Tampereen tapahtumat ja nähtävyydet houkuttelivat kaupunkiin kävijöitä viime vuonna ennätysmäärän. Tampereella järjestetyissä konferensseissa vieraili viime vuonna lähes 10 000 henkeä, kun yleensä vieraita on noin 7 000.

Myös matkailijoiden yöpymisten määrä kohosi uuteen ennätykseen, kun Tilastokeskuksen mukaan Tampereella tehdyt yöpymiset lisääntyivät kuudella prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Määrä kohosi 1,09 miljoonaan yöpymiseen.

Suuria konferensseja

Visit Tampere Oy:n tiedote kertoo, että Tampereella järjestettiin viime vuonna 65 konferenssia. Niiden kävijät jättivät Taloustutkimuksen mukaan kaupunkiin yli 13 miljoonaa euroa.

Vuoden suurin konferenssi oli kasvatustieteiden alan EARLI (European Association for Research on Learning and Instruction) -konferenssi, jossa osallistujia oli 2 200. Muita suuria konferensseja olivat EMBEC'17 & NBC'17 (Joint conference of the European Medical and Biological Engineering Conference and the Nordic-Baltic Conference on Biomedical Engineering), jossa oli noin 700 osallistujaa sekä joka toinen vuosi järjestettävä Glass Performance Days Conference, jossa oli 660 osallistujaa.

Matkailijoiden yöpymisennätys

Kotimaisten yöpymisten määrä kasvoi Tampereella viime vuonna viidellä prosentilla ja ulkomaalaisten kahdeksalla prosentilla edellisvuoteen verrattuna.

Tampereella yöpyneiden ulkomaalaisten suurin joukko tuli Ruotsista. Seuraavaksi eniten oli saksalaisia, kolmanneksi eniten venäläisiä ja neljänneksi eniten yhdysvaltalaisia.

Muutos edellisvuoteen verrattuna oli suurin yhdysvaltaisilla – kasvua jopa 26 prosenttia. Saksalaisten määrä lisääntyi 19, ruotsalaisten määrä 11 ja venäläisten määrä yhdeksän prosenttia. Tampereella yöpyvien matkailijoiden määrästä noin 35 prosenttia oli liikematkailijoita.

Matkailijat toivat kaupunkiin myös rahaa. Rekisteröityjen majoitusliikkeiden myynti oli viime vuonna yhteensä 67,8 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin myynti oli 62 miljoonaa euroa.

Talvinen kuntoilu on yllättävän tehokasta liikuntaa.

UKK-instituutti kokosi Ylen pyynnöstä listan, joka näyttää kymmenen talvisen lajin kalorikulutuksen naisille ja miehille. Listauksessa on mukana tuttuja ja erikoisempia lajeja, joita voivat harrastaa eri ikäiset ihmiset erilaisissa ympäristöissä eri puolilla maata.

Energiankulutukseen vaikuttavat liikunnan rasittavuus sekä liikkujan sukupuoli, ikä ja koko. Taulukon luvut ovat keskiarvoja noin 40-vuotiaalle henkilölle, joka on noin 165–175 senttiä pitkä. Naisten kalorikulutukset ovat keskiarvoja noin 65-kiloisille ja miesten kalorikulutukset noin 85-kiloisille.

Listan lukuja voi verrata siihen kulutukseen, mitä henkilö kuluttaa makuuasennossa tekemättä mitään. Naisilla luku on 72 kilokaloria tunnissa ja miehillä 95.

Listan ykköseksi eli tehokkaimmaksi lajiksi suksi kaikille tuttu maastohiihto, mutta seuraavaksi eniten kaloreita kuluttava laji yllätti tutkijankin.

Maastohiihto on rasittavinta

Kovatehoinen hiihto on täpärästi taulukon tehokkain. Kymmenen kilometrin tuntivauhdilla kilokaloreita kuluu tunnissa 800–1000.

– Hiihto on odotetulla ykkössijalla. Se on monipuolisimpia lajejamme sekä lihaskunnon että kestävyyskunnon kannalta, kertoo UKK-instituutin erikoistutkija Marjo Rinne.

Jos suunnitelmissa ei ole rankka hiihtourheilu, voi suksien päälle lähteä muutenkin. Aurinkoisena kevätpäivänä moni suuntaa sisävesien jäälle nauttimaan valosta ja lämmöstä. Hitaammallakin vauhdilla hiihtäminen on tehokkaimpia liikuntamuotojamme. Sunnuntaihiihtäjän kulutus löytyy listan sijalta 5.

– Historia kertoo, että ei se matka tapa vaan vauhti. Samalla tavalla hiihdosta saa kuluttavaa vähemmällä vauhdilla, jos hiihtää pitempään.

Jää- ja kalliokiipeily yllättävän kuluttavaa

Toiseksi rasittavin laji saattaa yllättää. Kalliokiipeily kuluttaa sukupuolesta riippuen 755–985 kilokaloria tunnissa. Talvella laji kääntyy jääkiipeilyksi, joka voi olla vieläkin kuluttavampaa.

– Jääkiipeilyssä liikutaan lumirautojen ja raskaiden kantamusten kanssa. On hangessa kävelyä ja ankkureiden asennusta. Kylmässä oleminen vielä lisää kulutusta, kertoo Suomen Kiipeilyliiton toiminnanjohtaja Jari Koski.

Myös tekniikka vaikuttaa kehon energian kulutukseen. Jäistä seinää pitkin kiipeäminen on hitaampaa kuin kalliokiipeily.

– Liidaten eli itse köyttä alhaalta vieden ja jääruuveja jäähän laittaen nousu kestää kauemmin ja siten myös kuluttaa enemmän, verrattuna nousemiseen valmiin yläköyden avulla, Jari Koski kertoo.

Kakkossija oli yllätys myös tutkijalle.

– Kiipeily oli yllätys, että se nousi noinkin kärkeen. Tässä lajissa käytetään isoja lihasryhmiä, mikä on kuluttavaa, kertoo UKK-instituutin erikoistutkija Marjo Rinne.

Käveleminen lumikengillä tai ilman

Lumessa voi liikkua monella tavalla. Sijalta 4 löytyvä raskas lumikenkäkävely kuluttaa 540–740 kilokaloria tunnissa. Pilkkireissulle lähtevä ei taulukon mukaan paljon rasitu.

– Jos istuen pilkkii ja kairaa jäähän reikää silloin tällöin, niin tunnissa ei paljon energiaa kulu, kommentoi Marjo Rinne taulukkoa.

Esimerkiksi järven jäällä lumessa käveleminen yhdistettynä pilkkireissuun käy jo liikunnasta, mutta pelkkä avannon äärellä istuminen ei ole tehokasta. Hangen kasvaessa myös liikkuminen kalapaikoille käy raskaammaksi.

Pelkästään rento ulkoilukin kuluttaa, ja viikonlopun kävelylenkille kannattaakin lähteä ajan kanssa.

– Viiden kilometrin tuntivauhdilla nainen kuluttaa tunnissa noin 275 kilokaloria ja mies 350, kertoo Rinne.

Laskettelu on yhtä tehokasta kuin lumityöt

Vauhdikas lumilautailija kuluttaa aamupuuron kaloreita tehokkaammin verrattuna laskettelijaan. Pihan lumenluonnista saatu hyötyliikunta taas sijoittuu yllättäen kulutukseltaan samalle tasolle normaalitehoisen laskettelun kanssa.

– Samoihin kulutuslukemiin päästään laskettelun kanssa, jos tehdään lumitöitä lapioiden, kertoo UKK-instituutin erikoistutkija Marjo Rinne.

Pakkanen hyytää Tampereen Messu- ja urheilukeskusta talvisena arki-iltana. Rakennuksen sisällä loistavat valot, joiden lämmössä valmistaudutaan kesään ja uuteen pelikauteen.

Lajina on amerikkalainen jalkapallo, joka kehitettiin 1800-luvun lopussa Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Tampereelle peli rantautui 20 vuotta sitten, ja nykyään laji on yhä enemmän naisten suosiossa.

Innostus näkyy paikallisjoukkueen Tampere Saintsin alkeiskursseilla. Naisille suunnatut kurssit ovat jälleen houkuttaneet mukaan kymmenittäin uusia pelaajia, jotka pyrkivät tositoimiin jopa sarjapeleissä.

– Kyllä tästä on innostunut, voi olla että tämä on alku pelaajauralle, arvioi tamperelainen Saija Pyymäki.

Tähtäimessä Suomen mestaruus

Kymmenen vuotta sitten naisten peleissä otettiin käyttöön samat säännöt kuin miehillä. Nykyään myös naisten peleissä sallitaan kovat fyysiset kontaktit, joita syntyy muun muassa taklauksissa.

Päävalmentaja Jussi Honkonen on tottunut kysymyksiin lajin aggressiivisuudesta. Hänen mukaansa pelissä on mahdollisuus purkaa työ- tai opiskeluviikon paineita, mikä on yksi syy lajin suosioon.

– Mitään hulluja emme lajin pariin missään nimessä halua. Kaikki pelaajamme hymyilevät sivurajalla, mutta kentällä he pääsevät purkamaan sisintä aggressiotaan, Jussi Honkonen toteaa.

Innostuksen myötä Tampere Saints on kyennyt perustamaan kaksi erillistä naisten joukkuetta. Tulevana kautena tähtäimessä on Suomen mestaruus edustusjoukkueen pelatessa jälleen korkeimmalla kotimaisella sarjatasolla.

Vilkkaasti elehtivä Jan Harlan on harvinaisen hauska haastateltava. Tarinoita ja anekdootteja riittää vaikka muille jaettavaksi, ja kahdeksankymppisenä hän tuntuu olevan elämänsä kunnossa.

Harlan on nykyään kysytty luennoitsija, ja esimerkiksi Tampereen elokuvajuhlilla hän vetää mestarikurssin musiikin ja elokuvakäsikirjoituksen suhteesta.

– Musiikkia ei saisi koskaan käyttää elokuvassa samaan tapaan kuin se olisi kastiketta pastassa – elementti jota lisäillään vasta jälkituotantovaiheessa. Sellainen on iso virhe ja siinä menettää monia mahdollisuuksia, Harlan toteaa.

Hohdon karmiva äänimaailma

Ei ole mitenkään outoa, että Harlan sanoo juuri näin. Hän on ollut vastaavana tuottajana Stanley Kubrickin mestariteoksissa, joissa musiikin yhdistäminen liikkuvaan kuvaan on ollut äärimmäisen taidokasta ja merkityksellistä.

Esimerkiksi Hohdon (1980) karmivaa tunnelmaa korostaa György Ligetin, Béla Bartókin ja Krzysztof Pendereckin painajaismainen moderni klassinen musiikki.

– Hohdossa hyödynnetään hyvin erikoista äänimaailmaa, ja elokuvan juju löytyy jo avauskohtauksessa. Siinä soi elektroninen, vääristynyt versio Hector Berliozin Dies Iraesta. Kun katsoo pelkkää kuvaa, se näyttää Kalliovuorten mainokselta, mutta kun siihen yhdistää musiikin tietää, ettei tällä ole mitään tekemistä National Geographicin kanssa.

