Yksi henkilö loukkaantui lievästi liikenneonnettomuudessa Sastamalassa Pirkanmaalla perjantai-iltana kuuden aikaan, kertoi Pirkanmaan pelastuslaitos.

Onnettomuudessa valtatie 12:lla oli osallisena yhteensä neljä autoa. Pelastuslaitos kertoi, että kääntymässä olleen auton perään ajoi toinen auto, joka työnsi ensimmäisen auton vastaantulevien kaistalle. Tähän autoon törmäsi vastaantuleva ajoneuvo. Neljäs ajoneuvo väisti edeltäviä onnettomuusautoja.

Tie onnettomuuspaikalla oli jonkin aikaa suljettuna pelastus- ja raivaustöiden takia. Onnettomuuspaikka oli Kilpijoelta 300 metriä Kiikan suuntaan.

– Kohta pistää, plastiikkakirurgi varoittaa.

Tamperelainen Anu Mäkinen henkäisee vastaanottopöydällä. Silmäluomet värähtävät, kun neula uppoaa ohimon ihokerrokseen. Pistosreiästä vierähtää botuliinipisara.

Päälle nelikymppinen Mäkinen on käynyt botuliinihoidoissa yhdeksän vuoden ajan pari kertaa vuodessa. Hoitoihin kulutettua tarkkaa summaa hän ei paljasta, mutta toteaa euromäärän olevan sama kuin vaikkapa kampaamokäynteihin kulutettu raha.

Mäkinen työskentelee liikunta-alalla ja käyttää työssään hyväkseen kasvojensa ilmeitä kannustaessaan asiakkaitaan liikkumaan.

– Minulla on voimakkaat ilmeet ja niiden avulla työskentely on ehkä syventänyt kasvojeni juonteita. Aloitin botuliinihoidot, koska haluan näyttää raikkaalta. Ikuista nuoruutta en tavoittele, Mäkinen kertoo.

Arkikielessä botuliinia kutsutaan usein botoxiksi, sillä se on hermomyrkyn tunnetuin merkki. Toisin kuin usein ajatellaan, botuliinilla ei suurenneta huulia, vaan muhevampia huulia tavoitellaan täyteainepistoksilla.

Botuliini lamaa lihaksia ja siten se siloittaa myös juonteet.

Mäkinen ei ole pistoshoitojensa kanssa yksin. Pistoshoidot, eli botuliini- ja täyteainehoidot, ovat yleistyneet Suomessa jo ilmiöksi asti.

Niiden suosioon 2010-luvulla on selvästi vaikuttanut hintojen lasku, mutta myös hoitoloiden lisääntyminen Suomessa.

Samat salongit, jotka ennen tekivät perinteisiä kasvonaamioita, geelikynsiä ja hiustenleikkuuta, tarjoavat nyt täyteaineita ryppyihin ja kasvojen muotoiluun alkaen huultentäytöstä.

"Pistoshoito on tuottoisa"

Tällä hetkellä Valvira ohjeistaa, että pistoshoitoja tekisivät vain terveydenhuollon ammattilaiset, mutta ohjeistus ei ole yksiselitteinen. Esimerkiksi puudutusainetta ja hyaluronihappoa sisältävä aine tulkitaan "terveydenhuollon laitteeksi".

Suomessa kaikkia täyteaineita ei kuitenkaan ole luokiteltu lääkeaineiksi, eikä niiden pistämistä määritellä laissa välttämättä terveydenhoidoksi. Siksi niitä ei Suomessa valvota eikä terveydenhuollon sääntely koske niitä.

Tästä syystä viranomaisilla ei ole esimerkiksi lukuja siitä, kuinka paljon täyteainehoitoja Suomessa tehdään ja kuinka monelle.

Sen sijaan botuliini on Suomessa reseptilääke ja sitä saa pistää vain lääkäri tai hänen alaisuudessaan toimiva hoitaja.

Sekä julkisen että yksityisen puolen plastiikkakirurgeja edustavan Suomen plastiikkakirurgiyhdistyksen puheenjohtaja Anna Höckerstedt kertoo, että suomalaiset plastiikkakirurgian ammattilaiset pyysivät jo vuonna 2014 ministeritasolta alalle lakimuutosta.

– Olemme ajaneet niin sanottua puoskarilakia. Potilasvakuutus korvaa vahingot vain silloin, kun toimenpiteen tekee lääkäri tai hoitaja, Höckerstedt sanoo.

Pikku hiljaa myös viranomaiset ovat heränneet tilanteeseen.

Nyt Suomessa on tekeillä sote-uudistukseen kuuluva lakikokonaisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta. Uudistuksessa terveyspalveluiden määritelmää laajennettaisiin niin, että myös esteettiset toimenpiteet voitaisiin ainakin osin lukea lain piiriin kuuluviksi.

– Injektiohoito voi olla vaativa lääketieteellinen toimenpide, joka sisältää riskejä. Siksi pistoshoidot uudistuksessa määriteltäisiin kuuluviksi terveydenhuollon lakiin, eivätkä ne enää olisi niin tulkinnanvaraisia, vaan lain säätelemiä, Valviran lakimies Mirka-Tuulia Kuoksa sanoo.

Juuri pistoshoitojen vapautta, alan tekijöiden moninaisuutta ja mahdollista kouluttamattomuutta pidetään täyteainehoitojen suurimpana ongelmana.

Nykypäivän trendi tuntuu olevan se, että otetaan kauneushoitoja siellä, missä ne halvalla saa. Katariina Tala

Myös kosmetologit ovat kiinnittäneet täyteainehoitojen monenkirjavaan tekijäjoukkoon huomiota. Tamperelaisen Lumova-kosmetologikoulun toimitusjohtaja Katariina Tala sanoo, että kun hoitoja antaa osaamaton tekijä, se vaikuttaa koko alan arvostukseen ja luotettavuuteen.

– Pistoshoito on tuottoisa, koska tekijä maksaa vain aineesta ja itse hoidon tekemiseen menee hyvin vähän aikaa, Tala toteaa.

Hinta voi houkutella asiakkaita koulutettujen hoitajien luota kauneussalonkeihin, joiden kaikkia työntekijöitä ei välttämättä ole koulutettu pistoshoitoihin.

Täyteainehoitojen erot voivat vaihdella sadoilla euroilla sen mukaan, tekeekö pistoksen sairaanhoitaja, lääkäri vai kosmetologi. Kun kauneushoitolassa työn tekee sairaanhoitaja tai koulutettu pistoshoitaja, sen myös huomaa yrityksen markkinoinnissa ja osin myös hinnoissa.

– On huolestuttavaa, että valvontaa ei ole ja harkinta jää asiakkaalle. Nykypäivän trendi tuntuu olevan se, että otetaan kauneushoitoja siellä, missä ne halvalla saa, vaikka pieleen mennyt hoito on tietenkin kallista korjata, Tala sanoo.

Hoitojen hintoihin vaikuttaa myös se, mitä ainetta ihoon pistetään. Markkinoille tuodaan jatkuvasti uusia botuliinin ja täyteaineiden merkkejä, joiden hinta nousee sitä mukaan, mitä tunnetumpi ja tutkitumpi merkki on.

Asiakkaan on siis ratkaistava, haluaako ihoonsa edullisempaa vai kalliimpaa ainetta ja mietittävä, onko valmis maksamaan siitä, että aineen piikittää ihoon sairaanhoitaja tai lääkäri.

– Valvonnan puutteen takia pistoshoitokoulutus on jäänyt maahantuojien harteille. Koska kyse on bisneksestä, pienet maahantuojat eivät välttämättä edes anna koulutusta, Suomen esteettiset plastiikkakirurgit -yhdistyksen, eli yksityisen puolen plastiikkakirurgien puheenjohtaja Heikki Kupi kertoo.

"Suru runteli kehoni"

Tamperelainen terapeutti Päivi Niemi, 46, käy aika-ajoin ottamassa botuliinia silmänympäryksiensä juonteisiin, jotta uupumuksen merkit lientyisivät iholta.

Niemi toimi aiemmassa ammatissaan kauneusalalla ja oli tottunut pitämään ulkonäöstään huolta.

Yhtenä tavallisena päivänä kolme ja puoli vuotta sitten elämä pysähtyi ja itsestä huolehtiminen unohtui samalla.

– Mieheni teki itsemurhan 15 vuoden avioliiton jälkeen. Huolista aiheutunut uupumus ja suru runtelivat kehoni niin, että silmänympärykseni olivat aivan väsymyksen raiskaamat, Niemi kertoo.

Niemi lihoi nopeasti 15 kiloa ja väsyi, kun murhe myllersi mieltä ja puolison yrityksen velat ja huolet jäivät Niemen hoidettaviksi.

Halusin palata lähemmäksi sitä ihmistä, joka olin ennen elämäni pahinta kriisiä. Päivi Niemi

Traumoihin erikoistuneena terapeuttina Niemi tiesi, miten syvästi trauma voi vaikuttaa kehoon, alkaen sydämensykkeen noususta ja ruokahalun muutoksista.

Työnsä ja koulutuksensa avulla hän tiesi senkin, miten keho voi vaikuttaa toipumiseen.

– Jos kulkee ryhti lysyssä, se voi painaa myös mieltä alas. Mutta jos oikaisee ryhtinsä ja leukansa, se tuo voimaa. Näin kävi minullekin, symbolisesti, Niemi kuvailee.

Vähitellen hän sai elämästä jälleen otteen. Painokin putosi. Samaan aikaan peilistä takaisin katsova väsynyt hahmo kauhistutti.

– Halusin palata lähemmäksi sitä ihmistä, joka olin ennen elämäni pahinta kriisiä. En enää ole uupunut, murtunut ihminen, enkä siksi tahdo sellaiselta näyttääkään.

Mitä sanoisit heille, joiden mielestä pistoshoidot ovat vain pinnallista hömppää ja rahan tuhlaamista?

– Niinhän ne ovatkin! Niemi huudahtaa.

Hän heläyttää naurun ja jatkaa:

– Pistoshoidoilla ei ole mitään tekemistä arvojen tai minkään oikeasti arvokkaan kanssa. Ystävät, perhe ja terveys ovat arvokkaita asioita. Mutta jos kaikki on hyvin, pistoshoitoihin on mahdollisuus ja perusteita, kysyisin, että miksi ei? Niemi sanoo.

"Katso keitä työnantajat palkkaavat"

Tamperelainen Anu Mäkinen on huomannut työelämästä kumpuavat ulkonäköpaineet omalla alallaan liikunnanohjaajana, mutta myös lähipiirissään.

– Suomessa työmarkkinatilanne on plus viiskytvuotiaalle naiselle aika hurja. Nainen parhaassa iässään, mikä tietotaito ja osaaminen! Sitten ei iän takia edes kutsuta työhaastatteluun. Ehkä tämä näkyy veitsettömien hoitojen asiakasmäärien kasvussa, Mäkinen miettii.

Suomessa on 2010-luvulla puhuttu ilmiönä, miten yritykset syrjivät yli viisikymppisiä työnhakijoita, vaikka näillä olisi kuinka laaja työkokemus ja asiantuntemus.

Pelko ikäsyrjinnästä luo paineita.

Työelämässä jatketaan entistä pidempään. Kuusikymppinen pomo voi hyvin olla parikymppisten työntekijöiden ympäröimä.

Onko siis ihmekään, että yhä useampi tahtoo täyttää juonteitaan ja näyttää nuorekkaammalta?

Plastiikkakirurgi Heikki Kupi on jo kuullut työelämästä nousevista ulkonäköpaineista kauneusleikkausklinikallaan.

– Katso keitä työnantajat palkkaavat, kyllä iällä ja ulkonäöllä on merkitystä. Emme vielä ole amerikkalaisten tasolla, mutta työkulttuuri painottuu entistä ulkonäkökeskeisemmäksi ja sen huomaa asiakkaiden puheista ja tarpeista, Kupi toteaa.

Tarkista, kuka pistää ja mitä

Suomalaiset iltapäivälehdet ovat 2010-luvulla esitelleet kuvin ja tekstein, millä tavoilla täyteainehoidot ovat menneet eri puolilla maailmaa pieleen. Suomessakaan ongelmilta ei ole vältytty.

Esimerkiksi kohukaunottareksi tituleerattu Cheyenne Järvinen kertoi vuonna 2017 julkisuudessa, miten hänen huuliinsa pistettiin liikaa ja viallista täyteainetta niin, että huulet muuttuivat muhkuraisiksi.

Täyteainehoitojen vakavat seuraukset eivät rajoitu vain kauneusriskeihin.

– Esimerkiksi nenän muotoilua täyteaineilla pidetään yhtenä plastiikkakirurgian vaarallisimmista toimenpiteistä, sillä väärin pistettynä ainetta voi joutua verenkiertoon ja sieltä esimerkiksi silmänpohjaan. Tätä kaikki pistoshoitojen tekijätkään eivät tiedä, yksityisten plastiikkakirurgien edustaja Heikki Kupi sanoo.

Esimerkiksi Ruotsissa yksi asiakas sokeutui toisesta silmästään, kun täyteainetta joutui nenämuokkauksessa verenkiertoon ja sieltä silmänpohjaan.

"Pistoshoidon voi ottaa vaikka lounastauolla"

Yksi suurimmista syistä veitsettömien hoitojen suosioon löytyy suomalaisten arjesta, joka on entistä kiireisempää. Harva haluaa ottaa töistä monen viikon sairauslomaa esteettisistä syistä.

