Kunta-ja aluejohtamisen professori Ari-Veikko Anttiroiko pitää ratkaistua sotemallia kiinnostavana ja perusasetelmaltaan toimivana, mutta sanoo myös, että nyt Suomessa siirrytään yhä enemmän kuntayhtymien Suomeen. Anttiroikon mukaan uusi tilanne pistää miettimään kunnan tehtävää.
– Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yli 50 prosenttia kuntien budjetista. Mikä merkitys kuntakoolla on uudessa tilanteessa, kun suurin osa palveluista toteutetaan kuntayhtymien kautta?, Anttiroiko kysyy.
Anttiroikon mukaan kuntien omat tehtävät jäävät noin 20 prosenttiin.
– Kuntayhtymien kautta hoidetaan jo nyt monet kuntien tehtävät, kuten toisen asteen koulutus ja jätehuolto. Kunnat ovat palveluntuottajina lopulta pieni tekijä.
Kuntauudistusta tarvitaan silti
Kunta-ja aluejohtamisen professori Ari-Veikko Anttiroiko uskoo, että kuntauudistusta ajetaan sote-ratkaisusta huolimatta.
– Luulen, että hallituksella on edelleen se ajatus, että kuntakoko on kuitenkin kansainvälisesti ajatellen liian pieni. Siitä tulee perusajatus, että suurempi kuntakoko auttaa vastaamaan kestävyysvajeeseen, Anttiroiko sanoo.
Sote-ratkaisu ei myöskään poista sitä tosiasiaa, että esimerkiksi yhdyskuntarakenteeseen liittyvät kysymykset pitäisi usein ratkaista peruskuntaa suuremmassa yksikössä.
– Edelleen täytyy miettiä, miten yhteiset asiat hoidetaan kuntien sisällä. Jos pilkkoutunut kuntarakenne on ongelmallinen esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tai palvelujen järjestämisen kannalta, niin edelleen pitää keskustella siitä, mikä on sopiva kuntakoko.
Anttiroikon mielestä nyt pitäisi suunnata näkökulma laatikkoleikeistä sisältöihin eli rakenteista itse palveluihin.
– Palveluiden laatu voi parantua, jos tehdään hyviä ratkaisuja esimerkiksi yksikköjen sijainnin suhteen ja näkökulma muutetaan rakenteista prosesseihin eli siihen, miten asiakkaita palvellaan.