Sähköpotkulautoja vuokraavat yritykset ovat aloittaneet toimintansa tällä viikolla Tampereella ja Turussa.

Aiemmin sähköpotkulautoja on voinut Suomessa vuokrata vain Helsingissä, jossa niiden holtiton parkkeeraus on herättänyt huolta jo kaupunginvaltuustossakin.

Tampereella ja Turussa keskustan alueella toimivilla vuokrapotkulaudoilla ei ole varsinaisia palautuspisteitä, joten se mihin kulkupeli käytön jälkeen jää, on käyttäjän oman harkinnan varassa.

Tampereen kaupunki on tehnyt sähköpotkulautoja varten oman ohjeistuksen, jossa otetaan kantaa myös pysäköintiin.

Potkulautaa ei saa pysäköidä ajoradoille eikä muille kulkuväylille tai toreille niin, että pysäköinti haittaa muuta liikennettä. Sillat ja alikulut ovat kiellettyjä pysäköintipaikkoja.

Ei siis esimerkiksi näin...

...vaan näin

Käyttäjiä koskevat pyöräilijöiden säännöt

Sähköpotkulaudalle laissa määritelty maksiminopeus on 25 kilometriä tunnissa, mikä tarkoittaa että tieliikennelaissa ne rinnastetaan polkupyöriin.

Kypäräpakkoa ei ole, mutta sen käyttö on suositeltavaa. Älypuhelimella ja luottokortilla käyttöön otettavan sähköpotkulaudan vuokraamiseen vaaditaan 18 vuoden ikä.

Tampereen kaupunki on ohjeistuksessaan määritellyt pysäköintikieltojen lisäksi alueita, joissa sähköpotkulaudalla saa ajaa korkeintaan 10 kilometriä tunnissa.

– Alkuvaiheessa tällaisiksi alueiksi on määritelty esimerkiksi torit, kävelykadut ja joukkoliikenteen kääntöpaikat, liikenneinsinööri Pekka Stenman sanoo.

Nopeusrajoitusten ja pysäköintikieltojen noudattaminen on käyttäjien vastuulla.

Stenman arvioi, että ohjeistusta tullaan tarkentamaan, kunhan kokemusta sähköpotkulautojen käytöstä kertyy enemmän.

– Uusien laitteiden kohdalla malttia tarvitaan sekä niiden käyttäjiltä että jalankulkijoilta.

Keskustelu on auki 23.5.2019 kello 22 saakka.

Lue myös:

Helsingin kadut täyttyvät sinne tänne jätetyistä sähköpotkulaudoista, jotka liikkuvat yli 15 kilometriä tunnissa: "Hauska idea, mutta miten toimii käytännössä"

Kohutut sähköiset potkulaudat tulivat nyt Ruotsista Suomeen – eivätkä ne jää ainoiksi: huhtikuussa pääset laudalla myös idästä Kallioon vaikka terassille

Tamperelainen tutkija Juha Nurmi alkoi ihmetellä viisi vuotta sitten, miksi netin huumekaupan sanotaan olevan hämärää ja piilossa.

Huumekauppa oli siirtymässä Tor-verkkoon. Tor-verkko on internetissä toimiva verkko, joka takaa yksityisyyden ja anonymiteetin. Verkkoliikenne kiertää Tor-verkossa vapaaehtoisten ylläpitämien reitittimien kautta, joten henkilöllisyydet pysyvät piilossa.

Tor-verkolla on käyttäjiä joka hetki yli kaksi miljoonaa maailmalla, Suomessakin yli 10 000.

Nurmi alkoi tutkia, voisiko Tor-verkon huumekauppaa jotenkin mitata. Suomen huumekauppa kulki Silkkitie-nimisellä kauppasivustolla.

– Menin katsomaan Silkkitie-sivustoa ja totesin, että ei se huumekauppa nyt kyllä piilossa ole. Tämä on näkyvämpää kuin koskaan.

Nurmi huomasi, että sivulta pystyi laskemaan suoraan esimerkiksi, mikä on päivän keskimääräinen myyntihinta eri huumeille. Hän alkoi tutkia asiaa.

– Yllättävintä oli, että rikollisia ilmiöitä pystyi mittaamaan näin kätevästi. Niitä on helpompi tutkia kuin koskaan. Kuka tahansa voi tietää selaamalla tilastoja läpi, mikä on huumeen keskihinta. Aiemmin ei ole saanut tällaista tietoa.

Nurmen väitöskirja aiheesta tarkastetaan perjantaina Tampereen yliopistossa.

Tarkkuus on uutta

Juha Nurmi kehitti Tor-verkon .onion-päätteisille piilopalveluille ahmia.fi -hakukoneen, joka on Googlea vastaava hakukone Tor-verkon sisällölle.

Tämän jälkeen hän alkoi kerätä tutkimusaineistoa Tor-verkossa tapahtuvasta rikollisuudesta hyödyntäen kehittämiään hakurobotteja. Näin hän pystyi laskemaan esimerkiksi arvion huumausaineiden myyntimäärästä.

Vastaavaa on tehty myös ulkomailla, mutta tarkkuus, jolla Nurmi asian tekee, on uutta. Juha Nurmi pystyi nimittäin rajaamaan maakohtaisesti, minkä verran huumeita myydään Suomessa.

Väitöskirjan tulos on, että suomalaiset ostivat laittomia päihteitä arviolta yli kahdella miljoonalla eurolla vuonna 2015 pelkästään Silkkitie-markkinapaikalta. Kasvu oli seurantahetkellä kovaa, joten voidaan olettaa kaupan vain lisääntyneen.

Katukauppaan verrattuna nettihuumekauppa ei ole suurta. Tullin ja Tilastokeskuksen takavarikkomääriin perustuvien arvioiden mukaan suomalainen huumausainekauppa olisi kaikkiaan sata miljoonaa euroa.

Nimimerkkejä ja bitcoineja

Huumekauppa Silkkitiellä käy Nurmen mukaan kuten verkkohuutokaupoissa.

– Myyjät ja ostajat tekevät tilejä, ja he käyttävät nimimerkkejä. Myyjillä näkyy maine, miten ostajat ovat antaneet palautetta. Ostaja valitsee tuotteen ja maksaa sen järjestelmään. Sen jälkeen ostaja antaa viestillä myyjälle osoitteen. Toimitukset ovat yleensä postilla, Nurmi kuvaa.

Laiton kauppa käy yleensä virtuaalivaluutoilla. Huumeet maksetaan bitcoineilla, ja ne toimitetaan asiakkaille postitse tai maastokätköihin.

Silkkitien ohella Sipulikanava on ollut Tor-verkon merkittävin suomalainen huumeiden kauppasivusto. Tulli sulki Tor-verkossa toimineen Sipulikanavan yhteistyössä keskusrikospoliisin kanssa viime syksynä. Sivuston perustaja on tuomittu vankilaan käräjäoikeudessa, mutta tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

– Huomasin kaksi viikkoa sitten, että on noussut Silkkitie-kauppapaikkaa vastaava uusi suomenkielinen sivusto. Siellä näyttää käynnistyvän kaupankäynti. Kun yksi markkinapaikka suljetaan, ei mene montaa päivää kun seuraava paikka nousee.

Nurmen tutkimus on kiinnostanut päihdetutkijoita ja poliiseja niin Suomessa kuin ulkomailla.

– Tutkimuksia on luettu ja niistä on ollut uutisia englanninkielisissä medioissa. Käsitykseni mukaan Suomen viranomaiset ovat lukeneet tutkimuksia mielenkiinnolla.

Hyvään ja pahaan

30-vuotias Juha Nurmi työskentelee nyt Cyber Intelligence House -nimisessä yrityksessä. Yhtiö kartoittaa yrityksiin kohdistuvia uhkia. Se varoittaa, jos yrityksen tietoja on esimerkiksi vuodettu tai myyty.

Yritys myös varoittaa, jos yritystä vastaan suunnitellaan hakkerointikampanjaa tai hyökkäystä.

– Tor-verkko tarjoaa vahvaa anonymiteettiä, jota voidaan käyttää hyvään tai pahaan. Ihmiset haluavat suojautua vakoilulta ja urkinnalta. Toisaalta rikollisetkin hyödyntävät samaa vahvaa anonymiteettiä. Anonymiteetti ei kuitenkaan estä tutkimasta rikosten määrää ja rikollisten toimintatapoja, Nurmi tiivistää väitöstyönsä.

Tampereen raatihuoneen portailla on syksystä saakka istunut perjantai-iltapäivisin väkeä ilmastoaiheisten kylttien kanssa. Jokaviikkoisilla parituntisilla tempauksilla tuetaan 16-vuotiaan ruotsalaisen Greta Thunbergin aloittamaa liikettä, jolla vaaditaan tehokkaampia toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Luontoliiton Tampereen ilmastoryhmän yhteyshenkilö Emma Pohja ja muut mielenosoittajat ovat tottuneet siihen, että ohikulkijat eivät kulje ohi äänettöminä.

– Aina kun istumme osoittamassa mieltä, tulee kommentteja. Osa näyttää peukkua, osa huutelee, Pohja sanoo.

Kevään mittaan raatihuoneen portailla virisi ajatus siitä, että kommentit kerätään tuoreeltaan talteen.

”Jyväskylässä kukkivat sinivuokot maaliskuussa 1965. Silloinkin oli välillä lämmintä, ei ole ilmasto muuttunut.”

"Vau, olette oikealla asialla!”

Perjantaina 24.5. lakkoillaan ja marssitaan taas ilmaston puolesta ympäri maailmaa.

Raatihuoneen portailla on reilun puolen vuoden aikana istunut kaikenlaista väkeä aina alakoululaisista lähtien. Paikalla on oltu niin kauniina päivinä kuin sateessakin.

Erityisen paljon yleisöä mielenosoittajilla riitti kevään eduskuntavaalien alla, kun Keskustorille raatihuoneen eteen nousi vaalimökkikylä kampanjahulinoineen. Humusta otettiin ilo irti.

– Kävimme kojuilla juttelemassa ehdokkaiden kanssa. Muutama alakoululainenkin tuli mökeille mukaan kyselemään. Ihailin heitä kovasti, Emma Pohja hymyilee.

”Lopettakaa hengittäminen, teistähän tulee päästöjä!”

”En tiennyt ennen, että ilmastonmuutos on iso kusetus, mutta sitten menin Facebookiin ja se selvisi.”

”Tulee ihan kyynel silmään.”

Miksi tallentaa kommentit?

Välillä perjantai-iltapäivisin kajautetaan ilmoille vanhoja kansanlauluja uusin sanoin. Siitäkin on saatu sanallista palautetta.

– Joku kommentoi, että on käynyt kymmenen vuotta karaokessa, eikä ole koskaan kuullut niin huonoa laulua, Emma Pohja nauraa.

Miksi ohikulkijoiden kommenteilla ja niiden tallettamisella on merkitystä portailla istujille?

– Minusta on mielenkiintoista nähdä läpileikkaus kansasta ja siitä, millaisia ajatuksia ilmaston muuttuminen ihmisissä herättää, Emma Pohja sanoo.