Samalla Harlan ryhtyy tapailemaan melodiaa: dam-dam-dam-dam-dam-dam-dam-dam ja mieleen palautuu nopeasti jylhä vuoristomaisema, jonka keskellä kiitää pikkuruinen auto kohti redrumia ja muita kammottavuuksia.

– Nautin Hohdon tekemisestä todella paljon. Tein Stanleylle ehdotuksia myös musiikin suhteen, mutta hän teki lopulliset päätökset. Mitä Hohdossa kuuluukaan, se on Stanleyn valitsemaa, ei minun.

Vaativaa valaisua

Musiikilla on myös merkittävä rooli Barry Lyndonissa (1975), joka oli ensimmäinen Kubrickin elokuva, jossa Jan Harlan toimi vastaavana tuottajana. 1700-luvun loppuun sijoittuvan epookkielokuvan maalauksellisia kuvastoja koristavat muun muassa Georg Friedrich Händelin majesteettisen jylhä Sarabande ja Franz Schubertin Trio E-mollissa.

– Stanley oli vaativa ja ankara nimenomaan itseään kohtaan, mutta joissakin tilanteissa hän saattoi antaa hieman periksi ja tehdä kompromisseja. Syynä oli rakkaus. Hän esimerkiksi rakasti Schubertia ja Schubertin Trioa ja laittoi sitä elokuvaan vaikka tiesikin, että kappale oli sävelletty 30 vuotta Barry Lyndonin tapahtumien jälkeen.

Oman aikansa kuvaustekniikalle Barry Lyndon oli hyvin haasteellinen tuotanto, joka tunnetaan etenkin pelkässä kynttilänvalossa tehdyistä kohtauksistaan. Niitä varten valmistettiin erikoiskamerat, joissa oli NASAn alunperin avaruuskuvauksia varten tilaamat erittäin valovoimaiset linssit.

– Näyttäähän se aivan mahtavalta, mutta ongelmaksi muodostui syväterävyys. Jos näyttelijä liikkui edes hiukan eteen- tai taaksepäin, hän muuttui epäteräväksi. Siksi kohtauksia suunniteltiin siten, että tarkennus oli päällimmäisenä mielessä koko ajan.

Tuottaminen ei ole taidetta

Alunperin Saksan Karlsruhesta kotoisin oleva Jan Harlan ja Stanley Kubrick tapasivat ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla New Yorkissa. Kubrick oli naimisissa Harlanin sisaren Christianen kanssa, heillä oli kolme tytärtä ja Harlan vieraili perheen luona usein.

Vuonna 1969 Kubrick pyysi Harlania mukaan Napoleon-projektiinsa, jota oli tarkoitus filmata Romaniassa – sieltä kun olisi löytynyt riittävä määrä päteviä ratsumiehiä. Tuotantoyhtiö MGM kuitenkin vetäytyi projektista, eikä Napoleon valmistunut koskaan.

– Pidin Stanleysta ja hän piti minusta, joten hän ehdotti, että miksemme tekisi lisää yhteistyötä.

Vuonna 1970 Harlan hankki oikeudet Arthur Schnitzlerin eroottiseen Traumnovelle-teokseen, mutta elokuvaksi se lihallistui vasta vuonna 1999 Eyes Wide Shut -nimisenä, vaikka sopimus Warner Brothersin kanssa oli jo valmiina.

Isompiin saappaisiin Harlan astui Kellopeliappelsiinissa (1971), jossa hän työskenteli tuottajan assistenttina.

– Minun roolillani ei ole ollut taiteen kanssa mitään tekemistä. Tehtäviini on kuulunut hankkia oikeat asiat oikeaan aikaan ja oikeaan hintaan. Stanley ei ollut sellainen kaveri, jolle sanotaan ei. Hän ei ollut tyhmä, ja jos hän halusi 10 000 dollaria lisärahaa johonkin asiaan, hän pystyi perustelemaan syyt, Harlan sanoo.

Kubrickilla oli onnea myös tuotantoyhtiön suhteen –Warner Brothers kunnioitti ohjaajaa, eivätkä he juuri puuttuneet hänen tekemisiinsä.

Eyes Wide Shut ja hyvät muistot

Jan Harlanin mukaan Kubrickin viimeiseksi jäänyt elokuva, Eyes Wide Shut on myös ohjaajan mestariteos.

– Stanley itse piti sitä suurimpana panostuksenaan elokuva-alalla. Ennustan, että parinkymmenen vuoden kuluttua Eyes Wide Shutia pidetään samanlaisena klassikkona kuten esimerkiksi Ingmar Bergmanin elokuvia.

Eyes Wide Shutista jäi Harlanille muutenkin hyviä muistoja.

– Sitä tehtiin hyvin hitaasti miellyttävissä studio-olosuhteissa, ja ihmisiä oli usein paikalla varsin vähän. Esimerkiksi Full Metal Jacket oli rankka prosessi, koska sitä kuvattiin pölyisissä ja kuraisissa olosuhteissa ulkona. Kun päivän päätteeksi meni kuvausten jälkeen suihkuun tai kylpyyn, vesi muuttui samantien mustaksi.

Eyes Wide Shutin mysteereihin kuuluu, että se oli hyvin suosittu elokuva Portugalissa, Espanjassa, Italiassa ja Japanissa, muttei Yhdysvalloissa tai muualla englanninkielisessä maailmassa.

– Eyes Wide Shut on hyvin monimutkainen elokuva ja se pitäisi oikeastaan nähdä kaksi kertaa. Ongelma on tietenkin se, että jos et pidä siitä ensimmäisellä kerralla, et todennäköisesti mene katsomaan sitä toistakaan kertaa, Harlan virnistää.

Pyrkimystä täydellisyyteen

Stanley Kubrick on tehnyt muodoiltaan varsin erilaisia elokuvia, mutta sisällöllisesti niistä löytyy paljon yhteistä tematiikkaa.

– Hänen elokuvansa tutkivat meidän turhamaisuuttamme, haavoittuvaisuuttamme ja pyrkimystämme rakentaa ja koota itsemme uudelleen. Stanley kunnioitti asioita, joista me emme tiedä, ja tämä tulee esille etenkin 2001:Avaruusseikkailu -elokuvassa. Pidemmällä tähtäimellä hän tosin ajatteli, ettei ihmisellä ole lajina mahdollisuutta selvitä hengissä, jos jatkamme elämäämme samaan malliin kuin nyt.

Kubrick on elokuvissaan pyrkinyt täydellisyyteen keinolla millä hyvänsä, ja joskus metodiikka on ollut näyttelijöille liikaa. Esimerkiksi Hohdossa näytelleen Shelley Duvallin yhtä kohtausta saatettiin ottaa uusiksi yli sata kertaa, mikä ajoi tämän hulluuden partaalle.

Jan Harlanin mukaan näyttelijöillä ei yleensä ollut Kubrickin kanssa ongelmia.

– Useimmiten näyttelijät pitävät ohjaajasta, joka ei kiirehdi, joka sallii useita ottoja ja joka haluaa, että kohtauksesta tulee niin hyvä kuin mahdollista. Eivät näyttelijät tällaisesta valita, se on harhaa. Lisäksi aika moni on tullut takaisin. Esimerkiksi Philip Stone on esiintynyt kolmessa Kubrickin elokuvassa ja hyvin erilaisissa rooleissa.

Tampereen elokuvajuhlilla nähdään myös Jan Harlanin Stanley Kubrickista tekemä dokumentti, Stanley Kubrick: A Life In Pictures (2001). Kubrickista liikkuu paljon huhuja, joista osa liittyy siihen ettei ohjaaja esimerkiksi pitänyt lainkaan julkisuudesta.

– Stanleylla oli hyvin aktiivinen yksityiselämä ja hänen luonaan kävi paljon vieraita. Hän biletti myös uuden vuoden juhlissani 20 vuoden ajan. Stanley Kubrickia on usein kuvailtu ihmisvihaajaksi, mikä ei pidä ollenkaan paikkaansa – en olisi muuten työskennellyt hänen kanssaan kolmea vuosikymmentä. Se oli hauskaa aikaa, Jan Harlan sanoo, ehkä hieman haikeastikin.

Ammatillisille opettajille on tulossa suuri mullistus, kun 10 000 opettajaa siirtyy vuosityöaikaan. Vuosityöaika vaikuttaa palkkaan, lomiin ja työaikaan.

Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Hannu Freund sanoo, että harvoin työmarkkinoilla tehdään näin isoja uudistuksia. Uudistus tulee voimaan asteittain syksyyn 2020 mennessä.

– Tämä on iso uudistus. Harvoin yhdenmukaistetaan useita eri työaikajärjestelmiä ja 10 000 ihmisen työsuhteen ehdot.

Palkka nousee monilla

Vuosityöaika mullistaa opettajien lomat niin, että ne voivat olla pätkissä ja koululaisten loma-aikojen ulkopuolella toukokuussa tai syyskuussa.

Jatkossa ammatillinen opettaja saa kahdeksan viikkoa kesävapaata ajalla 2.5.–30.9. enintään kahdessa jaksossa. Talvivapaajakso on neljä viikkoa, ja sen saa pitää enintään neljässä jaksossa.

Vuosityöaikaa on kokeiltu viime syksystä asti seitsemässä oppilaitoksessa ympäri Suomea. Kokeilussa mukana olevan Stadin ammattiopiston pääluottamusmies Venla Olin kertoo, että suurimpia voittajia ovat sosiaali- ja terveysalan opettajat, joihin hän itse lukeutuu.

– Itselläni nousi palkka 500 euroa kuukaudessa. Myös lomien määrä nousi. Aikaisemmin loma oli maksimissaan 38 päivää, nyt se on 12 viikkoa. Loman määrä nousi yli kuukaudella.

Kuntatyönantajien arvioiden mukaan sosiaali- ja terveysalan opettajilla lisääntyy työpaikalla tehtävä työmäärä palkankorotusta vastaavasti.

Opettajamäärä pienenee totta kai pidemmän päälle, jos opetus onnistuu vähemmällä opettajamäärällä. Hannu Freund

Muiden alojen opettajilla, kuten esimerkiksi tekniikan alalla, loman määrä vähenee noin viikolla. He saavat neuvottelupäällikön mukaan pienen palkankorotuksen. Entisten aikuiskoulutuskeskusten opettajilla palkkasumma pienenee selvästi, mutta niin käy neuvottelupäällikön mukaan myös vuosittaisen työmäärän.

Vapaat voivat olla pätkissä

Iso periaatteellinen muutos on myös se, että lomat voivat pätkittyä. Ammatillinen opettaja voi joutua tulemaan opettamaan kesken kesän, jolloin vapaa siirtyy myöhemmäksi.

Työnantaja hakee vuosityöajalla joustoa siihen, että oppilaitokset antaisivat yhä enemmän opetusta myös kesällä. Tämä närästää osaa opettajista.

