Pirkanmaan käräjäoikeudessa on luettu tänään keskiviikkoaamuna pahoinpitelysyytteet neljälle jalkapalloseura HIFK:n kannattajalle. Kaikkiaan syytteet on tulossa kuudelle miehelle, mutta kahden osalta asiaa ei käsitellä vielä keskiviikkona.
Syytteet koskevat Tammelan stadionilla helatorstaina 2015 syntynyttä kahakkaa. Syyttäjän mukaan joukko HIFK:n kannattajia hyökkäsi järjestyksenvalvojien kimppuun ja pahoinpiteli heitä.
Asianomistajina on kuusi järjestyksenvalvojaa.
Kaikkia syytettyjä syytetään pahoinpitelystä. Syyttäjä vaatii kolmelle syytetyistä ehdotonta vankeusrangaistusta, koska heillä on aiempaa rikostaustaa. Neljännelle vaaditaan ehdollista vankeusrangaistusta. Kahden syytetyn osalta haastehakemuksessa ei ole tietoja nähtävillä.
Syyttäjällä on käytössään valokuva- ja videotodisteita.
Aamulehden mukaan vain yksi vastaajista myöntää syytteen sellaisenaan.
Juttua on korjattu kello 12.40: Syytteet asiassa luettiin tänään neljälle vastaajalle, ei kuudelle, kuten jutussa ja otsikossa aiemmin väitettiin. Kahden osalta jutun käsittely siirtyy myöhempään.
Tampereen Lielahdessa tiistaina sattuneessa, kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa osallisena ollutta rekkakuskia ei epäillä rikoksesta. Poliisin tutkimuksissa on selvinnyt, että rekkakuski ajoi huolellisesti ja liikennesääntöjen mukaan.
Täysperävaunullinen rekka-auto oli tiistaina puolen päivän aikaan matkalla Lielahdenkatua Lentävänniemeen päin. Auton kääntyessä Hiedanrantaan johtavalle Tehdaskartanonkadulle sen alle jäi risteyksessä jalan liikkunut mies.
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona Pihlajalinna-konsernin korvauksiin työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Oikeuden käsiteltävänä oli tamperelaisen hoivakodin henkilökunnan potkuista syntynyt riita.
Kaikkiaan syytteen on nostanut kolme hoitajaa. Nyt saatiin ratkaisu yhdessä tapauksessa, ja loput kaksi käsitellään myöhemmin.
Käräjäoikeus katsoi, että potkut olivat perusteettomat. Pihlajalinna tuomittiin maksamaan irtisanotulle hoitajalle yhteensä noin 26 000 euroa. Lisäksi Pihlajalinnan maksettavaksi määrättiin oikeudenkäyntikulut.
Hoivakoti Ikipihlaja Pappilanpuiston henkilökunta uupui pari vuotta sitten yövuoroissa ja valitti väen vähyydestä ammattiliittoon. Lopulta riita työnantajapuolen kanssa kärjistyi siihen pisteeseen, että kolme hoitajaa irtisanottiin.
Pihlajalinna syytti irtisanottuja mm. laiminlyönneistä ja elintarvikkeiden anastamisesta. Ammattiliitto Superin mukaan lähtöpassit johtuivat siitä, että hoitajat olivat nostaneet epäkohtia äänekkäästi esiin.
Maantiet muuttuivat lumisiksi keskiviikkoiltana Satakunnassa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä sekä läntisellä Uudellamaalla. Puolenyön aikaan lunta alkoi tupruttaa jo Helsingissäkin.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen mukaan lumisade on näkynyt alueen teillä pieninä kolareina ja tieltä suistumisina. Osallisina ovat olleet niin henkilöautot kuin raskas liikennekin.
Aamuyön varhaisina tunteina ei kuitenkaan vakavampia loukkaantumisia tai henkilövahinkoja ollut tapahtunut.
Lounais-Suomen poliisilaitos kertoi myöhään keskiviikkoiltana, että kaistoja oli poikki onnettomuuksien takia monin paikoin muun muassa kakkostiellä Huittisten ja Kokemäen välillä, Salossa seututiellä 183, ja myös valtatiellä 23 Kankaanpäässä.
Torstaiaamuun mennessä lunta tulee arvioiden mukaan 5–10 senttiä ja ajokeli voi muuttua huonoksi.
Lumisade alkoi yötä myöten ja jäljet näkyivät heti. Nokian Murhasaaressa valtatie 11 oli suljettuna noin aamuneljästä lähtien.
Täysperävaunu oli lähtenyt heittelehtimään Murhasaaren sillan tuntumassa sillä seurauksella, että perävaunu suistui ulos tieltä ja kellahti kyljelleen. Rekan nuppi jäi poikittain tielle. Yhdistelmän kuljettaja ei loukkaantunut.
Ajoneuvo saatiin hinatuksi pois hieman ennen 7.30. Tie avautui liikenteelle hieman ennen aamukahdeksaa.
Murhasaaressa tieltä suistunut täysperävaunu saatiin takaisin tielle hieman ennen kello 7.30.Marjut Suomi / Yle
Poliisi ja pelastuslaitos ovat opastaneet liikennettä kiertotielle Siurontielle. Yleisöhavaintojen mukaan myös kiertotiellä on ollut ongelmia.
Myös 12-tiellä Nokian Tottijärvellä liikenne on poikki Vammalan suuntaan. Raskas ajoneuvo on jumissa liukkaalla tiellä.
Ennen 6.30 Sastamalassa Pirkanmaantiellä henkilöauto ajoi ulos tieltä ja kierähti katon kautta ympäri. Poliisin alustavan tiedon mukaan ajoneuvossa oli kolme henkilöä, mutta kukaan ei loukkaantunut.
Ongelmat alkoivat jo yöllä
12-tiellä Äetsässä lähellä Sastamalan ja Huittisten rajaa sattui noin kello 1.30 saman tyyppinen onnettomuus. Raskas ajoneuvoyhdistelmä suistui osittain tieltä. Kiertotielle jouduttiin sielläkin, mutta normijärjestykseen päästiin palaamaan jo aamukolmen aikoihin.
Henkilövahinkoja ei kumpikaan suistuminen aiheuttanut.
Lumen auraus teiltä käynnistyi aamuneljän ja -viiden välillä.
Uusnatsistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen Suomen osaston lakkauttamista käsitellään torstaina ja perjantaina käräjäoikeudessa Tampereella. Asian puiminen alkoi jo elokuussa valmisteluistunnolla, nyt käynnissä on kanteen pääkäsittely, jolle on varattu aikaa kaksi päivää.
Liikkeen lakkauttamista vaatii poliisihallitus. Se katsoo järjestön toiminnan olevan olennaisesti vastoin lakia ja hyviä tapoja. Samassa yhteydessä vaaditaan myös Vastarintaliikkeeseen linkittyvän Pohjoinen Perinne ry:n lakkauttamista.
Oikeusistunnossa vastaajina ovat mm. kuvan etualalla oleva Pohjoismaisen vastarintaliikkeen Suomen johtohahmoihin kuuluva Antti Niemi. Kauempana sinisessä hupparissa istuva Jesse Torniainen edustaa niin ikään lakkautettavaksi vaadittavaa Pohjoinen Perinne -yhdistystä.Yle
Kyseessä ei ole rikos- vaan riita-asia, jossa todistustaakka on kummallakin osapuolella.
Oikeudenkäyntiä seuraamassa on paljon median edustajia ja yleisöä myös muista pohjoismaista.
Toinenkin peruste riittää lakkauttamiseen
Poliisihallituksen kannetta ajaa asianajaja Markku Fredman, Vastarintaliikkeen asianajajana on Tommi Koivistoinen. Oikeudenistunto alkoi molempien osapuolten asian esittelyllä.