”Jalankulkijoista syntyy kyllä ne pahimmat päästöt. Kun jalankulkija menee suojatielle niin autot joutuvat hidastamaan tai peräti pysäyttämään ja sitten taas kiihdyttämään uudelleen. Se vie kauheasti bensaa.”

Hyviä keskusteluja

Raatihuoneen ohi kiiruhtaa usein paikallispoliitikkoja, joista osaa jää juttelemaan. Myös tavallisten kadunkulkijoiden kanssa syntyy hyviä keskusteluja esimerkiksi päästövähennyksistä tai talouspolitiikasta.

Emma Pohja uskoo, että keskusteleminen kannattaa sellaisenkin ihmisen kanssa, joka lähestyy negatiivisella asenteella.

– Joku saattaa ensin huutaa kovaan ääneen, että ilmastonmuutos on kovan rahan huijaus, jota ei oikeasti ole olemassa. Jos hänen kanssaan jää juttelemaan pidemmäksi aikaa saattaa paljastua, että taustalla onkin huoli ilmastosta, mutta oma elämä on niin rempallaan, ettei yksinkertaisesti jaksa ajatella koko asiaa.

Kursivoidut kohdat ovat ilmastomielenosoittajien ohikulkijoilta talteen keräämiä kommentteja.

Lempäälän kunta on perinyt vuosien ajan vanhemmilta liian paljon maksuja aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Maksut ovat olleet käytössä vuodesta 2016 ja ne muutetaan ensi syksystä alkaen.

Osa perheistä on voinut maksaa aamu- ja iltapäivätoiminnasta liikaa 60–100 euroa kuussa eli jopa 900 euroa vuodessa per lapsi.

Asiasta kertoi ensin Aamulehti.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuritoimen vastuualueen johtaja Marja-Liisa Keski-Rauska sanoo Ylelle, että maksuista säädetään perusopetuslaissa.

– Maksu saa olla 570 tunnilta enintään 120 euroa ja 760 tunnilta enintään 160 euroa. Nämä ovat ne maksurajat.

Vanhemmat voivat valittaa oikeuteen

Lempäälässä on peritty tähän asti per lapsi aamutoiminnasta 80 euroa kuukaudessa ja iltapäivätoiminnasta 140 euroa. Yhteensä maksu on ollut 220 euroa.

Keski-Rauskan mukaan aamu- ja iltapäivähoidossa olevat joutuivat Lempäälän maksuissa eriarvoiseen asemaan.

Aluehallintovirasto ei tiedä muita vastaavia tapauksia. Tampereen kaupungilla oli joitakin epäselvyyksiä esikoululaisten Eppu-kerhojen maksuissa, mutta sekään tapaus ei ollut vastaava.

Aluehallinto ei voi antaa Keski-Rauskan mukaan määräystä, joka vaatisi kunnan palauttamaan rahat. Johtajan mukaan olisi parasta, jos kunta itse palauttaisi oma-aloitteisesti väärin maksetut maksut.

Tarvittaessa vanhemmat voivat valittaa hallinto-oikeuteen.

Rahoja ei palauteta

Lempäälän kunnan sivistyslautakunta korjasi maksut viime helmikuussa. Kunta laskuttaa jatkossa aamu- ja iltapäivätoiminnasta kello 7–17 yhteensä 200 euroa.

Koko paketin summa on yhä 40 euroa kalliimpi kuin lakitekstissä sanotaan, mutta 20 euroa halvempi kuin aiemmin.

Jos lapsi on hoidossa kello 7–16, maksu on 160 euroa kuukaudessa. Pelkkä aamuhoito maksaa 80 euroa ja pelkkä iltapäivätoiminta 140 euroa.

Lempäälän sivistysjohtaja Nina Lehtinen sanoo, että tämä johtuu siitä, että lapset voivat olla aamu- ja iltapäivähoidossa kello 7–17.

Lempäälä vetoaa siihen tulkintaan, että kunta voi järjestää toimintaa myös yli 760 tuntia ja määrittää itse tästä toiminnasta perittävät maksut. Lempäälässä tämä lisätunti maksaa siis 40 euroa kuukaudessa.

Monet vanhemmat käyvät töissä Tampereella ja työmatkoihin kuluu aikaa. Siitä syystä kunta haluaa tarjota laajat aukiolot.

Vanhemmat eivät ole valittaneet kuntaan maksuista. Ensi syksystä yli 40 prosenttia on Lehtisen mukaan valinnut tämän 200 euron koko paketin.

– Lempäälä on tarjonnut laajempaa palvelua kuin monessa muussa kunnassa. Olemme vastannut perheiden esille tuomiin tarpeisiin.

Lehtisen mukaan asiaa on selvitetty vuosien aikana opetusministeriöstä, Opetushallituksesta ja Kuntaliitosta. Kunta sanoo toimineensa hyvässä uskossa ohjeiden mukaan.

Lempäälän kunta ei aio sivistysjohtajan mukaan ainakaan tässä vaiheessa palauttaa perheiden liikaa maksamia maksuja. Kunta vetoaa siihen, että laki on tulkinnanvarainen lisätuntien osalta.

Nina Lehtinen muistuttaa myös, että perheiden maksamat maksut eivät kata aamu- ja iltapäivähoidon kuluja.

– Seitsemää tuntia ei voi saada neljän tunnin hinnalla.

Tarvittaessa asia koetellaan sivistysjohtajan mukaan oikeudessa.

Suomen 21 suurimman kaupungin kaupunginjohtajat ovat huolissaan tulevasta sote-uudistuksesta. Kaupunginjohtajien mukaan 18 maakunnan malli viivästyttää sote-uudistusta entisestään.

Kaupunginjohtajat toistavat kantansa siitä, että uuden hallituksen tulisi ennemmin keskittyä palvelujen kuntapohjaiseen uudistamiseen – ilman laajamittaista ja muita toimialoja koskevaa hallinnon uudelleen järjestämistä.

– Tämä laaja huoli ja näkemys kannattaa kuulla. Nopeimmin ja varmimmin päästään eteenpäin kuntapohjaisesti. Nyt on jo 10 vuotta kokeiltu valtion taholta ylhäältä johdetusti, lähinnä hallintoa rakentaen. Eikös se ole jo riittävästi kokeiltu? Turun kaupunginjohtaja Minna Arve penää Twitterissä.

Riski 18 maakuntamallin sote-uudistuksessa on kuntapäättäjien mukaan myös se, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen jää tulevallakin hallituskaudella vain haaveeksi ja aika menee uusien rakenteiden suunnitteluun.

– Iso riski on myös se, että uusikin jättiuudistus kaatuu joko poliittisiin tai lainsäädännöllisiin haasteisiin, kaupunginjohtajat sanovat tiedotteessaan.

21 isoimman kaupungin verkostoon kuuluvat Turun, Helsingin ja Tampereen lisäksi Seinäjoki, Espoo, Vantaa, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Kouvola, Pori, Joensuu, Rovaniemi, Porvoo, Salo, Vaasa, Mikkeli, Lappeenranta, Kotka ja Hämeenlinna.

Lue lisää:

Hallitusneuvottelujen sote-sopu julkaistiin – lue linjaus tästä

Kuusi suurinta kaupunkia haluaa jatkaa sote-uudistuksia kuntien ja kuntayhtymien voimin

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren painajainen jatkuu – Muut pääkaupunkiseudulla iloitsevat sote-sovusta

Täysperävaunuyhdistelmän ja henkilöauton kolarissa kolme ihmistä on saanut surmansa Sastamalassa.

Henkilöauto oli toistaiseksi tuntemattomasta syystä ajautunut vastaantulevien kaistalle ja törmännyt vastaan tulleeseen rekka-autoon.

Onnettomuudessa kuolivat henkilöauton kuljettaja ja kyydissä olleet kaksi lasta.

Rekka-auton kuljettajalle ei tullut vakavia fyysisiä vammoja.

Pelastuslaitos sai ilmoituksen kolarista iltakahdeksan jälkeen lauantaina illalla. Tie oli sen jälkeen pitkään suljettuna turmapaikalla. Sastamalantie avattiin uudelleen liikenteelle kello yhden jälkeen sunnuntain vastaisena yönä.

Poliisi kertoo lisää maanantaina

Kolaripaikan STT:lle yöllä kuvannut valokuvaaja Kalle Parkkinen kertoi, että Sastamalantie kaartuu onnettomuuspaikalla lievästi. Näkyvyys on Parkkisen mukaan kuitenkin hyvä, eikä tiessä ole kyseisellä kohdalla mäkeä tai nyppylää.

Pirkanmaan sää oli lauantaina illalla osin sateinen. Maakunnassa oli liikkeellä turma-aikaan paikallisia sadekuuroja, kerrottiin Tampereen tieliikennekeskuksesta.

Sisä-Suomen poliisista ilmoitettiin sunnuntaina päivällä, että poliisi tiedottaa lisää Sastamalan kolarista vasta maanantaina.

Rengasyhtiön varatoimitusjohtaja Sirkka Hagman ei muista enää, miksi hän meni ammattikouluun. Ehkä se johtui Ekistä, Erkki Hagmanista, hänen tulevasta miehestään.

Silloinen poikaystävä haki ammattikouluun rakennuspuolelle. Sirkka Hagman ehti jo käydä Lempäälässä pari viikkoa lukiota, kunnes tuli tieto, että hän on päässyt opiskelemaan laborantiksi. Nuori nainen halusi lähteä ammattikouluun Ekin perässä, koska he olivat aina yhdessä.

– Voi olla, että ajatus oli näin tyhmä, hän naurahtaa 45 vuotta myöhemmin.

Nyt Sirkka Hagmanilla on seitsemän tutkintoa ja kahdeksas työn alla. Hänen johtajapolkunsa on ainutlaatuinen suomalaisessa teollisuudessa.

1. Laborantti: Lukio jäi kesken

Opettajat tai suku eivät odottaneet paljon Sirkka Hagmanin koulunkäynniltä. Hänen isänsä oli autokuski ja venäläinen äiti ei osannut kunnolla suomea. 1970-luvulla näistä lähtökohdista ei yleensä noustu johtoportaaseen. Hankalaa se on yhä.

– Hain yksityiseen oppikouluun omin avuin. Vanhempani eivät olleet koskaan käyneet oppikoulua, joten he eivät osanneet neuvoa. Opettajat jopa kielsivät minua hakemasta, mutta minä vain hain, Hagman sanoo.

Opettajat eivät olisi voineet olla enempää väärässä. Se oli vasta alkusoittoa.

Oppikoulun jälkeen Hagman valmistui ammattioppilaitoksesta laborantiksi.

2. Prosessiteknikko: Rengastehtaalle töihin

Ammattikoulun jälkeen Sirkka Hagman meni miehensä kanssa teknilliseen oppilaitokseen. Kolme vuotta myöhemmin hänestä tuli prosessiteknikko ja miehestä rakennusmestari.