– Osa opettajista tahtoo pitää lomansa koulujen loma-aikaan. Osa voi olla ihan tyytyväinen siihen, että lomaa voi pitää myös kalliin lomakauden ulkopuolella, Venla Olin sanoo.

Olinin mukaan sairastuminen kesälomalla polttaa lomat, eikä niitä saa siirrettyä.

Työaika pitää kirjata

Jatkossa kokoaikaisen opettajan vuosityöaika on 1 500 tuntia. Iso ero entiseen on, että ammatillisten opettajien pitää kirjata työaikansa.

Vuosityöaikaan sisältyvät myös tuntien valmistelu ja koulutuspäivät. Opettajille pitää tehdä työaikasuunnitelma ennen lukuvuoden alkamista.

– Aikaisemmin oppituntien suunnittelu on tehty urakalla. Jotkut opettajat eivät ole valmistelleet tunteja juurikaan, toisilla on taas mennyt suunnittelu överiksi ja vaarana on uupuminen. Uusi malli tasaa ääripäitä ja tuo mukaan myös tervetullutta työtehtävien priorisointia, Hannu Freund sanoo.

Stadin ammattiopistossa työaika on pitänyt Venla Olinin mukaan kirjata 15 minuutin tarkkuudella.

– Tähän menee hirveästi aikaa. Jos yhdellä opettajalla menee tunti viikossa aikaa kirjaamiseen, se on 40 tuntia vuodessa. Meillä on vuosityöaikakokeilussa mukana noin 600 opettajaa, joten tähän kuluu valtavasti aikaa. Onneksi tätä yksinkertaistetaan ensi lukukaudella.

Hannu Freund uskoo, että opettajat tottuvat tähän pikkuhiljaa.

– Ammattikorkeassa opettajat ovat kirjanneet jo vuosia tunnit, eikä sitä ole koettu vaikeaksi.

Yt-neuvotteluja todennäköisesti tulossa

Uudistuksen on pelätty johtavan laajoihin irtisanomisiin, koska monen opettajan palkat nousevat. Kuntatyönantajien arvioiden mukaan sosiaali- ja terveysalan opettajien palkat voivat nousta jopa yli kymmenen prosenttia.

Itselläni nousi palkka 500 euroa kuukaudessa. Myös lomien määrä nousi. Venla Olin

Neuvottelupäällikkö Hannu Freund sanoo, että koska joillain opettajilla palkka laskee, palkkasumman oletetaan pysyvän samana. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, kuinka moni opettaja tekee jatkossa yli 1 500 tuntia töitä vuodessa. Tällöin oppilaitos voi ostaa työn ylityönä, mutta palkkakulut kasvavat.

Työnantaja pitää sitäkin mahdollisena, että monen opettajan tekemät työtunnit nousevat palkannousua vastaavasti. Tällöin opettajia tarvitaan nykyistä vähemmän.

Toisen asteen koulutukseen kohdistuu myös suuria rahoitusleikkauksia.

– Opettajamäärä pienenee totta kai pidemmän päälle, jos opetus onnistuu vähemmällä opettajamäärällä. Rahoitusleikkaukset tuovat myös kurjuutta. Lähivuosina voi olla muutenkin paljon yt-neuvotteluita. Sitä ei tiedä, mikä johtuu sitten mistäkin, Hannu Freund kertoo.

Lue lisää:

Iso muutos 10 000 ihmisen työehtoihin: "Kuulin juuri, että palkkani nousee, hieno homma!

Sosiaali- ja terveysalan opettaja Maija Timonen aloittaa vapaansa tavallisesti juhannukselta. Töihin hän palaa elokuun alussa.

Enemmistö työkavereista Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa on aloittanut lomailun heti koulujen loputtua.

Nyt tämä muuttuu. Kahden vuoden aikana ammatillisten opettajien työaika ja lomat yhtenäistyvät koko Suomessa.

– Kuuli juuri, että vapaat pitenevät. Hyvä homma näin. Silloin se on tasa-arvoista ja tasavertaista kaikille. En ole vielä suunnitellut, mitä teen uudella lomalla. Kyllä sitä sitten varmaan maataan rannalla kauemmin, Maija Timonen kertoo.

Suuri uudistus

Työmarkkinoilla on tehty harvoin näin suurta remonttia. 10 000 ammatillisen opettajan työajat, vapaat ja palkat muuttuvat kahden vuoden aikana.

Jatkossa kokoaikaisen opettajan vuosityöaika on 1 500 tuntia.

Tähän sisältyy muun muassa tuntien valmistelu. Uusi vuosityöaika tekee kaiken työn näkyväksi.

– Olen tehnyt työtä kokonaisvaltaisesti. Teen välillä työtä myös iltaisin ja viikonloppuisin, Timonen kertoo.

Maija Timosella on nyt 779 vuosittaista opetustuntia, päälle tulevat tuntien suunnittelu ja erilaiset projektit. Hän on tehnyt niin sanottua kokonaistyöaikaa, kun suurin osa ammatillista opettajista Tredussa on ollut opetusvelvollisia.

Uusi vuosityöaika vaikuttaa myös palkkoihin.

Tredun pääluottamusmies Jyrki Rantala arvioi, että opetusvelvollisuustyössä olevien palkka voi laskea ja kokonaistyöajassa olevien nousta. Tämä riippuu kuitenkin opettajan tulevista tuntimääristä.

– Puhutaan joistakin sadoista euroista.

Maija Timonen iloitsee palkan noususta.

– Kuulin juuri, että palkkani nousee. Hieno homma! Mielestäni on hyvä, että opettajien työehtoja yhtenäistetään.

Lomat lyhentyvät osalla

Lehtori Seppo Laurila on opettanut Tredussa vajaat 30 vuotta sähköalaa. Hänen palkkansa ja vapaansa vähenevät todennäköisesti uudistuksen jälkeen, koska Laurilalla on ollut suhteessa paljon opetusta.

Nyt Laurila on voinut jäädä vapaalle kesäkuun alussa. Jatkossa ammatillinen opettaja saa kahdeksan viikkoa kesävapaata ajalla 2.5.-30.9. enintään kahdessa jaksossa. Talvivapaajakso on neljä viikkoa, ja sen saa pitää enintään neljässä jaksossa.

– Lomat tässä ammatissa ovat ihanteellinen asia. Lomat ehkä lyhentyvät, mutta voin viettää lomaa muulloinkin kuin kesällä, Laurila sanoo.

Opiskelijat ovat muuttuneet todella paljon Laurila työuran aikana. Erityisopiskelijoita on lähes joka viides. Osalle prosenttilaskut ovat liian hankalia, elämänhallinnassakin on ongelmia. Tunneilla tullaan helposti myöhässä.

– Tyypilliset työpäivät ovat viidestä tunnista kahdeksaan tuntiin: 30 tuntia opetusta viikossa ja suunnittelut päälle. Henkisesti työ on niin raskasta, että lomaa on välillä pakko saada.

Työssä vaikeinta on Laurilan mukaan kasvattaa opiskelijoita yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi.

– Hyvät oppilaat ovat nyt todella hyviä. On suuri joukko myös niitä, jotka tarvitsevat todella paljon ohjausta. Koulupäivän jälkeen monesti keskustellaan oppilaan kanssa. Päivittäin voi tapahtua monenlaisia asioita.

Suunnittelija Elina Vehmaa kertoo, että vuosityöaika tulee todennäköisesti Tredussa käyttöön vuoden 2019 alussa. Jokaiselle opettajalle vahvistetaan työaikasuunnitelma.

Opetusta myös kesällä

Uudistus valmistaa myös siihen, että ympäri vuoden olisi nykyistä enemmän opetusta ja opiskelijat valmistuisivat nopeammin. Nyt opettajille on maksettu ylimääräistä korvausta kesätöistä, mutta jatkossa opettajan vapaa voi olla pätkissä.

Ei todellakaan kannata kadehtia lomaa. Ensimmäiset kaksi viikkoa menee siihen, että tietää, kenen poika on. Seppo Laurila

Pääluottamusmies Jyrki Rantala kertoo, että opetus on jo nyt lisääntynyt kesällä.

– Määrä on selkeästi kasvussa. Koulutusreformi ajaa siihen, että oppilaitoksen ovien pitäisi olla auki kesät talvet. Halutaan talot käyttöön 12 kuukauden ajaksi. Nyt talot ovat olleet tyhjillään välillä yli kaksi kuukautta, Rantala kertoo.

"Turha kadehtia"

Molemmat kokeneet opettajat ovat sitä mieltä, että pitkää kesälomaa on turha kadehtia.

– Ensimmäinen viikko menee siihen, että pää pyörii. Toisella viikolla vasta tuntuu, että loma alkaa, Maija Timonen sanoo.

Hän toivottaa tervetulleeksi töihin kaikki, jotka kadehtivat. Samaa mieltä on Seppo Laurila.

– Ei todellakaan kannata kadehtia. Ensimmäiset kaksi viikkoa menee siihen, että tietää, kenen poika on. Opettajan työ on henkisesti kovaa työtä. Vaatii pitkän loman, että pääsee irti ja on taas henkisesti seesteisessä kunnossa, Seppo Laurila sanoo.

Lue myös:

Opettajien lomiin ja työaikaan tulee historiallinen mullistus: Osalla ammatillisista opettajista vapaa pitenee, osalla lyhenee

Työt ja koulu. Siinä tärkeimmät syyt siihen, miksi Tampereelle muutetaan. Niiden vuoksi myös porilainen Katriina Kautto, 46, pakkasi kolme lastaan, Kallen 10, Kamillan 13 ja Alisan 16, autoon ja suuntasi kohti Tamperetta.

– Lapset ovat käyneet steinerkoulua pienestä pitäen. Kun tuli ilmoitus, että steinerlukio lakkautetaan Porissa, tuntui, että vanhemman tyttären maailma romahtaa – niin kuin teineillä tuppaa käymään, jos asiat eivät mene suunnitelmien mukaan, Kautto kertoo.

Kun opettajaäidilläkin oli osa-aikatöitä vain vähän, perhe päätti pitkän harkinnan jälkeen muuttaa Tampereelle, jossa lapset voivat jatkaa steinerkoulua ja äiti etsiä töitä.

– Kyllähän sitä muuttoa vuosi tehtiin. Lopulta meillä oli asunto ja suunnitelmat valmiina, mutta kesäkuulle piti vielä odottaa, pääseekö Alisa kouluun, Kautto kertoo.

1. Jos haluaa tuttavuuksia, täytyy itse aloittaa. Katriina Kautto

Elokuun 1. päivänä muuttokuormaa purettiin Tampereen Kalevassa ja puolen vuoden päästä perhe on tyytyväinen ratkaisuunsa.

– Harrastus- ja koulutusmahdollisuudet ovat täällä ihan mahtavaa luokkaa. Ja kaikki on tässä ihan lähellä. Aikaisemmin kuskasin lapsia harrastuksiin autolla joka päivä monta kertaa, mutta nyt nämä pääsevät kävellen ja pyörällä, Katriina Kautto kertoo.

