Runsaan kuukauden kuluttua pidettävät Euroopan parlamentin vaalit uhkaavat jäädä kotimaan politiikan varjoon. Erityisen leiman tuleviin EU-vaaleihin tuo kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien puheenjohtajakamppailu, arvioi valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta.
– Tässä uhkaa käydä nyt niin, että Euroopan parlamentin vaalit jäävät muiden poliittisten prosessien alle. Maalle ollaan valitsemassa uutta pääministeriä, ja myös toinen johtava hallituspuolue SDP on valitsemassa itselleen puheenjohtajaa.
– Uskoakseni nämä henkilövalinnat uhkaavat hukuttaa eurovaalit alleen, Raunio pohtii.
"Kannattaa hehkuttaa omaa erinomaisuuttaan"
Tapio Raunion mukaan Suomessa EU-vaaleissa on haastavaa se, että vaalijärjestelmämme on ehdokaskeskeinen.
– Se on johtanut aikaisemmissa vaaleissa siihen, että puolueet ovat jättäneet kampanjoinnin yksittäisten ehdokkaiden harteille ja puoluejohtajat ovat jääneet taka-alalle. Tämä taas on johtanut siihen, että kampanjointi on hyvin hajanaista, eikä yksittäisiä teemoja oikein pääse nousemaan esille.
– Ehdokkaiden kannattaa keskittyä hehkuttamaan omaa erinomaisuuttaan sen sijaan, että keskityttäisiin tiettyihin asiakysymyksiin.
Euroopan unionissa käydään parhaillaan kamppailua siitä, mihin suuntaan EU:ta tulee kehittää erityisesti talouspoliittisesti.
– Aika paljon kysymys on siitä, mikä on EU:n rooli, paljonko sille annetaan valtaa ja kuinka paljon sille annetaan valtaa kansallisesti, kiteyttää valtio-opin professori Tapio Raunio.
EU-uutisoinnista tiedotusvälineille huono arvosana
Suomesta Euroopan parlamenttiin valitaan 13 edustajaa, kun koko parlamentti muodostuu 751 edustajasta. Toisaalta Tapio Raunion mukaan on luonnollista, että ihmiset ovat huolissaan, ketkä Suomen europarlamentaarikot ovat. Tarkastelun alla ovat niin meppien ideologiat kuin heidän kykynsä tehokkaaseen toimintaan.
Raunion mukaan yksittäinenkin Euroopan parlamentin jäsen voi vaikuttaa merkittävästi, erityisesti EU:n lainsäädäntöön. Kaikki työ ei välttämättä näy tilastoissa lukuina, sillä paljon voi saada aikaan myös kulisseissa.
Tiedotusvälineille Raunio antaa EU-uutisoinnista huonon arvosanan.
– Varsinkin euron kriisin aikana huomio on keskittynyt lähes yksinomaan talouspolitiikkaan ja siihen, miten EU puuttuu euroalueen ongelmiin. Tämä on tarkoittanut sitä, että kuluttajansuojaan liittyvät kysymykset, ympäristö- ja maatalouspolitiikka ja ylipäätään asiat, jotka ovat kansalaisten näkökulmasta hyvinkin tärkeitä, ovat jääneet lähes kokonaan taka-alalle.
Raunio toivoo, että toimittajat hyödyntäisivät enemmän Euroopan parlamentin avoimuutta. EU-parlamentti ei ole niin suljettu kuin Suomen eduskunta, joten sen toimintaa on Raunion mukaan aidosti helppoa seurata.
Mepit tiedottavat paremmin
Suomalaisille mepeille Raunio sen sijaan antaa kiitosta tiedottamisesta.
– Ongelma on lähinnä puolueissa, jotka usein vaikenevat EU-asioista sekä tiedotusvälineissä, jotka keskittyvät mahdollisesti vain yhteen tai kahteen teemaan, kuten euroon tai nyt Ukrainan kriisiin.
Jos puolueet lähtisivät aktiivisesti mukaan eurovaaleihin ja puoluejohtajat myös johtaisivat vaalikampanjaa, EU-vaalitkin nousisivat nykyistä tärkeämpään asemaan Suomessa, uskoo Tapio Raunio.