Tampereen yliopisto alkaa tutkia Ulvilan surman uutisointia. Tutkimusjohtaja Pentti Raittila pitää tapausta erittäin hedelmällisenä akateemisen tutkimuksen kannalta.
– Murhatutkinta on ollut monimutkainen ja merkillinen tapaus. Anneli Auer esitettiin ensi vaiheessa uhrina ja murhatun ihmisen leskenä, pienten lasten äitinä. Sitten hänestä tuli epäilty, syytetty, tuomittu ja lopulta tuomittu myös seksuaalirikoksesta. Hänet on välillä myös syyttömäksi todettu ja uudelleen tuomittu, Raittila sanoo.
Oliko media objektiivinen?
Tutkimuksessa käydään läpi, miten journalismi on kuvannut tapahtumia.
– Ainakin osa journalisteista pohtii nyt, oltiinko asian käsittelyssä koko ajan oikeilla linjoilla. Pyrimme tutkimuksessa selvittämään, miten Anneli Aueria on kuvattu, onko häntä pyritty ennenaikaisesti syyllistämään ja onko uutisointi ollut neutraalia ja hyvän journalistisen tavan mukaista, Raittila kertoo.
Journalismin, viestinnän ja median tutkimuslaitos käy läpi kolmen sanomalehden aineistoa. Mukana on yksi valtakunnallinen lehti, yksi iltapäivälehti ja lisäksi Porissa ilmestyvä maakuntalehti Satakunnan Kansa.
Netti ja perinteinen lehti vuorovaikutuksessa
Tutkimuksessa käydään läpi myös sitä, miten internetissä villeinä liikkuneet huhut Ulvilan murhasta ovat vaikuttaneet uutisointiin.
– Tutkimme myös, miten journalistit ovat osallistuneet verkkokeskusteluihin. Tarkoitus on siis tutkia verkon ja perinteisen journalismin vuorovaikutusta.
Tutkimus Ulvilan murhan uutisoinnista kestää noin vuoden. Valmista on kesään 2015 mennessä. Tutkimukseen on saatu 100 000 euron apuraha Helsingin Sanomain säätiöltä. Varsinaisen tutkimustyön tekee tutkija Elina Noppari.