Vuosi oli 1979 ja työllisyystilanne erittäin huono. Sitten tuli ilmoitus, että rengasyhtiö Nokian Renkaat tarvitsee työntekijöitä.

– Ainoa, mihin pääsin, oli rengastehtaalle työnjohtajaharjoittelijaksi. Se tarkoitti käytännössä sitä, että tein usean vuoden ajan renkaita. Oli pakko valita tämä työ, koska piti päästä töihin eikä ollut rahaa.

Kaikenlaista tällaista hölmöä tuli tehtyä, kun oli into päällä. Pääsin tentistä läpi, vaikka en tiedä, mitä vastailin. Sirkka Hagman

Kolmivuorotyössä tehtiin ensin kuusi yötä töitä, minkä jälkeen siirryttiin iltaan ja aamuun. Unirytmin löytäminen oli vaikeaa.

– Muistan itkeneeni, kun lähdin sunnuntai-iltana yövuoroon, Hagman sanoo.

Työ oli myös muutoin raskasta. Työkaverit olivat pääosin miehiä, eikä #metoo-liikkeestä oltu kuultukaan.

– Yö- ja iltavuorossa kuuli härskejä juttuja ja kaikennäköistä. Ihmisten elämäntarinat olivat kovia. Niillä on arvo sinänsä, mutta nuorelle ne olivat shokki. En ollut ihan tottunut sellaiseen kommunikointiin.

3. Ylioppilas: Illat lukiossa

Sirkka Hagmania harmitti kesken jäänyt lukio. Hän alkoi käydä työn ohessa aikuislukiota, jonka aikoi suorittaa kahdessa vuodessa. Aina kun töissä oli aamu- tai yövuoro, hän meni illalla kouluun.

Sirkka Hagman kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1984 ja elämään mahtui muutakin.

Pariskunta keräsi pienistä rahoista pesämunaa, rakensi itse omakotitalon ja meni naimisiin. Erkki Hagman kannusti vaimoaan opiskelemaan.

Sirkka Hagman jatkoikin heti hallintotieteitä lukemaan Tampereen yliopistoon.

4. Hallintotieteen maisteri: Pörssiyhtiön johtajaksi

Opiskelut jatkuivat työn ohella. Synnytyslaitoksella kätilöt ihmettelivät, kun Sirkka Hagmanin yöpöydällä oli sininen kunnallislain kirja, vaikka yleensä tuoreilla äideillä oli naistenlehtiä tai vauvalehtiä luettavana.

– Tätä ei ehkä kannata mainita. Muistan ikuisesti, kun luin synnytyslaitoksella kunnallislain ja menin suoraan tenttiin. Kaikenlaista tällaista hölmöä tuli tehtyä, kun oli innostunut. Pääsin tentistä läpi, vaikka en tiedä, mitä vastailin, Hagman nauraa.

Vähitellen Sirkka Hagman yleni rengasyhtiössä. Hänestä tuli työnjohtaja, osastoinsinööri, tehdaspäällikkö. Sitten hän pääsi hoitamaan henkilöstöasioita. Duunarin taustasta oli hyötyä työntekijöiden ymmärtämisessä.

Tappara oli velkainen, syönyt omat pääomat ja suurin piirtein konkurssin partaalla. Ihan vain hetken mielijohteesta sijoitin sinne. Sirkka Hagman

Kun Sirkka Hagman valmistui hallintotieteiden maisteriksi, hän pääsi jo pörssiyhtiön johtoryhmään. Hagman vastasi vuorotellen laadusta, turvallisuudesta, ympäristöstä, logistiikasta ja varastosta. Nousu renkaantekijästä henkilöstöjohtajaksi oli suuri.

– Se ei ole ollut niin määrätietoista veren maku suussa eteenpäin menoa. Enemmänkin asiat vain tapahtuivat. Minulla on aina ollut hyviä työkavereita ja paljon hyviä esimiehiä, jos on toisenlaisiakin esimiehiä ollut matkan varrella.

5. Hallintotieteen lisensiaatti ja Tapparan omistaja

Sirkka Hagman jatkoi opintojen puurtamista ja valmistui hallintotieteen lisensiaatiksi.

Pörssiyhtiön johtajana palkka ja optiot olivat jotain sellaista, mistä duunarina ei voinut unelmoidakaan. Hagman nousi verolistoille. Vuositulot olivat useita satojatuhansia euroja.

Yhtäkkiä Sirkka Hagman omisti palan jääkiekkoseura Tapparaa.

Hagmanien poika pelasi jääkiekkoa Mestis-tasolle asti. Vanhemmat kiinnostuivat lajista. Hagmanien kotona on asunut jääkiekkoilijoita, kuten Tapparan entinen maalivahti Dominik Hrachovina.

Hagman on Tapparan taustayhtiön Tamhockeyn perustajajäsen ja ollut hallituksessa 20 vuotta.

– Tappara oli velkainen, syönyt omat pääomat ja suurin piirtein konkurssin partaalla. Hetken mielijohteesta sijoitin sinne.

Jääkiekko on samalla lailla miehinen maailma kuin teollisuus, Sirkka Hagman sanoo. Siksi se on ollut opettavaista.

– Käyn peleissä aina kun pystyn. Minulla on hirveästi mielipiteitä pelisuorituksista, vaikka en mitään ymmärräkään.

Poika on nyt ammattivalmentaja A-junioreiden joukkueessa. Sirkka Hagman seuraa näitä pelejä netin kautta.

– Olen oppinut arvostamaan valmentamista, kun näkee sen työmäärän, mitä valmentajat tekevät. Pelielementit ovat pelaajissa. Tilanteet voivat muuttua nopeasti sairastumisten ja loukkaantumisten kautta.

6. Diplomi-insinööri: Laskut olivat lähes liikaa

Lisensiaattiopintojen jälkeen Sirkka Hagmanista alkoi tuntua, että hän haluaa olla mieluummin tekniikan tohtori kuin filosofian tohtori. Siinä oli vain yksi mutta. Hänen piti valmistua ensin diplomi-insinööriksi.

Nokian Renkaiden johtaja pyrki ja pääsi silloiseen Tampereen teknilliseen korkeakouluun. Lyhyen matematiikan lukijalle laskut osoittautuivat kuitenkin kovaksi haasteeksi.

– Siinä rupesi olemaan jo verenmakua suussa. Laskut olivat korkeaa matematiikkaa. Olen säästänyt ainoina oppikirjoina ne laskukirjat, jotka olivat 2000-sivuisia tiiliskiviä. Kolmiulotteisia ellipsejä laskettiin jossain avaruudessa, olin ihan pää pyörällä.

Erkki Hagman arveli jo, että Sirkka Hagmanin pitää lahjoa joku päästäkseen läpi. Vaimo sai apua opiskelutovereiltaan ja selvisi ilman lahjontaa.

Kunnes sitten tuli päivä, josta hän ei ollut millään selvitä.

7. Tekniikan tohtori: Elämä muuttuu

Eki ja Sirkka Hagman olivat tehneet kaiken yhdessä 40 vuoden ajan. Opiskelleet, rakentaneet, kasvattaneet, omistaneet Tapparaa.

Sitten toinen oli poissa vain 54-vuotiaana.

– Erkki oli ollut pitkään ollut sairaana, mutta hän ei kertonut sitä meille. Hän kuoli kolmessa viikossa. En edelleenkään tajua sitä prosessia, vaikka siitä on seitsemän vuotta.

Kun toinen ei olekaan enää vieressä, sitä on vaikea hyväksyä. On kuin itsestä puuttuisi puolet. Sirkka Hagman ei tiennyt, mitä hän haluaa tai haluaako hän mitään.

Kaikki pitivät naista vahvana, mutta nyt häneltä puuttui olkapää, johon hän oli tukeutunut.

Lopulta Sirkka Hagman teki sen, mitä hän oli aina tehnyt. Hän alkoi opiskella.

– Ajattelin, että yksi kunnianosoitus Erkille olisi, että väittelisin tohtoriksi, koska hän oli aina kannustanut minua opiskeluissa.

Hagman oli rakentanut osaamisen konseptin Nokian Renkaissa ja tutki, mitä vaikutusta sillä on kilpailukykyyn. Hän kaivoi väitöskirjan raakileen esiin ja alkoi kirjoittaa.

Hän meni tapaamaan professoria aamulla puoli seitsemältä kahvin ja pullan kanssa, että ehti ennen töitä. Vuonna 2015 hän väitteli tohtoriksi.

– Puskin sen väitöskirjan väkisin läpi.

Tässä vaiheessa Sirkka Hagman myönsi itselleen, että opiskeluissa oli kyse enemmästä kuin tutkinnoista.

– Uskon, että työ ja opiskelu ovat tavallaan olleet prosessointia vaikeista asioista. Se on vienyt minua elämässä eteenpäin.

Väitöskirja ei tuo Erkkiä takaisin, mutta se on antanut muuta ajateltavaa silloin kun on ollut liian raskasta.

8. Filosofian tohtori: Väitösaiheena oikeusjuttu

Pitkän Nokian Renkaiden työuran jälkeen Sirkka Hagman vaihtoi Pihlajalinnan liiketoimintajohtajaksi. Työ oli ihan erilaista, mihin nainen oli teollisuudessa tottunut. Lääkäreillä oli paljon valtaa ja rakenteet olivat jäykkiä.

Neljän vuoden jälkeen Sirkka Hagman oli valmis vaihtamaan. Entiset työkaverit pyysivät häntä mukaan konsultointiyritys Black Donuts Engineeringiin.

Näen jo silmissäni otsikon, että kananmunankuorista aletaan tehdä autonrenkaita Sirkka Hagman

Yritys tekee yhteistyötä 20 ulkomaisen rengasvalmistajan kanssa tuotekehityksessä ja rengastehtaiden tuotannon kehittämisessä. Yrityksellä on 14 miljoonan euron liikevaihto.

Työpaikan ottaessaan Sirkka Hagman ei tiennyt, että hänen työkaverinsa saisivat tuomion Suomen laajimmassa yrityssalaisuusjutussa. Vuosina 2010 ja 2011 Nokian Renkaiden tuotekehityksen avainhenkilöitä siirtyi Black Donuts Engineering Oy:n palvelukseen.

Viime vuonna kahdeksan heistä tuomittiin ehdolliseen vankeuteen yrityssalaisuuden rikkomisesta. Black Donuts Engineeringin toimitusjohtaja ja kaksi yhtiön johtohenkilöä tuomittiin 3–5 vuoden liiketoimintakieltoon.

Tuomioista valitettiin ja ratkaisua odotetaan hovioikeudesta toukokuun loppuun mennessä.

Täältä voit lukea lisää oikeusjutusta:

• Suomen laajimmasta yrityssalaisuusjutusta tuomio: Kahdeksalle Nokian Renkaiden ex-työntekijälle ehdollista vankeutta

Sirkka Hagman ei ole ollut syytteessä, eikä hän halua ottaa kantaa asiaan. Hän tekee parhaillaan hallintotieteisiin väitöskirjaa siitä, miten Black Donuts Engineeringin oikeusjuttu vaikuttaa yhtiön maineeseen.