Lasten kuskaamisen sijaan Kautto on ehtinyt itsekin harrastaa. Hän käy joogassa ja opiskelee italiaa työväenopistossa. Kotitalousopettajan töitä on löytynyt mukavasti Kuntarekryn sijaisrekisterin kautta.

2. Kavereita voi löytää vaikka kaupan pihasta tai luistelukentältä. Kalle Kulmala

Tamperelaisia ystäviä ei ole kuitenkaan ollut helppo löytää.

– Eivät tamperelaiset ala kyllä itse jutella mitään. Jos haluaa tuttavuuksia, täytyy itse aloittaa. Mutta se on tuttua Poristakin, Katriina Kautto sanoo.

Lapsilta ystävystyminen onnistuu onneksi helpommin.

3. Aamuinen reitti voi ollakin iltapäivällä suljettu. Mutta täytyy yrittää pysyä rauhallisena, ettei rupea panikoimaan. Katriina Kautto

– Kavereita voi löytää vaikka kaupan pihasta tai luistelukentältä, sanoo Kauton kuopus, 10-vuotias Kalle Kulmala.

Hän ja isot siskot ovat löytäneet uusia kavereita myös koulusta, harrastuksista ja omalta kotipihalta.

Sekä äiti että poika ovat erityisen tyytyväisiä myös kaupungin joukkoliikenteeseen. Muun muassa lasten koululle bussi kulkee melkein takapihalta.

4. Kun menee pysäkille seisomaan, aina tulee linkkari. Katriina Kautto

– Kun menee pysäkille seisomaan, aina tulee linkkari, Kautto sanoo.

Muuten liikenteessä onkin ollut opeteltavaa. Sen lisäksi, että Tampere on selvästi Poria suurempi kaupunki, oman haasteensa tuo ratikan rakentaminen, jonka vuoksi esimerkiksi työ- tai koulumatka voi muuttua yllättäen.

– Aamuinen reitti voi ollakin iltapäivällä suljettu. Mutta täytyy yrittää pysyä rauhallisena, ettei rupea panikoimaan. Olen kyllä huomannut, että tamperelaisetkin ovat välillä ihan sormi suussa liikennejärjestelyjen vuoksi, Katriina Kautto sanoo.

Pitkää harkintaa vaati myös Jutta Luhtisen, 37, tamperelaistuminen. Hänen työpaikkansa satulaseppänä on ollut Tampereen naapurissa Kangasalla jo kuusi vuotta. Koti pysyi kuitenkin Hämeenlinnassa viime elokuulle asti.

– Kolme vuotta mietin, muutanko vai enkö. Minulla oli Hämeenlinnassa maksettu asunto ja kun asumiskustannukset olivat siellä ihan olemattomat, se pitkitti ratkaisua, Luhtinen kertoo.

5. Vuokralle muuttaminen alkuun on ihan hyvä ratkaisu. Jutta Luhtinen

– Mutta Lahti-Tampere -tiellä autoilu on raskasta erityisesti talvella ja lopulta se ei huvittunut enää yhtään. Tuli vain sellainen tunne, että asumiskustannuksista viis, nyt muutan.

Luhtinen pisti vanhan kotinsa vuokralle ja muutti vuokrakaksioon Tampereen keskustan tuntumaan. Tarkoitus on tutkailla rauhassa uutta kotikaupunkia ja ostaa asunto vasta sitten, kun täydellinen löytyy.

– Vuokralle muuttaminen alkuun on ihan hyvä ratkaisu. Olen ajatellut, että täytyy selvittää, mitkä ovat kivoja asuinpaikkoja kaikkina vuodenaikoina, hän kertoo.

6. Kauppahallissa on ihanaa kuunnella ja katsella ihmisiä. Oikein kunnon tamperelaiset puhuvat niin hauskasti. Jutta Luhtinen

Tampere houkutti asuinpaikkana Kangasalaa enemmän harrastusmahdollisuuksien ja kulttuuritarjonnan vuoksi. Tampereelta löytyi myös ennestään tuttuja ja ystäviä.

– Tenniskaverit ovat vielä hakusessa, mutta balettiharrastuksen aloitin uudestaan 20 vuoden tauon jälkeen, Luhtinen kertoo.

– Käyn myös paljon keikoilla, elokuvissa ja kaikenlaisissa kulttuurijutuissa. Täällä on paljon mukavia kahviloita. Kun menee vaan joka paikkaan ja aukaisee välillä suunsa, ihmiset ovat tosi kivoja. Tamperelaiset ottavat kyllä uudet ihmiset aika hyvin vastaan.

7. Asuinpaikkaa valitessa sillä, mihin suuntaan kulkee töihin, on merkitystä. Ratikan rakentamisen vuoksi liikenne voi olla tukossa. Jutta Luhtinen

Tamperelaiseen sielunmaisemaan pääsee parhaiten sisään suuntaamalla Luhtisen lempipaikkaan.

– Kauppahallissa on ihanaa kuunnella ja katsella ihmisiä. Oikein kunnon tamperelaiset puhuvat niin hauskasti, hän sanoo.

Vaikka Tampereelle muutto nostikin asumiskuluja, bensakuluissa on tullut vastaavasti säästöjä. Tampereella Luhtinen ei tarvitse autoa kuin työmatkoilla. Nykyiseen asuinpaikkaansa Tammerkosken itäpuolella hän on tyytyväinen.

– Asuinpaikkaa valitessa sillä, mihin suuntaan kulkee töihin, on aika paljon merkitystä. Ratikan rakentamisen vuoksi tuo liikenne voi olla nyt muutaman vuoden tukossa, Jutta Luhtinen sanoo.

Tampereelle tullaan ja täältä lähdetään myös jääkiekon vuoksi. Juhani Tamminen, 29, teki viime keväänä sopimuksen Ilveksen kanssa. Pari vuotta Rovaniemellä pelannut keskushyökkääjä muutti "hyville pelipaikoille" Tampere-talon viereen vappuna. Tamminen kertoo tykänneensä asua Tampereella ja kehuu uutta kotikaupunkiaan hienoksi paikaksi.

8. Se, mistä kämpän ostaa tai vuokraa, vaikuttaa kotiutumiseen. Kannattaa muuttaa keskustaan. Juhani Tamminen

– Se, mistä kämpän ostaa tai vuokraa, vaikuttaa kotiutumiseen. Ainakin oma vinkki on, että kannattaa muuttaa keskustaan. Sieltä ei ole pitkä matka oikeastaan mihinkään, hän sanoo.

Hämeenlinnassa syntyneelle ja kasvaneelle kiekkoilijalle Tampere oli tuttu paikka ennestään. Syvemmälle kaupungin saloihin häntä ovat johdattaneet joukkuekaverit Ilveksessä.

9. Pyynikin harju kannattaa käydä katsomassa. Ja Pispalan portaisiin on kesällä kiva mennä juoksemaan. Juhani Tamminen

– Kun pelaa jääkiekkoa ja samassa kopissa on 25 miestä, ei tarvitse enää hirveästi muihin tutustua. Arki pyörii lätkän ympärillä, mutta pelikavereiden ansiostaan olen päässyt aika hyvin sinuiksi kaupunginkin kanssa ja tiedän, missä mitäkin on, Tamminen kertoo.

Omat suosikkipaikat Hakametsän hallin ja Tampereen keskustan lisäksi löytyivät jo viime kesänä Pyynikin ja Pispalan rinteiltä. Ensi kesänä Juhani Tamminen aikoo tutustua kotikaupunkiinsa vielä tarkemmin.

– Pyynikin harju kannattaa käydä katsomassa, se on hieno paikka. Ja Pispalan portaisiin on kesällä kiva mennä juoksemaan ja katselemaan maisemia, hän vinkkaa.

10. Suosittelen mustaamakkaraa ja kanansiipiä ehdottomasti. Juhani Tampere

Myös tamperelainen ruokakulttuuri on kiekkoilijan mieleen.

– Suosittelen mustaamakkaraa ja kanansiipiä ehdottomasti. Monesta paikasta ei niin hyviä siipiä saakaan kuin Tampereelta, Juhani Tamminen sanoo.

Opiskelupaikan varmistuminen Tampereen ammattikorkeakoulusta vajaa pari vuotta sitten oli Jaana Viertolalle, 25, toiveiden täyttymys. Nurmosta, Seinäjoelta kotoisin oleva Viertola halusi media-alalle ja Tampere oli alan opiskelukaupungeista mieluisin.

– Isot sisarukseni opiskelivat täällä ja kävin teininä tosi paljon heidän luonaan. Jo silloin ajattelin, että Tampereella voisi olla koti, hän sanoo.

Opiskelijan kannalta kaupungin hyviin puoliin kuuluvat ehdottomasti hyvä sijainti ja edullisuus esimerkiksi Helsinkiin verrattuna.

11. Kannattaa ladata bussikorttia ja bussien kanssa pitää olla tarkkana. Puhelimeen saa appeja, joista voi katsoa, millä pysäkillä jäädä pois. Jaana Viertola

– Täällä on helppo kulkea, välimatkat eivät ole mahdottomia ja opiskelijalle bussikortti on aika inhimillisen hintainen. Ja vaikka ratikkatyömaat vähän liikennettä hidastavat, bussit kulkevat tosi hyvin, Viertola luettelee.

– Kannattaa muistaa ladata bussikorttia ja bussien kanssa pitää olla tarkkana, vaikka olisi kiirekin. Onneksi puhelimeen saa vaikka mitä appeja, joista voi katsoa, millä pysäkillä jäädä pois.

Sosiaalisella Viertolalla on Tampereella paljon kavereita, jotka aloittivat opiskelun samaan aikaan. Yhdessä on otettu selvää asioista ja tutustuttu uuteen kotikaupunkiin.

12. Opiskelijoille on paljon tapahtumia ja monissa paikoissa saa opiskelija-alennuksia. Jaana Viertola

– Opiskelijaelämä on rikasta. Opiskelijoille on paljon tapahtumia ja monissa paikoissa saa opiskelija-alennuksia, hän sanoo.

– Olen googlaillut ja hahmottanut kaupunkia ihan kartankin kanssa. Tykkään tästä Tohlopin ympäristöstä ja Näsijärvestä. Tampereen keskustassa ei ole koskaan liikaa ihmisiä ja lämpöisellä säällä löytyy aina kivoja puistopaikkoja istuskella.

Viertola iloitsee myös rauhallisista ulkoilualueista ja luistelureiteistä, joita on aurattu muun muassa Näsijärvelle ja Tohloppiin.

13. Kun kohtelet ihmisiä hyvin, sinuakin kohdellaan hyvin. Jaana Viertola

Tampere on hänen mukaansa aika hyvä paketti ja tamperelaiset tosi kivoja ihmisiä.

– Täällä on kunnon kivijalkabaareja ja kauppoja, joiden baarimikot ja kauppiaat ovat suurimmaksi osaksi tosi mukavia. Ne tietävät, että aina tulee uutta porukkaa ja uusia opiskelijoita, Viertola sanoo.

– Ja niinhän se on, että kun kohtelet ihmisiä hyvin, sinuakin kohdellaan hyvin.