Fredmanin mukaan lainvastaisuuden osalta keskeisiä ovat väkivaltaisuudet, joita järjestön tilaisuuksissa on ilmennyt. Oikeudessa Fredman totesi, että vahvin argumentti lakkauttamisen puolesta ovat Helsingin asema-aukion kokoontumiseen liittyvät tapahtumat, jotka johtivat ohikulkijan kuolemaan.
Hyvän tavan vastaista on kantajan mukaan Vastarintaliikkeen verkkosivuilla levitettävä propaganda. Oikeudessa todisteena esitetään kymmeniä kuvakaappauksia ja lainauksia Vastarintaliikkeen verkkosivulta.
Fredmanin mukaan toinenkin perusteiden täyttymisestä riittää lakkauttamiseen.
PVL esittää varoitusta
Pohjoismainen Vastarintaliike vastustaa lakkauttamista. Se kiistää poliisihallituksen perusteen olennaisesta lakien ja hyvien tapojen vastaisesta toiminnasta.
Asianajaja Tommi Koivistoinen kritisoi sitä, että Vastarintaliikettä vastaan ei ole käytetty varoitusmahdollisuutta. Liike ei ole rekisteröitynyt yhdistykseksi, mutta Koivistoisen mukaan yhteystiedot ovat helposti löydettävissä.
Koivistoisen mukaan Suomen oikeuskäytäntö ei tue lakkauttamisevaatimusta. Hän perusteli näkemystään mm. moottoripyöräkerhojen toiminnan sallimisella.
Puheenvuoronsa lopuksi Koivistoinen esitti varoitusvaihtoehdon käyttöä.
Juttua on korjattu ja päivitetty kello 10.51: Korjattu asianajajan nimi Feldmanista Fredmaniksi. Juttua päivitetty aikamuotojen osalta kauttaaltaan ja lisätty tietoja oikeudenkäynnin alusta.
Runsas lumisade on vaikeuttanut liikennettä yöstä lähtien. Ajokeli on erittäin huono lumisateen ja tielle kertyneen sohjon vuoksi.
12:25 Pirkanmaan liikenne sujuu pääteillä normaaliin tahtiin. Rampeissa voi olla vielä sohjoa, mutta muuten tiet ovat kunnossa. Pienemmillä teillä ajellaan vielä lumipöperössä. Suurempia kolareita ei ole tämän hetkisten tietojen mukaan ole keskipäivällä sattunut.
Ennusteiden mukaan lumisateiden pitäisi laantua ja osin muuttua märemmiksi.
10:33 Maantieliikenteen aamun kaaos Pirkanmaalla on rauhoittunut vähitellen. Pelastuslaitoksella oli aamun tunteina toistakymmentä liikenteestä johtuvaa tehtävää. Vakavilta loukkaantumisilta on kuitenkin vältytty. Lentoliikenne on ollut aikataulussaan, eivätkä junatkaan ole myöhästelleet juuri pariakymmentä minuuttia enempää.
9:40 Lääkärihelikopteri ei ole päässyt ilmaan huonon kelin vuoksi. Aamun aikana olisi ollut kaksi onnettomuutta, joissa kopteria olisi tarvittu. Toiveissa on, että kopteri saadaan iltapäivällä ilmaan, jos on tarvetta.
9:20 Moni on valinnut oman auton sijasta taksin. Tampereen aluetaksissa on yli tunnin jono. Tilauksia on toista sataa.
9.06 Valtatiellä 12 Nokian Tottijärvellä tilanne on ohi. Ongelmat alkoivat aamuseitsemältä, kun raskas ajoneuvo jumiutui liukkaalla tiellä. Yle Tampereen toimittajan mukaan jono oli pahimmillaan noin 8.30 aikaan yli kilometrin mittainen.
Marjut Suomi / Yle
8:33 Tiellä 12, Kärppälän ja sastamalan ja Nokian kunnanrajan välillä raskas ajoneuvo on ajanut ulos. Yksi ajokaista suljettu liikenteeltä.
8:10 Tampereen Sähkölaitoksen mukaan sähkölinjat ovat kestäneet hyvin. Sen sijaan bussit ovat olleet vaikeuksissa lumisilla ja liukkailla teillä. Tampereen joukkoliikenteestä kerrotaan, että ongelmia on ollut aamuviidestä lähtien. Useita busseja on jumissa, ja hiekka-autoja odotetaan avuksi.
7.53 Nokian Murhasaaren sillan sulkenut tilanne on ohi. Valtatie 11 oli suljettuna lähes neljä tuntia noin aamuneljästä lähtien.
Marjut Suomi / Yle
Täysperävaunu oli lähtenyt heittelehtimään Murhasaaren sillan tuntumassa sillä seurauksella, että perävaunu suistui ulos tieltä ja kellahti kyljelleen. Vetoauto jäi poikittain tielle. Yhdistelmän kuljettaja ei loukkaantunut. Ajoneuvo saatiin hinatuksi pois hieman ennen 7.30.
7:12 Pirkanmaan pelastuslaitos varoittaa Twitterissä erittäin huonosta ajokelistä ja toivoo varovaisuutta teille.
1.30 12-tiellä Äetsässä, lähellä Sastamalan ja Huittisten rajaa, raskas ajoneuvoyhdistelmä suistuu osittain tieltä. Liikenne ohjattiin kiertotielle, mutta normijärjestykseen päästiin palaamaan jo aamukolmen aikoihin.
Pirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut Sastamalassa mopoautoon törmänneen nokialaisen Kari Saaren 12 vuodeksi vankeuteen kahdesta taposta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä rattijuopumuksesta. Oikeuden mukaan asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista, mikä tulisi ottaa huomioon syyllisyyttä vähentävänä tekijänä tai joka tulisi ottaa huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana.
Nokialaismies törmäsi humalassa mopoautoon Nokian ja Sastamalan rajalla helmikuun loppupuolella. Mopoauton kyydissä olleet 17-vuotiaat tyttö ja poika kuolivat.
Saari oli tunnustanut halunneensa tehdä itsemurhan ja tässä tarkoituksessa ohjanneensa tahallaan tila-autonsa päin vastaantulijaa. Oikeudessa mies on kiistänyt tapot, mutta myöntänyt törkeät kuolemantuottamukset.
Käräjäoikeuden mukaan esitetyn näytön perusteella syytetyn on täytynyt havaita, että vastaantuleva ajoneuvo ei ole kuorma-auto tai rekka, vaan pieni mopoauto. Oikeus katsoo, että Saaren on täytynyt pitää vähintäänkin varsin todennäköisenä sitä, että ajaessaan päin vastaantulevaa ajoneuvoa voivat vastaantulevassa ajoneuvossa olevat ihmiset kuolla.
Miehen veren alkoholipitoisuus oli ajon jälkeen 1,38 promillea.
Oikeus: Kuljettaja toimi täydessä ymmärryksessä
Sastamalassa mopoautoon törmännyt Kari Saari on mielentilatutkimuksen perusteella todettu syyntakeiseksi. Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan mies toimi täydessä ymmärryksessä.
Syyttäjä oli vaatinut mopoautoon törmänneelle vähintään 13 vuoden vankeustuomiota. Hänen mukaansa syytetty on ymmärtänyt, että vastaan tulee pieni ajoneuvo. Syyttäjä sanoo, että syytetyn tavoitteena oli epäonnistua itsemurhassa. Tätä syyttäjä perustelee henkilön aiemmilla epäonnistuneilla itsemurhayrityksillä ja ajoneuvon 2000 kilon painolla.
Oikeudenkäynnissä esillä olleet kuvat onnettomuusautoista kertovat, että mopoauto on tuhoutunut törmäyksessä tunnistamattomaksi. Syytetyn ajamasta tila-autosta on mennyt nokka kasaan.