Botuliini- ja täyteainehoidoissa varsinaista toipumisaikaa ei ole.

– Pistoshoidon voi ottaa vaikka lounastauolla ja mennä takaisin töihin, botuliinihoitojen vakiasiakas Anu Mäkinen vahvistaa.

"Kaikki huomaavat eron. Mutta kukaan ei tiedä." Näin mainostaa yksi tamperelainen hiuksiin ja kauneuteen erikoistunut kauneussalonki pistoshoitojaan.

Mainoksen ydin on osuva, sillä juuri tähän moni suomalainen veitsettömillä hoidoilla pyrkiikin. Suomalaiset ovat myös esteettisissä hoidoissa maltillista kansaa.

Tavoitteena on, että ilme raikastuu, mutta huomaamattomasti.

– En halua näyttää muoviselta tai siltä, että nyt on kiristetty. En häpeä tai salaile hoitoja, mutta luonnollinen lopputulos on se, mitä pistoshoidoilla haen, Mäkinen toteaa.

Älä katso heti peiliin

– Se oli siinä, plastiikkakirurgi sanoo ehkä kymmenennen botuliinipistoksen jälkeen.

Anu Mäkinen nousee vakain jaloin vastaanottopediltä ja sipaisee kasvojaan.

– Heti tänään ei kannata etsiä botuliinin vaikutuksia peilistä. Yöunien jälkeen voi jo katsoa, että mitenkäs se botuliini toimikaan, Mäkinen toteaa ja virnistää.

Lue lisää:

Länsimaiset ulkonäköpaineet uuvuttavat – Tutkija: "Se voi johtaa traagisiin kokemuksiin"

Asiantuntijan vinkki plastiikkakirurgiaa harkitsevalle nuorelle: "Usein selvitään puhumalla"

Se, että jääkauden tapahtumat vaikuttavat Tampereen järvikaupunkisuunnitelman toteutumiseen, on kutkuttava yhdistelmä, mutta näin se vain nyt on. Kysymys on pohjavedestä.

Tampereen yksi tärkeimmistä kasvusuunnista on Hiedanranta. Tekemällä Näsijärveen keinosaaria, sinne voitaisiin rakentaa haluttuja kerrostaloja järven rantaan aivan keskustan tuntumaan. Liikkuminen sujuisi nopeasti ja näppärästi ratikalla.

Tämä tulevaisuuden kaunokuva häiriintyy nyt luonnonolosuhteista johtuen.

Rannan täyttösuunnitelmat raitiotieraidetta varten olivat jo noin lähtölaukausta vailla valmiina, mutta sitten tuli stoppi. Pirkanmaan ELY-keskus huolestui työmaan pohjavesivaikutuksista ja valitti asiasta. Vaasan hallinto-oikeus kumosi jo myönnetyn valmisteluluvan. Lopullinen kanta siihen, saako Näsijärveä täyttää yhdeksällä hehtaarilla vai ei, on vielä muodostumassa.

Tampereen laajempi visio Lielahden täytöstä rakentamista varten sisältyi keskustan yleiskaavaluonnokseen. Niin ikään pohjavesikysymyksen takia Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi suunnitelman. Kaavan eteneminen odottaa nyt korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä.

Harjujono syntyi rytäkällä saumakohtaan

Olosuhteet pohjavesien esiintymiselle kehittyivät jääkauden sulamisvaiheessa. Jää ei sulanut yhtenä klönttinä, vaan se jakaantui eri suuntiin kielekevirroiksi. Iso jääkielekkeiden saumakohta alkoi Salpausselältä, ja jatkui Pälkäneen kautta Tampereelle ja Hämeenkyröön saakka.

Tässä rytäkässä syntyi Epilänharju-Villilän pohjavesialue A:n geologinen rakenne ja upeat Pyynikinharju, Pispalanharju ja Epilänharju.

– Kun harju muodostuu näiden kahden jääkielekkeen väliin, niin se on ollut aika dynaaminen syntymisympäristö, sanoo Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Annukka Galkin.

Suuret vesimäärät ovat aiheuttaneet sen, että harjujen ytimissä on karkeita, pääkallonkokoisista tai isommistakin kivistä muodostuneita kerroksia. Niissä pohjavesi kulkee helposti. Mutta hyvin voimakkaat virtaukset jättivät jälkeensä poikkeuksellisen rakenteen.

– Harjuaines on sekoittunut aina välillä siinä syntymisvaiheessa. Se tarkoittaa sitä, että harjun rakenne ei ole ihan niin selkeä kuin tavallisten harjujen rakenne, Annukka Galkin täsmentää.

Maankohoamisen myötä harjut nousivat ja Näsijärvi kuroutui irti Itämerestä noin 8000 vuotta sitten. Muinais-Näsijärvi kallistui etelään ja puhkaisi 5000 vuotta sitten Tammerkoskena tunnetun lasku-uoman. Eli nykyinen asetelma alkoi olla valmis: Näsijärvi, harjut ja Näsijärveä toistakymmentä metriä alempana Pyhäjärvi.

– Pohjavesien ja pintavesien virtaussuunnat ovat Näsijärven suunnalta läpi harjun kohti Pyhäjärveä, kertoo geologi Arto Hyvönen Geologisesta tutkimuskeskuksesta.

Pohjaveden pinta on rantavyöhykkeellä noin neljä metriä Näsijärven pintaa alemmalla.

– Näsijärvi on patoutunut harjua vastaan sen luontaisilla siltti- ja savikerroksilla. Vesi ei pääse suotautumaan suoraan harjuun näiden kerrostumien takia. Pohja läpäisee vettä hyvin hitaasti.

Ylimääräisen veden mysteeri

Pohjavedestä tehdään juomavettä Hyhkyn vedenottamossa. Laitos on aivan Nokialle lähtevän moottoritien ja Haapalinnan alueen kerrostalojen välissä.

Hyhkyn vedenottamolle tulevaa pohjavettä, sen alkuperää ja reittejä on analysoitu. Esiin tuli ongelma. Siellä on "ylimääräistä" vettä.

Isotooppitutkimuksella voidaan määritellä, mistä pohjaveden vesi on lähtöisin. Tutkimus perustuu vedessä olevan happimolekyylin eroihin. Järviveden haihtuessa veteen jää raskaampia hapen isotooppeja ja tämä ero voidaan jäljittää.

Pohjavettä muodostuu tavallisesti sadevesien ja rantavesien imeytymisestä maaperään, sitä voi varastoitua kalliopohjavedeksi kallion rakoihin.

Isotooppitutkimuksen mukaan Hyhkyn vedenottamolta ei löydy käytännössä ollenkaan Näsijärven vettä vastaavaa isotooppikoostumusta.

Pohjavesistä tehtiin virtausmallinnus, mutta veden havaintoputkista mitattuun todellisuuteen verrattuna selvisi, että vettä on paljon enemmän kuin siellä tietokoneohjelman mukaan pitäisi olla. 800 kuutiota vuorokaudessa tulee jostakin.

– Mietittiin vaihtoehtoisia vesilähteitä. Päätelmä oli, että Hyhkyn vedenottamolle tuleva vesi täydentyy kalliosta, sanoo geologi Arto Hyvönen.

Kyse on siis jälleen jääkauden sulamisen seurauksena syntyneestä geologisesta rakenteesta, eli poraudutaan syvemmälle.

– Hyhkyn alueella on kalliossa on suuri murroslinja. Tällainen murroslinja on hyvin potentiaalinen kalliopohjaveden lähde. Sitä linjaa leikkaa vielä pienempiä kallioperän rikkonaisuuksia, jotka johtavat pohjavesiä tähän murroslinjaan.

Mallinnukseen laitettiin vettä lisää

Tietokoneelle syötettiin uudet tiedot, virtausmallinnukseen annettiin puuttuvaksi vesimääräksi kallioruhjealueelta oletettavasti tuleva vesimäärä.

– Kävi ilmi, että Näsijärveltä imeytyvät vesimäärät ovat vähäisiä. Lielahden alueelta imeytyy hyvin pieniä määriä pintavettä Hyhkyn pohjavedenottamon suuntaan. Vatinaron rannasta vettä imeytyy Pispalanharjuun Tahmelan lähteelle päin, Arto Hyvönen kertoo.

ELY-keskuksen ylitarkastaja Annukka Galkin muistuttaa, ettei mitään kunnollisia todisteita tästä kalliopohjaveden määrästä kuitenkaan ole.

– Jos mietitään, mistä se vesi Hyhkyn vedenottamolle tule, niin suurin osa tulee Epilänharjun suunnasta. Näsijärven vettä sinne ei isotooppitutkimusten mukaan tule ja osa tulee ehkä kalliopohjavedestä ja on myös osa josta ei tiedetä, mistä se tulee, Annukka Galkin muotoilee.

Kun kurkataan Vaitinaron kohdalla harjun reunavyöhykkeen pohjaveden havaintoputkiin, siellä on huomattavia määriä Näsijärven pintavettä

Onko pintaveden tuleminen pohjavesisysteemiin haitta vai hyöty?

– Rantaimeytyminen on tämän pohjavesialueen ominaisuus, se lisää pohjavesialueen antoisuutta. Näkisin, että se on hyöty ja ominaisuus tälle pohjavesialueelle.

Pispalanharjusta tulee osa pohjavesialuetta

Pohjavesialueet ovat perustuneet ohjeistukseen, mutta nyt kaikki Suomen pohjavesialueet määritellään vuonna 2015 säädetyn lain perusteella. Pohjavesialueiden rajojen ja luokitusten tarkastaminen on menossa.

Epilänharju–Villilä pohjavesialue A on lännessä päättynyt Pispalanharjun länsilaitaan, mutta aluelaajennuksen jälkeen siihen kuuluu koko harju ja Pyynikinharju näkötornille saakka.

– Pohjavesialue alkaa Teivon raviradan alueelta ja jatkuu Epilänharjun kautta Pispalanharjulle. Lisäksi siihen kuuluu pieni harjualue Tohlopin eteläpuolella, Annukka Galkin kertoo.

– Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että pohjavesialue ei ollut rajattu täysin oikein. Pohjavettä virtaa sen nykyisen rajan yli Pispalanharjun puolelle ja esimerkiksi Tahmelan lähteeltä purkautuu suuria määriä pohjavettä.

Pohjavesialue on otettava huomioon rakentamisessa ja kaavoituksessa. Esimerkiksi polttoaineen jakeluasemat tarvitsevat ympäristöluvan.

Näsijärvi valuu Pispalanharjun läpi

Tahmelan lähde on Pispalanharjun Pyhäjärven puoleisella laidalla muutaman sadan metrin päässä rantaviivasta ja jonkin verran järven pinnan yläpuolella. Näsijärven rantaan harjun taakse on lyhyimmillään matkaa vajaa kilometri.Ennen Hyhkyn vedenottamoa lähteen ylivirtaama oli niin suuri, että siihen suunniteltiin jopa myllyä.

Sameassa vedessä pulikoi iso joukko sinisorsia. Pohjavettä pulppuaa putkesta talvipakkasesta huolimatta.

Isotoppitutkimusten mukaan lähteen vesi on 70–prosenttisesti peräisin pintavedestä. Ei kuitenkaan läheisestä Pyhäjärvestä, koska vesi ei kulje alhaalta ylöspäin.

– Se mysteeri on siinä, miten ihmeessä sillä puolella harjua järvivettä purkautuu lähteestä, kun se ei voi olla peräisin Pyhäjärvestä?

– Näsijärvellä täytyy olla jonkinlainen reitti Tahmelan lähteen suuntaa. On sellainen geologinen mahdollisuus on se, että Santalahdessa ja tielinjauksen kohdalla on tehty niin voimakasta maa-ainesten ottoa, että on tehty oikoreittejä Näsijärven vedelle, joka pääsee Pyhäjärven suuntaan, Arto Hyvönen pohtii.

– Tietysti hyvin eksoottinen ja kutkuttava vaihtoehto olisi myös se, että Näsijärven vettä pääsisi vanhan uittotunnelin ulkopinnan kautta imeytymään harjuun ja harjun Pyhäjärven puoleisissa rantakerrostumia pitkin sitä päätyisi Tahmelan lähteen alueelle, Arto Hyvönen pohdiskelee.

Vedenottamo suljettiin kertaalleen Näsijärven veden takia

Näsijärvestä pohjaveteen imeytyvän veden määrä ja reitit ovat hyvin vaikeaselkoisia. Myös muutoksia olosuhteissa on tapahtunut.

Rantaa on vuosien saatossa on kaiveltu ja käännelty. Näsijärven pohjan harjusta eristävä tiivis maakerros on varmaankin rikkoutunut joissakin kohdissa.

Tampereen hanoista tulee pääosin pintavedestä tehtyä vesijohtovettä. Hyhkyn laitos on yksi viidestä pohjavesilaitoksesta, sieltä pumpataan noin 2000 kuutiota vettä vuorokaudessa.

Hyhkyn veden laatu on vaihdellut. Vedenottamo suljettiin 1970-luvulla, koska arvioitiin, että Näsijärven vesi likasi pohjavettä. Niihin aikoihin Näsijärven puolelle oli rakennettu rantatie ja puhkaistu uittotunneli Pispalanharjun läpi.