Vaikka kokaiinin käyttö on Suomessa moninkertaistunut muutaman vuoden aikana, ovat määrät yhä pieniä verrattuna moniin muihin maihin. Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n vuoden 2017 jätevesitutkimuksesta.

– Kokaiinin käyttö on edelleen voimakkaasti painottunut eteläiseen Suomeen, vaikka kokaiinia todetaankin enenevässä määrin myös muualla maassa, kommentoi oikeustoksikologiayksikön päällikkö Teemu Gunnar THL:n tiedotteessa tutkimusta.

Suomi on yhä vahvasti amfetamiinin ja metamfetamiinin maa huumeidenkäytön osalta. Esimerkiksi Keskusrikospoliisin huumelaboratorioon tuli viime vuonna tutkittavaksi noin 130 kilogrammaa takavarikoitua amfetamiinia, kun taas kokaiinia vajaa neljä kiloa, kertoo poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi poliisihallituksesta. Myös ekstaasia käytetään koko maassa.

Kokaiininkäyttöä hillitsee hinta

Amfetamiini oli aiemmin yleisin stimulanttihuumausaine, mutta viime aikoina sen käyttö on tasaantunut samalla, kun metamfetamiini on noussut amfetamiinin rinnalle. Tämä näkyy Saukoniemen mukaan takavarikoissa.

THL:n kehittämispäällikkö Aino Kankaanpää kertoo, että metamfetamiinin huippuvuosi oli 2016, kun käyttö kasvoi lähes nollasta ohi amfetamiinin. Nyt tilanne on tasoittunut.

Kankaanpään mukaan suomalaisten huumeiden käyttö on samankaltainen kuin Itä-Euroopassa. Etelä- ja Länsi-Euroopassa kokaiini on pääaine, mutta Saukoniemi ja Kankaanpää arvelevat, että Suomessa käyttöä hillitsee kokaiinin korkea hinta.

Tampere erottui ekstaasinkäytössä

Kansainvälisesti verrattuna huumeidenkäyttö on kohtuullisella tasolla Suomessa. Euroopan huumausaineiden seurantakeskuksen vertailuissa erottuvat kuitenkin Tampere ja ekstaasi: Kaupungissa käytettiin yhdeksänneksi eniten ekstaasia vuoden 2017 vertailussa.

Tosin sijoitukset ja määrät vaihtelevat eri vuosina. Esimerkiksi vuonna 2014 Oulu oli seitsemäs ekstaasinkäytössä.

Myös metamfetamiinin huippuvuosi 2016 näkyy tilastoissa niin, että suomalaiset kaupungit hallitsivat sijoja 5, 6, 7, 9 ja 10. Vuoden 2017 metamfetamiinivertailussa ensimmäinen suomalaiskaupunki on Helsinki sijalla 14.

Lahti yhä kärkikastia

Suomen epävirallista huumepääkaupungin titteliä varsinkin amfetamiinin osalta pitää edelleen Lahti. Kaupungissa ei tehty jätevesitutkimusta vuonna 2017, mutta vuoden 2016 vertailuissa Lahdessa käytettiin viidenneksi eniten amfetamiinia eurooppalaisessa vertailussa.

Euroopan huumausaineiden seurantakeskuksen jätevesitutkimuksessa oli mukana 60 kaupunkia 19 maasta. Suomen osuudesta tutkimuksessa vastaa THL. Jätevesitutkimuksissa lasketaan huumausaineiden pitoisuuksia jätevesissä, joten tutkimus ei kerro, kuinka paljon käyttäjiä alueella on.

THL:n Kankaanpää muistuttaa, että mittausjakso on yksi viikko, joten vaihtelua voi olla.

– Esimerkiksi pitoisuudet ovat usein pienempiä keväällä, mutta kasvaneet talvella, Kankaanpää sanoo.

Poliisi on ottanut kiinni kaksi pääepäiltyä isossa valepoliisirikosjutussa, kertoo Keskusrikospoliisi. Poliisi luonnehtii rikosvyyhtiä toistaiseksi suurimmaksi valepoliisihuijaukseksi Suomessa.

Keskusrikospoliisi kertoo tiedotteessa, että toinen epäillyistä otettiin kiinni Ruotsissa. Kiinniotosta vastasi Ruotsin poliisin erikoisjoukko, niin sanottu FAST-ryhmä, joka on erikoistunut kansainvälisesti etsintäkuulutettujen kiinniottoon. Toinen epäillyistä otettiin kiinni Ruotsinlaivalla, kun hän oli matkalla Suomeen.

Rikosvyyhtiä on tutkinut Itä-Suomen poliisilaitos. Poliisin mukaan kiinniotetun kaksikon epäillään huijanneen 250 000 - 400 000 euroa iäkkäiltä ihmisiltä.

Itä-Suomen poliisilla on 70 rikosilmoitusta tutkittavana asiassa. Sen lisäksi rikosvyyhtiin liittyviä rikosilmoituksia tutkitaan myös Sisä-Suomen poliisissa, Länsi-Uudellamaalla, Oulussa ja Hämeen poliisilaitoksella.

Epäillyt ovat poliisin vanhoja tuttuja, kerrotaan Keskusrikospoliisin tiedotteessa. Epäillyt olivat vangittuina viime syksynä. Heidät vapautettiin asioiden selvittämisen jälkeen, mutta heidät määrättiin matkustuskieltoon. Poliisin mukaan epäillyt lähtivät vuoden vaihteessa matkustuskiellosta huolimatta Ruotsiin ja heidän epäillään jatkaneen rikoksia siellä.

Poliisi epäilee, että kaksikko on saanut apua useilta ihmisiltä Suomesta rikosten tekemiseen Ruotsissa.

Kahden pääepäillyn kiinniottoa valmisteltiin yhteistyössä Itä-Suomen poliisilaitoksen, Keskusrikospoliisin ja Ruotsin poliisin kanssa.

Lue myös:

Varo tätä huijausta: poliisin puhelinnumerosta soittaakin valepoliisi

Valepoliisit kalastelleet jälleen pankkitunnuksia Pohjois-Savossa – poliisi kehottaa varovaisuuteen

KRP nitistämään valepoliisi-ilmiötä – "Halveksittavaa ja raukkamaista rikollisuutta"

Suomen elokuvasäätiön jakaman Risto Jarva -palkinnon saa Marja Helanderin Eatnanvuloš lottit eli Maan sisällä linnut. Se on kokeellinen elokuva saamelaisista tanssinopiskelijoista Birit ja Katja Haarlasta.

40. kertaa jaetun palkinnon perusteluissa palkintoraati toteaa, että "elokuva on samanaikaisesti hätkähdyttävän kaunis, pirullisen hauska ja poliittisesti kantaaottava".

Raatiin kuuluivat tänä vuonna Risto Jarva -seuran puheenjohtaja, kirjailija ja elokuvantekijä Ville Suhonen, Elokuvasäätiön dokumenttielokuvien kulttuuriviennin suunnittelija Suvi Paavola ja viime vuonna palkinnon voittanut Selma Vilhunen.

Palkinto on arvoltaan Suomen suurin elokuvapalkinto, 10 000 euroa. Se jaetaan Tampereen lyhytelokuvajuhlilla. Palkinnon ajatus on edistää kotimaista lyhytelokuvaa.

Lista kaikista palkinnon saaneista elokuvista vuodesta 1979 lähtien löytyy Suomen elokuvasäätiön verkkosivuilta.

Lue myös:

Saamelaistaiteilijan uusi lyhytelokuva ottaa kantaa Saamenmaan omistussuhteisiin

Ensi viikolla sää muuttuu lauhasta ja sateisesta kylmäksi ja tuuliseksi. Loppuviikosta pakkanen kiristyy.

– Sadetta on luvassa melkein kuukauden edestä, kuvailee Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Sadealue saapuu huomenna maanantaina länsirannikolle. Hankalimmalta päivältä näyttää tiistai ja etenkin tiistaiaamuna liikenteessä kannattaa varautua runsaaseen sateeseen. Päivän aikana sadealue liikkuu Suomen yli.

Tampereen eteläpuolella on lauhaa, joten sade tulee siellä vetenä ja räntänä. Luvassa voi olla myös runsaita jäätäviä sateita.

Kotakorpi ennustaa jonkinlaista kaaosta Vaasasta ja Joensuusta pohjoiseen:

– Lunta voi tulla siellä 20 senttimetriä, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa jopa 30 senttiä, hän sanoo.

Lämpötila on alueella nollan tienoilla, joten tykkyvahingot, kuten sähkökatkot, ovat mahdollisia.

Ilmatieteen laitos varoittaa huonosta ajokelistä maanantaina ja tiistaina Satakunnassa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.

Keskiviikkona sataa vielä Pohjois- ja Itä-Suomessa. Silloin pakkanen kiristyy jälleen, keskiviikkona elohopea painuu miinukselle lähes koko maassa. Torstain tienoilla pakkasta on päivällä 5–10 astetta, yöllä 10–15 astetta.

– Torstaina ja perjantaina on tuulista. Tuntuu kuin olisi 20 astetta pakkasta, Kotakorpi huomauttaa.

Lue myös:

Miten tuuli lisää pakkasen purevuutta? Katso taulukko: jo kohtalainen tuuli tuplaa hyytävyyden

Tykyn sijaan ihan tavallista lunta? Erikoistutkija närkästyi väärän termin käyttämisestä sähkökatkojen ja metsätuhojen uutisoinnissa

Tammerkoski tyhjennetään pääsiäisen jälkeen. Koski on tyhjänä kolmen päivän ajan, jotta Hämeensillan alle saadaan rakennetuksi remontin ajaksi työtaso. Ilman työtasoa sillan rakenteita ei kyetä purkamaan eikä tekemään uusia.

Kosken pintaa aletaan pudottaa pääsiäismaanantaina niin, että koski on tyhjä seuraavan päivän aamuna eli 3. huhtikuuta. Kosken ollessa tyhjänä paalutetaan tason tueksi mahdollisimman monta teräspaalua. Niiden varaan rakennetaan työtaso koko sillan alueelle ja noin kymmenen metriä reunojen yli.

– Kun koski on tyhjänä, töissä on niin monta ukkoa ja konetta kuin alueella mahtuu olemaan, sanoo Tampereen kaupungin rakennuttamispäällikkö Petri Kantola.

Ennen työtason valmistumista siltatyömaalla puretaan verhoilua vain sen verran kuin sillan päältä pystyy. Tason valmistuttua alkavat purkutyöt täysillä.

Väliaikainen kevyen liikenteen silta pystyyn samaan aikaan

Samaan aikaan rakennetaan myös suunniteltu väliaikainen kevyen liikenteen silta Verkarannan ja Värjärinkujan välille. Täysin varmaa sen rakentaminen kosken ollessa tyhjänä ei ole, sillä sillalta puuttuu vielä ympäristölupa.

Kantolan mukaan alun perin tulkittiin, ettei väliaikainen silta lupaa tarvitsisi, mutta tulkinta osoittautui vääräksi. Ympäristölupaa käsitellään parhaillaan aluehallintovirastossa.