Todisteina oli myös videokuvaa siitä, miltä mopoauton, auton ja rekan valot näyttävät turmapaikalla. Syyttäjän mukaan on ollut helppo havaita, millainen auto on tulossa vastaan. Syytetyn mukaan erehtyminen oli mahdollista, koska peräkkäin tulleiden autojen valot vaikeuttavat tulkintaa.
Poliisihallitus katsoo järjestön toiminnan olevan olennaisesti vastoin lakia ja hyviä tapoja. Vuonna 2008 perustettu PVL (vuoteen 2016 asti Suomen Vastarintaliike) ei ole rekisteröity yhdistys, mutta poliisihallituksen mukaan rekisteröimätöntä yhdistystä koskevat samat säännökset kuin rekisteröityjäkin yhdistyksiä.
Poliisihallituksen mukaan vahvin argumentti lakkauttamisen puolesta on järjestön jäsenten toistuva väkivalta, esimerkkinä Helsingin asema-aukiolla tapahtunut törkeä pahoinpitely syyskuussa 2016, sekä vihapuhe ja rasismi.
Samassa oikeudenkäynnissä on esillä myös vastarintaliikettä tukevan ja Magneettimediaa pyörittävän Pohjoinen Perinne -yhdistyksen lakkauttaminen. Poliisihallituksen mukaan yhdistys on PVL:n talousosasto, jonne varojen keruu on keskitetty.
Lakkautuksen sijaan varoitus?
Torstaina äänessä olivat asianajaja Markku Fredman sekä Vastarintaliikkeen asianajaja Tommi Koivistoinen. Suurin osa ajasta käytettiin poliisihallituksen kirjallisten todisteiden esittelyyn. Niistä valtaosa oli vastarintaliikkeen nettisivulta otettuja printtejä.
PVL ja Pohjoinen Perinne vaativat kanteen hylkäämistä. Asianajaja Tommi Koivistoisen mukaan vastarintaliike ei toimi vastoin lakia tai hyviä tapoja.Koivistoisen mukaan vastarintaliikkeen aktivisteja ei ole järjestön toiminnan aikana kertaakaan tuomittu kunnianloukkauksesta, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tai rikokseen yllyttämisestä.
Koivistoinen myös huomautti oikeudessa, että poliisi ei ole ennen lakkautusvaatimusta antanut järjestölle ohjeistusta korjata tapojaan. Torstain puheenvuorossan hän esitti enintään varoituksen antamista. Vastaajan todistelu kuullaan käräjäoikeudessa yksityiskohtaisesti huomenna perjantaina.
Päätöstä odotetaan parin viikon kuluessa
Torstaina oikeus kuuli kantajan asiantuntijana suojelupoliisin erikoistutkija Tommi Partasta. Partanen on tutkinut PVL:n toimintaa vuodesta 2009 lähtien.
Partanen arvioi, että PVL on toimintatavoiltaan eurooppalaisiin ääriliikkeisiin verrattuna keskivertoa maltillisempi. Vertailukohtana Partasella on esimerkiksi Britanniassa toimiva Defence League.
Partanen katsoo, että PVL on poikkeuksellinen suomalainen ääriliike, koska se on pysynyt elinvoimaisena liki 10 vuotta, kun yleensä vastaavien järjestöjen elinkaari on pari vuotta. Tämänhetkisen arvion mukaan PVL:n jäsenmäärä on 80–85 henkeä, kun vielä viime vuoden lopulla jäsenmäärän arvioitiin yleisesti olevan 60–70 henkeä.
Istuntoa seuraamassa oli Tampereella runsaasti median edustajia, myös muista pohjoismaista. Oikeudenkäynti jatkuu perjantaina. Päätöstä odotetaan kahden viikon kuluessa.
Raaseporin tasoristeysonnettomuus herätti eloon keskustelun Suomen tasoristeysten kunnosta. Suurin osa tasoristeyksistä on vartioimattomia eli niissä ei ole puomeja saati ääni- tai valovaroituslaitteita.
Poimimme karttaan kaikki vaarallisimmat tasoristeykset. Viranomaiset ovat luokitelleet tasoristeykset 7-portaiselle asteikolle. Tässä kartassa ovat mukana 6- ja 7-tason risteykset. Vaarallisuusarvio on tehty muun muassa risteyksen näkyvyyden ja menneiden onnettomuuksien perusteella. Raaseporin onnettomuuspaikka ei itse asiassa ole edes tasoristeysten vaarallisimmasta päästä.
Pahimmissa risteyksissä, kuten Äänekosken Teollisuuskadulla tai Lahden Alaniitynkadulla, onnettomuuksia on tapahtunut Liikenneviraston aineiston mukaan keskimäärin lähes joka vuosi vuodesta 2011 lähtien. Kaikissa kartan kohteissa on sattunut yksi tai useita onnettomuuksia viime vuosina.
Kartan tiedot on koottu Liikenneviraston tietokannan pohjalta. Ylellä ei ole ollut mahdollisuutta tarkistaa itsenäisesti tietojen paikkaansapitävyyttä.
Tieltä suistunut raskas ajoneuvo on siirretty pois, ja liikenne sujuu normaalisti.
7:30 Tiet on pääosin aurattu eilisen lumisateen jäljiltä
Pirkanmaan pääteillä on tavanomainen talvikeli, mutta muun muassa risteysalueilla voi tienpinta jo tamppaantua liukaaksi.
Ilmatieteen laitos varoittaa, että ajokeli on mahdollisesti vaarallinen tienpintojen jäätymisen ja lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Urjalassa on tapahtunut 9-tiellä torstai-illan jälkeen kaksikin raskaan ajoneuvon suistumista. Onnettomuudet sattuivat lähes samassa paikassa, noin 600 sadan metrin etäisyydellä toisistaan.
Niistä jälkimmäisen nostotyö käynnistyi perjantaiaamuna 6.30 aikoihin ja sulkee tien joksikin aikaa. Poliisi ohjaa liikennettä.
6:00 Hiekoitukset on aloitettu monin paikoin
Lunta on sadellut pitkin yötä, mutta selvästi niukemmin kuin eilen.
Torstai-iltana sattui vielä joitakin onnettomuuksia. Esimerkiksi Tampereella Ikean liittymässä kaatui tukkikuorma tielle kello 21 paikkeilla. Rautatie- ja ilmaliikenne näyttää kulkevan likimain aikataulussaan.
Ihmismieleen jää jälkiä jo ensimmäisten parin elinkuukauden aikana. Tampereen yliopistossa tarkastetaan perjantaina väitös, jossa todetaan, että esimerkiksi pienen vauvan äidin masennuksella saattaa olla vaikutusta lapseen vielä kouluiässä.
Väitös perustuu pitkittäistutkimukseen, jossa on seurattu useita satoja perheitä vuosituhannen alusta saakka.
– Löysimme linkin äidin psyykkisen oirehdinnan ja lapsen myöhemmän mielenterveyden ja stressinsäätelykyvyn väliltä. Toki vaikutus on pieni, koska kehitykseen vaikuttavat matkan varrella niin monet muutkin asiat, mutta jonkinlainen yhteys on olemassa, sanoo aiheesta väittelevä tutkija Mervi Vänskä.
Stressi kulkeutuu kohtuun
Vänskä painottaa, ettei missään nimessä ajattele, että arki masentuneen äidin ja vauvan välillä olisi ratkaisevasti erilaista kuin arki muissa perheissä. Tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että tietyt asiat aiheuttavat oirehtiville äideille erityisiä haasteita.