Pohjaveden mangaani- ja humuspitoisuudet kohosivat niin, ettei ilman perusteellisempaa käsittelyä siitä olisi ollut vesijohtovedeksi. Se opittiin, ettei käyttökelpoista vettä ole saatavissa määrättömästi eikä mistä tahansa.

Kun korvaavaa vesilähdettä ei löytynyt, 1990-luvun puolivälissä tehtiin uudet kaivot ja systeemit.

– Sinne tehtiin tarvittava vedenkäsittely, jolla liika rauta, mangaani ja humus saatiin poistettua, kertoo käyttöpäällikkö Riitta Kettunen Tampereen Vesi Liikelaitokselta.

– Hyhkyn veden merkitys on hyvin tärkeä Länsi-Tampereella, siinä tuotetaan päivittäin yli 10 000 asukkaalle juomavesi.

– Meidän täytyy hyvin tarkkaan seurata veden laatua, olla hereillä ja ennakoida sitä että lähistölle tulisi mahdollisimman vähän pohjavettä pilaavaa toimintaa, Riitta Kettunen muistuttaa.

Pispalanharjun sisintä ei tunneta

Pirkanmaan ELY-keskus on valittanut Näsijärven täyttöön tähtäävistä suunnitelmista, koska muutokset rantaimeytymisessä suuntaan tai toiseen ovat muutoksia, joita ei voi ennakoida. Riskinä on veden pilaantuminen, jos esimerkiksi haitalliset aineet lähtevät kulkeutumaan uudella tavalla.

Pohjavesivirtojen muutosten mahdollisista vaikutuksista käy esimerkiksi Tahmelan lähde.

Kolmasosa Tahmelan lähteestä on sitä "aitoa", sadannasta muodostunutta pohjavettä. Koska kaikki vaikuttaa kaikkeen ja fysiikan lait ovat voimassa, muutos yhdessäkin asiassa voi aiheuttaa ketjureaktion.

– Jos pohjaveden purkausmäärät Tahmelan lähteessä lisääntyvät esimerkiksi rakentamisen seurauksena, se voi johtaa pohjaveden pinnan alenemiseen Pispalanharjussa, jolloin yläpuolella vettä johtavissa maakerroksissa järvivesi pääsee puolestaan liikkumaan sopivia reittejä pitkin.

On mahdollista, että harjussa on tiiviitä välikerroksia, joita pitkin Näsijärven vesi sekoittuu pohjaveteen.

Maatutkaluotauksella voidaan selvittää maaperän rakennetta noin 20 metrin syvyyteen. Se on tässä tapauksessa liian vähän.

Pispalanharjun sisäinen vesiliikenne säilyttää salaisuutensa ainakin toistaiseksi. Geologien märkä uni on päästä kairaamaan noin 50 metrin paksun harjun läpi peruskallioon ja selvittää mitä maalajeja jääkausi on mihinkin järjestellyt.

Samalla harjulle saataisiin havaintoputket seurantaa varten.

Harjun kairaaminen olisi kallista ja asutuksen keskellä hankalaa. Näillä näkymin jääkauden temppujen selittäminen jää vajavaiseksi.

Geologinen asiantuntemus ei kuitenkaan ratkaise Tampereen kasvutulppaa. Hallinto-oikeudet perkaavat valitukset läpi käytännössä juridisesta näkökulmasta. Pääroolissa on päätöksenteon prosessi, siis se miten esimerkiksi pohjavesiselvitykset on otettu päätöksenteossa huomioon.

Lue myös:

Tampereen ratikan suunnitelmat uusiksi? Hallinto-oikeus estää Näsijärven rannan täytön toistaiseksi

ELY-keskus valittaa Näsijärven täyttöluvasta: "Muuttaa pohjavesimuodostuman ominaisuuksia peruuttamattomasti"

Kattolevyn päähänsä saanut opiskelija ei ole vielä palannut kouluun Tampereella. Näin sanoo ammattioppilaitos Tredun johtaja Outi Kallioinen.

Akustovillalevy putosi oppilaan päähän viime viikon torstaina luokkahuoneessa. Yli 2 000 opiskelijan Santalahdentien toimipiste oli kiinni perjantaina.

Kallioisen mukaan remontin tehnyt Skanska kävi viikonloppuna tarkastamassa kaikki kattolevyt.

– Viikonlopun aikana 5 000 neliön ala levyjä on käyty läpi. Sieltä on poistettu levyt, joissa on löysyyttä tai muuta, Kallioinen sanoo.

Tredu-Kiinteistöjen toimitusjohtaja Marko Tulokas sanoo, että tarvittaessa levyt kiinnitetään uudelleen liimaamalla. Vialliset kohdat korjataan hiihtolomaviikon aikana.

Pudonnut levy oli akustovillalevy, joka on kavennettu asennusvaiheessa liian kapeaksi eikä se pysynyt kunnolla kannattimella ja putosi.

Kokonainen levy painaa Tulokkaan mukaan 976 grammaa ja sen koko on 120 kertaa 137 senttiä. Pudonneen levyn mitat olivat 37 kertaa 120 senttiä.

Äiti kritisoi koulun toimintaa

Tulokas tai Kallioinen eivät tiedä, paljonko levyjä on jouduttu poistamaan katosta löysyyden takia.

Koulu kertoi perjantaina, että sen tietojen mukaan oppilas sai lievän aivotärähdyksen ja on kotihoidossa.

Iltalehti kertoi perjantaina illalla, että oppilaalla on luultua vakavammat vammat. Iltalehden haastatteleman äidin mukaan poika oksensi sairaalassa rajusti koko yön eikä ole saanut nukuttua. Poika kärsi päävamman lisäksi kovasta niskasärystä.

Äiti myös kritisoi koulun tiedottamista, koska hän sai tiedon vasta neljä tuntia tapahtuneen jälkeen. Hänen mukaansa poika olisi pitänyt viedä ambulanssilla hoitoon.

Koulun johtaja sanoo, ettei voi kertoa pojan terveydentilasta. Koulu on kuitenkin viimeksi maanantaina käynyt läpi viestinkulkua.

– Varsinainen yhteydenotto saatiin vasta neljän tunnin kuluttua tapahtuneesta. Pojan äidille ei oltu heti soitettu, Outi Kallioinen vahvistaa.

Hänen mukaansa äitiin yritettiin ottaa aiemmin yhteyttä.

– Äitiin on yritetty olla yhteydessä ja yhteys on saatu noin neljän tunnin sisällä. Käymme läpi prosessin, että jatkossa viestit kulkevat nopeammin ja vanhempaan ollaan nopeammin yhteydessä, Kallioinen sanoo.

Henkilökunta on Kallioisen mukaan toiminut ohjeistuksen ja käypä hoito -ohjeistuksen mukaan.

–Terveydenhuollon ammattilainen on ollut opettajana, siinä ei näyttänyt olevan tarvetta ambulanssille.

Taustalla iso remontti

Santalahdentien remontissa uusittiin myös oppilaitoksen sisäkatot. Santalahdentien toimipisteen remontti alkoi vuonna 2015. Hankkeen kustannusarvio oli 26 miljoonaa. Kohteen bruttopinta-ala oli 20 000 neliötä. Pudonnutta kattotyyppiä on noin 5 000 neliötä.

Yle kertoi perjantaina, että kattolevy putosi jo aikaisemmin. Silloin kukaan ei jäänyt alle. Yli viikko sitten takuutarkastuksessa käytiin tilannetta läpi.

Lue lisää:

Kattolevy putosi opiskelijan päähän, vähältä piti tilanne jo aiemmin: 2 300 oppilaan ammattioppilaitos suljettiin Tampereella

Tampereen Kalkunvuoren päiväkodissa putosi kattolevyjä kesätauon aikana

Koulun ruokalan katto rymisi alas Raisiossa

Katso video: Neljä vuotta vanhan koulun sisäkatto romahti Loviisassa – "Kenen omatuntoa kolkuttaa, kun Suomessa on tämän tyyppisiä ongelmia?"

Viranomaiset ovat puuttuneet viime vuosina jatkuvasti Esperi Caren hoivakotien vakaviin ongelmiin eri puolilla Suomea.

Ylen laajassa selvityksessä paljastui 14 kaupunkia ja 16 hoivakotia, joissa hoivakoteja valvova viranomainen eli aluehallintovirasto (avi) on edellyttänyt Esperiltä havaitsemiensa epäkohtien korjaamista. Katso lista hoivakodeista jutun lopusta.

Avi on antanut Esperille niin sanottua hallinnollista ohjausta suurimmassa osassa hoivakoteja, joita se on tarkastanut viime vuosina.

Useimmin seurauksena on ollut huomautus tai huomion kiinnittäminen, jotka eivät välttämättä termeinä kuulosta niin vakavilta kuin ovat. Ne tarkoittavat, että jos toimintaa ei paranneta, viranomainen voi käyttää järeämpiä keinoja.

Sellaisia ovat määräys, jota avi voi tehostaa uhkasakolla, tai jopa hoivakodin toiminnan keskeyttäminen. Määräys voi tulla kyseeseen, jos hoivakodissa havaitaan lainvastaisia menettelyjä tai asiakasturvallisuus vaarantuu.

Avi antoi Esperille määräyksen viime vuoden loppupuolella Muuramessa Keski-Suomessa sijaitsevan hoivakoti Paatelan pitkään jatkuneen työntekijöiden riittämättömyyden vuoksi. Päätöstä tehostettiin 70 000 euron uhkasakolla.

Yle uutisoi Paatelan ongelmista laajemmin lauantaina.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sen sijaan turvautui äskettäin jyrkimpään keinoon, kun se keskeytti väliaikaisesti Esperin Kristiinankaupungissa sijaitsevan hoivakoti Ulrikan toiminnan lukuisten epäkohtien vuoksi.

Valvira voi ottaa hoivakodin epäkohdat tutkittavakseen vakavissa tilanteissa.

Ylen tiedot Esperin hoivakotien ongelmista perustuvat avien tekemiin vuosien 2016–2018 valvontapäätöksiin eri puolilta Suomea.

Esperillä on yrityksen kotisivujen yksikkölistauksen mukaan Suomessa noin 130 vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon keskittyvää hoivakotia.

Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli noin 270 miljoonaa euroa. Suomen emoyhtiö on Esperi Care Holding, joka ei ole maksanut viime vuosina veroja Suomeen. Lue lisää Esperin talousasioista tästä jutusta.

Esperi lupaa nautittavaa arkea, todellisuus joskus ihan muuta

Esperi mainostaa kotisivuillaan ikäihmisten palvelujaan näin: "Esperi hoivakodit ja palvelutalot tarjoavat turvallisen kodin, jossa elämästä kelpaa nauttia ja jossa arki sujuu. Meillä asukas saa juuri niin paljon apua kuin tarvitsee tai haluaa."

Ylen selvityksen perusteella Esperin asiakaslupausten ja todellisuuden välillä on toisinaan ammottava kuilu.

Lähes kaikissa Esperin hoivakodeissa, joiden toimintaan viranomainen on puuttunut, on ollut liian vähän työntekijöitä.

Sosiaali- ja terveysministeriön minimisuositus hoivakoteihin on 0,5 hoitajaa asukasta kohden.

Puutteita on ollut myös muun muassa lääkkeiden käsittelyssä ja säilytyksessä, johtamistyössä ja lääkehoitoa tekevien työntekijöiden luvissa.

Kymenlaaksossa Haminassa hoivakoti Vehkahovissa koko yksikkö on jopa välillä ollut täysin ilman hoitajaa.

Haminan kaupungin vuonna 2017 Vehkahoviin tekemän seurantakäynnin papereista selvisi, että yksikössä työskenteli paljon sijaisia kuuden tunnin vuoroissa. Monia työntekijöitä irtisanoutui, ja uusien sijaisten jatkuva perehdyttäminen vaikeutti työntekoa.

Aamuvuoron hoitaja lähti yhdeltä ja iltavuoron hoitaja saapui paikalle kahdelta. Hoivakodissa ei siis ollut tuntiin yhtään hoitajaa.

Työvuorolistoja suunniteltiin “haamuhoitajilla”, minkä vuoksi työvuoroja hoidettiin alimitoituksella. Haamuhoitajalla viitataan henkilöön, joka on työvuorolistassa mutta ei todellisuudessa ole saapumassa töihin tai ei edes työskentele kyseisessä paikassa.

Vehkahovissa vakituiset työntekijät olivat voineet yliviivata itselleen sopimattomat vuorot pois työvuorolistasta, eikä näihin vuoroihin välttämättä otettu sijaisia tilalle.

Hoivakodista katosi vahvoja kipulääkkeitä

Haminan kaupungin tarkastuskäynnillä selvisi muitakin vakavia epäkohtia. Vehkahovista oli esimerkiksi kadonnut opioideihin kuuluvia voimakkaita kipulääkkeitä.

Lisäksi hoivakodin seinälle tulostetussa paperissa hoitajia ohjeistettiin niin, että jos asukas putoaa sängystä yöaikaan viiden ja seitsemän välillä, yöpartiota ei soiteta apuun, vaan asukas peitellään lattialle.

Asukas joutuisi odottamaan lattialla aamuvuoroon tulevan hoitajan saapumista.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki keväällä 2018 ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin Vehkahoviin.

Hoivakodin päällikkö oli tällä välin vaihtunut. Uusi vastuuhenkilö kertoi, että vanhusten lattialle jättämisestä oli keskusteltu hoivakodissa ja käytäntö oli lopetettu. Yövuoroon oli lisätty toinen hoitaja.

