunnasta kiinni, miten tukea järjestetään ja kenelle sitä annetaan.
– Kyse on kuntataloudesta eli rahasta, Erja Sandberg sanoo.
Erja Sandberg pitää varhaiskasvatuksen tuen tilannetta erittäin huolestuttavana.Yle
ADHD-tutkija, erityispedagogi ja kasvatustieteen tohtori Erja Sandberg kysyy, miten lapsen tuen tarve voidaan tunnistaa, jos arki päiväkodissa on yhtä selviytymistä päivästä, sijaisten etsimistä ja kiirettä.
– Vaikka tuen tarpeet olisivat selvästi nähtävissä, niitä ei aina huomata. Henkilökunta vaihtuu, sijaisia tulee ja menee ja riittävää koulutusta ei kaikilla ole. Ja tukea tarvitsevat lapset kaipaisivat juuri toistoja ja rutiineja, Sandberg sanoo.
Suomessa on kuntia, joissa tukea tarvitseva lapsi saa omassa päiväkodissaan esimerkiksi pienryhmän ja erityisopettajan erityisopetusta säännöllisesti.
Sitten on kuntia, joissa tuki tarkoittaa erityisopettajan henkilökunnalle antamaa konsultaatiota. Joku kunta laskee, että erityisopettajan tapaaminen kerran kuussa riittää tukea tarvitsevalle lapselle.
Samaan aikaan OAJ on linjannut, että varhaiskasvatuksessa pitäisi olla yksi erityisopettaja jokaista sataa lasta kohti.
– Joissain kunnissa on yksi erityisopettaja käytössä. Tästä voi laskea, mihin hänen aikansa riittää, Sandberg sanoo.
Pienemmissä kunnissa esimerkiksi kolmella kunnalla voi olla yksi erityisopettaja käytössä. Tämä täyttää lain kriteerit.
Anu Laurilalle on kertynyt viimeisen vuoden ajalta mapillinen todistuksia, lausuntoja, kielteisiä päätöksiä ja valituksia paperisodassa tuen puolesta.Marko Melto / Yle
Vuonna 2016 kunnallisessa varhaiskasvatuksessa tehostettua tai erityistä tukea saavia lapsia oli 14 000. Samana vuonna varhaiskasvatuksen piirissä oli yli 209 000 lasta.
On mahdotonta arvioida, kuinka moni lapsi tukea tarvitsee, mutta jää sitä ilman. Kaikilla tukea tarvitsevilla lapsilla ei ole tarvetta diagnoosille.
Muun muassa erityisopettajia kouluttava lehtori Marita Neitola korostaa, että kielellisten vaikeuksien lisäksi yksi suurimmista tuen tarvitsijaryhmistä ovat lapset, joilla on tunne-elämän ja käyttäytymisen vaikeuksia.
– Nämä lapset voivat joutua odottamaan apua vuosia. Usein tunne-elämän vaikeuksissa ja käyttäytymisongelmissa lapsessa ja hänen perheessään nähdään syitä ongelmiin, vaikka ne oikeat syyt ovat usein ihan muualla, Neitola toteaa.
Inkluusio, mutta ei lisärahaa tai tukea
Suomessa inkluusion ajatus on varhaiskasvatuksen puolella johtanut siihen, että erityispäiväkoteja ja -ryhmiä on lakkautettu, mutta tukea tai lisää ammattilaisia ei ole annettu tilalle.
Inkluusion tarkoitus on estää erottelua ja poissulkemista eli käytännössä sijoittaa tukea tarvitsevat lapset tavallisiin ryhmiin.
Myös integroitujen erityisryhmien määriä on vähennetty.
– Ei lasta voi vain heittää tavalliseen ryhmään ilman lisätukea ja ammattilaisia. Inkluusio ei ole säästökeino, mutta sillä kyllä yritetään säästää, Sandberg sanoo.
Inkluusion tarkoituksena on myös se, että lapsi saa tarvitsemansa tuen omassa lähipäiväkodissaan. Tämä ei käytännössä toteudu kaikkialla.