– Ehkä voisi sanoa, että sellaisen sopivan herkkyyden löytäminen suhteessa vauvaan ja vauvan viesteihin saattaa olla hankalaa. Osa äideistä voi olla yliherkkiä reagoimaan vauvan viesteihin, ja toiset saattavat puolestaan vetäytyä. Jos mieli on kovasti kuormittunut muista asioista, vauvan maailma ei välttämättä oikein mahdu sekaan, Vänskä pohtii.
Jos mieli on kovasti kuormittunut muista asioista, vauvan maailma ei välttämättä oikein mahdu sekaan. Mervi Vänskä
Varhaiset kokemukset vaikuttavat meihin vielä vuosia myöhemmin, mutta tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta. Se tiedetään, että odottavan äidin stressihormonit saattavat siirtyä vauvaan istukan kautta, ja sillä saattaa olla vaikutusta lapsen myöhemmän itsesäätelyn ja stressinsäätelyn kehittymiseen.
– Kehollisten vaikutusten lisäksi varhaisella vuorovaikutuksella on merkitystä. Itse ajattelen, että äidin kyky vastata kokonaisvaltaisesti vauvan viesteihin saattaa vaikuttaa lapsen omaan kehittyvään kykyyn olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa, Mervi Vänskä sanoo.
Isien mielenterveyden vaikutuksia tutkitaan ensimmäistä kertaa
Äidin mielenterveyden vaikutusten pitkäaikaisuus oli vain yksi Mervi Vänskän väitöstutkimuksen löydöksistä. Tutkija itse pitää merkityksellisempänä isien osuuden painottamista.
– Nykypäivänä isät ovat yhä aktiivisemmin mukana jo vauvojen hoidossa, mutta olimme yksi ensimmäisistä tutkimusryhmistä, jotka selvittivät isän mielenterveyden kulkua vanhemmuuden siirtymävaiheessa.
Aika monet mielenterveysongelmien mittareista ja seuloista on kehitetty nimenomaan naisten oirehdinnalle. Mervi Vänskä
Sekä äidin että isän mielenterveydellä on vaikutus lapsen kehitykseen, mutta ne näkyvät eri tavoin.
– Huomasimme, että äidin mielenterveydellä on suurempi merkitys lapsen mielenterveydelle ja hyvinvoinnille, mutta isillä on äitien kanssa samankaltainen vaikutus tiedolliseen kehitykseen. Tämä kehitys liittyy lapsen kykyyn esimerkiksi suunnitella toimintaa, siirtyä toiminnan vaiheesta seuraavaan ja ottaa palautetta vastaan. Nämä taidot näkyvät koulutyössä ja ovat arjessa keskeisiä lapsen pärjäämisen kannalta.
Mervi Vänskä väittelee vanhempien mielenterveyden vaikutuksesta lasten mielenterveyteen
Isät oirehtivat usein eri tavoin kuin äidit, ja myös yleisesti yhteiskunnassa miesten tapa masentua on eri kuin naisten.
– Aika monet mielenterveysongelmien mittareista ja seuloista on kehitetty nimenomaan naisten oirehdinnalle. Miehille tyypillisempää voi olla ärtyneisyys ja pahantuulisuus, kun taas naisten masennus on ehkä sitä perinteisemmäksi ajateltua voimattomuutta.
– Pienten lasten isän masennusta on tutkittu melko vähän, mutta tiedetään, että se voi näkyä esimerkiksi poissaolevuutena ja passiivisuutena.
Suurin osa perheistä voi hyvin
Kaikeksi onneksi tutkimuksen tulokset osoittavat, että valtaosalla perheistä menee mukavasti.
– Aineistomme perusteella kolme neljäsosaa perheistä voi varsin hyvin läpi vanhemmuuden siirtymän, Mervi Vänskä sanoo.
Apua kaipaavan neljänneksen kohdalla tutkija kääntää katseensa neuvolajärjestelmän suuntaan.
– Neuvola on yhteiskunnassa se taho, joka on koko ajan tekemisissä perheiden kanssa. Neuvolan terveydenhoitajalla on näköalapaikka tunnistaa ongelmat ja ohjata perheitä avun piiriin.
Neuvoloissa pitäisi olla jo raskausaikana kiinnostuneita isien psyykkisestä hyvinvoinnista. Mervi Vänskä
Vänskän väitöstutkimus tarjoaa neuvoloillekin uutta tietoa juuri isien huomioimisen tärkeydestä.
– Neuvoloissa pitäisi olla jo raskausaikana kiinnostuneita isien psyykkisestä hyvinvoinnista, ja heillekin pitäisi olla tarjolla apua. Tutkimuksissa on huomattu, että sellaiset hoitomuodot, joissa ovat mukana sekä äiti että isä ja joissa tuetaan perhettä yhteisvanhemmuuteen, ovat osoittautuneet parhaiten toimiviksi.
PsM Mervi Vänskän psykologian alan väitös Raskausajalta keskilapsuuteen: Äitien ja isien mielenterveys lapsen mielenterveyden ja kehityksen ennustajana tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina 27.10.2017.
Ylöjärven ja Tampereen kaupungit sekä Tampereen Ravirata Oy ovat päättäneet käynnistää selvitystyön Teivon ravirata-alueen maankäytöllisestä kehittämisestä. Tiedotteen mukaan tarkoitus on tutkia, voitaisiinko Teivon ravirata-aluetta ja sen ympäristöä kehittää tulevaisuudessa muuhun käyttötarkoitukseen, esimerkiksi asumiseen ja sitä tukeviin palvelutoimintoihin.
Selvitystyössä haetaan raviradan toiminnalle uutta sijoittumispaikkaa Ylöjärven kaupungin alueelta ja tutkitaan tarkemmin Teivon ravirata-alueen kehittämisen mahdollisuudet uudeksi asuinalueeksi. Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtajan Timo Isolähteenmäen mukaan puhutaan melko mittavista alueista, merkittävästä uudesta kaupunginosasta Ylöjärvellä.
– Karkeat karttaharjoitukset, mitä tähän mennessä on tehty, osoittaisivat, että voitaisiin puhua 3 000-4 000 asukkaan uudesta kaupunginosasta.
Kaupunkien ja ravirata-yhtiön mielestä uusi ravirata olisi raviurheilulle erinomainen asia. Uusi rata-alue ja nykyaikainen infrastruktuuri, mahdollistaisi tapahtumien kehittämisen ravirata-alueella nykyistä paremmin.
Selvityksen on määrä valmistua kesäkuuhun 2018 mennessä.
40 hehtaarin alue
Tampereen kaupungin Ylöjärvellä omistama maa-alue Teivossa on kooltaan noin 100 hehtaaria. Siitä kehitettävää aluetta olisi noin 40 hehtaaria.
Tampereen kaupunki omistaa Tampereen Ravirata Oy:n osakkeista 19,66 prosenttia. Tampereen kaupunki on vuokrannut nykyisen ravirata alueen Tampereen Ravirata Oy:lle pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella, joka päättyy vuoden 2035 lopussa.
Tampereen ja Ylöjärven kaupungit ovat nähneet selvitystyön mielekkäänä kaupunkiseudun rakentumisen, liikenneyhteyksien kehittämisen ja alueen kaupunkirakenteeseen kuuluvan sijainnin puolesta.
Valtion ja Tampereen kaupunkiseudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuskausi (MAL3) päättyy vuonna 2019. Mahdollisen uuden MALsopimuskauden valmistelussa tarkastellaan seudullisesti uusia mahdollisuuksia maankäytön kehittämiseen ja kehitteillä olevan raitiotielinjauksen jatkamista Hiedanrannasta Ylöjärven suuntaan. Nyt käynnistetty selvitystyö tukee myös tätä tavoitetta.