Esperin mukaan ohjeistus vanhusten jättämisestä lattialle oli tullut Vehkahovin aiemmalta esimieheltä, joka ei enää työskennellyt yksikössä.

– Tällainen käytäntö on yksiselitteisesti kielletty, sanoo Sanna Niskanen, joka työskenteli tuolloin Haminan kaupungin vanhuspalvelujohtajana.

Haminan hoivakotien valvonnasta on vastannut 2019 alusta lähtien Kymenlaakson vanhustenhuoltoa hoitava sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote.

Niskasen mukaan Vehkakodin ongelmat kestivät pari vuotta. Kaupunki otti hoivakodin jatkuvaan tarkkailuun. Vehkahovin piti raportoida Haminalle viikoittain tekemisistään.

Sittemmin tilanne on Vehkahovissa parantunut. Hamina ei kuitenkaan enää itse sijoita sinne vanhuksia, koska Esperi menetti asemansa Haminan vanhushoidossa, kun se hävisi kaupungin järjestämän kilpailutuksen 2016.

Kuuma sisäilma vaaransi asukkaiden terveyden

Yle uutisoi jo lauantaina siitä, että asiakasturvallisuus on vaarantunut useissa Esperin yksiköissä.

Monet kaupungit ovat jopa keskeyttäneet vanhusten sijoittamisen yhtiön hoivakoteihin väliaikaisesti jatkuvien vakavien ongelmien vuoksi.

Ylen lukemat aluehallintovirastojen valvontapäätökset kertovat karuja esimerkkejä joidenkin Esperin hoivakotien käytännöistä.

Saarijärvellä Keski-Suomessa hoivakoti Paavossa oli huomattavan vähän työntekijöitä. Asukkaiden aamutoimia ei aina saatu valmiiksi aamun aikana. Kesällä asukkaiden terveys oli vaarantunut liian kuuman sisäilman vuoksi, ja osa oli joutunut sairaalaan.

Uudellamaalla Porvoossa hoivakoti Vuokossa oli monenlaisia ongelmia: lääkehoitoon osallistuneilla henkilöillä ei ollut asianmukaisia lupia, osaa työntekijöistä ei ollut terveydenhuollon ammattirekisterissä, hoivakodissa oli likaista ja asukkaita oli kohdeltu kaltoin. Heitä oli jätetty istumaan ruokapöytään ruokailun päätyttyä ja viety sänkyyn makaamaan ilman perusteltua syytä.

Yhdelle asukkaalle oli tehty muistitesti ruotsiksi, vaikka asukkaan äidinkieli on suomi.

Pirkanmaalla Sastamalassa hoivakoti Liekolankodissa lääkekaappien ovia oli jätetty auki, eikä tarkastuksella ollut saatavilla henkilökunnalta vaadittuja lääkelupia.

Sastamalan Hyrkinpuiston hoivakodissa asui puolestaan vammaisia toimiluvan vastaisesti.

Helsingissä Tilkan Hoivapalvelukeskuksessa on havaittu niin ikään lukuisia ongelmia viime vuosien aikana. Voit lukea niistä lisää täältä.

Esperi: Seuraamme hoidon laatua, työvoiman saatavuudessa vaikeuksia

Esperi Care ei maanantaina vastannut Ylen haastattelupyyntöön lukuisista yhteydenotoista huolimatta.

Ylen A-studio on yrittänyt viime viikosta lähtien saada Esperin toimitusjohtajalta Marja Aarnio-Isohannilta haastattelua liittyen yhtiön hoivakotien ongelmiin.

Toistaiseksi hän on kommentoinut asiaa vain sähköpostilla viime viikolla Esperin viestintäpäällikön Tero Valtasen välityksellä.

Aarnio-Isohannin mukaan työvoiman saatavuus on paikoin vaikeaa, mutta Esperi työskentelee sen eteen, että sille työskentelee osaavaa henkilöstöä.

– Valvomme ja seuraamme yksiköidemme hoidon laatua jatkuvasti. Esperissä on erillinen laaturyhmä, joka valvoo toiminnan laatua. Lisäksi toimintamme laatua seuraa ulkopuolinen riippumaton auditoija ja Esperillä on ISO9001:2015 laatusertifikaatti. Palvelu- ja hoivakotien toimintaa ohjaavat toimiluvat, viranomaismääräykset ja tilaajan sopimusehdot. Asiakastyytyväisyyttä seuraamme muun muassa asiakastyytyväisyyskyselyin, Aarnio-Isohanni kirjoitti.

Fakta: Näissä Esperin hoivakodeissa viranomainen havaitsi ongelmia

Hoivapalvelukeskus Tilkka, Helsinki
Hoivakoti Vuokko, Porvoo
Hoivakoti Teerimäki, Hämeenlinna
Hoitokoti Niittykukka, Koski
Hoivakoti Kuninkaanlaakso, Turku
Saga Kaskenniitty ja Kaskenpuisto, Turku
Hoivakoti Edit, Pietarsaari
Hoivakoti Gustav, Vaasa
Liekolakoti, Sastamala
Hoivakoti Paavo, Saarijärvi
Hyrkinpuisto, Sastamala
Hoivakoti Paatela, Muurame
Hoivakoti Teppola, Oulu
Hoivakoti Vehkahovi, Hamina
Vanhan kutomon hoivakoti Pumpuli, Forssa
Hoivakoti Aapo, Nurmijärvi

Täydennetty 18.14. Esperi Caren viestintäpäällikön Ylelle lähettämässä sähköpostissa oli toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohannin kommentit, ei viestintäpäällikön omia kommentteja, kuten sähköpostista olisi saattanut päätellä.

Lue lisää:

Esperi Caren suuren Helsingin hoivakodin ongelmien piti olla selätetty – tuoreet asiakirjat paljastavat, että turvallisuus on hiljattain vaarantunut

Asiakasturvallisuus on vaarantunut useissa Esperi Caren hoivakodeissa – monet kaupungit keskeyttäneet asukkaiden sijoittamisen vakavien ongelmien vuoksi

Hoivaskandaalin keskellä oleva Esperi kasvaa kovaa ja tekee tappiota – Suomeen ei ole maksettu veroja viime vuosina

Pohjoissavolaisen Siilinjärven keskustassa sijaitseva liikerakennus on aiheuttanut runsaasti harmia omistajilleen lyhyessä ajassa. Vuonna 2013 valmistuneessa rakennuksessa on jo ensimmäinen putkiremontti takana. Käyttövesiputkien materiaali vaihtui kuparista komposiittiin (Uutis-Jousi).

– Ensimmäinen vesivuoto kiertovesiputkessa ilmeni noin neljä vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen. Pistesyöpymä korjattiin, mutta muutaman kuukauden jälkeen tuli uusi vuoto, kertoo Jorma Laakso, joka on yksi rakennuksen omistajista.

Rakennuksessa toimii kuntosali ja yksityinen terveysasema. Kolmannen vuototapauksen jälkeen omistajien piti alkaa miettiä, missä on vika.

– Kyllä se rupesi herättämään ihmetystä, että miten se on mahdollista. On ihan käsittämätöntä, että noin lyhyessä ajassa tulee vuoto uuteen rakennukseen, Laakso sanoo.

Tampereella putkikiista menee oikeuteen

Laakso ei ole ihmetyksensä kanssa yksin. Kuparisten käyttövesiputkien ennenaikaisia syöpymisiä 2000-luvulla rakennetuissa taloissa on ilmennyt eri puolilla Suomea.

MTV uutisoi kupariputkien syöpymisistä Keski-Uudellamaalla jo vuonna 2008.

Suomen Vesilaitosyhdistyksen mukaan tapauksia on viime vuosina ollut muun muassa Ruskossa, Äänekoskella ja Alajärvellä.

Lohjalla rakennusvalvonta ei suosittele kupariputkien käyttöä vedessä olevien ominaisuuksien takia.

Tampereella on puolestaan keväällä oikeuskäsittely, jonka lopputulos kiinnostaa varmasti monia putkiongelmista kärsineitä. Neljä asunto-osakeyhtiötä vaatii vesilaitokselta korvauksia yhteensä 1,7 miljoonaa euroa.

Taloyhtiöiden mielestä putkien syöpyminen johtuu vedestä. Yhtiöt vetoavat asiantuntijalausuntoihin.

Osa asukkaista juo pullovettä, koska usko hanaveteen on mennyt.

Tampereen Vesi kiistää olevansa vastuussa putkivuodoista. Vesilaitoksen mukaan sen toimittama vesi täyttää talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset.

Vuokratalosäätiö odottaa oikeudenkäynnin tulosta

Tampereen Haapalinnassa syöpymisiä on ollut yhteensä yli kymmenessä talossa. Talot on pääosin rakennettu 2000-luvun alkuvuosina, ja vuodot alkoivat muutama vuosi rakentamisen jälkeen.

Yhdessä taloyhtiössä on voinut olla kymmeniä vuotoja. Talot sijaitsevat aivan Hyhkyn pohjavesilaitoksen naapurissa. Rakennukset ovat eri rakennusyhtiöiden rakentamia, ja niissä on useamman kuin yhden valmistajan putkia.

Haapalinnassa yhtiöt ovat vaihtaneet kuparisia käyttövesiputkia komposiittiputkiin. Näin tekee parhaillaan esimerkiksi Tampereen kaupungin omistama vuokratalosäätiö VTS-kodit. Säätiö ei ole mukana oikeusjutussa, mutta aikoo arvioida tilannetta sen jälkeen. Sekä VTS-kodit että Tampereen Vesi liikelaitos kuuluvat Tampereen kaupunkikonserniin.

Tampereen rakennusvalvonta ei ole antanut putkimateriaaleja koskevia suosituksia Haapalinnan syöpymistapausten vuoksi.

Nurmijärvellä korvausvaatimuksia rakennusyhtiölle

Nurmijärven Klaukkalassa sijaitsevan asunto-osakeyhtiön tarina toistaa samaa kaavaa. Yhtiön kolmen talon kuparisista käyttövesiputkista on tullut emmentaalia noin kymmenessä vuodessa (Nurmijärven Uutiset).

Yhtiö on reklamoinut vuodoista rakennusyhtiölle, joka on kuitenkin kieltäytynyt korvaamasta putkiremonttia.

Ylen tietojen mukaan asunto-osakeyhtiö on viemässä kiistaa oikeuteen. Asukkaat kääntyivät korvausvaatimuksineen rakennusyhtiön puoleen, koska veden laatu täytti asetuksen vaatimukset.

Tapauksia yhdistää pohjavedessä esiintyvä pii

Aukotonta selitystä kupariputkien ennenaikaiselle syöpymiselle ei ole. Asiantuntijoiden mukaan ilmiötä on tutkittu liian vähän. Asiantuntijat korostavat, että veden syövyttävyys on monen tekijän summa.

Tapausselvitysten perusteella äkkisyöpymisillä on kuitenkin yhteinen nimittäjä: pohjavedessä esiintyvä pii.

Eurofins Expert Services Oy:n eli entisen VTT Expert Services Oy:n erityisasiantuntija Tapio Klasila kertoo, että heiltä on viime vuosina tilattu selvityksiä sadoista kupariputkista kymmeniltä eri asuinalueilta. Ennätysvuonna yksittäisiä putkia on tutkittu noin 200.

Klasilan mukaan lähes poikkeuksetta kyse on samasta ilmiöstä.

– Näissä tapauksissa juurisyy on kuparin oksidikerroksen puutteellisuus. Tilalle on muodostunut piipitoinen kerros, joka ei hauraana kestä esimerkiksi kuparin lämpölaajenemisia tai partikkelien liikkeitä putkessa. Piipitoisen kerroksen vaurioituminen paljastaa puhdasta kuparia, joka alkaa syöpyä paikallisesti hyvin nopeasti, Klasila sanoo.

Piipitoisen kerroksen on oletettu olevan silikaattia, joka on piitä sisältävä kemiallinen yhdiste. Suurin mysteeri on se, miksi piipitoinen kerros syrjäyttää kuparin oksidikerroksen pääosin 2000-luvulla rakennetuissa taloissa. Piitä on yleisesti Suomen pohjavesissä.

– Se tiedetään, että pii tulee vedestä, mutta ei sitä, miksi se ei ole aikaisemmin ollut ongelma, Klasila sanoo.

Klasilan mielestä ilmiön perinpohjainen selvittäminen vaatisi nykyistä laajempia tutkimuksia.

Klasila katsoo, että määräyksiä olisi syytä täsmentää, koska ongelmia ilmenee, vaikka putkimateriaalit vastaavat standardeja ja vesi on asetuksen mukaista.

– Perustutkimusta tarvittaisiin myös määräysten muuttamisen tueksi, Klasila sanoo.

Asetuksessa ei suositusta piin pitoisuudelle

Talousvesiasetuksessa ei ole lainkaan mainintaa piistä toisin kuin esimerkiksi kloridista, vaikka tehtyjen selvitysten perusteella piin tiedetään olevan yhteydessä pistesyöpymiin.

Asetuksen mukaan vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi veden kloridipitoisuuden pitäisi olla alle 25 mg/l.

Pirkanmaan Ely-keskuksen mukaan esimerkiksi Tampereen Hyhkyn vedenottamon kloridipitoisuudet ovat viime vuosina olleet 21–26 mg/l.