– Väitöskirja tekee hyvää ajatusten selkeyttämiselle, koska asioita pitää tarkastella objektiivisesti. Jäsentely vie etäälle tunnetilasta, joka voi helposti olla näissä, koska molemmat osapuolet ovat olleet työnantajia, Hagman sanoo.

Oikeusjuttu on vaikuttanut maineeseen, tuleehan se esille tässäkin jutussa. Yrityksen mukaan yhtään asiakasta ei ole kuitenkaan menetetty.

Mitä jos renkaissa on kananmunankuoria?

Sirkka Hagman tietää, että monet voivat ihmetellä hänen uraloikkaansa. Hän haluaa kuitenkin nähdä kansainvälisen yrityksen ja työskennellä innovaatioita tekevien diplomi-insinöörien kanssa.

Autonrengas on pyöreä, mutta ei ollenkaan niin yksinkertainen kuin miltä näyttää.

– Henkilöauton renkaan prosessissa on 165 eri työtehtävää, Hagman kuvaa.

Hän käy hakemassa neuvotteluhuoneeseen Jarkko Mällisen, joka miettii renkaiden uusia materiaaleja.

Normaalisti autonrengas painaa noin yhdeksän kiloa. Sähköauto hyötyisi entistä keveämmästä renkaasta, jotta sillä voisi ajaa yhä pidemmälle. Konsulttiyrityksenä Black Donuts Engineering auttaa tekemään kahdeksan kilon renkaita. Siinä tarvitaan kekseliäisyyttä.

– Muutokset pitää tehdä renkaan sivulle tai materiaaleihin, Hagman näyttää.

Siksi rengastehtaat kehittävät erilaisia materiaaleja. Nyt Mällisen porukka esimerkiksi tutkii, miten kananmunankuoria, lentotuhkaa tai selluloosaa voidaan käyttää renkaassa. Kokeilut ovat olleet lupaavia; biomateriaalit tekevät tuloaan.

– Näen jo silmissäni otsikon, että kananmunankuorista aletaan tehdä autonrenkaita, Hagman innostuu.

En voinut sanoa isälle mitään, koska hän oli niin hauras äidin kuoleman jälkeen. Kerroin hänelle vasta hautajaisten jälkeen. Sirkka Hagman

Juuri innostuminen ja innovaatiot ovat se asia, miksi Hagman pitää töistä ja opiskelusta.

– Minulla on varmaan ihan liikaa tutkintoja. Minun ei tarvitsisi suorittaa mitään, mutta olen käynyt huvikseen muutamilla kursseilla yliopistolla. Ilmapiirissä on jotain sellaista, mistä saan virtaa. Siellä on nuoria ja lahjakkaita ihmisiä.

"En ole puhunut syövästä koskaan näin avoimesti"

Viime vuonna Sirkka Hagman ei jaksanut juurikaan opiskella. Ensin kuoli hänen äitinsä huhtikuisena lauantaina.

Seuraavana maanantaina hän oli menossa isänsä kanssa ostamaan arkkua, kun lääkäri soitti. Lääkäri ei edes kysynyt, mikä tilanne on. Lääkäri kertoi vain, että hänellä on rintasyöpä.

– En voinut sanoa isälle mitään, koska hän oli niin hauras äidin kuoleman jälkeen. Kerroin hänelle vasta hautajaisten jälkeen.

Sirkka Hagman joutui heti leikkaukseen, eikä ollut takuuta, paraneeko hän. Leikkausta seurasivat sytostaattihoidot, sitten toinen leikkaus, sädehoidot ja hormonihoidot.

Sirkka Hagmanin tavaramerkki ovat aina olleet pitkät, paksut ja vaaleat hiukset. Ne putosivat pois. Sytostaattihoidot saivat Hagmanin oksentamaan yli viisi kuukautta. Hän sulkeutui itseensä, eikä jaksanut selitellä kaikille sairautta.

– En ole puhunut tästä koskaan näin avoimesti. Mutta kyllähän ihmiset näkivät hiusten menettämisestä, että minulla on syöpä.

Kesällä selviää, onko syöpä saatu kokonaan pois. Epävarmuus on läsnä.

Muuta ajatellakseen Sirkka Hagman on palannut taas väitöskirjansa pariin. Tänä vuonna hän on kirjoittanut sata sivua. Jonakin päivänä hän voi olla kaksinkertainen tohtori.

– Saankohan mennä vanhalla hatulla? Se tohtorihattu maksaa tuhat euroa, eikä sitä saa käyttää juuri missään.

– Mitä teen kahdella hatulla, kun en sillä yhdelläkään tee mitään? Hagman jää miettimään.

Lue lisää:

Liiga-hallitusten ainoat naiset näkevät jääkiekossa muutakin kuin urheilua – "Liiga ei ole mikään miesten salakabinetti"

Jääkiekon maailmanmestaruus sai juhlijat liikkeelle eilen illalla. Helsingin, Turun ja Tampereen poliisista kerrotaan, että kaduilla oli ihmisiä tuhansittain.

Helsingissä Kauppatorilla juhlijoita oli noin 10 000 ja juhlinta alkoi rauhoittua vasta kahden maissa aamuyöllä.

Tampereella ihmisiä oli Keskustorin täydeltä eli paikalla oli tuhansia ihmisiä.

Turussa keskustan rakennustöiden vuoksi juhlijat eivät päässeet kokoontumaan torille. Tämä vaikeuttaa myös ihmismäärän arviointia, mutta poliisin mukaan liikkeellä oli kuitenkin tuhansia ihmisiä.

Sekä Helsingissä että Tampereella torien suihkulähteet olivat kovilla, sillä kolea ilmakaan ei innokkaimpia uimareita estänyt pulahtamasta altaaseen.

Juhlinta sujui runsaasta väkimäärästä huolimatta hyvin rauhallisesti – pientä ilkivaltaa ja meluhaittoja lukuun ottamatta.

Aiheesta lisää:

Näin Suomi juhlii – upeat kuvat Helsingin yöstä

Hämeenkadun länsipäässä, Tampereen keskustassa vaateliike Hildéniä pyörittävä Erika Hildén katsoo työmaa-aitoja ja puolitiessä olevaa katukiveystä liikkeensä edessä. Näky ei saa naista kurtistamaan kulmiaan.

– Tässähän ollaan menossa huomattavasti parempaan suuntaan. On melkein valmista. Kun katsoo oikeaan suuntaan niin ei masenna ollenkaan, kauppias hymyilee.

Siinä on viesti, jonka Hildén soisi leviävän laajemmallekin. Hämeenkadun remontista on rutistu niin paljon, että pelko asiakaskadosta on muuttunut itseään toteuttavaksi ennusteeksi.

– Puheet ovat karkottaneet pirkanmaalaisia asiakkaita. Todellisuudessa keskustassa on koko ajan voinut liikkua kaikilla välineillä. Tänne pääsee ja täällä on tarjontaa – paitsi kohta ei ole, jos tänne ei kukaan tule, Erika Hildén sanoo.

Hämeenkadun ympärillä pyörivä remonttipuhe on harmittanut myös Suomalaisen kirjakaupan myymäläpäällikköä Hanna-Liisa Onnelaa.

– Lehdissä on tuotu ilmi vain sitä, miten vaikeaa on päästä keskikaupungille. Nyt moni luulee, ettei tänne pääse autolla mitenkään tai että liikkuminen on hankalaa. Käytännössä Hämeenkadun itäpäässä ei aiemminkaan ollut kuin seitsemän parkkipaikkaa ja pysäköinti hoidettiin silloinkin muualla, Onnela napauttaa.

Aitauksissa ja tyhjissä ikkunoissa voisi olla julisteita siitä, miltä kaupunki näyttää esimerkiksi vuonna 2025. Hanna-Liisa Onnela

Ongelmien esiin tuomisen sijaan kirjakauppias toivoisi puhetta siitä, miltä kaikki lopulta tulee näyttämään. Kaupunkikuvaan mahtuisi hänen mukaansa vaikka kuvia tulevasta.

– Aitauksissa ja tyhjissä ikkunoissa voisi olla julisteita siitä, miltä kaupunki näyttää esimerkiksi vuonna 2025. Siinä antaisi paljon anteeksi kun näkisi mihin tällä kaikella tähdätään, Hanna-Liisa Onnela sanoo.

Suomalaisen kirjakaupan asiakkaiden liikkuminen on muuttunut remontin aikana hieman bussipysäkin paikasta riippuen. Myös Hildénin myynti on ratikkatyömaan aikana laskenut jonkin verran, mutta pelättyä vähemmän.

Lue tästä lisää ratikkatyömaasta:

• 34 kilometriä kuparilankaa, 15 kilometriä rataa ja 230 miljoonaa euroa – katso vaihtokuvista, kuinka Tampereen jättimäinen ratikkatyömaa on edistynyt

Molempien liikkeiden nokkanaiset pitävät siitä huolimatta uudistustöitä tarpeellisina ja odottavat innolla tulevaisuuden Hämeenkatua.

Erika Hildénin visioissa Hämeenkatu on kansainvälisen tason kauppakatu, jolla ratikka kulkee ja tyytyväiset ihmiset katselevat näyteikkunoita.

– Aika monet asiakkaatkin ovat samaa mieltä. Ja on yrittäjiäkin: naapuriin muutti juuri toinen yksityinen vaatekauppa Keskustorilta, eli jollakulla muullakin on sama visio, Erika Hildén sanoo.

Hämeenkadulta ei muuteta pois, onhan tämä ihan kuningaspaikka! Erika Hildén

Hanna-Liisa Onnela uskoo, että muutaman vuoden kärvistely työmaa-aitojen keskellä maksaa itsensä lopulta takaisin.

– Hämeenkatu tulee olemaan sekä kaupunkilaisten että ulkopaikkakuntalaisten olohuone. Lehmukset elävöittävät katua ja liikkuminen muuttuu toisenlaiseksi. Ehkä iänikuinen rutkutus mukulakivistäkin loppuu joskus, nainen hymyilee.

Tampereen pääkadun varrelta löytyisi nyt vapaata liiketilaa kauaskantoisesti ajatteleville yrittäjille. Vuodesta 1991 vaatekauppaa pyörittänyt Erika Hildén kannustaa väkeä keskustaan. Hän on itse vaihtanut liikkeensä osoitetta kahdesti ja uskoo nyt löytäneensä paikoista parhaan.

– Yrittäjien täytyy miettiä sopivaa vuokrakustannustasoa ja asiakasvirtoja. Kun virrat muuttuvat, pitää mahdollisesti tehdä ratkaisuja. Siirryimme aikoinaan Hallituskadulta Kuninkaankadulle, ja tässä nykyisellä paikalla on oltu vuodesta 1999. Hämeenkadulta ei muuteta pois, onhan tämä ihan kuningaspaikka!

Voit keskustella aiheesta 27.5.2019 kello 22 saakka.