Myös erityisopettajia on liian vähän. Koska varhaiskasvatusta pidetään kriisiytyneenä, osa erityisopettajista suuntaa suoraan muualle töihin. Peruskoulun puolella erityisopettaja voi saada tuhat euroa enemmän palkkaa.
Anu Laurilasta on väärin, että vanhemmat joutuvat opiskelemaan eri lait ja tukimuodot ulkoa osatakseen vaatia lapselle sitä, mitä laki lapselle oikeuttaa.Marko Melto / Yle
Osa kunnista vaatii diagnoosin tukea varten
Lain mukaan diagnoosi ei saa olla tuen ehto. Silti osa kunnista vaatii diagnoosin tai vähintään lausunnon eri tukimuotoja varten.
Dosentti Päivi Pihlajan ja Turun yliopiston lehtorin Marita Neitolan tekemässä Varhaiserityiskasvatuksen tila -tutkimuksessa selvisi, että useissa kunnissa tukea varten vaaditaan edelleen diagnoosi.
– Useissa kunnissa ja niiden päiväkodeissa on käytössä eri käytäntöjä, joista ei välttämättä paperilla puhuta, Neitola kertoo.
Joissain päiväkodeissa on esimerkiksi sääntönä, että tukea tarvitsevia lapsia pitää olla useita, muuten avustajia ei saada.
– Avustajat voivat olla keitä tahansa, kun varsinaisen opetus- ja hoitohenkilöstön määräaikaisuuksia ei saada täytettyä ammattitaitoisella henkilökunnalla. Ilman mitään koulutusta toimivat avustajat tekevät töitä kaikkein vaativimpien lasten kanssa, Neitola sanoo.
Tällä hetkellä useissa kunnissa on käytössä perusopetuslaissa määritelty kolmiportainen tuki myös varhaiskasvatuksen puolella.
Perusperiaatteena on, että mitä korkeammalle tukiportaalle lapsi on nostettu, sitä enemmän hän tukea saa.
Käytännössä tuen kolmiportaisuus ei kaikkialla toimi, OAJ:n erityisasiantuntija Kirsi Sutton kertoo.
– Vaikka lapsella olisi tarve vahvempaan tukeen, tuen määrä tai muoto ei välttämättä muutu juuri lainkaan, jos kunnassa ei ole tarjolla lapsen tarvitsemaa rakenteellista tukea, Sutton sanoo.
"Tuen määrä voi laskea, jos perhe muuttaa kunnasta toiseen. Lain tarkennus auttaisi epätasa-arvoisuuteen", varhaiskasvatuksen erityisopettajien puheenjohtaja Martta Pyökkimies sanoo.Marko Melto / Yle
Niin OAJ:n kuin muiden Ylen haastattelemien asiantuntijoidenkin mukaan lakimuutos takaisi tasa-arvon ja tuelle minimitason varhaiskasvatuksessa.
– Laissa pitäisi määritellä, millaista ja kuinka paljon tukea kuntien pitää tarjota lapsille ja turvata lapsen oikeus varhaiskasvatuksen erityisopettajan antamaan erityisopetukseen, Sutton toteaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä käynnistyi tänä vuonna Oikeus oppia -ohjelma, jonka kokonaisbudjetti on 125 miljoonaa euroa kolmelle vuodelle.
Hankkeen tarkoituksena on myös selvittää, miten oppimisen tuki nykyisin toteutuu ja kuinka tuen järjestämistä voitaisiin vahvistaa varhaiskasvatuksessa. Tähän on varattu 15 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on myös selvittää, mitä lainsäädännön muutoksia tuen kehitys voisi vaatia.
Suomen varhaiskasvatuksen erityisopettajien yhdistyksen puheenjohtaja Martta Pyökkimies korostaa, että monet lapset saavat tarvitsemaansa tukea päiväkodeissa.