Piidioksidin määrä Hyhkyssä on ollut 18–20 mg/l. Lukema on sama kuin esimerkiksi Tampereen itäosassa Messukylässä, josta ei ole tietoa samantyyppisistä kupariputkien syöpymisistä.

Ely-keskuksen mukaan Hyhkyn ja Messukylän vedenottamoiden kloridi- ja piidioksidipitoisuudet ovat normaaleja kaupunkialueilla oleville pohjavesialueille.

Vesilaitokset aloittavat yhteisen selvityksen

Lisätietoa ilmiöstä voi tuoda juuri alkamassa oleva Vesilaitosyhdistyksen projekti. Siinä on mukana useita vesihuoltolaitoksia.

Tarkoitus on kiinnittää huomiota muun muassa piipitoisten yhdisteiden eli silikaattien merkitykseen.

– Silikaatin merkityksestä kupariputkien syöpymisessä tai silikaatin esiintymisestä talousvesissä on vain vähän tietoa. Koska talousvedessä olevalla silikaatilla ei ole vaikutusta ihmisten terveyteen, sille ei ole asetettu pitoisuusrajaa talousvedessä, eikä sitä siksi ole tarpeen seurata, sanoo Vesilaitosyhdistyksen vesiasiain päällikkö Riina Liikanen.

Tuloksia on luvassa runsaan kahden vuoden kuluttua.

– Ilmiö on monitahoinen, eikä siihen todennäköisesti löydy yhtä yksittäistä selittäjää tässäkään tutkimuksessa, Liikanen sanoo.

Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä kertoo, että yhdistys ei ole paneutunut Tampereella edessä olevaan oikeudenkäyntiin eikä Tampereen Vesi ole varsinaisesti lähestynyt yhdistystä asialla.

Seppälä arvioi, että vesilaitosta on todennäköisesti vaikea osoittaa vastuulliseksi syöpymisistä, koska talousvesi on täyttänyt laatuvaatimukset ja suositukset.

– Toki tulevan oikeudenkäynnin lopputulos on kiinnostava myös muiden vesilaitosten näkökulmasta, joskin kaikki tapaukset voivat olla yksilöllisiä myös syntymekanismiltaan, Seppälä sanoo.

Siilinjärvellä eri käsityksiä ilmiön laajuudesta

Jorma Laakso ja muut siilinjärveläisen liikerakennuksen omistajat vaihtoivat kupariset kiertovesiputket komposiittiputkiin omalla kustannuksella.

He epäilivät mahdollisuuksiaan voittaa korvauskiistaa, koska putket olivat standardin mukaiset ja myös Siilinjärvellä vesi täyttää talousvesiasetuksen vaatimukset.

Siilinjärven rakennusvalvonnassa on kyseisen tapauksen lisäksi tieto parista muusta vastaavasta. Rakennusvalvonnan mukaan Siilinjärvellä ei ole perusteita antaa suositusta kupariputkien käytön lopettamiseksi.

Laakso on puolestaan kuullut muilta paikallisilta ammattilaisilta, että ongelma on Siilinjärvellä yleinen ja syöpymiä on paljon.

– Tämä tieto on tullut niin sanotusti puskaradion kautta, mutta sellaisilta henkilöiltä, jotka tekevät kiinteistöhuoltoa ja teknistä huoltoa. Heidän kanssaan olen jutellut, ja heiltä on tullut tällaisia kommentteja, Laakso sanoo.

Laakso haluaa kertoa asiasta julkisuudessa, jotta tuleville rakentajille ei tulisi samoja ongelmia.

Lue lisää:

Tampere tahtoo rakentaa himoittuja kerrostaloja järven päälle – jääkauden oikut uhkaavat estää suunnitelman Jatkuvat putkirikot veivät uskon hanaveteen Tampereen Haapalinnassa – ”Kannan juomavedet marketeista"

Perhevapaauudistuksen toteuttaminen ensi hallituskaudella on monen puolueen toiveissa, mutta suuria työllisyysvaikutuksia tai ratkaisua syntyvyysongelmaan ei uudistukselta kannata odottaa, selviää Ylen saamista tiedoista. Erityisesti nykyistä kotihoidon tukea on pidetty naisia kotiin passivoivana.

Yle tutki: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan

Julkinen keskustelu vanhushoivan tilasta on viime päivinä keskittynyt Esperi Caren laiminlyönteihin. Ylen selvityksessä paljastuu, että Suomen suurin hoivapalveluyhtiö Attendo painii samankaltaisten ongelmien kanssa. Puutteita on ollut asiakkaiden ravitsemuksessa, hygieniassa ja ulkoilumahdollisuuksissa. Pääsyynä ongelmiin on se, että hoitohenkilökuntaa on liian vähän. Valvontaviranomaisen asiakirjojen mukaan tietyissä hoivakodeissa ongelmat ovat jatkuneet vuosikausia.

Brexit-show jatkuu Britannian parlamentissa

Britannian parlamentti äänestää tänään pääministeri Theresa Mayn seuraavista askelmerkeistä. Mayn EU:n kanssa neuvottelema sopimusesitys kaatui toissa viikon äänestyksessä, ja nyt kansanedustajat ovat tehneet esitykseen lisäyksiä. Tosin EU:n mahdollinen vastaus mahdollisiin lisäyksiin on arvoitus. Britannia saattaa erota maaliskuun lopulla EU:sta myös ilman sopimusta. EU-kirjeenvaihtajamme analysoi, mitä sopimukseton ero merkitsisi EU-maille.

Tamperelaiset taloyhtiöt vaativat vesilaitokselta miljoonakorvauksia putkien syöpymisistä

Muutaman vuoden ikäisten talojen kupariputkia syövyttäneen ilmiön syy on yhä mysteeri. Tampereella neljän asunto-osakeyhtiön ja vesilaitoksen putkikiista on menossa oikeuteen toukokuussa. Nurmijärvellä taloyhtiö vaatii korvauksia rakennusyhtiöltä. Kuparisia käyttövesiputkia on syöpynyt muutamassa vuodessa ainakin kymmenillä asuinalueilla ympäri Suomea. Yhdistävä tekijä on pohjavedessä yleisesti esiintyvän piin käyttäytyminen putken sisällä. Asiantuntijat kaipaavat kuitenkin lisätutkimuksia.

Eero Milonoff palkittiin Ruotsissa

Suomalaisnäyttelijä Eero Milonoff sai maanantai-iltana parhaan miessivuosan Guldbagge-elokuvapalkinnon Ruotsissa elokuvasta Raja (Gräns). Raja kertoo ruotsalaisen Eva Melanderin esittämästä tullivirkailija Tinasta ja tämän kohtaamasta Eero Milonoffin esittämästä muukalaisesta Voresta, jolla on samanlaiset peikkomaiset kasvot kuin Tinalla. Guldbaggen myöntää Ruotsin elokuva-akatemia ja se on maan arvostetuimpia elokuva-alan palkintoja.

Runsaat lumisateet jatkuvat

Lunta sataa tänäänkin lähes koko maassa, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi. Lumisade voi tulla runsaampana etelässä iltapäivällä ja illalla. Lämpötila vaihtelee etelän muutamasta pakkasasteesta pohjoisen 15-20 asteeseen. Ajokeli on huono lumipyryn vuoksi. Erittäin huonon ajokelin varoitus on voimassa Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Huonon ajokelin varoitus on voimassa Rovaniemen ja Sallan korkeudelle asti.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Valkeakoskella kultakaivoksen vastustajat ovat jälleen sulkeneet alueelle johtavan tien. Poliisi partioi tiellä.

Pelastetaan Kaapelinkulma -liike kertoo pyrkivänsä estämään Dragon Miningin räjäytystyöt, joiden on ollut määrä alkaa tällä viikolla.

Kaksi aktivistia oli kahlehtinut itsensä porttiin. Lisäksi yksi aktivisti oli ilmeisesti kiinnittänyt itsensä työlaitteeseen, kertoo paikalla oleva Yle Tampereen toimittaja Mari Vesanummi.

Paikalla on ollut poliisipartioita. Aktivisteja näkyy myös poliisiauton kyydissä. Vesanummen mukaan aktivistia kannettiin portista pois kainaloista.

Liike muistuttaa, että aloite kaivoksen ympäristöluvan uudesta käsittelystä on vielä kesken aluehallintovirastossa. Siinä vaaditaan selvityksiä muun muassa pohjavesivaikutuksista.

Mielenosoittajat sulkivat tien kultakaivokselle Valkeakoskelle myös tammikuun alussa.

Tammikuussa oli mielenilmaus myös Sastamalassa, jossa pyrittiin pysäyttämään töitä Dragon Miningin Sastamalan rikastamolla. Mielenosoittajat seisovat laitteiden päällä ja yrittävät estää rikastamon toiminnan.

Dragon Mining rikastaa Sastamalassa Oriveden ja Huittisten kaivosten kultamalmia. Tulevaisuudessa yhtiö aikoo tuoda rikastamoon malmia myös Valkeakosken Kaapelinkulman kultakaivoksesta.

Lue lisää:

Uusi mielenilmaus Dragon Miningia vastaan: Mielenosoittajat seisovat laitteiden päällä Sastamalassa

Analyysi: Oriveden kaivosta pyöritetään ikivanhalla ympäristöluvalla – valitusrumba on venynyt niin pitkään, että Dragon Mining kertoo jo saaneensa kaivoksesta lähes kaiken haluamansa

Mielenosoittajat sulkivat tien kultakaivokselle Valkeakoskella

Pysäköintimaksut nousevat Tampereella toukokuun alussa. Asukas- ja yrityslupien hinta nousee jo maaliskuussa, esimerkiksi asukaspysäköintilupa tasan 20 euroon kuukaudessa.

Joulun alla pöydälle jätetty esitys meni tiistaina läpi yhdyskuntalautakunnassa.

Keskustan kalleimman vyöhykkeen maksu on yhä 3,20 euroa tunti, mutta alue laajenee.

Ykkösvyöhyke kattaa keväästä lähtien melkein koko keskustakehän sisäpuolen, Nalkalaa lukuun ottamatta. Ykkösvyöhykettä rajaavat silloin Hämeenpuisto, Satakunnankatu, Rautatienkatu, Vuolteenkatu, Ratinan rantatie, Laukonsilta ja Satamakatu.

Satamakadun varsi päätetttiin kuitenkin jättää kakkosvyöhykkeeseen, samaten Ratinan stadionin pohjoispuolen pysäköintialue.

Keskustaan tulee myös sunnuntai-iltapäivän parkkimaksu, joka on puolet arkihinnasta.

Kakkosvyöhykkeelläkin maksu nousee 2 euroon tunti, ja kolmosella 1,20:en.

Korotuksilla ohjataan parkkeerausta maan alle, toinen perustelu on kaupungin rahapula.

Naama kuurassa, pipo kypärän alla, huomioliivit yllä, pitkävartiset ajokengät – siltähän se polkupyöräilijä talvella näyttää.

Ilkka Niskanen on juuri ajanut yhdeksän kilometrin työmatkan Kaukajärveltä Tampereen keskustaan, pakkasessa höyryävän Tammerkosken rannalle. Matkaan meni puolisen tuntia.

– Saahan siinä polkea. Talvella pyörä etenee kuin veturi vaikka olisi vähän huonomminkin aurattu tie, vakuuttaa Ilkka Niskanen.

Sähköpyörä tuntuu menevän kuin itsestään, mutta kyllä siinä liikuntaakin saa jos säätää moottorin tehot pienemmälle. Eikä pyörä täydelläkään teholla polkematta liiku.

– Tänään ei tullut hiki, mutta kyllä sekin onnistuu. Sinähän voit itse säädellä miten kovaa ajat. Tai sitten voit laittaa avustuksen pois päältä niin kyllä näillä keleillä tulee hiki, sanoo Niskanen.

Mitään ongelmia ei sähköpyöräilyssä Niskasella ole ollut vaikka on talvi. Vaatteet ja muut varusteet pitää vaan olla kunnossa.

Ainut heikko kohta on akut.

– Aina kun mittari näyttää, että virtaa on alle puolet, niin otan akun lataukseen, koska pakkasella se voi hyytyä niin nopeasti. Minulla on vain yksi akku. Sitä lataan kaksi kertaa useammin kuin kesällä eli näillä keleillä kaksi kertaa viikossa.

– Tietysti toivon, että akkujen kapasiteetti paranisi.

Sähköpyöriin erikoistunut pyöräyrittäjä Jari-Matti Auttila Kangasalta vahvistaa, ettei akku toimi talvella samalla tavalla kuin kesällä.

– Akun kapasiteetti laskee noin kolmanneksella. Hyvin silti jaksoi pidemmänkin lenkin taannoin -27 asteen pakkasessa, Auttila naurahtaa.

Yhdellä akulla pärjää

Sähköpyörissä käytettävä tekniikka on muutamassa vuodessa kehittynyt huimasti. Se on huomattu huollossakin.

– Siihen tehdään ihan samat huollot kuin tavalliseenkin pyörään, vaihdetaan kuluvia osia, mutta ei muuta.

– Akkujen kehitys on huima, niillä voi ajaa sadan kilometrin matkoja, ne kestävät noin 500 latausta jolloin päästään viiden vuoden kestoon, sanoo pyörähuoltoyrittäjä Jorma Ylikoski Tampereen Tesomalta.

