Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen tyrmää epäilykset Tampereen raitioliikenteen liian nopeasta aikataulusta.
– Uskon siihen, mihin on jo sitouduttu. Meillä on kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen aiesopimus, mihin kaupunkiraitiotie on kirjattuna. Kun Tampere pääsee tekemään ratikasta päätöksiä, ei ole mitään syytä olla epäoptimistinen.
Tampereen kaupunginvaltuutettu ja vihreiden maakuntavaltuuston puheenjohtaja Juhana Suoniemi ihmettelee Kimmo Sasin väitettä, jonka mukaan raitiovaunua ei olisi vielä edes kirjattu hallituksen liikennepoliittisiin tavoitteisiin.
– Liikennepoliittisen selonteon sivulla 52, kohdassa 51, luvataan selkeästi 30 % valtionosuus Tampereen ratikalle, Suoniemi oikaisee Sasin tietoja.
Suoniemi ihmettelee myös sitä, miksi Sasi väittää länsimetron olevan hankkeissa pidemmällä.
– Länsimetro ei ole vielä siinä vaiheessa, että se olisi rahoituspäätöksen edellä. Liikenne- ja viestintäministeriön 24.10.2013 päivätyssä kirjeessä on Espoon kaupungille ilmoitettu, että länsimetro on tällä hetkellä vasta sijalla 11 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Sen hyöty- ja kustannuslaskelmat ovat negatiiviset, tuskin se kuitenkaan edellä on, kun taas Tampereen ratikalla laskelmat ovat vieläkin positiiviset, Suoniemi sanoo.
– Kannattaa myös muistaa, että ratikkaa on suunniteltu jo noin 15 vuotta, Asula-Myllynen täydentää.
Tampereen kaupunkiratikka tuo 8 miljoonaa säästöä vuosittain
Tampereen raitioliikenteen puolesta liputtaa myös tavallinen tamperelainen joukkoliikenteen kannattaja Juha Joki. Hän uskoo, että joukkoliikenteen suosio nousisi ratikan myötä.
– Käyttäjän näkökulmasta raitiovaunu on mukavampi käyttää, lapsille ja vanhuksille siihen on helpompi nousta. Tutkimusten mukaan myös nelikymppiset insinöörit nousevat mieluummin ratikan kuin bussin kyytiin, Joki sanoo.
Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen näkee myös taloudellisen hyödyn.
– Ammattini puolesta näen tämän maakäytön hankkeena. Tiedän miten tehokas ja joustava joukkovälinemuoto raitioliikenne on. Busseja ei voida enempää katutilaan laittaa. Tutkimusten valossa ratikka tuottaa säästöä noin 8 miljoonaa vuodessa, Asula-Myllynen sanoo.
Tampereella kuluu paljon rahaa rakenteilla olevaan rantatunneliin, mutta Asula-Myllysen mukaan hankkeet eivät syö toisiaan.
–Kaupungin budjetissa on vuositasolla tietty siivu investointeihin ja liikennehankkeisiin. Olemassa olevaa budjettia voidaan arvottaa eri tavalla, välttämättä ei tarvita lisää rahaa, vaan jaetaan eri tavalla, Ritva Asula-Myllynen sanoo
– Jos ei raitioliikennettä rakenneta, joudumme tekemään lisää tieinfraa. Kyllä sillä lähes kymmenen miljoonan vuosittaisella säästöillä kannattaa mieluummin sijoittaa raitioliikenteeseen, Juhana Suoniemi sanoo.
– Ratahankkeiden kustannusarviot ovat myös pysyneet samoina. Toista on kaivamisprojekteissa, esimerkiksi länsimetro on kaksinkertaistanut budjettinsa alkuperäisestä, Suoniemi jatkaa.
Lobbaus pitää hankkeen mielessä myös kehysriihessä
Pirkanmaalaiset kansanedustajat Anna Kontula, Arto Satonen, Hanna Tainio ja Oras Tynkkynen ovat ilmoittaneet, että haluavat ratikan samalle viivalle kehysriiheen muiden kaupunkihankkeiden kanssa.
– Lobbaus on se väline, jolla pystytään asioita pitämään pinnalla. Toivottavasti myös meidän muut edustajamme muistavat, että tämä on työllisyysvaikutuksiltaan suuri elvytyshanke.
– Kun Tampereen kaupunkiseutu ja Tampereen kaupunki ottivat kantaa Pirkanmaan edunvalvontahankkeisiin, niin kaupunkiraitiotie on siellä ykköshankkeena, Ritva Asula-Myllynen sanoo.
– Kyllä Espoossakin on lobattu. Kimmo Sasi on nyt lobannut länsimetron puolesta, senkin vuoksi on tärkeää, että muut meidän edustajamme lobbaavat meidän asioista. Kyllä paikalliset rakennusalan yrittäjät odottavat tätä 230 miljoonan hanketta tänne innokkaasti, Juhana Suoniemi sanoo.
Toiveissa on ratikkakyyti Tampereella vuonna 2020
Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen on erittäin positiivinen hankkeen etenemisen suhteen.
– Valtuustoryhmä ja päättäjät ovat nyt sitä mieltä, että se on hyvä hanke. Ratikan yleissuunnitelma valmistuu maalis-huhtikuun aikana. Silloin saadaan lisää tietoa ja vastauksia niihin kysymyksiin, mihin ei ole vielä saatu, Asula-Myllynen kertoo.
– Olen realistinen - jos positiivisia päätöksiä saadaan, niin rakennustyöt alkavat vuosina 2016–17, ensimmäinen vaihe on valmiina vuonna 2020 Hervannasta keskustaan ja vuonna 2025 Lentävänniemeen.
Muokattu 19.2. klo 13:44, korjattu Asula-Myllysen pyynnöstä arvio ratikan kulusta Lentävänniemeen vuodelle 2025.