Ystävyyskaupunkitoiminta lähti vireästi käyntiin sotien jälkeen. Kiova oli Tampereen ensimmäinen Pohjoismaiden ulkopuolinen ystävyyskaupunki, nykyään yhteistyötä tehdään lähinnä kansainvälisten järjestöjen kautta. Ukrainan tilanne vetää vakavaksi myös Tampereen kaupungin kansainvälisten asioiden päällikön Satu Vuorisen.
– On seurattu tilannetta tosi murheellisena, toivotaan tietysti, että kriisi loppuisi pian.
– Tapasin kiovalaisen kollegani marraskuussa Belgiassa, puhuimme mahdollisista yhteisistä EU-projekteista. Oli yllätys ja suuri järkytys, kun pari päivää tapaamisen jälkeen uutisissa kerrottiin levottomuuksista, Vuorinen sanoo.
Vierailu Kiovaan paljasti korruption
Satu Vuorinen vieraili yhdessä silloisen pormestarin Timo P. Niemisen kanssa Kiovassa vuonna 2011.
– Kaupungista jäi todella hyvät muistot, erittäin kaunis kaupunki ja yhteistyömahdollisuuksia olisi paljon. Korruptio oli tosin jo silloin ongelma, kansanedustajan paikan pystyi kuuleman mukaan ostamaan rahalla. Eivät viralliset tahot näistä puhuneet, mutta tavalliset kansalaiset hyvinkin herkästi, Vuorinen kertoo.
Kiova oli Tampereen ensimmäinen Pohjoismaiden ulkopuolinen ystävyyskaupunki.
– Tampere oli myös Kiovan ensimmäinen ystävyyskaupunki, Vuorinen sanoo.
60 vuotta yhteistä ystävyyskaupunkitoimintaa tulee täyteen tänä vuonna. Kymmenen vuotta sitten juhlittiin 50-vuotispäiviä sekä Tampereella että Kiovassa, mutta tälle vuodelle ei ole juhlia suunnitteilla.
– Ei juhlita ainakaan niin isosti tänä vuonna. Miksei vieläkin voisi jotain järjestää, jos tilanne rauhoittuu. Voidaan huomioida juhlavuosi vielä esimerkiksi yhdistämällä se johonkin jo suunniteltuun tapahtumaan, Tampereen kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö Satu Vuorinen toteaa.