Tampereen Hämeensillan korjaustyöt alkavat loppuvuonna. Remontin takia Wäinö Aaltosen veistämät Pirkkalaisveistokset viedään jo loka-marraskuun vaihteessa turvaan museoiden kokoelmakeskukseen.
Yle
Kaupungin tiedotteen mukaan veistokset puhdistetaan ja kunnostetaan määrärahojen sallimissa rajoissa. Kokoelmakeskuksen piha-alueelle on jo valettu betonilaatta teosten säilyttämistä ja käsittelyä varten.
Hämeenkatu ja Hämeensilta on määritelty yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Pirkkalaisveistokset ovat ikoninen osa Hämeensillan kansallismaisemaa, johon tamperelaiset ovat ehtineet tottua jo ikäpolvien ajan.
Antti Eintola / Yle
Suomen neidon lakitus on kuulunut 1970-luvun alusta lähtien teekkarien vappuperinteisiin, ja patsaita on muutenkin koristeltu eri tapahtumien juhlistamiseksi. Toimintoihin tulee nyt tauko, mutta muutokset ovat kuitenkin tilapäisiä.
Hämeensilta rakennetaan uudelleen entisen kopioksi ja veistokset palautetaan paikoilleen rakennustöiden valmistuttua parin vuoden kuluttua.
Osa kansallismaisemaa
Veistokset kuvaavat Suomi-neitoa ja keskiajan pirkkalaisia hahmoja. Ne ovat nimeltään Suomenneito, Veronkantaja, Eränkävijä ja Kauppias. Suomenneidon kipsiversio oli 1939 mukana New Yorkin maailmannäyttelyssä, jossa se julistettiin näyttelyn kauneimmaksi veistokseksi.
Hämeensillan veistoksiin tarvittavat rahat lahjoitti Tampereen kaupungille kauppaneuvos Rafael Haarla 1923. Aiheidean laati Haarlan toimeksiannosta kirjailija Jalmari Finne.
Yle
Teokset tilattiin ilman kilpailua suoraan kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta, ja ne sijoitettiin Hämeensillalle, joka valmistui syksyllä 1929. Teokset valmistuivat ajallaan kaupungin 150-vuotisjuhliin, mutta syyskuisen Kuru-laivan tuhoisan haaksirikon vuoksi varsinaisia juhlallisuuksia ei järjestetty.
Myönteinen tasa-arvokehitys on seisahtanut Suomessa, sanoo Tampereen yliopiston uusi sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola.
Kantolan mukaan kehityskulun taustalla on talouden nouseminen ensisijaiseksi arvoksi. Sama kehitys näkyy taantuman myötä myös muissa EU-maissa.
Oma osansa on Kantolan mukaan sillä, että maassamme on uusliberalistista talouskuripolitiikkaa kannattava hallitus, joka on samalla arvoiltaan hyvin konservatiivinen ja jopa nationalistinen.
– Hyvin usein konservatiivisuus toimii hyvin vahvasti sukupuolten tasa-arvoa vastaan. Ja tällä tavallahan ei todella pureta niitä stereotyyppisiä käsityksiä naisen tai miehen paikasta yhteiskunnassa, Kantola sanoo.
Kantolan mukaan nykyhallitus on sysännyt tasa-arvon syrjään politiikan agendalta. Aiemmissa hallitusohjelmissa on ollut erilliset kirjaukset tasa-arvosta.
– Meillä on taustalla hallitusohjelma, jossa todetaan, että naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia.
– Samaan aikaan meillä on kuitenkin segregoituneimmat työmarkkinat Euroopassa eli naiset ovat naisvaltaisilla aloilla ja miehet työskentelevät miesvaltaisilla aloilla. Tästä juontavat juurensa myös palkkaerot, Kantola toteaa.
Kantolan mukaan talouskuripolitiikka on kohdellut miehiä ja naisia eri tavoin.
Kantola nostaa esimerkiksi kilpailukykysopimuksen, jolla leikattiin etenkin julkisen sektorin naisvaltaisen alan työehtoja.
– Tämän talouskuripolitiikan talouden ensisijaisuuden takia tasa-arvon edistäminen on tullut jossain määrin vaikeaksi, Kantola sanoo.
Kantola muistuttaa, että tasa-arvon pitäisi aina olla talouspolitiikan keskiössä.
– Yleisesti ottaen esimerkiksi työllisyysastetta on vaikea nostaa, jos ei ymmärretä miten nostetaan naisten työllisyysastetta. Ja mitkä saattavat olla ne tasa-arvo-ongelmat, jotka sysäävät naisia kotiin hoitamaan lapsia ja vanhuksia, Kantola sanoo.
Kantolan mukaan Suomessa eletään tasa-arvon kuplassa. Myytti tasa-arvon toteutumisesta peittää alleen ongelmia, joita on Suomessa edelleen.
Taidokkaat pienoismallit ovat parhaimmillaan historian tallentamista. Kirjojen ja valokuvien avulla tehdyt mallit jälijittelevät alkuperäisiä aina maalauksia ja jopa luodinreikiä myöten. Kolmiulotteisuus tuo kohteen muodot esiin valokuvaa paremmin.
– Pienoismalli on elävämpi kuin valokuva, tiivistää kangasalalainen pienoismalliharrastaja Jari Männikkö.
Männikkö kuitenkin muistuttaa, että valokuvaa ei voi korvata, sillä kuva on otettu tietyllä hetkellä oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Oikeiden muotojen ja yksityiskohtien etsiminen on tutkimustyötä. Eri lähteistä kerättävä tieto ja tarkkaan historiallisuuteen pyrkiminen edellyttävät lähdekritiikkiä.
– Kannattaa ottaa huomioon, että eri teoksissa kuten netissä, kirjoissa ja elokuvissa tiedot jopa sotivat keskenään. Näistä pitää sitten vetää omat johtopäätökset, mikä olisi se kaikkein uskottavin versio, Männikkö kertoo.
Männikkö on rakentanut pienoismalleja ja dioraamoja jo 50-vuoden ajan. Parasta pienoismalleissa on käsinkosketeltavuus ja aitouden hakeminen.
– Ne saa elämään ja näet konkreettisesti millainen jokin laite on, kun sitä on käytetty.
Veteraanit apuna aiheiden rakentamisessa
Yksittäisten pienoismallien ohella dioraamat ovat harrastajien suosiossa. Dioraamoihin pyritään rakentamaan maisema tai tapahtuma, joka kuvaa autenttisesti oikeaa ja mahdollisesti tapahtuvaa tilannetta. Männikkö ohjaa Kangasalan Sahalahdella pienoismalliryhmää, joka on saanut apua dioraamojen aiheisiin sotaveteraaneilta.
– Sotaveteraanit ovat käyneet kertomassa omista tekemisistään, seikkailuistaan ja jopa sodanjälkeisistä tukkityömailla olosta. Näitä kertomuksia on hyödynnetty rakentamisessa, Männikkö sanoo.
Jari Männikön dioraama kuvaa lotan ja upseerin tapaamista vuonna 1939Antti Karhunen / Yle
Kohtaamiset sodan kokeneiden kanssa ovat olleet myös yllättäviä, sillä monet veteraanit eivät ole aiemmin puhuneet niistä aiheista, joista pienoismalleja on lähdetty rakentamaan.
– He eivät ole lapsilleen tai lapsenlapsilleen kertoneet yhtään mitään, vaan nyt meille ensimmäisen kerran avautuneet, Männikkö sanoo.
Löytääkö aidon käyttäjä mallin virheen?
Niin dioraamoissa kuin yksittäisissä tarkoissa pienoismalleissa on pyrkimys aitouteen, jonka puuttuminen saa nopeasti aikaan välittömän palautteen.