– Akku tykkää kun sitä käytetään paljon. On hyvä idea käyttää yhtä akkua, sanoo Ylikoski.

Sähköpyöräilijä eroaa tavallisesta pyöräilijästä määrätietoisempana polkijana. Kun hän on pyörän hankkinut, hän myös satsaa muuhunkin varustukseen.

– Kun hän huomaa, että tämä on minun juttuni, niin sen jälkeen pyörä hankitaan vaikka se on huomattavasti sähkötöntä kalliimpi, arvoi Ylikoski.

– He kyllä satsaavat hyvään varustukseen asuihin, valoihin kypärään. He eivät lähde huonolla varustuksella liikenteeseen, on Ylikoski huomannut.

Kehitystä ja iloa

Hyvän sähköpyörän saa 2 000–3 000 eurolla. Pyöräyrittäjä Jari-Matti Auttila huomauttaa, ettei alle 2000 euron sähköpyörää kannata edes ostaa.

– Se on käytännön nyrkkisääntö. Halvemmissa komponenttisarjat ovat heikkoja tai sähköt ovat merkitöntä mallia, Auttila sanoo.

Ilkka Niskasen kulkuväline on kolme vuotta vanha ja se maksoi pari tonnia. Sillä hinnalla saisi Tampereella bussilipun noin viideksi vuodeksi.

– Onhan nämä siinäkin ajassa kehittyneet, arvioi Niskanen.

– Kustannuksia tulee lähinnä pyörän hankinnasta ja sitten siihen tietysti huollot.

Ilkka Niskasella on iloinen ilme, sitä ei kuura suupielissä peitä.

– Onhan se ilo ja hyöty että poljet ja olet ulkona. Tulee hyvä fiilis. Välillä voi ajaa rauhallisestikin ja katsella maisemia, hän kehuu.

– Autoilijat joskus yllättyvät, että pyörä etenee suhteellisen nopeasti. Autoilijan kanssa pyöräilijän on oltava aina varovainen, muistuttaa Niskanen.

Aktiivipyöräilijät toivovat ostotukea

Tampereen polkupyöräilijöitten yhdistyksessä on noin 300 jäsentä. Erikseen ei sähköpyöräilijöitten määrää ole rekisteröity.

Yhdistyksellä on lukuisia parannusehdotuksia sähköpyöräilyn edistämiseksi.

– Pyöräväylien laadun merkitys korostuu kun sähkö otetaan käyttöön. Nopeudet kasvavat, sähköpyörillä kuka tahansa voi ajaa 25km/h.

– Selkeyden ja turvallisuuden takia oikeanpuoleista liikennettä olisi suosittava myös pyöräväylillä. Tämänhän jo lakikin vaatii, huomauttaa yhdistyksen puheenjohtaja Minna Takala.

TaPon arvion mukaan sähköpyörien määrä liikenteessä lisääntyy nopeasti, jos hinta laskee.

– Tuhannen euron hinta voisi olla niin sanottu kipuraja, jonka alle mentäessä sähköpyörien myynti voisi kiihtyä. Maastopyöräilypiireissä sähköpyöräily on jo lisääntynyt.

– Yksi merkittävä teko olisi työsuhdepyörien hankinnan helpottaminen. Esimerkiksi niin, että työntekijän osalta pyörän täyttä arvoa ei verottaisi vaan vain osa – kuten työsuhdematkalipun kohdalla tehdään, arvioi Takala.

Myös valtion rahoitusta voitaisiin yhdistyksen mielestä ohjata entistä enemmän kevyen liikenteen tueksi. Reittejä voisi kehittää ja samoin kuin rautatieasemien pyöräpysäköintiä. Viime vuonna esille tullut sähköpyörän hankintatuki tulisi ottaa käyttöön.

Suomi on sähköpyöräilyssä vielä kehitysasteella verrattuna Saksaa, Ranskaan ja Hollantiin. Siellä myynti on kasvanut noin parinkymmenen prosentin vuosivauhtia. Saksassa myydyistä sähköpyörien osuus on ollut yli 30 prosenttia kun se meillä on ollut vain kolmisen prosenttia.

Suomeen tuotiin ulkomailta alle 250 watin sähkömoottorilla varustettuja pyöriä viime vuonna runsaat 8000, mikä on hieman yli kolme prosenttia tavallisten poljettavien määrästä. Kotimainen Helkama on nostanut viime vuosina vuosittain sähköpyörien tuotantomääriään. Viime vuonna Helkama valmisti jo 3500 sähköpyörää, kun vuonna 2016 määrä oli tuhat pyörää.

Lue myös:

Ruotsin sähköpyörätuesta tuli menestys – tavoitteena on lisätä ympäristöystävällistä liikkumista kaikin tavoin

Onko sähköpyöräilyllä oikeasti terveysvaikutuksia? Tutkija: "Kokonaiskulutus nousee helposti suuremmaksi kuin lyhyempiä matkoja tavallisella pyörällä kulkevalla"

Kangasalan kaupungin vanhustenhuollon potilas on menehtynyt lääkkeen yliannostuksen jälkeen. Tehdyssä oikeuslääketieteellisessä kuolemansyyn selvityksessä on syntynyt perusteltu epäily, että lääkeyliannos on myötävaikuttanut potilaan menehtymiseen.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja poliisi selvittävät tapahtunutta.

Kaupungin tiedotteen mukaan tapaturmainen yliannostus annettiin viime toukokuussa. Potilas kuoli viisi päivää myöhemmin.

Asia on tullut kaupungin tietoon vasta tämän viikon tiistaina 29. tammikuuta, yli puoli vuotta tapahtuneen jälkeen.

Hoitava lääkäri on tiedon saatuaan ollut yhteydessä omaisiin, oikeuslääkäriin ja poliisiin.

Kangasalan sosiaali- ja terveystoimi on käynnistänyt sisäisen selvityksen. Ohjeistus, koulutus ja omavalvonta on kaupungin mukaan järjestetty, mutta nyt tutkitaan, miksi niistä huolimatta yliannostus on päässyt tapahtumaan.

Myös tiedonkulun hitaus herättää huomiota.

Juttua on korjattu kello 10.55: Oikeuslääketieteellinen selvitys on valmistunut, toisin kuin jutussa alun perin kerrottiin.

Kangasalan kaupungin ylläpitämässä vanhustenhuollon yksikössä tapahtui toukokuussa 2018 virhe, jossa potilaalle annettiin yliannos lääkettä.

Kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne kertoo, että kyseessä oli vahva, keskushermostoon vaikuttava kipulääke.

– Annos oli moninkertainen. On tapahtunut inhimillinen virhe. Lääkkeen antajalla on ollut käsitys, että lääke on miedompaa, Lanne sanoo.

Lanne kertoo, että yliannostus huomattiin heti, mutta tilanteessa hoitajat arvioivat, että potilaan tilaa voidaan seurata yksikössä.

Potilaan kunto ei romahtanut heti yliannostuksen seurauksena. Hän menehtyi viiden päivän kuluttua tapahtumasta.

Tapauksessa tehtiin oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvitys, joka valmistui lokakuussa. Selvityksen mukaan on syntynyt perusteltu epäily, että lääkeyliannos on myötävaikuttanut potilaan menehtymiseen.

"Tämä on jokaiselle vaikea paikka"

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja poliisi selvittävät tapahtunutta. Kangasalan sosiaali- ja terveystoimi on käynnistänyt myös sisäisen selvityksen asiassa.

Sosiaalijohtajan tietojen mukaan hoitoyksiköstä oli otettu yhteyttä lääkäriin sen jälkeen, kun potilas oli menehtynyt. Saatuaan tiedon kuolemasta lääkäri oli ollut yhteydessä omaisiin, oikeuslääkäriin ja poliisiin. Kuolemansyyn selvitys oli tuolloin aloitettu.

Kangasalan kaupunki ei kerro, missä yksikössä tapaus sattui.

– Haluamme turvata yksikölle työrauhan. On ilmiselvää, että tällaisella on murheellisia seurauksia omaisille ja myös työntekijälle. Tämä on jokaiselle vaikea paikka.

Kangasalan mukaan kaupungin vanhustenhuollon yksiköissä lääketurvallisuus varmistetaan muun muassa säännöllisillä lääkekoulutuksilla ja osaamisesta annetuilla näytöillä sekä lääkehoitosuunnitelmilla. Potilasturvallisuutta varmistaa lisäksi yksikön omavalvontasuunnitelma. Potilasvahingoista tehdään ilmoitukset sosiaali- ja terveydenhuollon vaaratapahtumien HaiPro-raportointijärjestelmään.

Kangasalan sosiaali- ja terveystoimi selvittää, miksi kyseisen yksikön lääketurvallisuus ei ole toteutunut ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Kaupungin johto sai tiedon kuukausien kuluttua

Kangasalan kaupunki tiedotti asiasta myöhään keskiviikkoiltana. Sosiaali- ja terveysjohtaja Lanne kertoo, että hän itse sai tiedon tapahtuneesta vasta tiistaina kaupungin vanhustyön johtajalta.

Vanhustyön johto puolestaan oli saanut tietää asiasta joulukuussa, kun Valvira lähetti asiasta kaupungille selvityspyynnön. Vastausaikaa kaupungilla on helmikuun puoliväliin asti.

– Ilman muuta tiedon olisi pitänyt kulkea jo toukokuussa koko organisaatiossa, Marika Lanne sanoo.

– Kun on näin vakavasta tapahtumasta kysymys, meidän sisäinen viestintämme ei ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla.

Lanne on pahoillaan tiedotuksen viiveestä senkin takia, että omaiset joutuvat nyt käymään asiaa uudelleen läpi.

– Kamalin mahdollinen, mitä hoitotyössä voi tapahtua, on tapahtunut. Omaiset joutuvat seuraukset kärsimään ja murheen kantamaan, Lanne sanoo.

– Täytyy toivoa heille jaksamista, kun tämä vielä uudelleen näin viiveen jälkeen tulee julkisuuteen. Tapahtuma on kovin murheellinen.

Jää rutisee luistimien alla ja pakkanen nipistää sieraimia. Kiekot kolisevat laiskasti kaukalon laitaan, kukin touhuaa tahollaan. Lopulta yksi pelaajista rikkoo odottavan tunnelman ja käy kysymässä muilta pelihaluja.

Joukkueet jaetaan ja säännöt kerrataan: maalit pitää tehdä suoraan syötöstä ja kohottaa ei saa. Koska pelaajia on tänään vähän, toinen maali hilataan lähemmäksi keskikenttää. Siinä seremoniat – peli voi alkaa.

Koulukadun kentällä muiden mukana viilettävät Alastair Woods, 24, ja Angus Gunn, 25. Nämä englantilaiset tulivat viikoksi Suomeen vain saadakseen pelata pipolätkää sydämensä kyllyydestä.

Newcastlessa asuvat jääkiekon harrastajat valitsivat sattumalta lomakohteekseen juuri Tampereen. Kaupunki tai maa ei ollut ennestään tuttu, eivätkä he tunteneet täältä ketään.

– Vaihtoehtoina olivat aluksi Suomi tai Ruotsi. Pohdimme ensin Helsinkiä, koska sen jääkiekkopuitteista oli eniten tietoa netissä. Sitten luimme jostakin, että Tampere oli Suomen kiekkopääkaupunki. Päätös oli sillä selvä, Woods selittää.

Kiekkoturistit kertovat saaneensa tamperelaisilta lämpimän vastaanoton sekä kaukalossa että sen ulkopuolella.

– Suomalaisten sanotaan olevan hiljaisia ja varautuneita. Eihän pelatessa juuri puhutakaan, mutta kun sen jälkeen pääsee juttelemaan ihmisten kanssa, he ovat todella mukavia, Gunn kertoo.

Yhdelle arkinen on toiselle ainutlaatuista

Kotimaassaan samassa harrastesarjan joukkueessa pelaavat Woods ja Gunn olivat pitkään haaveilleet tekevänsä lomamatkan pelkästään jääkiekon ehdoilla. Tänne päästyään he ovat ottaneet mahdollisuudesta kaiken irti.

– Olemme olleet jäällä joka päivä ja nauttineet siitä valtavasti. Huonoimpana päivänä pelasimme vain kaksi tuntia, yleensä neljästä kuuteen tuntia, Gunn sanoo.

Edes kova pakkanen ei ole pitänyt brittejä pois kaukalosta.

– Yhtenä aamuna lämpömittari näytti –25 astetta. Tulimme kentälle, eikä täällä ollut ketään muita. Sitten huomasimme syyn: oli niin kylmä, että jäästä puuttui luisto ja räkäkin jäätyi nenään, Woods selittää ja purskahtaa nauruun.

Geordie-aksentilla puhuvien, intohimoisesti jääkiekkoon suhtautuvien englantilaisten lomamatka on herättänyt tamperelaisissa hämmennystä.

– Tapaamamme ihmiset ovat olleet ihmeissään siitä, että tulimme tänne ulkojääkenttien takia. Teistä se tuntuu erikoiselta, mutta ystävämme Englannissa ovat kateellisia – meille tämä on unelmien täyttymys, Gunn sanoo.

Kerrankin saa pelata niin paljon kuin haluaa

Kun kuulee miten Woods ja Gunn yleensä harjoittelevat, heidän innostuksensa on helppo ymmärtää. Vaikka jääkiekko on Englannissa pieni laji, pelaajia on harrastusmahdollisuuksiin nähden silti paljon. Koko Newcastlen alueella on vain yksi jäähalli.

