Pirkanmaan käräjäoikeudessa käydään joka viikko oikeutta, jossa tarvitaan tulkkia. Huonon tulkkauksen lyhentämät lausunnot ovat tuttuja käräjätuomari Kimmo Valkialalle.
– Henkilö saattaa puhua vaikka minuutin tai kaksi ja sitten tulkilta kuullaan vain 30 sekunnin referaatti. Silloin taas miettii, että noin kauan se puhui, mutta näin vähän puhui tulkki, että tulikohan tässä nyt kaikki sanottua, Valkiala kuvaa tilanteita.
Yhteen minuuttiin mahtuu keskimäärin sata sanaa. Tuoreen väitöksen mukaan jo 20 sanan tulkkaaminen synnyttää epätarkkuutta. Oikeustulkkina itsekin toiminut Nina Isolahti on tutkinut viestin välittymistä väitöskirjaansa varten.
– Viestistä katoaa noin viidennes sellaista informaatiota, joka on toissijaista, mutta tarkentavaa. Lisäksi tulkkauksesta jää puuttumaan noin neljä prosenttia informaatiota, joka on saatavissa ainoastaan siitä viestistä.
Isolahti viittaa välittymättä jäävillä viesteillä esimerkiksi vastaajan reaktioihin ja itsekseen lausuttuihin kommentteihin, jotka usein jäävät vaille tulkkausta,
Jo parikymmentä sanaa on paljon
Tieto viestin muuttumisesta tulkkauksessa romuttaa vallalla olevan käsityksen siitä, että tulkit pystyvät kääntämään 500 - 2 000 sanaa.
Nina Isolahti seurasi väitöstutkimustaan varten useita oikeudenkäyntejä eri puolilla Suomea eri oikeusasteissa. Hän kertoo valinneensa käsittelyt, joissa arvioi tulkin olevan hyvin ammattitaitoinen. Oikeudenkäynnissä tulkkaus vaikuttikin erittäin hyvältä, mutta nauhoitetun materiaalin tutkiminen paljasti, että tarkkuus kärsii jo hyvin lyhyissä jaksoissa.
Tutkija hämmästyi itsekin tuloksesta.
– Todella yllättävä, koska meillä tulkeilla on mielikuva, että me pystymme jopa vähän yliluonnollisiin suorituksiin.
Koulutettuja oikeustulkkeja vielä odotellaan
Euroopan unioni antoi vuonna 2010 direktiivin, joka takaa EU-kansalaiselle omankielisen tulkin oikeudenkäyntiin. Suomessa on valmisteltu siitä lähtien oikeustulkkauksen erikoisammattitutkintoa. Sen perusteet saatiin valmiiksi marraskuussa. Nina Isolahti toivoo uuden väitöksen antavan eväitä koulutuksen sisältöön.
– Tulkkien muistiin liittyviä asioita pitäisi harjoitella entistä enemmän.
Opetuksen perusteita on laadittu työryhmässä, joka on koostunut muun muassa tulkeista, eri virkamiehistä sekä yliopistojen ja oppilaitosten edustajista. Mukana työssä ovat olleet Helsingin ja Tampereen yliopistot, Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK sekä Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.
Toistaiseksi mikään oppilaitos ei ole ilmoittanut aloittavansa opetuksen.
Käräjätaloilla odotellaan kuitenkin jo avosylin oikeustulkkaukseen perehtyneitä tulkkeja, vaikka tähänkin asti on selvitty.
– En minä sitä usko, että olisi vääriä tuomioita tullut tai olisi se juttu mennyt ihan pieleen sen takia, että tulkkaus ei olisi onnistunut, rauhoittelee pirkanmaalainen käräjätuomari Kimmo Valkiala.