Jos lupa ei heltiä ennen kosken tyhjennystä, se rakennetaan myöhemmin kosken virratessa normaalisti.

Lue lisää:

Hämeensillan remontti alkaa Tampereella todenteolla – koko Hämeenkatu suljettu henkilöautoilta

Tammerkosken yli pääsee pian puusiltaa pitkin – Hämeensillan remontti vie kevyen liikenteen väliaikaisreitille Tampereella

Tampereen Hämeensilta huonossa kunnossa: joudutaan rakentamaan alusta asti uusiksi

Terveysyritys Pihlajalinna ostaa osakekaupalla lääkäriyhtiö Doctagonin.

Pihlajalinna maksaa 30 miljoonan kaupan omilla osakkeilla Doctagonin omistajille suunnatulla osakeannilla.

Suomessa toimivista terveysyrityksistä suurimpiin kuuluva Pihlajalinna kasvattaa kaupalla liikevaihtoaan vajaalla viidellä prosentilla. Doctagonin liikevaihto oli viimeksi 17,2 miljoonaa euroa, ja Pihlajalinna näkee siinä kasvun mahdollisuuksia.

– Vastuulääkärimalli on Pihlajalinnalle selvä kilpailuetu ja tuo meille merkittäviä kasvumahdollisuuksia, arvioi toimitusjohtaja Joni Aaltonen Pihlajalinnasta.

Muun muassa vanhustenhuollossa vastuulääkärimalli tarkoittaa sitä, että lääkäri on harvoin paikalla, mutta on hoitajien tukena etänä.

Pihlajalinna kasvanut ostoilla

Pitkälti vakuutusyhtiöiden ja perustajansa yrityksen omistama Pihlajalinna on kasvanut viime vuosina vauhdilla useilla yritysostoilla ja terveydenhuollon ulkoistuksilla. Myös Doctagonin kannattavuus on parantunut, kun käyttökate oli viime vuonna 0,4 miljoonaa euroa.

Doctagonilla on henkilöasiakkaiden lääkäripalveluja, työterveyttä sekä julkisen sektorin lääkäri- ja konsultointipalveluja. Sillä on kaksi lääkärikeskusta Helsingissä ja Turussa.

Doctagonin lääkäriomistajista tulee kaupan myötä Pihlajalinnan suurimpia omistajia.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat isossa mullistuksessa Suomessa hallituksen sote-lakipaketin myötä. Muutosta on pidetty hyvänä mahdollisuutena yksityisille alan yrityksille.

Yksi maan suurimmista yrityksistä Attendo Suomi kertoi vähän ennen lakipaketin valinnanvapausosan julkistamista, että se harkitsee yhtenä vaihtoehtona terveyspalveluyrityksen myyntiä ja keskittymistä hoivopalveluihin.

Yhä useampi kauppakeskus on avannut ovensa koirille. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla koirat ovat tervetulleita useampaan kauppakeskukseen kuten Isoon Omenaan. Viimeisimpänä joukkoon on liittynyt Tampereen Koskikeskus.

Iso Omena ja Koskikeskus ovat molemmat lukuisia kauppakeskuksia omistaman Cityconin hallinnoimia. Koirat pääsevät jo kahdeksaan Cityconin kauppakeskukseen eri puolilla Suomea. Koirat voi tuoda kauppakeskusten yleisiin tiloihin, mutta myymälät ja esimerkiksi kahvilat päättävät itse, sallivatko ne koirat. Yhtiö painottaa, että koirat ovat kauppakeskuksessa omistajansa vastuulla ja ne on pidettävä kytkettyinä.

Citycon perustelee Aamulehdessä koiramyönteisyyttään sillä, että kaupunkilaisilla on nykyään niin paljon lemmikkejä, ettei niiden omistajien kauppareissuja haluta estää liian tiukoilla säännöillä.

Mitä mieltä sinä olet koirien tuomisesta yhä useampiin julkisiin tiloihin? Oletko itse käynyt koiran kanssa esimerkiksi ravintolassa tai kauppakeskuksessa? Millaisia ovat omat kokemuksesi koiran omistajana tai esimerkiksi allergiasta kärsivänä? Onko koirilla Suomessa jo liiankin leveät kissanpäivät, vai ollaanko täällä vasta pikku hiljaa omaksumassa hyvää yleiseurooppalaista käytäntöä?

Voit osallistua keskusteluun klikkaamalla "Kommentit"-painiketta alla. Teemme aiheesta juttua, joka julkaistaan myöhemmin tällä viikolla.

Kommentointi onnistuu uutisten selainversiossa ja Yle Tunnuksen avulla. Jos sinulla ei ole tunnusta, voit luoda oman Yle Tunnuksesi täällä. (siirryt toiseen palveluun)

Lahden kaupunginvaltuusto on hyväksynyt pormestarimallin käyttöönoton. Päätös syntyi äänin 42 - 17.

Lopullisessa äänestyksessä kaupunginhallituksen esitystä vastassa oli Kokoomuksen Sari Niinistön muutosesitys, jonka mukaan päätös pormestarista tehtäisiin vasta maakuntauudistuksen selvittyä.

Pormestarimallista käytiin valtuustossa lähes kaksi tuntia kestänyt keskustelu.

– Rehellisesti. Kuka meistä valttuutetuista korvaisi kaupunginjohtajan? Puoluepoliittinen osaaminen ei pätevöitä kaupungin johtamiseen, sanoi Kokoomuksen Sari Niinistö.

Valtuuston suurista ryhmistä SDP oli kuitenkin yksimielisesti ja Kokoomus lähes yksimielisesti pormestarin takana.

Myös Vihreät, enemmistö Vasemmistoliitosta ja osa Kristitllisdemokraateista tuki pormestarimallia. Keskustassa mielipiteet jakautuivat puolesta ja vastaan.

Selkeimmin pormestaria vastustivat Perussuomalaiset, jotka jättivätkin muutosesityksen kaupunginjohtajamallissa pysymisestä. Ryhmäpuheenvuoron pitänyt Rami Lehto suomi pormestarimallia muun muassa kalliiksi ja hallintoa lisääväksi.

Lahteen tarvitaan väliaikainen kaupunginjohtaja

Valtuuston pormestaripäätöksen yksityiskohtia hiotaan kevään aikana.

Ratkaisematta on muun muassa pormestarin ja apulaispormestareiden palkkiot sekä se, mitä kaupungin muulle hallinnolle tehdään. Lahti tarvitsee myös väliaikaisen kaupunginjohtajan, koska kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta jää eläkkeelle toukokuussa.

Väliaikaisen kaupunginjohtajan haku käynnistyy vielä tässä kuussa ja nimi pitäisi selvitä kesäkuun valtuustossa. Väliaikainen kaupunginjohtaja siirtyy kansliapäälliköksi, kun pormestari aloittaa hommat kesäkuun alussa 2021.

Tutkija: Yksittäiselle persoonalle valtaa demokratian kustannuksella

Tutkija näkee pormestarimallin tehostavan päätöksentekoa ja toimeenpanoa, mutta sillä on myös varjopuolensa demokraattisen kontrollin kannalta.

– Pormestari antaa kasvot poliittisille linjauksille. Samalla hänelle avautuu mahdollisuus henkilökohtaisiin irtiottoihin ja ulostuloihin. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on tästä esimerkki, sanoo kunnallispolitiikan dosentti Ari-Veikko Anttiroiko Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.

Anttiroikon mielestä pormestarimalli pahimmillaan elitisoi päätöksentekoa.

– Kansanvaltainen demokratia heikentyy. Riskinä mallissa ovat jopa korruptio ja hyväveliverkostot. On oltava tarkkana sidosryhmäsuhteiden vaikutuksista päätöksentekoon, kuten pormestarin kytköksistä kiinteistöbisnekseen.

Suomalaista pormestarimalli on kuitenkin huomattavasti miedompi kuin vaikkapa Japanissa.

– Japanissa pormestari voi kiistatapauksissa jopa hajottaa valtuuston.

Yle kertoi maaliskuun alussa, että moni nuori lääkäri on kokenut työssään epäasiallista kohtelua vanhemmilta kollegoilta. Asiasta käynnistyi vilkas keskustelu.

Lähes poikkeuksetta nuoria lääkäreitä kyykyttäneet henkilöt ovat kokeneita seniorilääkäreitä. Asiaton käytös on tapahtunut avoimesti, ja se on ollut muun muassa nöyryyttämistä, solvaamista ja määrätietoista savustamista.

Artikkelin julkaisun jälkeen nuoret lääkärit ovat saaneet sosiaalisessa mediassa useilta tahoilta tukea, myötätuntoa ja ymmärrystä maanlaajuiseen ongelmaan. He ovat jakaneet sosiaalisen median suljetuissa ryhmissä lisää omakohtaisia kokemuksiaan kyykytetyksi joutumisesta.

Yle on saanut runsaasti lisää yhteydenottoja nuorilta lääkäreiltä, jotka kertovat osakseen saamastaan asiattomasta kohtelusta.

"On ollut voimaannuttavaa ja lohdullista huomata, etten ole asian kanssa yksin."

Nuoret lääkärit ovat ihmetelleet, miksei ongelmiin ole työpaikoilla puututtu, vaikka monet seniorilääkäreiden kyykytystapaukset ovat olleet yleisesti tiedossa. Asioihin toivotaan nyt selkeää muutosta.

"Vihdoin asiasta puhutaan ääneen ihan oikeasti ja ongelma tuodaan esiin. Toivon todella, että asiattomaan käytökseen pitkään syyllistyneet saataisiin kuriin."

"Tämä olkoon kaikille asian ulkopuolisille viesti siitä, kuinka vakavasta ongelmasta on kyse. Asian vähättely ja piilottelu saa päättyä viimeistään nyt."

Asiattoman käytöksen esiin nostaminen on mietityttänyt monia nuoria lääkäreitä. He ovat ajatelleet, että se voisi aiheuttaa maineelle tai uralle pahimmillaan vakavia ongelmia.

"Avain asian ratkaisemiseksi on nyt Suomen Lääkäriliitolla, Nuorten lääkärien yhdistyksellä ja työnantajilla. Haluan nähdä tulevaisuudessa, että asiat ovat oikeasti muuttuneet."

Dekaanit tuomitsevat asiattoman käytöksen

Yle haastatteli Suomen viiden lääketieteen tiedekunnan johtajat eli dekaanit. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että nuorten lääkäreiden esiin nostama asiaton kohtelu on hyvin tuomittavaa.

Pelkään pahoin, että tätä on jossain määrin tapahtunut aina. Tapio Visakorpi

Johtajien mielestä kiusaamiselle ja epäasialliselle käytökselle työpaikalla pitää olla ehdoton nollatoleranssi.

– Pelkään pahoin, että tätä on jossain määrin tapahtunut aina. En tiedä, onko se lisääntynyt, mutta toivoisin, että päinvastoin. Kollegan asiallisesta kohtelusta on kuitenkin paljon puhuttu, sanoo Tampereen yliopiston lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnan dekaani Tapio Visakorpi.