– Meidän joukkueemme viikon ainoa jäävuoro on lauantaina keskiyöllä. Eihän sellaisessa ole mitään järkeä, mutta me menemme sinne silti, koska rakastamme jääkiekkoa, Gunn toteaa.

Woods huomauttaa, että ulkokenttien ansiosta jääkiekolla on Suomessa samanlainen asema kuin jalkapallolla Englannissa. Laji on helppo oppia luontaisesti, kavereiden kanssa pihoilla ja puistoissa pelatessa.

Kiekkomatka Suomeen ei tunnu enää niin omituiselta idealta. Tampereella on yli 140 ulkojääkenttää ja tammikuun pakkaset ovat suosineet niiden ylläpitoa. Puitteet ovat tosiaan kunnossa.

Mutta miten kaksi englantilaista ovat ylipäätään päätyneet jääkiekon pariin?

Jalkapalloa aiemmin pelannut Gunn löysi jääkiekon yliopistossa, rugby-taustan omaava Woods vaihto-opiskelijana Kanadassa.

– Opiskelin Calgaryssa, jossa oli maailman nopein pikaluistelurata. Eräs tyttö lupasi opettaa minut luistelemaan, eikä mennyt kauaa kunnes jääkiekko vei minut mennessään, Woods kertoo.

Aloittaessaan jääkiekon molemmat olivat yli 20-vuotiaita, mitä ei Koulukadun peliä seuratessa uskoisi.

Unohtumaton viikko houkuttelee palaamaan

Gunn liukuu vaihtopenkille hetkeksi lepäämään ja irvistää. Kuudentena lomapäivänä jalat ovat jo kipeät.

Kaukalossa vietetyn ajan lisäksi britit ovat ehtineet käydä myös Ilveksen ja Tapparan peleissä ja tutustua nähtävyyksiin. Jääkiekon ulkopuolisista kokemuksista yksi ansaitsee erityismaininnan.

– Vietimme iltapäivän Kaupinojan saunalla ja kävimme myös avannossa. Jälkeenpäin seisoimme ulkona syömässä grillimakkaraa pelkät uimahousut yllämme, eikä meillä ollut edes kylmä. Siinä hetkessä oli jotain uskomattoman hienoa, Woods kuvailee.

Sekä Gunn että Woods haluavat lähettää kiitokset kanssapelaajille ja muille kohtaamilleen ihmisille. Matka on täyttänyt kaikki odotukset

.

– Halusimme pelata niin paljon kuin suinkin pystymme. Tavoite on toteutunut, joten tämä on ollut aivan täydellinen loma, Woods sanoo.

– Sanoisin, että kenen tahansa jääkiekon pelaamisesta kiinnostuneen kannattaa tulla Tampereelle. Voi hyvin olla, että mekin tulemme toisena vuonna takaisin koko joukkueen voimin, Gunn sanoo ja hyppää takaisin kaukaloon.

Kuulostaa siltä, että Tampere on näyttänyt vieraille parastaan.

Pyhäjärven jäällä puhaltelee navakka tuuli kun vesilahtelainen Ilkka Sjöman kiskoo ahkiotaan kohti lähimmän saaren rantaa. Mies on pilkkivälineiden kanssa liikkeellä ensimmäistä kertaa sitten viime kevään.

Edelliskaudesta ei jäänyt pelkästään hyviä muistoja.

Ahkiossa matkustavat ikävien muistikuvien aiheuttajat: kaira ja akkuporakone. Yhdessä niiden tehtävänä on helpottaa reiän tekemistä ja säästää pilkkimieheltä muutama hikipisara. Auttamisen sijasta tämä laiteyhdistelmä oli tehdä Ilkka Sjömanista yksipeukaloisen miehen.

Hansikas takertui kairaan ja peukalo lähti kiertymään varren ympäri. Ilkka Sjöman

– Olin juuri saanut ensimmäisen reiän tehtyä ja aikeissa ryhtyä pilkille. Lähdin siirtämään kairaa pulkkaan kun rukkanen vahingossa painoi poran kytkintä. Vasen käsi oli kairanvarressa kiinni. Hansikas takertui kairaan ja peukalo lähti kiertymään varren ympäri, Ilkka Sjöman muistelee huonosti päättynyttä reissua.

Pilkkijän peukalo jäi roikkumaan parin ihonriekaleen varaan. Mies pysyi tajuissaan, pakkasi kamppeensa ja käveli kilometrin verran rantaan. Siellä kaverit tilasivat ambulanssin, jonka määränpää oli Tampereen yliopistollinen sairaala.

Talven ensimmäinen tapaturma sattui jo

Ilkka Sjömanin tarina saattaa saada tavallisen kuulijan haukkomaan henkeään, mutta käsikirurgille siinä ei valitettavasti enää ole mitään uutta.

Taysissa käsikirurgiaan erikoistuva lääkäri Pekka Löppönen on kuullut saman jutun ennenkin saadessaan kairatapaturman uhrin eteensä leikkaussalin pöydälle.

– Tällaisia vammoja ei joitakin vuosia sitten ollut ollenkaan. Nyt viime vuosina on selvästi alettu markkinoimaan kombinaatiota, jossa tehokas akkuporakone liitetään perinteisen jääkairan varteen. Olemme joutuneet operoimaan enemmän peukaloita.

Viime talvena Taysiin tuotiin käsikirurgin hoidettavaksi neljä potilasta, joilla oli täysin samantyyppinen vasemman käden peukalon nyhtäytymisvamma.

Valitettavasti uusikin kausi on Pirkanmaalla käynnissä: Tämän talven ensimmäinen pilkkipeukalo on jo käynyt korjattavana.

Uusien onnettomuuksien välttämiseksi tarvitaan tarkkaavaisuutta niin akkukairojen valmistajilta, myyjiltä kuin käyttäjiltäkin. Akkukairoja markkinoivasta Makita Oy:sta sanotaan, että kairaan liitettävässä porassa tulee olla apukahva ja turvalieriö, joita ilman kairaa ei saisi käyttää. Porakone pitäisi myös lukita aina käytön jälkeen.

Peukalo ei palaa ennalleen

Peukalo on käden tärkein sormi, ja siksi se pyritään aina säilyttämään ja kiinnittämään takaisin paikoilleen. Leikkaukset ovat pitkiä ja vaativia, sillä repeytymisvammaa ei paikata helposti.

– Irtinyhtäytymisvamma aiheuttaa tyypillisesti sormen verisuoniin vaurion niin pitkälle, että vaikka suonenpäät saataisiinkin parhaassa tapauksessa liitettyä paikoilleen, ei verenkierto elvy irtokappaleeseen. Silloin sormi menetetään, Pekka Löppönen kuvailee käsikirurgian haasteita.

Ilkka Sjöman sai lopulta pitää peukalonsa. Hänet pelasti se, että matka Vesilahdelta Tampereelle on lyhyt.

– Olen ollut saman kairan kanssa myös esimerkiksi Inarijärvellä kaukana kaikesta. Siellä minun olisi käynyt huonommin ja olisin nyt peukaloa köyhempi, Sjöman sanoo.

Entisellään pilkkimiehen sormi ei kuitenkaan ole: mittaa jäi puuttumaan sentin verran ja kylmänarkuus vaivaa. Sjöman suojaa vasenta kättä erityisellä peukalolapasella suunnatessaan jäälle.

Akkuporakoneen ja kairan lisäksi mies pakkaa ahkioonsa nyt myös itse kehittelemänsä suojuksen.

– Rakensin päällysputken sekä suojakupin mutteria varten. Vaikka hansikas tarttuisikin varteen ja kaira pyörähtäisi, holkki estää kättä lähtemästä mukaan. Tällaisen peukalosuojan rakentaa alle kahdeksalla eurolla.

Akkukairoja markkinoiva yritys ei suosittele tekemään muutoksia koneeseen tai kairaan.

– Ne ovat aina riski koneen käytön turvallisuudelle, vaikka tarkoitus olisikin päinvastainen, Makita Oy Suomen myyntijohtaja Tommi Lindgren sanoo.

Artikkeliin lisätty akkukairoja valmistavan yrityksen kommentit kello 16.58.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ei näe vesilain perusteella estettä Valkeakosken Kaapelinkulman kaivostoiminnalle.

Dragon Mining on aloittamassa kaivostoiminnan Valkeakoskella. ELY-keskusta on myös vaadittu estämään kaivostoiminnan aloittaminen puutteellisiin lupiin vedoten.

ELY-keskus sanoo, että ympäristövalvonnan osalta ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa Valkeakosken kaivoksen käynnistymiseen liittyen.

– ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kaivoksella ei ole sellaista toimintaa, joka edellyttäisi vesilain mukaista lupaa, sanoo ylitarkastaja Vesa Hyvärinen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Pyydetyssä kannanotossaan ELY katsoo, että kaivos ei tarvitse erikseen vesilain mukaista lupaa. Vesilakiin kuuluvat asiat on selvitetty ympäristöluvan käsittelyssä vuosina 2011 ja 2015. Siinä on annettu määräykset kuivatusvesien käsittelystä.

Pohjavettä taas ei pumpata pois tavalla, joka vaatisi vesilain mukaisen luvan, ELY-keskus arvioi.

Kaivosta vastustavat aktivistit ovat osoittaneet mieltään useita kertoja tänä talvena Valkeakoskella ja kerran Sastamalassa.

Dragon Miningilla on kultakaivos Orivedellä, ja sieltä löytyi luvaton kaatopaikka viime syksynä.

Lue lisää:

Valkeakosken Kaapelinkulmalle johtava tie tukittiin jälleen

Analyysi: Oriveden kaivosta pyöritetään ikivanhalla ympäristöluvalla – valitusrumba on venynyt niin pitkään, että Dragon Mining kertoo jo saaneensa kaivoksesta lähes kaiken haluamansa

Kaivosyhtiö hakkasi metsää uhanalaisen perhosen elinalueella Valkeakoskella – työntekijä syytettynä oikeudessa

Valkeakoskella osoitetaan jälleen mieltä kultakaivosta vastaan – aktivistit kahlehtivat itsensä, poliisi paikalla

Tampereella on päästy sopuun pitkässä kiistassa päävedenpuhdistamon saneerauksesta.

Tampereen Vesi ja Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneerausta urakoinut konsortio ovat päässeet sopimukseen urakkaa koskevista erimielisyyksistä. Konsortioon kuuluvat Econet Group Oy, Are Oy ja Alasen Rakennus Oy.

Tampereen Vesi maksaa urakkasopimuksen viimeisenä maksueränä Econetille 850 000 euroa sekä Arelle viimeisenä maksueränä ja hyväksytyistä lisätöistä 134 500 euroa.

Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus jatkuu Tampereen Veden mukaan suunnitelmien mukaan.

Yle kertoi marraskuussa, että päävedenpuhdistamon saneeraus on maksanut Tampereelle jo 27 miljoonaa euroa.

Tampereen Vesi kiisteli vuosia urakoitsijan kanssa siitä, kuka on vastuussa saneerauksen epäonnistumisesta. Vesilaitoksen mukaan rakennusyhtiö Econetin johtaman konsortion toimituksessa oli huomattavia puutteita.

Econetin mielestä saneerauksen virheet liittyivät Tampereen Veden erikseen tilaamaan veden selkeytysjärjestelmään. Econet vaati Tampereen Vedeltä lähes kahta miljoonaa euroa. Sovussa määrä kutistui alle puoleen.

Toinen päävedenpuhdistuslaitos

Erityistilintarkastuksen perusteella vuoden 2018 maaliskuun loppuun mennessä vedenpuhdistuslaitoksen rakentamiseen oli kulunut 26,6 miljoonaa euroa.

Marraskuussa arvioitiin, että ongelmien vuoksi tamperelaisten veronmaksajien rahaa voi palaa vielä miljoonia euroja enemmän.

Laitoksen saneeraus jatkuu. Laitoksella tehdän koeajoja, joiden aikana prosessi testataan.

Laitos tulee valmistuttuaan toimimaan Tampereen Veden toisena päävedenpuhdistuslaitoksena.

– Tämä lisää merkittävästi vedentuotannon toimintavarmuutta niin tavanomaisissa huoltotilanteissa kuin erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa, kun käytössä on kaksi toisensa korvaavaa laitosta, Tampereen Vesi sanoo tiedotteessa.

Saneerauksen piti valmistua jo kaksi ja puoli vuotta sitten. Kaupinojan laitos on tuottanut kuitenkin selvästi vähemmän vettä kuin sen pitäisi.

Lue:

Päävedenpuhdistamon saneeraus on maksanut Tampereelle jo 27 miljoonaa euroa – urakkaa valvonut yritys sai uuden sopimuksen kilpailuttamatta

Syytökset kovenevat Tampereen tulevan päävedenottamon viivästyneessä peruskorjauksessa – ”Miksi saamme lukea tästä ensimmäisen kerran julkisuudesta?”

Tarkastusraportti listaa lukuisia epäonnistumisia Tampereen Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneerauksessa

Tampereen Veden entinen toimitusjohtaja ei saanut vastuuvapautta – Syynä päävedenpuhdistamon massiiviset ongelmat

Kadonnutta omaisuuttaan voi löytää poliisilaitokselta, yksityisistä löytötavaratoimistoista tai jopa Facebookin avulla.

Mikä on lain mukaan löytötavaroiden oikea osoite?