Poliisi jatkaa Sastamalassa Sastamalantiellä lauantai-iltana tapahtuneen henkilöauton ja täysperävaunullisen ajoneuvoyhdistelmän kolarin tutkintaa.

Onnettomuudessa saivat surmansa pirkanmaalaiset henkilöauton kuski ja ajoneuvossa olleet kaksi lasta. Tutkinnassa on tähän mennessä käynyt ilmi, että Häijään suunnasta ajanut henkilöauto ajautui Sastamalan keskustan suunnasta tulleen ajoneuvoyhdistelmän kaistalle.

– Törmäys oli niin raju, että henkilöautossa olleiden puolesta ei olisi ollut mitään tehtävissä, tutkinnanjohtaja Pauli Pitkäkoski Sisä-Suomen poliisista kertoo.

Myös ajoneuvoyhdistelmä jouduttiin hinaamaan paikalta, mutta sen kuljettaja ei loukkaanut törmäyksessä vakavasti. Poliisi ei vielä tarkkaan tiedä, miksi tai miten henkilöauto lähti ajautumaan vastaantulevien kaistalle.

– Tiellä on ollut muutakin liikennettä, joten jatkamme tutkintaa kuulusteluilla. Toki haluamme kuulla myös ajoneuvoyhdistelmän kuljettajaa. Ajoneuvoyhdistelmä oli pysäytetty keskelle omaa kaistaansa, eli se oli varmasti siellä, missä pitikin, Pitkäkoski kertoo.

Tutkinnanjohtajan mukaan kello 20 jälkeen lauantaina tapahtunut onnettomuus ei johtunut ainakaan huonosta säästä tai näkyvyysongelmista.

Tampereella Keskustori sai jälleen toimia MM-kultajuhlan päänäyttömänä, kun tuhannet ihmiset vyöryivät osoittamaan voitonriemuaan.

Mitalihumun keskiössä oli sunnuntaiyönä Keskustorin suihkulähde, jonne moni syöksyi juhlimaan totuttuun tapaan.

Viime kultajuhlien tuoksinassa vuonna 2011 suihkulähde sai kärsiä kovia juhlijoiden käsissä. Niin kävi myös tällä kertaa.

Tampereen taidemuseon kokoelma-amanuenssi Aki Silvennoinen kertoo, että suihkulähteen yläosasta on kadonnut pieni osa. Mitä todennäköisimmin pala on irronnut, kun sunnuntaiöiset juhlijat ovat kiivenneet suihkulähteen huipulle.

– En halua olla ilonpilaaja ja kieltää suihkulähteelle menoa, mutta ei siihen kyllä kiivetä pitäisi. Sinkki on niin herkkä aines, että se murtuu herkästi, Silvennoinen sanoo.

Tuhansien eurojen korjaus

Sinkkilevyistä tehty suihkulähde saadaan kyllä korjatuksi, jos puuttuvaa palaa ei löydetä. Silvennoisen mukaan muotista valmistettava pala ja korjaus maksaisivat tuhansia euroja.

Silvennoinen toivoo, että pala vielä löydettäisiin lähimaastosta. Kokoelma-amanuenssi toteaa, että palan löytäminen menee hankalaksi, jos joku juhlijoista on ottanut sen mukaansa.

Jos käy ilmi, että pala on irronnut kiipeilyn vuoksi ja selviää, kuka sen on irrottanut, siirtyykö korvausvastuu hänelle?

– Jos jollakin on se pala mukanaan ja sen vain palauttaa, ei seuraa mitään, Silvennoinen toteaa.

Jos siis viime yön jäljiltä tavaroiden joukosta löytyy erikoinen metallinen palanen, kannattaa miettiä, voisiko se olla osa Keskustorin suihkulähdettä.

– Enemmän iloa suihkulähteen palasta olisi, jos se saisi palautettua suuren yleisön nähtäville.

Silvennoinen muistuttaa, että suihkulähteen hennolle varrelle kiipeily voi olla myös vaarallista.

– Pahin skenaario on, että jollekin ihmiselle käy pahasti. Suihkulähteeltä voi vaikka pudota ja lyödä päänsä.

Pitäisikö suihkulähteen olla keväisin siis pidempään lasikuvulla peitettynä, esimerkiksi joka vuosi varmuudella aina mahdollisten MM-juhlien ajankohdan ohi?

– Sitä pitää ehkä harkita, mutta kyllähän toukokuun lopulla on jo kesäkausi ja sitä veden solinaa olisi mukava esitellä Keskustorilla, Silvennoinen vastaa.

Saavillinen roskaa

Kun suihkulähteitä työkseen siivoava Marko Laitinen saapui Keskustorille kello viiden aikaan aamulla, suihkulähteestä löytyi vielä juhlijoita.

– Pari naista oli vielä kylpemässä, mutta jätepyörre myös ja saavillinen roskaa, Laitinen kertoo.

Suihkulähteen siivoaminen vei tänä vuonna muutamia tunteja. Suihkulähteen pohjalta löytyi muun muassa parittomia kenkiä ja vaatteita, mutta myös vaalimainoksia.

– Se on aika ihmeellinen tapa heittää roskat suihkulähteeseen. Sama meno jatkuu taas ensi viikonloppuna, kun koulujen loppu jälleen koittaa, Laitinen toteaa.

– Kultajuhlan jälkeen näitä tosin siivoilee aika mielellään, sitä kun ei satu kovin usein, Laitinen hymähtää.

Ensi viikolla selviää mitä Mörkö saa palkinnoksi.

Lempäälän kunnanhallitus päättää oman paikkakunnan Leijonien palkitsemisesta maanantaina. Kuntalaisilta kerätään ideoita.

Miesten joukkueen kapteeni Marko "Mörkö" Anttila ja naisten joukkueen kapteeni Jenni Hiirikoski ovat molemmat Lempäälästä.

Miehet voittivat tänä vuonna MM-kultaa ja naiset MM-hopeaa.

Juhlat on tarkoitus järjestää Ideaparkissa, kun aikataulu selviää.

Lue lisää:

“Häntä on pidetty rumana ankanpoikasena” – liian pitkä ja hontelo pelaaja varattiin divarista suoraan NHL:ään, nyt nimen tuntevat kaikki

Heidi Anttila ei usko, että elämä muuttuu, vaikka puoliso on nyt Suomen suurin sankari – videolla paluulennolta nähdään myös kultasuudelma!

Marko Anttilan kotikunta villintyi voitosta: Jäähallista Mörkö-areena kesällä

Kun Marko Anttila oli pitkä ja hontelo 19-vuotias, tamperelaisvalmentaja Juha Pajuoja pani merkille Anttilan tavan liikkua jäällä.

Pajuoja luotsasi nykyistä Leijona-kapteenia Ilveksen A-junioreissa 2000-luvun alussa. Anttila oli tuolloin jo isokokoinen pelaaja.

– Se pisti silmään heti, miten niin iso kaveri voi liikkua jäällä noin hyvin, Pajuoja muistaa.

1990-luvulla jääkiekossa vallitsi vielä ajatus, että todella pitkä on liian pitkä jääkiekkoon. 190-senttisiä pidettiin pitkinä. Parimetrinen pelaaja oli jo omaa luokkaansa, luistimet jalassa lyhyimpiä pelaajia pari päätä pidempi.

203-senttinen Anttila on murtanut urallaan ennakkoluuloja pitkien miesten kehonhallinnasta alkaen.

– Ajateltiin, että jääkiekko ei ole se laji, jota noin iso kaveri voisi helposti hallita. Pitkille, ehkä vähän kömpelöille 10–12-vuotiaille pojille sanottiin, kannattaisiko kokeilla toista lajia, Pajuoja kertoo.

Pitkiksi kasvavilla suuri osa energiasta menee kasvamiseen ja lihasmassan kehitys voi jäädä pituuskasvun jalkoihin. Pituus vaatii myös pitkää mailaa ja se voi myös hidastaa pitkiä pelaajia.

– Pituuskasvu voi hidastaa huippu-urheilijaksi kasvamista. Pitkillä pelaajilla esimerkiksi keuhkot voivat kehittyä lyhyempiä hitaammin, Pajuoja kertoo.

Divarista NHL:ään

Pajuoja muistaa, miten Lempäälän jätiksi kutsuttu Anttila sai elämänsä tilaisuuden.

Elettiin vuoden 2004 toukokuuta. Tampereen Kaukajärvellä luisteltiin Ilveksen jääkiekon A-nuorten try out -jäillä. Myös Anttila pääsi mukaan, suoraan Lempäälän Kisasta ja II-divarista.

– Vinkkasin Chicago Blackhawksin pelaajatarkkailija Sakke Pietilälle, että tässä on mielenkiintoinen kaveri. Sakke sanoi, että älä hulluja puhu, hänkö lähtisi Helsingistä katsomaan jotain Lempäälän A-junnujen poikaa, mutta niin vain lähti. Sakke totesi, että piru, tässä on aikamoinen aihio, Pajuoja muistelee.

Hän antaa Pietilälle tunnustusta mahdollisuudesta, jonka Anttila sai. Nyt “Lempäälän A-junnupojan” tuntee koko Suomi MM-kultajoukkueen kapteenina, joka upotti tarvittavat maalit oikeaan aikaan kolmessa viimeisessä MM-ottelussa.

– Hyvin harvoin pelaaja saa näin sokkona NHL-varauksen, että yhtään peliä ei ole edes nähty. Markon kohdalla niin kävi, että taisi olla kahden jääharjoituksen jälkeen, kun Sakke varauksen teki.

Isosta koosta jopa haittaa

Pajuoja myöntää herkistyneensä sunnuntain finaalissa.

– Jos jollekin pelaajalle onnistumisen suo, niin Markolle. Hän on aina ollut pelaaja, joka ottaa muita huomioon ja varoo isoa kokoaan, että ei vahingossakaan ruhjo ketään niin harjoituksissa kuin vastustajaakin vastaan peleissä.

Anttila onkin varonut kokoaan myös taklauksissa. Kun vastustajan pää on oman kyynerpään korkeudella, täytyy olla tarkkana.

– Marko on joutunut himmaamaan taklauksiaan. Pitkä ja iso pelaaja voi saada myös tuomareilta vääriä taklauksia, vaikka ne olisivatkin oikeita. Tässä turnauksessa Anttilalta nähtiin kyllä muutama oikein nätti taklaus, Pajuoja sanoo.

Valmentaja hehkuttaa, miten kovan työn Anttila on kehonsa kanssa tehnyt.

– Häntä on pidetty rumana ankanpoikasenakin. Markon vaatimattomuus ja epäitsekkyys ovat niitä henkisiä puolia, joiden vuoksi hän on huippuesimerkki suomalaisesta kapteenista, jota joukkue tarvitsee.

Tampereellakin päästään juhlimaan Leijonien MM-kultaa. Keskustorilla järjestetään kansanjuhla keskiviikkona.

Tapahtumapalveluiden johtajan Saara Saarteisen mukaan lähes koko joukkue eli 18 pelaajaa saadaan mukaan juhliin.