– Mutta se ei riitä. Jokaisen tukea tarvitsevan lapsen pitäisi sitä saada, kuten lakikin sanoo.
Väliinputoajina kiltit ja hiljaiset sekä nepsylapset
Suomalainen kehitysvammalaki on vahva ja voi oikeuttaa useisiin eri tukimuotoihin avustajista alkaen. Tämäkään laki ei kuitenkaan aukottomasti tukeen oikeuta.
Esimerkiksi neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavat nepsylapset eivät kuulu kehitysvammalain piiriin.
Tästä syystä autismikirjon ja ADHD-oireiset lapset ovat varhaiskasvatuksen tuessa usein väliinputoajina.
– Kun tuen tarvetta ei tunnisteta, lapsi voi leimautua vaikeaksi ja hankalaksi. Kysytään, miksi sinä et osaa ja olet erilainen. Se voi lisätä uhmaa ja vaikeuksia arjessa entisestään. Pahimmillaan lapsen itsetunto murennetaan jo varhaiskasvatuksessa, Erja Sandberg toteaa.
Myöhemmin voidaan tarvita jo psykoterapiaa, tukihenkilöitä tai lopulta varhaiseläke. Erja Sandberg
Toisaalta tuen tarvetta voi olla vaikea tunnistaa ilman koulutusta ja kokemusta.
Jos lapsella on tarkkaavaisuushäiriö, mutta häneltä puuttuvat ADHD:n vilkkauden piirteet, kuka ehtisi huomata hiljaisen ja rauhallisen lapsen? Silti myös tällainen lapsi kaipaisi tukea.
– Ilman tukea tilanne vain hankaloituu, kun siirrytään kouluun. On paljon tilanteita, joissa puuttumista tarvittaisiin heti. Esimerkiksi kielenkehitys on voimakkaampaa päiväkoti-iässä kuin koulussa. Kun lapsi sitten siirtyy kouluun, on hukattu jo vuosia, Sandberg sanoo.
Suomalaisen hyvinvointivaltion perusajatuksena on ollut, että jokainen lapsi lähtökohdistaan riippumatta pääsee varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa samalle viivalle.
Sandbergin väitöstutkimuksessa selvisi, että jopa kolmasosa ADHD-oireisista ihmisistä syrjäytyy. Yksi syrjäytymisen syistä on tukitoimien puute.
– Myöhemmin voidaan tarvita jo psykoterapiaa, tukihenkilöitä tai lopulta varhaiseläke. Tällaista hintaa yhteiskunta maksaa, kun säästämme pikkulapsista.
Anu Laurila tietää, että häntä pidetään jo hankalana vanhempana. "Minulla ei siksi ole enää mitään menetettävää ja voin jopa puhua asiasta julkisesti. Kaikki vanhemmat eivät voi, koska pelkäävät sen vaikutuksia".Marko Melto / Yle
Tukisäästöt maksavat
Pirkanmaalainen erityislapsen äiti Anu Laurila tuntee monia perheitä, jotka ovat joutuneet viemään tukitaistelunsa eri kunnissa hallinto-oikeuteen saakka.
– On täysin tuurista kiinni, miten tukea omassa kunnassa saa. Ja on tuurista kiinni, sattuuko päiväkodissa olemaan osaavaa henkilökuntaa tai ammattilaisia ylipäätään riittävästi paikalla. Kyllä sitä vanhempana miettii, miten tämä on mahdollista.
Laurila miettii edelleen, olisiko hän voinut tehdä jotakin toisin taistelussaan lapsensa tuesta. Toisaalta järki sanoo, että varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilaisiin pitäisi voida luottaa.
Laurila pohtii, onko heidän kohdallaan puhetta tuesta vältelty päiväkodissa, koska resurssien eli rahan puute on tiedetty henkilökunnan puolella.
Nyt alakoululaisen lapsen sosiaalisten tilanteiden vaikeuksista johtuva ahdistus on pahentunut. Oikeanlaista tukea ei silti ole vieläkään.