– Riippuu löytöpaikasta. Poliisille voi toimittaa käytännössä kaiken löytötavaran, mutta yksityiset löytötavaratoimistot saavat ottaa vastaan vain laitoslöytöjä, kertoo Tampereen poliisiaseman löytötavaratoimistossa työskentelevä Raili Solehmainen.

Laitoslöytöjä ovat busseista, ravintoloista ja muista julkisista sisätiloista löytynyt omaisuus. Niistä voi ilmoittaa myös löytöpaikan henkilökunnalle, joka toimittaa ne usein yksityisiin löytötavaratoimistoihin.

Kannattaako omistajaa etsiä itse Facebookin avulla, mikäli nimi on tiedossa?

– Riskinä on, että omaisuus päätyy vääriin käsiin. Poliisilla on paremmat edellytykset tunnistaa ja löytää oikea omistaja, Solehmainen kertoo.

Myös poliisi on puuttunut yleistyneeseen Facebook-ilmoitteluun. Lain mukaan löytötavaraa saa säilyttää vain poliisin luvalla. Poliisi on varoittanut löytötavaran hallussapitäjän syyllistyvän jopa kavallukseen, mikäli löytötavarasta ei ilmoita tai sitä ei toimita omistajalleen tai poliisille viivytyksettä.

Mikäli löytötavaratoimistot ovat suljettuina, voi löytötavaraa Solehmaisen mukaan hyvin pitää hallussaan ja toimittaa poliisille seuraavana arkipäivänä.

– Facebook-ilmoittelusta ei välttämättä ole haittaa, kunhan löytötavarasta ilmoittaa myös poliisille. Moni ei osaa etsiä omaisuuttaan Facebookista.

Osa ihmisistä viivyttelee löytötavaran toimittamisessa kohtuuttoman pitkään.

– Esimerkiksi viime vuonna meille palautettiin avaimet, joita löytäjä oli pitänyt itsellään puolen vuoden ajan, kertoo yksityisessä Pirkanmaan löytötavaratoimistossa työskentelevä Emilia Jokijärvi.

Jokijärvi kauhistelee Facebook-ryhmissä tapahtuvaa löytötavaroiden välitystä. Hänen mukaansa osa asiakkaista on kohdannut uhkailuja tai syytöksiä varastamisesta koettaessaan ensin palauttaa lompakkoa suoraan omistajalleen.

– Ikinä ei tiedä, kuka löytötavaran vastaanottaja on.

Omaisuudestaan voi joutua maksamaan

Facebook-ryhmissä tapahtuva löytötavaravälitys vie siivun yksityisten löytötavaratoimistojen liikevaihdosta. Yksityiset löytötavaratoimistot, kuten Pirkanmaan löytötavaratoimisto saavat tulonsa laitoslöydöistä omistajien hakiessa ne takaisin itselleen.

Löytötavaran säilytyskustannuksia saa lain mukaan periä enintään viisi prosenttia esineen arvosta. Maksimiveloitus on kuitenkin 17 euroa.

Esimerkiksi tuhannen euron arvoisesta kannettavasta tietokoneestakin saa periä enintään 17 euroa.

Pirkanmaan löytötavaratoimisto kertoo noudattavansa lain asettamaan hinnoittelua ja veloittaa asiakkaalta löytötavaramaksua enintään 17 euroa.

Osaa löytötavaratoimistoista on kuitenkin jouduttu huomauttamaan lain vastaisesta hinnoittelusta ja ylimääräisistä toimistomaksuista. Hinnoittelua puitiin jopa korkeimmassa hallinto-oikeudessa vuonna 2017.

"Luulin maksavani löytöpalkkiota"

Hämeenlinnalainen Pekka Ternola haki reppunsa ja sen sisältämän kannettavan tietokoneen Suomen löytötavarapalvelun toimipisteestä Helsingistä tammikuun 29. päivä.

Reppu oli jäänyt VR:n kaukojunaan, josta löytötavarat noutaa yksityinen Suomen löytötavarapalvelu.

Ternolalta veloitettava summa kannettavan ja repun lunastamisesta oli 29,60 euroa

– Luulin maksavani 17 euroa säilytyskustannuksia sekä löytöpalkkion, hän kertoo.

Yksityiset löytötavaratoimistot eivät kuitenkaan saa periä löytöpalkkioita tai kiinteitä toimistomaksuja. Ne saavat veloittaa 17 euron jälkeen ainoastaan erityisistä kustannuksista, jotka ovat syntyneet esimerkiksi kuljetuksesta.

– Erityisten kustannusten pitää kuitenkin perustua todellisiin syntyneisiin kustannuksiin, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tarkastaja Seela Saraniva kertoo.

Kuitista ilmenee, että Suomen löytötavarapalvelu on perinyt Ternolalta yleisiä säilytyskustannuksia 17 euroa ja lisäksi 12,60 euroa korvauksia löytötavaran "erityisestä kuljetuksesta, arvioinnista, hoidosta ja säilytyksestä".

Pekka Ternola kertoo, ettei hänen reppunsa sisältänyt tavanomaisesta poikkeavaa tai kuljetusta vaativaa omaisuutta. Esimerkiksi kannettavan tietokoneen hinnan selvittäminen ei kuluttajariitalautakunnan ratkaisun mukaan ole erityinen kustannus.

– En tiedä, kuljetettiinko se junasta löytötavaratoimistoon vaikkapa taksilla, hän hymähtää.

Ternola kertoo, ettei saanut Suomen löytötavarapalvelulta tarkempaa erittelyä siitä, mistä häntä veloitettiin.

Suomen löytötavarapalvelu ei suostunut puhelinhaastatteluun eikä kommentoi sähköpostitse Ylelle sitä, minkä perusteella erityisiä kustannuksia on peritty.

Tarkastaja Seela Saraniva ei kommentoi yksittäistä tapausta mutta kertoo, että löytötavaratoimistojen hinnoittelusta voi tehdä ilmoituksen aluehallintovirastolle, mikäli niiden toiminnan epäilee olevan lainvastaista.

Moni harvoin löytötavaratoimistossa asioiva ei tunne löytötavaralakia eikä tiedä, kuinka paljon löytötavaroista saa periä.

– Aika huono käsitys ihmisillä on siitä, mitä löytötavaralaki sanoo, poliisin löytötavaratoimiston Solehmainen arvioi.

Ternola ei vielä tiedä, aikooko viedä asiaa eteenpäin esimerkiksi aluehallintovirastolle.

– Päällimmäisenä tunteena on kuitenkin tyytyväisyys siitä, että reppu löytyi.

Lue myös:

Mitä rautatieaseman säilytykseen unohtuneille tavaroille tapahtuu? ”Joskus olemme kutsuneet poliisin, kun lokerosta on löytynyt puukko”

Ei, Facebook ei ole löytötavaratoimisto – lue tämä, jos luulet, että kadulta löytyneen ajokortin kuva kannattaa julkaista somessa

Yle Radio1:n Avaruusromua -radio-ohjelman Betonisen aikakauden muistomerkit -jaksoon tehty elokuva on valittu Tampereen elokuvajuhlien kotimaiseen kilpailusarjaan.

Tämän sanotaan olevan ensimmäinen kerta, kun radio-ohjelma ja sitä varten laadittu elokuva on mukana elokuvafestivaalien kilpailusarjassa.

Avaruusromua-ohjelmaa toimittava Jukka Mikkola ei osaa antaa varmistusta, että onko kyseessä todella ensimmäinen elokuvajuhlilla kilpaileva radio-ohjelma.

– Tämä kuulostaa lähtökohtaisesti niin omituiselta, että oletan tämän olevan ensimmäinen kerta, Mikkola naurahtaa.

Avaruusromua -ohjelmaa on kuultu Ylellä jo 28 vuoden ajan.Mikkola painotti Radio Suomen Päivän haastattelussa, että radio-ohjelma syntyi ensin - sitten vasta elokuva.

Ei mikään perinteinen elokuva

Elokuva on VJ Indigon eli Juha Forsanderin käsialaa. Idea radio-ohjelman kuvittamisesta syntyi hetken mielijohteesta vuoden 2018 maaliskuussa. Hän ehdotti elokuva-idean Mikkolalle, joka otti ajatuksesta heti kopin.

– Tämähän paisui kuin pullataikina. Ajattelin tämän aluksi päätyvän Yle Areenaan, mutta sitten se päätyikin Yle Teeman kautta elokuvafestivaaleille, Forsander kertaa.

Forsander kuvailee elokuvaa "taide-elokuvaksi", sillä perinteiset elokuvan tunnisteet kuten näyttelijät ja dialogit loistavat poissaolollaan.

"Visuaaliseksi kokonaisuudeksi" kutsuttu Monuments of concrete era yhdistelee suomalaista ambient-musiikkia ja pitkiä otoksia eri puolilta Helsinkiä. Kuvituksena toimivat esimerkiksi hylätyt huoltoasemat ja tyhjät rakennukset.

Voit tutustua Avaruusromua-ohjelmaan ja Betonisen aikakauden muistomerkit -jaksosta tehtyyn elokuvaan tästä linkistä. Tampereen elokuvajuhlat järjestetään 6.–10. maaliskuuta

Pirkanmaalla tutkitaan epäiltyä törkeää eläinsuojelurikosta. Poliisin mukaan pariskunta salakuljetti Espanjasta kymmeniä koiria Suomeen ja myi täällä niitä eteenpäin.

Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi marraskuussa vuonna 1970 syntyneen tamperelaisnaisen, jota epäillään törkeästä eläinsuojelurikoksesta ja useista petoksista. Nyt poliisi vaatii myös rikoksista epäillyn miehen vangitsemista Pirkanmaan käräjäoikeudessa.

Mies on vedonnut siihen, että hän on perheen kolmen alaikäisen lapsen kanssa Espanjassa, eikä pääse tulemaan.

Poliisin mukaan osa koirista on todettu sairaiksi, vaikka myyjä on vakuuttanut koirat terveiksi. Koirilla on todettu muun muassa sikaripunkki, iho-oireita ja yskää.

Osa koirista on poliisin mukaan myyty rotukoirina, vaikka nämä ovat sekarotuisia. Myyjät ovat maksaneet koirista 600–1 800 euroa.

– Koirien tuonti ei ole täyttänyt maahantuloedellytyksiä. Osa eläimistä on ollut sairaita, kertoi rikosylikomisario Jari Kinnunen aiemmin.

– Suomeen tuotuja koiranpentuja on pidetty epäasiallisissa olosuhteissa sekä kuljetuksen että säilytyksen aikana. Myös maahantuontiasiakirjoissa ja koirien rekisteröintimerkinnöissä on ollut puutteita.

Poliisin mukaan pariskunta on pyrkinyt teettämään koirilla pentuja ja myymään niitä.

Poliisin mukaan pariskunta kuljetti samalla kuljetuskerralla pakettiautossa 14 koiraa, viisi parta-agamaliskoa ja yhden neitokakadu-linnun. Samassa autossa matkustivat myös perheen kolme lasta.

Eläinlääkärin ilmoitus johti jäljille

Pariskunnan epäillään tuoneen koiria Suomeen vuodesta 2014 asti. Asia tuli poliisin tietoon viime vuonna, kun eläinlääkäri teki siitä ilmoituksen. Epäillyt poistuivat sen jälkeen Espanjaan, mutta nainen palasi takaisin.

Poliisi haluaa miehen Suomeen, koska poliisi epäilee hänen jatkavan pentutehtailua ja koirien kauppaa Espanjassa ja sieltä käsin. Miehellä on nyt poliisin tietojen mukaan yli 15 koiraa.

Pariskuntaa epäillään todennäköisin syin törkeästä eläinsuojelurikoksesta ja useista petoksista. Rikosnimikkeinä ovat myös salakuljetus, eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkominen, eläintautirikkomus ja eläinsuojelurikos.

Suomeen tuodut koiranpennut ovat täällä melko harvinaista americanbully-rotua.

Lue lisää:

Tamperelaisnainen vangittiin epäiltynä koirabisneksestä – toi koiria Espanjasta ja myi niitä eteenpäin

Eläinsuojelupomo: "Yhtään eläintä ei pitäisi myydä netissä – nettikauppa kiellettävä"

Pentutehtailija voi tehdä vuodessa 100 000 euron tilin

Junat myöhästelevät Helsingin ja Tampereen välillä. Rataliikennekeskuksen mukaan junat ovat myöhässä noin 60–90 minuuttia. Ongelmat johtuvat junan teknisestä viasta Viialassa sekä vaihdevioista. Junat myöhästelevät koko loppuillan.

VR:n mukaan liikenne Viialassa on nyt saatu kulkemaan, mutta rata on ruuhkautunut.

Myöhästymisiä on myös muutamilla muilla rataosuuksilla. Myöhästelevien junien lista VR:n sivuilla on pitkä. Eniten myöhässä on jo aamupäivällä Oulusta Helsinkiin lähtenyt intercity-juna. Se on jäljessä aikataulustaan jo kaksi ja puoli tuntia.

Yli kaksi tuntia on myöhässä myös Tampereelta Turun satamaan matkalla oleva intercity-juna. Monen Ruotsin-laivalle haluavan matkasuunnitelmat saattavatkin mennä myöhästelyjen takia uusiksi.

Rataliikennekeskuksen mukaan lähijunat Helsingin ja Riihimäen välillä kulkevat kuitenkin aikataulussa.