Mukana ovat varmasti Tampereen seudun tärkeät pelaajat kuten Kristian Kuusela ja Marko "Mörkö" Anttila.

Lisäksi paikalla ovat Toni Rajala, Arttu Ilomäki, Henri Jokiharju, Oliwer Kaski, Joel Kiviranta, Miika Koivisto, Juho Lammikko, Kevin Lankinen, Mikko Lehtonen, Niko Mikkola, Niko Ojamäki, Jussi Olkinuora, Harri Pesonen, Jere Sallinen, Veli-Matti Savinainen ja Juhani Tyrväinen.

Juhlien keskipisteeksi tulee lava Satakunnankadun päälle. Tapahtuma-alueelle tulee useita jättiscreenejä, joten juhlaa pääsee seuraamaan koko Keskustorin alueelta.

Keskustorin kansanjuhla alkaa kuudelta illalla ja kestää noin tunnin. Ennen kansanjuhlaa joukkue osallistuu Tampereen kaupungin järjestämälle pormestarin vastaanotolle.

Juhlissa esiintyy artisteja, joiden nimistä kaupunki tiedottaa myöhemmin.

Juhlat vaikuttavat koko keskustan liikenteeseen

Juhlan järjestelyt vaikuttavat jo päivällä koko keskustan liikenteeseen.

Väkeä kannustetaan saapumaan juhliin julkisella liikenteellä, kävellen tai pyörällä. Liikenteessä kannattaa olla ajoissa.

Frenckellin ja Keskustorin pysäköintialueet ovat pois käytöstä keskiviikkona klo 9.00 alkaen aina tapahtuman päättymiseen asti.

Myös Frenckellin pysäköintitalo on kiinni kello 16.00-19.30.

Aleksis Kiven katu on suljettuna ajoneuvoliikenteeltä klo 16.00-19.15. Ajoneuvoilta on pääsy kielletty Aleksis Kiven kadulle Kauppakadulta, Puutarhakadulta ja Satakunnankadulta klo 16.00-19.15.

Satakunnankadulta ajoneuvoliikenne suljetaan lännen suuntaan kello 16.00-19.15, liikenne itään toimii normaalisti.

Bussien muutoksista tiedotetaan keskiviikkona.

Kotonakin voi nauttia juhlatunnelmasta, sillä Yle näyttää juhlan suorana Areenassa.

Lue lisää:

Lempäälä päättää ensi viikolla, mitä "Mörkö" Anttila ja Jenni Hiirikoski saavat palkinnoksi: juhlat tulossa

Katso Helsingin juhlien tunnelmia maanantailta:

Noin 30 metsänomistajan yhteisö Yhteismetsä Tuohi on päättänyt, että heidän omistamiaan metsiä ei avohakata. Siitä huolimatta osakkaiden tavoite on saada metsään sijoitetulle rahalle kova tuotto. Taloudelliseen menestykseen Tuohi pyrkii jatkuvan kasvatuksen metsänhoitomenetelmällä.

Perinteisen ajatuksen mukaan tasaikäisen metsän kasvattaminen ja koko puuston kaataminen kerralla takaa varmimman rahantulon. Tuohen hoitokunnan puheenjohtaja Jussi Saarinen on eri mieltä.

Hän kuvailee talousmetsien hoitoa konservatiiviseksi alaksi, jossa muutokset tapahtuvat hitaasti.

– Ainoa syy, miksi jatkuva kasvatus ei ole Suomessa yleisempää on se, että metsänomistajat eivät tunne menetelmän taloushyötyjä.

Yhteismetsä Tuohen osakkaat haluavat todistaa, että vaihtoehtoinen metsänhoidon tapa voi tuottaa vähintään yhtä hyvin, ellei paremmin kuin avohakkuumalli.

Metsästä kaadetaan vain järeimmät puut, joista maksetaan korkeinta hintaa. Toisaalta uusien puiden istutukseen ei kuluteta suuria summia rahaa.

– Talouden näkökulmasta jatkuvan kasvatuksen suurin hyöty on se, että saadaan mahdollisimman moni metsän puu kasvatettua arvokkaaksi tukkipuuksi, Saarinen toteaa.

Istutuskustannuksista säästöä

Jatkuvan kasvatuksen puolestapuhujien mukaan toinen iso taloushyöty syntyy säästämällä uuden metsän istutuskustannuksista.

– Avohakkuun jälkeen istutukseen ja taimikonhoitoon sijoitetaan suuria summia rahaa, Saarinen toteaa.

Hän arvioi, että avohakkuun jälkeinen maanmuokkaus, taimien istutus ja niiden jatkohoito maksaa 1500–2000 euroa hehtaarilta. Toisinaan uuden metsän perustamisessa käytetään taimien sijaan siemeniä. Silloin kustannusarvio kevenee muutamalla sadalla eurolla hehtaaria kohden.

Jatkuvan kasvatuksen metsässä uudet puuntaimet itävät hyvissä olosuhteissa jopa kokonaan ilman ihmisen apua. Poikkeustapauksissa luontaista taimettumista voidaan tukea kevyellä maanmuokkauksella ja hoitaa taimikon kehitystä harvennuksilla.

– Yleinen virheoletus on, että metsät eivät uudistuisi luontaisesti. Kokeiden ja havaintojen perusteella tiedetään, että kun metsä pidetään jatkuvasti puustoisena, syntyy riittävästi taimia korvaamaan hakkuissa poistettavia puita, Saarinen kertoo.

Jatkuvassa kasvatuksessa hakkuusuunnittelijan vahva ymmärrys metsien ekologiasta ja kehityksestä on ratkaisevaa hyvälle lopputulokselle.

Hiilinielu toimii jatkuvasti

Hiilinielun kannalta metsänhoitotavassa on eroa, kertoo Suomen metsäkeskuksen luontoasiantuntija Jukka Ruutiainen.

Avohakkuiden jälkeen hiilen sidonta loppuu pariksikymmeneksi vuodeksi käytännössä kokonaan. Jatkuvassa kasvussa metsä sitoo hiiltä ainakin jonkin verran koko ajan.

Luonto pärjää paremmin metsän jatkuvassa kasvatuksessa.

– Suurin hyöty monimuotoisuuden kannalta on se, että tässä ei muokata maata. Kasvipeitteisyys säilyy huomattavasti paremmin kuin avohakkuualueilla, kun ei tule sitä tyhjän metsän vaihetta, Ruutiainen sanoo.

Riistalle korjuujälki on myös aukkoa parempi, kun ryteikköjä on siellä täällä. Ne ovat riistatiheikköjä.

– Monimuotoisuus ei tässäkään hoitotavassa tule itsestään. On jätettävä lehtipuita ja sitten säästöpuuryhmiä kehittymään myöhemmin lahopuuksi, Jukka Ruutiainen muistuttaa.

Jatkuvan kasvatuksen menetelmä on ollut mahdollista viitisen vuotta metsälain uudistuksen jälkeen. Maanomistajalla on ollut itsellään mahdollisuus valita hakkuutapoja.

– Kyllä se sellaisissa paikoissa, missä se on mahdollista, kannattaa tuoda julki vaihtoehtona metsänomistajille.

Jatkuvasti puupeitteisenä pidettävän metsän ilmastohyödyistä kerrotaan yksityiskohtaisesti Ylen aiemmin tässä kuussa julkaisemassa artikkelissa. Jatkuvaan kasvatukseen myös kohdistuu voimakasta kritiikkiä.

Ei seitsemän oikein jättipottia

Satakunnassa Jämijärvellä asuva maatalousyrittäjä ja metsätilallinen Kauko Koskensalo omistaa metsiä "jotakin sadan ja kahdensadan hehtaarin välitä".

– Suurimman osan olen ostanut isältäni. Vuosikymmenten varrella olen ostellut lisää.

Koskensalo esittelee metsäpalstaa, jossa on juuri tehty hakkuut jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaan.

Vanha, noin 90-vuotias järeä kuusikko on kaadettu. Siellä täällä näkyy keskenkasvuisia sekalaisia puita sekä risuryteikköjä. Monitoimikone on viiltänyt arvet pintamaahan.

– Metsä hakataan aika harvaksi, että sinne syntyy luontaista taimikkoa. Tänne on jätetty taimia niin paljon kuin oli mahdollista.

Avohakkuulle on tyypillistä, että yleensä metsänomistaja ehtii saada myyntituloa metsästään vain kerran elämänsä aikana. Jatkuvan kasvatuksen mallissa tuloja tulee pienissä erissä muutaman vuoden tai vuosikymmenen välein.

Metsänomistaja Kauko Koskensalolla on kokemusta rahantulosta.

– Jos kaikki on kohdallaan, niin samaan tuottoon pääsee kuin avohakkuisiin päättyvällä menetelmällä.

Tilipussi ei turpoa kerralla, kuten jos koko puusto kaadettaisiin.

– Metsänhakkuita on useammin. Ei tule sitä seitsemän oikein jättipottia, vaan kuuden osumia useammin, jos veikkaukseen vertaa, Koskensalo tiivistää.

Toinen metsänhoitoyhdistys tyrmää, toinen ymmärtää

Jatkuva kasvatus on viime vuosikymmeninä ollut Suomessa huomattavasti harvinaisempaa kuin avohakkuisiin perustuva menetelmä.

Jatkuvan kasvatuksen ja avohakkuun taloushyötyjen vertailu on tuttu puheenaihe Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Markku Vaariolle. Hän muistelee, että menetelmien vertailu on hänen pitkän uransa aikana noussut julkiseen keskusteluun suunnilleen joka kymmenes vuosi.

Vaarion perustelut eivät ole vuosien kuluessa muuksi muuttuneet.

– Jatkuvan kasvatuksen menetelmässä ei ole mahdollista saavuttaa väitettyjä taloushyötyjä.

Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys on valmis neuvomaan jatkuvasta kasvatuksesta kiinnostunutta metsänomistajaa, mutta suositeltavaa menetelmän käyttöönotto ei yhdistyksen mukaan ole. Yksinkertainen peruste kuuluu, että se ei ole metsänomistajalle taloudellinen ratkaisu.

– Jatkuvassa kasvatuksessa arvopuita riittää noukittavaksi noin 30 ensimmäisen vuoden ajaksi. Mutta entä 50 vuoden kuluttua? Silloin metsässä ei enää kasva arvokkaita tukkipuita, Vaario kuvailee.

Vaarion mukaan kyse on vastuullisuudesta. Perinteisessä metsänhoidossa on totuttu ajattelemaan pitkälle tulevaisuuteen. Tavoite on, että metsä jää tuleville sukupolville sellaisessa kunnossa, että uusi omistaja saa aikanaan tehtävästä avohakkuusta mahdollisimman suuren tulon.

– Jatkuvassa kasvatuksessa ei tällaista vastuuta tunneta vaan nykyinen sukupolvi ryöstää metsän tuoton eikä jälkeen tuleville jää kovinkaan paljon, Vaario kritisoi.

Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Aapo Latvajärvi ei ole arvoissaan yhtä jyrkkä, vaikka toteaakin, että useimmissa tapauksissa kannattavuudesta joutuu nipistämään.