– Nyt lapseni on kouluahdistuksen vuoksi sairaalassa hoitojaksolla. Jos lapsi olisi saanut ajoissa tukea, tilanne ei olisi nyt tämä. Usein mietin, millaista hänen elämänsä olisi ollut, jos tukea olisi tarjottu jo päiväkodissa, Laurila sanoo.
Uutiset koronaviruksesta ovat tyhjentäneet paikoin kauppojen ja apteekkien hyllyjä.
Väki on ostanut käsidesiä tavallista enemmän.
Esimerkiksi Yliopiston apteekista kerrotaan, että käsidesin kysyntä on noussut voimakkaasti. Samasta hetkellisestä myyntipiikistä kerrotaan K-ryhmästä.
Molemmista kerrotaan, että käsihuuhdetta riittää edelleen.
S-ryhmän mukaan desinfioivien tuotteiden myynti on viime viikkoina kolminkertaistunut normaalimenekkiin verrattuna.
– Hyllyissä saattaa tämän seurauksena näkyä puutteita. Tuotteita täydennetään myymälöihin sitä mukaan, kun saamme niitä lisää varastoon, kertoo valikoimapäällikkö Anu Hammarén.
Noin puolet suomalaisista näyttäisi keltaista tai vihreää valoa valvotuille huumeiden käyttöhuoneille eli niin sanotuille piikityshuoneille. Naiset ja nuoret ovat yleensä hiukan sallivampia kuin miehet ja yli 45-vuotiaat, mutta erot THL:n raportissa ovat pieniä.
Nykyisen lain mukaan käyttö- eli piikityshuoneita ei voi perustaa eikä edes kokeilla. Helsingin kaupunki selvitti mahdollisuudet noin vuosi sitten ja toivoo nyt erillislakia kokeilua varten. Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorven mukaan Tampere ei ole mukana Helsingin hankkeissa.
Yle Tampere kysyi asiaa Pirkanmaan kansanedustajilta. Pitäisikö pahenevan huumetilanteen vuoksi Pirkamaallekin saada erillislain turvin huumeiden käyttöhuoneita?
Tehokas keino vai mahdoton ajatus?
19 edustajasta 16 vastasi ja tulos oli selvä: 10 ei, 2 kyllä, 4 ei osaa sanoa. Mielipiteissä näkyy kansanedustajien ikä ja puoluekanta.
Perussuomalaisten Veijo Niemi,66,vastaa vastakysymyksellä: "En ymmärrä miksi käyttöä tulisi näin suosia?" Eduskunnan kuopus, vihreiden Iiris Suomela,26, taas uskoo, että käyttöhuoneet olisivat tehokas tapa ehkäistä vaaratilanteita.
– Kun käyttö tapahtuu valvotuissa tiloissa, mahdollisiin yliannostuksiin ja muihin ongelmiin pystytään puuttumaan välittömästi. Tämä on kiistatta yksi tehokkaimmista tavoista vähentää huumekuolemia, Iiris Suomela perustelee.
Edellisen eduskunnan kuopus, demarien Ilmari Nurminen, 29, näkee käyttöhuoneet hyvänä asiana, koska niissä on tavattavissa sosiaali- ja terveysalan ammattilainen.
– Huoneet ovat maailmalla lisänneet huumehoitoon osallistumista, vähentäneet riskikäyttöä ja tuoneet avointa käyttöä pois puistoista ja kaduilta.
Kokoomuksen Sofia Vikman, 37, arvioi asiaa rahan ja laillisuuden kannalta.
– On mahdoton ajatus, että veronmaksajien rahoilla, viranomaisten valvonnassa järjestettäisiin julkisia tiloja, joissa saisi harjoittaa rikollista toimintaa.
Huumeidenkäyttäjiä auttava Diakonissalaitoksen Hoiva kannattaa käyttöhuoneiden pilotointia, jotta niistä saataisiin kokemuksia Suomen oloissa.