– Kyllä kavereilta tulee äkkiä hyväntahtoista naljailua, Männikkö nauraa.
MiG-21 bis -hävittäjän pienoismalliAntti Karhunen / Yle
Huolellisesti tehtynä pienoismallit ovat niin tarkkoja, ettei edes aidon lentokoneen käyttäjä löydä virheitä mallinnetusta koneesta.
Hävittäjälentolaivue 31:tä 1970-80-lukujen vaihteessa komentanut evp. everstiluutnantti Osmo Kopponen törmäsi tuttuihin muotoihin Kuopiossa pidetyssä pienoismallinäyttelyssä. Kaikista Kopposen lentämistä koneista löytyi pienoismalliversio.
– Kyllä kaikki löytyi, Stieglitzistä MiG 21 Bis:iin, Kopponen sanoo.
Kopponen käy mielellään pienoismallinäyttelyissä ja antaa kiitosta alan harrastajille.
– Kyllä nostalgiaa on ja muistot herää. Niihin on uhrattu hyvin monta tuntia. Ei niistä kokenutkaan lentäjä virheitä löydä, Kopponen sanoo.
Akun Tehtaan porraskäytävässä on kokoelma muotokuvia Eppu Normaalin jäsenistä. Yksi niistä on taulu poninhäntäpäisestä Reijo Hammarista, bändin miksaajasta. Kuvassa miehellä on pikkutakki. Häntä on sanottu kuudenneksi Epuksi.
– Tuo on maalattu minulta salaa, ei minulla ole koskaan tuollaista takkia päällä ollut, tuhahtaa taulun aihe. Ja nauraa kihertää.
Eikä Hammarilla nytkään ole johtajan univormua vaan huppari, farkut ja lenkkarit. Ja tietysti poninhäntä. Siis sittenkin muodollisestikin pätevä miksaaja. Ei Eppujakaan ole koskaan valittu parhaiten pukeutuvien joukkoon. Hammarin kanssa jutellessa titteli on helppo unohtaa.
– Tarkistin tittelin käyntikortista – noin siinä lukee: kehitysjohtaja. No, näitä titteleitä piti silloin keksiä, kun touhu polkaistiin käyntiin, tarkentaa Reijo Hammar.
Tehtaan myyntitykki
Akun Tehtaan toiminta alkoi vuonna 2003. Eppu Normaalin laitevalikoima alkoi silloin olla niin suuri, että sitä ei keikkataukojen aikana kannattanut makuuttaa Aku Syrjän autotallissa. Kalustoa alettiin vuokrata muille.
Ja tässä sitä nyt ollaan - Tampereen rajalla, mutta Ylöjärven puolella.
Me aloimme hoitaa Raaka-Arskan kanssa Kontran keikkabussia, roudausta ja miksausta. Reijo Hammar
Aku Syrjästä tuli tehtaan toimitusjohtaja ja Hammarista sen myyntitykki ja audiovisuaalisten järjestelmien tuntija. Hänen työpisteensä on sylissä kulkeva läppäri, jonka tiedostoista tehdään ”hysteerisesti” varmuuskopioita.
Alussa oli keikkabussi
Reijo Hammarin tie Akun Tehtaalle alkoi jo 1970-luvun puolivälissä, kun nuori insinööri kuuli keikkabussin kutsun. Bussi kuului opiskelutoveri Mauri Moog Konttiselle ja hänen Kontra-Virtanen yhtyeelleen.
– Keikkoja alkoi olla jossain vaiheessa niin paljon, että jatko-opinnot jäivät. Me aloimme hoitaa Raaka-Arskan kanssa Kontran keikkabussia, roudausta ja miksausta, Hammar kertoo.
Bussi nieli kilometrejä, aikaa ja tupakkaa kului.
Akun Tehtaan porraskäytävään on ripustettu muotokuvia Eppu Normaalin jäsenistäJani Aarnio / Yle
Konttisen kyydistä Hammar hyppäsi Eppu Normaalin miksauspöydän taakse. Siitä alkoi kaikenlainen äänentoistolaitteitten värkkääminen, jopa Martti Syrjä tarttui tinauskolviin insinööri Hammarin kaitsennassa.
– Laitteita testailtiin käytännössä. Usein niitä tinailtiin samaan aikaan, kun lavalla oli täysin rytinä päällä.
Myöhemmin itsetekeminen väheni, kun bändi siirtyi ostokamoihin.
Miksaaja on moniosaaja
Miksaaja hyppää kiertueella tehtävästä toiseen. Työhön voi kuulua teknisten nippeleiden lisäksi tsemppaaminen, organisointi ja jopa kurinpito.
– Tällä alalla joutuu joskus ottamaan likasangon päähänsä. Se tarkoittaa, että miksaaja pelastaa tilanteen, jos laulusolisti sekoilee. Mokailijan liuku vedetään alas ja yleisö pitää sitä miksaajan vikana, Hammar kertoo.
– Potkin myös hotellihuoneen ovelle, kun oli aika lähteä lavalle. Hyvin harvalla bändillä on sellaista johtajaa, joka hoitaisi myös käytännön asiat.
Jos laulusolisti sekoilee, mokailijan liuku vedetään alas ja yleisö pitää sitä miksaajan vikana. Reijo Hammar
Hammarin mukaan miksaaja voi olla eräänlainen isähahmo, johon bändiläiset leimautuvat kuin Kondrad Lorenzin eläinkokeissa, joissa munasta kuoriutuvat ankat alkoivat pitää kokeen tekijää emonaan. Pieni Eppu-anekdootti vahvistaa tarinan.
– Kun saavuttiin jossain Pohjois-Suomessa majoituspaikkaan ja lähdin etsimään vessaa, niin koko yhtye käveli hanhenmarssia perässä, naureskelee Hammar.
– Omiin huoneisiinhan sitä piti mennä.
Siihen eppu-anekdootit sitten jäävätkin. Vaikka mitään vaitiolovelvollisuutta ei olekaan, niin tässä ammatissa yleinen lojaalisuus tekee sen, että lisää tarinoita ei muistu mieleen.
Korvat ja kaiuttimet
Ääniteknikko kannattaa yllättää alaan liittyvällä kysymyksellä. Millainen kaiutin puhelimessa on? Älypuhelimien äänihän on kuin vanhassa matkaradiossa. Monet diginatiivit kuuntelevat hittinsä sen kautta.
Vastaus tulee kuin tehtaan hyllyltä. Puhelimen kaiutin voi olla yhtä monimutkainen kuin mikserin kanava. Ei kuitenkaan pitäisi tyytyä mp3-ääneen.
Akun Tehtaan kehitysjohtajan Reijo Hammarin liikkuva työpiste Mauri Tikkamäki / Yle
– Eihän nämä nuoret edes aina tiedä, miten kaiutin toimii. Toisaalta ei se ole tarpeenkaan, pohtii ääniveteraani.
Voisi olettaa, että ääniteknikko kuuntelee Eppujen demoja mitä täydellisimmistä laitteista.
– Tuskin. Kyllä se tulee kuunneltua vanhoista itse tehdyistä kottaraisen pöntöistä. Joskus tuli sellainenkin mieli rankan kiertueen aikana, että minä en pidä musiikista.
Korvat ovat edelleen kunnossa, vaikka miksaajia usein väitetään kuuroiksi.
Pikkutarkka kokeilija
Kierros Akun Tehtaalla vie sellaisiinkin paikkoihin, joissa Hammar ei ole käynyt pitkiin aikoihin. Ovien takaa paljastuu studioita ja huoltopisteitä. On paikka, missä huolletaan kesätapahtumassa pölyttyneitä valonheittäjiä. Nurkassa oleva tekninen romu hahmottuu Hammarin silmissä hetkessä mikserin kanavan osiksi. Häntä hiukan harmittaa epämääräinen kasa.