– Optimitilanteessa se taloudellinen tuotto tulee olemaan sama tai jopa parempi kuin tasarakenteisessa metsänkasvatuksessa.

Latvajärvi muistuttaa, että tuottavuutta voi laskea vuoden, kymmenen tai sadan vuoden aikajänteellä.

– Kun ollaan luonnon kanssa tekemisissä, niin kaikkea ei voi ennustaa.

Metsäasiantuntija Aapo Latvajärvi on melko varma, että menetelmä ei muutu valtamenetelmäksi ikinä, mutta yleistyy, kun siitä on saatu kokemuksia.

– Metsänomistajilla on tähän suuntaan tahtotilaa, mutta jos metsäammattilaiset junnaavat ja ovat asiaa vastaan, niin ei se toteudu.

Lue myös:

Ilmastohyötyjä, rikkaampi luonto ja metsänomistajille lisää rahaa – Metsäprofessori: avohakkuut voidaan lähes unohtaa menettämättä mitään

Puunkäytön kasvun odotetaan lisäävän taimien kysyntää – metsähakkuiden ennätysvireen odotetaan näkyvän etenkin kuusentaimien menekkinä

Ylimmän johdon toiminta herättää arvostelua Tampereella. Valtuustoryhmän puheenjohtajat eivät ole tyytyväisiä siihen, miten Tampereen johto on toiminut keskeisen kuntapoliitikon Atanas Aleksovskin (sd.) rikosepäilyn yhteydessä. Valtuustoryhmien puheenjohtajat kaipaavat lisätietoja ja asian perusteellista käsittelyä.

Yle kertoi viime viikolla, että Tampereen ylin johto oli saanut poliisilta tiedon Aleksovskin rikosepäilystä ennen kuin hänet valittiin pysäköintifirma Finnparkin hallitukseen toukokuussa 2018. Asia paljastuu kaupungin sisäisestä tarkastuksesta ja poliisin esitutkintapöytäkirjasta.

Tampereen kaupungin oma konserniohje kieltää esittämästä hallitustehtäviin henkilöitä, jotka ovat epäiltynä rikoksesta. Tästä huolimatta Aleksovski tuli valituksi pysäköintifirman hallituksen puheenjohtajaksi.

Tampereen ylin johto oli saanut tietää rikosepäilyistä poliisilta, vaikka se antoi ymmärtää, ettei tiennyt asiasta.

Poliisilta saatu tieto meni muun muassa konsernijohtaja Juha Yli-Rajalalle, pormestari Lauri Lylylle ja konsernijaoston puheenjohtajalle Kalervo Kummolalle. Tampereen kaupungin tarkastustoimikunta pyytää heiltä selvitystä asiasta. Tarkastustoimikunnan tehtäviin kuuluu muun muassa kaupunkikonsernin hyvän johtamis- ja hallintotavan valvonta. Lyly on itse tarkastustoimikunnan puheenjohtaja ja Kummola sen jäsen.

Aleksovskin rikosepäily liittyi Tampereen Kotilinnasäätiön ja kaupungin väliseen monimutkaiseen tonttikiistaan. Aleksovski on Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja.

Säätiö myi Tampereen Muotialantiellä sijaitsevan tontin vuokraoikeuden rakennusyhtiölle ilman kaupungin lupaa. Vuoden 2018 alussa poliisi alkoi tutkia tapausta ja epäili Aleksovskia rikoksesta.

Lopulta Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Aleksovskin luottamusaseman väärinkäytöstä seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeustuomioon. Aleksovski on valittanut tuomiosta.

"Ei voi hyväksyä"

Yle kysyi asiaan kantaa valtuustoryhmien puheenjohtajilta. Vasemmistoliiton Mikko Aaltonen pitää johdon toimintaa tuomittavana.

– Konserniohjeen vastaista toimintaa ei voi hyväksyä ja asian vakavuutta lisää se, että ohjeen vastainen toiminta oli täysin tietoista, Aaltonen sanoo.

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Jaakko Stenhäll pitää erikoisena, että poliisilta saaduista tiedoista ei kerrottu konsernijaoston jäsenille viipymättä.

– Mikäli hyvän hallinnon ja johtosäännön periaatteista on merkittävässä päätöksenteon hetkessä tietoisesti poikettu, herättää se kysymyksiä siitä, onko tämä ollut toimintatapana myös muulloin. Asia tulee selvittää, jotta luottamus hyvään hallintoon ja konsernijaoston johtoon voi palautua, Stenhäll sanoo.

Perussuomalaisten mukaan on hyvä, että asia tutkitaan.

– Ei tästä kukaan saa tyylipisteitä, mutta tulee ottaa huomioon, että tilanne oli sekasortoinen. Ehkä jälkikäteen ajatellen paras mahdollinen lopputulos olisi saatu siirtämällä nimitystä, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva (ps.).

Kaleva kaipaa tarkennusta kaupungin ohjeisiin. Hänen mukaansa on puhuttu esimerkiksi siitä, että vasta nostetulla syytteellä tai tuomiolla olisi vaikutusta nimityksiin ja tehtävän hoitamiseen.

Vaihtoehto Tampere -valtuustoryhmän puheenjohtaja Aarne Raevaara sanoo, että kaikki hyötyisivät lain ja ohjeiden noudattamisesta.

– Nyt näin ei ole tapahtunut. On luotava ohjeiden noudattamista valvova ja arvioiva menettely, joka nostaa väärinkäytökset julkisuuteen eli ehkäisee ennalta nyt nähdyn kaltaiset toimintatavat, Raevaara sanoo.

"Tilanne herättää kysymyksiä"

Osa valtuustoryhmien puheenjohtajista kaipaa lisätietoja ja asian käsittelyä muuallakin kuin tarkastustoimikunnassa.

– Asia ja perusteet on luonnollisesti syytä läpikäydä kattavasti kaupunginhallituksessa, kun nyt monet päätöksentekijät saattavat olla pitkälle mediatietojen varassa, sanoo kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Ilkka Sasi.

– Kokonaisuuteen olisi hyvä saada lisäselvitystä. Tätä tarkastustoimikunta on pyytänytkin. Tilanne herättää kysymyksiä, sanoo SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

Salmi on nykyään myös tarkastustoimikunnan jäsen, koska on kaupunginhallituksen 3. varapuheenjohtaja.

– On selvää, että Lyly ja Kummola eivät voi olla käsittelemässä tarkastustoimikunnassa asiaa, jossa ovat itse osallisia, Salmi sanoo.

Myös vasemmistoliiton Aaltosen mukaan asiaa on käsiteltävä vähintään kaupunginhallituksessa.

– Hallituksen on pohdittava, miten tämä vaikuttaa konserniohjetta rikkoneiden henkilöiden tehtävien hoitamiseen, Aaltonen sanoo.

Vihreiden Stenhäll harkitsisi asian käsittelyä kaupunginvaltuustossa.

– Koko kaupunkimme uskottavuuden ja demokraattisen järjestelmän luotettavuuden varmistamiseksi on varmistettava, että samankaltaiseen tilanteeseen ei uudelleen ajauduta. Tilanne on otettava yhdessä haltuun, Stenhäll sanoo.

Lyly vetosi poliisitutkinnan turvaamiseen

Tonttijärjestelyn aikaan Aleksovski oli myös muun muassa Tampereen kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Huhtikuussa 2018 Tampereen virkamiehet tiedustelivat Aleksovskilta mahdollisesta rikosepäilystä. He halusivat selvittää asian ennen Aleksovskin mahdollista nimittämistä kaupungin omistaman pysäköintiyhtiön Finnparkin hallituksen puheenjohtajaksi. Aleksovski antoi ymmärtää, ettei ole rikoksesta epäiltynä.

Kolme päivää myöhemmin Tampereen johto sai kuitenkin poliisilta tietää, että Aleksovski on epäilty. Tästä huolimatta Aleksovski tuli valituksi Finnparkin hallitukseen.

Pormestari Lauri Lyly perusteli tiedon panttaamista muun muassa sillä, että poliisitutkintaa ei haluttu vaarantaa ja sillä, että Aleksovski ilmoitti toistuvasti, että rikostutkinta olisi hänen osaltaan pian pois päiväjärjestyksestä. Muut arvostellut eivät halunneet asian tullessa ilmi kommentoida.

Aleksovskin mielestä hän piti kaupungin muun johdon ajan tasalla rikostutkinnasta niin hyvin kuin se oli mahdollista. Aleksovski vetoaa tarkoittaneensa rikostutkinnan keskeyttämisellä virkavelvollisuuden rikkomista koskevaa tutkintaa.

Korjattu 29.5.2019 klo 9.25: Kotilinnasäätiö myi rakennusyhtiölle tontin vuokraoikeuden.

Lue lisää:

Tampereen johto tiesi demarivaikuttajan rikosepäilystä ja rikkoi kaupungin ohjeita – myös Kummolan ja Lylyn pitää antaa selvitys tekemisistään

Syyttäjä ei nosta syytettä Atanas Aleksovskia vastaan Finnparkin osalta

Tampereella keskeinen poliitikko sai tuomion: Saa todennäköisesti pitää työnsä toistaiseksi

Tampereella on kova kuhina, kun kaupungissa tehdään kansanjuhlaa Leijonille. Juhlatunnelmasta pääsee nauttimaan myös kotisohvalla, sillä Yle näyttää juhlan suorana Areenassa.

Paikalla Keskustorilla nähdään tamperelaisia ja suomalaisia artisteja, kuten JVG, DJ Juissi, Pate Mustajärvi, Jonne Aaron, Waltteri Torikka, Poju, Noora Louhimo, Sani Aartela, Ilari Hämäläinen ja Pirkanpojat.

JVG villitsi myös Helsingin juhlassa.

Popedan Pate Mustajärvi on tunnettu kiekkobiiseistään Mää ja Tapparan mies sekä Ukkometso. Nähtäväksi jää, villitäänkö tamperelaista katsomoa niillä.

Poju on puolestaan tunnettu kiekkobiisistä Poika saunoo.

Kultajuhlan juontavat Mikko Siltala ja Pauliina Puurila.

Lähes koko joukkue eli 19 pelaajaa saadaan mukaan juhliin. Illalla varmistui, että tulossa on myös nuori tähti Kaapo Kakko.

Mukana ovat Tampereen seudun tärkeät pelaajat kuten Kristian Kuusela ja Marko "Mörkö" Anttila.

Lisäksi paikalla ovat Toni Rajala, Arttu Ilomäki, Henri Jokiharju, Oliwer Kaski, Joel Kiviranta, Miika Koivisto, Juho Lammikko, Kevin Lankinen, Mikko Lehtonen, Niko Mikkola, Niko Ojamäki, Jussi Olkinuora, Harri Pesonen, Jere Sallinen, Veli-Matti Savinainen ja Juhani Tyrväinen.

Juhlien keskipisteeksi tulee lava Satakunnankadun päälle. Tapahtuma-alueelle tulee useita jättiscreenejä, joten juhlaa pääsee seuraamaan koko Keskustorin alueelta.