Hänen mukaansa työnantajien rooli korostuu nyt entisestään, kun ongelmaa lähdetään kitkemään pois työpaikoilta.

– Olettaisin, että palveluntarjoajilla on selkeät ohjeet ja toimintamallit, miten kuuluu toimia. Ilmeisesti systeemi ei kuitenkaan aina pelitä. Työnantajien pitäisi ryhdistäytyä, hän sanoo.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen pitää tilannetta vakavana. Hän toivoo, että tilanteeseen puututtaisiin työpaikoilla ensi tilassa.

Renkonen lupaa, että Helsingin yliopisto tarjoaa omalta osaltaan auttavan käden ongelman poistamiseksi.

– Toiminta tapahtuu sairaalan sisällä. Lääketieteellinen tiedekunta pystyy vaikuttamaan tilanteeseen tarjoamalla johtajakoulutusta sekä perus- että erikoislääkärikoulutuksessa. Sen avulla tämä ongelma voisi poistua, Renkonen sanoo.

Lääkäreiden täytyy kunnioittaa toisiaan

Lääkärin ammatissa yhteistyö ja toverillisuus ovat jatkuvasti läsnä. Muun muassa Suomen Lääkäriliitto on nostanut säännöllisesti esiin kollegiaalisuuden merkityksen.

Lääkäriliitolla on käytössään erillinen eettinen kollegiaalisuusohje. Sen tarkoituksena on ylläpitää arvonmukaista henkeä ja edistää hyvää toveruutta lääkärikunnan keskuudessa ikään tai asemaan katsomatta.

– Kollegiaalisuus ja jatkuva mestari–kisälli-oppiminen ovat tärkeitä koko uran ajan. Niistä täytyy pitää kiinni, sanoo Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Anne Remes.

Turun yliopistossa avataan pian moniammatilliseen oppimiseen tarkoitettu keskus, jossa opitaan tiimityön periaatteita ja käytäntöä.

– Opitaan ymmärtämään työtoverien asiallisen kohtelun merkitys, jotta yhteistyö sujuu, sanoo Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pentti Huovinen.

Valtaosa sairaanhoitopiirien johtohenkilöistä tunnistaa ongelman

Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä. Yle kysyi niiden kaikkien johtajilta, tunnistavatko he nuorten lääkäreiden epäasiallisen kohtelun ja aiheuttaako ilmiö toimenpiteitä. Lisäksi kysyttiin mielipidettä siihen, pitäisikö johtamiskoulutusta lisätä tulevaisuudessa enemmän lääkärin perusopintoihin.

Kyselyyn vastasi yhteensä 17 eri sairaanhoitopiirin johtohenkilöä. Heistä kymmenen tunnisti nuoriin lääkäreihin kohdistuvan epäasiallisen käytöksen. 14 vastaajaa kertoi, että uutisoinnin pohjalta heidän sairaanhoitopiirissään ryhdytään välittömiin toimiin tavalla tai toisella.

Suunnitteilla on selvittää lääkäreiden tilanne kyselyllä. Kynnys tuoda epäkohtia esiin on oletettavasti nimettömänä matalampi. Ilkka Luoma

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma sanoo, että hänen johtamassaan piirissä on ollut jo pitkään käytössä hyvän kohtelun toimintamalli. Silti kynnys epäkohtien ottamiseksi esille on voinut olla liian korkea.

– Suunnitteilla on selvittää lääkäreiden tilannetta kyselyllä. Kynnys tuoda epäkohtia esiin on oletettavasti nimettömänä matalampi, Luoma sanoo.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Juvonen sanoo, ettei sairaanhoitopiirissä ole tarkoitus ryhtyä mihinkään erityisiin toimiin. Asia ei silti ole jäänyt huomiotta, vaan siitä on Juvosen mukaan keskusteltu esimerkiksi johtoryhmässä.

– Rohkaisen kaikkia nostamaan ongelmia esille, Juvonen sanoo.

Huonoon käytökseen on puututtava heti

Kaikki haastatellut sairaanhoitopiirien johtohenkilöt sanovat, että asiattomaan käytökseen jatkuvasti syyllistyneet henkilöt pitää laittaa nopeasti kuriin.

– On tärkeää saada asiattomasti toiminut tunnistamaan ja tunnustamaan virheellisen menettelynsä, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela.

Lainsäädäntö antaa työnantajalle toimintamahdollisuuksia, mutta tilanteet eivät hänen mukaansa aina ole yksinkertaisia.

– Kokeneet lääkärit ovat useimmiten organisaation avainhenkilöitä. Irtisanominen esimerkiksi virkavelvollisuuksien laiminlyönnin perusteella voi johtaa organisaation toiminnassa tuntuviin ongelmiin, Jokela sanoo.

Lisää johtamiskoulutusta opintoihin

Lääkärin peruskoulutus painottuu kliiniseen työhön eikä tarjoa eväitä esimiehenä toimimiseen. Nuoret lääkärit haluaisivatkin koulutukseensa lisää johtamiskoulutusta, koska sen puutteen koetaan olevan ainakin osasyy työpaikkojen epäasialliseen käytökseen.

Sairaanhoitopiirien johtohenkilöistä 13 kannattaa johtamiskoulutuksen merkittävää lisäämistä lääkärin perusopintoihin.

Esimerkiksi Satakunnan sairaanhoitopiirin ylilääkärin Vesa Lundin mielestä perusopetukseen voisi lisätä enemmän tiimin johtamista, ei niinkään hallinnollista johtamista.

Nuorten lääkäreiden ohella kannattaa panostaa myös esimiesten koulutukseen, sillä osalla esimiehistä esimiestaidot ovat ohuita. Marja-Liisa Mäntymaa

– Tarvitaan sekä tiimityöhön liittyvää johtamiskoulutusta että yleistä johtamiskoulutusta, Lund sanoo.

Kymenlaakson sairaanhoitopiirin vastaava johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa sanoo, että lääkäreiden peruskoulutuksessa on jo nyt jouduttu arvioimaan, mitä voidaan opettaa.

– Nuorten lääkäreiden ohella kannattaa panostaa myös esimiesten koulutukseen, sillä osalla esimiehistä esimiestaidot ovat ohuita, Mäntymaa sanoo.

Suomessa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon (LL) voi suorittaa Helsingin, Oulun, Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistoissa.

Lue lisää:

Kiusaamista, nöyryyttämistä, solvaamista ja savustamista – nuoret lääkärit kertovat alalla vuosia jatkuneesta asiattomasta käytöksestä

Nuorille, kyykytetyille lääkäreille osoitetaan tukea – voisiko kiitelty Kaarinan-malli auttaa kaikkialla?

Nuorten lääkäreiden asiaton kohtelu puhuttaa alan opiskelijoita – Tyksin sairaalajohtajan mielestä "asia on aika vanha"

Koiran saa nykyään yhä useammin ottaa mukaan ostoskeskukseen. Tampereella esimerkkiä näyttää Koskikeskus, joka ehti ensimmäisenä Pirkanmaalla myöntää sisäänpääsyn lemmikeille.

Kittiläläinen Iida Poikela hyödynsi tilannetta vieraillessaan kaupungissa perjantaina. Hän oli liikkeellä kauniisti käyttävän Kodan kanssa.

– Näyttää olevan rauhallisin mielin koirakin. Ihan mukava, että pääsee käymään hänen kanssaan täällä.

Muilta asiakkailta Iida Poikela on saanut vain positiivista palautetta. Koda on tuonut hymyn kasvoille ja ihmiset ovat tulleet juttelemaan omistajan kanssa.

Mahdollista myös muualla

Koskikeskuksen omistaa myös Virossa ja Tanskassa toimiva kiinteistösijoitusyhtiö Citycon Oyj. Suomessa sen hallussa on kaikkiaan 13 kauppakeskusta, joista 8:aan lemmikkieläimet ovat tervetulleita.

Osaan pääkaupunkiseudun kauppakeskuksia lemmikkieläimet ovat päässeet jo usean vuoden ajan, mutta ovet ovat koirille auki myös IsoKristiinassa Lappeenrannassa, Sampokeskuksessa Rovaniemellä ja Koskikeskuksessa Tampereella.

– Hyvin vähän täällä on lemmikkejä näkynyt, eli kenenkään ei tarvitse pelätä että koirat valloittavat Koskikeskuksen, kaupallinen johtaja Mari Laaksonen sanoo.

Citycon sallii koirat kauppakeskustensa yleisissä tiloissa, mutta myymälät, kahvilat ja ravintolat päättävät itse, haluavatko ne eläimiä tiloihinsa. Yhtiö painottaa, että koirat ovat kauppakeskuksessa omistajansa vastuulla ja ne on myös pidettävä kytkettyinä.

– Painotamme huomaavaisuutta muita asiakkaita kohtaan, Laaksonen sanoo.

Pirkanmaalla muutkin suuret kauppakeskukset harkitsevat lemmikkien päästämistä niiden tiloihin. Esimerkiksi Lempäälän Ideaparkissa asiaa on pohdittu pitkään. Keskus näyttää asialle varovaisesti vihreää valoa, ja sama tilanne on Tampereen Tullintorilla sekä pian aukeavassa kauppakeskus Ratinassa.

– Asiasta on keskusteltu sisäisesti ja kyllä se nähdään hyvin mahdollisena, että koiriakin päästetään tänne, kauppakeskusjohtaja Visa Vainiola Ideapark Lempäälästä sanoo.

Muutos jakaa keskustelijoiden mielipiteet

Koirien salliminen kauppakeskuksissa herättää paljon mielipiteitä, kertoo myös Ylen nettisivulla maanantaina avattu keskustelu. Rajalinja ei kuitenkaan kulje koiran omistamisessa, sillä monet koiralliset pitävät kauppakeskusreissuja turhina kun taas monet koirattomat ovat valmiita ne sallimaan.

"Täytyy huomioida allergiset, koiria pelkäävät ja antaa rauha avustaville palveluskoirille. Olen koiramyönteinen ja harrastanut, työskennellyt näiden kanssa, näen ettei suurin osa ihmisistä osaa pitää koiraa oikein." - Jonah

Itselläni on koira ja ei kyllä ole käynyt mielessä, että sen kanssa lähtisin kaupoille ostoksille saatikka ravintolaan syömään. Nimimerkki Mykistynyt

"Mielestäni koirat saavat tulla kauppoihin ja ravintoloihin yleiseurooppalaiseen malliin. Olen hyvin allerginen kaikelle mahdolliselle enkä ole koskaan havainnut että koirat tuoksuisivat kuin "Saaronin lilja" voimakkaille haju- tai partavesille joissa jotkut ihmiset suorastaan kylpevät. Suomi on valitettavasti kieltojen maa. Elä ja anna toistenkin elää. Aina voi kiertää kauempaa jos ei jotain asiaa siedä niin kuin itse kierrän hajuvesiosastot. Eläimet ovat usein puhtaampia kuin moni luulisi." - SuperHornet

"Itselläni on koira ja ei kyllä ole käynyt mielessä, että sen kanssa lähtisin kaupoille ostoksille saatikka ravintolaan syömään. Uskooko koiranomistajat todella, että oma rekku nauttisi palloilla näissä meluisissa ostoskeskuksissa ja mitäs sitten, kun tulee se pissahätä tai isompi hätä huh huh. Avustuskoirat on ok!" - Mykistynyt

Saksassa oli ihan aidosti hyväksyttyä kulkea koiran kanssa vaikka kahvilaan. Nimimerkki Hjoltron

Keskustelussa tuli esille myös kokemukset ulkomailta. Keskustelijoiden mukaan esimerkiksi Keski-Euroopassa koiriin suhtaudutaan paljon myönteisemmin kuin meillä. Sallivampi linja voisi toimia siedätyshoitona, uskoo esimerkiksi keskusteluun osallistunut nimimerkki laura464.