Yhdessä studiossa on Ludvig-rumpusetti. Tunteeko Hammar virvelirummun, siis rumpusetin keskeisimmän soittimen, jonka viritys tapahtuu erityisen ruuvisysteemin avulla? Tuntee senkin.
Laitteita testailtiin käytännössä. Usein niitä tinailtiin samaan aikaan, kun lavalla oli täysin rytinä päällä. Reijo Hammar
– Kerran Pantsen kanssa etsimme hyvää virvelisaundia. Siinä meni kuukausi. Ja lopputulos oli ihan paska, nauraa Hammar. Ehkä siinä oli syytä myös etsijöissä.
– Rakensimme myös täysin kaiuttoman tilan. Ei siellä voinut olla puolta tuntiakaan tulematta hulluksi.
Pedantin on siis käytävä äärirajoilla huomatakseen, mikä toimii.
On myös ollut aika, jolloin kelloon ei katseltu. Nykyään sekin onnistuu. Tupakkakin on jäänyt.
Täsmätekniikkaa
Akun tehtaan katon alla toimii viitisentoista yritystä, jotka muodostavat pääasiassa audiovisuaalisen alan osaamiskeskittymän. Punk-rockista ja ramones-meiningistä ponnistaneesta ilmiöstä on tullut bisnes ja alan johtava toimija. Sana ”tuote” ei kuitenkaan tule Hammarin huulille ilman että se saa jo suussa ympärilleen sitaatit ja peräänsä naurunkiherryksen.
– Viimeksi möin festivaalin. Se tarkoittaa pakettia, johon kuuluu äänentoisto, kuvaa ja kuvausta led-screenille. Näitä paketteja on A, B tai C-luokkaa ja niin edespäin. Kullekin tapahtumalla tarpeen mukaan, kuvailee Hammar.
Jani Aarnio / Yle
Se joka on nähnyt Eppu Normaalin stadionilla Tampereella tai Helsingissä tietää mitä se A-ryhmä tarkoittaa. Joku kyläfestivaali tai pienempi tapahtuma pärjää pienemmälläkin.
Tekniikan kehitys on niin nopeaa, että esimerkiksi teatterit joutuvat nekin ostamaan valmiita palveluja. Joku musikaali saattaa vaatia miljoonien investoinnit, joilla välttämättä ei ole käyttöä seuraavassa proggiksessa. Siinä tilanteessa saattaa Repan putiikki ”hiipiä esiin verhon takaa”.
Luomujohtaja
Johtamista Reijo Hammar on joutunut opiskelemaan Teatterikoulun aikoina. Auktoriteettia Hammar ei kuitenkaan yritä tavoitella.
– Eipä niistä oppaista ole paljon käteen jäänyt. Tämä ala on tiimityöskentelyä, jossa paremminkin johdatellaan kuin johdetaan. Uskon enemmänkin luomuun, sanoo Hammar.
– Nämä on niin persoonakohtaisia asioita, heheheh. Tälle alalle eksyy enemmän tai vähemmän besserwissereitä ja pedantteja. Välillä tungetaan esille täydellisen maailman idealistisia käsityksiä. Mutta maailma ei ole sellainen.
Tarkistin tittelin käyntikortista – noin siinä lukee: kehitysjohtaja. Reijo Hammar
Nykymaailmassa keikat ovat muuttuneet festareiksi ja konserteiksi eikä vanhoja tanssilavojakaan enää ole. Myös tapahtumatuotannossa on kilpailua. Mikään ei ole itsestään selvää markkinajohtajallekaan.
– Ulkomailta tulevat sijoitusyhtiöt polkevat hintoja. Kun pätäkkää on muutama miljardi, voi bisnestä tehdä muutaman vuoden vaikka tappiolla. Näin alan toimijat yrittävät vallata markkinat - ostetaan kilpailijat pois ja sitä rataa.
Hiljainen tieto siirtymässä
Kun ikää on 62 vuotta, monen mielessä vilkkuu jo riippumatto. Hammarkin on jo alkanut siirtää oppejaan nuoremmille. Asiakaskontakteja ja myyntiä on siirretty uusiin käsiin. Samoin on äänentoiston salaisuuksien kanssa.
Jani Aarnio / Yle
On vaikea kuvitella seuraajaa, joka olisi tallannut yhtä pitkät polut. Nuori polvi ei ole Hammarin mielestä pyrkinyt sellaisiin kokonaisuuksiin kuin Akun Tehdas on. Esimerkiksi elokuvan tekeminen olisi yksi mahdollisuus. Nyt ei tarkoiteta mitään Markku Pölösen tyyppistä ratkaisua elokuvakylästä.
– Enemmänkin se voisi olla virtuaalista. Minä en kuitenkaan enää tule johtamaan sitä kehitystä. Olen äänentoiston alalla jo oman osani tehnyt. Nyt on jonkun toisen vuoro.
Hammarin mielestä luopuminen ei ole vaikeaa.
– Ei se ole, jos siihen on valmistautunut ja suunnitellut elämänvaiheen etukäteen.
Tampereen keskustaan suunnitellun Kannen ja Areenan tuomien työpaikkojen määrä on laskenut roimasti aiemmasta arviosta.
Deloitte Consulting Oy:n tuoreen arvion mukaan valmiin kannen potentiaalinen työllistämisvaikutus Tampereen alueella on noin 1 536 työpaikkaa, kun se edellisessä laskelmassa oli 2 363. Osa työpaikoista voi myös siirtyä muualta.
Päivitetyn analyysin perusteella rakentamisaikaisten työpaikkojen määrä sen sijaan on kasvanut. Vuosina 2017 - 2025 hanke luo kokonaisvaikutuksena Tampereelle keskimäärin 1 169 työpaikkaa vuosittain, kun vuonna 2015 arvio oli 1 129.
Arvion mukaan valtion saisi verotuloja rakentamisaikana 131 miljoonaa euroa eli yli 30 miljoonaa enemmän kuin aiemmin arvioitiin.
Hankkeen kokonaisinvestointi on nyt noin 630 miljoonaa eli noin 145 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2015.
Työpaikkamäärä sulanut
Tampereelle suunnitellun monitoimiareenan miljoonatukea perusteltiin aikanaan yli 3 500 uudella työpaikalla. Määrä perustui kaupungin tilaamaan konsulttiselvitykseen. Myös monitoimiareenalle tukipäätöksen varmistanut opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen toisti väitteen.
Uusi selvitys on tehty tämän syksyn aikana. Tarkoituksena oli saada vaikutusanalyysi vastaamaan hankkeen muuttuneita suunnitelmia.
Tampereen kansi ja areena -hankkeessa oli alun perin tarkoitus rakentaa ratapihan päälle jäähalli sekä useita asuin- ja liikerakennuksia. Käytännössä konsulttiarvio uusista työpaikoista pohjautui pääasiallisesti rakennettavan toimistotilan määrään eli siihen, kuinka paljon toimistotiloihin mahtuu työntekijöitä.
Vuonna 2016 myönnetyillä asemakaavapoikkeamilla kuitenkin lisättiin asumisen määrää Kannelle. Aikaisempaan suunnitelmaan verrattuna toimitiloja on muutettu asuinrakennuksiksi sekä areenan ja hotellin kokoa on kasvatettu.
Studio Daniel Libeskind
Enää investointipäätös puuttuu
Tampereen Kannen ja Areenan rakentaminen käynnistyy ns. eteläkannen osalta investointipäätöksen syntymisen jälkeen, kertoo hankejohtaja Tero Tenhunen.
– Eteläkannen rakentamisen valmistelevia töitä ratapihalla on aloitettu, jotta valmius varsinaisen rakentamisen aloittamiseen on syksyn aikana.