Keskustorin kansanjuhla alkaa kuudelta illalla ja kestää noin tunnin. Ennen kansanjuhlaa joukkue osallistuu Tampereen kaupungin järjestämälle pormestarin vastaanotolle.

Juhlat vaikuttavat koko keskustan liikenteeseen

Juhlan järjestelyt vaikuttavat jo päivällä koko keskustan liikenteeseen.

Väkeä kannustetaan saapumaan juhliin julkisella liikenteellä, kävellen tai pyörällä. Liikenteessä kannattaa olla ajoissa.

Frenckellin ja Keskustorin pysäköintialueet ovat pois käytöstä keskiviikkona klo 9.00 alkaen aina tapahtuman päättymiseen asti.

Myös Frenckellin pysäköintitalo on kiinni kello 16.00-19.30.

Aleksis Kiven katu on suljettuna ajoneuvoliikenteeltä klo 16.00-19.15. Ajoneuvoilta on pääsy kielletty Aleksis Kiven kadulle Kauppakadulta, Puutarhakadulta ja Satakunnankadulta klo 16.00-19.15.

Satakunnankadulta ajoneuvoliikenne suljetaan lännen suuntaan kello 16.00-19.15, liikenne itään toimii normaalisti.

Bussien poikkeusaikataulut löytyvät täältä.

Lue lisää:

Lempäälä päättää ensi viikolla, mitä "Mörkö" Anttila ja Jenni Hiirikoski saavat palkinnoksi: juhlat tulossa

Katso Helsingin juhlien tunnelmia maanantailta:

Tampereen taidemuseon kokoelma-amanuenssi Aki Silvennoinen odottaa ristiriitaisin tuntein illan kansanjuhlaa Tampereen Keskustorilla.

Suihkulähde koki kovia jo sunnuntaina yöllä, kun tuhannet ihmiset ryntäsivät Keskustorille juhlimaan Leijonien MM-kultaa. Suihkulähteen yläosasta katosi pieni osa. Mitä todennäköisimmin pala on irronnut, kun sunnuntaiöiset juhlijat ovat kiivenneet suihkulähteen huipulle.

Myös viime kultajuhlien tuoksinassa vuonna 2011 suihkulähde sai kärsiä kovia juhlijoiden käsissä.

Keskustorin suihkulähde on Robert Huberin suunnittelema ja teollisuuspohatta Wilhelm von Nottbeckin Tampereen kaupungille lahjoittama veistos vesialtaassa Raatihuoneen edustalla.

Veistoksessa on neljä lohikäärmettä. Veistoksen alhaalla on neljä merenneitoa.

Turvamiehet tai aita ympärille

Keskustorille on tulossa kansanjuhlaan tuhansia ihmisiä, jopa kymmenen tuhatta. Kultajuhlaa voi seurata Yle Areenassa. Lähetys alkaa kello 17.45.

Silvennoisen mukaan kaupunki ei ehdi peittämään suihkulähdettä kuvulla.

– Siitä on tänään keskusteltu. Se on liian iso operaatio. Kupua ei laiteta, mutta yritämme saada mieluiten aidoituksen, mutta vähintään turvamiehet, ettei kukaan sinne mene.

Silvennoisen mukaan parhaassa tapauksessa suihkulähteen kadonnut pala voi löytyä vielä suihkulähteen patsaan päältä.

Suihkulähdettä on tarkoitus tarkastaa nostokurjella, miten pahasti se on kärsinyt. Suihkulähde on sinkkiä ja se murtuu herkästi.

– Huomenna mennään näillä näkymin katsomaan, miltä siellä näyttää.

Tästäkin syystä kokoelma-amanuenssi toivoo, että suihkulähteeseen ei kiivetä. Hän pelkää sitäkin, että joku putoaa ja lyö päänsä.

– Toivomus on, että sinne ei nyt mennä. Se on myös henkilöturvallisuuskysymys. Se on vielä ikävämpää, jos jollekulle sattuu jotakin.

Tuhansien eurojen korjaus

Sinkkilevyistä tehty suihkulähde saadaan kyllä korjatuksi, jos puuttuvaa palaa ei löydetä. Silvennoisen mukaan muotista valmistettava pala ja korjaus maksaisivat tuhansia euroja.

Jos käy ilmi, että pala on irronnut kiipeilyn vuoksi ja selviää, kuka sen on irrottanut, siirtyykö korvausvastuu hänelle?

– Jos jollakin on se pala mukanaan ja sen vain palauttaa, ei seuraa mitään, Silvennoinen totesi alkuviikosta.

Vielä kukaan ei ole ilmoittanut palasta.

Millä mielellä taidemuseon asiantuntija seuraa kultajuhlia?

– Vähän ristiriitaisin tuntein. Toki hienoa, että on voitettu maailmanmestaruus ja sitä juhlitaan. Kannattaa pitää järki päässä, ettei aiheuteta tuhoja. Juhlia voi muutenkin.

Lue lisää:

Tampere etsii Keskustorin suihkulähteestä kiekkojuhlissa kadonnutta tuhansien eurojen arvoista palaa: "Jos sen palauttaa, ei seuraa mitään"

JVG, Pate Mustajärvi ja vaikka ketä paikalla! Yle näyttää Leijonien kansanjuhlan Tampereelta suorana

Leijonat juhli Tampereella keskiviikkona maailmanmestaruutta. Paikalla oli poliisin arvion mukaan 30 000 katsojaa.

Keräsimme hienoimmat hetket kansanjuhlasta kuviin.

Lue lisää:

Yle seurasi hetki hetkeltä Leijonien kultajuhlia Tampereella: 30 000 juhli villinä ja Mörkö löi sisään!

Metalliaihiot muuttuvat kaukolämpöventtiileissä tarvittaviksi osiksi käden käänteessä. Työ on pitkälti automatisoitua ja robottien hoitamaa, ihmisen paikka on koneen ohjaimissa.

Täällä on nyt myös Tuisku Sydänmaan työpaikka.

Vammalan ammattikoulusta levyseppähitsaajaksi juuri valmistunut Sydänmaa päätyi Vexven tehtaalle ensin työssäoppimisjaksolle, sitten kesätöihin.

Jo ennen valmistumistaan hän allekirjoitti vakituisen työsopimuksen robottihitsaajana. Sydänmaa kertoo, että myös opiskelukaverit ovat saaneet hyvin töitä.

– Metallialalta on työllistytty tosi hyvin. Kaikilla taitaa olla vähintään kesätyöpaikka.

Tähän on hänen mielestään useampia syitä.

– Hyvä työllisyystilanne vaikuttaa varmasti. Työssäoppimisjaksot auttavat myös paljon, eli että käymme koulua työpaikoilla ja löydämme sitä kautta työmahdollisuuksia.

Koulujen ja yritysten yhteistyö lisääntyy

Teknologiateollisuus on Sastamalan alueella iso työllistäjä. Kun vienti vetää, työvoimaakin tarvitaan entistä enemmän.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä Saskyn johtaja Antti Lahti kertoo, että suhdanteiden lisäksi taustalla vaikuttaa myös yritysten kanssa pitkään tehty yhteistyö.

Esimerkiksi Vammalan ammattikoulun opetuskäytössä on useita koneita, jotka ovat Saskyn ja paikallisten yritysten yhdessä hankkimia.

– Teemme aitoja alihankintatöitä jo täällä oppilaitoksissa. Valmistuessaan oppilaat ovat siten valmiimpia astumaan työelämään, Lahti kertoo.

Yrityksen näkökulmasta katsottuna oman alan paikalliseen koulutukseen satsaaminen on pelkästään järkevää.

– Haluamme, että opiskelijoilla on jo opintojen aikana mahdollisuus työskennellä nykyaikaisilla laitteilla ja menetelmillä, Vexven tuotantoteknologiasta vastaava Juho Rentola sanoo.

Työssäoppimispaikkojen tarjoamista koskee sama logiikka.

– Valmistumisen jälkeen meille töihin tulevat ovat usein olleet täällä harjoittelussa ja kaksi kesää töissä. He ovat käytännössä valmiita työntekijöitä.

Käänne näkyy tilastoissa

Ammattiin opiskelevien työllistymisnäkymät ovat muuttuneet parempaan suuntaan valtakunnallisesti. Tämä selviää Opetushallituksen tilastosta, jossa seurataan ammattiin valmistuneiden työllistymistä vuosi tutkinnon jälkeen.

Vuonna 2017 päätoimisten työllisten määrä ylitti ensimmäistä kertaa 60 prosentin sitten vuoden 2011. Työttömien määrä laski samalla tarkastelujaksolla alle 15 prosentin.

Töiden saamisen kannalta selvästi heikompia vuosia ovat olleet 2013–2016.

Tänä aikana ammattiin valmistuneiden päätoimisten työllisten määrä laski pahimmillaan alle 55 prosenttiin ja työttömien määrä vastaavasti nousi yli 20 prosenttiin.

– Myönteisen trendin taustalla on varmasti monta syytä, kuten talouskasvu ja valtakunnalliset työllisyyden parantamiseksi tehdyt toimenpiteet, opetusneuvos Kati Lounema toteaa.

Tilastot eivät kuitenkaan kerro nykyhetkestä.

Kokonaiskäsitys Tuisku Sydänmaan ja muiden tänä vuonna ammattiin valmistuvien työllistymisestä saadaan vasta kolmen vuoden kuluttua.

Myöhemmin selviää myös se, miten amisreformi on vaikuttanut tähän kaikkeen.

"On paljon vapaapäiviä, joita nimitetään itsenäiseksi opiskeluksi"

Ammatillista koulutusta uudistettiin Tuisku Sydänmaan opiskeluaikana rajusti.

Viime vuonna voimaan tulleen amisreformin tavoitteena oli siirtää oppimista kouluista työpaikoille ja muuttaa ammatillista koulutusta entistä osaamispainotteisemmaksi.

Samalla koulutuksen rahoitusta leikattiin merkittävästi.

Sydänmaa ehti huomata muutokset.

– Työssäoppimista on entistä enemmän, kuusi kuukautta kolmen vuoden opintojen aikana. Se on hyvä asia, koska niiden kautta saa työmahdollisuuksia.

Myös itsenäisen opiskelun määrä on lisääntynyt. Tätä hän pitää huonona.

– On paljon vapaapäiviä, joita nimitetään itsenäiseksi opiskeluksi. Se ei ole hyvä, koska ammatillisia aloja ei voi oikein opiskella itsenäisesti.

Jos Tuisku Sydänmaa saisi päättää, ammattikoulussa olisi enemmän opetusta, mutta vähemmän sellaisia kattoaineita, jotka eivät tue ammatin oppimista.

Tämä ei tosin koske enää häntä. Omat lähitulevaisuuden suunnitelmat ovat selvät.

– Heinäkuussa armeijaan ja sen jälkeen takaisin tänne robottihitsaajaksi. Siitä eteenpäin ei tiedäkään.