"Allergisia ja koirapelkoisia olisi vähemmän, jos koirat saisivat oleskella vapaammin ihmisten kanssa, toisin kun usein kuulee väitettävän. Eristäminen ja panikointi eivät auta, siedättäminen paljon parempi keino. Peukku sille, että kauppakeskuksiin saa tulla koiran kanssa. Koiran, kuten ihmistenkin on toki osattava käyttäytyä." - laura464

"Minulla on meille suomalaisille yleinen riesa: masennus. Pieni koirani on iloinen pakko lähteä kotoa liikkeelle muutoinkin kuin vain töihin ja selviän ilman lääkkeitä. Liikun koirani kanssa siellä, missä en kohtaa haukkuvia ihmisiä. En aio ostoskeskuksiin lähteä, vaikka lupa olisikin. Valittajia tulee kyllä vastaan. Saksassa oli ihan aidosti hyväksyttyä kulkea koiran kanssa vaikka kahvilaan. Täällä Suomessa me olisimme vakiasiakkaita!" - Hjoltron

Allergiayhdistykset suhtautuvat varauksellisesti

Pirkanmaan Astma- ja Allergiayhdistyksessä tilanteeseen suhtaudutaan hyvin varauksellisesti. Huolta tunnetaan varsinkin eläinallergikoista.

– Miten ne pärjäävät, joilla on voimakasta nuhaa ja silmien kutinaa sekä ahdistuksena tuntuvia hengitystieoireita, toiminnanjohtaja Terhi Hurme kysyy.

Terhi Hurme kyseenalaistaa lemmikkien pääsyn kauppakeskuksiin. Hän kehottaa tarkastelemaan vaikutuksia myös yliherkkyyksistä kärsivien työntekijöiden kannalta.

– Heidän on kuitenkin mentävä työpaikalleen. Haluan herätellä työnantajia miettimään tätä asiaa etukäteen.

Miten ne pärjäävät, joilla on voimakasta nuhaa ja silmien kutinaa. Terhi Hurme

Allergia-, Iho- ja Astmaliiton asiantuntija Anne Vuorenmaa ottaa asiaan hiukan toisenlaisen näkökulman. Vaikka hänkään ei pidä koirien päästämistä kauppakeskuksiin viisaana, hän uskoo, että allergisten näkökulmasta muutos on lopulta pieni.

– Lemmikkejä on nykyään ihmisillä jo niin paljon, että allergeenit kulkeutuvat julkisiin tiloihin joka tapauksessa, Vuorenmaa sanoo.

Koiran pitää olla hyvin sosiaalistettu, eikä se saa kokea oloaan epämukavaksi. Liisa Suoninen

Vuorenmaan mukaan Allergialiittoon on tullut jonkin verran yhteydenottoja lemmikkien päästämisestä julkisiin tiloihin. Keskustelu oli vilkasta viitisen vuotta sitten, kun lakia vuonna 2012 muutettiin niin, että kahvilat ja ravintolat voivat sallia lemmikit asiakastiloissaan. Mitään valtavaa koiraryntäystä ravintoloihin muutos ei kuitenkaan tuonut.

– Sama voi olla tilanne kauppakeskuksissakin, Vuorenmaa sanoo.

Kennelliitto: Koiran ehdoilla

Suomen Kennelliitto muistuttaa, että vaikka koiran voi ottaa mukaan kauppakeskukseen, pitää mennä koiran ehdoilla. Kaikkia koiria ei voi kauppakeskukseen tai vastaavaan paikkaan viedä.

– Jos koira tuntee olonsa turvalliseksi eikä häiritse käytöksellään muita ihmisiä, voi sen ottaa mukaan. Eli koiran pitää olla hyvin sosiaalistettu, eikä se saa kokea oloaan epämukavaksi, Kennelliiton viestintäpäällikkö Liisa Suoninen sanoo.

Suonisen mukaan kauppakeskuksessa äänet ja ihmispaljous, liukkaat lattiat ja rullaportaat voivat hämmentää koiraa, jos se ei ole tottunut vastaaviin tilanteisiin.

– Koira kannattaa käyttää tarpeillaan ennen sisälle kauppakeskukseen menoa, eikä sen kanssa kannata viettää sisällä liian pitkää aikaa, Suoninen muistuttaa.

LUE MYÖS: Pitääkö koiran päästä mukaan shoppailemaan? Miten käy allergisille? Keskustele

Kulttuurin valtionrahoituksen mittava uudistus kangertelee.

Kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) kertoo saaneensa murskakritiikkiä muusikko Jaakko Kuusiston johtaman työryhmän esityksestä Tampereen Työväen Teatterin osalta.

Esityksessä teatterilta vietäisiin sen erityisasema valtakunnallisesti merkittävänä näyttämönä.

Käytännössä se tarkoittaisi parin miljoonan euron leikkauksia teatterin toimintaan. Tamperelaiselta teatteritalolta katoaisi silloin noin viidennes vuosituloista, ja edessä olisivat sekä toiminnan supistaminen että irtisanomiset.

Terho vierailee tänään tiistaina Tampereella kuulemassa teatteritalon johtoa.

– Jos Tampereen Työväen Teatterin kansallinen status ajettaisiin alas, kaikki kansallisesti merkittäviksi nimetyt instituutiot olisivat sen jälkeen Helsingissä.

Tilanne olisi Terhon mukaan nurinkurinen.

– Vaikka olen itse pääkaupunkiseudulta, pidän tärkeänä, että muuallakin on kansallisesti merkittävää teatteritoimintaa ja toiminta tunnustetaan, Terho toteaa.

Uudet taidemuodot varpaillaan

Valtionosuusjärjestelmän (vos) uudistusta pohtinut työryhmä esittää, että Tampereen Työväen Teatterin ohella myös Helsingissä toimiva Svenska Teatern menettäisi erityisasemansa.

Suomenruotsalainen teatteritalo voisi kuitenkin hakea valtiolta kompensaatiota harkinnanvaraisena avustuksena.

Vos-uudistuksen nimellä kulkeva mittava hanke on parhaillaan lausuntokierroksella.

Työryhmässä nykytanssia ja nykysirkusta puolustaneen Iiris Aution mukaan esitys tekee näiden taidemuotojen rahoituksesta entistä epävarmemman. Alun perin uudistuksen piti vahvistaa myös niiden asemaa valtionrahoituksessa.

Uusi järjestelmä suosisi Aution mukaan olemassa olevia laitoksia: suuria teattereja ja orkestereita.

On täysin mahdollista, että koko uudistus kaatuu seuraavan hallituksen syliin, sillä istuvan hallituksen viimeinen budjetti on jo teossa.

Uudistuksen hinnaksi on arvioitu kymmenen miljoonaa euroa.

Tarkennettu 13.3. klo 20.55 Iiris Aution osalta: Hän viittaa suuriin teattereihin ja orkestereihin, ei konserttisaleihin ja teatteritaloihin, kuten jutussa ensin kerrottiin.

Lue lisää aiheesta:

Analyysi: Murhataan teatteri, jotta saadaan jotain uutta ja kivaa tilalle

Eri kaupunkien teattereita yhdistettävä, rahaa myös sirkukselle – Näin taiteentekijät räjäyttäisivät valtion kulttuurirahoituksen

Analyysi: Tuleeko Suomen suurimmasta teatterista Omenahotelli?

Ylöjärvellä tiellä 65 on sattunut tiistaina aamulla puoli yhdeksän aikaan liikenneonnettomuus.

Onnettomuudessa on loukkaantunut Pirkanmaan pelastuslaitoksen mukaan kolme henkilöä. Heistä kaksi vakavasti, pelastuslaitokselta kerrotaan.

Kolarissa osallisena olleissa henkilöautoissa oli kuljettajien lisäksi yksi matkustaja. Kaikki olivat aikuisia tämän hetken tiedon mukaan.

Onnettomuus on sattunut tiellä 65, Poikeluksen lähellä Ylöjärvellä.

Onnettomuus oli nokkakolari. Pelastuslaitoksen ensiarvion mukaan toinen autoista ajautui sohjossa vastaantulevien kaistalle.

Poliisi selvittää onnettomuuden syytä.

Uutista täydennetty ja päivitetty.

Tampereen kaupunki kokeilee puhuvia robotteja matematiikan sekä saksan ja englannin kielten harjoittelussa esikoulussa ja 1.-2. luokilla.

Robotteja hankitaan kaikkiaan neljä kappaletta. Kokeiluun otetaan kolme pientä pöllöä muistuttavaa matematiikkarobottia ja yksi pieni ihmismäinen humanoidirobotti kielten harjoitteluun.

Ensimmäinen matematiikkarobotti saapui Tampereelle perjantaina ja se on jatkossa Sorilan koululaisten apuna. Muut matikkarobotit päätyvät Vehmaisten esiopetukseen ja Pohjois-Hervannan kouluun. Kieliä opettava Elias-robotti tulee Tammelan kouluun.

Tarkoitus on, että robotit saadaan käyttöön vielä maaliskuun aikana.

Matikkarobotti ensimmäinen laatuaan Suomessa

Matematiikkarobotit ovat suomalaisen Al Robots Oy:n suunnittelemia ja valmistamia. Tositoimiin ne pääsevät nyt ensi kertaa Tampereella. Kieliopetukseen valjastettu humanoidirobotti Elias on rungoltaan ranskalainen, mutta sen ohjelmoi suomalainen yritys, Utelias Oy.

Tampere hankkii robotteja normaalin opetustyön tueksi, motivoimaan pieniä koululaisia harjoitteluun. Harjoitusrobotit eivät väsy toistoihin ja ne osaavat mukauttaa harjoituksia lapsen taitotason mukaan.

Aluksi kerätään kokemuksia esimerkiksi siitä, miten lapset suhtautuvat robotteihin.

– Meitä kiinnostaa tietysti myös se, miten robotit voivat lisätä opetuksen laatua, sanoo projektipäällikkö Marika Korpinurmi.

– Yksi iso tekijä on motivointi. Oppilaat suhtautuvat robottiin hieman eri tavalla kuin ihmisiin ja ovat varmasti kiinnostuneita siitä. Ja näin saadaan motivaatiota nousemaan.

Robottien kokeilu on osa Smart Tampere Digiohjelmaa.