Ensimmäisessä vaiheessa Sorin sillan eteläpuolelle rakennetaan yhteensä lähes 80 000 kerrosneliömetriä. Sillan eteläpuolella merkittävin rakennus on noin 13 000 katsojan monitoimiareena, joka valmistuu syksyllä 2021.
Tähtiä! Galaktinen olotila kaappaa näyttelyvieraan heti ovesta astuttua. Mäntän Gösta museon paviljongin päänäyttelysali avautuu katsojalle ylhäältä alas pitkien portaiden päästä. Tilan seinille heijastattu avaruusnäkymä Linnunratoineen saa aikaan efektin, jossa kuvanveistäjä Jiri Gellerin teokset näyttävät leijuvan painottomassa tilassa.
– Haimme näyttelyn suunnittelijan Panu Puolakan kanssa seikkailullisuutta, Geller selittää.
– Avaruus on ollut muutenkin läsnä kollektiivisessa tajunnassa viime vuosina. Se on yhtäkkiä muotia.
Geller epäilee, että avaruudesta etsitään pakopaikkaa.
– Onko se sitten niin, että maailman ongelmat koetaan liian suuriksi ja vaikeiksi ratkaista, taiteilija pohtii.
Näyttelyn nimiteos FUCK THE WORLD! on ihmisen kokoinen avaruusmies, jonka kasvoina on keltainen hymynaama. Hahmo vilkuttaa maailmalle. Onko se tervehdys vai hyvästit, jokainen päätelköön itse.
Ulkopuolinen tarkkailija oivaltaa eri tavalla
Göstassa on esillä Gellerin töitä viimeisen kuudentoista vuoden ajalta. Vanhin ja samalla suurin teos on God Says No, oikean kokoiset liukuportaat, jotka eivät päädy minnekään. Teos itsessään on päätynyt nykytaiteenmuseo Kiasman kokoelmaan.
Kuvanveistäjä Jiri Geller on huomannut, että pako avaruuteen kiehtoo ihmistä.Janne Lindroos / Yle
Vuonna 1970 syntynyt kuvanveistäjä on saanut nauttia menestyksestä niin kotimaassa kuin sen ulkopuolellakin. Mäntän näyttelyn on kuratoinut arvostettu taidealan vaikuttaja, professori Maaretta Jaukkuri. Silti illusionisti Uri Gelleriltä nimensä lainannut taiteilija ei koe olevansa osa suomalaisen taiteen sisäpiiriä.
– Olen koulutukseltani hopeaseppä, enkä ole käynyt niitä tyypillisiä taidekouluja.
– Koen olevani ulkopuolinen tarkkailija. Se on toisaalta mahdollistanut sen, että materiaalini on jotain ihan muuta kuin muilla.
Geller käyttää teoksissaan populaarikulttuurin kuvastoa. Töissä on akuankkoja ja mikkihiiriä. Tai sitten hän tekee veistoksen ilmapallosta. Teokset uhmaavat tasapainoa ja ovat usein kiiltäviä tai räväkän värisiä. Mustakin on kuin kiillotettua lakritsaa, herkullisen sileää.
Neonväreissä loistava hartsiveistos Ding Dong I-V on vuodelta 2015.Janne Lindroos / Yle
Viime aikoina väreistä ovat kiehtoneet neonvärit.
– Sugared-sarjassa olen tutkinut, voiko still-valokuvan ilotulituksesta muuttaa veistokseksi. Neonmaali on ollut tapa päästä käsiksi siihen hetkeen. Ne ovat intensiivisiä värejä, jotka palauttavat kaiken ympäröivän valon mahdollisimman voimakkaasti, Geller selittää.
Molskis ja loiskis!
Gösta-museon näyttelytila on 600 neliötä ja huiman korkea. Portaiden alapäässä lymyää ujo veistos. Se on kiiltävän musta pääkallo We Come at Night, joka upottaa itsensä nesteeseen aina, kun joku lähestyy. Neste pulppuaa kallon silmäaukoista. Molskahdukset ja pulahdukset ovat kiinnittäneet Gellerin huomion muutenkin.
– Tuntuu että jokaisessa tv-mainoksessa loiskuavat ja molskuavat erilaiset nesteet. Loiskiminen alkaa heti, oli kyseessä käsivoidemainos, automainos tai limumainos. Se on jotenkin leimallista tälle ajalle.
Gellerin veistoksessa kolme mustaa pääkalloa näyttää molskahtavan valkoiseen nesteeseen.
– Piti tehdä teos, jossa mansikat putoavat maitoon, mutta työhuoneelta ei löytynyt mansikan tapaisia. Pääkalloja oli, joten ne saivat kelvata, Geller naureskelee.
Jiri Gellerin näyttelyssä hymynaamat kelluvat, venyvät ja molskahtelevat. Kuvassa teos Happy to See You!Janne Lindroos / Yle
Näyttelyssä on myös teos, jossa kallojen tilalla on kolme keltaista hymynaamaa. Nekin loiskahtavat pysäytyskuvan omaisesti nesteeseen, joka tällä kertaa on mustaa. Hymynaamat ovat Jiri Gellerin uusin kiinnostuksen kohde.
– Teen usein kuvia kuvista. Hymynaama on ensimmäinen kuva, jonka ihminen tunnistaa ja piirtää.
– Ei se ehkä silti olisi repertuaarissani, jos se ei olisi tullut niin tutuksi mobiiliteknologian ja somen myötä.
Hymynaamasta tuli hymiö, kun ihmiset keksivät piristää tekstiviestejään kaksoispisteistä ja kaarisuluista sekä muista merkeistä rakennetuilla hymiöillä. Ajan myötä hymiöt ovat muuttuneet kolmiulotteisiksi ja niistä on muotoutunut emojeita. Tänä vuonna julkistettiin ensimmäinen elokuva, jossa emojit ovat pääosassa.
– Pyrin käsittelemään aiheita, jotka ovat yleismaailmallisia. Hymiö on kaikille tuttu kaikkialla maailmassa, Geller sanoo.
Gellerin maailma levittäytyy Linnunradan alle.Janne Lindroos / Yle
Ilta hämärtyy avaruuden ympärillä. Serlachius-museoiden kompleksi verhoutuu hiljaa valuvaan räntäsateeseen. Muita kulkijoita ei näy. Näyttelyvieraita kuljettava Serlachius-bussi sentään kaartaa pihaan. Se kulkee myös talviaikaan välillä Tampere- Mänttä-Vilppula. Jiri Gellerin FUCK THE WORLD! on esillä Göstassa huhtikuun 20. päivään saakka.
Tampereen Hämeensillan maamerkkien Pirkkalaisveistosten siirtourakka on käynnistynyt hetki sitten. Neljä patsasta on seisonut sijoillaan jo lähes 90 vuotta. Wäino Aaltosen valmistama neljän veistoksen kokonaisuus valmistui parissa vuodessa ja ne ovat olleet sillan käyntikortteina vuodesta 1929.
Suomen neito, Eränkävijä, Veronkantaja ja Kauppias saavat siirtyä pariksi vuodeksi museoiden kokoelmakeskukseen Tampereen Ruskoon kaupunkiin rakennettavan raitiotien alta. Koko Hämeensilta kokee raitiotien rakentamisen myötä mittavan remontin.
4,5 metristen ja tuhansia kiloja painavien patsaiden siirto museoiden kokoelmakeskukseen Tampereen Ruskoon ei ole pieni homma. Työt patsaiden siirtämiseksi käynnistyivät illalla kymmenen aikaan ja ne on tarkoitus saada tehdyksi illan ja yön aikana. Me seuraamme patsaiden matkaa tässä artikkelissa.