Ylilääkäri Outi Kuikanmäki uskoo, että Tampereen on kuitenkin järkevintä odottaa Helsingin tuloksia. Hoivalla on Tampereella muun muassa korvaushoitoa tarjoavaBreikki.
Selvitettävää vai "kovemmat keinot käyttöön"?
Periaatepäätös huumepolitiikasta on kirjattu hallitusohjelmaan, ja siinä myös käyttöhuoneet noussevat esiin.
Ennen linjaustaan hallitus aikoo kuitenkin kuulla monia tahoja, joten päätöksiä tuskin tulee pikaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että työhön ei ole erikseen osoitettu henkilöstöä eikä työryhmiä aiota perustaa. Myös aikataulu on auki.
Osa Pirkanmaan kansanedustajista viittaa tuleviin linjauksiin ja kaipaa lisätietoja.
– Ei tule tehdä päätöksiä, jotka voisivat antaa kuvan, että huumausaineiden käyttö olisi hyväksyttävää. Asian hyvistä ja huonoista puolista tarvitaan lisää tietoa, Pia Viitanen, 53, sanoo.
Marko Asell, 50, ei ole päättänyt, vaan "plussat ja miinukset ensin selvitettävä". Lisäselvityksiä ja kansainvälistä, tutkittua tietoa kaipaa myös Jukka Gustafsson, 73.
Kokoomuksen Pauli Kiuru, 58, sanoo, että jos piikityshuonekokeilu etenee Helsingissä, on syytä katsoa sen tulokset. "Vasta sen jälkeen [tehdään] linjaus laajentamistarpeesta Pirkanmaalle."
– Amfetamiinin, kokaiinin ja niin sanotun ekstaasin käyttö on viemärivesianalyysien perusteella kasvanut. Mutta onko ehdotetusta keinosta apua juuri näiden huumeiden käytön aiheuttamien ongelmien vähentämiseen, aprikoi vihreitten Satu Hassi, 69.
Keskustan Arto Pirttilahti, 57 suuntaisi resurssit mieluummin huumevieroitukseen, ja perussuomalaisten Veikko Vallin, 58 ottaisi tiukan linjan: "Huumekauppaan ja käyttöön pitää ottaa käyttöön kovemmat keinot. Myyjille kovemmat tuomiot. Käyttäjille tehokasta kuntoutusta."
Matalan kynnyksen huumehoitopaikkoja Tampereella ovat Nuppo, Huoltsu, Ensiohjaus Ensio, Päiväperhon kohtaamispaikka, Konsti, A-klinikka ja Breikki. Myös Pirkanmaa avopalvelut ovat Tampereella.
Tampereella tapahtuneesta murhasta epäillään nuoren miehen lisäksi myös naista. Poliisi esittää tänään tiistaina, että nainen vangitaan Pirkanmaan käräjäoikeudessa murhasta epäiltynä.
Viime viikolla nuori mies vangittiin samasta murhasta epäiltynä.
Reilun vuorokauden poliisia pakoillut nuori mies vangittiin perjantaina Pirkanmaan käräjäoikeudessa. 19-vuotias mies vangittiin todennäköisin syin murhasta epäiltynä.
Epäilty murha tapahtui viikko sitten tiistaina aamulla Tampereen Viialassa Vasaratiellä. Uhri oli keski-ikäinen mies.
Rikosylikomisario Jari Kinnusen mukaan uusi vangitseminen liittyy viime viikolla Tampereella Vasaratiellä tapahtuneeseen henkirikokseen.
Poliisi on ollut vaitonainen tekotavasta ja motiivista.
Murhasta epäilty mies lähti tekopaikalta jalkaisin pakoon ja kulki ensin etelään ja lopulta pohjoiseen takaisin kohti tekopaikkaa.
Poliisi pyysi havaintoja hänen liikkeistään, mutta pääsi epäillyn jäljille lopulta omien tutkintojen pohjalta.
Mies otettiin kiinni keskiviikkona illalla kahdeksan aikaan. Hänellä ei ole tuomioita rikoksista.
